Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Oilon Geopro => Aiheen aloitti: Larux - 06.05.08 - klo:00:03
-
Ylihuomenna tulee porari kairaamaan lämpökaivon. Tällä viikolla pihallemme rahdataan myös SHAK 700litraa ja SH7 odottelemaan seuraavan viikon asennusta. Pyrin hoitovapaastani (tenavapoliisi) huolimatta kyttäämään asennusta tarkasti ja ottamaan tukun kuvia netissä ihmeteltäväksi.
Tänään hain (ilmaiseksi) kwh-mittarin pumpulle tehtävää jälkimittausta varten. Ne alkavat olla mitä ilmeisimmin harvinaisia, sillä osa sähkön jakelijoista ei halua säilyttää käytettyjä kwh-mittareita (kuulemma ei voi taata huoltoa ja varaosia)..
Alkaa jo kihelmöidä. Kestääkö porarin vehkeet (vrt. aiemmat keskustelut tela vastaan kuorma-auto: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=3418) jne.. Myöskin pitää tässä rientää ostamaan betonirengasta, kulmaliiittimiä, pem40-putkea, suojaputkea ja vuokraamaan hiltiä ja ja .. Mielenkiintoisia aikoja elellään.
-
Onnea ja menestystä projektillesi.!
Kyllä se hyvin menee. Puuhaa riittää. Mielenkiintoista!
Saatko putkimiehen helposti? Me jouduimme odottamaan aika pitkään.
Lycka till, sanoopi ruåttalainen..
-
Meillä pumpun asentaa kokonaispakettina asennusliike (sis. sähkötyöt, purkamiset, putkityöt, haalaukset etc..). Kallista on, mutta tuleepahan tehdyksi.
Siirtoputket asentelen itse.
Kaivon laittaa poraliike.
-
Tänään 13:30 Kiitolinjan auto toimitti Akvatermin ja Geopron paketit pihalle. Noin tunnin päästä Länsi-Suomen Porakaivon karavaani karautti pihaan. Poravaunu oli nupin lavalla ja Atlas Copcon kompura kärryssä perässä.
15m maaporaus sujui kommelluksitta (joskin aikamoiselta salatieteeltä poraus kyllä näyttää; hitsaamisen kyllä tunnistin). Nyt alkaa varsinainen kallioporaus. On aika huokaista helpotuksesta, kun meinasi koko poraus olla vaakalaudassa kaivon putkien seikkaillessa maailmalla. Porarit ehdottivat jo maanantaihin siirtämistä, mutta onneksi päästiin aloittamaan vain päivän myöhässä aikataulusta.
Huomenna valetaan pumppuhuoneen lattia, piikataan auki autotallin nurkka, tehdään huoltokaivoa ja muuta.
Laitan illalla pari kuvaa nettiin, kun pääsen kotiin täältä "saneerauskohteesta"
-
Kaivo on nyt porattu. Tuotto on kuulemma niin hyvä, että voi vaikka kolmea painepesuria soittaa yhtäaikaa ja kastella nurmikkoa ;D
Selkä on vaan hemmetin kipeä lapiohommista. Maa on vielä pikkuisen roudan kourissa täällä Pohjolassa.
kuvia kohteesta:http://picasaweb.google.com/saneerauskohde/MaalMp
-
moi,
kattelin kuvia ja talosi tismalleen saman tyylinen kuin meidänkin talo, meillä on tuon näköinen täystiilitalo ja voin vain todeta että maalämpö toiminut tosi hyvin.
-
Laittelin muutaman uuden kuvan. Tänään tuli putkari asentelemaan pumppua. Huomenna Jämä vaihtaa maisemaa ja tilalle tulee varaaja.
On mielenkiintoista seurata asentajan puuhailuja. Harmillisesti tilasivat etukäteissuunnittelusta huolimatta "vääränkätisen" pumpun - maapiirin olisi voinut tehdä vasemmalle puolelle pumppua. Nyt miltei kaikki putket ovat helkatin ahtaassa tilassa pumpun oikealla puolella.
.. Jospas sen mutapussin sieltä ronkkisi putkiviidakon keskeltä kuitenkin.
-
Valmis reikä putkia odottelemassa. Kaivosta kuuluu lorinaa ja kohinaa. Veden tuotto on porareiden mukaan hyvä.
Yleensä kaivosta ei kuulu mitään ääniä.
Kuinka syvälle jäi veden pinta maanpinnasta mitattuna? Olisiko niin, että veden pinnan yläpuolelta tulee kaivoon vettä, joka poistuu alemmista kallionhalkeamista. Tämähän on vain hyvä, sillä silloin kaivossa on luonnollinen vedenkierto.
Muuten työmaa näyttää hyvin samanlaiselta kuin minulla vuosi sitten.
ATS
-
Äänet kuuluivat kun kaivo täyttyi vedellä. Nyt kaivo on "äänetön" :).. Vedenpinta on n. 2m syvyydessä.
Putkityöt on nyt tehty. Huomenna pistetään laitos käyntiin kunhan sähkäri saa vedettyä mittaukset ja ohjaukset varaajan ja pumpun välille.
-
Näyttää Hyvältä!
Laita lisää kuvia....
Mihin muuten lämmin KV lähtee yläkierukalta, kun ei saa selvää kuvasta...
Varaus autotallille on nähtävästi edestä katsoen vasemmalla sivulla ;)
Kuinka pitkä matka tulee putkea pumpulta varaajalle?
-
Kenenkähän valmistama/myymä on tuo kylmäpiirin paisunta?
Näyttää aika matalalta, itellä tarve matalaan...
Mikähän sen korkeusmitta on?
Kenen valmistama on tuo 4-Tie venttiili?
Taitaa olla liitetty 28mm:iin ja 1" sisäkierteillä?
Jotkut sanoo että shuntti pitäis olla "ahdas" jotta se "aukeaisi" enemmän, eli jos se on "iso" niin aukko on niin lähellä toista laitaa että se on silloin epätarkka.
Onko joku muu kuullut moista?
Eli kannattaisi esim tehdä 3/4" shuntilla vaikka putket olisikin 1", en sitten tiedä onko perää...
Noista paluu puolen putkista ei oikein pääse käsitykseen kuvasta kuinka ne menee...
-
Mihin muuten lämmin KV lähtee yläkierukalta, kun ei saa selvää kuvasta...
Varaajan kuvasta voi saada sellaisen käsityksen, että lämpimän käyttöveden liitäntä olisi tehty väärin.
Jos on käytössä lämpimän käyttöveden lämpötilaa alentava sekotusventtiili,
tulee se liittää niin, että se viilentävä vesi otetaan noiden kahden kierukan välisestä yhdysputkesta,
eikä missään nimessä suoraan kylmästä vedestä.
Jos kuumaan veteen sekoitetaan vettä suoraan vesijohdosta tulevasta putkesta, huononee COP ja hukataan tulistustehoa.
Putkituskuva on katsottava Geopro'n manuaalista.
Oumanin manuaalissa on esitetty käyttöveden putkitukselle virheellinen malli.
Jos kuitenkin on niin,
että Teillä ei ole mitään käyttöveden termostaattisekoittajaa tässä varaajalta lähtevässä vedessä, kaikki onkin ihan ok.
Jäivätkö kierukkalaippojen punaiset eristehatut pois käytöstä?
-
Saakos tota Oraksen härpäkettä edes laitettua "oikein" + "laillisesti"?
Oikein tarkoittaa tässä kohtaa Geopron ohjetta
-
Varaajan kuvasta voi saada sellaisen käsityksen, että lämpimän käyttöveden liitäntä olisi tehty väärin.
Tutkin asiaa ja otan sen "puheeksi" ensi viikolla kun tuleepi putkiliikkeen teknikko antamaan käyttöopastusta.
Näin maallikkonahan sitä vain katselee "ölövinä" kun asentaja asentaa. Kyllä he korjaavat jos ei ole ihan takitilleen homma mennyt - vehkeet asentanut paja ei ole mikään yhden miehen humppabändi (parhaimmillaan oli kolme autoa pihassa).
EDIT: Joo. Kyllä SH:n asennusdokumentaatiossa on lv-sekoitin kytketty erilailla. Kyllä ne asentajat kiroilevat ja pitävät minua v**tumaisena ukkona kun uudelleen käyvät taivuttelemassa tuon kytkennän :)
Kiitos foorumilaisille tarkkanäköisyydestä. Itsepäs en olisi tuota tullut ajatelleeksi.
-
Hyötysuhteeseen kytkennällä ei ole mitään merkitystä. Sekoitusventtiilihän sekoittaa sen verran kylmää vettä mukaan, kuin on tarvetta. Sama toiminta siis sekoitusventtiilin ollessa missä tahansa. Osydelux-syöttösekoitusventtiili kyllä on ihan laillinen ja toimiva ratkaisu tässä (joka) tapauksessa. Kytkentäohjeessa näkyy asennustapa, jos käytettäisiin erillisiä syöttö- ja sekoitusventtiileitä, mutta esim. geopron omissa esittelykuvissa toteutus on vastaava, kuin tässä. Kylmää vettä tulee samalla tavalla sekoitusventtiiliin/varaajaan kylmävesiliitännän kautta :D
-
Onhan se laillinen noin kun se nyt on laitettuna, mutta entä se toinen kytkentä.
Ulostettu energiahan on sama mutta sillä kytkennällä vaikutetaan vähän siihen otetaanko energiaa enemmän alhaalta vai ei, mieluummin enemmän alhaalta...
-
Onhan se laillinen noin kun se nyt on laitettuna, mutta entä se toinen kytkentä.
Ulostettu energiahan on sama mutta sillä kytkennällä vaikutetaan vähän siihen otetaanko energiaa enemmän alhaalta vai ei, mieluummin enemmän alhaalta...
Kyllähän se ero on niin marginaalinen, ettei sitä kwh-mittarissa huomaa. Turhaa saivartelua "väärin kytketystä" tavasta.
-
Kyllähän se ero on niin marginaalinen, ettei sitä kwh-mittarissa huomaa. Turhaa saivartelua "väärin kytketystä" tavasta.
L-Ässässähän ei edes ole kyseistä kytkentämahdollisuutta. Laskeskelin L-Ässäni nykyisillä asetusarvoilla, että lämpimän veden energiasta otetaan varaajan alaosasta 78% ja yläosasta 22%. Mutta jos siinä olisi samanlainen kytkentämahdollisuus kuin Geoprossa, otettaisiin alaosasta 64% ja yläosasta 36%.
Lämpimään veteen kuluu vuorokaudessa keskimäärin 5,25 kWh, josta varaajan alaosasta otetaan 4,1 kWh. Geopro-kytkennällä se olisi 3,3 kWh. Erotus on vain 0,8 kWh.
Tämän vaikutus hyötysuhteeseen on todellakin marginaalinen.
Mutta ehkä tärkeämpi asia on kuitenkin säätäjän toiminta. Minulla varaajasta tulevan ja kylmän veden välinen lämpötilaero on n. 55C ja kylmää vettä otetaan koko vesimäärästä vain n. 18%. Tästä johtuu, että säätäjä säätää vain "sinne päin". Säätäjä on termostaattinen omavoimainen säätäjä.
Jos lämpötilaero olisi pienempi ja "kylmän" veden osuus suurempi toimisi säätäjä varmasti huomattavasti paremmin.
Tässä vaiheessa, kun putkistomuutokset menee vielä "samaan konkurssiin" , kannattaisi muutokset tehdä.
ATS
-
Kyllähän se ero on niin marginaalinen, ettei sitä kwh-mittarissa huomaa. Turhaa saivartelua "väärin kytketystä" tavasta.
Kyllähän se kannattaa mieluummin laittaa oikein heti alkuunsa kuin väärin, vai laitatko aina tarkoituksella asiat vastoin ohjeita. Varaaja nurinpäin yms yms. ;)
-
Kyllähän se kannattaa mieluummin laittaa oikein heti alkuunsa kuin väärin, vai laitatko aina tarkoituksella asiat vastoin ohjeita. Varaaja nurinpäin yms yms. Wink
Vai että väärin ja vastoin ohjeita... edelleen korostan, että jopa geopron malliasennus heidän sivuillaan on toteutettu juuri samalla tavalla. Itse olen tuota osydeluxia kyllä käyttänyt ihan järjestään kattilasta varaajiin ym. Varaajaa ei oikein voi laittaa väärin päin, kun ei pysy pystyssä (paisunnan putki harmillisesti törröttäisi lattiaa vasten) ;D Kokeilin pari kertaa ja luovutin. Varaajan paluuputkeen pumpulle sen sijaan itse voisin hifistellä jotain kenties esilämmitystä käyttövedelle jollakin edullisella siirtimellä.
-
L-Ässässähän ei edes ole kyseistä kytkentämahdollisuutta. Laskeskelin L-Ässäni nykyisillä asetusarvoilla, että lämpimän veden energiasta otetaan varaajan alaosasta 78% ja yläosasta 22%. Mutta jos siinä olisi samanlainen kytkentämahdollisuus kuin Geoprossa, otettaisiin alaosasta 64% ja yläosasta 36%.
Lämpimään veteen kuluu vuorokaudessa keskimäärin 5,25 kWh, josta varaajan alaosasta otetaan 4,1 kWh. Geopro-kytkennällä se olisi 3,3 kWh. Erotus on vain 0,8 kWh.
Tämän vaikutus hyötysuhteeseen on todellakin marginaalinen.
Meni rosentit väärin päin. Valitan hajamielisyyttäni.
Tietenkin "Geopro-kytkennällä" otetaan alaosasta enemmän tehoa kuin "L-Ässä - kytkennällä".
ATS
-
Meni rosentit väärin päin. Valitan hajamielisyyttäni.
Tietenkin "Geopro-kytkennällä" otetaan alaosasta enemmän tehoa kuin "L-Ässä - kytkennällä".
ATS
No sattuuhan sitä paremmisakin piireissä ;), ajattelin pyytää tarkistamaan mutta en viitsinyt kun arvasin että jotain tommosta laskelmassasi oli ja korjaat kun huomaat...
Eihän tuolla erolla nyt lyhyesti ajatettuna paljoa eroa ole, mutta jos kaikki tällaiset pienet jutskat on juuri sillä "huonommalla" puolella niin kyllä se 20v aikana jotain merkitsee...
-
Olisi kiva tietää, miten tuo käytännössä vaikuttaa kulutuslukemiin... Tullut itsellä asennettua aika paljon mlp-järjestelmiin noita ja tyytyväisiä ovat asiakkaat olleet. Enpä taida näillä perusteilla alkaa hyvää muuttamaan tulevaisuudessakaan. Asentaahan tuo Osy hiukan on vaikeampi, kun ei ole varaa sijoittaa laitteita (kaikki samassa nipussa) ihan mihin tahansa, mutta parempi termostaatti ja varmempi sulku (palloventtiili) tuossa on, kuin esben valmistamassa varolaiteryhmässä (karaventtiili).
Jostain olen myös kuullut, että suntti olisi tarkempi, kun se olisi kokoa pienempi, mutta se ei ole asennusteknisesti järkevää ja taas mielestäni mennään näillä vesimassoilla teoreettiselle saivartelupuolelle. Kuitenkin verkosto reagoi sen verran hitaasti, että tuo 4-tieventtiilin toiminta ei vaikuta missään. Jännä homma, että mlp:ssä on Wilon kiertovesipumput (vissiin, vihreä väri?). Ainakin ennen muistan sisällä olleen Grundfosin kamppeet. Väliäkös sillä, lähes samaa tavaraa ne tänä päivänä ovat. Tuliko porakaivoon muuten ilmauksia?
-
Niin, siis vertailin vain varolaiteryhmiä keskenään, en osydeluxia erillisiin syöttö- ja sekoitusventtiileihin ;D
-
Minun kokemukseni tosta Oraksen 22mm SS-venttiilistä eivät ole ollenkaan hyvät, toiminut äkkimuistamalta kunnolla ehkä 2v/20v, siinä se on nilkuttanut sisuksia uusiessa mutta senkin lopetin kun ei vaan jaksa toimia...
Siispä nyt laitetaan Oraksen S-venttiili ja Esben termari, katotaan ny tuleeko yhtään parempi.
Tässä nyt lipsutaan asian sivuun kun odotellaan la(sa)ruxen raportteja ja uusia kuvia, mutta hyäp on varmaan niin upoksissa tohon uuteen toimivaan sydeemiinsä ettei kerkee, nukkuukin varmaan vieressä ;).
-
Joo, noita osyjä on mennyt termaripuolelta rikki monissa öölilämmitteisissä mökeissä ainakin asennusvirheen myötä. Asennus vaatii ns. lämpölukon, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että varolaiteryhmä tulee sijoittaa min. 30cm lämpimän veden yhdettä alemmas. Muuten kyllä on paras syöttösekoitusryhmä (onko niitä juuri muitä, kuin nuo kaksi?).
-
Eli siis pitäis olla 30cm pannun katon alapuolella :o jos kierukka tulee pannun katosta läpi?
Jos noin niin onko Oras ohjeistanut asian laitteen mukana?
-
http://www.oras.com/fi/ProductDocuments/945861-09-06.pdf
Sielläpä sitä ;)
-
Maalämpöpuolella ei välttämättä ole niin tärkeää, koska lämpötilat eivät ole niin suuret, kuin esim. kattilassa. Silti voi aiheuttaa vian.
Eikös ollut tiedossa moinen? taas osoitus siitä, että mikä on tärkeää ja mikä ei. Tuo osyn asennus on ihan oikein laruxilla. Anteeksi vain, mutta tuo teoreettinen mutu-tuntuma tuntuu olevan nyt tärkeämpi, kuin käytäntö. Ei kannattaisi pelotella foorumeilla toisia, jos perusasiat eivät ole hanskassa.
-
Kiilepillä on hyvin kehittynyt itsetunto!
-
Kiitos kiitos :D Tarkoitus ei ollut provoilla, mutta alan ammattilaisena täytyy hiukan pitää asentajien puolia, ettei mene ne kuuluisat puurot ja vellit sekaisin.
-
Maalämpöpuolella ei välttämättä ole niin tärkeää, koska lämpötilat eivät ole niin suuret, kuin esim. kattilassa. Silti voi aiheuttaa vian.
Eikös ollut tiedossa moinen? taas osoitus siitä, että mikä on tärkeää ja mikä ei. Tuo osyn asennus on ihan oikein laruxilla. Anteeksi vain, mutta tuo teoreettinen mutu-tuntuma tuntuu olevan nyt tärkeämpi, kuin käytäntö. Ei kannattaisi pelotella foorumeilla toisia, jos perusasiat eivät ole hanskassa.
Eivät putkarit välttämättä 20v sitten ole tienneet, en tiedä koska Oras on moisen määritellyt onko alunperin suunniteltu noin vai onko ns. "jälkien paikkaus", uskoisin jälkimmäiseen vaihtoehtoon.
Osyn asennus sinänsä voi olla oikein niinku itsensä kantilta, muttei ole niinkuin Geopron asennusohje määrittelee...Se pitäis laittaa kierukoitten väliin, onkohan se sitten laillinen paikka viranomaisten kantilta sen osaa ammatilainen varmaan sanoa.
-
Oraksen SS:ää ei voi kytkeä muulla tavalla, eikä se ole laillinen ja se sisältäisi ylimääräistä tekniikkaa. Takaiskuventtiili ja varoventtiili pitää olla ennen lämmityskierukkaa tai kierukoita. Oraksella on kaikki hilut samassa paketissa, joten oikea paikka sille on juuri tuossa. Jos halutaan esilämmityskierukalta otettuna sekoitus, on se tehtävä ainoastaan erillisillä varusteilla. Liikkeelle lähdetään siis syöttöventtiilillä (sulku, varoventtiili, takaisku, imusuoja), mennään kierukkaan, jonka jälkeen otetaan haara sekoitusventtiilille jne. Mutta kuitenkaan se ei ole YKSI, AINOA JA OIKEA kytkentä, miten toteuttaa lämpimän käyttöveden sekoitus ja käyttöveden varolaitteet.
-
Eikös se siälä välissäkin täytä nuo turvallisuusasiat, turvallisuutta vartenhan se yleensä on, kaikki kuumavesi menisi siinäkin tapauksessa sen läpi.
Vai onko siinä joku onkelma? että joku turvallisuusasia jää hoitumatta.
-
Jos ss-venttiili olisi kierukoiden välissä, olisi paisuntavaara esilämmityskierukan puolella, eli tarvittaisiin taas uusi syöttöventtiili eli varoventtiili, takaisku ja sulku ennen eka kierukkaa ja siinähän nyt ei olisi sitten järjen häivää ;D AINA on oltava vesijohtoverkossa ennen lämmitintä takaisku ja varoventtiili, jotta lämmin vesi ei paisuisi kylmälle puolelle ja jotta laitos ei olisi Tshernobyl :D
-
Nyt aukes! En ole ennemmin tarkemmin ajatellut SS-venttiilin syvintä olemusta.
Olen vain ajatellut että se on niitä juttuja jotka "vaan pitää olla".
Tosiaan ite aattelin laittaa Oraksen S-venttiilin + Esben...ettei sen puoleen mitään väärää ollut tulossa, senkun tuota laruxen systeemiä punnitessa...
Toisin sanoen larux ei saa noilla vermeilla sitä Geopron ohjeen mukaiseksi, siis hän päättäköön mitä hän tekee...laittaako vermeitä vaihtoon vai ottaako "takkiin" COP huononeman...
-
Joo, tossa mielenkiinnon vuoksi katselin hintoja noille vehkeille ja pari sataa ne tulisi tekemään. Jos urakan tarjouserittelyssä mainitaan nimenomaan kyseinen kytkentä, on se sitten sillä selvä. Ei tuossa ota takkiin yhtään mitään, peitelaipat tosin voisi olla varaajalla... Mutta kuten sanoin, kytkentä on tehty oikein ja D1 mukaan "hyvän asennustavan mukaisesti", eli laitteet on oikein kytketty ja jo kolmannen kerran sanon, että geopron mallikuvassa on identtinen kytkentä käyttövedelle. Todennäköisesti lähes kaikki sh-pumppukytkennät on tehty tuolla tavalla.
http://www.geopro.fi/asennus/
-
Mielenkiintoista tietoa oli esben sivuilla koskien sekoitusventtiilin asennusta. Siinä kaksikierukkaisessa varaajassa oli kytkettynä kaksi sekoitusventtiiliä, joka vielä ennestään parantaisi tilannetta. Ratkaisu on niille, joille mikään ei ole riittävän hyvä ;D ;)
http://www.callidus.fi/doc/sekoitusventtiilit/ESBE_tuoteluettelo07_s35_59.pdf
-
Vielä ... kerran, valokuva ei ole mikään asennusohje se on mainoskuva! ;)
Eli oikeassa asennusohjeessa se on niin kuinka Geopro sen suosittelee...
Takkiin tulee siltä pohjalta mitä seppaant tossa aikaisemmin kalkuloi...
Ja epäilen että ne kytkennät on tehty fifti/fifti, ne jotka ovat vaivautuneet lukemaan manuskan tekevät sen mukaan ja toiset vanhasta muistista...öljy ajalta.
Eli loppuviimeksi asiakkaan/asujan on valvottava mitä saa...ei se putkari muuta kun vaan käy...
-
Mielenkiintoista tietoa oli esben sivuilla koskien sekoitusventtiilin asennusta. Siinä kaksikierukkaisessa varaajassa oli kytkettynä kaksi sekoitusventtiiliä, joka vielä ennestään parantaisi tilannetta. Ratkaisu on niille, joille mikään ei ole riittävän hyvä ;D ;)
http://www.callidus.fi/doc/sekoitusventtiilit/ESBE_tuoteluettelo07_s35_59.pdf
Siinä kuvassa taitaa olla vain varmistettu ettei mene ylikuumaan kv-verkostoon...ei liene tarpeellista MLP:n kanssa
-
Siinä kuvassa taitaa olla vain varmistettu ettei mene ylikuumaan kv-verkostoon...ei liene tarpeellista MLP:n kanssa
Kyllähän se viimeinen demokraatti huolehtii siitä ylilämmöstä ja ensimmäisen avulla otetaan alaosasta "kaikki irti" niin, ettei mahdollisesti yläkierukan kautta kulje vettä ollenkaan. Eli geopron ohjeessa on selvä virhe ;D
Siis kuvitellaanpa, että alempi kierukka tuottaisi ylilämpöä, jonka ensimmäinen termari säätää sopivaksi ja vesi menee sopivan lämpöiseksi säädettynä viimeiselle termarille, joka taas päästää veden suoraan käyttöön, jolloin ylemmästä kierukasta ei otettaisi energiaa ollenkaan. Silloinhan tämä monen sadan euron investointi tulisi selvän copin paranemisen seurauksena hoidettua jo 20 vuodessa, ellei jopa pidemmässä ajassa ;)
-
] Kenenkähän valmistama/myymä on tuo kylmäpiirin paisunta?
Näyttää aika matalalta, itellä tarve matalaan...
Mikähän sen korkeusmitta on? [/quote
Mikset laittaisi ihan tavallista kalvopaisunta-astiaa ja painemittaria? Itselleni saattaisin sellaisen kyhätäkin, kunhan kotiini pumpun laitan. Niitä saa monen kokoisina ja painemittari kertoo liuosmäärän tilanteen (kun ei siitä punaisesta pöntöstä läpikään näe). :D
Joskus, kuin olen käynyt korjaamassa jotain vanhaa 80-luvun pumppua, on niissä ollut juuri tuollainen paisarisysteemi ja täyttö oli järjestetty käsikäyttöisellä pumpulla. Hauskoja ratkaisuja sinällään, toimivia toki nekin.
-
Kyllähän se viimeinen demokraatti huolehtii siitä ylilämmöstä ja ensimmäisen avulla otetaan alaosasta "kaikki irti" niin, ettei mahdollisesti yläkierukan kautta kulje vettä ollenkaan. Eli geopron ohjeessa on selvä virhe ;D
Siis kuvitellaanpa, että alempi kierukka tuottaisi ylilämpöä, jonka ensimmäinen termari säätää sopivaksi ja vesi menee sopivan lämpöiseksi säädettynä viimeiselle termarille, joka taas päästää veden suoraan käyttöön, jolloin ylemmästä kierukasta ei otettaisi energiaa ollenkaan. Silloinhan tämä monen sadan euron investointi tulisi selvän copin paranemisen seurauksena hoidettua jo 20 vuodessa, ellei jopa pidemmässä ajassa ;)
Ei tuo kyllä viittaa siihen että siinä manuskassa olis virhe...
Mitähän minä sanoin, tämä suomen hinnoittelu on ihan villiä jos se toinen termari maksaa muka satoja euroja ;) Taitaa paremminki olla kymppejä...on siis putkarin markkinat.
Kahdella tietty hoituu molemmat optimointi ja max rajoitus vikatilanteeseen.
Kun ei laita kalvopaisuntaa niin on yksi vikapaikka vähemmän.
-
Mitähän minä sanoin, tämä suomen hinnoittelu on ihan villiä jos se toinen termari maksaa muka satoja euroja Wink Taitaa paremminki olla kymppejä...on siis putkarin markkinat.
Kahdella tietty hoituu molemmat optimointi ja max rajoitus vikatilanteeseen.
Niin, tarkoitan töineen päivineen, eihän tuollaisia voi millään sisällyttää mihinkään urakkaan, varsinkaan jälkikäteen... Ei se sen enempää maksa, kuin toinenkaan. Haet taas jotain perusteetonta, en tiedä mitä.
Kun ei laita kalvopaisuntaa niin on yksi vikapaikka vähemmän.
Totta, mutta pelkkä muovinen purnukka voi olla se vikapaikka myös, sillä voi muuttaa alipaineen alaisena muotoaan ja liitos saattaa repiä ilmaa piiriin (paisunta ml. paluussa, pumppu ml. paluussa). On nimittäin käynyt näinkin. Soitahan reippaasti Geoprolle ja kysäise astiaa. Samalla kysy, mitä ovat mieltä osydeluxilla toteutetusta käyttöveden sekoituksesta. Tiedä, vaikka haukkuisivat pystyyn :D
-
Kerrassaan mielenkiintoista keskustelua on tullut asiasta :).. Harmillisella tavalla olemme muuttaneet parin päivän ajan tänne saneerauskohteeseemme.
Ei ole ehtinyt "nukkua" pumpun vieressä :). Sen verran voi sanoa että käyntiajat ovat tooooodellla pitkiä (1h) ja lepoajat myös. Eli iso varaaja näyttää toimivan kuten pitääkin.
Kysäisen huoltoteknikolta tiistaina hänen mielipidettään tästä "kiihkeästä" sekoitinkeskustelusta :I.. Samoin kun pitää tivata ovatkos paineet oikeat vanhalle verkostolle (1,5bar).. Myöskin askarruttaa miten spiroventistä poistettiin shitt jne.
Ouman trends pitää laittaa nyt ensihätään jahka saa winen avulla trendsin pyörimään vanhaan linuxläppäriin ja liitosjohdon tinattua. 1-Wire setupin nysväilen jahka autotalli on tyhjä muuttolaatikoista ja pääsee kunnolla sinne asettumaan kodiksi (pitää kaapeloida koko talo cat6-kaapelilla nettikelpoiseksi)
Niin, kwh-mittari oli muistaakseni mittaillut jo 75kwh pumpulle kulutusta.
-
larux taisit olla vähän yllättynyt kun tänne taas tupsahdit, tuo sun systeemi on nyt käyty läpi ainakin tuon kv suhtee. ;) ... Onko jo kolahtanut mitä aiot sen kanssa tehdä, jääkö nykyiselleen?
Onko siinä joku valmistajan leima siinä maapaisarissa?
Lämmityspiirin mudanerotin on sitten tehty erillisellä erottimella ja palloventtiilillä, Suomessa ei taida olla tarjolla mudanerotinpalloventtiiliä samassa "paketissa"? Ei ole minun näköön osunut!
Tuolla toisaalla on mollattu helmiliitoksia/muttereita maapiirissä, sulla taitaa kaikki olla tehty "prässiliitoksilla". Oliko asentajien kanssa juttua helmien/mutterien huonoudesta ja prässin hyvyydestä?
Kuinka suuri on se paisunta siellä varaajan päällä?
-
Niitä mutataskuja saa myös sulullisina, tilaustavaraa ovat kuitenkin. Paisari mahtaa ainakin olla 35-litrainen, ellei jopa suurempi. Itse pidän juotettua parhaimpana pitävyytensä puolesta, mutta kyllä varmastikin siistein liitostapa on tuo puristusliitos. Halvin lienee galvanoiduista kierreosista ja putkesta tehty toteutus, mutta koulukuntaa on moneen lähtöön. Kaikilla tavoilla on tullut tehtyä, niitä helmiliitoksiakin käyttäen, valitettavasti :-/ Juottamalla tulee kuonaa, kierreliitoksilla epäpuhtauksia (hamppua, teippiä jne. jäämiä), ja viellä kierteyttämällä epähuomiossa pahimmassa tapauksessa purseita putkeen. Puhtauden puolesta puristusliitos on paras.
-
Alkaa olla jo listaa kerättynä opastusta varten:
-- maapiirissä ilmaa (lorisee ja lotisee)
-- pumpun sisällä "ruoskapumpun" alla "lätäkkö" (en tutkinut tarkemmin asiaa)
-- varaaja keski ja ala ovat koko ajan samoissa lukemissa
-- varaaja "vuotaa" lämpöä kv-kierukoiden liitoksista (en tiedä olikos niissä punaisissa suojissa eriste, heitetty roskiin)..
.. murhetta ja huolta. No, patterit on lämpimät ja suihkukin tuntuu pelaavan :)
.. Niin: kaivossa on liitos tehty "helmiliitoksella" :(
-
Alkaa olla jo listaa kerättynä opastusta varten:
-- maapiirissä ilmaa (lorisee ja lotisee)
-- pumpun sisällä "ruoskapumpun" alla "lätäkkö" (en tutkinut tarkemmin asiaa)
-- varaaja keski ja ala ovat koko ajan samoissa lukemissa
-- varaaja "vuotaa" lämpöä kv-kierukoiden liitoksista (en tiedä olikos niissä punaisissa suojissa eriste, heitetty roskiin)..
.. murhetta ja huolta. No, patterit on lämpimät ja suihkukin tuntuu pelaavan Smiley
.. Niin: kaivossa on liitos tehty "helmiliitoksella" Sad
Onko se ruoskapumppu nyt sitten se liuospumppu? Jos se vuotaa, on ilmaa päässyt keruupiiriin... Monesti tuollainen vuoto ilmaantuu jälkikäteen, kun liittimet "elävät" tehdasasennuksen jäljiltä. Onkohan sillä keski- ja alalämmöllä suurtakaan eroa käytännössä muutenkaan varsinkin vähällä käytöllä... Voi olla, että latauspumppu on liian suurella teholla. Toivottavasti löytyy ne peitehelat varaajalle.
-
Niin ja se kaivo, sulla on muoviputket, joten noissa liitin pääsee elämään (tai siis putki), jolloin vaaraa ei ole verrattuna kovaan kupariin/messinkiin. Nuo hela-liittimet ja sen tapaiset ovat kyllä pitäneet, ainuttakaan vuotoa en ole niiden kanssa huomannut.
-
Joo. Ilmaa on keruupiirissä. Se lotisee ja lorisee pumpun käydessä.
Onkos siinä muuta vaihtoehtoa kuin ilmata ulkoisella astialla ja pumpulla? Taisi olla asentajalla kiire maapiirin ilmauksen suhteen?
Siihen on asennettu kyllä spirovent poistelemaan ilmakuplia, mutta ei näy virkaansa ihan täysillä hoitavan.
-
Tuosta kuvasta, missä näkyy maapiirin paisuntasäiliö, onko se kytketty T-liittimellä vaaka- eli horisontaalisuuntaan ensin? Ainakin näyttäis kuvasta.
Paisarin yhde pitäisi kytkeä ylöspäin maapiirin paluuputkesta, jotta ilmakuplat kerääntyy paisariin ja sinne voi alussa joutua ajoittain lisäämään nestettä.
-Peca-
-
Niin. Paisari on todellakin t-liittimellä putkessa kiinni :I..
Pitäneeköhän laitella vanha Jämä Jr takaisin :) Se oli huoleton ja yksinkertainen kampe.
Maalämmössä tuntuu olevan niin monenlaista mutkaa matkassa :Z .. No, huomenna laulan kaikki ongelmat asennusliikkeen edustajalle.
Todellisuudessa ongelmia ei ole, koska torppa lämpenee ja vesi kuumenee. Kuitenkin paisari on väärässä paikassa, keruupiiri lotisee, lauhdutuspumppu vuotaa(?), kv-piiiri on oikein/väärin kytketty ja ja.. :)
Taitaa olla helpointa pitää tietokone kiinni ja nauttia edullisista kilowateista (ilman foorumia pitäisin asennustöitä siististi tehtyinä ilman ongelmia)
-
Paisarin yhde pitäisi kytkeä ylöspäin maapiirin paluuputkesta, jotta ilmakuplat kerääntyy paisariin ja sinne voi alussa joutua ajoittain lisäämään nestettä.
Siinä taas niitä turhia juttuja, joista ei kannata välittää pätkääkään. Ilma tulee myös vaakahaarasta pois, paremmin toki edellä mainitulla tavalla, mutta siltikin tuo on myös asia, jolla ei taas kerran ole toiminnan kannalta mitään hel...in merkitystä. Mikä saivartelijoiden kerho täällä kokoontuu? Kyllähän ne ilmaongelmat johtuvat jostain ihan muusta, kuin tuosta. Onko siellä pumpun sisällä vuoto? Entäs se spirovent? Jostain olen kuullut, että automaattiset ilmaukset ovat myrkkyä maapiirille. Paineen vaihtelun takia toimivat pahimmassa tapauksessa väärin päin, eli repivät ilmaa.
-
Niin, mun mielestä sitä maapiiriä ei ole ensinkään asennuksen yhteydessä ilmattu kunnolla. Eikä maapiiriin kuulu asentaa automaatti-ilmausventtiiliä, niin kuin sanoit, tai ainakin siellä pitää olla aina ylipaine ympäröivään ilmaan nähden.
Mutta ajan kanssa mikrokuplat nousee nopeammin ylöspäin asennettuun paisariin kuin vaakaan.
Ootko kiileppi muuten nähnyt vaakaputkeen asennettuja automaatti-ilmausventtiileitä paljon normi lämmitysverkossa?
-Peca-
-
Niin, mun mielestä sitä maapiiriä ei ole ensinkään asennuksen yhteydessä ilmattu kunnolla. Eikä maapiiriin kuulu asentaa automaatti-ilmausventtiiliä, niin kuin sanoit, tai ainakin siellä pitää olla aina ylipaine ympäröivään ilmaan nähden.
Mutta ajan kanssa mikrokuplat nousee nopeammin ylöspäin asennettuun paisariin kuin vaakaan.
Ootko kiileppi muuten nähnyt vaakaputkeen asennettuja automaatti-ilmausventtiileitä paljon normi lämmitysverkossa?
Joo, nuo spiroventit käsittääkseni ovat jonkin sortin ohi/läpivirtausvehkeitä, mutta luulisin niiden olevan helkutin kalliita. Eipä ole mieleen tullut, missä olisin nähnyt muualla, kuin jossain esittelypäivillä. Outo kapistus mulle ja turhaa saivartelua sekin! :D
Itse veikkaan, että jos maapiirin pumppu vuotaa, on se repinyt ilmat putkistoon. Tuo vika tulisi korjata ensi tilassa. Kyllä se varmaan ilmattu on, senhän pitäisi pecankin tietää, että ilmat tulevat "vittuilematta", jos on porakaivo, mutta pitkät maalenkit vaativat sitä aikaa ja tupakkia. Eli pumpun yhdistäjän kiristys ja sitten uusi ilmaus. Noita korjauksia on eteen tullut paaaljon (haljennut mutteri tai pumpun yhdistäjä = ilmaa alipaineen takia).
-
Mistäs löytyisi lisää näitä lämpöpumppujen asennuskuvia? Olisi kiva vertailla noita asennusratkaisuja ja pitää lisää näitä asennusteknisiä keskusteluja. Siinä oppisi tekniikastakin lisää foorumin väki. Tämä on ollut ehdottomasti kiinnostavin viestiketju, missä on tullut keskusteltua.
-
Niin, pikkuriikkinen vuotokohtahan on **lauhdepumpun** alla. Maapiiristä ei vuoda mitään. Mutta se lorisee niin pahisesti.
Mielenkiintoinen teoria tuo spiroventin toiminta maapiirin painevaihteluissa. Asennusliike ei ollut koskaan aiemmin laittanut spiroa maapiiriin - ajattelivat nyt kokeilla. Itsehän en tietenkään hanttiin pistä jos samalla kustannusarviolla saa kalliimman ilmausvehkeen. EDIT: asentaja muuten ei laittanut entisaikaisia automaattisiia ilmakelloja varaajaan eikä maapiiriin juuri tuon ilmanrepimisilmiön vuoksi. Kuulemma vanhemmuuten (=nykyään piankin) alkavat imeä ilmaa poistamisen asemesta. En nyt kuitenkaan spirosta uskoisi, netin esitteiden perusteella sen pitäisi olla kuurakettiin verrattava tekniikan ihme.
Eiköhän nuo rassaa ilmat pois systeemistä. On heidän vastuulla.
Omalla vastuulla on sen sijaan varaajan ja putkien eristäminen. Tilasin Akvatermiltä tänään kierukoiden laippoihin tulevat muovisuojat, kun menin heittämään ne perhanat roskikseen. Sanoivat Akvalla että kannattaa tunkea suojuksien alle villaa reippaasti eristeeksi. Eristenahkojakin pitäisi jostakin käydä ostelemassa. Tällä hetkellä varaajahuone ja sen yhteydessä oleva käytävä (ei ole vielä ovea) ovat lämpimämmät kuin asuinhuoneet!!.. pahis.
-
Kysäisen huoltoteknikolta tiistaina hänen mielipidettään tästä "kiihkeästä" sekoitinkeskustelusta :I.. Samoin kun pitää tivata ovatkos paineet oikeat vanhalle verkostolle (1,5bar).. Myöskin askarruttaa miten spiroventistä poistettiin shitt jne.
Kävikö huoltoteknikko?
Olisi mukava kuulla hänen kommenttinsa.
Loriseeko maapiiri vielä?
ATS
-
Joo.
Huoltoteknikko kävi.
1) maapiiriä kuunneltiin. Lorisihan se. Opetti "humpauttamaan" maapiirin pumpulla - spiro sihisee ilmoja pois aina sekvenssin päätteeksi. Sanoi olevan uusien pumppujen ongelma miltei aina. Tulevat kyllä ilmaamaan systeemin jos ei ilmat lähde pikkuhiljaa itsestään pois.
=> Asia OK.
2) Vuoto korjattiin. Syynä oli lauhdepumpun löysä liitos. Jakarilla kireämmälle ja siinäpäs se.
3) Oumania tuunattiin. Yöpudotuksen arvo oli nollilla (olin kehunut ohjelmoineeni yöpudotukset - nyt pudottaakin). Mietittiin käyriä ja niiden kanssa pelailua. Sähköasentajan jäljiltä jotkut arvot olivat "tapissaan" ja niitä laskettiin käyrän kohtuullistamiseksi.
4) Valittelin ala ja keskilämpöjen olevan samat tai keskilämmön jopa pienempi. No. Keskianturin irroittaminen ja lukemien tarkistaminen Oumanilta osoitti antureiden olevan oikein johdotettu. => Ratkaisu: lauhdepumpun ja patteripiirin pumpun nopeuksien laskeminen
5) Pumppujen kiertonopeuksia laskettiin. Patteripiirin pumppu oli kakkosella ja pistettiin ykköselle. Lauhdepiirin pumpun nopeutta laskettiin varaajan kerrostumisen parantamiseksi => Nyt yläosa 57, keski 50 ja alaosa 37. Bravo!
6) L1 piirin paine oli 1,5bar. Tällaiselle röttelölle se on hieman roisi. Pudotettiin vajaaseen yhteen.
7) KV-kytkennästä keskusteltiin. Referoin hieman MLP-foorumin ristiriitaista keskustelua. Teknikko viittasi kv-kierron kytkentään ja geopron ohjeeseen. Myöskin kertoi (kuten täälläkin) että siihen tarvittaisiin varsin erilaiset asennusosat etc. Haittapuolena kuulemma olisi sekoitusventtiilin toiminnan ongelmat silloin kun alaosa ja yläosa ovat molemmat "kuumia" .. No, tyydyin tehtyyn asennukseen.
8) L1 piirin spiron tyhjennyksestä keskusteltiin. Hän toimitti letkuliittimen johon letku kiinni ja toinen pää kaivolle. Sitten vaan täyttöhana auki ja shitt pihalle. Tätä ei kuitenkaan kuulemma kannata tehdä käytännössä koskaan (!). Jos patterit eivät meinaa lämmetä niin silloin kannattaa tarkistaa em. tavalla siivilän puhtaus ja muulloin välttää hommaa kuin ruttoa. Onhan happipitoinen vesi aina huono juttu patteriverkostossa. Lauhdepiirin mutapussiin ei koskettu (se on pumpulle vievässä paluuputkessa), sen sijaan maapiirin mutapussi avattiin ja sieltä putsattiin se vähän mitä sinne oli kertynyt.
.. Tässäpäs tätä. Kohta asentelen sen trendin :)
NIIN: ja vielä tuleepi uudemman kerran asentamaan paisuntasäilön päälle täyttöyhteen. Että on helpompi itse lisätä viinaa piirin jahka ilmat tekevät tilaa nesteelle. Ja kolmannen kerran lupasi tulla katsastamaan järjestelmää lämmityskauden puolella.
Palvelu siis toimii ja kone käy ja kukkuu. Laskukin tuli samana päivänä - aikamoinen lastu lähti remonttibudjetista.
-
No mites pelittelee nyt?
Mikä sen paisunta-astian koko oli sulla?
Entä se 4-tie kenen ja mikä se on?
-
Selvittelen paisarin kokoa. Ei ole kyllä iso, samaa kokoa kuin oli entisessä systeemissä. 4-tie venttiili on ruottalainen - nimessä oli B ;-)
TOIMINNASTA:
-- systeemi on ilmannut itse itsensä. Olen maakiertopumppua "humpsautellut" aina kun olen käynyt konetta katsomassa. Pumpun sammuttamisesta seuraava paineisku pistää joka kerta pikkuisen ilmaa spiroventistä pihalle. Nyt viinan määrä paisarissa tasot on laskenut ja putkista ei juuri kuulu lorinaa ! Piirrettäköön iso raksi seinälle.
-- asentaja kävi laittamassa y-haaran paisariin, jotta viinaa voi juottaa koneelle ilman varoventtiilin irroittamista.
-- asentaja myös tsekkasi paisarin esipaineet ja asia on sen osalta ok. Eli paineet pysyy saman riippumatta myllyn käynnistä.
-- eristin varaajan laipat mineraalivillalla ja putket eristekourulla kun varaajahuone oli talon lämpimin tila. Nyt ei enää lämpö karkaile. Pikkuriikkisiä eristyshommia olisi vielä jäljellä.
Muuten kone käy ja kukkuu. Käyttövettä tulee niin pahissti ettei sen osalta vekotinta saa kyykkyyn vaikka kuinka kuumaa lorottelisi. Kuumemmalla kelillä ei kompura lähtenyt edes käyntiin suihkureissun takia. Nyt tuntuu taas käyvän kun pattereille Oumanni haluaa lykätä vettä.
Tyytyväinen täytyy olla. Pistän kuvia jahka saan tiedostopalvelimen taas asennettua toimintaan.
TODO: Sain hankituksi NSLU2-vehkeelle muuntajan (Jenkeistä tilatussa kamppeessa oli sopimaton muuntaja) joten kohta pääseepi kokeilemaan 1-wire antureiden asentelua ;d.. Oumannin sarjakaapelikin odottelee paikoilleen laittelua.
NIIN: kompuran ja höyrystimen ääntelyt kuuluvat saunaan ja pesuhuoneeseen. Onneksi Jämän paikalla seisoo varaaja ja pumppu on entisessä vaatekomerossa, pysyvät mölyt poissa oleskelutiloista. Jos olisi jonkun integroidun pömpelin iskenyt pannuhuoneeseen olisi sen käyntejä voinut tarkkailla mukavasti parisängystämme käsin ;D
-
Jos olisi jonkun integroidun pömpelin iskenyt pannuhuoneeseen olisi sen käyntejä voinut tarkkailla mukavasti parisängystämme käsin ;D
Nop, siitähän olis sitten tiennyt ainakin "joku" käy ;)
Tuo paisarin koko tosiaan kiinostais kun sulla nyt ne painetasot on pysyneet kohillaan. Ootellaan kunhan näät litrat, se lienee 35 tai 50L.
Reflex vai joku muu merkki?
Nelitie taitaa olla ESBEn valurautainen 1"?
-
Sain tuossa ipanat unille ja heti riensin "salarakasta" tervehtimään.
Varaajan päälle asennettu paisuntasäiliö on 35 litrainen Zilmet. Verkoston paine oli mukavasti edelleenkin se 1bar. On kai se uskottava, että nyt se toimii.
Joo. 4-tie venttiili on ESBE. Liekkö se messinkiä. Perhana. Vai valurautaa. Tuumakokoa en näin maallikkona osaa lausua.
-
No sepä hyvä että sait ne paineet kuriin, itellä samaa kokoluokkaa vesimäärä joten kai se 35L sitten riittää...
Nykyinen on Zilmet 24L, se taitaa jäädä pieneksi, ei viitti testata ja sitten vaihtaa kun "oli" pieni... helpompi/halvempi lienee laittaa suosiolla isompi.
Kai se ESBE on valuvärkki/1" kun on kuvassa niinkin iso mötikkä ja putket siihen 28 kokoa, kai?
-
Sain tuossa ipanat unille ja heti riensin "salarakasta" tervehtimään.
Varaajan päälle asennettu paisuntasäiliö on 35 litrainen Zilmet. Verkoston paine oli mukavasti edelleenkin se 1bar. On kai se uskottava, että nyt se toimii.
Joo. 4-tie venttiili on ESBE. Liekkö se messinkiä. Perhana. Vai valurautaa. Tuumakokoa en näin maallikkona osaa lausua.
Katoin noita sun kuvia ja kytkennästä heräsi epäilys että sun 4-tie Esbe on tavallinen 4-tie eikä se ,tarkoitukseen sopiva, kahden lämmönlähteen BIV malli. Epäilys heräsi koska paluu varaajan ala-osaan menee Esbestä eikä suoraan putkella. Voi olla myös näkihäiriö, mutta siltä se näyttää...
Tiedätkö mallin? (ks papereista), sait tietysti kaikista asianmukaiset dokut eli tyypit ja kaikkien nippeleitten mukana tulevat käyttö- ja huolto-ohjeet vai veivätkö mukanaan ;)
http://www.callidus.fi/doc/sekoitusventtiilit/ESBE_tuoteluettelo07_s7_31.pdf
Sivulla 21 BIV kytkentä, aikaisemmin 4-tie jutut...
-
Onhan niitä papereita ainakin ollut. Osan olen pistänyt jo keräykseen - ajattelin että ovat asentajaa varten :) En tiennyt foorumilaisten suurta kiinnostusta.
Kyllä se paluuputki menee suoraan varaajaan, esbe yhtyy siihen t-liitoksella. Kuvat eivät kerro koko totuutta kun on hankala ottaa kaikista detaljeista kuvia..
Hyvin tuo ainakin toimii. Se kait se on pääasia?
-
Näinhän se on, hyvä kun toimii...
Se oli sitten näkihäiriö, hyvä sinännänsä.
Se sinun paine ero on nyt sitten pysynyt minkälaisena?
Kun käy kylmästä kuumaksi.
-
Paine on 1bar ennen käyntijaksoa, jakson aikana ja sen jälkeen. Odotellaan vielä ***HELTEITÄ*** jotta kone lepäisi useamman päivän. Monta kertaa päivässä sitä pitää mittaria käydä katselemassa.
Ans kattoo. Maapiirikään EI enää lorise ollenkaan. Ei tartte tulla asennusliikkeen ilmaamaan lämmityskauden tullessa. Ihme juttu. Ehkä tuo spirovent on sitten ollut hintansa veroinen.
-
Se on myös asentajien onni ei tarvi alvariinsa vierailla...
Ite kyllä aattelin laittaa ilman automaattisia ilmauksia, jotta pystyy paremmin tietämään ilman muodostumiset...tiedä häntä meneekö noin.
Onkohan ne automaatit kuinka varmatoimisia :-/
-
En tiedä varmatoimisuudesta, mutta ainakin spiroventin dokumentaatio lupaa paljon.
Maapiirissä on tämä:
"There is a solution... Spirovent AIR
A system without air is possible. There is a device that will keep any system free of air, permanently. A Microbubble Deaerator. " http://www.spirotech.com/en/pages/Products/Deaerators/Micro_bubble_deaerators/
Lämmityspiirissä on puolestaan tämä:
There is a solution... Spirovent Air & Dirt
"A system totally without air and dirt is possible. There is a unique device whose combined action will remove all gasses and dirt down to the smallest particle keeping the system free from air and dirt, permanently. It is maintenance free as it works without strainers or filters. Less maintenance, fewer costs. "
http://www.spirotech.com/en/pages/Products/Combined_Separators/Combined_Deaerators_and_Dirt_Separators/
Hinnoista en tiedä, mutta lienevät huomattavasti kalliimpia kuin perinteiset ilmakellot.
-
Kyllä ne "paperilla" tuntuis fiksuilta
Eli onko ne näin:
Maapiirin spiro on siis maahan palaavassa putkessa?
Lämmitys spiro on siis lämmityksen paluu putkessa?
Onko joku perustellut ja miten noiden tarpeellisuuden/hyvyyden/järkevyyden/huonot puolet?
-
Kuten jo aiemmin todettua: otin LVIS-työt paketoituna koneen ja varaajan kanssa. Sopimuksessa luki pelkästään "lämmityspiirin suodatin, spirovent" .. Itse en ole vaatinut sitä tai tätä sinne laitettavaksi. Lässän äijjät eivät tosin tarjonneet spiroa eikä verkoston huuhtelua joten loppupeleissä pidin heidän tarjoustansa tältä osin puuttellisena.
Laittoivat sitten LISÄKSI spiron ilmanpoistimen maapiiriin ilmoja poistelemaan (ei lukenut sopimukseen erittelyssä). Kuulemma ihan "kokeeksi" - eivät olleet aiemmin laittaneet maapiiriin. Halusivat testata vähentääkö spirovent tarvetta myöhemmille ilmailureissuille. Ainakin meidän tapauksessamme ihme näyttää tapahtuneen.
Mutta sama firma tekee LVIS asennuksia _isoissa kohteissa_ kuten ravintoloissa, kaupoissa, tehtaissa etc. joten kaippas tuo spiro on enemmänkin sieltäpäin heille tuttu.
Lämmityspiirissä spiro suodattimella on paluuputkessa ja niinpäs se taitaa olla keruupiirissäkin. Se on maapiirin kv-pumpun jälkeen ns. painepuolella.
Pitää siirtää tämä kone pannuhuoneeseen niin voi analysoida putkistoista miten päin on asennettu.
-
larux: MIssä olet pitänyt yläosan pyyntöä?
Itsellä on tasan 50C ja 500 liran varaaja-> hyvin riittää neljälle hengelle normi suihkuttelussa.
Mitä alempi yläosan pyyntö-> sitä paremmin alaosan lämmöt pysyvä kesällä kurissa.
-
Larux:
Mainitsit tuolla tiedonkeruuketjussa että "Pitkät käyntiajat" mitähän ne nyt käytännössä sulla on minuutteina, onko tuntumaa?
Toisaalta se maaneste jäähtyy enemmän jakson aikana kun on "pitkät" käynnit ja se taas....on joku rosentti tai osa huonompaan suuntaan...! Näin käy tietty vaan näillä keleillä.
Tuo kv kytkentä varmaan vaikuttaa tuon suuntaisesti kuin mainitsit kanssa siellä toisaalla, kai sen saat vielä samaan kauppaan korjattua?
-
larux: MIssä olet pitänyt yläosan pyyntöä?
Itsellä on tasan 50C ja 500 liran varaaja-> hyvin riittää neljälle hengelle normi suihkuttelussa.
Mitä alempi yläosan pyyntö-> sitä paremmin alaosan lämmöt pysyvä kesällä kurissa.
Pitänee katselmoida kun seuraavan kerran käyn pannuhuoneessa. Sen muistan että asennusliikkeen teknikko niitä muokkasi arvoja reippaasti alaspäin alkuperäisestä.
-
Larux:
Mainitsit tuolla tiedonkeruuketjussa että "Pitkät käyntiajat" mitähän ne nyt käytännössä sulla on minuutteina, onko tuntumaa?
Toisaalta se maaneste jäähtyy enemmän jakson aikana kun on "pitkät" käynnit ja se taas....on joku rosentti tai osa huonompaan suuntaan...! Näin käy tietty vaan näillä keleillä.
Tuo kv kytkentä varmaan vaikuttaa tuon suuntaisesti kuin mainitsit kanssa siellä toisaalla, kai sen saat vielä samaan kauppaan korjattua?
1) Käyntiajat ovat korvakuulolla. NSLU2 on vielä täällä työpöydällä - tosin owfs etc. asennettuna. Ouman Trendsin sarjakaapeli puolestaan makoilee autotallissa kolvin vieressä työpöydällä. Lapset pitää kiireisenä. Laitellaan kunhan kesä (sade) loppuu ja talvi alkaa :) .. Mielenkiinnolla odottelen itsekin tarkkoja lukemia eri mittauspisteistä.
2) KV-putkitusta en vaatinut muutettavaksi - ristiriitaista oli mielipiteiden vaihto ja homma toimii näinkin. Tuntuu vain että tulistusosa pyytää herkästi koneen käyntiin - ei tosin vaikuta lauhdutuslämpöihin joten siinä mielessä aivan sama. Muutama lantti saattaa tulla lisälaskua tosin :Z .. Meillä on tulossa putkien uusiminen tässä parin vuoden sisään, saapi siinä asentaja mahd. askarrella myös tuon sekoitusryhmän kappaletavarasta sitten pumpun ohjeiden mukaiseksi.
-
Säitähän on todella ilmoja pidellyt - satanut ja ollut pilvessä. Keskilämpötila lienee jotakin 8 astetta välillä toukokuu-heinäkuun loppu.
Katselmoin pumpun kwh-mittarin kulutuksen koko ajalta tänään. 760 kwh. Kulutus on mielestäni toukokuun jälkeen ollut tod. pientä. Harmittaa etten ole ottanut kuukausilukemia ylös :-/ .. Laskeskelin että 79 eur olisi kolmelta kuukaudelta maksanut tuo homma.
Pitänee nyt (pian) alkavalla lämmityskaudella aloittaa ryhtiliike seurannassa.
-
Projekti on taas edennyt hiukkasen:
-- Avasin pumpun sähkötaulun ja johdotin sarjakaapelin Oumanille
-- Asentelen uutta Linuxia vanhaan kannettavaan (siihen sitten Wine ja Ouman Trends)
-- Ostin kutistesukkia ja muuta hilua 1-Wire antureille
Että ei kovin paljoa, mutta jotain sentään :)
EDIT: lisäksi koko kiinteistön kwh-mittarin pulssiledille on lukuanturi. 1-wire laskuri pitää tilata seuraavaksi. Harmittaa rutosti että pannuhuoneeseen tuli asennettua vanha Valmet - ehkä sitä kiekkoa voisi jollain virityksellä seurata. Mene ja tiedä.
-
EDIT: lisäksi koko kiinteistön kwh-mittarin pulssiledille on lukuanturi. 1-wire laskuri pitää tilata seuraavaksi. Harmittaa rutosti että pannuhuoneeseen tuli asennettua vanha Valmet - ehkä sitä kiekkoa voisi jollain virityksellä seurata. Mene ja tiedä.
Jep kyllä tommonen moduli-kwh oli hyvä hankinta, vaikkakin ei mikään halpa.
Siitä näkee kwh:t, tehot, virrat jännitteet jokaiselta vaiheelta (2:lla desimaalilla) ja saa myös sen pulssin ulos kwh:sta.
Tuo teho lukema kertoo hyvin kulutuskasvun kun menoveden lämpö nousee, pitää tehdä joku käyrä kunhan ehtii (taitaa olla suora, luulisin) ... ja jyrkkä semmonen.
Voipi olla että pidemmän päälle siitä voi jopa nähdä jos sydeemi alkaa oireilla jotain outoa....
Kulutus on nyt luokkaa 7-8kwh/vrk.
-
Status Update:
-- Ouman Trends toimii Winen kautta Linuxissa
-- Ostin näemmä väärää sukupuolta olevan sarjaliittimen
-- Huuto.Netistä ostetun vesiautomaatin pitäisi saapua postiin näinä päivinä.
Yhteenveto: Trendejä voi mitata vasta kun adapteri on ostettu. Että pitää kaiken olla niin hankalaa :)
Seuraavaksi: CAT-6 kaapelointi siten että ristiinkytkentätaulu reitittimineen, 1-wire palvelin ja NAS tulevat lämpöpumpun viereen. Tuo Linux läppäri Ouman Trendseineen ei siis ole Internetissä vielä toistaiseksi.
-
--Sarjakaapelin sukupuoli vaihdettu
--Ouman Trends piirtää käyrää
<= Työkaveri varoitteli winen suurpiirteisyydestä. Trendsissähän se näkyi sitten siten, että välillä mitatut lämmöt olivat nollassa ja välillä oikeissa lukemissa. Näyttäisi karkeasti joka toinen mittaus menneen oikein.
Tupakoin tässä jonkin aikaa. Eiköhän tämä tästä. Windowsia en kyllä laita :)
-
Nyt OuTrends.exe on seurannut kolmisen päivää lämmityssysteemiä:
-- pumppu käy kuin kello 6 tunnin välein 45min.
Laitan kuvaajan nettiin, kun seurantaa on n. viikko takana.
-
jokos saadaan kuvaajaa?
-
Juu. Useampikin viikko on jo takana. Läppäri on jo täynnä käppyrää. Tuli mentyä viikko sitten naimisiin - on hieman viivyttänyt kuvaajan raahaamista pannuhuoneesta tänne tietokoneelle.
Btw, 1-wire Owfs on nyt asennettu. Enää pitää anturoida varaajaa ja pumppua.
t.J
ps. Käyrä tulee tänään/huomenna
-
. Tuli mentyä viikko sitten naimisiin - on hieman viivyttänyt kuvaajan raahaamista pannuhuoneesta tänne tietokoneelle.
Onneks olkoon vaan, mutta ei se saa "harrastusta" haitata ;D ;D ;D
-
Tänään on sitten se "tänään" .. Eli sain tuupattua muutaman graafin nettiin. http://picasaweb.google.com/saneerauskohde/OumanTrendsKPpyrIt#
** ovat randomilla heitettyjä **
Hienommat systeemit edelleen piirustuspöydällä. 1-wire softat pyörii jo komeasti, mutta varsinaisia kaapelointeja ei kertakaikkiaan kerkiä tekemään.
t.J
-
Hyvin varmaan riittää tuo käyttövesi kun on yläosan ja keskiosan lämmöt noinkin yläällä.
Sulla taitaa olla käytössä yöajan "ale" kun tuo viheriä pompaa tossa ennen klo 6:ta aamulla?
Varaajan alapään lämmöt (samoin keskiosa) on aika suoraa viivaa, mites se Geopron mainostama "shiftmatic" nyt oikeastaan toimii, kun olen ymmärtänyt että käynnistyy keskianturilla ja sammuu ala-anturilla? Luulisi tossa väkkyrässä olevan hiukan enemmän hystereesiä.
Vai onko sulla joku erityinen asetus?
Ylä/Keskiosa väkkyrämuoto ovat hyvinkin samaa "kaavaa" vain taso ero, olen kuvitellut että "aktiivi tulistus" ohjaus tekisi siihen enemmän eroja, mutta se 3-tie taitaa olla aika lailla samassa asennossa koko ajan?
-
Hyvin varmaan riittää tuo käyttövesi kun on yläosan ja keskiosan lämmöt noinkin yläällä.
Sulla taitaa olla käytössä yöajan "ale" kun tuo viheriä pompaa tossa ennen klo 6:ta aamulla?
Varaajan alapään lämmöt (samoin keskiosa) on aika suoraa viivaa, mites se Geopron mainostama "shiftmatic" nyt oikeastaan toimii, kun olen ymmärtänyt että käynnistyy keskianturilla ja sammuu ala-anturilla? Luulisi tossa väkkyrässä olevan hiukan enemmän hystereesiä.
Vai onko sulla joku erityinen asetus?
Ylä/Keskiosa väkkyrämuoto ovat hyvinkin samaa "kaavaa" vain taso ero, olen kuvitellut että "aktiivi tulistus" ohjaus tekisi siihen enemmän eroja, mutta se 3-tie taitaa olla aika lailla samassa asennossa koko ajan?
Yläosan tulosta näet "aktiivisuuden". Kompuran käynnistyessä kolmitieventtiili on lähes kiinni ja tulo tulistimelta nousee n.85C asteeseen kunnes venttiilli avautuu ja tulo on 65C koska pyyntö yläosaan on nähtävästi 60C.
Näkyy tuo varaajan alaosan heiluntakin. Shift matic toiminta ei näy käyrillä.
Minä laskisin yläosan pyyntöä ainakin 55C asteeseen. Minulla itsellä on vain 50C ja riittää.
-
Joo tosta "nopeammasta" väkkyrästä näkee paremmin sen tulistusjutun toiminnan.
Muutenkin yleensä vrk pituisista käyristä saa lähinnä ulos kokonaiskuvaa, toiminta selviää paremmin lyhyemmän aikavälin käyrästä.
On se ala-osankin lämpö aika korkealla, mutta onko se SH:lla tyypillisesti nuon...sieltähän tulee aika lämmintä paluuvettä pumpulle kun se käynnistyy.
SH on siis ala-osaltaankin kiinteälauhdutteinen?
Joo itsekin olen huomannut että käyttöveden osalta tosiaan 50C riittää kovasti ja alempikin.
Eikä tällaisella kierukkavehkeellä ole "legioona" vaaraakaan...vai onko sittenkin?
-
Joo tosta "nopeammasta" väkkyrästä näkee paremmin sen tulistusjutun toiminnan.
Muutenkin yleensä vrk pituisista käyristä saa lähinnä ulos kokonaiskuvaa, toiminta selviää paremmin lyhyemmän aikavälin käyrästä.
On se ala-osankin lämpö aika korkealla, mutta onko se SH:lla tyypillisesti nuon...sieltähän tulee aika lämmintä paluuvettä pumpulle kun se käynnistyy.
SH on siis ala-osaltaankin kiinteälauhdutteinen?
Joo itsekin olen huomannut että käyttöveden osalta tosiaan 50C riittää kovasti ja alempikin.
Eikä tällaisella kierukkavehkeellä ole "legioona" vaaraakaan...vai onko sittenkin?
Ei se ole kiinteä lauhdutteinen vaan alaosan lämpötila määräytyy ulkolämpötilan, käyrän ja muiden säätöjen perusteella.
Tuo alaosasta lauhduttimelle menevä lämpötila on yhtäkuin verkoston paluuveden lämpötila.
Tuo mittaus on luultavasti alaosan alaosan anturin kohdalla, joka ei siis ole pohjassa.
-
Ei se ole kiinteä lauhdutteinen vaan alaosan lämpötila määräytyy ulkolämpötilan, käyrän ja muiden säätöjen perusteella.
Tuo alaosasta lauhduttimelle menevä lämpötila on yhtäkuin verkoston paluuveden lämpötila.
Tuo mittaus on luultavasti alaosan alaosan anturin kohdalla, joka ei siis ole pohjassa.
Niin se taitaa olla se WSA se millä alapää ja yläpää saa eri ohjeet ulkolämpötilan perusteella. Ei kai siihen SH:ssa lämpökäyrä vaikuta, muuten kuin "veden lämpötilan" välityksellä, eli jos lämmityskäyrää muuttaa niin se ei vaikuta vaan se on tämä WSA jonka asetukset määräävät...vai kuinka?
Kai se verkoston paluuvesi riittää vaan ihan pariksi minuutiksi pumpunkiertoon kun se pumpun kierto on varmaankin paljon isompi, eli aikasen äkkiä pumpulle tulee takaisin alaosan "lämpöä" ellen nyt ihan väärin oleta!
-
Niin se taitaa olla se WSA se millä alapää ja yläpää saa eri ohjeet ulkolämpötilan perusteella. Ei kai siihen SH:ssa lämpökäyrä vaikuta, muuten kuin "veden lämpötilan" välityksellä, eli jos lämmityskäyrää muuttaa niin se ei vaikuta vaan se on tämä WSA jonka asetukset määräävät...vai kuinka?
Kai se verkoston paluuvesi riittää vaan ihan pariksi minuutiksi pumpunkiertoon kun se pumpun kierto on varmaankin paljon isompi, eli aikasen äkkiä pumpulle tulee takaisin alaosan "lämpöä" ellen nyt ihan väärin oleta!
WSA säätää lineaarisesti yläosan pyyntöä kesä-talvi välillä +20C- - 20C eli kesällä pyyntö on alhaisempi koska alaosan lämpötila nousee "siivellä" ja varaajan energia sisästö on sama kuin talvella alaosan ollessa lattilämmitys lämpötilan tasossa, jolloin ylä osan pyyntö on korkeampi. Tällä yritetään saada COP paremmaksi.
Jep, alussa lauhduttimelle palaa kylmempää vettä ja kun lämpötila nousee niin samalla alaosaa varataan tehokkaammin, koska aktiivisuus päästää vähemmän vettä varaajan yläosaan.
-
Hei!
Olettehan huomanneet pohdinnoissanne sen faktan että röttelössämme ovat alkuperäiset patterit. Se nostaa pöntön lämpötiloja aika railakkaasti. Huomasin tuossa ilmojen kylmetessä, että yläosan lämmöt "katoavat" melkoista vauhtia. Ilmeisesti 4-tie venttiili ottaa vähänkään kylmemmällä ilmalla lisälämpöä yläosasta, joka näkyy sitten käppyrällä.
Yö-alennuksesta: tosiaankin olen ajastanut 7pv alennuksen 24-05 väliselle ajalle. Oliskohan se ollut 5 astetta. Ilmoista riippuen säästää kokonaan yöajan käynneiltä tai ainakin vähentää käynnistyksien määrää merkittävästi. Vaimo ei ole eroa huomannut. Isovanhemmat olivat täällä taannoin yötä lapsia hoitamassa ja appihan se kyllä noitui talon olevan kuin jääkaappi ja vetoinen kuin harva lato.. Hänellä lienee ennakkoluuloja maalämpöä ja korvausilmaventtiilejä kohtaan.
Pitänee katselmoida laitoinkos kuvaa 15 asteen ulkolämmöstä. On aika avartavaa verrata kesäajan toimintaa 0-5 asteen toimintaan.
Kyllä tuo trendikäppyröiden kyttääminen alkaa ohjata jo ajatuksia Purmon kuvastoa kohti. Olohuoneeseen voisi vaihtaa kaksi patteria tehokkaampiin ja samoin työhuoneeseen. Molemmat ovat verkoston ääripäässä. Jos se hiukkasen laskisi tuota lämmöntarvetta.
-
Hei!
Olettehan huomanneet pohdinnoissanne sen faktan että röttelössämme ovat alkuperäiset patterit. Se nostaa pöntön lämpötiloja aika railakkaasti. Huomasin tuossa ilmojen kylmetessä, että yläosan lämmöt "katoavat" melkoista vauhtia. Ilmeisesti 4-tie venttiili ottaa vähänkään kylmemmällä ilmalla lisälämpöä yläosasta, joka näkyy sitten käppyrällä.
Yö-alennuksesta: tosiaankin olen ajastanut 7pv alennuksen 24-05 väliselle ajalle. Oliskohan se ollut 5 astetta. Ilmoista riippuen säästää kokonaan yöajan käynneiltä tai ainakin vähentää käynnistyksien määrää merkittävästi. Vaimo ei ole eroa huomannut. Appiukko lapsia hoitaessaan kyllä noitui talon olevan kuin jääkaappi ja vetoinen kuin harva lato.. Hänellä lienee ennakkoluuloja maalämpöä ja korvausilmaventtiilejä kohtaan.
Pitänee katselmoida laitoinkos kuvaa 15 asteen ulkolämmöstä. On aika avartavaa verrata kesäajan toimintaa 0-5 asteen toimintaan.
Kyllä tuo trendikäppyröiden kyttääminen alkaa ohjata jo ajatuksia Purmon kuvastoa kohti. Olohuoneeseen voisi vaihtaa kaksi patteria tehokkaampiin ja samoin työhuoneeseen. Molemmat ovat verkoston ääripäässä. Jos se hiukkasen laskisi tuota lämmöntarvetta.
Joo patterit on tiedetään...keskiosan ja menoveden välissä on kumminkin aikamoinen "astereservi" eikö se pysty olemaan pienempi se ero?
Ei kai noilla lämmöillä 4-tien tarvitse vielä alkaa yläosaa nakertamaan!
-
Larux: Mitkä sulla on kayrän arvot?'
Kuvaajan mukaan mikään ei viittää että nelitie venttiilin käyttöön olisi tarvetta....
-
Katotaan. Olen kyllä funtsinut että tankin lämmöt ja käyrä eivät ihan ole kohdallaan. Että ois niinkus yläkanttiin.
-
Lukemat ovat:
Varaaja ylä: talvi 65 ja kesä 55
Käyrä -20 = 50, 0 = 40, 20 = 19
Yöalennus = 6
Min = 15
Max = 60
Syyskuivaus = 4
Kesäsulku = 18
-
Minä laskisin ainakin 0C arvoa esim 30C-32C asteeseen.
Jos tuntuu kolealta, niin nostaa pari astetta kerrallaan
Yläosan pyyntö voisi olla kesä +50C talvella +53C.
Koska alaosa on talvella pattereiden takia muutenkin lämmin, niin lämmin KV ei loppune hevillä.
Minimin leikkaisin esim+25C arvoon.
-
Minimin leikkaisin esim+25C arvoon.
Mitä tarkoitat "leikkaamisella" kun minimihän on nyt alle 25 astetta? Tyhmä ei tajua..
-
Sinulla on min. 15C
Jos siihen laittaa min. 25C Sen alempaa ei verkostoon mene. Sen alapuolisista lämpötiloista ei mielestäni patteriden kyseessä ollen ole hyötyä, kun energia ei siirry.
Eli 25C leikkaa käyrän ts. jos käyrän mukaan pyyntö on 20C, niin silti menee 25C.
-
Eli 25C leikkaa käyrän ts. jos käyrän mukaan pyyntö on 20C, niin silti menee 25C.
No. Nyt tajusi hieman hitaampikin ;) Perustelukin oli hyvä.
-
Uudet asetukset nyt Oumaniin näpelöity. Ainakaan viime yönä ei jäädytty sänkyihimme kiinni. Pitää tarkkailla järjestelmän toimintaa :)
Kiitos vinkeistä.
-
Uudet asetukset nyt Oumaniin näpelöity. Ainakaan viime yönä ei jäädytty sänkyihimme kiinni. Pitää tarkkailla järjestelmän toimintaa :)
Kiitos vinkeistä.
Miltä alaosan lämmöt näyttää?
Tarkoitus olsi saada käyrä niin, että kylmimmän huoneen patteritermostaatti olisi kokoajan auki ja siellä huoneessa toivottu lämpötila menoveden säädöillä.
Muut termarit sitten säätää virtausta.
-
Lämmöt on laskeneet selvästi. Alalämpöä en erikseen ole kytännyt. Btw, kaikki termarit ovat täysin auki. Olen antanut itseni ymmärtää, että näin olis parasta mlp-taloudessa. Pitääkös niitä nyt ryhtyä sulkemaan ???
-
Lämmöt on laskeneet selvästi. Alalämpöä en erikseen ole kytännyt. Btw, kaikki termarit ovat täysin auki. Olen antanut itseni ymmärtää, että näin olis parasta mlp-taloudessa. Pitääkös niitä nyt ryhtyä sulkemaan ???
No ei niitä nyt kiinni...samanlainen on uskomus täälläkin, että kuristetaan vasta sitten jos on ihan pakko...eikä semmosta pakkoa tulekaan että...
Kai kämppä on silti pysynyt lämpösenä. ?
-
Kämppä on pysynyt hyvinkin lämpöisenä. Yöajan 6-asteen pudotuskaan ei tunnu lämmöissä mitenkään. Ilmojen kylmenemisen näkee lähinnä käyntivälien tihentymisenä, käyntiajat ovat pysyneet entisellään.
Jännä nähdä laukeaako koko shit sitten 30-asteen pakkasella kun kompura on laulanut 2 viikkoa yhteen putkeen.
Sitä odotellessa. Tyytyväinen täytyy olla. Ei ole pätkäkäyntiä, vettä riittää, lämpöä riittää ja maksettavaakin riittää.
-
Btw, kaikki termarit ovat täysin auki. Olen antanut itseni ymmärtää, että näin olis parasta mlp-taloudessa.
Vesikiertoisessa lämmitysjärjestelmässä lämmönjako on syytä tasapainottaa siitä riippumatta tuotetaanko lämpöenergia lämpöpumpulla, öljyä polttamalla tai sähköllä. Muuten käy niin, että lämmin vesi kiertää tehokkaasti niissä piireissä tai pattereissa joihin se helpoimmin pääsee, ja etäämpänä olevat piirit ja patterit jäävät viileämmiksi.
Teron edellä esittämä ohje verkoston säätämiseksi on mielestäni järkevä patteritalolle, jossa on huonekohtaiset termostaatit. Tavoitteenahan on löytää sellainen lämmityksen säätökäyrä, että verkostossa kiertää mahdollisimman matalassa lämpötilassa oleva vesi, joka kuitenkin pitää talon riittävästi ja tasaisesti lämpimänä joka puolella. Varsinainen sähkönkulutusta vähentävä keino on hakea sen jälkeen pumpun toiminnalle sellaiset asetusarvot, ettei varaajassa olevaa vettä lämmitetä tarpeettoman lämpimäksi.
-
Niin, menoveden lämpötila määrittelee säiliön alaosan lämpötilan joten pumppu hoitaa säätö homman itse.
Sama säätötyyli on ok myös lattilämmitystaloissa joissa jakotukeilla termarit.
Pääsääntö on mahdollisimman alhaista lämpötilaa joka paikkaan.
Kiertovesipumpun kanssa voi vielä ehkä "kikkailla", mutta se on lähinnä lekkimistä.
-
Lukemat ovat:
Varaaja ylä: talvi 65 ja kesä 55
Käyrä -20 = 50, 0 = 40, 20 = 19
Yöalennus = 6
Min = 15
Max = 60
Syyskuivaus = 4
Kesäsulku = 18
Onko siinä jotain "alapään" juttuja eli omia asetusarvoja Varaajan alakertaan?
Entäs jotain ero asetuksia?
Ja jos on niin mitkä on niiden arvot tällä hetkellä?
-
On siinä alaosan eroalue ja se on muistaakseni tehdas asetuksena 3, jos pumppu käy liian usein sitä, niin voi isontaa esim 5c:een.
Siihen ei oikeastaan kannata koskea.
Alaosan minimin pystyy säätämään 30C asteesta ylöspäin. Sitä tulee lisätä jos lämmin käyttövesi ei riitä ;D Sehän riittä SH:ssa melko varmasti :P
-
On siinä alaosan eroalue ja se on muistaakseni tehdas asetuksena 3, jos pumppu käy liian usein sitä, niin voi isontaa esim 5c:een.
Siihen ei oikeastaan kannata koskea.
Alaosan minimin pystyy säätämään 30C asteesta ylöspäin. Sitä tulee lisätä jos lämmin käyttövesi ei riitä ;D Sehän riittä SH:ssa melko varmasti :P
No eikös se noiden avulla saa melko lailla kiinteälauhdutteiseksi sen alapään jos ne asetukset on "väärin" (alaminimi korkealla).
Onko se minimi (esim30) se missä se pumppu käynnistyy ja pysähtyy +eron (esim5) päästä eli 35:ssa jos ei ole yläosan tarpeita?
Onko käynnistys sillä (alaosan) ylä-anturilla ja pysäytys (alaosan) ala-anturilla jos se alaosa rulettaa?
-
No eikös se noiden avulla saa melko lailla kiinteälauhdutteiseksi sen alapään jos ne asetukset on "väärin" (alaminimi korkealla).
Onko se minimi (esim30) se missä se pumppu käynnistyy ja pysähtyy +eron (esim5) päästä eli 35:ssa jos ei ole yläosan tarpeita?
Onko käynnistys sillä (alaosan) ylä-anturilla ja pysäytys (alaosan) ala-anturilla jos se alaosa rulettaa?
Tässä menee hieman termit sekaisin.... mutta en puutu siihen.
Jos asetusarvo alaosassa esim +40C se tietenkin tekee sitä korotettuna eron verran, vaikkakin oikea tarve lattiaan tai pattereille olisi silloin esim. 32C. Tätä toimintoa tarvitaan joskus varmistamaan esim. lämpöisen käyttöveden riittävyys.
Painamalla saunanappia alaosan pyyntö nousee esiasetetuksi ajaksi 50C ja silloin vettä piisaa varmasti.
Alaosan yläosa käynnistää ja alaosan alaosa sammuttaa. Tällä saadaan piiitkät käyntijaksot. Alaosan pyynti EI ole yhtäkuin paluuveden lämpötila lauhduttimelle.
-
Ok noin arvelinkin sen sitten menevän, mikähän se larux:lla on se alaosan asetus... ettei se vaan siellä pidä sitä ala-osaa "ylilämmöllä". En huomannut että olis ollut ketjussa mainittuna sitä asetusta.
Tuota käyntiajan pituutta koskien olen huomannut että pitkät käynnit ei ole maapiirin kannalta "edullisia" ainakaaan vielä näillä keleillä eri asia on sitten talvella, silloin muut asiat määrää kayntiajat. Meikkiksen optimi käyntiaika maapiirin kannalta tällä hetkellä on 14min johon mennessä maalitkulle tulee varmaa 1. kierros tehtyä. Ja seuraava rajapyyki on n25min. Kun kokeilin pidennettyä käyntiaikaa n1h, niin silloin maasta tuleva lämpö oli laskenut yli3C käynnin loputtua. Tällä hetkellä ei noin pitkiin käynteihin ei ole tarvetta pitää palata takaisin 20-40min käynteihin. Kun antaa sen maan "levätä" yli 2h niin taas on lämpöakku ladattuna. ;) Ja käyntikertoja tulee silti vain n6kpl/päivä, saa sitten nähdä kun tulee viilempää.
-
1. Eilen vainoharhaisuuttani eristin kaivossa majailevat messinkikulmat villalla ja leikkasin kaivon muotoisen styrox levyn vielä siihen katteeksi. Ei liene lämmöntuotannon/jäätymisen kannalta mokomalla mitään virkaa?
2. Siinä samalla pumppu käynnistyi ja kuulin putkistosta "lorahtelua" 2-3 ensimmäisen käyntiminuutin ajan. Käynnin tasaannuttua lorina katosi kokonaan. Voisikos joku guru valaista minua tiedollaan siitä miksi kone "lorahtelee" käynnistyessään. Olen tätä huomannut ennenkin "pannuhuoneen" puolella - pihalla sen vain kuuli niin paljon paremmin.
3. OumanTrendsissä ylätulon käyrä "keikahti" aamulla käyntijaksolla jonka aikana vaimo kävi suihkussa ja lämpötila viileni ulkona jyrkästi. Normaalistihan SH:ssa on terävä piikki käyntijakson alussa, joka muuttuu tasaiseksi loppuajaksi. Nyt piikkiä ei ollut ollenkaan, vaan ensin kymmeniä minuutteja tasaista ja lopuksi huippu. On hienoa huomata että pumpun sisällä oleva moottoriventtiili tekee joskus jotakin tavallisesta poikkeavaa. Laitan kuvan tänne jahka saan sen kaivettua läppärin syövereistä.
-
1. Eilen vainoharhaisuuttani eristin kaivossa majailevat messinkikulmat villalla ja leikkasin kaivon muotoisen styrox levyn vielä siihen katteeksi. Ei liene lämmöntuotannon/jäätymisen kannalta mokomalla mitään virkaa?
Eikös tuo villa kastu kondensoituvasta vedestä ja mutkissa on pian jääklöntit? Minä kietaisin mutkien ympärille suikaleet vanhaa solumuovista retkipatjaa. Se ei ainakaan ime vettä. Olisi ehkä vielä kannattanut teipata mutterit, jotta kosteus ei pääsisi kierteisiin, koska se jäätyessään saattaa aiheuttaa mutterien halkeamista.
-
2. Siinä samalla pumppu käynnistyi ja kuulin putkistosta "lorahtelua" 2-3 ensimmäisen käyntiminuutin ajan. Käynnin tasaannuttua lorina katosi kokonaan. Voisikos joku guru valaista minua tiedollaan siitä miksi kone "lorahtelee" käynnistyessään. Olen tätä huomannut ennenkin "pannuhuoneen" puolella - pihalla sen vain kuuli niin paljon paremmin.
.
Keruupirissä on ilmaa.
-
2. Siinä samalla pumppu käynnistyi ja kuulin putkistosta "lorahtelua" 2-3 ensimmäisen käyntiminuutin ajan. Käynnin tasaannuttua lorina katosi kokonaan. Voisikos joku guru valaista minua tiedollaan siitä miksi kone "lorahtelee" käynnistyessään. Olen tätä huomannut ennenkin "pannuhuoneen" puolella - pihalla sen vain kuuli niin paljon paremmin.
.
Keruupirissä on ilmaa.
Tuohan on nyt ihan päivänselvää. Mutta kun se "lorahtaa" pari kertaa vehkeen käynnistyessä ja sittenpäs ei enää lorisekkaan. Enemmänkin olen kiinnostunut saamaan selvyyden tälle parin minuutin lorahtelulle kuin tuollaisia "vastauksia". Että mihinkäs se ilma häviää kun maapiirin pumppu saa nesteen liikkeelle? Kun ei lorise koneen käyntijakson aikana vaan pelkästään _käynnistyessä_
-
Olisiko niin, että nesteen kierron ollessa pysäyksissä, ilma kerääntyy johonkin putkistossa olevaan mäenharjanteeseen, josta se lähtee virtauksen mukana vähitellen liikkeelle ja joutuu kiertopumppuun, jossa ilma pirstoutuu mikrokupliksi maanesteeseen.
Mikrokuplista ei sitten lähdekään enää mitään ääntä! Siitä ehkä hiljaisuus.
Taasen virtauksen lakattua kuplat alkavat kerääntyä isommiksi poreiksi siihen ylämäkeen.
Meillä on pumpussa sama ilmiö. Kokoonpanokin samanlainen, kuin Sinulla!
-
Joo,
Samanlaista lorahtelua kuuluu täälläkin pari kertaa kompuran käynnistyessä ja lakkaa 1 min käynnistymisen jälkeen.
Minulla tosin on vielä tullut ilmaa maapiiristä n. 0,5 l 2 ensimmäisen kuukauden aikana. Maapirissä ei minulla noita ylämäkiä ole.
:)
-
Tervehdys. Sh9 + shak 700l olleet käynnissä reilun viikon ja edelleen asunnon sisälämpötila on 17 astetta tai alle. Lattialämmityksen tasapainoa on haettu. Käsisäätoinen L2 piiri on lämmin ja kylpyhuoneen lämpötila jo yli 20 astetta. Aikamoista seikkailua ollut eka viikko. Ilmaa on keruupiirissä.
Kysyisin arvon foorumilaisilta että kauanko menee että laatta saadaan lämpimäksi ja asunnon sisätila normaalilukemiin. Ja lattiat on valettu yli 3 kk sitten. Lämpökäyrä tällä hetkellä -20 38, 0 32 ja +20 19 astetta.
-
Ensinnäkin: Onhan sinulla Kompressori + sähkövastus päällä, eikä pelkkä kompressori?
Toiseksi: onhan talo valmis eli eristeet ym. kunnossa.
Kylmästä lämpimäksi saaminen kestää yllättävän kauan, jos kone käy tauotta laita välillä pelkkä vastus päälle, jotta kaivo ja kompura saa levätä.
-
Talo on valmis eristyksen osalta. Ja molemmat on päällä, kompura + sähkövastus. Sehän tässä ihmetyttää, että kone käy kuten pitää mutta lämmöt ei nouse. Ei se kone jatkuvasti huuda päällä vaan välillä pitää kunnon taukojakin. Ilmeisesti laataan ladataan edelleen lämpöä? Mutta milloin tuo lämpö saadaan normaalilukemiin? Onko kokemuksia? Vieläkö tuota lämpökäyrää tohtii nostaa ylemmäs?
-
Meillä nousi rakennuksen lämpö melkein välittömästi +21:een kun pumppu kytkettiin (valmis klo 12, pääsin tsekkaamassa n. klo 18). Ulkolämpötilat oli nollasta kahteen pakkasasteeseen, lähtötilanteessa sisälämpötila oli +10 astetta joulukuun alkupuolella. (puhallin+takka+työvalaisimet lämmittimenä) Lämpökäyrä oli mulla alussa 0=+25 ja -20=+32. Nyt pudottelin -20=+31 ja 0=+24 kun sisälämpö lähti nousuun pakkasen kiristyessä (lukemat -17 tällä hetkellä, käyntiaikasuhde lähentelee 50%). Meillä talontekele puutalo, huoneala reilu 230, kivitalossa homma lienee hieman toisin. Laatta valettiin elokuussa.
Sähkötaulusta tsekkailin kokonaissähkönkulutusta joka laski ulkolämpötilan pysyessä staattisena (suhteellisen) Tein havainnon että ekan viikon jälkeen vrk kulutus tippui n. 10kWh, alussa sisällä huoneilman kosteus pomppasi melkein 70% kun lämpötila nousi, tilanne tasaantui n. viikossa reippaalla tuuletuksella ja kosteuden keräimellä RH 50%. Nyt alkaakin olla sitten kunnon betoninkuivatteluolosuhteet kun tuo pakkanen saapui, lämpötila sisällä 21, RH 37%. Käsittääkseni yhden vesilitran haihduttaminen vaatii energiaa n. 3kWh ja haihtuminen betonista on melko hidasta ettei se periaatteessa hirveän kauheasti vaadi ainakaan lisätehoa.
Make
-
Talo on valmis eristyksen osalta. Ja molemmat on päällä, kompura + sähkövastus. Sehän tässä ihmetyttää, että kone käy kuten pitää mutta lämmöt ei nouse. Ei se kone jatkuvasti huuda päällä vaan välillä pitää kunnon taukojakin. Ilmeisesti laataan ladataan edelleen lämpöä? Mutta milloin tuo lämpö saadaan normaalilukemiin? Onko kokemuksia? Vieläkö tuota lämpökäyrää tohtii nostaa ylemmäs?
Eli kone on tyytyväinen!
Onkohan shuntti ym oikein kytketty?
Tsekkaa menoveden lämpötila verrattuna menovesi-infoon...
-
Alakerran lattialämmityksen päälle saaminen ja kohonneen pakkasen seurauksena kompura on ollut päällä reilun vuorokauden. Sähkövastus on samaan aikaan ollut päällä vain 2 tuntia. Lämpökaivon lämpötila on pudonnut -3 asteeseen. Miksi sähkövastus ei tule kompuran kaveriksi? Kun en muutakaan tähän hätään keksinyt pudotin lämpökäyrää alaspäin: -20 37 astetta, 0 27 astetta ja +20 19 astetta ja katso, kompura pysähtyi. Huh, pelotti että kohta lämpökaivo on jäässä ellei lämmöntarve vähene. Sv-viive on nyt 30min. Ja ohjauksena on kompura + sähkö. Lämpö alakerrasssa on nyt 20 astetta ja ylhäällä 17 astetta.
-
Ja ne shuntit sun muut näyttää pelaavan oikein. L1 on koneen säädöillä ja L2 on käsisäädöllä. Ja ohjausvirrat on ok, eli avautuu ja menee kiinni niinkuin pitää.
-
Olisikohan vika lattialämityksessä?
- Ilmaa?
- Aukeaako moottorit tukeilla?
- Näetkö tukilta onko venttiili auki ja vertaa sitä pyytääkö ko. huoneen termari lämpöä?
-
Lattialämmitys ok, ei ilmaa. Termarit eivät ole toiminnassa vaan kaikki piirit on täysin auki.
Ja nyt tuntuu että lämmöntarve vaan on aivan hillitön, alakerran lattialämmitys kun saatiin päälle niin laatta on kylmä ja imee energiaa. Ja kompressori tekee sitä sielunsa kyllyydestä. Pikkuhiljaa lämmöt on nousussa ja sitähän tässä on haettu. Kunhan vaan ei jäädytetä kaivoa tällä toimenpiteellä. Muuten talvesta voi tulla turhan pitkä...
-
Miksei termareita???
Laittaisn sähkölle kunnes lämpeää!
-
Miksei termareita???
Laittaisn sähkölle kunnes lämpeää!
tarkoittanet mlp+sähkö asetusta? eli pumpun jeesausta apupatruunalla. meillä oli pumppu yli viikon jatkuvalla yöllä. palatessa pakkasta oli (ja on) 20 astetta. Annoin vehkeelle luvan käyttää vastusta, jonka seurauksena ensimmäisellä käyntijaksolla vastus oli päällä 14 min pumpun apuna. yläpannun lämmöt kirjaimellisesti hyppäsi kun käyrä otti 6 astetta lisää verkkoon ja pakkanen kiristyi. vastusta ei sen koommin ole tarvittu l. käytetty