Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Nibe => Aiheen aloitti: jusv - 20.12.14 - klo:12:16
-
Moro,
Viime yönä teki tuon legionellakorotuksen kone. Minusta ehkä vähän omituisesti tuo meni nimittäin kone oli käynnissä yli 4 tuntia jona aikana tuo lämpö nostettiin lähemmäs 60. Lisälämpö ei mennyt päälle jostain syystä toisin kuin edellisellä kerralla.
Onko hajua onko tuo ihan normikäytöstä ja jos on niin milläs tuota lisälämpöä saisi houkuteltua päälle?
Jussi
-
Melko pitkään jauhoi ;)
Onko lokitus päällä ?
Mikä on legionellakuumennuksen tavoitelämpötila ?
Mikä kone , mikä varaaja ?
Onko lisälämpö estetty ?
Kannattaa laittaa kohteen perustiedot "footteriin", niin ovat aina näkyvillä-
-
1145 10kW. Oli siellä logit päällä.
Mistä se tavoitelämpö asetetaan kun en itte löytänyt sitä? Millä lisälämmön käyttöönottoa ohjataa käyttöveden suhteen?
Lisälämpöä ei ole estetty. Saattako johtua siitä, että tulin saunasta ja tuo sylki on lähtenyt päälle saunomisen loppupuolella eli vesi on varmaan ollut viileämpää kun normaalisti.
-
Huoltovalikosta.....
Lisälämpöä ei normaalisti käytetä KV -teossa, vain legionellatalkoissa ja luxus - tilassa (muistaakseni).
Voi hyvin olla epäilemäsi tilanne, katso lokista mitä tapahtui.
-
Logissa ei näy mielestäni mitään ihmeellistä...tuossa on nuo kuvat.
Lisäsähkö ei ole päällä lainkaan? WTF ??? ei sitä kyllä estettykään mistään ole tietääkseni. Mistä tuon eston voi katsoa?
Mistäs hittoa? Onko tuolla joku lämpörele tai muu napsu lisälämmölle jossain joka pitäs kattoa?
Toisaalta jos ohjelma olils pyytönyt lisäsähkön päälle niin eikö se näkyisi logissa?
Lisäsähkön asteminuutti asetus on 580...tuo ei selkeästi ole sama asia kuin kompuran asetus...osaako joku avata?
-
Jotain outoo...
KVeden lämpötila nousee, mutta niin tekee tuvankin lämpö ???
Onko jotain asetusta muutettu ?
Laita koko loki näkyviin, niin katsotaan porukalla mitä tapahtui.
-
Ei kannata huonelämpötila tuijoottaa...anturit on kiinni mutta ne on tuossa samassa tilassa missä pumppukin on joten nouseehan se kun putket kuumana ajellaan VPB500:en lämpöä :)
Logi tuolta pätkältä liittenä. Nosto alkaa 00:00 ja loppuu 04:26. Logi alkaa puolisen tuntia ennen nostoa ja päättyy puolisen tuntia jälkeen.
En löydä tuosta mitään muuta omituista kuin sen, että vastuspyynto on 0 eli vastuslämpöä ei ole edes pyydetty. Koko nosto on tehty kompuralla.
Tuhannen dollarin kysymys, noston pysäytyslämpö on näköjään asentajan jäljiltä 55C. Mahtaakohan tuo noston pysäytyslämpö dissata vastuksen käytön softassa kokonaan? Eli jos nostan noston pysäytyksen 61C voisi tuo lisälämpökin ehkä lähtä päälle...?
Käyn kokeilemassa luxusmoodia josko se napppaa lisän päälle...
Onko muita asetuksia, joilla lisäenergian käyttö voi estyä? Mitä nuo lisälämmön asteminuutit mahtaa tarkoittaa, ne on nyt 580.
Jotain outoo...
KVeden lämpötila nousee, mutta niin tekee tuvankin lämpö ???
Onko jotain asetusta muutettu ?
Laita koko loki näkyviin, niin katsotaan porukalla mitä tapahtui.
-
Veikkaan että kyse on siitä, että sun 500l varaaja kykenee ottamaan vastaan koko NIBEn tuottaman lämmön ja saa
tehtyä "oletusarvoisen legionellakarkoituksen" ilman vastuksia. Lucky You
-
Noston 55C on tehtaan oletusarvo eli OK.
Lisälämmön asteminuutit on se asteminuuttiarvo, jossa vastukset tulee kompuran avuksi.
Oletusarvo on -400, joten -580 on ihan hyvä.
-
Soittelin aikani kuluksi maahantuojalle. Jutustelin melko pitkään...mielenkiintoisia juitsuja heittivät. Aloitetaan tästä legionella korotuksesta. Mulla on KV delta ollut pitkässä kuusessa n. 6. Kyseli kovasti jotta onko tomaatilla vai käsikopelolla...oli kovin sitä mieltä, jotta KVtä tehdessä olisi kiertoa hyvä kokeilla käsin...saisi deltaa isommalle, tapaa automaatti olla kompromissi jossa pyritään välttämään hälyt ja lisälämmön käyttö. Tiedä häntä...ajattelin kokeilla jotain 20% nopeudeksi jotta tuleeko hälyä. Arveli että vastukset ei napsahda päälle kun delta on alhainen, olisko nuin? Toisaalta luulis softan tiputtava pumpun kiertoa reilummasti.
Kyselin noista asteminuuteista vastuskäyttöön. Sain kuulla ilmeisen omakohtaiseen kokeiluun perustuvaa empiiristä tietoa, jotta saattaa olla itse asiassa sähkönkulutuksen puolesta hyväkin ajatus jotta vastukset heittäytyy peliin alemmalla asteminuuttimäärällä. Perusajatuksena oli, että kun lämmitysyklin perään tuutataan KVtä kaivo olisi vähän notkahtanut ja sillä keinoin vähän tehoton. Ilmeisesti vastuksia peliin heittämällä saataisiin pitkät ajot nopeammin finaaliin ilman kompressorin kurnutusta. Itsestäni kuulosti järkeenkäyvältä mutta taitaa riippua kaivostakin? Ainakin mulla syslin lopussa (lämmitys+KV) keruupiirin pumppu vetää vielä 65% ja delta on 3-4 välillä.
Mites kokeneemmat ja viisaammat näkeepi omat ja maahantuojan ajatteet?
Off topic, on tämä jännä juttu...mustaa kultaa käryttäessä ei juuri kiinnostanut kun että lämmintä oli ja vettä piisasi...nyt tuolla hyppää tämän tästä ja räplää ja miettii kaikenlaisia :) Varsinainen harrastus :)
-
Kyselin noista asteminuuteista vastuskäyttöön. Sain kuulla ilmeisen omakohtaiseen kokeiluun perustuvaa empiiristä tietoa, jotta saattaa olla itse asiassa sähkönkulutuksen puolesta hyväkin ajatus jotta vastukset heittäytyy peliin alemmalla asteminuuttimäärällä. Perusajatuksena oli, että kun lämmitysyklin perään tuutataan KVtä kaivo olisi vähän notkahtanut ja sillä keinoin vähän tehoton. Ilmeisesti vastuksia peliin heittämällä saataisiin pitkät ajot nopeammin finaaliin ilman kompressorin kurnutusta. Itsestäni kuulosti järkeenkäyvältä mutta taitaa riippua kaivostakin? Ainakin mulla syslin lopussa (lämmitys+KV) keruupiirin pumppu vetää vielä 65% ja delta on 3-4 välillä.
Jos vastuksia otetaan käyttöön niin sitten cop on kuitenkin aina maksimissaan 1. Jokatapauksessa aina normaalissa käyntitilanteessa tuo coppi nyt kuitenkin on parempi kuin tuon yksi. Eli aina kompuralla jauhamalla päästään edullisemmin.
Ainut mikä tulee mieleen on se että ajatteleeko se maalämpökauppias sääliä sun kaivoa vai kompuraa?
Laitetaan tuohon vielä tuon koneen antotehot eri lämpötiloilla tähän kun sattui olemaan sopivasti hollilla. Käyttöveden teon loppuvaiheella ei kuitenkaan koneesta enää irtoa 10kW vaan lähemmäksi 7,5kW. Harmi kun en ole jaksanut laittaa tuohon coppia/ottotehoa.
(http://i.imgur.com/wFteN8b.png)
Jaksaakos kukaan laskea mitä tuollaisen 0,5m3 varaajan lämmittäminen asteella ottaa energiaa?
-
Korjataan nyt sen verran, että ei ole kauppias vaan maahantuojan tuotepäällikkö muistaakseni. Itse sanoi kokeilleensa ja todentaneen. Tuota saattaa olla saivartelua mutta eipä se taida ihan noin olla jos keruusta ei tipu deltaa kun puoli astetta niin mahtaako siinä juuri COPia tulla? Mahtaako tulla lämmintäkään? Veikkaisin että viittasi juurikin siihen miten kaivo väsähtää eikä anna lämpöä?
-
Jaksaakos kukaan laskea mitä tuollaisen 0,5m3 varaajan lämmittäminen asteella ottaa energiaa?
Jostain löytyi vanha oma viesti... ;)
Vedellä ominaislämpökapasiteetti on 4,182kJ/(K x kg). Yhden asteen muutos sadassa litrassa on 418,2kJ = 418,2kJ/3600 = 0,12kWh
Eli kymmenellä asteella tuollaisen pytyn kauttaaltaan lämmittäminen ottaisi noin 6kW tehoa. 4h aikana tuon koneen pitäisi kuitenkin pystyä sylkemään vähintään 30kW ulos. Eli koko sammion pitäisi tuolla energiamäärällä nousta miltei 50 astetta kuumemmaksi. Eihän tuosta pytystä ole juuri aiemmin täytetty poreallasta tms, mahdollisia kerrostumia vaan mietin? ja eihän käyttöveden kierto ole päällä? Onko putket koneesta veraajaan eristetty?
-
Korjataan nyt sen verran, että ei ole kauppias vaan maahantuojan tuotepäällikkö muistaakseni. Itse sanoi kokeilleensa ja todentaneen. Tuota saattaa olla saivartelua mutta eipä se taida ihan noin olla jos keruusta ei tipu deltaa kun puoli astetta niin mahtaako siinä juuri COPia tulla? Mahtaako tulla lämmintäkään? Veikkaisin että viittasi juurikin siihen miten kaivo väsähtää eikä anna lämpöä?
Nuo mitkä teho arvot tuossa kuvassa on vastaa jotakuinkin sinun tapaustasi. Eli kaivosta tuleva neste on ~0 asteista ja lähtevän veden lämpötila lukee tuossa kun lauhduttimen erotus on 5K.
-
Kyselin noista asteminuuteista vastuskäyttöön. Sain kuulla ilmeisen omakohtaiseen kokeiluun perustuvaa empiiristä tietoa, jotta saattaa olla itse asiassa sähkönkulutuksen puolesta hyväkin ajatus jotta vastukset heittäytyy peliin alemmalla asteminuuttimäärällä. Perusajatuksena oli, että kun lämmitysyklin perään tuutataan KVtä kaivo olisi vähän notkahtanut ja sillä keinoin vähän tehoton. Ilmeisesti vastuksia peliin heittämällä saataisiin pitkät ajot nopeammin finaaliin ilman kompressorin kurnutusta. Itsestäni kuulosti järkeenkäyvältä mutta taitaa riippua kaivostakin? Ainakin mulla syslin lopussa (lämmitys+KV) keruupiirin pumppu vetää vielä 65% ja delta on 3-4 välillä.
Jos vastuksia otetaan käyttöön niin sitten cop on kuitenkin aina maksimissaan 1. Jokatapauksessa aina normaalissa käyntitilanteessa tuo coppi nyt kuitenkin on parempi kuin tuon yksi. Eli aina kompuralla jauhamalla päästään edullisemmin.
Ainut mikä tulee mieleen on se että ajatteleeko se maalämpökauppias sääliä sun kaivoa vai kompuraa?
Laitetaan tuohon vielä tuon koneen antotehot eri lämpötiloilla tähän kun sattui olemaan sopivasti hollilla. Käyttöveden teon loppuvaiheella ei kuitenkaan koneesta enää irtoa 10kW vaan lähemmäksi 7,5kW. Harmi kun en ole jaksanut laittaa tuohon coppia/ottotehoa.
(http://i.imgur.com/wFteN8b.png)
Jaksaakos kukaan laskea mitä tuollaisen 0,5m3 varaajan lämmittäminen asteella ottaa energiaa?
Normioloissa kyllä kompuralla pääsee halvemmalla, mutta ne huippu tehon tarpeet?
Itsellä ainakin käy niin että tuo antotehoiltaan 7kw pumppu kyllä lämmittää talon ihan ok, mutta
-20 tai kylmemmässä paluulitku laatasta ei juuri nouse vaan pumppu jauhaa tunninkin jotain asteen kymmenystä.
Helposti tulee mieleen sellainen että antaisi vastuksen avustaa tuo lopullinen pyydetty lämpötila ja kaivo ja pumppu saisi huiliaikaa.
Itsellä ei vastuslämmityksestä ole kokemusta oikeasta elämästä vaan omat mietteet on teoriaa.
Pakkasia odotellaan kieli pitkällä niin saisi tähänkin teoriaan vahvistuksen.
-
Normioloissa kyllä kompuralla pääsee halvemmalla, mutta ne huippu tehon tarpeet?
Itsellä ainakin käy niin että tuo antotehoiltaan 7kw pumppu kyllä lämmittää talon ihan ok, mutta
-20 tai kylmemmässä paluulitku laatasta ei juuri nouse vaan pumppu jauhaa tunninkin jotain asteen kymmenystä.
Rahallisesti halvimmalla pääsee jos kovan kulutuksen aikaan pumppu käy 24h ja vastukset on pannassa, lämmittää se sitten käyttövettä tai taloa. Käyttöveden tekeminen ei tietysti rasita kaivoa aivan samalla tavalla koska suurempi osa tehosta otetaan valtakunnan verkosta.
Tietysti siinä vaiheessa jos/kun pumppu käy tauotta toivoa sopii että kaivo on passeli pumpulle. Ja tietysti jos pumpun tehonmitoitus on kovin nafti ja pumppu käydä lotkottaa 24h jo pelkästään mökkiä lämmitellessä niin jostainhan se lämpökin on sinne lämminvesivaraajaan tuotava ja siinä tapauksessa ainot vaihtoehto on vastus.
-
Normioloissa kyllä kompuralla pääsee halvemmalla, mutta ne huippu tehon tarpeet?
Itsellä ainakin käy niin että tuo antotehoiltaan 7kw pumppu kyllä lämmittää talon ihan ok, mutta
-20 tai kylmemmässä paluulitku laatasta ei juuri nouse vaan pumppu jauhaa tunninkin jotain asteen kymmenystä.
Rahallisesti halvimmalla pääsee jos kovan kulutuksen aikaan pumppu käy 24h ja vastukset on pannassa, lämmittää se sitten käyttövettä tai taloa. Käyttöveden tekeminen ei tietysti rasita kaivoa aivan samalla tavalla koska suurempi osa tehosta otetaan valtakunnan verkosta.
Tietysti siinä vaiheessa jos/kun pumppu käy tauotta toivoa sopii että kaivo on passeli pumpulle. Ja tietysti jos pumpun tehonmitoitus on kovin nafti ja pumppu käydä lotkottaa 24h jo pelkästään mökkiä lämmitellessä niin jostainhan se lämpökin on sinne lämminvesivaraajaan tuotava ja siinä tapauksessa ainot vaihtoehto on vastus.
Näinhän se voi olla, mutta käytännössä?
Itsellä tuo kaivo on todella hyvä ja pumpun mitoitus lämmitystarpeeseen sopiva.
Ajatus on vain sellainen että pienellä vastusavustuksella pumppu olisi hetkittäin ns. ylitehoinen ja tätä kautta hyöty
suurempi kuin optimimitoituksella. Testiä pukkaa heti kun pakkaset kiristyy :)
-
Näinhän se voi olla, mutta käytännössä?
Itsellä tuo kaivo on todella hyvä ja pumpun mitoitus lämmitystarpeeseen sopiva.
Ajatus on vain sellainen että pienellä vastusavustuksella pumppu olisi hetkittäin ns. ylitehoinen ja tätä kautta hyöty
suurempi kuin optimimitoituksella. Testiä pukkaa heti kun pakkaset kiristyy :)
Jos käytät vaikka 1000kWh:lla vastuksia se on kuitenkin koko kaivon vuotuiseen kuormitukseen nähden mitättömän pieni määrä energiaa siihen nähden mitä sieltä muuten otetaan. Esim omassa tapauksessa reilu 20000kWh/vuosi.
Tuo 1000kWh näkyy vain sähkölaskussa viivan alla suurempana summana. Aivan kuten silloin jos lämmittäisit pattereilla huonommalla copilla lattialämmityksen sijaan. Tai voihan lattialämmitykselläkin päästä samaan coppiin kun pattereilla kun pitää vaikka aina kun pumpun ollessa käynnissä kilowatin vastusta vaikka pumpun tukena. Lopputulemana on suurempi sähkölasku tässäkin tapauksessa, eikä parempi cop.
-
Paluulämpötila ennen legionellatalkoita oli 25C ja niiden jälkeen 31C, eli jotain outoo...... vaihtoventtiili valskaa ?
Eihän tuo vaarallista ole kun lämpö menee tupaan hyödyksi, mutta kesällä se voi olla epämiellyttävää.
Mulla on eri lämpötilat & volyymi KV-varaajassa ja talkoot kestää n. 30min vastusten avustuksella.
Volyymi, teho ja lämpötilat huomioiden sun talkoot pitäis kestää jotain 1 - 1,5 h.
Tuliko leginellatalkoiden jälkeen normaalia pidempi huilitauko ?
-
Normioloissa kyllä kompuralla pääsee halvemmalla, mutta ne huippu tehon tarpeet?
Itsellä ainakin käy niin että tuo antotehoiltaan 7kw pumppu kyllä lämmittää talon ihan ok, mutta
-20 tai kylmemmässä paluulitku laatasta ei juuri nouse vaan pumppu jauhaa tunninkin jotain asteen kymmenystä.
Helposti tulee mieleen sellainen että antaisi vastuksen avustaa tuo lopullinen pyydetty lämpötila ja kaivo ja pumppu saisi huiliaikaa.
Itsellä ei vastuslämmityksestä ole kokemusta oikeasta elämästä vaan omat mietteet on teoriaa.
Pakkasia odotellaan kieli pitkällä niin saisi tähänkin teoriaan vahvistuksen.
Kompuralla pääsee kaikissa tapauksissa halvemmalla. Eikä se kompura siitä jatkuvasta käynnistäkään ole moksiskaan (vrt. invertterikoneet). Itse kaivo taas on pelkkä reikä kalliossa. Se ei käytöstä kulu eikä rikkoudu eikä edes mene mene "maitohapoille" joten ei kai sitä kannata liiemmin sääliä poislukien tapaukset joissa alimittainen kaivo uhkaa jäätyä. Itse keruuliuoksen jäähtyessä vapautuva energiahan on sama olis se jäähtyminen sitten 6 --> 3 tai 3-->0 tai vaikka -2--> -5. Hyötysuhde toki huononee kun mennään kylmempään suuntaan mutta parin kymmenesosa-COP:in alenema on vielä kaukana vastuskäytön COP=1:stä.
Omasta pumpusta kuulee äänestä että koska "mennään ylämäkeen". Eli käytännössä kun pusketaan yli 53-asteista vettä. Saman näkee myös pumpun omasta sähkömittarista. 45-asteisella menovedellä kompura haukkaa 2,2-2,3 kW mutta käyttövesijakson loppuvaiheessa mennään jo yli 3 kW:n kuormalla kun menolämpö on 60:en paremmalla puolella.
-
Omasta pumpusta kuulee äänestä että koska "mennään ylämäkeen". Eli käytännössä kun pusketaan yli 53-asteista vettä. Saman näkee myös pumpun omasta sähkömittarista. 45-asteisella menovedellä kompura haukkaa 2,2-2,3 kW mutta käyttövesijakson loppuvaiheessa mennään jo yli 3 kW:n kuormalla kun menolämpö on 60:en paremmalla puolella.
Siis onko niin, että pumpun ottama sähkökuorma ei olekaan vakio. Itse käytän ajoittian luksusasentoa saadakseni 180l säiliön riittämään kylpyveteen ( veden maks. 65 C). Olen huomannut, että veden lämpötilan noustessa 60 C:iin tehonkulutus nousee tuonne 3 kW. Olen ollut aina uskossa, että viimeiset 5C hoidetaan sitten sähkövastuksilla!
-
10kW koneessa on noin 9-10kW vastuksia lisänä. Sillon kun käyttövettä tehdään vastuksilla, vastuksiin voidaan syöttää 3, 6 tai 9kW tehoa.
Kompressori ottaa sen enemmän tehoa mitä kuumempaa vettä se tekee, tekeehän se työtäkin enemmän. 30 asteisen tekemiseen se ottaa tehoa noin 2kW ja 60 asteisen sitten tuon reilun 3kW.
-
Siis onko niin, että pumpun ottama sähkökuorma ei olekaan vakio. Itse käytän ajoittian luksusasentoa saadakseni 180l säiliön riittämään kylpyveteen ( veden maks. 65 C). Olen huomannut, että veden lämpötilan noustessa 60 C:iin tehonkulutus nousee tuonne 3 kW. Olen ollut aina uskossa, että viimeiset 5C hoidetaan sitten sähkövastuksilla!
Todellakin näin, kuten fraatti jo vastasikin. Meidän 8 kW pumpun kompressori ottaa verkosta noin 1,7 - 3,1 kW haarukassa riippuen vastapaineesta eli lauhtumislämpötilasta eli kuinka kuumaa tehdään. Sitten jos kompuran jerkku loppuu niin avuksi tulee ensin 3 kW vastus, sitten 6 kW vastus ja pahimmassa tilanteessa 3+6 kW vastukset. Tällöin onkin kompuran teho mukaan luettuna jo n. 16 kW lämmitystehoa käytettävissä.
-
Nibeissä on 6kW vastuksia, joita otetaan 1kW välein käyttöön.
Legionellatalkoissa kone tekee kompuralla niin lämpimäksi kuin pystyy (korkea meno tai korkea paluu sammuttaa kompuran).
Ja sitten lämmitellään vastuksilla loput.
Aloittajalla näyttäisi olevan niin tehokas kierukka varaajassa, että menee kompuralla koko hoito.
-
Nibessä tosiaan 6kW vastukset ja 10kW pumppu tarvitsee silloin 20A sulakkeet. Vastukset saa kytkettyä myös siihen isompaan asentoon 9kW ja silloin tarvitsee 25A sulakkeet.
-
Nibessä tosiaan 6kW vastukset ja 10kW pumppu tarvitsee silloin 20A sulakkeet. Vastukset saa kytkettyä myös siihen isompaan asentoon 9kW ja silloin tarvitsee 25A sulakkeet.
16A sulakkeet riittää 6kW vastuksille....
-
Moro,
Kävin juuri ennen tuota korotusta saunassa ja kyllä siinä jonnin verran tietysti vettä lorotellaan joten lähtötilanne ei nyt ollut varmaan normaali. Jotenkin tuossa tuo kerrostuma voisi olla vaikuttamassa, nimittäin tuon korotuksen jälkeen meni aika pitkään ennen kun seuraavan kerran lämmintä vettä tehtiin uudestaan.
Toinen pointti jonka otan tästä työ alle kunhan joulu joutaa on tuo putkien eristys...nimittäin nuo kuparit pumpusta varaajaan on tietysti paljaana...sen takia tuo huonelämpötila nousee tuon korotuksen aikana duh. Eli olisko nyt niin, että on lämmitelty tehokkaasti huonetta isosti ja siinä sivussa sitten tuota pyttyäkin mitä on keritty. Kysymys, eristänkö vain menon pytylle vai menon ja paluun?
Jaksaakos kukaan laskea mitä tuollaisen 0,5m3 varaajan lämmittäminen asteella ottaa energiaa?
Jostain löytyi vanha oma viesti... ;)
Vedellä ominaislämpökapasiteetti on 4,182kJ/(K x kg). Yhden asteen muutos sadassa litrassa on 418,2kJ = 418,2kJ/3600 = 0,12kWh
Eli kymmenellä asteella tuollaisen pytyn kauttaaltaan lämmittäminen ottaisi noin 6kW tehoa. 4h aikana tuon koneen pitäisi kuitenkin pystyä sylkemään vähintään 30kW ulos. Eli koko sammion pitäisi tuolla energiamäärällä nousta miltei 50 astetta kuumemmaksi. Eihän tuosta pytystä ole juuri aiemmin täytetty poreallasta tms, mahdollisia kerrostumia vaan mietin? ja eihän käyttöveden kierto ole päällä? Onko putket koneesta veraajaan eristetty?
-
Nibessä tosiaan 6kW vastukset ja 10kW pumppu tarvitsee silloin 20A sulakkeet. Vastukset saa kytkettyä myös siihen isompaan asentoon 9kW ja silloin tarvitsee 25A sulakkeet.
16A sulakkeet riittää 6kW vastuksille....
10A:kin riittää kun puhutaan pelkästä 6kW vastuksesta
-
Kävin juuri ennen tuota korotusta saunassa ja kyllä siinä jonnin verran tietysti vettä lorotellaan joten lähtötilanne ei nyt ollut varmaan normaali. Jotenkin tuossa tuo kerrostuma voisi olla vaikuttamassa, nimittäin tuon korotuksen jälkeen meni aika pitkään ennen kun seuraavan kerran lämmintä vettä tehtiin uudestaan.
Toinen pointti jonka otan tästä työ alle kunhan joulu joutaa on tuo putkien eristys...nimittäin nuo kuparit pumpusta varaajaan on tietysti paljaana...sen takia tuo huonelämpötila nousee tuon korotuksen aikana duh. Eli olisko nyt niin, että on lämmitelty tehokkaasti huonetta isosti ja siinä sivussa sitten tuota pyttyäkin mitä on keritty. Kysymys, eristänkö vain menon pytylle vai menon ja paluun?
Itse eristäisin molemmat. Tuollaiset Tubolitin polyeteeni putkieristeet maksaa noin euron metri. Reunassa liimapinta joten helppo myös laittaa.
(http://www.lvimyynti.com/kuvat/product/3134008.jpg)
Tilanne ei ainakaan huonommaksi ainakaan mene ja suurempi osa lämmöstä saadaan siirrettyä sinne minne pitääkin. Olikos talossa käyttöveden kiertoa? Vai käytettiinkö vettä klo 2:n asti. Näyttäisi käppyrän perusteella että pytty alkaa lämpenemään vasta sen jälkeen nopeammin vaikka periaatteessa pitäisi lämmetä hitaammin mitä enemmän aika kuluu koska antoteho laskee...
Mikäli nyt oikein katsoin tuosta...
-
Kattelin logit läpi...seuraavan kerran lämintä vettä tehtiin vasta illalla klo 2100 eli kun tuo korotus oli valmis 0430 mentiin about 16h ilman KV lämmitystä.
Jos tuosta tähyää edellistä KV sykliä, uusi lämmityssykli lähtee käyntiin pari tuntia KV sylkin jälkeen...normaalisti lämmitysyklien väli on noin tunti. Olen tulkinnut tuon niin, että KV sylkin päälle menee kotvan lämpöistä vettä lämmitykseen, että asteminuutit menee plussalle sen verran, että tuohon tulee reilummin väliä.
Laitan liitteeksi tuota käyrää vähän pidemmältä eli 0600 saakka.
Paluulämpötila ennen legionellatalkoita oli 25C ja niiden jälkeen 31C, eli jotain outoo...... vaihtoventtiili valskaa ?
Eihän tuo vaarallista ole kun lämpö menee tupaan hyödyksi, mutta kesällä se voi olla epämiellyttävää.
Mulla on eri lämpötilat & volyymi KV-varaajassa ja talkoot kestää n. 30min vastusten avustuksella.
Volyymi, teho ja lämpötilat huomioiden sun talkoot pitäis kestää jotain 1 - 1,5 h.
Tuliko leginellatalkoiden jälkeen normaalia pidempi huilitauko ?
-
Jos normaalista 180l varaajasta saadaan noin 250l 37 asteista lämmintävettä niin tuollaisesta 0,5m3 pöntöstä sitä pitäisi saada hiukan vajaa 700l. Tosin kahdella 15l/min sadesuihkullakin tuon nautiskelee tyhjäksi 23 minuutissa. :D
Sitten ei tarvikaan enää kauaa nautiskella jos aluksi on laskenut 350l vettä poreammeeseen niin kylmää saa tulemaan jo 12minuutin jälkeen.
Toisapäivänä kun katseltiin veden hintoja niin tuo on melko kallista ainakin Ylöjärvellä. Jätevesimaksuineen 4,8€/m3. Kaveri vain rakensi hetki sitten 4m3 paljun niin tulee siinä ehtoon huljutuksille hintaa kun polttaa 0,5m3 puuta ja vedet päälle.
-
En siellä kukkaan oo kahden aikaan enää ollu...sanoisin, että ennen puolta yötä just taisin tulla poies.
KV lähtee nousemaan 00:44 eli kolme varttia sen jälkeen kun pumppu läks käymään...erikoista. Sen jälkeen se nousee aika tasasesti.
Tuohan on ylälämpö, tuossa. Logista kun katselin täytön lämpöä se kertoo, että olen ilmeisesti olltu suihkussa just kun tuo on lähtenyt käyntiin. Alimmillaan täystön lämpö oli 00:05 nurkilla 44.3 astetta. Siitä se alkaa nousemaan hyvin hitaasti asteen vartissa. Tuossa missä lämpö alkaa nousta ylhäälläkin täytön ja ylälämmö ero on 3 astetta kun se käynnistyksessä on 5 astetta. Olisko tuossa joku kerrostumajuttu ja kun samaan aikaan on ollut käyttöä vedellä tuloksena on nuin pitkä sykli?
Kävin juuri ennen tuota korotusta saunassa ja kyllä siinä jonnin verran tietysti vettä lorotellaan joten lähtötilanne ei nyt ollut varmaan normaali. Jotenkin tuossa tuo kerrostuma voisi olla vaikuttamassa, nimittäin tuon korotuksen jälkeen meni aika pitkään ennen kun seuraavan kerran lämmintä vettä tehtiin uudestaan.
Toinen pointti jonka otan tästä työ alle kunhan joulu joutaa on tuo putkien eristys...nimittäin nuo kuparit pumpusta varaajaan on tietysti paljaana...sen takia tuo huonelämpötila nousee tuon korotuksen aikana duh. Eli olisko nyt niin, että on lämmitelty tehokkaasti huonetta isosti ja siinä sivussa sitten tuota pyttyäkin mitä on keritty. Kysymys, eristänkö vain menon pytylle vai menon ja paluun?
Itse eristäisin molemmat. Tuollaiset Tubolitin polyeteeni putkieristeet maksaa noin euron metri. Reunassa liimapinta joten helppo myös laittaa.
(http://www.lvimyynti.com/kuvat/product/3134008.jpg)
Tilanne ei ainakaan huonommaksi ainakaan mene ja suurempi osa lämmöstä saadaan siirrettyä sinne minne pitääkin. Olikos talossa käyttöveden kiertoa? Vai käytettiinkö vettä klo 2:n asti. Näyttäisi käppyrän perusteella että pytty alkaa lämpenemään vasta sen jälkeen nopeammin vaikka periaatteessa pitäisi lämmetä hitaammin mitä enemmän aika kuluu koska antoteho laskee...
Mikäli nyt oikein katsoin tuosta...
-
Olisko tuossa joku kerrostumajuttu ja kun samaan aikaan on ollut käyttöä vedellä tuloksena on nuin pitkä sykli?
Pakko olla. Se lämpö ei voi olla muutakun valunu hanasta kaivoon, vv-vuotaa tai sitten varaaja on ylhäältä kuuma mutta alhaalta jääkylmä runsaan käyttöveden käyttämisen seurauksena.
Oliko sulla siellä lämpimän käyttöveden kiertoa? Eli pumppua mikä kierrättää käyttövettä lähellä vesipisteitä ettei tarvi valuttaa vettä hanasta kauhean pitkään.
Varaajan kerrostumisesta video:
https://www.youtube.com/watch?v=Ttj-t6q5czk
-
On kierto vaan ei ole käytössä kun pumpun sisukset kaivoin muutama vuosi sitten lusikalla. Varmaan edellisen omistajan käytössä oli liian kuumaa vettä kierrättänyt tms. Hankintalistalla on, nyt on venttiili kiinni.
Mites vuotava vv oireilisi muuten? Mistä sen huomaisi?
Nyt kun kalenteria kattelin...saatoin läträtä saunassa pitkään kun taisin jäädä lomalle. Saattoi muutama ölyt lipsahtaa siinä sivussa :) eli tod. näk. kerrostumien noin ollut rajua vaikka suihkusta onkin lämpöistä tullut. Loput on lämmitellyt tuota 8m2 pannuhuonetta kun siellä on lämpö noussut yli 5 astetta. Saman lämmön nousun näkee jokaisessa KV lämmityssyklissä...
Olisko tuossa joku kerrostumajuttu ja kun samaan aikaan on ollut käyttöä vedellä tuloksena on nuin pitkä sykli?
Pakko olla. Se lämpö ei voi olla muutakun valunu hanasta kaivoon, vv-vuotaa tai sitten varaaja on ylhäältä kuuma mutta alhaalta jääkylmä runsaan käyttöveden käyttämisen seurauksena.
Oliko sulla siellä lämpimän käyttöveden kiertoa? Eli pumppua mikä kierrättää käyttövettä lähellä vesipisteitä ettei tarvi valuttaa vettä hanasta kauhean pitkään.
Varaajan kerrostumisesta video:
https://www.youtube.com/watch?v=Ttj-t6q5czk
-
Nyt kun kalenteria kattelin...saatoin läträtä saunassa pitkään kun taisin jäädä lomalle. Saattoi muutama ölyt lipsahtaa siinä sivussa :)
Mites vuotava vv oireilisi muuten? Mistä sen huomaisi?
Nyt kun kalenteria kattelin...saatoin läträtä saunassa pitkään kun taisin jäädä lomalle. Saattoi muutama ölyt lipsahtaa siinä sivussa :) eli tod. näk. kerrostumien noin ollut rajua vaikka suihkusta onkin lämpöistä tullut. Loput on lämmitellyt tuota 8m2 pannuhuonetta kun siellä on lämpö noussut yli 5 astetta. Saman lämmön nousun näkee jokaisessa KV lämmityssyklissä...
Busted :D
Jos vaihtoventtiili vuotaisi sillon lämmönjakoon lähtevät putket lämpenisivät samalla kuin koneen pitäisi tehdä pelkästään käyttövettä. Tuo nyt ei taida olla kauhean todennäköistä noin uuden koneen kanssa...
Putkien eristäminen lienee paikallaan vaikka osa lämmöstä saattaa tulla jostain pumpun sisältäkin...
-
Tuliko leginellatalkoiden jälkeen normaalia pidempi huilitauko ?
Tarkoitin oliko seuraavaan lämmitysjaksoon normaalia pidempi aika ?
Entä, kuinka edellinen legionellatalkoo meni ? ... siis pari viikkoa sitten...
-
Ei merkittävää kulutusta talkoiden aikana... eikä mitattavaa kerrostumista.
Ainakin näyttäisi siltä.
-
Ei merkittävää kulutusta talkoiden aikana... eikä mitattavaa kerrostumista.
Ainakin näyttäisi siltä.
Aikaisemmin jusv:n mittauksissa ei näkynyt varaajan alalämpötilaa ollenkaan. Tällöin jos varaajan lämmityksen ohjaus on vain ylälämpötilan mukaan voi sailiö olla alhaalta jo melko viileä. Eli pohjalta kylmä ja pinnasta kuuma...
Puuttuiko tuo vain logista vai eikö anturia ole? Kuinka pumppu käynnisyy lämmittämään varaajaa, ala vai ylä-anturin mukaan vai niiden keskiarvon?
-
..... uusi lämmityssykli lähtee käyntiin pari tuntia KV sylkin jälkeen...normaalisti lämmitysyklien väli on noin tunti. Olen tulkinnut tuon niin, että KV sylkin päälle menee kotvan lämpöistä vettä lämmitykseen, että asteminuutit menee plussalle sen verran, että tuohon tulee reilummin väliä.
Eppäilen ettei muutamasta litrasta kuumaa vettä ole noin merkittäväksi sekoittajaksi... toki heti KV -jakson jälkeisen lämmitysjakson asteminuutit menee "ketuleen", mutta seuraava on jo OK.
-
Aikaisemmin jusv:n mittauksissa ei näkynyt varaajan alalämpötilaa ollenkaan. Tällöin jos varaajan lämmityksen ohjaus on vain ylälämpötilan mukaan voi sailiö olla alhaalta jo melko viileä. Eli pohjalta kylmä ja pinnasta kuuma...
Puuttuiko tuo vain logista vai eikö anturia ole? Kuinka pumppu käynnisyy lämmittämään varaajaa, ala vai ylä-anturin mukaan vai niiden keskiarvon?
Postaamani kuva oli jusv:n ketjuun laittamasta native-lokista ... en tiedä mistä jusv on nuo omansa kaapannut...
NIBE:ssa KV teko käynnistyy alalämmön mukaan. Ala-mittaus on jostain pytyn puolesta välistä.
-
Eristäminen on varmaan ok, mutta ei varmaan ole tässä se "kluu"
-
Joko pumppu tuottaa lämpöä todella huonosti tai sitten sitä kuluu jonnekkin kun nyt näkee myös varaajan alaosan lämmöt...
-
Jos tuosta katson oikein niin kone käy 1:12 kohdasta eteenpäin 3,25h ja varaajan lämpötila nousee 7 astetta kauttaaltaan.
4,182kJ * 7 * 500 = 14 637kJ = 4,1 kWh
4,1kWh / 3,25h = 1,26 kW tulee tällöin keskitehoksi. Täh!?
Jurnuttaako kone tyhjää vai karkaako kiertovettä lämmityspiiriin? Nyt jotenkin mieleen tulee tuo että vaihtoventtiili falskais läpi jostain jolla selittyy se että huoneenkin lämpötila nousee noin paljon.
-
Niinpä ....
Lattiasta palaavan veden lämpötila nousee legionellajaksolla monta astetta...
Käyttöveden teko aiheuttaa normaalia pidemmän huilijakson...
Teknisen tilan lämpötila nousee 3-4C legionellatalkoissa eristämättömien putkien vuoksi, kun lähes 60C vesi käy erillisessä 500l varaajassa.
Jos koko hävikki menisi siihen tilaan, niin se olisi hyvä sauna (8,5kW - 1,26kW= n. 7kW)... muualta pitää joulusauna löytää ;)
jusv: laitahan kolme lokia näkyville, legionellatalkoo-loki ja sitä edeltävä vuorokausi ja sitä seuraava vuorokausi ... niin kattellaan porukalla
-
Moro...minäpä kaivelen. Nyt kun mietin asiaa....20.12 aamulla kun heräsin rouva kommentoi jotta oli kuuma tai lämmintä. Sisälämpötila oli ehkä vähän toista astetta korkeampi mitä aiemmin mutta arvelin sen johtuneen siitä, että olin roplannut ulkolämpöanturin kanssa (jolloin ulkoanturi alkoi näyttää 1.3 astetta viileämpää eli lähempänä oikeaa. Ja taas kun kelaan, sattaa olla, että käytävän klinkkeri oli vähän lämpöisempi mitä normisti.
Edellinen legioonatalkoo löytyy myös joten laitan senkin. Laitanko talkoista vain talkoot vai pistänkö login jossa talkoo näkyy plus muuta mittausta? Helppohan tuota on parsia joten laitan perättäisiä logeja.
Kuvat on tehty vanhalla xls Brunolla jossa ei vissiin ole alalämpöä. Tuo pytyn anturi on noin reiden puolenvälin korkeudella jossa se asennusohjeen mukaan kuuluukin olla. Yläanturi on tietysti ylhäällä :)
Kyllä tämä vähän haisee vuotoisalta vaihtoventtiililtä....
-
Jos pumppu jauhaisi tyhjää ei se varmaan tuota vettä ja tupaa pitäisi lämpöisenä noilla käyntiajoilla millään joten kyllä mun rajoitetun ymmärryksen mukaan tehoa tulee kun nytkin 8 asteen pakkasella on ihan toimivat lämmöt. Kiertopumppu käy muuten vettä tehdessä lopussa n. 24% teholla jos siitä jotain voi päätellä. Delta on siinä vähän kuuden päälle. Auto asetuksilla.
-
No niin...tässä on 4 logia.
141205Legionella. Edellinen legionella ajo. Logi on 5.12 klo 1630-6.12 klo 1630 jossa korotus klo 00:00-01:30. Tällöin ei oltu edes kotona 6.12.
141218-1 Edellinen vuorokausi normaali ajoa.
141219Legionella. Viimeisin legionella ajo. Logi on 19.12 klo 15:10-20.12 klo 11:52 jossa korotus 00:00-04:36 (?).
141220-1 Normiajoa legionellaajon jälkeen. Logi on 20.12 klo 12:04-20.12 klo 15:05. Tikku oli pois koneesta tuossa puolilta päivin kun ihmettelin tuota pitkää korotusta.
141220-2 Normiajoa. Logi on 20.12 klo 17:12-21.12 klo 17:10. Tuosta uupuu pätkä välistä kun tikku on ollut pois.
Koskapa foorumi ei anna lähettää kun 192Kb liitteitä, laita ne yksitellen..jos ei ole ok niin tuuppaan sitten johonkin DropBoxille tai OneDrivelle.
Pumpput ja varaaja on siis pannuhuoneessa jossa on myös ECS40 ohjaama lattiapiiri (lisäksi autotalli seinän takana samassa piirissä). Talossa on 171m2 kaikki lattialämpöä. Käyrä on 3+1 (saattaa olla että on 3+2 jossain noista logeista). KV asetukset on 48 astetta pysäytys ja 55 astetta pysäytys korotuksessa. Kaivo on 200m ja keruupumppu kiertää lämmityksessä 97% ja KVssä putoaa loppua kohden aina 64% asti.
Kiertopumppu on idlenä 35% ja KVn aikana alussa jotain 60% josta putoaa aina 24%.
Kiitos avusta foorumis jäsenille :) On tämä hienoa.
Ja hyvää joulua itsekullekin!
Jussi
-
141218-1
-
141219Legionella
-
141220-1 ja 141220-2
-
https://dl.dropboxusercontent.com/u/90203684/Legionella/141205Legionella.LOG
https://dl.dropboxusercontent.com/u/90203684/Legionella/141218-1.LOG
https://dl.dropboxusercontent.com/u/90203684/Legionella/141219-1Legionella.LOG
https://dl.dropboxusercontent.com/u/90203684/Legionella/141220-1.LOG
https://dl.dropboxusercontent.com/u/90203684/Legionella/141220-2.LOG
Tuolla....
-
Kyllä tuollaisen vaihtoventtiilivuodon pitäisi huomata jo pelkästään laitteen tehdessä käyttövettä pitämällä kättä lähellä vaihtoventtiiliä lämmönjakoon lähtevässä putkessa.... Myös pattereilta/lattiasta palaavan putken pitäisi olla jotakuinkin huoneenlämpöinen käyttövettätehdessä. ja eihän se tuohon logiin edes tartu jos koneessa vain lauhduttimen lähtevä ja palaava lämpötila.
Itse laitteen toiminta on kuitenkin varsin yksinkertainen ja ei eroa tästä muulla tavalla kuin sen että varaaja on laitteen vieressä.... https://www.youtube.com/watch?v=Yad6y_R6lwI&index=6&list=PLCoG-z0d3fbxM-WuAHDDNcK5mO6nuHxaB (https://www.youtube.com/watch?v=Yad6y_R6lwI&index=6&list=PLCoG-z0d3fbxM-WuAHDDNcK5mO6nuHxaB)
-
Lokit vahvistaa havainnot pidemmistä huilijaksoista KV teon jälkeen ja varsin pitkän huilijakson legionellahommien jälkeen.
Kuten fraatti kirjoittaa, niin pattereille menevät putket pitäisi olla selvästi kuumat KV jakson lopulla.
-
Koitan osua huudeille kun KV sykli on menossa. Alussa se ei taida paljoa kertoa kun juurihan se on ennen KV sykliä ajellut lämpimäksi torpan puolen. Mutta kyllä tämä nyt haisee takuuhommalta...uutta vaihtoventtiiliä koneeseen. Normiajossa tuo ei niin selvästi näy tuo pidempi huili, toki jonnin verran siinäkin mutta erityisen selkeästi tuo näkyy legioonan jälkeen kun oikeasti uuden lämmitysjäkson pitäisi alkaa nopeammin, onhan se vesi ehtinyt viiletä lattiassa jos parikin tuntia on välissä...eikö?
-
Koitan osua huudeille kun KV sykli on menossa. Alussa se ei taida paljoa kertoa kun juurihan se on ennen KV sykliä ajellut lämpimäksi torpan puolen. Mutta kyllä tämä nyt haisee takuuhommalta...uutta vaihtoventtiiliä koneeseen. Normiajossa tuo ei niin selvästi näy tuo pidempi huili, toki jonnin verran siinäkin mutta erityisen selkeästi tuo näkyy legioonan jälkeen kun oikeasti uuden lämmitysjäkson pitäisi alkaa nopeammin, onhan se vesi ehtinyt viiletä lattiassa jos parikin tuntia on välissä...eikö?
Kauanko tuo legionella ajo kestää normaalisti?
Esim sauna itsellä vaikuttaa aika tavalla myöskin pumpun lämmitys sykleihin.
Aika kauan LTO n kautta tulee normaalia lämpimämpää ilmaa sisälle ja näin ollen pumppu huilaa kauemmin kuin normaalisti.
Ai miksikö otin esille- Onko käytetty vettä eri lailla legionella ajon aikana kun mittauksia on tehty?
-
Normaali on suhteellinen käsite kun on kaksi kertaa vasta ajettu, ensimmäinen kerta oli lähelle paria tuntia, toinen 4,5h.
-
Paluuveden lämpötila näyttäisi nousevan jonkin verran legiotalkoissa..
-
Normaali on suhteellinen käsite kun on kaksi kertaa vasta ajettu, ensimmäinen kerta oli lähelle paria tuntia, toinen 4,5h.
Menikö ensimmäinen kerta myös ilman vastuksia ?
-
Meni ilman vastuksia...
-
Normaali on suhteellinen käsite kun on kaksi kertaa vasta ajettu, ensimmäinen kerta oli lähelle paria tuntia, toinen 4,5h.
Menikö ensimmäinen kerta myös ilman vastuksia ?
Pystyykö tuosta paluusta sanomaan paljoa kun se on sama paluu lämmitykselle ja varaajalle? Toki tuo koukku alas korotuksen loputtua ei dippaa niin alas mitä edeltävien lämmitysajojen ennen mutta mennessä kait siinä tovi ennen kuin putki jäähtyy... siinä paluuputkessa on kuumaa vettä vielä toista metriä tuon korotussyklin valmistuttua....toisaalta sen pitäs kaiken järjen mukaan olla melko viileetä lattiasta tulevan veden jos lämmintä ei oo ajettu yli 4 tuntiin...niinkun fraatti sanoikin, huoneenlämpöistä...
-
....toisaalta sen pitäs kaiken järjen mukaan olla melko viileetä lattiasta tulevan veden jos lämmintä ei oo ajettu yli 4 tuntiin...niinkun fraatti sanoikin, huoneenlämpöistä...
Tämän vuoksi tuon laitoinkin näkyville.
Siinä kohdassa oli 7 tunnin tauko lämmityksessä.
-
....toisaalta sen pitäs kaiken järjen mukaan olla melko viileetä lattiasta tulevan veden jos lämmintä ei oo ajettu yli 4 tuntiin...niinkun fraatti sanoikin, huoneenlämpöistä...
Tämän vuoksi tuon laitoinkin näkyville.
Siinä kohdassa oli 7 tunnin tauko lämmityksessä.
Josta erottaa kyllä selvästi että paluulämpöjen perusteella lattiaan on mennyt vettä myös käyttöveden teon aikana...
-
....toisaalta sen pitäs kaiken järjen mukaan olla melko viileetä lattiasta tulevan veden jos lämmintä ei oo ajettu yli 4 tuntiin...niinkun fraatti sanoikin, huoneenlämpöistä...
Tämän vuoksi tuon laitoinkin näkyville.
Siinä kohdassa oli 7 tunnin tauko lämmityksessä.
Josta erottaa kyllä selvästi että paluulämpöjen perusteella lattiaan on mennyt vettä myös käyttöveden teon aikana...
M.O.T. :)
-
Joku tässä nyt mättöö...kävin tunnustelemassa putkia kun KV sykli oli lopullaan. Lämmityksen meno ei mielestäni ollut hirveän kuuma mutta lämmityksen tulo oli kyllä sen mitä tuolla pannuhuoneessa sitä on eli n. 7m todella kuuma? Tuo paluuhan yhtyy varaajalta tulevaan paluuseen josta ne sitten matkaavat pumpun paluuseen. ECS piirin paluu ei ollut kuuma ja ECSn paluu tupsahtaa oman shunttinsa jälkeen samaan paluuseen jossa KV ja lämmityspaluu jo on. Sitten on sulku ja paisari ja pumpun paluu.
Kun KV oli valmis meni noin 5minuuttia kun tuo lämmityksen paluu viileni normipaluuseen. Miten tuo paluu voi KVn teon aikana kuumeta? Siitä varaajan paluusta jossa se yhtyy lämmityksen paluuseen tuonne mistä asti kohti taloa pääsin tunnustelemaan on about 4-5m matkaa. Eli kuumeneeko tuo lämmityksen paluu kuparia pitkin noin paljon vai virtaako siinä jotakin väärään suuntaan vai mitä?
Paisuntasäiliö on muuten tuolla paluupuolella...eli lähellä pumpun paluuta. Onko se oikeassa paikassa? KVn aikana paine nousee lähelle baria kun se normaalissa lämmitysajossa on n. 0.5 bar. Voiko tuo olla ongelma?
Vai skitsoanko vaan ja vv falskaa?
-
Käyttöveden lämmityksen ja tuvan lämmityksen paluu on samaa putkea pitkin.
Kuva voisi nyt selventää tilannetta.
-
Käyttöveden lämmityksen ja tuvan lämmityksen paluu on samaa putkea pitkin.
Kuva voisi nyt selventää tilannetta.
Koitan tuhertaa huomenna mutta kyllä. Pumpussa on vaan yksi paluu ja siihen tulee varaajalta kierukasta paluu sekä lattiapiirien paluu. Eli jos paluuputkea lähtee seuraamaan pumpulta kohti taloa:
Paisarin haara - sulku (ja vissiin takaisku?) - paluuhaara ECS piiriltä - paluuhaara varaajan kierukasta - talon lattian paluu.
-
Minusta muuten ihan Niben asennuskuvien mukaan mutta jossain kuvassa paisari on paluussa ja jossain mielestäni menopuolella,..tosin noissa kuvissa ei ole paisarin varaajan kierrossa sillon lainkaan...
-
Tuolta löytyy oikee kuva jos vaan saat auki https://onedrive.live.com/redir?resid=E539AC92C2728F51!22220&authkey=!AN8A4BsDor0rPrQ&v=3&ithint=photo%2cjpg
-
Tuosta kun tuijottaa, lähinnä itseä oleva vaaka katossa on talon meno, siitä lähtee yksi haara ECS piirille. Toinen katon vaaka on paluu. Oikealta tulee talosta. Varaajan putki yhtyy siihen tuolla pystyputkella. Yhteestä vasempaan tulee ECS yhde jonka jälkeen paluu putoaa alas ja kääntyy kohti koneen takaosaa...siinä on sulku ja sulun jälkeen vielä paisarin yhde ja sitten on koneen paluu.
-
Siisti asennus! Ja kuva selventää tilanetta aina.
Katsoin nyt edellistä legionella-ajoa (6.12). Se kesti 1:40 eli on arvion mukainen.
Mutta, mutta .... silloinkin KV-ajon jälkeinen huilijakso oli 1:45, kun se normaalisti on 1:15 .... TÄÄ MYSTISTÄ ;)
Onko järjestelmään tehty mitään muutoksia 6.12 jälkeen?
-
No...katsoin eilen KV jakson lopun livenä (sain lipun ilmatteeksi) ja kun KV loppuu ja vv vaihtaa lämmitykselle menee sinne vähän aikaa sen verran lämpöisempää vettä, että asteminuutit nousee 45:n. 6.12 oli vielä lämpöiset kelit jotenka 45 asteminuuttimäärällä parikin astetta pyyntöä viileämpi vesi = 22 minuuttia. Vähän pystyy selittämään tuolla. 6.12 jälkeen asteminuutit 120->130 ja käyrä 3+2 -> 3+1.
Noilla ei tämä paluuputken kova lämpiäminen KVn teon aikana ei selity. ECSn paluu ei ole kuuma, eikä meno mutta se kierrättääkin omalla pumpullaan omassa pikku piirissään shunttinsa ohjaamana.
Yöllä pähkin mielestäni hyvän selityksen, nyt joku saa ampua sen alas :)
VV falskaa. KVtä tehdessä jostain ihmeen syystä lämmityspuiden virtaus kääntyy väärään suuntaan, eli sieltä yhtyeestä jossa KV paluu ja lämmityksen paluu yhtyy lämmintä KV kierukasta palaavaa vettä alkaa virrata lämmityspiirin. Kun vesi ei mene kasaan ja jörjestelmässäkin paineet pysyy ainoa paikka, johon vesi kiertää ompi VVn kautta KV menoon. Eli KV meno viilenee inan verran kun siihen sekottuu lämmityspiiriltä tulevaa viileää vastavirtaan kiertävää vettä. Ellei jossain siis ole vastaiskua joku tuon väärin päin kierron estäisi? Minä en semmosta löydä ellei VVssä tai koneen sisällä ole.
Tuo selittäisi legionellan tolkuttoman keston, tuo selittäisi tuon lämmityksen paluun kuumenemisen, tuo selittäisi sen, että varaaja pystyy ottamaan vastaan kaiken lämmön (pystyyhän se kun ei ole meno kovin kuuma). Tuvassa tuo ei normi KVn kanssa tunnu koska kuumaa vettä ei kierrä niin paljoa että se ehtisi joka paikkaan...mutta legionellassa nostetaan lämpöä niin paljon korkeammalle että kuumaa ehtii pidemmälle lattiaan.
Jos tuo on noin, onpa onni että legionella pyyntö oli vain 55 ettei mennyt lähelle 60 vettä lattiaputkille, tykkäisivät ehkä kyttyrää?
Jos tämä ei ole huuhaata...osaako joku sanoa onko asennuksessa tai lattiajaossa jokin virhe? Ei kai lattiaåiireissä mitään vastaiskuja kuulu olla?
-
Mistä kautta tuo ECS-shunttipiirin vesi pääsee kiertämään käyttövettä tehdessä? Vaihtoventtiilin pitäisi kyllä estää kierto koneen kautta kv-teon aikana, mutta toki jos tuo shunttipiiri jurnuttaa, niin kai vaihtoventtiili aina senverta pääsee falskaamaan. Vai onko tuossa joku yhdysputki mitä en vaan näe kuvasta?
Edit: Shuntin kautta tietenkin.. mutta voisiko sen falskaus jotenkin sekoittaa tuota systeemiä? Tai onko shunttipiirissä kierto niin isollaan, että pakottaa tuolta koneenkin vaihtoventtiilin kautta kiertoa?
Edit2: Keskustelen nyt itsekseni.. Eli onkos tuossa nyt mitään, mikä estäisi käyttöveden teon aikana veden lähtemistä juuri lämmityksen paluukiertoon ja sitten tuosta ECS-menoputkesta shuntille? Eli siitä tulisi sitten tuo talon lämmityksen vääränsuuntainen kierto pidemmän käyttövesijakson aikana, kun shuntti haluaa lisäpiiriin lisää lämpöä kuumalta puolelta.
-
Kun KVtä tehdään tuo ECS shuntti on kyllä lähes aina melko auki ja kun pumppu käy se painaa vettä kiertoon josta se palautuu tuohon ECS shuntille (ja/tai tietysti koko pumpun paluuyhteeseen).
Hmm...tkn edit2 kysymyksessä on yksi pieni ongelma...jos ECSn pumppu painaisi vettä ei tuolta varaajan kierukasta tulisi mitään pumpun paluuseen koska ECSn yhden pumpun paluuseen on n. 1m ennen pumppua kun taas KV Kierukan yhde on metrin kauempana pumpusta eli voisin kuvitella, että ei ECSn paluu estäisi paluun kierukalta jolloin KV delta olisi huikean iso koska paluu olisi ECS piirin paluuvettä.
Joka tapauksessa äsken ehdin KV syklin loppupuolella sulkemaan talon lämmityksen kierron käsin. KV meno alkoi nousta nopeasti...paluu nousi vähemmän, delta kasvoi.
Koitan seuraavalla kerralla ehtiä sulkemaan ECS piirin ja pumpun. Kuitenkin mulla on sellainen olo, että ECS pumppu ei käy kun tehdään KVtä, shuntti säätyy kyllä mutta deltaa ei ole nimeksikään. KV syklin jälkeen ECSn meno nousee hieman (shuntti haluaa lisälämpöä ja sitä on KV syklin jälkeen hieman tarjolla) mutta paluu putoaa reilummin...eli ikäänkuin pumppu lähtisi kierrättään lattiassa viilennyttä vettä. Eli olen sitä mieltä että ECS piirin pumppu ei kierrä KVn aikana, tietäisi vaan miten sen todistat :) Toinen argumentti on tietysti, että jos ECS sekottaisi tuota kierto olisi oikeaan suuntaan eli pumpun lämmityslähtöputki olisi kuuma ja ECSn meno myös....nyt ei ole.
-
Taisin jotenkin epäselvästi selittää ajatukseni. Eli lähinnä sitä meinasin, että tuosta VPB:n latauskierukan paluuputken t-haarasta vesi lähtee molempiin suuntiin ja kiertää sitten väärään suuntaan talon kautta tuohon ECS:n menoon. Ja ECS:n kautta tuo väärään suuntaan talon kautta mennyt vesi taas sitten pääsee paluupuolelle normaalia reittiään, tai sitten suoraan shunttihaaran kautta "väärään suuntaan" (vai onko siinä takaisku?). Voisiko ongelman ratkaista takaiskulla tuohon talosta palaavaan putkeen ennen VPB:n paluuliitäntää?
-
Vähän vaikea hahmottaa kytkentää/haaroitustapaa. Joka tapauksessa haaroitus kv-varaajan paluuseen pitää olla se ensimmäinen haara Nibestä lukien, ja lämmitysveden haaroitus ECS:lle sen jälkeen. Noin se on Niben ohjeissakin. Jos on toisinpäin niin osa KV-paluusta kiertää lattiapiirin kautta, jolloin virtausvastus minimoituu. Ellei sitten ole jokin erillinen estolaite/järjestely tätä varten.
-
Vähän vaikea hahmottaa kytkentää/haaroitustapaa. Joka tapauksessa haaroitus kv-varaajan paluuseen pitää olla se ensimmäinen haara Nibestä lukien, ja lämmitysveden haaroitus ECS:lle sen jälkeen. Noin se on Niben ohjeissakin. Jos on toisinpäin niin osa KV-paluusta kiertää lattiapiirin kautta, jolloin virtausvastus minimoituu. Ellei sitten ole jokin erillinen estolaite/järjestely tätä varten.
Tarkoittatko ECS piirin kautta? Silloinhan ECS piiri kiertää väärin päin ja silloinhan KVtä tehdessä ECS piirin paluuputki pitäisi olla kuuma vaan kun ei ole. Kuumana on nimenomaan talosta tuleva paluu. Taloon menevä ei ole kuuma.
Piirrän kuvan tuosta kunhan ehdin mutta ei se kovin erikoinen ole.
Lähtö pumpulta: ensin on ECS meno haara, sitten talon piiri,
KV lähtö pumpulta: Varaajan kierukkaan.
Paluu pumpulta poispäin: paisuntasäiliön haara, vastaisku ja sulku, sitten ECSn paluu haara, sitten varaajan paluu haara ja sitten talon piirin paluu.
Vaikea nähdä miten ECS piiri tätä sotkisi kun siellä lämmöt on KV teko päällä tai ei ihan ymmärrettävät....
-
Kuumana on nimenomaan talosta tuleva paluu.
Kyse on siis paluupuolen haaroituksesta. Jos väärässä järjestyksessä, paluu menee osin reittiä kv-varaaja-> lattia (takaperin) -> ECS shuntti -> lattia -> paluu. Kuumana käy siis lattiapaluu, josta mennäänkin nyt sisään
-
Vähän vaikea hahmottaa kytkentää/haaroitustapaa. Joka tapauksessa haaroitus kv-varaajan paluuseen pitää olla se ensimmäinen haara Nibestä lukien, ja lämmitysveden haaroitus ECS:lle sen jälkeen. Noin se on Niben ohjeissakin. Jos on toisinpäin niin osa KV-paluusta kiertää lattiapiirin kautta, jolloin virtausvastus minimoituu. Ellei sitten ole jokin erillinen estolaite/järjestely tätä varten.
Tarkoittatko ECS piirin kautta? Silloinhan ECS piiri kiertää väärin päin ja silloinhan KVtä tehdessä ECS piirin paluuputki pitäisi olla kuuma vaan kun ei ole. Kuumana on nimenomaan talosta tuleva paluu. Taloon menevä ei ole kuuma.
Piirrän kuvan tuosta kunhan ehdin mutta ei se kovin erikoinen ole.
Lähtö pumpulta: ensin on ECS meno haara, sitten talon piiri,
KV lähtö pumpulta: Varaajan kierukkaan.
Paluu pumpulta poispäin: paisuntasäiliön haara, vastaisku ja sulku, sitten ECSn paluu haara, sitten varaajan paluu haara ja sitten talon piirin paluu.
Vaikea nähdä miten ECS piiri tätä sotkisi kun siellä lämmöt on KV teko päällä tai ei ihan ymmärrettävät....
Eihän tuo välttämättä tosiaan ehdi lämpimältä tuntua kuin lattialämmityksen paluupuolella, kun kuitenkin haarautuu sitten lattioihin ja kierto on senverta hidasta, ettei ehdi menopuolelle saakka lämmittää. Eli tuskin tunnustelemalla pystyy kokeilemaan mitä kautta vesi kiertää, kun lattiakierrossa senverran jäähtyy. Lattiapiirien paluupuolen jakotukissa tuo lämpö voisi jo tuntuakin.
-
Tuolla on kuva. Varaajan paluu on ECSn ja talon paluun välissä. Talon paluu on kuuma, ECSn paluu ei ole. http://1drv.ms/13zzeE3
-
Nyt suljin ECSn takana olevan piirin koko KV teon ajaksi ja kas, ei kuumennut talon paluuputki taaskaan eli kyllä tuolla ECS piirillä joku rooli tässä nyt on.
Itseä ihmetyttää tuon paisarin paikka paluupuolella ja vielä tuon (mielestäni se on) takaiskun takana lähimpänä pumppua paluuputkessa. Mahtaako se olla oikea paikka?
-
Eli kävisikö sitten niin, että käyttöveden teon aikana kiertää tuota punaisten nuolten reittiä "normaalin" lisäksi? Tai jos ei se tuosta shuntista pääse oikaisemaan, niin sitten "normaalia reittiä" tuon piirin kautta.
Ja ratkaisuna lisätä takaisku johonkin tuohon reitin varrelle, tai vaihtoehtoisesti palauttaa tuo vesi tuon punaisen viivan mukaisesti, eli ennen ensimmäistä shunttia?
-
Jotakin tuollaista...parantuisiko tilanne jos tuo ECSn paluu tulisi talon puolelle ennen tuota varaajan paluuta? Miksi tuo sinun punainen viiva tekee tollasen luupin tuohon paluuseen, eikö parempi olisi että ECS paluu tuotaisiin tuohon mihin sinun punainen viiva päättyy. Jatkokysymyksenä, eikö tuollainen kytkentä kuseta KV deltan paremmaksi mitä se onkaan...vai ei sittenkään jos ECS pumppu ei pyöri KV teon aikana? Entäs jos tuohon tulisi takaisku tuohon KV paluun ja talon paluun risteyksestä taloon päin?
-
No tuo kuvahan on tietysti looginen, ei fyysinen. Kunhan varaajan paluu on ensimmäinen haara Nibestä lukien niin toimii oikein.
Passiivinen putkitus on pidemmän päälle varmempi kuin jumittuva takaisku. Muuten kyllä hoitaa saman asian.
-
Mutta mutta, vielä yksi asia kaipaa selvyyden...miten KV delta voi olla kuuden nurkilla jos tuo kiertää tuolla lailla mitä tk ja kotikallio on esittänyt? Jostain pumpun paluulle pitää mennä myös kuumaa vettä koska kun kattelin, delta oli max 7 ja ka. noin 6. Jos meno on 49, miten paluu voi olla 43 jos se kiertää noin ECSn ja talon kautta? Tuo punaisen nuolten kierto vaatii sen, että varaajan ja ECS paluiden välissä virtaus on kohti taloa, eikö? Tuskin se vesi kahteen suuntaan kulkee yhdessä putkessa :)
-
Joka tapauksessa äsken ehdin KV syklin loppupuolella sulkemaan talon lämmityksen kierron käsin. KV meno alkoi nousta nopeasti...paluu nousi vähemmän, delta kasvoi.
Toki tuosta vedestä suurempi osa palailee pumpulle suoraan kiertämättä tuon mutkan kautta. Tuo menoveden nopea nousu viittaisi siihen, että kokonaisvirtaus lauhduttimen läpi pieneni, mikä toki kävisi järkeen kun tuo ylimääräinen virtaushaara laitettiin kiinni. Olisiko sitten suhteessa virtausvastuskin kasvanut ja tämän takia tuo deltan muutos?
-
Mikä on muuttunut 6.12 ja 20.12 välillä?
2 kovin eri mittaista legioajoa kuvaajassa ....
-
Asteminuutit....käyrä inan verran...ei sattana, missäköhän kohti mä muutin tuon ECS piirin pumpun asetuksen se manuaalin ohjeen mukaiseksi...oliko se vakiopaine jota ohjeistettiin lattiapiireille. Alunperin se oli suhteellinen painekäyrä. Voisko toi vaikuttaa tuohon....mä en noista juur tajua..speksin on täällä sivulla 14...http://www.kaukora.fi/sites/default/files/kaukorafiles/kayttoohjeet/Grundfosliterature-1191224-1.pdf
-
Asteminuutit....käyrä inan verran...ei sattana, missäköhän kohti mä muutin tuon ECS piirin pumpun asetuksen se manuaalin ohjeen mukaiseksi...oliko se vakiopaine jota ohjeistettiin lattiapiireille. Alunperin se oli suhteellinen painekäyrä. Voisko toi vaikuttaa tuohon....mä en noista juur tajua..speksin on täällä sivulla 14...http://www.kaukora.fi/sites/default/files/kaukorafiles/kayttoohjeet/Grundfosliterature-1191224-1.pdf
Jos talo on lämmin.niin hyvä! 😁
-
Talo on hyvä...tallikin on, KVn lämmitys ehkä sakkaa :) tosin sitäkin piisaa...
-
Mutta mutta, vielä yksi asia kaipaa selvyyden...miten KV delta voi olla kuuden nurkilla jos tuo kiertää tuolla lailla mitä tk ja kotikallio on esittänyt?
Paluuvirtaus jakautuu rinnakkaisreiteille niiden virtausvastusten suhteessa. Pääosa tietenkin tässä menee oikeaa reittiä. Sinällään lauhdutindelta kuvaa vain lauhduttimen kykyä nostaa lämpötilaa kyseisellä lauhdutinvirtauksella, kiersipä vesi lämmityspiireissä miten hyvänsä. Eli ei tuosta voi tehdä johtopäätöksiä lämmityskierron suhteen.
Rinnakkaisreitille varaajan paluuvirtauksen ajaa virtausvastus => paine-ero varaajan ja ECS-paluuhaaroituksen välillä. Kun asennus tehdään oikein, ei tuollaista rinnakkaisreittiä synny.
Jos olisi niin, että ECS-pumppu käy myös KV-jakson aikana, se entisestään pahentaisi tilannetta, eli alentaisi virtausvastusta rinnakkaisreitillä. En tunne ECS-logiikkaa, kun käytän itse Oumania.
KV-jaksoa ei kannata käyttää lattian lämmitykseen, osinkaan.
-
Asteminuutit....käyrä inan verran...ei sattana, missäköhän kohti mä muutin tuon ECS piirin ......................
Suosittelen kirjaamaan kaikki muutokset ja miksi on tehty.
Jälkeenpäin ei vaan muista mitä on tehty ja mitä tavoitellen.... ;)
Koneen lukemat (tunnit, lisäykset jne..) on myös hyvä kirjata.
-
Jos olisi niin, että ECS-pumppu käy myös KV-jakson aikana, se entisestään pahentaisi tilannetta....
KV-jaksoa ei kannata käyttää lattian lämmitykseen, osinkaan.
Epäilen että se käy jatkuvasti... mikäs sen pysäyttäisi?
Jep, käyttövesi on ihan liian kallista lattian lämmitykseen (COP 2,5).
**********************************************************************
KV teossa Niben kiertopumppu on melko pienellä ja jos ECS pumppu on isolla niin se "repii" VV:ltä kuumaa vettä.
VV:nhän ei ole ihan tiivis, koska sen tehtävä on "vain" ohjata virtaus oikeaan suuntaan.
Tallipiiri lienee pieni, niin josko laittaisit ECS pumpun pienimmälle.
Talli saa reilumman lämpöpiikin jokaisella KV jaksolla ja näkyy lämmitysjaksotkin siinä.
-
Ei se hyvin suuri ole tuo tallin piiri vrt taloon. Ei mahda pienemmälle saada tuota :( En oikein ymmärrä tuosta aiemmin laittamastani linkistä jossa tallin pumpun speksit ja käyttömoodit on, olisko siinä joku parempi asento. Nyt se on takaisin suhteellinen paine asetuksessa. Siinä olisi noita käyttöveteen tarkoitettuja tasakierroksisia nopeuksia. Olisko se ollut niin, että
Eiköhän tuo putkikytkentä tarvitse joka tapauksessa fiksata. Täytyy odotella pyhien loppumista niin herrat Nibe ja asentaja saavat pähkiä miten tuo saadaan toimimaan oikein. Toki kuuntelen mielelläni ilmeisen osaavan seurakunnan ehdotuksia :)
Onkohan tuossa Nibessä mahdollisuutta ohjata ulkoista pumppua? Ainakin pakko-ohjauksessa on tuon 2. piirin pumpulle "enable" tai joku semmonen.
Jos olisi niin, että ECS-pumppu käy myös KV-jakson aikana, se entisestään pahentaisi tilannetta....
KV-jaksoa ei kannata käyttää lattian lämmitykseen, osinkaan.
Epäilen että se käy jatkuvasti... mikäs sen pysäyttäisi?
Jep, käyttövesi on ihan liian kallista lattian lämmitykseen (COP 2,5).
**********************************************************************
KV teossa Niben kiertopumppu on melko pienellä ja jos ECS pumppu on isolla niin se "repii" VV:ltä kuumaa vettä.
VV:nhän ei ole ihan tiivis, koska sen tehtävä on "vain" ohjata virtaus oikeaan suuntaan.
Tallipiiri lienee pieni, niin josko laittaisit ECS pumpun pienimmälle.
Talli saa reilumman lämpöpiikin jokaisella KV jaksolla ja näkyy lämmitysjaksotkin siinä.
-
KV teossa Niben kiertopumppu on melko pienellä ja jos ECS pumppu on isolla niin se "repii" VV:ltä kuumaa vettä.
Niin, se repii lämmityksen menolinjasta, johon nyt ohjautuu osa KV-paluusta talon lattiapiirin kautta.
Se mitä hiukan sopii ihmetellä on, miksei Nibe laita ECS-shunttia täyskierrrolle KV-jakson ajaksi. Tällöin tämä harhareitti katkeaisi. Kuitenkin Nibe tietää, että KV-jakson aikana ei lämmityksen menolinjasta ole vettä odotettavissa. Paitsi nyt tätä harhautunutta. Jos olisin tuon itse tehnyt, niin ainakin tällaisen option olisin laittanut valikkoon.
Jos pumpun voi pysäyttää, niin tuo "imutehostus" jää pois harhareitiltä. Tällöin vesi varmaan oikaisee (taas osin) shuntin paluukiertotulon kautta Niben paluulinjaan ( kuten TK piirsi). Eli kyllä shuntti pitäisi saada kiinni ( täyskierto) KV-jakson ajaksi. Mutta itse kyllä korjaisin putkituksen, sehän on sinänsä pikkujuttu, ja virheen tekijä on vastuussa tekosistaan.
-
KV teossa Niben kiertopumppu on melko pienellä ja jos ECS pumppu on isolla niin se "repii" VV:ltä kuumaa vettä.
Niin, se repii lämmityksen menolinjasta, johon nyt ohjautuu osa KV-paluusta talon lattiapiirin kautta.
Se mitä hiukan sopii ihmetellä on, miksei Nibe laita ECS-shunttia täyskierrrolle KV-jakson ajaksi. Tällöin tämä harhareitti katkeaisi. Kuitenkin Nibe tietää, että KV-jakson aikana ei lämmityksen menolinjasta ole vettä odotettavissa. Paitsi nyt tätä harhautunutta. Jos olisin tuon itse tehnyt, niin ainakin tällaisen option olisin laittanut valikkoon.
Jos pumpun voi pysäyttää, niin tuo "imutehostus" jää pois harhareitiltä. Tällöin vesi varmaan oikaisee (taas osin) shuntin paluukiertotulon kautta Niben paluulinjaan ( kuten TK piirsi). Eli kyllä shuntti pitäisi saada kiinni ( täyskierto) KV-jakson ajaksi. Mutta itse kyllä korjaisin putkituksen, sehän on sinänsä pikkujuttu, ja virheen tekijä on vastuussa tekosistaan.
Putkituksen korjaus ei kuitenkaan varmaan koko ongelmaa poista koska tuo shuntti elää omaa elämäänsä oli sitte KV menossa eli ei. En löytänyt valikosta mitään jolla tuohon voisi vaikuttaa. Osaako joku kertoa mitä tarkoittaa shunttivahvistus ja....olikohan se viive.
Nyt kun ECS pumppu on "suhteellinen paine" asennossa kyllä se vieläkin kiertää väärään suuntaan mutta ei niin paljon kuin aiemmin.
-
Mikä on muuttunut 6.12 ja 20.12 välillä?
2 kovin eri mittaista legioajoa kuvaajassa ....
Varaajan alkulämpötila legionella-ajon alussa on ainoa kovin oleellinen ero noissa.
20.12. varaajan vesi on ollut paljon kylmempää aloitustilanteessa. Onko silloin saunottu ja suihkuteltu juuri ennen legionella-ajoa ja 6.12. taas ei ole suihkuteltu (tai normaali käyttöveden lämmitys ehditty tehdä suihkuttelun jälkeen ennen tätä ajoa)?
-
Katselin nuo kytkentäkaaviot asennusohjeista ja kysyisin vielä tuosta paisuntasäiliöstä. Kaikissa kuvissa se on lämmityslähdön menossa. KVssä ei ole lainkaan. Nyt mulla tuo paisuntasäiliö on paluussa juuri ennen pumppua eli paineet heiluu riippuen siitä tehdäänkö KV vai ollaanko idlessä/lämmityksessä. Onko paisarin paikalla väliä? Itsestäni kuulostaa, että kun KV teko loppuu tuo paisari vähän pihisee minusta ja paine laskee sinne 0.4-0.5 nurkille kun se KV teon aikana on 0.9-1.0.
-
Kyllä putkituksen korjaus poistaa syyn harhakiertoon, kokonaan. Ilman syytä ei synny seuraustakaan.
Paisarin paikalla ei erityistä väliä ole sen tehtävän kannalta, kunhan ei ole venttiilin takana, ja siten vaarassa tulla erotetuksi suojaamastaan painepiiristä.
Minä laitoin pienen rosteripaisarin myös käyttövesipuolelle, se syö paineiskut hanojen sulkemisesta. Akvan kierukoista tuli ilman paisaria valtaisa romina yksiotehanan sulkeutuessa.
-
Kyllä putkituksen korjaus poistaa syyn harhakiertoon, kokonaan. Ilman syytä ei synny seuraustakaan.
Paisarin paikalla ei erityistä väliä ole sen tehtävän kannalta, kunhan ei ole venttiilin takana, ja siten vaarassa tulla erotetuksi suojaamastaan painepiiristä.
Minä laitoin pienen rosteripaisarin myös käyttövesipuolelle, se syö paineiskut hanojen sulkemisesta. Akvan kierukoista tuli ilman paisaria valtaisa romina yksiotehanan sulkeutuessa.
Tarkoitin sitä, että eikö tuo ECS putkituksen korjauksenkin jälkeen ime koneen vaihtoventtiiliä läpi lämmintä vettä? Kierto ongelma poistuu kyllä.
-
..... Siinä olisi noita käyttöveteen tarkoitettuja tasakierroksisia nopeuksia....
Käytän ulkoisessa pumpussa Vakionopeus I:stä.
-
Onkohan tuossa Nibessä mahdollisuutta ohjata ulkoista pumppua?
On. Itse halusin vanhan ulkoisen hullunkiertopumpun Grundfossin vetävän kakkosta pykälään kun MLP käy. Releen ohjaukselle en kylläkään löytänyt kuin 'pohjavesipumppu' asetuksen joka kytkee releen aina kun maakiertopumppu käy. Riitti meikälle sekin.
-
... johon nyt ohjautuu osa KV-paluusta talon lattiapiirin kautta.
Tarkoitatko tallin lattiapiirin kautta ?
-
Varaajan alkulämpötila legionella-ajon alussa on ainoa kovin oleellinen ero noissa.
Leginella on häädetty 6.12 kolmasosa ajassa eli ihan eri kulmakertoimella eli tehokkaammin....
-
Tarkoitatko tallin lattiapiirin kautta ?
Talon lattiapiirin kautta, ks tk:n maalaama punainen reitti
Tarkoitin sitä, että eikö tuo ECS putkituksen korjauksenkin jälkeen ime koneen vaihtoventtiiliä läpi lämmintä vettä? Kierto ongelma poistuu kyllä.
Kyllä se imee, muttei ehjän VV:n läpi mitään saa. Merkityksetön tihkuminen on merkityksetöntä. Jos shuntti sattuisi olemaan täysin auki (talli liian kylmä), niin kiertopumppu kuormittuu tuossa turhaan ajaessaan päin seinää hölmön ohjauksen takia. Ellei siis huomioi KV-jaksoa shuntin asennossa. Nykyiset pumput tosin sisältävät itsesuojelumekanismeja, joten kaipa tuosta törmäyksestä selvitään hengissä.
-
Tarkoitatko tallin lattiapiirin kautta ?
Talon lattiapiirin kautta, ks tk:n maalaama punainen reitti
Tarkoitin sitä, että eikö tuo ECS putkituksen korjauksenkin jälkeen ime koneen vaihtoventtiiliä läpi lämmintä vettä? Kierto ongelma poistuu kyllä.
Kyllä se imee, muttei ehjän VV:n läpi mitään saa. Merkityksetön tihkuminen on merkityksetöntä. Jos shuntti sattuisi olemaan täysin auki (talli liian kylmä), niin kiertopumppu kuormittuu tuossa turhaan ajaessaan päin seinää hölmön ohjauksen takia. Ellei siis huomioi KV-jaksoa shuntin asennossa. Nykyiset pumput tosin sisältävät itsesuojelumekanismeja, joten kaipa tuosta törmäyksestä selvitään hengissä.
Kyselen ohjausta maahantuojalta ja jos ei tule vastausta, valmistajalta. Ei ole softaan iso fiksi KVn ajaksi sulkea ECS ja palauttaa ohjaus kun KV on tehty. Kaikki älli on kuitenkin pumpussa, ei ECSssä taida olla kun releitä. Tosin tuohan on täysin älytön ratkaisu jos tuon on tarkoitus toimia noin, sehän ajaa jokaisessa järjestelmässä seinää päin.
-
Kun lämmitysjärjestelmässä on puskurivaraaja ja ulkoinen pumppu, niin silloin tuo taitaa toimia oikein.
-
Kun lämmitysjärjestelmässä on puskurivaraaja ja ulkoinen pumppu, niin silloin tuo taitaa toimia oikein.
Ulkoinen pumppu siinä nytkin on ja ECS on aina siinä piirissä, johon on viileämpi vesi menollaan. Uteliaisuuttani kysyn kun en heti jummarra miten se ulkoinen lisävesitilavuus muuttaisi tuota, paitsi niin, että ehkä shuntti voisi olla kiinni jos puskurissa olisi riittävästi lämmintä? Vai onko tuossa joku muu jippo miksi se muuttaisi tilannetta? Jos shuntti on levällään niin eikö se silti ime kun venäläinen...huolimaton nainen tuolta pumpun VVltä vettä?
-
Tuota ohjelmamuutosehdotusta kommentoin..... en ajatellut siinä sun tapausta.
Sulla se ei muuta tilannetta, mutta on asennuksia joissa tuo toimii myös KV teon aikana.
-
Tuota ohjelmamuutosehdotusta kommentoin..... en ajatellut siinä sun tapausta.
Sulla se ei muuta tilannetta, mutta on asennuksia joissa tuo toimii myös KV teon aikana.
Okra :)
-
En tajua miksi virtaukset menisi talon kautta väärään suuntaan… tarttis varmaan ottaa ”tajunnanlaajenninta” ;)
Myönnän, virtausoppi ei ole lainkaan vahva laji, mutta pienemmän paineen suuntaan virtaus yleensä menee ja kahteen suuntaan ei virtausta putkessa ole (normikokoisessa).
Jos VV on osittain lämmitykseen auki esim. 20%, niin silloin Niben pumppu painaa kuumaa vettä sekä lämmitykseen että käyttövedelle normireittejä pitkin.
KV teho on heikompi mutta toimii.
Jos VV on OK (=normitiivis), mutta tallipiirin shuntti auki ja sen pumppu on suuremmalla teholla kuin Niben sisäinen pumppu, niin tallipiirin pumppu voi ”repiä” VV:stä virtausta väkisin talliin ja jonkin verran taloonkin.
KV teho on heikompi, mutta toimii tällöinkin.
Mikäli jusv:lla on uusi softa automaatilla, niin Nibe pyrkii KV teossa deltaan 6C säätämällä pumpun nopeutta, siksi delta ei muutu.
Pitäisi laittaa pumppu vakionopeudelle (esim. 30%), niin näkee mitä deltoille tapahtuu kun tallipiiriä tai/ja talopiiriä sulkee.
-
En tajua miksi virtaukset menisi talon kautta väärään suuntaan… tarttis varmaan ottaa ”tajunnanlaajenninta” ;)
Myönnän, virtausoppi ei ole lainkaan vahva laji, mutta pienemmän paineen suuntaan virtaus yleensä menee ja kahteen suuntaan ei virtausta putkessa ole (normikokoisessa).
Jos VV on osittain lämmitykseen auki esim. 20%, niin silloin Niben pumppu painaa kuumaa vettä sekä lämmitykseen että käyttövedelle normireittejä pitkin.
KV teho on heikompi mutta toimii.
Jos VV on OK (=normitiivis), mutta tallipiirin shuntti auki ja sen pumppu on suuremmalla teholla kuin Niben sisäinen pumppu, niin tallipiirin pumppu voi ”repiä” VV:stä virtausta väkisin talliin ja jonkin verran taloonkin.
KV teho on heikompi, mutta toimii tällöinkin.
Mikäli jusv:lla on uusi softa automaatilla, niin Nibe pyrkii KV teossa deltaan 6C säätämällä pumpun nopeutta, siksi delta ei muutu.
Pitäisi laittaa pumppu vakionopeudelle (esim. 30%), niin näkee mitä deltoille tapahtuu kun tallipiiriä tai/ja talopiiriä sulkee.
En minäkään ymmärrä mutta kun parikin nimimerkkiä noin sanoo ja itse putkia kokeilemalla asia on päivänselvä niin sinnehän se menee. Mutta olisko se jotenkin niin, että talon lattiapiirin paine on sen 0.5. KV piirissä 0.9. Nyt tuo tallin piiristä tuleva haara puskee paluuvettä (vaikkakin pienimmällä teholla) samaan putkee alkaa tuosta KV paluun yhteestä virrata KV paluu kohti taloa. Jos tallin shuntti on auki, tallin pumppu edesauttaa asiaa. Pumpun VV ei välttämättä vuoda yhtään vaan sen mitä tallin piiri saa tulee talosta, väärään suuntaan. Pumpulle asti palaa toki jonkun verran KVn vettä mutta vähintään sen verran mitä tallin piiristä sitä tulee ulos virtaa KV piiristä taloon väärään suuntaan. Jotenkin noin ohjelmisto DI asian koittaa itselleen selvittää. En tiedä onko oikein, on mennyt aika pitkään siitä kun on osapaineita ja virtauksia tarvinnut laskea :)
Jotenkin minusta tuntuu, että tuo ECS asennus ei ole oikein, siis muutenkin kuin paluuputken osalta. Tuntuu järjenvastaiselta ettei shunttia ole mahdollista ohjata kiinni KVn aikana kun kuvissakaan ei ole puskuria piirrettynä.
-
No, ei kaikkee tartte tajuta ja usein joka päivä oppiikin jotain ;)
Toki vesi talossa viilenee ja paine laskee ja .....
-
En tajua miksi virtaukset menisi talon kautta väärään suuntaan…
Ehkä ne sitten menevätkin mielestään oikeaan suuntaan :)
Lyhyt selitys on, että kun varaajan paluuvedellä on kaksi rinnakkaista reittiä kohteeseen, eli Niben lauhduttimeen, virtaus jakautuu siten, että paluupiirin virtausvastus ( ja siten painehäviö) minimoituu. Ihan samoin kuin kahden rinnankytketyn resistorin yli menevä sähkövirta jakautuu, vastusten suhteessa. Nestevirtaus on vielä herkempi harhailemaan, koska virtausvastus kasvaa jyrkästi (epälineaarisesti) virtausnopeuden mukana. Eli palkinto jakautumisesta on iso.
-
Eikö se juuri ole järkeenkäypää, että tuo ecs-piiri isolla kierrolla repii juuri tuolta talon kautta vettä, ei suinkaan vaihtoventtiilin kautta. Kv-jakson aikana tuonne piiriin ei ole tarjolla lämmintä, ja kierron jäähtyessä shuntti säätyy niin, että enemmän vettä halutaan palauttaa varaajalle ja tuloputkesta lämmintä tilalle. Vaihtoventtiili kuitenkin estää tämän, ja tuolla kytkennällä tarjoutuu mahdollisuus ottaa vettä talon lattiakierron kautta vastavirtaan.
Ja toki, kun laittaa ecs-piirin pumppua pienemmälleen, niin tuon lämpimän veden tarve shuntilla vähenee, eli shunttikierrosta poistuvaa vettä on vähemmän --> talon kautta vastavirtaan kiertää vähemmän.
Eli tuon kuvan mukaisesti sillä erotuksella, että vesi ei oikaisekaan tuosta shuntin sekoitusputken kautta, vaan shuntti toimii niinkuin kuuluukin.
-
Joka päivä oppii jotain uutta ;)