Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Nibe => Aiheen aloitti: jusv - 24.11.14 - klo:12:23
-
No nii...nyt sain vuorokauden logit purettua Brunoon. Asetuksen on 3+3 käyrä ja 2+0 käyrä 2. piirille. -120 asteminuutit.
KV on menty tehdas "normal" tilalla eli 45C käynnistys ja 50C stop. Näitä voisi ehkä tuunata. Huonelämpäanturit on paikallaan mutta ei käytetä säätämiseen. Ovat toistaiseksi tuolla pannuhuoneessa johdon päässä.
Melko pieleen näyttää tuo ulkoanturi. Ulkona on -2C ja tuo näyttää +2C...kun tullaan nollan nurkille ero toki pienenee.
Tässä...2003 XLS pohjalla tehty. Käyttöajoista oli punaiset täpät mutta pitäskö tuota säätää johonkin suuntaan experttien mielestä?
Kiitos foorumille vertaistuesta :)
Jussi
-
Mistähän sellainen johtuu että sulla on asteminuutit -120 ja 18 käynnistystä per vrk ja mulla asteminuutit -60 joista pumppu hurahtaa mutta vain 11 käynnistystä / vrk, ulkokelit saman moiset, sama pumppukin? Noi asteminuutithan vissiin sitä käyttöjaksoja pidentää tai lyhentää? Mulla vielä patteritalo jossa pitäisi olla kai tiuhemmat käynnistykset.
-
akh:lla puskurivaraaja ja jusv:lla ei, siitä käynnistysten määrän ero pääosin johtuu.
-
No niinpä tietysti, iso vesitilavuus (vanhat paksut putket vielä), eli nyt vissiin tuo -60 aivan hyvä, pattereissa virtaava vesi heiluu näillä nollakeleillä 31-39 välillä, talossa tasainen lämpö. Sitten vaan pakkasia odottamaan ja uusi logitus kun on -20 ulkona.
-
Mistähän sellainen johtuu että sulla on asteminuutit -120 ja 18 käynnistystä per vrk ja mulla asteminuutit -60 joista pumppu hurahtaa mutta vain 11 käynnistystä / vrk, ulkokelit saman moiset, sama pumppukin? Noi asteminuutithan vissiin sitä käyttöjaksoja pidentää tai lyhentää? Mulla vielä patteritalo jossa pitäisi olla kai tiuhemmat käynnistykset.
Minkälaisia käyntiaikoja sulle tulee per vrk? Itsellä vähän huolettaa käyntiajan määrä nollakelissä...
-
Just katoin pumpusta, 6vrk käynyt eli 144 tuntia, siitä lämmittänyt 50 tuntia ja käyttövettä 8 tuntia. Siis 34% ajasta lämmittänyt, 5% tehnyt käyttövettä ja 61% huilinut. Tosta kun pakkaset nousee 25 asteeseen, eiköhän mulla ala käydä tauotta! Sulla näytti olevan muutaman prosentin enemmän käyntiä, mutta ihan samalla tontilla. Vastuksia mulla on pumpussa vain 6kw, joten ton lisän pitää sitten riittää.
-
Just katoin pumpusta, 6vrk käynyt eli 144 tuntia, siitä lämmittänyt 50 tuntia ja käyttövettä 8 tuntia. Siis 34% ajasta lämmittänyt, 5% tehnyt käyttövettä ja 61% huilinut. Tosta kun pakkaset nousee 25 asteeseen, eiköhän mulla ala käydä tauotta! Sulla näytti olevan muutaman prosentin enemmän käyntiä, mutta ihan samalla tontilla.
Pudottelin seuraavaan mittausjaksoon KV asetuksia parilla asteella...tosin "maalämmittää" muistaakseni piti itse järkevänä vedellä aina KV:t mahdollisimman kuumaksi joka sinällään on järkeenkäypää...jos tämän setin päälle laskis käynnistyslämpöä ja nostais stoppilämmöt.
Jussi
-
Kuumaan käyttöveteen tuli huononnus maalämmön myötä, pumpun sijoituksesta johtuen 4,5 metriä lisää 22 millistä kupariputkea, joten kun on seissyt jonkin aikaa paikallaan jäähtyy ja joutuu 10 sekuntia juoksuttamaan hanassa vettä ennen kuin tulee kuumaa. Mutta apu taisi löytyä biltemasta, solumuovieristettä askartelemaan tuon putken päälle. Lämmityksen vastaavat kupariputket jätän ainakin aluksi eristämättä, pitäähän se joku lämmitys pannuhuonees... eikun siis pumppuhuoneessakin olla :-)
-
Jahaa....kiitos vinkistä :) Biltemaan siis. Toki KV kiertopumppun voisi laittaa toimimaan....vanha otti nokkiinsa jo pari vuotta sitten...
-
Tuota kv kiertopumppua ei sitten missään nimessä kannata pitää jatkuvalla käytöllä. Tulee käynnistyksiä lisää ja huonolla copilla tehtyä lämpöä menee hukkaan.
Usein mlpssa on sisäänrakennettuna ohjaus tuolle pumpulle jolloin sen voi pitää esim yöllä topissa ja muutenkin pyöräyttää tarvittaessa aina muutama minuutti kerrallaan. Itse laitan jahka laiskuudelta jaksan kytkeä tuon pumpun jousipalautteisen napin taakse ja tuo sitten käynnistää pumpun muutamaksi minuutiksi kerrallaan. Viivereleellä känytiajan saa säädetyksi sopivaksi.
Tämä on itselle hyvä ja helppo ratkaisu khh seinässä. Vielä koska kaikki vesipisteet missä tuota kiertoa tarvitaan sijaitsevat khhn jälkeen... (wc, khh ja suihkut)
-
Pudottelin seuraavaan mittausjaksoon KV asetuksia parilla asteella...tosin "maalämmittää" muistaakseni piti itse järkevänä vedellä aina KV:t mahdollisimman kuumaksi joka sinällään on järkeenkäypää...jos tämän setin päälle laskis käynnistyslämpöä ja nostais stoppilämmöt.
Jussi
Lämmityskaudella tällä ei enää ole niin suurta väliä, koska kone käytännössä lämmittelee käyttövedet "samoilla käynnistyksillä".
Tämä siis R5**** - versiolla.
Kesäaikaan ajatus pätee edelleen....vähemmän käynnistyksiä -> parempi kestävyys ;)
-
Juu...mitä nuita joskus kattelin kun totesin vanhassa sisuskalujen olevan muovimuhjua...niitä on semmosiakin joissa on itessään ajastin, lämpö tai sekä-että ohjaus. Merkkiä en ny muista...saksalainen...sininen joka sopii samaan "pesään" mitä Grundfossi...plug and pray :) Vanha oli kyrvähtänyt joko sen takia, että siellä oli ilmaa (vedet katkeaa magneettivenalla kun talosta ollaan "pois")...vaan ilmaahan sinne törisee kun menet kuselle :) Tai sitten tuo oli kyrvähtänyt liian kuumaan paluuveteen...joko tai.
Tuota kv kiertopumppua ei sitten missään nimessä kannata pitää jatkuvalla käytöllä. Tulee käynnistyksiä lisää ja huonolla copilla tehtyä lämpöä menee hukkaan.
Usein mlpssa on sisäänrakennettuna ohjaus tuolle pumpulle jolloin sen voi pitää esim yöllä topissa ja muutenkin pyöräyttää tarvittaessa aina muutama minuutti kerrallaan. Itse laitan jahka laiskuudelta jaksan kytkeä tuon pumpun jousipalautteisen napin taakse ja tuo sitten käynnistää pumpun muutamaksi minuutiksi kerrallaan. Viivereleellä känytiajan saa säädetyksi sopivaksi.
Tämä on itselle hyvä ja helppo ratkaisu khh seinässä. Vielä koska kaikki vesipisteet missä tuota kiertoa tarvitaan sijaitsevat khhn jälkeen... (wc, khh ja suihkut)
-
Mites nuo käyntiajat on tuossa vempulassa...tuntuu, että on aika pitkiä käyntejä ja ajallisesti melkein puolet vuorokaudesta...pystyykö tuota hiomaan vai ajellaanko talven yli ja katsellaan mitä tuleman pitää?
Pudottelin seuraavaan mittausjaksoon KV asetuksia parilla asteella...tosin "maalämmittää" muistaakseni piti itse järkevänä vedellä aina KV:t mahdollisimman kuumaksi joka sinällään on järkeenkäypää...jos tämän setin päälle laskis käynnistyslämpöä ja nostais stoppilämmöt.
Jussi
Lämmityskaudella tällä ei enää ole niin suurta väliä, koska kone käytännössä lämmittelee käyttövedet "samoilla käynnistyksillä".
Tämä siis R5**** - versiolla.
Kesäaikaan ajatus pätee edelleen....vähemmän käynnistyksiä -> parempi kestävyys ;)
-
Siististi käy.
Käyntijaksoja voi pidentää asteminuutteja lisäämällä, kunhan ei ala lämpötila tuvassa huojua.
-
Mihinkähän tuolta lattiapiiristä häviää paineita...olen tässä kerran päivässä laskenut pikkusen lisää vettä kiertoon kun paine paisarilla oli nollassa.
Voiko siellä on ilmaa vai miten tuo laskee tolla lailla? 0.5 bar oli jossain välissä ja nyt nollassa. Toki lämpötilan on vähän laskenut mutta silti...
MIstää ei ny näytä mittään vuotavan, ei pumpulta, ei pannuhuoneesta eikä jakotukeilta.
Any idea?
-
Tämähän on vanha öljyllä lämminnyt lattialämmitystalo?
Ongelma saattaisi liittyä paisunta-astiaan.
Vaihdettiinko lämmityspiirin paisunta-astia siirryttäessä maalämpöön?
ATS
-
On juu...ja vaihdettiin kyllä. Rehellisyyden nimissä tarttee sanoa, etten ole tuota painetta äimistellyt öljyn kanssa läträtessä...tosin se mittari oli pannussa...paitsi että sillähän ei ole mitään tekemistä lattiapiriin paineen kanssa...tyhmä minä..
Jussi
Tämähän on vanha öljyllä lämminnyt lattialämmitystalo?
Ongelma saattaisi liittyä paisunta-astiaan.
Vaihdettiinko lämmityspiirin paisunta-astia siirryttäessä maalämpöön?
ATS
-
Nyt sinun pitää mitata paisunta-astian esipaine.
- Laske lämmityspiirin paine nollaan.
- Paisunta-astian päästä pitäisi löytyä autonrenkaan venttiilin näköinen nysä, saattaa olla jonkinlaisen muovilärpykän alla.
- Mittaa paine.
- Verkoston paineen ollessa nolla pitää paisunta-astiassa olla hieman ylipainetta n. 0,2 bar, jos kyseessä on yksikerroksinen talo?
- Ellei ollut (paljonko oli?) säädä paine.
- Nosta verkoston paine 1 bar:iin
- Nyt paisunta-astia on n. puolillaan vettä ja joustaa molempiin suuntiin.
ATS
-
Hienoa ???
Pari kysymystä etten ryssi mitään pahasti...
1) Millä lasken lämmityspiirin paineen nollaan?
2) Nysän löysin kyllä...milläs se paine mitataan...meneekö siihen tuo autonrenkaan painemittari?
3) On yksikerroksinen kyllä
4) Säädä paine...hmm...samalla menetelmällä kuin mitä mitattiinkin eli meneekö tuohon autonrenkaan venttiilin systeemi kiinni?
Muuten ihan jees...
Jussi
Nyt sinun pitää mitata paisunta-astian esipaine.
- Laske lämmityspiirin paine nollaan.
- Paisunta-astian päästä pitäisi löytyä autonrenkaan venttiilin näköinen nysä, saattaa olla jonkinlaisen muovilärpykän alla.
- Mittaa paine.
- Verkoston paineen ollessa nolla pitää paisunta-astiassa olla hieman ylipainetta n. 0,2 bar, jos kyseessä on yksikerroksinen talo?
- Ellei ollut (paljonko oli?) säädä paine.
- Nosta verkoston paine 1 bar:iin
- Nyt paisunta-astia on n. puolillaan vettä ja joustaa molempiin suuntiin.
ATS
-
Pari kysymystä etten ryssi mitään pahasti...
1) Millä lasken lämmityspiirin paineen nollaan?
Esim laskemalla vettä varoventtiilistä
2) Nysän löysin kyllä...milläs se paine mitataan...meneekö siihen tuo autonrenkaan painemittari?
Autonrenkaan painemittarilla
3) On yksikerroksinen kyllä
4) Säädä paine...hmm...samalla menetelmällä kuin mitä mitattiinkin eli meneekö tuohon autonrenkaan venttiilin systeemi kiinni?
Laskemalla ilmaa pois tai lisäämällä kuten autonrenkaaseen. Jos lasket ilmaa pois niin tarkasta samalla ettei venttiilistä tule vettä.
Mutta aluksi älä tee muuta kuin mittaat paineen ja samalla katsot verkoston paineen.
Niin jatketaan sitten näiden tulosten jälkeen
ATS
-
Luulen että löysin ongelman....ECSn pumpun juuresta messinkimutterin ja sen putken laitan välistä oli tippassut vettä lattialle. Kiristin mutteria inan, tippasu loppui ja ainakin äkkiä näytti, että paine pysyy nyt. Aamulla näkee. Se ei varmaan isosti tartte tipputtaa että toi paine tipahtaa?
-
Krhm :) Milläs mä sen verkoston paineen mittaan? Tulee ohjelmisto ja elektroniikkainssille vähän vierasta settiä :) Kiitos avusta ja ohjeista, tässä oppii koko ajan ja paljon :)
Jussi
Pari kysymystä etten ryssi mitään pahasti...
1) Millä lasken lämmityspiirin paineen nollaan?
Esim laskemalla vettä varoventtiilistä
2) Nysän löysin kyllä...milläs se paine mitataan...meneekö siihen tuo autonrenkaan painemittari?
Autonrenkaan painemittarilla
3) On yksikerroksinen kyllä
4) Säädä paine...hmm...samalla menetelmällä kuin mitä mitattiinkin eli meneekö tuohon autonrenkaan venttiilin systeemi kiinni?
Laskemalla ilmaa pois tai lisäämällä kuten autonrenkaaseen. Jos lasket ilmaa pois niin tarkasta samalla ettei venttiilistä tule vettä.
Mutta aluksi älä tee muuta kuin mittaat paineen ja samalla katsot verkoston paineen.
Niin jatketaan sitten näiden tulosten jälkeen
ATS
-
ainakin äkkiä näytti, että paine pysyy nyt. Aamulla näkee. Se ei varmaan isosti tartte tipputtaa että toi paine tipahtaa?
Jos paisunta-astian esipaine on säädetty oikein, niin tuollainen 0,5 bar paineen lasku edellyttää vähintään parin litran vuotoa.
Krhm :) Milläs mä sen verkoston paineen mittaan?
Katsot siitä samasta mittarista mistä huomasit paineen häviämisen.
Vaikka vuoto löytyikin niin mittaa joka tapauksessa paisunta-astian paine ja katso samaan aikaan verkoston paine.
ATS
-
Ei sieltä litraa ollut tullut...desi ehkä mutta kiristyksen jälkeen paine on lähes stabiili, nousee ja laskee pikkusen riippuen paljonko asteminuutteja on kertynyt.
-
Mielenkiintoista...pudottelin siis noita KV asetuksia parilla asteella eli käynnistys -> 43 ja stoppi -> 48 oletuksista ja ajelin kolme päivää.
KA käyntiaika tipahti 36 min -> 30 min
KA lepo nousi 43 min -> 52 min
Käynnistykset / vrk tipahti 18 -> 17.5
KV delta KA tipahti 6 -> 5.6
KV käyntiaika 2:24 -> 1:25!
Lepo yms ei pystyne vertaamaan koska kelit on heitelleet mutta kumpi nyt olis parempi, KV delta 5.6 (vs 6) vai pitää KV käyntiaika pienenä?
Voisin kuvitella, että KV käyntiaika pienenä olis parempi koska COP on huonompi kun tuota ajellaan?
Vai?
Milläs tuota KV deltaa voisi nostaa?
Jussi
-
Hiukan epäilen että KV asetusten noin pieni muutos aiheuttaisi noin isoja muutoksia. Muut seikat, kuten epäilet, selittänee eron.
Kun varaajaa pidetään alemmassa lämpötilassa, niin häviöt kyllä vähenee, mutta ehkei sentään lähes puoleen.
Ei vettä kannata pitää yhtään lämpimempänä kuin on tarve.
Kyllä COPpikin tuosta hiukan paranee.
-
Hmm...totta täriset :) Edelliseen settiin kuuluu yks kpl ammeen täyttöjä ja muksujen läträämistä...Mites tuota deltaa saisi nostettua yli kuutosen? Nousee jos nostan KV rajoja kyllä...mutta onnistuisko jompaa kumpaa rukkaamalla?
-
Selittäiskö tuo runsaampi veden käyttökin KV - deltan eron ?
En tekisi tuolle mitään.
-
Ei tietty pitäisi huudella toisiin pöytiin, mutta tuossa Jusv hommassa pistää silmään, että ei ole laitettu varaajaa ollenkaan systeemiin. Eikös tuo VPB 500 ole tuollainen käyttövesi varaaja.
-
Ei ole varaajaa, on lattiaa. Olihan tuosta keskustelua mutta en oikein vakuuttunut, jotta lattialämmitystaloon niin ole tarvis varaajalle. Varmaan eriäviä mielipiteitäkin on asiasta...myyjä ei kokenut tarpeelliseksi edes sen jälkeen kun nimi oli jo paperissa. VPB on KV varaaja. Tuskin tuo ainoa lattialämmitystalo on jossa ei ole varaajaa, tuntuu enemmänkin olevan sääntö kuin poikkeus.
-
No Joo. Sillä vain, että halusinkin tuon tietää, että on taas myyjän vastuulla. Saisivat kyllä muuttaa tapojaan tuon suhteen. Saahan niitä kauppoja tehtyä vielä muillakin argumenteilla, kuin vain kaikkein halvinta mahdollista ajatuksella. Ehkä niitä pelottaa liikaa, että asiakas karkaa, jos laitteet laitetaan hyvällä suunnittelulla. Harmi juttu sinänsä, kun ei asiakkaalla useinkaan ole siinä hankinta tilanteessa riittävästi tietoa, että mitä tuleman on ja mitä rahalla olisi hyvä saada. Ja puhun siis kyllä ihan omasta kokemuksestanikin. Yhdelle taisin kyllä sanoakin, että laitan kyllä rahaa, jos on järkevää, mutta mihinkään King Kong juttuihin en laita yhtään.
-
Periaatteessa tuo varaaja varmaan ei pahasta ole koskaan mutta en mää nyt ole täälläkään ihan konsensusta nähnyt aiheesta. Mielipiteitä on ja omani on, että ilman tulee toimeen ellei ole pakottavaa tarvetta lämmitellä kesällä lattioita. Itse ajattelin kokeilla lämmittää kesällä kosteita tiloja 3-4 kertaa / vrk ajatetusti ja muuten ei lainkaan. Jakotukista muut piirit kiinni vaan. Tuonkaan ei ole pakollista koska ei niitä ole öljylläkäön varsinaisesti lämmitetty...20C vettä kiertänyt. Jos ei pelaa niin mietitään sitte tartteeko.
-
Ei ole varaajaa, on lattiaa. Olihan tuosta keskustelua mutta en oikein vakuuttunut, jotta lattialämmitystaloon niin ole tarvis varaajalle. Varmaan eriäviä mielipiteitäkin on asiasta...myyjä ei kokenut tarpeelliseksi edes sen jälkeen kun nimi oli jo paperissa. VPB on KV varaaja. Tuskin tuo ainoa lattialämmitystalo on jossa ei ole varaajaa, tuntuu enemmänkin olevan sääntö kuin poikkeus.
Jos lattialämmitystalossa ei ole varaavaa betonilattiaa, on kiertoveden varaaja kovasti tarpeellinen.
Sinulla on ilmeisesti alakerrassa betonilattia, joka toimii varaajana.
Ja, vaikka on se varaava betonilattiakin, on kiertoveden lisävaraaja tarpeellinen kesäaikaista lattialämmitystä varten.
-
Mulla on 190m2 pelkkää betonia :) Yks kerros nääs. Näillä mennään...jos ei toimi niin tehdään jottain...
-
En todellakaan tarkoittanut selättää mitään ajatelmia tuosta etteikö voisi laitta ilman varaajaa. Pikemminkin tuli vain taas kerran sellainen ajatus mieleen, että tälläkin foorumilla esitetään paljon sellaisia kysymyksiä, joihin olisi helppo vastata ihan vain sanalla VARAAJA. Ei tuo lattialämmityskään ihan varaajatonta taivasta tarjoa, muuten kuin teoriassa. Siihenkin saa parannusta varaajalla. Mulla on ittelläkin sellaiset 150 neliötä betoni paakkua alakerrassa ja muutama tonni teoria varaajaa siinä. Nyt kun miettii niitä kaupparatsuja reilu vuosi takaperin ja omaa täydellistä ajatusumpiota näistä lämpösysteemeistä, niin kyllä muutama juttu niistä suorastaan naurattaa jälkeenpäin. VILP ratkaisu olisi ollut aivan järjetön sijoitus puhumattakaan niistä 60% tehoisista öljyhybrideistä ja niiden laitetarjouksista. Niissä oli juuri sellaisia 100-300 L puskureita, että nämä toimii. Varmaan ajatteli, että ymmärrän ottaa puskurin, ettei lattiat napsu. Ja laitteet oli muka niin tehokkaita nykypäivänä, että lämmintä vettä tulee melkein lennosta.
-
Aika näyttää :). Toistaiseksi pelittää hyvin, ajattelin nostella asteminuutteja vähän koemielessä...-120 ei aiheuta sisällä mitään muutoksia lämpöön näillä 2-4 asteen ulkolämmöillä.
-
Täällä tällähetkellä tasainen 21.9-22 lämpötila patteritalossa ja asteminuutteja 250. Kokeilumielessä voisit lisätä vielä siitä 120 arvostakin.
Sain kytkettyä käyttöveden ja rajoiksi laitoin summissa 35-50. Esilämmityskierrukan kautta tulee jotain 34 asteista vettä. Pumppu nibe 1217.
-
Täällä tällähetkellä tasainen 21.9-22 lämpötila patteritalossa ja asteminuutteja 250. Kokeilumielessä voisit lisätä vielä siitä 120 arvostakin.
Sain kytkettyä käyttöveden ja rajoiksi laitoin summissa 35-50. Esilämmityskierrukan kautta tulee jotain 34 asteista vettä. Pumppu nibe 1217.
Nostamalla käynnistyksen asteminuuttiarvoa saa kyllä käynnistyksiä vähennettyä. Mutta ainakin patteritalossa se johtaa myös siihen, että mennään aika korkeisiin kiertoveden lämpöihin käyntijakson loppupäässä. Meillä tuollainen 250 asetus asteminuuteissa tarkoittaisi jotain 50-asteista kiertovettä lämmitysjakson loppupuolella.
-
Niin se täälläkin menee lopussa 50 asteeseen. Täytyykin kokeilla vaikka puolittaa sitä 125 asteminuuttiin. Vielä ihan tietämätön näistä jutuista. Lämmöt ei paljoa huojuneet 21.7-22. Vähän kuuma.
-
Jos asteminuuttiarvoa muuttaa reippaasti suosituksesta, niin kannattaa tarkkailla ettei kone sen vuoksi mene vahingossa vastuskäytölle (oletus = -400GM).
Minulla kone käynnistyy -60 asteminuutissa ja ne laskee n. -120GM:een, ennenkuin alkaa nousta.
Käyttöveden lämmittämisellekin on syytä jättää "saumaa" ilman vastuksia.
-
Jos asteminuuttiarvoa muuttaa reippaasti suosituksesta, niin kannattaa tarkkailla ettei kone sen vuoksi mene vahingossa vastuskäytölle (oletus = -400GM).
Minulla kone käynnistyy -60 asteminuutissa ja ne laskee n. -120GM:een, ennenkuin alkaa nousta.
Käyttöveden lämmittämisellekin on syytä jättää "saumaa" ilman vastuksia.
Jep, hyvä muistutus. Meillä Danfossin vastukset astuvat peliin integraalilla -600. Nyt nollakeleillä kun käynistysraja on -120 niin lukema laskee -155:een pumpun käynnistyttyä ennen kuin alkaa taas nousta. Käyntijakso on n. 50 min, ja loppulämmöt 46 astetta. Lepojakson pituus n. 55 min.
-
Jos asteminuuttiarvoa muuttaa reippaasti suosituksesta, niin kannattaa tarkkailla ettei kone sen vuoksi mene vahingossa vastuskäytölle (oletus = -400GM).
Minulla kone käynnistyy -60 asteminuutissa ja ne laskee n. -120GM:een, ennenkuin alkaa nousta.
Käyttöveden lämmittämisellekin on syytä jättää "saumaa" ilman vastuksia.
Jep, hyvä muistutus. Meillä Danfossin vastukset astuvat peliin integraalilla -600. Nyt nollakeleillä kun käynistysraja on -120 niin lukema laskee -155:een pumpun käynnistyttyä ennen kuin alkaa taas nousta. Käyntijakso on n. 50 min, ja loppulämmöt 46 astetta. Lepojakson pituus n. 55 min.
Tarkkailin tuota asteminuuttilukua ja tässä ei tullut tuollaista notkahdusta. Asteminuutit -125. Meno 37, pyynti 41, ulkolämpötila 0, pattereille meno lämpömittari 40, 400l puskurivaraaja 38. asteminuutit -122, -126 käynnistys, -124.
Lämmitys valmis, meno 47, paluu 39. Käyntiaika 30min. Kaivo m4p1. Käyttövesi pyynti 36. Teki samalla käynnistyksellä käyttöveden. 38 -> 43. Käyntiaika 2 minuuttia. Käyttövesi tulee kahden kierrukan kautta esilämmitettynä.
-
Jos asteminuuttiarvoa muuttaa reippaasti suosituksesta, niin kannattaa tarkkailla ettei kone sen vuoksi mene vahingossa vastuskäytölle (oletus = -400GM).
Minulla kone käynnistyy -60 asteminuutissa ja ne laskee n. -120GM:een, ennenkuin alkaa nousta.
Käyttöveden lämmittämisellekin on syytä jättää "saumaa" ilman vastuksia.
Jep, hyvä muistutus. Meillä Danfossin vastukset astuvat peliin integraalilla -600. Nyt nollakeleillä kun käynistysraja on -120 niin lukema laskee -155:een pumpun käynnistyttyä ennen kuin alkaa taas nousta. Käyntijakso on n. 50 min, ja loppulämmöt 46 astetta. Lepojakson pituus n. 55 min.
Tarkkailin tuota asteminuuttilukua ja tässä ei tullut tuollaista notkahdusta. Asteminuutit -125. Meno 37, pyynti 41, ulkolämpötila 0, pattereille meno lämpömittari 40, 400l puskurivaraaja 38. asteminuutit -122, -126 käynnistys, -124.
Lämmitys valmis, meno 47, paluu 39. Käyntiaika 30min. Kaivo m4p1. Käyttövesi pyynti 36. Teki samalla käynnistyksellä käyttöveden. 38 -> 43. Käyntiaika 2 minuuttia. Käyttövesi tulee kahden kierrukan kautta esilämmitettynä.
Teillä on sitten erilailla tuo asteminuuttien mittaus toteutettu. Meillä mittaus tapahtuu menojohdosta ja jos pyynti on 38 ulkolämmön ollessa nollassa niin pumpun käynnityessä menopuolen lämpötila on laskenut esim. 31:een. Siinä saa kompura hetken tehdä töitä ennen kuin meno saavuttaa pyyntilämpötilan ja tästä se notkahdus -120 => -150 aiheutuu.
-
Jos asteminuuttiarvoa muuttaa reippaasti suosituksesta, niin kannattaa tarkkailla ettei kone sen vuoksi mene vahingossa vastuskäytölle (oletus = -400GM).
Minulla kone käynnistyy -60 asteminuutissa ja ne laskee n. -120GM:een, ennenkuin alkaa nousta.
Käyttöveden lämmittämisellekin on syytä jättää "saumaa" ilman vastuksia.
Jep, hyvä muistutus. Meillä Danfossin vastukset astuvat peliin integraalilla -600. Nyt nollakeleillä kun käynistysraja on -120 niin lukema laskee -155:een pumpun käynnistyttyä ennen kuin alkaa taas nousta. Käyntijakso on n. 50 min, ja loppulämmöt 46 astetta. Lepojakson pituus n. 55 min.
Tarkkailin tuota asteminuuttilukua ja tässä ei tullut tuollaista notkahdusta. Asteminuutit -125. Meno 37, pyynti 41, ulkolämpötila 0, pattereille meno lämpömittari 40, 400l puskurivaraaja 38. asteminuutit -122, -126 käynnistys, -124.
Lämmitys valmis, meno 47, paluu 39. Käyntiaika 30min. Kaivo m4p1. Käyttövesi pyynti 36. Teki samalla käynnistyksellä käyttöveden. 38 -> 43. Käyntiaika 2 minuuttia. Käyttövesi tulee kahden kierrukan kautta esilämmitettynä.
Teillä on sitten erilailla tuo asteminuuttien mittaus toteutettu. Meillä mittaus tapahtuu menojohdosta ja jos pyynti on 38 ulkolämmön ollessa nollassa niin pumpun käynnityessä menopuolen lämpötila on laskenut esim. 31:een. Siinä saa kompura hetken tehdä töitä ennen kuin meno saavuttaa pyyntilämpötilan ja tästä se notkahdus -120 => -150 aiheutuu.
Tässä vanhassa nibe 1217 pumpussa on vaan pumpun sisäiset meno ja paluu lämpötila-anturit. Ainut ulkoinen anturi on ulkolämpötila mittari. Ohjekirjan mukaan ei saa lisävarusteenakaan ulkoista anturia. Voisin huvikseen vilkaista että onko tuo meno anturi kiinteä vai voiko siirtää parin metrin päähän.
Uudemmassa ja paremmassa 1145 mallissa taitaa tulla kasa antureita mukana.
-
Milläs kone mittaa käyttöveden teon aikana jos siirrät anturia ?
Uudemmassa mallissa (F1*45) laitetaan mahdollisen puskurivaraajan jälkeiseen putkeen lisänturi.
Ei siinäkään ylimääräisiä antureita tule.
-
Milläs kone mittaa käyttöveden teon aikana jos siirrät anturia ?
Uudemmassa mallissa (F1*45) laitetaan mahdollisen puskurivaraajan jälkeiseen putkeen lisänturi.
Ei siinäkään ylimääräisiä antureita tule.
Hyvä huomio että käyttöveden mittaaminen ei onnistu. Kokeilin että tekee käyttövettä vaikka mittari näyttää väärää lukemaa. Käyttövedelle on oma lämpötila-anturi jonka mukaan kone sammuttaa lämmityksen. Varmaksi en mene sanomaan että toimiiko.
Laitoin sen sisäisen ainoan tärkeän anturin puskurivaraajan päälle eristeiden alle. Jos tällä konstilla saisi puskurivaraajaa kerrostumaan paremmin. Eli menoanturi ei ole enää koneen sisällä. Asteminuutteja täytyy myös muuttaa. Saa nähdä onko katastroofi vai onko jotain hyötyä. Menoanturi oli putkeen juotetussa anturitaskussa ja johto oli nippusiteellä kiinni. Älkää kokeilko kotona. Ei onneksi ole tarvetta näillä uudemmilla (F1*45).
edit:
Jollain asetuksilla varailin tuota 400l puskuria. Sammumisen jälkeen asteminuutit menikin plussalle. +100 taitaa olla se maksimiarvo. Pyyntilämpötila kun on 39 ja menolämpötila 43. Paluulämpötila 38. Yksi kiertovesipumppu ja se on maalämpöpumpussa 3-nopeudella.
-
Tuo käyttöveden lämpömittari on yksi seikka ja toinen on se että MLP:n meno ja paluu ei saa ylittää koneen suoja-arvoja.
Nyt olet siirtänyt "menosuojan" mittauksen paikkaan, jossa se ei voi tehdä tuota toimintoa.
Toivottavasti paluun katkaisu toimii, jottei kone paukuta itseään rikki.
En tiedä miten F1217:ssa suojaus toimii, mutta F1*45:ssä mittaa molempia (menoMAX = 63,7C ja paluuMAX taitaa olla 58C).
Manuaalista voi löytyä F1217:lle vastaus.
+100GM on F1*45:ssäkin maximiarvo.
........ Vähän kuuma.....
Jos on liian kuuma, niin valitse pienempi lämpökäyrä.
-
Tuo käyttöveden lämpömittari on yksi seikka ja toinen on se että MLP:n meno ja paluu ei saa ylittää koneen suoja-arvoja.
Nyt olet siirtänyt "menosuojan" mittauksen paikkaan, jossa se ei voi tehdä tuota toimintoa.
Toivottavasti paluun katkaisu toimii, jottei kone paukuta itseään rikki.
En tiedä miten F1217:ssa suojaus toimii, mutta F1*45:ssä mittaa molempia (menoMAX = 63,7C ja paluuMAX taitaa olla 58C).
Manuaalista voi löytyä F1217:lle vastaus.
+100GM on F1*45:ssäkin maximiarvo.
........ Vähän kuuma.....
Jos on liian kuuma, niin valitse pienempi lämpökäyrä.
Asteminuutit 5 pyynti 39
Käynnistys meno 35 paluu 33 8.30
Ulkol. -1
Meno 36 8.35
Meno 39 paluu 36 8.50 asteminuutit -48
Meno 41 paluu 38 9.00 asteminuutit -35
Meno 42 paluu 39 9.14 asteminuutit +3 lämmityksen sammutus
Käyttövesi taas 38 eli perään käyttövesi. 9.17 käyttöveden sammutus.
Lämmitys meno 43 paluu 39-40 gm +19...
Pumppu oli käynnissä 40 min.
Täytyy tarkistaa tuo paluuanturin kiinnitys että pysyy paikallaan. Ja menoanturin kiinnitys pitää olla myös luotettava. Täytyy toivoa että ei paukkuis. Ei ole laillinen kytkentä tämä patentti. Tuossa 1217 paluulämmön maksimiraja on 55. Sain laskettua maksimirajaa 42 asti ja sinne asti se ei ole vielä mennyt. Puskurivaraaja on vähän liian suuri kun asteminuutteja ei pysty laskemaan alle 5.
Ohjekirjan mukaan suurin sallittu paluulämpötila asetusalue 40-55 sekä A.
Voi olla että anturin pitää laittaa takaisin alkuperäiseen paikkaan jos lämmöt nousee liikaa ja rikkoontumisvaara lähenee.
-
Lämmitysjärjestelmä on varsin hidas liikkeissään, eli on hyvä tehdä yksi muutos kerrallaan ja antaa systeemin tasoittua esim. vuorokauden.
Vasta sitten voi luotettavasti analysoida tilanteen uudelleen ja miettiä "seuraava siirto".
400l puskuri on varsin iso ja sen + muun saaminen stabiiliin tilaan ottaa aikansa.
-
Täytyy tarkistaa tuo paluuanturin kiinnitys että pysyy paikallaan. Ja menoanturin kiinnitys pitää olla myös luotettava. Täytyy toivoa että ei paukkuis.
Mittaako tuo menoanturi nyt varmasti patteriverkostoon menevän veden lämpötilaa niin kuin pitäisi?
Jos se mittaa esimerkiksi puskurivaraajan yläosan lämpötilaa ja kiertoon otetaankin puolesta tankista, niin asteminuuttisäätö ei toimi oikein.
Mikäs sulla nyt on siellä pumpussa Lp-°min? <= Tuolla pelkästään säädetään pumpun käynti-/lepojakson pituutta.
GM arvoakin voi toki muutella, mutta se vaikuttaa vain siihen milloin pumppu seuraavan kerran käynnistyy. Ei mihinkään muuhun.
-
Aika näyttää :). Toistaiseksi pelittää hyvin, ajattelin nostella asteminuutteja vähän koemielessä...-120 ei aiheuta sisällä mitään muutoksia lämpöön näillä 2-4 asteen ulkolämmöillä.
Meillä lepoaikojen venyttämisen ensimmäinen havaittava haitta on sellainen, että kylpyhuoneen lattia on pitkän lepojakson päätteksi liian kylmä (vaimon) jaloille.
-
Totta, tuossa saattaa käydä nuin....tasapainoilua makuuhuoneen yöpakkasten ja optimaalisten maalämmön välillä on ikuista :)
Aika näyttää :). Toistaiseksi pelittää hyvin, ajattelin nostella asteminuutteja vähän koemielessä...-120 ei aiheuta sisällä mitään muutoksia lämpöön näillä 2-4 asteen ulkolämmöillä.
Meillä lepoaikojen venyttämisen ensimmäinen havaittava haitta on sellainen, että kylpyhuoneen lattia on pitkän lepojakson päätteksi liian kylmä (vaimon) jaloille.
-
Täytyy tarkistaa tuo paluuanturin kiinnitys että pysyy paikallaan. Ja menoanturin kiinnitys pitää olla myös luotettava. Täytyy toivoa että ei paukkuis.
Mittaako tuo menoanturi nyt varmasti patteriverkostoon menevän veden lämpötilaa niin kuin pitäisi?
Jos se mittaa esimerkiksi puskurivaraajan yläosan lämpötilaa ja kiertoon otetaankin puolesta tankista, niin asteminuuttisäätö ei toimi oikein.
Mikäs sulla nyt on siellä pumpussa Lp-°min? <= Tuolla pelkästään säädetään pumpun käynti-/lepojakson pituutta.
GM arvoakin voi toki muutella, mutta se vaikuttaa vain siihen milloin pumppu seuraavan kerran käynnistyy. Ei mihinkään muuhun.
Aika tarkalleen menoanturi pitäisi näyttää lähtevän veden vaikka onkin puskurin katossa kiinni. Menoputkessa on viisarilla oleva lämpömittari ja ei pitäisi heittoa olla. Täytyy mittailla putkien lämpöä. Pattereille menee kuuminta vettä aivan varaajan yläosasta.
Asteminuuttiluku on 5. Eli menee ylilämmölle +100 ja käynnistyy -5.
-
tälläkin foorumilla esitetään paljon sellaisia kysymyksiä, joihin olisi helppo vastata ihan vain sanalla VARAAJA.
Tuo on kyllä helppo vastaus. :D
Ei tarvi yhtään miettiä onko pumppu ja lämmönjako oikein säädetty.
-
Osaako joku kertoa, mitä tarkoittaa menu 5.13 maks poikkeama menolämp...siellä on pari lämpöä tyrkyllä....
Jussi
-
Koska kuva vääntää rautalangasta paremmin kuin sanat, tässä käppyrä jossa näkyy miten asteminuutit ohjaavat. Paksumpi sininen on ulkoinen menoanturi puskurivaraajan yläosassa (pattereille menevä) ja paksu punainen on asteminuutit, säätö nyt käynnistys -60 ja stoppi nolla asteminuuttia. Muut viivat ovat pyyntö (36 astetta), kaivon meno-tulo, pumpun meno-tulo, kv ylä-ala ja ulkolämpötila joka oli -4 koko 8 tunnin logituksen ajan. Näemmä käynnistyy tuolloin kahden tunnin välein. Asteikko on x10.
-
Osaako joku kertoa, mitä tarkoittaa menu 5.13 maks poikkeama menolämp...siellä on pari lämpöä tyrkyllä....
Jos pyynti on esim. 37C ja todellinen menolämpötila ylittää 47C, niin kone pysähtyy vaikka asteminuutit olisi mitä.
Tavoite on siis estää tilanne jossa tuotetaan liikaa lämpöä tupaan.
Toinen pysäyttää lisäyksen käytön (=vastukset), jos meno ylittää pyynnin.
-
Ok, kiitos. Nämä on ilmeisesti vikatilannetta varten? Eikö tuolla ole muualla määritelty max menot lämmityspiireille? Ne ei varmaankaa katkaise mitään? Käytetäänkö niitä kun lasketaan esim haluttua menolämpöä....ehkä ei..?
Osaako joku kertoa, mitä tarkoittaa menu 5.13 maks poikkeama menolämp...siellä on pari lämpöä tyrkyllä....
Jos pyynti on esim. 37C ja todellinen menolämpötila ylittää 47C, niin kone pysähtyy vaikka asteminuutit olisi mitä.
Tavoite on siis estää tilanne jossa tuotetaan liikaa lämpöä tupaan.
Toinen pysäyttää lisäyksen käytön (=vastukset), jos meno ylittää pyynnin.
-
Joo vikaa tai häiriötilannetta varten, esim. jostain syystä muuta lämmitystä tuvassa ja lämpö ei luovu...
Mikäli asteminuutit laittaa liian isoiksi, niin luultavasti tämä katkaisee...
Ne muut max-lämpötilat käsittääkseni leikkaa käyrän johonkin kohtaan. Siitä yli ei mennä.
...ehkä ei ...... Ei niin ;)