Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Nibe => Aiheen aloitti: hannutt - 01.11.14 - klo:22:15
-
Ihan alkumetreillä ja kyllähän se on kiva tulla uudisrakennukseen sisälle kun vastaan tulee tasainen +20 asteen lämmin asunto. Ulkona oli aamulla -7 astetta. Nyt pitäisi ottaa haltuun tämäkin osaamisen alue, kyllähän nykyisellään joutuu tavallinen asunnon omistaja aikamoisen tietotulvan alle kun yrittää selvitä. Onneksi on nämä foorumit.
Nyt en kysele mitään käyriä enkä kippuroita vaan mitä pitää ottaa huomioon ihan korvakuulolla, ehkä vähäsen vilkaisemalla MLP konetta?
Kiitos jo etukäteen.
-
Sinähän haasteen heitit ;)
Seuraavat tekisin (manuaaliin joutunet tarttumaan ja opettelemaan hiukan valikoissa toimimista) :
- varmista että uusin softaa (R5**) on koneessa
- tarkasta että pumput on automatiikalla
- talon lämmitysjärjestelmä on valittu valikossa oikein
- asteminuutit on 120 (jos lattialämmitys)
- käynnistysero kompressorit arvo on 4C
Laittaisin myös loggauksen päälle (1 min välein) ja katsoisin Bruno-excel taulukolla, että kaikki on kunnossa.
Lokit tulee automaattisesti vuorokauden mittaisiksi ja se on passeli tarkastelujakso.
Pidempiaikaista seurantaa varten ottasin silloin tällöin muistiin koneen käynnistysten määrän, lämmitystunnit, käyttövesitunnit ja lisäyksen määrän.
Jos koneella on oma kWh - mittari, niin sen tai talon mittarin lukeman.
Suosittelen myös muutospäiväkirjaa, johon muutettu asia, vanha arvo ja uusi arvo. Erkkikään ei muutaman kuukauden kuluttua muista mitä tuli tehtyä ja miksi.
On tässä maailmassa tärkeämpiäkin muisteltavia asioita, kuin maalämpökoneen optimointi ja asetukset :)
Yllä mainittu asteminuutit on hyvä hakea talo- ja "heimo"kohtaiseen sopivaan arvoon, samoin kuin lämpökäyrä ja lämpötila.
Asteminuutit on laskennallinen suure, jolla ohjataan koneen käymistä.
Tavallinen Nibe on on/off pumppu ja kun se käy niin se käy täysillä ja asteminuutit ohjaa.
Foorumilta löydät aiheesta hyviä kuvauksia.
On tietysti toinenkin vaihtoehto...... Luotat että putkari/asentaja on tehnyt hommansa hyvin ja pelkästään nautit edullisesta maalämmöstä.
-
KIITOS, olipa asiallinen vastaus, ja juuri sopivasti tarkistettavia asioita :)
Näillä pääsee hyvin alkuun. Jostain syystä en löytänyt netistä käyttöohjeita, olisko linkkiä.
-
Kiitos !
Googlaa vaikka "231679-2.pdf" Tuo on asentajan käsikirja F1145:lle, joka on käyttövesivaraajaton matala malli. Muuten sama kuin F1245.
Tuossa dokumentissa on uuden ohjelmaversion piirteet mukana. Ja ohjelman kannalta malleilla ei käsittääkseni eroa.
Luultavasti F1245:lle löytyy samanlainen esim. Niben sivuilta. Mulla on F1145, niin en oo googlannu muita.
-
Näin pitkään selvittiin hyvillä vinkeillä ;D Kysymys, voiko tuollanen MLP olla kuluttamatta sähköä, kun lämmintä vettä (eikä yleensä vettä ollenkaan käytetä) kaivosta tuleva päähana on kiinni (kesäpaikka on tosiaan vasta valmistumassa, eli siellä ei olla vielä vakituiseen). Kävin tänään ja huonetermarit on 20 asteessa ja valo ei palanut, lämmintä oli varmaan se 20 astetta. Kun avasi vesihanan käynnistyi MLP. Elenian mobiili näyttö näyttää että sähköä on kulunut viime yönä 2 maissa vajaa 1,5 kWh.
-
Voihan MLP olla kuluttamattakin sähköä, mutta silloin se ei juuri tee lämmintä tupaan ;)
Vähänpä tuntuu kuluttavan!
Onko jokin muu lämmönlähde ?
Onko ulkona lämmintä ?
Eristeet hyvät... ilmanvaihto pienellä....pieni talo...
En olisi huolissani pienestä kulutuksesta, sellaiseen vaan pitää tottua maalämpöaikakautena ;)
Kun avaat vesihanan, niin käyttövesivaraajaan tulee tilalle kylmää vettä ja mikäli veden lämpötila alittaa käynnistyksen rajan, niin kone käynnistyy.
-
Tulikiven takka-leivinuuni, pari pesällistä polttelin puuta ;)
Eilen vielä -6 mutta tänä aamuna sato alijäähtynyttä vettä (oli muuten liukas tuollanen hyvin savella tasotettu soratie ???) ei kärsinyt pysähtyä olisi muuten luisunut ojaan ???
Seinät uretaanieristeellä + villaa. Ilmastointi ei vielä käytössä, reijät ummessa :) talossa kaksi kerrosta yht 145m2
Lattialämmitys tuntuu toimivan tasaisesti.
-
Aika makee !
-
Kyllä aina jotain kuluu. Sähkönkulutus aika pientä, kun ei tarvii käyttövettä lämmittää ja on vielä lämpöstä.
-
Liittyyköhän maalämpöön, tänään alko tiputtaan sellanen Oras 10bar nupin poistoputki (tai siinä ei vielä ole putkea kun käyttöönotto ja asennus on vaiheessa), mutta onko joku oire vai ihan normaali ominaisuus?
-
Liittyyköhän maalämpöön, tänään alko tiputtaan sellanen Oras 10bar nupin poistoputki (tai siinä ei vielä ole putkea kun käyttöönotto ja asennus on vaiheessa), mutta onko joku oire vai ihan normaali ominaisuus?
Jos lämmintä vettä olet käyttänyt -> kylmää tulee varaajaan tilalle --> tilavuus muuttuu --> suuremmat paineet lasketaan tuosta venttiilistä. Normaalia jos käytit lämmintä vettä.
-
Eli on ihan normaalia. Pitää vain laittaa "hukkaputki lattia kaivoon"
-
Eli on ihan normaalia. Pitää vain laittaa "hukkaputki lattia kaivoon
Asenna siten, että hukkaputken pää on näkyvissä.
Tämä siksi, että näkee, jos vettä tulee muulloinkin kun lämpimän veden käytön jälkeen.
ATS
-
Ajattelin kyllä pyytää LVI asentajaa ohjaamaan hukkaputken lattiakaivoon poraamalla siihen reiän, nyt tällä vinkillä pitäisi jättää hieman ylös kaivon pinnasta että näkyisi vedentulo.
Mistä muusta syystä voi vettä tulla, siis ei normaalisti?
-
Ajattelin kyllä pyytää LVI asentajaa ohjaamaan hukkaputken lattiakaivoon poraamalla siihen reiän, nyt tällä vinkillä pitäisi jättää hieman ylös kaivon pinnasta että näkyisi vedentulo.
Mistä muusta syystä voi vettä tulla, siis ei normaalisti?
Jos varoventtiili alkaa vuotamaan vettä jatkuvasti.
-
Eli sellastakin seurattavaa, meneekö roska väliin ja jää vuotamaan, vai tuleeko jostakin "ylipainetta"
-
Eli sellastakin seurattavaa, meneekö roska väliin ja jää vuotamaan, vai tuleeko jostakin "ylipainetta"
Kaupungin verkossa lienee 2-6bar painetta. Käyttöveden teko voi nostaa paineen hetkellisesti tuohon 10baarin jolloin se purkautuu tuosta venttiilistä ulos. Normaalisti järjestelmässä on sama paine kuin kaupungin verkossa.
Vuoto voisi johtua mahdollisesti venttiilin tiivisteen hapertumisen takia ajan saatossa... Roskaa tuskin tulee käyttövesiputkista...
-
Eiköhän sinne olisi kaikkein viisainta asentaa kalvopaisunta systeemi. Taitaa kustantaa 100€ paikkeilla. Käsittääkseni ei tuollainen paisunnaton asennus ole edes sallittua, jos on takaiskujen jälkeinen veden boileri piiri kyseessä.
-
En tiedä mitä pönttöjä siellä katon rajassa roikkuu, sellasia 5kg kaasupullon kokoisia.
-
No joo . Siis tuollaisia just meinasin. Jos sitten tulee sieltä ylipaine venttiilistä litkua jatkuvasti hieman tuhertaen ulos, niin ettei vain olisi sitten kalvot puhki niistä ja vettä täynnä. Mulla nimittäin teki öljyaikaan just saman. Eli kun kalvot oli puhki, niin ensimmäinen oire oli aina tiputtelu venttiilistä. Paineventtiilinhän pitäisi estää sen boilerin räjähdys, jos vaikkapa releet hitsautuu kiinni, tai termari esim öljyllä pettää. Lämpötilan seilailun seuraukset taas hoitaa paisarit. Meinaan voi vakuutusyhtiö kattoo karsaasti sellaista vesisysteemiä, joka on tarkoitettu tiputtelemaan lämpöpaisunnan seuraukset tuosta turvaventtiilistä ihan tahallaan ulos. Olen kyllä surkean monta kunnanvesi systeemiä nähnyt ilman paisuntaa ja pahimmillaan on vettä tiputellut sellaiset 25 vuotta lattian halkeemasta talon alle, kun pannuhuone nyt on kuulemma ollut sellainen kuuma ja kostea paikka ihan suosiolla. Yleensä ittellä tuo hätäventtiili tiivistyi, kun sen pyöräytti ympäri. Litkut tietty tuli pitkin seiniä, mutta se jäi kyllä tiiviiksi. Onkohan nuo 5 L kaasupullot katossa ollenkaan sellaisia käyttöveden paisuntoja, kun vaikuttaa kovasti pienelle. Täällähän on paikalla todella ammattitaitoisia laskureitakin, jotka laskee heittämällä sulle oikean paisari koon. Onkohan sulla esim jotain luokkaa 300 L sitä vettä siellä paisumassa? Mutta senhän saa helposti laskettua esim 200-300 L luokalle, että minkä kokoista sinne menee. Laitat vain tänne tiedot laitoksen paineesta ja sen oman vesitilavuuden. Tai jos on siis kierukkavedellä toimiva laitos, niin sitten nuo 5 L paisarit kuulostaa OK. Muuten voisi jotain olla pielessä.
http://profil.fi/index.php?main_page=product_info&cPath=26_52&products_id=329&zenid=f39d044138a2474070253206dab838c0
Ja oiskohan sopivampi tällainen, jos ei ole siis kierukka vesi systeemi.
http://profil.fi/index.php?main_page=product_info&cPath=26_52&products_id=334
Edit :
Puusilmänä kattoin 5L paisareita, mutta sehän on se 5 kg kaasupullo juurikin jonkun 18 L paisarin kokoinen.
-
Onhan minulla kuva (vastaa 1000 sanaa) siitä vaan arvostelemaan ;D Tarkennuksena, meillä on porakaivo jossa pumppu ja paisuntasäiliö maanpäällä renkaiden sisällä.
-
10bar hätäventtiilihän siellä vuotaa ja sen on oltava käyttöveden puolella. Käyttöveden paisarin taas pitää sitten olla takaisventtiilin talon pään puolella kaivosta katsoen. Jos paisari on rikki, tai liian pieni, tai väärällä puolella takaiskua, niin seurauksena on tuo venttiilin vuotaminen kylmän veden lämmitessään laajentuessaan suljetussa piirissä. Nuo kuvan paisarit ei siis liity ongelmaan ollenkaan, koska ovat lämmityspiirien paisareita.
-
Nuo kuvan paisarit ei siis liity ongelmaan ollenkaan, koska ovat lämmityspiirien paisareita.
Itseasiassa näyttäisi että toinen kalvopaisunta-astia on lämmityspiirin ja toinen paineistetun maapiirin. Eli ensimmäinen sallii lämmitysveden tilavuuden muuttua ilman että jostain tulee mehut ulos ja toinen tekee saman lämpökaivossa kiertävälle maalämpönesteelle.
Sitä itsekin olen ihmetellyt miksi käyttöveden puolelle ei asenneta pientä kalvopaisunta-astiaa. Muitaakseni Sam68 jossain ketjussa mainitsi että mikäli hän asentaa mlp sellaiseen tilaan missä ei ole viemäriä silloin hän asentaa 2l kalvopaisunta astian käyttövesipuolelle jottei varoventtiilistä valu vettä lattialle. Mutta kalvopaisunta-astioissa on ongelmansa. Sinne jää vesi seisomaan jo huonolla tuurilla kasvaa jotain pöpöjä jos vesi ei vaihdu. Itse kalvopaisunta-astia valmistajan sivuilla on myös maininta että mikäli kalvopaisunta-astiaa käytetään on asennettava läpivirtaava malli missä vesi ei seiso sekä paineenalennusventtiili käyttöveden puolelle. Paineenalennusventtiili takaa aina oikean paineen jolloin kalvopaisunta-astian esipaine on oikein ja se toimii kuten suunniteltukin.
Mutta tosiaan ilmeisesti yleisempi tapa on jättää järjestelmä vain niin että varoventtiilistä tulee ylimääräiset vedet pihalle. Joku voisi valaista miksi näin vai onko kyseessä pelkästään kustannuskysymys?
Poistulevan veden määrää/(paisunta-astian kokoa) voi arvioida kun tiedetään paljonko vettä on ja kuinka paljon se lämpiää. Mitä kylmemmäksi varaajan lämpötila laskee ennenkuin se lämmitetään uudestaan sen enemmän vettä sieltä varoventtiilistä tulee.
Laajentumiskertoimet:
10 astetta 0.0004
20 0.0018
30 0.0044
40 0.0079
50 0.0121
Esimerkki porakaivosta tulee 5 asteista vettä kun varaaja täytetään ensimmäista kertaa. Se lämmitetään 52 asteiseksi. Lämpötilan muutos on 47 astetta eli melko lähellä 50 astetta. Varaajan koko on 180l. 180l * 0,0121= 2,2l. Eli noin 2,2 l tulisi tässä tapauksessa varoventtiilistä pihalle.
Normaalistihan lämminvesivaraajan lämpötilavahtelut eivät aivan noin suuria ole ja siksi todellinen ulostuleva vesimäärä on pienempi. Myös jos täysin kylmä ja täysin kuuman varaajan lämmityksen välissä joku aukaisee hanan niin paine pääsee välillä tasaantumaan.
Kalvopaisunta-astioista käyttövesipuolella on todella hyvä esite/opas täällä:
https://www.flamcogroup.com/files/datasheets/doc_fin_h4_2014.pdf (https://www.flamcogroup.com/files/datasheets/doc_fin_h4_2014.pdf)
btw. tuolta profil.fi:stä en välttämättä tilais mitään. Itse odotin sieltä erästä tuotetta usean vkon jonka jälkeen selvisi että tuotetta ei olekaan saatavilla....
-
Samaa mieltä fraattin kanssa. Mun mielestä tuossa kuvassa näkyy vain keruupiirin ja lämmityspiirin paisarit. Se käyttöveden paisarihan oli siellä ulkona kaivonrenkaassa. Se ulkona oleva paisari ei nyt tee tehtäväänsä ja Se on rikki, asennettu väärin, liian pieni tai Se on jäässä.
-
Se käyttöveden paisarihan oli siellä ulkona kaivonrenkaassa. Se ulkona oleva paisari ei nyt tee tehtäväänsä ja Se on rikki, asennettu väärin, liian pieni tai Se on jäässä.
Epäilen että kaikki toimii juuri kuten pitääkin.
Kaivossa oleva säiliö on porakaivon pumppua varten pitämässä käyttövedelle painetta? löytyykö porakaivo? Tämä jälkeen on todennäköisesti takaiskuventtiili vielä mikä estää kaikissa tapauksissa veden virtaamisen takaisin kaivoon.
-
Yritin miettiä millanen vesiöosa kaivossa on, muistelen että melkein puolimetriä korkee. Siis porakaivo 125m syvä.
-
En tiedä onko tämä oikea foorumi, mutta laitetaan Ilmanvaihtokone Digit2 SE MLV VKL R joka liitetään tähän maalämmön rinnalle, onko kokemuksia vastaavasta yhdistelmästä (tiedän tiedän, on jo vanhentunut malli ???) mutta näinhän se kehitys etenee.
-
Osiossa "ilmanvaihto" taitaa olla noista koneista lisää juttua..
-
Kiitti vinkistä, kävin jo "tutkailemassa" ja tuska vaan lisääntyy :'( kyllä riittää "seurattavaa"
-
Kaivossa on tosiaan sellanen Lohjan pumpun 50/6 vesiosa jonka paine on säädetty 3-4bar välille
-
Kaivossa on tosiaan sellanen Lohjan pumpun 50/6 vesiosa jonka paine on säädetty 3-4bar välille
Juu tuon tarkoitus on vain pitää käyttövesiputkistossa tuo 3-4barin paine eikä muuta. Saman jossain tekee vesitorni tms tai vastaava rakennelma.
Tuolla eikä vesitornilla ole mitään tekemistä sen kanssa että vettä tulee lattiallevaroventtiilistä koska ennen maalämpöpumppua on se takaiskuventtiili joka estää ettei missään tilanteessa vesi pääse virtaamaan takaisinpäin... Esim kaupungilla putkirikon sattuessa vedet ei lorahda kaupungin verkkoon kun avaan hanan kotona.
Kuten tässä: https://www.youtube.com/watch?v=AmyRg_S00No (https://www.youtube.com/watch?v=AmyRg_S00No) ;D
-
Ennen maalämpöpumppua ei enää saa olla takaisinisku venttiiliä, vaan sen pitää olla tuon paineyksikön ja vesikaivon pumpun välissä. Paineyksiköltä eteenpäin on paine siten vapaasti kelluva ja kalvopaisunta toimii.
-
Ennen maalämpöpumppua ei enää saa olla takaisinisku venttiiliä, vaan sen pitää olla tuon paineyksikön ja pumpun välissä. Paineyksiköltä eteenpäin on paine siten vapaasti kelluva ja kalvopaisunta toimii.
Itsellä ei porakaivoa ole ja varmuutta ei ole missä tuon takaiskun oikea paikka on. Tuossa joku brosyyri mutta siinäkään ei taida olla että missä välissä tuo kalvopaisunta-astia on kytketty..-.
http://www.pumppulohja.fi/p_lohja/esitteet/Uppo_PYKE.pdf (http://www.pumppulohja.fi/p_lohja/esitteet/Uppo_PYKE.pdf)
-
Ihan oikein on kytkentä piirretty. Eli kaivonpumpulta eteenpäin lähdettäessä ensimmäinen toimintalaite on se takaiskuventtiili. Nuo katkoviivat on johdotuksia, tai yhteenkuuluvuutta ilmaisevia toimilaitteiden välillä. Ainoastaa näin kytkettynä takaiskuventtiili toimii siten, että painesäiliö voi tasoittaa veden lämpenemistä, eikä hätäventtiilistä tiputtele vettä sisälle. Jos takaisku on jossain muualla, kuin 6:ssa, niin seurauksena on automaattisesti tiputtelu, jos putket eivät jousta tarpeeksi. Ja jos asentaja asentaa varmuudeksi vaikka tuonne uuden takaiskuventtiilin sinne MLP:n viereen, niin siitä seuraa sitten tiputtelu ja siis väärin asennettu, jos ei sinne laiteta toista paisuntaa, jossa ei ole mitään järkeä.
-
Liittyyköhän maalämpöön, tänään alko tiputtaan sellanen Oras 10bar nupin poistoputki (tai siinä ei vielä ole putkea kun käyttöönotto ja asennus on vaiheessa), mutta onko joku oire vai ihan normaali ominaisuus?
Nämähän siis tiputtaa vettä ~aina jos kuuma vesihanaa ei aukaista käyttöveden lämmityksen aikana. Jos tuo kaivopumppu tekee sen 3bar niin takaiskun varaajan puolella paine yleensä nousee yli 10bar.
-
Nyt meni taas yli "hilseen", mutta kiinnostusta on koska tänäpäivänä on hyvä tietää kaikkea kaikesta, koska työmaalla liikkuu paljon porukkaa ja aina ei välttämättä kerrota (tehdä dokumenttiä mitä on tehty) miten on säädetty. Soitin eilen tosiaa porakaivon tekijälle ja kuulin noi painesäädöt siellä porakaivon paisuntasäiliön luona.
-
Eli käyttövedelle ei sitten saa olla enää takaiskuventtiiliä talon ja tuon kaivon välillä. Palloventtiili kylläkin pitää olla vaikkapa heti tuossa tuloputken juuressa.
-
Näin on, ja jos ymmärrän oikein kaivossa on säädin joka säätää kaivosta tulevan veden paineen 3-4bar välille, näinhän se on eikö niin?
-
Itseasiassa pumppu nostaa paineen siten, että sen pois/ päällä oloa valvotaan painekytkimellä ja sallittu väli on esim tuo 3-4. Yläarvossa pumppu menee pois päältä ja takaisku pitää paineen yllä, vaikkei kaivossa oli enää pohjaventtiili toiminnassa. Paisuntasäiliö taas estää sen, ettei pumppu käy pätkäkäyntiä, joka tuhoaa pumpun muutoin aika lyhyellä aikajaksolla. Nimittäin ilman paisaria saattaa tehokas pumppu käynnistyä jopa 50-200 kertaa minuutissa ja tätä jatkuu sen ajan kun vettä lasketaan.
-
Onhan minulla kuva (vastaa 1000 sanaa) siitä vaan arvostelemaan ;D Tarkennuksena, meillä on porakaivo jossa pumppu ja paisuntasäiliö maanpäällä renkaiden sisällä.
Näkevätköhän mun silmät nyt oikein. Eli tuossa kuvassa näkyy Se tiputteleva punainen venttiilikö? Ja sen alla pallofixin kahva.
Jos on niin, niin siinähän näkyy alapuolella myös takaiskuventtiili ja sen ei kuulu olla siinä. Eli jos avaat sen ja poistat sieltä lautasen, niin veden tiputtelu loppuu siihen paikkaan ja asennus on sen jälkeen oikein tehty. Jos taas paineet ei pysy, niin sinne kaivon päähän täytyy mennä asentamaan takaiskventtiili sitten. Ja tuota palloventtiiliäkin voisi pitää sitten sellaisena hätäsulkulaitteena, niin Se täytyisi olla ainakin heti sisääntuloputken ensimmäinen asennettu osa. Sen jälkeen on toki suotavaa asennella sulkuja sinne tänne, mutta tuohon alkuun on ihan kaikkein tärkein paikka, jos vaikka muut liitokset pettää, niin vesi pitää saada poikki kokonaan. Eli halpis korjauksena lautanen pois takaiskusta.
laitetaan edittiä
Jos tuo kuvan ylipaineventtiili on kuitenkin kuumanveden venttiili ja siis MLPn jälkeen, eikä vettä enää tuon jälkeen lämmitetä lisää, niin siinä tapauksessa on asennettu OK. Mutta silloin Se ei myöskään tiputtele ehjänä ollessaan.
-
Vähän huono kuva, en opi kuvaamaan tuolla Lumialla (vanha 800) mutta tuolla oikealla ylhäällä on 20.
Mitä tuosta ammattilainen sanoo, lämmityksessä ei valitettavaa. Eipä jaksanut näyttää kuvaa, mutta onko jollain sellanen käyrä jota voisi verrata
Tuossa kuva, kertooko jotain?
-
Lämpökäyrä on talo- ja "asumistottumis"kohtainen, eli niistä ei juuri ole vertailuun.
Patteritaloissa käytetään käyriä 7-9 ja lattialämmityksissä alempia 3-4.
Yleensä ensin haetaan karkeasti itselle sopiva käyrä ja sitten sitä viimeistellään käyrän hienosäädöllä (ks. niben ohjeet).
Jos normaaleilla säädöillä ei saa lämpötiloja tuvassa mieleiseksi, niin sitten tehdään oma käyrä.
En kuitenkaan lähtisi heti käytön aluksi tuota kokeilemaan, vaikkei oman käyrän teossa mitään ihmeellistä ole.
Käyttökokemuksia on hyvä hakea ensin normisäädöillä.
Mistä sitä muutaman kuukauden perusteella edes tietää kuinka talo eri lämpötiloissa käyttäytyy ;)
-
Nyt on pumppu pyörinyt 220h, kytkettynä n 1200h, onko suhde näillä keleillä kohdallaan.
Käyttövettä ei ole paljon lämmitetty.
-
Hyvällä mallilla, kun nollakelillä 20% kapasiteetista on käytössä.
Kannattaa laittaa USB - tikku koneeseen keräämään tietoja esim. 1 min välein ja laittaa muutaman päivän loki Bruno - taulukkoon.
Uudella softalla keruun ja lämmityksen deltat menee paikalleen, mutta käyttöjaksojen pituuksien selvitykseen tarvitaan pieniä lisätoimia.
Toki pientä puuhailua tuo vaatii, mutta kun alkusäädöt on paikallaan niin ei tartte paljoo murehtia ja voi olla huoletta että se on tehty minkä voi.
-
Aikansa kutakin, nyt oli lämpö tippunut sisällä +15
Täytyy sanoa, ettei osaa mihinkään koskea, antaa ammattilaisten säätää.
Joitakin kuvia otin ja ihmettelin, muuhun ei pysty.
-
Oletko muuttanut jotain asetuksia ?
Käykö kone ?
-
Kyllä siitä nurkasta hurina kuulu sillon tällön ;D
En ole muuttanut asetuksia, LVI kaveri oli kyllä maanantaina IV kojeen asennuksessa, mitä lie sillon tenyt.
-
No tuo hyvä, ettei kokonaan ole hiljennyt ;)
Onko ilmastointia muutettu ?
-
En tiedä onko mitä muutettu, mutta ihmeellisesti toimii tuo kulutuskäyräkin
-
No, ei voi ainakaan pätkäyntiseksi moittia ;)
Oletko laittanut muistitikun keräämään lokia ?
-
En ole vielä (kun en halua sotkeutua, kun on "asennus kesken")
Liitteenä kuva jos se kertooammattilaisille jotain.
Mikä on 3.3 Lisäyksen tiedot on nyt pois?
-
... ymmärrän.... mutta kai nyt lämpötilaa saat/voit säätää ?
Tai sitten vaan menet "koskematta paras" linjalla.
Lisäys pois tarkoittaa, ettei kone käytä sähkövastuksia lämmittämiseen.... se on oikein hyvä juttu.
-
Kyllä sitä vielä varmaan kosketaan, mutta en nyt sotke, niin voi olla varma ettei ole sotkenut ammattilaisten säätöjä.
En kyllä käy kateeksi asentajiakaan.
-
Nonniin, selvisihän se. Asennuksessa olivat naputelleet kiertovesipumpun asetukselle "ajoittain", eli pumppu pyörii vain, kun kompressori käy.
Tällästä opiksi. Ei näillä keleillä mitään haittaa, on hyvä opiskella lauhalla ilmalla ;D