Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Mitoitus omakotitalot ja pienet kohteet => Aiheen aloitti: Mainio - 14.11.14 - klo:10:08
-
Terve,
Suunnitelmissa on vaihtaa nykyinen arimax stokeri/kattila maalämpöön.
Pääasiassa pellettiä on poltettu ja sitä on mennyt noin 7-8.5 tonnia vuosi
Asunrakennus(rak.vuosi 2007) 1.5 kerrosta asuinpinta-ala noin 175, kerrosala 202 alakerrassata korkeaa tilaa noin puolet, lattialämmitys, kaksi suihkua ja LTO vesikiertoisella lämpöpatterilla.
Lämpökeskus on autotallissa, kanaalia noin 15m Autotallissa lämminta tilaa noin 80neliötä, sisäkorkeus 4m
Autotallin lämmitys on hoitunut vesikiertoisella puhallin lämmityksellä.
sijainti pirkanmaa
Tällaiseen kaipaisin neuvoja, mikä olisi hyvä ratkaisu ja miten tuo autotallin lämmitys onnistuu maalämmön kanssa.
-
Suunnitelmissa on vaihtaa nykyinen arimax stokeri/kattila maalämpöön.
Pääasiassa pellettiä on poltettu ja sitä on mennyt noin 7-8.5 tonnia vuosi
Asunrakennus(rak.vuosi 2007) 1.5 kerrosta asuinpinta-ala noin 175, kerrosala 202 alakerrassa korkeaa tilaa noin puolet, lattialämmitys, kaksi suihkua ja LTO vesikiertoisella lämpöpatterilla.
Lämpökeskus on autotallissa, kanaalia noin 15m Autotallissa lämmintä tilaa noin 80neliötä, sisäkorkeus 4m
Autotallin lämmitys on hoitunut vesikiertoisella puhallin lämmityksellä.
sijainti Pirkanmaa
Tein tästä laskelman ja liitin sen omaan viestiisi.
Laskelmassa saattaa olla virheellisiä lähtötietoja.
Ilmoita sellaisista, niin korjaan ne.
Autotalli kannattaa lämmittää edelleenkin sillä puhallinpatterilla. Se saa ilman kiertämään tallissa ja auto kuivuu paremmin.
Tämäkin laskelma on vain suuntaa antava.!
Hyvän suunnittelun ja luotettavimmat laskelmat saat alan ammattisuunnittelijalta.
-
Minkälainen tuo sun puhallin on siellä autotallissa?
-
Moi,
Se on tuollainen hieman modifioitu talon lämmitykseen tarkoitettu pömpeli.
Mietinkin että riittääkö tuossa teho matalemmalla lämpötilalla
Varmaan oikeasakin käyttötarkoituksessa on toiminut pienemmällä lämpötilalla mitä nyt.
-
Aika rouhea peli on kyllä. Mulla on tällä hetkellä just saman kokoinen Polarthermin E30 ja sehän puhaltaa kun taifuuni sitä ilmaa ympäri tallia. Tehoja taitaa olla sellaiset 35 kW, mutta se pahislainen pyörii öljyllä. Tuo lämmönvaihdinhan on tuossa sun pelissä se ydin. Tuollaisella jäähdytin yksikön koolla saa kyllä siirrettyä lämpöä reilusti matalammallakin tulolla, kun vain on reilusti tuuletusta. Ja tallissahan saa olla hieman reilumpikin puhuri, niin ei paljon haittaa. Toisaalta MLP:n hetkellinen tehon tuotto ei kyllä riitä aivan hirveeseen piikkitehoon, niin sitten pitää järjestää se puhallus mielummin pitkäkestoiseksi ja hitaimmalle mahdolliselle, jolla vielä lämpö leviää. Mulla vielä tukka heiluu 4m päässä vehkeestä, mutta se ei käy kun sellaiset 5 min sillon tällön. Tuohan olisikin hyvä idea nyhtäistä jostain vanha ilmalämmitysvehje, jossa ei tarttis olla muuta ehjänä kun tuo lauhdutin. Mun käsittääkseni ilmalämmitys toimii vieläkin alemmalla lämmöllä, kun lattialämmitys ja pitäisi olla varsin hyvä energiataloudellisesti, kun saadaan COP yli 5:n. Tiedä sitten tuosta, mutta onhan täälläkin ilmalämmityksen veteraaneja, jotka pukkaa sitä maalämmöllä. Tuon kokoisella lauhduttimella kun pukkaa 30 c° vettä talliin ja se palaa 20 c°, niin Dt:tä tulee ihan tarpeeksi tehokkaaseen lämmön siirtoon. Ehkä tuo nyt ei ihan pysty siihen, että 20c° huone lämmitetään 30C° tulolla ja se palaisi pumpulle 20C°:na. Mutta josko vaikka paluu korkeintaan 25C°.
Mitäs sanovat tähän muuten asiantuntijat? Voikos tuollaisella tehopuhaltimella ja suurella lauhduttimella hoidella esim juuri autotallin lämmöt, kun ei tartte juurikaan puhaltimen metelistä välittää. Ja olisiko nuo ajatelmat oikein, mitä esitin?
-
Kyllä tuo vaikuttaa hyvältä laitteelta.
Lämmityksen kiertovedelle olisi varmaan syytä laittaa varaaja, jotta laite ei puhalla oikein kovin kylmää pumpun käyntitaukojen aikaan.
Voisiko puhaltimen moottoria olla säätämässä taajuusmuuttaja tai tyristorisäädin (riippuu moottorista, kumpaa voidaan käyttää).
Säädin voisi olla lämmitystarpeella ohjattu, tai ainakin potikkaohjaus.
-
Tallin lämpötilahan voisi vaihdella vaikka sen 16-23 c°:een välillä ja saa seilata huoletta. Laittaisi sitten puhaltimella on/off ja pitkää käyntiä. Ja järkevällä lämmittäjällähän on aina varaaja tietysti jo valmiiksi.
Tässä taitaakin olla ihan OK idea kehiteltäväksi. Ei meinaan kyllä yhtään houkuttele laittaa sinne uutta lattiavalua ja putkia, jotta pääsisi ihan lopullisesti eroon öljystä. Mutta mitä sanoo Tomppeli noista matalan lämmönkierron ajatuksista? Onko tuo ilmalämmitys kelpuullinen tuollaiselle oikein matalalle tulolämmölle? Ittelle jotenkin kävisi ajatukseen, että kävisi mainiosti, kunhan nestekierto ja tehokas lauhdutin hoitaisi homman reilulla puhalluksella.
-
Mulla tämä laite on toiminut nyt pelkästään niin että sitä ohjaa termostaatti, kun lämpötila laskee niin käynnistyy samalla puhallin ja kiertovesipumppu,
kiertovesi on otettu suoraan pannulta sunttaamatta, ainoastaan olen kiertoa kuristanut mahdollisimman paljon.
Käyntijaksot tällä on ollut aika lyhyitä.
Ajatus oli että voisi mennä samalla tavalla kuin tähänkin asti. Tuoa lisävaraaja on puhuttu, mutta tarviiko sellaisen?
Tallissa on ollut peruslämpö noin 10 astetta ja kun tallissa alka tekemään on termotaatista nostanut lämmön vaikka 15 asteeseen ja aika äkkiä se on noussut, ainakin nykyisellä lämmitysjärjestelmällä.
Vai kannattaako tosiaan muuttaa niin että käyntijaksot tällä puhaltimella on paljon pidempiä? Jonkin verran ne pitenee kyllä suoraan jos tuonne sama kierto menee kuin lattiaan.
-
No tuo pidennys tuli automaattisesti mieleen, jos laskee lämmöt todella alas, niin tarvitaan sitten pidempi luovutusaika. Tiedän itse hyvinkin sen, kun lämpöä riittää vaikka tupakan sytyttämiseen, kun öljypoltin tohottaa täysillä ja jos esim joku pöhelö on laittanut vanerilevyn otto ilma-aukon eteen sinne kiertoon. Silloin kun on tehoja tarjolla raakasti, niin lämpö siirtyy vilkkaasti, kunhan se vain saadaan levitettyä tarpeeksi nopsaa pois. Nythän oli ajatuksena, että ajaisi sitä mahdollisimman pienellä tulolämmöllä, niin MLP:n COP nousee jopa yli 5:n. Jotta taas saadaan kW:teja talliin, niin pitää sitten kierrättää sekä nestettä, että ilmaa hyvin, mutta myös pitkään. Saisihan siihen varmaan jonkun pika hommankin järjestettyä, jolla tuotaisiin vaikkapa 55C°:ta lientä lauhduttimelle ja puhalletaan vain pikana lämpimäksi, jonka jälkeen sitten ylläpito taso. Mutta veikkaan, että 30c° tulo litkun Cop on lähes 2 x parempi, kuin esim yli 55C°:n. Eli COP 2,5 vs >5. Sillä alkaa olemaan pitkässä juoksussa eroa jo selvästi.
-
Olet varmaan ihan oikeassa.
Pitää miettiä miten sen tekisi. Olisiko siinä mitään järkeä kytkeä tuo lattialämmityksen paluuseen?
Periaatteessa tuo tallin lämpötila ei tarvitse olla tasainen, saa olla aika iso haitarikin.
Nykyisessä järjestelmässä ei ole varaajaa ja osa myyjistä on sitä mieltä että sellainen tarvitaan ja osa meinaa että voisi mennä ilmankin.
-
Puhallinpatterin tehon riittävyys maalämpökoneen alemmalla kiertoveden lämpötilalla on kiinni siitä, kuinka iso patteri on ja kuinka paljon ilmaa saadaan sen läpi.
Jos patteria käytetään edelleenkin termostaattiohjattuna, tulee käymään niin, että puhallin käynnistyy lämpöpumpun lepotauon aikana.
Lämpöä ei silloin tule, jos ei ole kiertovedelle varaajaa. Tulee vain vedon tunne.
Tähän saakka kattila on toiminut varaajana ja shuntti on säätänyt kiertoveden sopivaan lämpötilaan.
Nyt tuo vakiolämpötila menetetään.
Riittävän isolla varaajan lämpövarastolla asiaa voi korjata melkoisesti.
-
Suunnitelmissa on vaihtaa nykyinen arimax stokeri/kattila maalämpöön.
Miksi olet luopumassa kattilasta? Aiotko hävittää sen kokonaan? Jos säilyttäisit sen varalla ja autotallin lämmitystä varten niin ratkaisisit samalla autotallin lämmityksen, varajärjestelmän, huippupakkasten lämmöntuoton, pärjäisit pienemmällä maalämpöpumpulla ja ennen kaikkea pienemmällä kaivolla.
Varaaja... jos on aikomus päästää kahdesta suihkusta vettä niin montako minuuttia se mahtaa onnistua ilman varaajaa?
Toivottavasti kanaalisi autotallista taloon on edes välttävästi eristetty...
Ja jos aiot todella hukata kattilasi niin kerro siitä lisää, olen kiinnostunut.
-
Kyllä tarkoitus on siirtyä kokonaan maalämpöön ja luopua kattilasta ja polttimesta.
Aika ei tahdo riittää vaikka kohtuu helpoksi sen kanssa lämmittämisen olen saanut.
Kyseesssä on stokeripoltin arimax 1040 ja kattila on arimax bio 340. Eli pienessä käytössä hyötysuhde on aina huonompi.
Nytkin kesät lämmitetty käytännössä vain käyttövettä jolloin käyntijaksoja poltimella ei välttämättä tule kuin yksi päivässä.
Silloin poltin on ylläpidolla suurimman osan ajasta.
laitteet on otettu käyttöön 2007.
Kanaali on myös tuon ikäinen kuten talokin, eli on varmaan kohtailaisesti eristetty, vaikka saisi olla enmmänkin.
-
juu...ei kai sitä normaalisti mitään järkeä ole pitää kahta päälämmitystä olemassa...
Puu+MLP yhdistelmän nyt jollainlailla ymmärtää jos on ilmaista puuta olemassa rutosti mutta sitä ei haluta kesällä poltella, toisaalta tommoseen 'kausi' hommaan sopii myös VILP.kin jos potkurien äänet vaan kelpaa..
-
Muutamia vaihtoehtoja on nyt saatu.
Yksi kiinnostava on Niben invertterimalli
Nibe 1255-16
100l puskurivaraaja
kaivot 2*150m
Miten mahtaa käyttövesi riittää tällä yhdistelmällä.
Toisena vaihtoehtona on olleet noin 10kW mallit.
-
Muut osaavat varmaankin kerkoa paremmin, mutta omasta mielestä 16kW (invertteri) vaikuttaa aika isolta. 10kW tuntuisi paremmin sopivalta ja jos siihen sattuisi riittämään mahdollisimman syvä yksi kaivo. Tai jos 10kW pumpun teho epäilyttää niin 12kW.
-
Muutamia vaihtoehtoja on nyt saatu.
Yksi kiinnostava on Niben invertterimalli
Nibe 1255-16
100l puskurivaraaja
kaivot 2*150m
Miten mahtaa käyttövesi riittää tällä yhdistelmällä.
Toisena vaihtoehtona on olleet noin 10kW mallit.
Jos en väärin muista niin tuo tekee käyttövettä aina täydellä teholla, eli käyttövettä saa runsaasti.
-
Autotallin lämmitettävä ala nousee hieman kun nyt pellettivarastona ollut tila jää muuhun käyttöön.
Tallissa menee lämpöä harakoille jonkin verran kun isoa nosto ovea tulee availtua.
Osaako joku sanoa miksi tälle invertteri mallille suositellaana kahta kaivoa esim 2*150m ?
Kuitekin näitä näyttää olevan useimmiten tehty yhdellä 250m kaivolla.
-
Mulla on 17 kW kone ja siinä on laskettuna 2 x 150m kaivot ja sulla siis taitaa olla samalla huipputeholla tuo laite. Ei ainakaan kannata sellaista ajatella, että ei muka koskaan edes pyöri tuolla max teholla. Siinä vain saattaa käydä pahimmillaan niin, että tuolla invertterin max teholla saadaan liian pienet kaivot oikein kunnolla syväjäähän ja koko putkisto menee uusintaan samalla. Epäilen, ettei yksikään vastuullinen toimittaja halua tuollaista riesaa omalletunnolleen. Mulle oli laskettu 12,9 kW laitteelle tuo 250 m kaivoa yhteen reikään ja mulla on huusholli hieman Espoosta etelään. Eli MIELESTÄNI on suositukset ihan kohdallaan. Tuo kaivohan pitää mitoittaa sen pumpun max tehon mukaan tuolla invertteri koneella, ettei käy käpysesti. Onkos sulla stokeriajalta varaajaa olemassa? Jos on niin käytä se hyödyksi.
-
...Tuo kaivohan pitää mitoittaa sen pumpun max tehon mukaan tuolla invertteri koneella, ettei käy käpysesti. Onkos sulla stokeriajalta varaajaa olemassa? Jos on niin käytä se hyödyksi.
Höpöpö...ihan samat perusteet kuin muutenkin/ennenkin, eli mitoitusperuste kaivosta otettavan vuotuisen energian mukaan...
Nibe 1255-16
100l puskurivaraaja
kaivot 2*150m
Jos en väärin muista niin tuo tekee käyttövettä aina täydellä teholla, eli käyttövettä saa runsaasti.
Tuo Nibe tekee käyttövettä 12kW:n teholla...
Isommalla puskurilla jossa LKV-esikierukka sais kuumanveteen lisää 'jousta' jos semmoseen tarvetta/halua...
-
Mitenkähän siinä Porin jutussa lienee käynyt, jossa oli juurikin mitoitettu sille invertterille sellaisella n. 8 kW tarpeella. Eikös siitä jäänyt Musta Pekka oikein kunnolla ostajan käteen. Käsittäisin, että jos on 17 kW kone, niin sehän tarvii ihan varmuudella laittaa varoiksi sellaiseen kaivoon, joka riittää. Sellainen invertteri kyllä kävisi meikäkäiselle hyvin, joka olisi vaikkapa 13 kW ja pystyisi sitten säätämään kirroksia sen mukaan, mitä olisi tuo ensiöpiirin tulo. Eli teho vakiona, mutta pudottamalla kierroksia tulolämmön mukaan. Esim mulla taitaa 20 asteen tulolla olla tuolla omalla pumpulla teho lähellä 30 kW, kun sen olisi mielekästä pysyä siinä 17 kW hujakoilla jatkuvasti. Mutta mites tuossa on sitten mieltä jauhattaa pumppua jatkuvalla kierrollakaan jos siitä ei ole mitään taloudellista hyötyä. Päinvastoin, otetaan siinä sitten minimi varaajat ja saadaan minimi määrät puskuria myös käyttöveteen. Hieno kohde invertterille olisi sellainen maapiiri, joka suorastaan kuumenee aikaisin keväästä ja myöhään syksyyn. Eli pintaa lähelle asennettuna ja toinen olisi talvipiiri routarajan alapuolella vain varoiksi. Siihen invertteri vakio teholla, mutta silti varaajilla.
-
Minulla on jostain sellainen muistikuva, että jossakin invertteripumpussa oli valikosta asetettavissa suurin sallittu lämmitysteho. Tuollaisella säädöillä voisi "pelata", jos keruupiiri on reilusti alamittainen maksimiteholle.
-
No miksi pitäisi ottaa Se pumppu kuristettavaksi? Ottaa suosista vaikka 12 kw vehkeen ja ison varaajan. Hinta varmaan sama, mutta varaaja tuo käyttömukavuutta sillä lisä investoinnilla. Kulutuskustannuksissa ei tule yhtään säästöä invertterillä, jos tulolitku otetaan kaivosta. MIELESTÄNI tuollaisella kaksoispiirillä invertteri toimisi jo optimaalisesti, kun kääntää kesäkierron lämpöjen noustessa esim yli 10 asteen. Ilmalämpöpumpuilla tuo toteutuu jo ihan ittestään.
-
Kyllä tarkoitus on ottaa riittävän kokoinen kaivo jota ei varmasti joudu jatkossa katumaan
Tässä vielä harkinnasssa että onko tuo invertermalli tykillä ampumista, ehkä 10kW malli tai ainakin 12kW riittäisi.
Takaisinmaksuaika ei ole suurin kriteeri, se on joka tapauksessa pitkä.
Avaimet käteen tarjoukset on olleet haarukassa 20t€-25t€, eikä sisällä vanhan järjestelmän purkua.
Noin samanhintainen tarjous Thermia G3 10 220m kaivolla kuin Nibe 1255 2*150m kaivolla.
Aika kova hinta kyllä, ehkä pitää alkaa paloittelemaan urakkaa ja tekemään itse.
Tässä vielä aloin miettimään että olisiko ihan järjetöntä laittaa tuo puskurivaraaja vielä sellaiseski johon ainakin saisi käyttöveden esilämmityksen?
Ne tahtoo olla kyllä 500l alkaen kooltaan.
-
Nimenomaan tuo isohko puskuri tuo elämänlaatua, jos siis on myös käyttövesikierukka siellä ja sitten erillinen kuumavesi varaaja. Mulla on nyt siis tuo 500 L ja tuollaisellakin yliteholla on mulla käynnistykset ollu vuodessa vain sen 3400 kpl. Sähköä meni siis 8160 kWh ja senhän olisi saanut kulumaan laskennallisesti jopa 6 kW pumpulla. Vastuksilla on 0 kWh tähän mennessä.
-
Eli sinulla käyttövesi käy ensin tuon puskurivaraajan kierukan kautta?
Tuossa olisi sekin hyöty jos jokus haluaisi aurinkolämpöä käyttää niin ei heti varaajaa tartte vaihtaa.
-
Juu. Siellä on 2 kierukkaa. Toinen tuo aurinkokennoilta kuumaa pohjalle ja toinen esilämmittää sen porakaivoveden ennen tuota 390 L käyttövesivaraajaa. Talvisin tietty toimii vain puskurina, jossa ei ole kuin 2 yhdettä. Pohjalla ja hatussa. Siinä on 100mm uretaania, eikä ole kummoista lämpöhäviötä tuotteena. Ei tuosta nyt kummoista tuottoa todellisuudessa auringosta revitä, mutta villi arvaus menee haarukkaan 2-4000 kWh vuodessa. Mutta mulla kun oli ne jo ennestään niin ei tartte laskea mitään kuoletus aikoja. Ja kyllä tuo vaikuttaa niihin käynnistyskertoihin jonkun verran.
-
Kyllä tämä maalämmön valinta on vaikeaa. ::)
Tuossa vielä selailin tomppelin tekemää arviota.
Melkein senkin perusteella joka tapauksessa tulee kaksi kaivoa.
puskurivaraaja 500l johon lämpimän käyttöveden esilämmitys.
Sitten pumpun valinta onkin vaikeampi,
12kW malli varmaan riittää, tuo invertterimalli kyllä kiinnostaa mutta hintakin on kova.
Niben mallit on olleet suurimmassa tarkastelussa, varmaan muitakin löytyy?
Vanhat laitteet on myyty, joten asia alkaa etenemään. Kaivo asia selkiää huomenna lisää.
-
Se yksi vai kaksi kaivoa on aivan siinä hilkulla. Jos selviäisi yhdellä 230m kaivolla. Pumpuksi vaikka 10kW tai 12kW. Puskurivaraajaksi 300l tai isompi. Kierrukoita ei välttämättä tarvitse olla mutta paikka niille olisi hyvä olla olemassa jos varaaja on iso. Tai sitten tosiaan heti valmiiksi käyttöveden esilämmitys kierrukan kautta.
Kuinkas sitten vielä sen vesikiertoisen puhallinpatterin kytkentä? Talon lattialämmitykselle ei ole aivan pakollista puskurivaraaja. Olisiko puhallinpatterille hyvä olla puskurivaraaja ja autotallin ja talon lämpötilat saisi määrättyä erikseen. On siinä tosiaan jonkun verran miettimistä.
-
Tarkoitus oli koittaa josko talli pysyisi lämpöisenä tuolla samalla mikä menee lattia kiertoon.
Nykyisessä järjestelmässä tuonne kennolle menee suoraan kattilalta ja ei ole sunttia välissä niin en pysty testaamaan kuin kiertoa rajoittamalla.
Kenno on aika tehokas ja varmaan käyntijakso puhaltimella pitenee nykyiseen verrattuna. Tallin lämpötila saa kyllä hiukan heittääkin.
Kun varaajaa ei ole olemassa niin melkein laitan sitten tässä vaiheessa sellaisen jossa esilämmitys on.
esim. tuon AKVA 500 EK.
-
Kaksi juttua nyt tuossa sun hommassa pitäisi MIELESTÄNI ottaa huomioon. Eli tuo vesikiertoinen lämpöpatteri syö rohmuna tehoa varaajastakin ja laittaisin siihen 1000 L. Toinen juttu on tuo 500 L EK. Siihen ei mahdu standardi kierukka lyhentämättömänä enää jälkiasennukseen, jos siihen joskus tulee tarvetta. Ja tuolla 500 L ja 1000 L ei ole kuin n 300 € hintaeroa ja uskallan väittää, että kohdallasi tuo 1000 L on kuin nenä päähän ja 500 L lähempänä sitä pienehkön kategoriaa. Kokeileppa myös sellaista ajatusta, että poraat nyt vaikka sen kaivon tänä vuonna ja sitten otat toisen kotitalous vähennyksen ensi vuodelle laitetoimittajan asennuksesta. Tuon kun muistaa niistä kaivoista, että niistä tulee helposti n 4800 € kotitalousvähennys teidän taloudessa, niin ei pitäisi kyllä enää muutama metri hikoiluttaa, vaikka ottaisit sen 2 x 150m , niin ei ole liikaa. 2 reikää jos tulee, niin nuhaista pumppuakaan ei löydy mistään laitteesta, ettei litkut pyörisi tarpeeksi. Omaan laitteistoon olen äärimmäisen tyytyväinen, vaikka olenkin huomannut matkan varrella, että 1000 L varaaja kävisi vielä mieluisammin meikäläiselle. Käyttövesikin tehdään tällä hetkellä COP 3,2:lla. Saan tuon lämmityksen COP:n helposti nousemaan siitä 3,9:stä pitkälti yli 4:n, kun saan loputkin lattialle ja pyyntiä saa tiputtaa melkein 10c°. Tuollaisen 1000 L varaajan pystyy tuo puhallus radiaattori imemään tarvittaessa hetkessä tyhjiin, jos lämpötila ero on suuri. 500 L tyhjenee jo puolessa hetkessä.
Ja kun sulla vielä olisi hyvät kaivometrit, niin on ihan sama laitatko sinne 10 kW vaiko 17 Kw koneen, jos huolehditaan samalla varaajien hyvästä koosta. Hintahaitari ei ole kummoinen noilla konetehoilla, vaan sillä kaivon mitalla tulee enempi eroja. Yli on paljon vaikeampi mitoittaa, kuin ali. Suosittelen, ettet mitoita ihan karvalleen, kun kerran pystyt tuon ilmalämmityksen hyödyntämään ja jo sen takia sitten on järkevää sijoittaa varaajaan. Sulle ei edes 2000 L varaaja vielä taida olla yli mitalla. Ja muista olla hieman skeptinen niihin myyjien "turhaa" puheisiin. Niistä on oman kokemuksen mukaa isompi osa suoraan "koijareita" , mutta onneksi mukaan on vielä jäänyt noita asiakaspalvelijoitakin.
-
Kyllä tuo 1000l kiinnostaa, saako noista akvan varaajista eristeet pois?
Ei taida muuten mahtua ovesta sisään. Vai onko jotain muuta mallia tiedossa?
-
Kyllä tuo 1000l kiinnostaa, saako noista akvan varaajista eristeet pois?
Niistä sahataan tehtaalla kahdesta sivusta 10cm pois niin kapenee 20 cm. Pitää ilmoittaa tilatessa, näin meille tehtiin.
-
Tommonen 1kL varaaja maksaa luokkaa 1300€ kotiin toimitettuna...8m2 kierukka @38L tilavuudella
(http://www.ravensbergersolar.de/media/image/thumbnail/fhswt0_720x600.png)
-
Joo ei paha hinta,
Mikäs malli tuolta olisi paras puskurivaraajaksi/käyttöveden esilämmityksee?
Näytti olevan malleja joissa kaksikkin kierukkaa. esim. tämä http://www.ravensbergersolar.de/speicher/pufferspeicher-als-schichtenspeicher/81/pufferspeicher-als-schichtenspeicher-mit-zwei-waermetauschern?c=11 (http://www.ravensbergersolar.de/speicher/pufferspeicher-als-schichtenspeicher/81/pufferspeicher-als-schichtenspeicher-mit-zwei-waermetauschern?c=11)
Lähettävätkö tänne?
Tommonen 1kL varaaja maksaa luokkaa 1300€ kotiin toimitettuna...8m2 kierukka @38L tilavuudella
(http://www.ravensbergersolar.de/media/image/thumbnail/fhswt0_720x600.png)
-
Joo ei paha hinta,
Mikäs malli tuolta olisi paras puskurivaraajaksi/käyttöveden esilämmityksee?
Näytti olevan malleja joissa kaksikkin kierukkaa. esim. tämä http://www.ravensbergersolar.de/speicher/pufferspeicher-als-schichtenspeicher/81/pufferspeicher-als-schichtenspeicher-mit-zwei-waermetauschern?c=11 (http://www.ravensbergersolar.de/speicher/pufferspeicher-als-schichtenspeicher/81/pufferspeicher-als-schichtenspeicher-mit-zwei-waermetauschern?c=11)
Lähettävätkö tänne?
no tuo jonka kuvan linkkasin...tuo oma linkkaamasi kierukat on tarkoitettu lämmön tuontiin tuohon tankkiin...
pitää olla 'Frischwasser-Hygiene' käyttövedelle eli rosteri kierukka...
http://www.ravensbergersolar.de/speicher/frischwasser-hygienespeicher/56/frischwasser-hygiene-schichtenspeicher-ohne-waermetauscher
jos tarvii/haluaa tuohon päälle vielä 'aurinkokierukan' tjms, niin sitten tämmänen (3 kierua yhteensä):
http://www.ravensbergersolar.de/speicher/frischwasser-hygienespeicher/58/frischwasser-hygiene-schichtenspeicher-mit-2-waermetauschern?c=12
Kyllä tuolta on kauppaa käyty tänne suomeen ainakin tietääksen noiden aurinkojuttujen puolelta miksei sitten muidenkin, eli sinne vaan kyselyä menemään, todnäk. tarvitsevat toimitusosoitteen jotta voivat laskea hinnan kotiin tuotuna.
-
Tuossa on se Akvatermin ohje
http://www.akvaterm.fi/files/irtolohkojen_asennus.pdf
-
Onko ne ihan oletuksena tuollaisia? ettei tuota tarvi erikseen tilata lohkoina?
Tuossa on se Akvatermin ohje
http://www.akvaterm.fi/files/irtolohkojen_asennus.pdf
-
Onko ne ihan oletuksena tuollaisia? ettei tuota tarvi erikseen tilata lohkoina?
Akvaterm kertoo sivuillaan, että "Varaajat ovat saatavissa myös irrotettavilla sivulohkoilla".
On siis tilattava tällaisena.
Lainaus on tästä esitteestä:
http://www.akvaterm.fi/files/akvaterm_yleisesite_11_2013_fin_n.pdf
Akva GEO esite.: http://www.akvaterm.fi/files/akva_geo.pdf
-
Muista nyt Mainio laittaa porausluvat vetämään. Saat ehkä vielä kaivon tälle vuodelle. Asennus sitten toiselta formalta ens vuoden puolelle. Niillä porareilla kyllä taitaa pyyhkiä useamman viikon, jos ei kuukausien jonot tällä hetkellä. MLP hommat senkun kiihtyy. Ei kukaan täysjärkinen oikein muuta kyllä laita. Tai onhan niitä äärimmäisen pienen kulutuksen kohteitakin kyllä. Mutta nehän toimii jo oman biokaasun talteenotolla ja tv:n kattelulla.
-
Porari kävi paikat kattomassa tänään, ei kyllä luvannu varmasti tälle vuodelle, mutta tulee kun tulee.
Kaksi kaivoa tehdään joka tapauksessa.
Jos ensiviikolla laittaisi muun kaluston tilaukseen, niin ehtii sitten paikalle.
-
Ajattelin tuota maksimoitua kotitalousvähennystä. Saisit ehkä sen kahteen osaan laitettuna arviolta yhteensä 5-6000 €, kuntuo kaivo menee aika isolta osalta sinne työn puolelle. Ja tuo on sitten rahaa käteen, vaikka meneekin verotuksen kautta. Eli 2 urakkaa, kaivot ja koneet. Oiskohan tuossa sellainen lisämetrin hinta poratessa sellaista n. 15€/ m. Eli mieti ainakin hyvin, että laitatko hyvästi niitä metrejä nyt. Ja kahdella reiällä ei tartte kyllä miettiä yhtään kiertopumpun puhtia. Muista vielä pyytää virtausmittarit niihin kaivojen molemmille lenkeille. Mulle tuli ilman lisämaksua säätöventtiilit ja mittarit. On tuossa kyllä helpottavaa kattella sen virtauksen määrää, eikä tartte odotella mitään muita ongelmia, jotka ilmaisisi kierrossa olevat viat.
-
Kyllä se olisi hyvä jakaa jo mahdollista, sanoinkin poraajalle että saa tulla heti kun vapaa aika löytyy.
Meinasin ettei kaivosta ainakaan pihistellä, sitä on vaikeinta korjata myöhemmin.
Minkälaiset nuo virtausmittarit on?
-
Mä en ole pystynyt lukuisista yrityksistä huolimatta löytämään noista omista mittareista kuvaa netistä. Mulla on aivan samanlainen mittari tuolla aurinkolämpö modulissa sisällä, jossa on sellainen ympäri pyöriteltävä mitta asteikko, jossa luvut molemmin puolin sitä venttiili ikkunaa. siinä on asteikko 0-15 L/min ja se pyörivä holkki on valkoinen. MLP litkuilla on asteikko 5-50 L/min ja se kehys on sininen. Ne näyttää ihan samanlaisilta, kuin nuo lattiapiirien joidenkin mallien mittarit, joissa se kehys on punainen. Hintaluokka lienee siellä 20 € ympärillä kappaleelta. Olen huomannut, että noilla virtaus säätimillä ei tee mitään, kun kaivojen letkun pituus on symmetrinen. Eli laskin niille sen kaivantojen kohtauspisteen siten, että molemmilta kaivoilta tuli sama matka yhteiskanaaliin. Mittareiden lukemat vaihtelee vain hieman ollen kuitenkin n 3 L/min sisällä. Eli olisko niin, että kaivojen lämmön mukaan vaihtelee virtaukset. Esim toiseen 27 L/min, niin toiseen 31 L/min. ja joskus luvut voi olla toisinpäin. Ei ole kyllä ehkä todellisuudessa edes noin suuria eroja ollut, mutta yhteensä näyttäisi virtaamat olevan aika tarkkaan 58 L/min. Jonkun kerran on kesällä näyttänyt yli 60. Noita olin joskus aikaisemmin linkannut ihan esimerkiksi. Täällä palstalla on kyllä putkareitakin, jotka tietää taatusti millaiset mittarit mulla tuolla on, mutta mä en vain löydä niitä mistään. Mutta sellaisia jousikuormitteisia virtausILMAISIMIA ne on, joiden kuorien väri vaihtelee ilmeisesti virtausmäärän mukaan.
http://www.wexon.fi/tuotteet/virtaus/virtausmittarit/virtausmittarit-clearview-lake-monitors
http://www.saato.fi/fi/Tuotteet/Virtausosoittimet/
-
Tässä on ollut aikaa miettiä kun ei kaivomiehistä kuulu mitään.
Pumpun valinta mielessä,
joka tapauksessa on tarkoitus laittaa nyt akva 1000l varaaja mutta pumppu vielä kysymysmerkki.
Kuinka lämpimänä varaaja muuten pidetään? tuleeko sinne anturi pumpulta ja se pitää sen käyrän mukaan lämpimänä?
Pistää miettimään että onko tässä tapauksessa tuosta invertterimallista mitään hyötyä?
vai riittäisikö 12kW pumppu, esim nibe F1226-12kW NEW tai Nibe F1245-12kW mikä näitten ero mahtaa olla muutakuin hinta?
-
En nyt saanut auki 1226 new 12 kW mallin tietoja että mitä siinä tulee mukana ja mitä saatavissa lisävarusteena. 1000l varaajaan kytkettäisiin esimerkiksi lataus ylös ja paluu alas. Ulkoinen lämpötila-anturi kytkettäisiin varaajan ja lämmitysverkon menoputkeen. Varaaja pidettäisiin vain lämpökäyrän mukaisessa lämmössä. 1245 on parempi malli mutta ei taida olla kovin suuria eroja siihen 1226 new malliin.
Edit: 1226 new ei välttämättä ole sopiva ison varaajan kanssa jos siinä ei ole ulkoista lämpötila-anturia.
-
Nyt olen onnistunut ottamaan sen kuvan tänne käyttöön niistä virtausilmaisimista, niin laitetaan tännekkin ne. Eli noista eivät veloittaneet erikseen mitään.
(http://imagizer.imageshack.us/v2/640x480q90/537/xGeyzt.jpg)
Isompana vielä
http://imagizer.imageshack.us/v2/1600x1200q90/537/xGeyzt.jpg
-
Nyt on kaksi reikää keskellä pihaa.
160m kairattiin, ensimmäistä tehtäessä vettä alkoi tulla melkein heti kun kallion päästiin.
6m teräsputkea toisessa ja toisessa 3m.
Kävin kurkkaamaassa niin veikkaisin että veden pinta on noin 6-8m syvyydessä molemmissa kaivoissa.
Huomenna pitäisi tulla putket, meinasin laittaa finnfoamin tai styroksin vielä lisäeristykseksi, kaivo on kohdalla josta lumet aurataan talvisin.
-
Täällä sen putkien laittajan ohjeen mukaan peitin putket maakerroksella olikohan 20 vai 30 cm. Ohjeet oli 1 m halkaisian kuoppa kaivolle 1 m syvä. Ojan leveys 40 cm ja syvyys 80 cm ja laskua kaivolle. Putket oli eristetyt ja suojaputkessa. Hitsatut muoviliitokset.
No kumminkin sen 30 cm maakerroksen päälle 5cm x 2 styroksia siihen kaivon ympyrään. Putkienkin päälle taisi tulla 5cm. Ne eristykset ei olleet siinä välttämättömät mutta helppohan ne sinne oli laittaa.
-
Mulla on kaivoissa 80 cm betonirenkaat ja kansi päällä. Eli otin sellaisia 2 laatu renkaita ja 25 cm korkeina, niin onnistui asentelu vielä käsipelillä. Kun putket oli asennettu, niin Se leikki kaivonhattu jäi sinne renkaitten sisään ja työvaraa on , jos myöhemmin tulee tarvetta. Kaivot on mulla takapihalla ja jätin ne sellaista 15 cm maanpinnan yläpuolelle, enkä edes yrittänyt niitä hävittää näkyvistä. Eipä tartte sitten miettiä missä ovat. Kaivon pohjan peitin ensin tasalle karkealla hiekalla ja siihen päälle finnfoamia lattiaksi. Täytin lopuksi kaivot lecasoralla, jota meni yhteensä 8 säkkiä 2: een kaivoon. Lecasora on ihan hyvä eriste, jonka saa tarvittaessa pois ihan lumilapiolla. 4 rengasta ja bonuksena mukaan vielä 100 cm 3 luokan rengas, jonka tarvitsin muuhun hommaan kustansi Lohjan ruduksen poistopihalta 50€. Rautakaupasta otin vielä kevyet betonikannet, joiden päältä ei sitten toinna ajella. Ne oli sitten jo 70 € kpl.
-
Tässä on ollut aikaa miettiä kun ei kaivomiehistä kuulu mitään.
Pumpun valinta mielessä,
joka tapauksessa on tarkoitus laittaa nyt akva 1000l varaaja mutta pumppu vielä kysymysmerkki.
Kuinka lämpimänä varaaja muuten pidetään? tuleeko sinne anturi pumpulta ja se pitää sen käyrän mukaan lämpimänä?
Pistää miettimään että onko tässä tapauksessa tuosta invertterimallista mitään hyötyä?
vai riittäisikö 12kW pumppu, esim nibe F1226-12kW NEW tai Nibe F1245-12kW mikä näitten ero mahtaa olla muutakuin hinta?
Siis mulla on tuo puskurivaraaja siten, että sitä ohjataan lämpökäyrällä. Tällä hetkellä näyttää olevan sellaiset 41c°, kun mulla on noita patterin paholaisia vielä jäljellä. Kylmävesi on 5c° ja se imaisee sieltä puskurista sen verta lämpöä läpi mennessään, että se nousee päälle 30c°. Sieltä matka jatkuu sitten käyttövesivaraajaan, joka on 50c° lämmöllä. Voit tuosta helposti kuvitella, että lämmin vesi riittää aika helposti, jos vertaa, että pukkaisin suoraan sen 5c° veden tuonne lämminvesivaraajaan. Lämmitys saa heilata astetolkulla, kun puskuria kuritetaan, eikä kukaan huomaa mitään. Mutta jos suihkuvesi heijaa muutamankin asteen, niin se on todella luokaton tilanne. 2 varaajan systeemi maksaa, mutta saat pitää huomattavasti matalamman lämpöpyynnin ja vettä riittää tolkuttomasti käyttöön. Haittoja ei mitään muuta kuin se hinta investoidessa. Hyötyjä on helppo keksiä, kun käyttö ajan myötä osoittaa toimivuuden. Mua ei ainakaan suuremmin innostanut sellainen vaihtoehto, että ottaisin pienen määrän lämmintä vettä, joka pitää hehkuttaa mielummin yli 60c°:een, kuin alle. Nykyisen kokemuksen mukaan voisin pudottaa useamman asteen tuosta käyttövedestä vielä pois, jos pelkkä suihkuttelu ratkaisisi. Mutta haluan saada keittiöön sen verta lämpimämpää vettä, että rasva alkaa liikkua lautasella, kun työntää kraanan alle. Eli keittiön hana määrää mulla tuon lämmön pyynnin kuumalle vedelle. Pienellä varaajalla ilman esilämmityskierukkaa suihkussa oloajan määrää veden lähtölämpö ja 2 peräkkäin on jo tuollainen 60c hyvä olla. Tuosta invertteristä on sen verta hyötyä, että saat varmaan käynnistyskerrat pudotettua 3000/a sellaiseen jopa alle 1000/a. Tällöin pumppu saattaa kestää teoriassa 100 vuotta. Tehoissa et säästä yhtään, koska sun kaivot työntää aika tarkkaan samanlämpöistä vettä sieltä reiästä molemmissa tapauksissa toinen käy esim 24h 2 kW teholla, mutta toinen käy sitten saman ajan 4 kW teholla mutta käynnistyy pari kertaa enemmän. Invertteri pystyy tietysti myös ylikierroksille eli esim 15 kW pumppu saattaa tuoda 17 kW tehon, mutta mihinkä se sitten laitetaan. No ehkä sen voisi käyttää mitoituksessa hyödyksi, ettei tarvitse vastuksia vielä 41c° pakkasella, kun muuten ei laitteet riitä kuin 39c°:een. Säästää siinä vastuskäyttöä. Jos sulla on varaajia, niin ne hoitaa hieman ylitehoilla olevan laitteen todella helposti. Taitaa tulla pari tonnia halvemmaksi, kuin invertteri. Ehkä mulla vain ei nyt ajatuksen juoksu riitä tuohon invertterin käyttöön tuon kaivon kanssa kun sen hystereesi on niin olematon. Ilmalämpöpumpuissa on helppo ymmärtää tuon keruun seilatessa jopa useamman kymmentä astetta vuorokaudessa pahimmillaan. Ja tietysti järvivedellä, kun sielläkin saattaa löytyä yli 20c° heitto. Ja ihan vain taas MIELESTÄNI perään.
-
Kyllä tämä maalämmön valinta on vaikeaa. ::)
Tuossa vielä selailin tomppelin tekemää arviota.
Melkein senkin perusteella joka tapauksessa tulee kaksi kaivoa.
puskurivaraaja 500l johon lämpimän käyttöveden esilämmitys.
Sitten pumpun valinta onkin vaikeampi,
12kW malli varmaan riittää, tuo invertterimalli kyllä kiinnostaa mutta hintakin on kova.
Niben mallit on olleet suurimmassa tarkastelussa, varmaan muitakin löytyy?
Vanhat laitteet on myyty, joten asia alkaa etenemään. Kaivo asia selkiää huomenna lisää.
Otat Kallioniemen Jämsästä poraamaan sulle 160-165mm reiän ja siihen kolmiputkinen keräin. Tällöin saat sen 250m reiän ja pienen virtausvastuksen MLP:n liuospumpulle. Kahden kaivon systeemin pitäisi olla todella paljon halvempi että siihen sekaantuisin sinun tapauksessasi.
Yhdessä kaivossa vähemmän liitoksia, ei tasapainoitusongelmia, vähemmän myllätään pihaa, antaa paremman hyötysuhteen, vain yksi putkitettava maaosuus, vain yhdet hukkametrit kaivon yläpäässä jne.
10 vuotta ja 1kk toiminut jo oma kolmiputkinen keräin. Jos olisi pienempi kohde (alle 200m kaivo) niin silloinhan kannattaa ottaa aina se halvin, mutta nämä rajatapaukset menisin kyllä yhdellä. jos hintaero ei ole ihan älytön. http://www.porakaivot.fi/lampokaivo.html (http://www.porakaivot.fi/lampokaivo.html)
Mutta haluan saada keittiöön sen verta lämpimämpää vettä, että rasva alkaa liikkua lautasella, kun työntää kraanan alle.
Nykyisessä holhousvaltiossa tuo on lähes rikollista toimintaa. Joku katsos Afrikassa jää ilman vettä kun tuhlaat sitä tuolla lailla ::)
-
Nyt ei enään pysty vaihtamaan yhteen kaivoon.
Kaksi 160m kaivoa on pihassa ja väliä niissä noin 20-25m
Kallio tuli molemmissa kaivoissa 6-3m välissä. En ole vielä raporttia saanut, niin en tarkemmin tiedä.
Eristin koko vaaka matkan 10sentin styroksilla.
Pumpuksi tulee nibe F1245-12kW ja varaajaksi akva 1000l johon myös käyttöveden esilämmityskierukka.
Tuossa kun lunta oli yksi aamu maassa ja aloin ihmettelemään sulanutta länttiä maassa, tuli heti mieleen että vuotaako kanaali niin paljon lämpöä.
Samalla kun kaivuri oli pihassa, tuliko aikoinaan laitettua eristettä kanaalin päälle. Olihan sitä siellä. taisi vaan olla kallio niin lähellä siinä kohtaa että sulatti lumen.
En aikaisemmin ole moista edes huomannut.
-
Nyt alkaa pian maalämmön asennus lähestyä.
Koitin kaivaa asennuskuvaa vastaavasta kokoonpanosta, että osaisi putkaria neuvoa! ;)
En oikein löytänyt vastaavaa mistään, onko vinkkejä?
sitten minkä tehoinen tuon lämmityskierron ulkoinen kiertovesipumppu pitäisi olla?
Sain testattua autotallin ilmalämmitystä kun sääsin virtausmittarin niin pienelle että hiukan reilu 30 asteista menee sinne kiertoon ja kyllä lämpimänä pysyy
tosin ei pyyntikään ole kuin 12 autotalliin nyt.
http://mainio.ddns.net:8090/talo/
-
Mä olen ammattipiirtäjä ja olen hakenut työpaikkaa noista maalämpöpumppu firmoista, muttei ole vielä tärpännyt. olen yrittäny myöskin kaupata tuota omatekemää piirrosta jollekkin, mutta antaa mennä tällä kertaa ilmaseksi. Copy rights: saa käyttää kaupallisiinkin esitteisiin.
(http://imagizer.imageshack.us/v2/800x600q90/34/oro9.png)(http://www.allner-haustechnik.net/media/images/vitocell100-vschnittcvw-large.jpg)
Tuosta pitää muutama litraluku mainita vielä. Eli tuo 200 L puskurivaraaja on siis sulla 1000 L ja mulla 500 L. Aurinkokierukkaahan sulla ei ole, joten sen voi unhoittaa. Tuo toinen varaaja on siis sellainen, jota lämmitetään sitten hyvin tehokkaalla lämmityskierukalla ja itse säiliöön tulee siis tuolta kaivosta esilämmityskierukan kautta ihan juomakelpoinen vesi. Tuon säiliön koko on luokkaa 300-500 L. Tuo 1000 L säiliö voidaan siis pitää siinä lämmössä, jota lämmitys tarvitsee, eli huomattavasti alhaisemmalla tasolla, mitä kuuma käyttövesi tarvitsisi. Tuo kuuman veden varaaja taas voidaan pitää n. 45-50 asteessa, riippuen ihan tarpeista, ehkä jopa alempanakin. Esilämmityksen vuoksi sitten kuitenkin pääosa käyttövedestä tulee tehtyä tuolla lämmitysvaraajan matalammassa lämmössä edullisesti. Ongelmaksi tuosta tulee ainoastaan, että legionellan takia pitää olla oikeasti tarkkana, kun säilötään suht matalalämpöistä vettä säiliössä. No nehän ei sitten tykkään, kun sen kerran kuussa lämmittää esim 55-60c°:een.
Olihan tuolla hieman parempikin piirros olemassa.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4904.msg65676#msg65676
-
2x160m kaivoja on ihan rehvakkaasti jo laitettuna. Tuota saa jo varmaan pyörittää vaikka vuoden ympäri 12 kW pumpulla. Mutta erittäin hyvä niin, että on kaivoa kunnolla. On tuossa jo varaa vaikka suurentaa seuraavaa pumppua tarvittaessa jos tulee lisää lämmitettävää.
-
Tuolla näkyy myös kytkentä, mutta ukv 100 tilalle se isompi 1000l. Käyttövesi samoin kun tuossa euroshopperin ohjeessa ja käyttöveden esilämmiyskierukan kuuma tulee maalämpöpumpun kylmään käyttövesiliitäntään. Oli euroshopperilla kanssa tuo toinenkin kuva. Ville.Olenius@nibe.fi tuolta saattaa saada asennuskuvan jos on valmiina oikeanlainen neliputkikytkennälle.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=1588.0
-
Moi,
Kiitoksia taas vinkeistä. Näillä pääsee taas eteenpäin.
Kaivot on tosiaan reilut, näitä viestejä lukeneenani päätin ettei tule ainakaan alimittaisia kaivoja, tosin hyöty noissa on noin 2*150m
veden pinta oli ennen umpeen laittoa molemmissa noin 9.5m. Väliä kaivojen välillä on ainakin 25m
tuolta jm82 laittamasta linkistä selvisikin kiertovesipumpun koko asiaa, eli lämmityspiirin pumppu pitää olla isompi.
Kuristin tuota autotallin ilmalämmityksen kiertoa, sain sen menevän veden laskettua 56 asteiseksi jolloin se puhaltelee 30-35 asteista ilmaa.
Hyvin se tuntuu lämpöä saavan otettua, paluu linjan lämpo oli 14.9astetta
-
Aamulla aloitin purkutyön,a rimax kattila irti ja pihalle ja sitten uutta vermettä tilalle.
Aika hyvin ne sinne lopulta mahtui.
Aamulla tulee putkimiehet kytkemään niin ei tulee pitkää katkoa, sopivasti pakkaset nousi tänään.
(http://lehtonen.biz/nibe.jpg)
http://lehtonen.biz/nibe.jpg (http://lehtonen.biz/nibe.jpg)
-
Sulla on kyllä aivan viimeisen päälle järkevä systeemi tuossa tullut vedettyä. 1000 L lämmitysvaraajasta saat kiskottua esilämmityksellä aivan tajuttoman määrän käyttövettä ,jos tarve vaatii, eikä sitä vettä tarvitse kuitenkaan säilöä, kuin sellainen pienehkön tarpeen käyttömäärä, eikä lämpöhukkia tule oikeestaan yhtään. Itte olen huomannut, että tuota käyttövettä taidetaan energiajaon osalta tehdä jopa 80/20% suhteella sillä lämmitys COPilla. Mulla on siis 50 astetta lämminvesipyyntinä. Kerrankin on tuo koko homma kyllä tehty ilman sitä tinkaus kitinä vinkunaa ja reippaalla otteella. Oikein onnen ja menestystä täytyy toivottaa. Taisi sullakin olla sama, kuin ittellä. Eli n. 1000-2000 € erotti loppupeleissä ne hulppean toimivat laitteet ja kitinä rajalla olleet 80% osatehot.
-
Ei tässä taidettu päästä hinnalta edes avaimet käteen paketteihin joissa olisi ollut 100 tai 200 litran puskuri.
No niin, nyt on muutama tunti menty maalämmöllä.
Asetuksia pitää alkaa hakemaan oikeaksi. Asentajat ei laitaneet bt25 anturia varaajaan niin lisäsin sen heti.
Pientä siistimistä ja maalausta vaatii pannuhuone. Aikamoiset putkihässäkät tuli.
(http://lehtonen.biz/pumppuvaraaja.jpg)
Tällainen virtausmittari/säädin yhdistelmä tuli minulle.
(http://lehtonen.biz/virtausmittari.jpg)
-
Kattoppas vain. Ihan tuollainen yhdistelmä osa tuo koko sulkusysteemi mittareineen. Tuo on varmaan ainakin yli 2 € kalliimpi, kuin ilman mittaria. Ei kuitenkaan tainnut konkurssiin viedä. Muista vielä eristää hyvin nuo messingit. Eli niin paljon umpeen, ettei mittarit ihan kokonaan huku, mutta melkein kuitenkin. Nuo paljaat messingit nimittäin hikoilee aivan tajuttomasti ja kastelee joka paikan. Litku kulkeutuu myös eristeiden alla niin pitkälle, kunnes putket kääntyy ylöspäin ja alkaa sitten tuo suojaputkikin täyttyä. Meinaan näin n.15 kk kokemuksella voin sanoa, että sitä tiivistynyttä vettä löytyy jo eristeiden alta kupariputkiltakin aina koneelle asti, koska mulla tulee ylhäältä seinästä läpi nuo liuosputket. Se hyvä puoli on, että nuo muoviset säätöruuvinsuojat ei hikoile ollenkaan ja ne saa jättää teippaamatta.