Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => STIEBEL ELTRON => Aiheen aloitti: OilToSoil - 20.10.14 - klo:23:14
-
Olen koittanut kaivaa tietoa, että mitä tuo asetus Säädin dynamiikka (koneessa "saadin dyn") oikeasti tekee. Joku kirjoitti, että vaikuttaa käynti- / lepoaikoihin ja joku taas, että ei vaikuta kuin vastusten kytkeytymiseen vaiheittain. Se läpyskä, joka yrittää esittää manuaalia, antaa myös ymmärtää, että liittyy jotenkin vastuksiin.
Sisäinen laskelma näyttää jollain asteikolla, paljonko käyntiaikaa on jäljellä. Sekunteja ne eivät ainakaan ole. Ja ilmeisesti kolmessa vaiheessa siten, että ensin tulee pieni luku (alle sata?), joka alkaa juoksemaan nollaa kohti. Kun on päästy nollaan, tulee seuraava vaihe käyntiin, jossa luku on hieman isompi, oisko muutama sata. Sen jälkeen tulee vielä kolmas vaihe, joka ainakin tänään oli yli 600. Kun tämäkin on juossut nollaan, loppuu lämmitys. Nämä luvut vaihtelevat varmaan aina lämmitystarpeen mukaan.
Tänään testasin asetusta kun kompura jauhoi lämpöä. "Saadin dyn" oli tehdasasetuksella 10. Muutin sen asentoon 20 ja menin katsomaan sis. laskelmaa. Luku oli muuttunut sieltä reilusta 600 lukemaan 2000 ja risat. Muutin "Saadin dyn" -arvoon 15 ja tämän jälkeen sis. laskelma näytti reilua tonnia. Tällä perusteella uskaltaisin väittää tuon asetuksen vaikuttavan käyntiaikoihin jollain lailla.
Onko muilla kokemuksia tuon arvon muuttamisesta?
Tai siitä, että mitä tuo sisäinen laskelma oikein mittaa ja miten toimii?
En kyllä edelleenkään huomannut, että käynti- tai lepojaksoissa olisi hirveää muutosta havaittavissa. Enpä kyllä jaksa koko iltaa koneen luona päivystääkään...
Edelleen kone huilaa sen pakollisen 20 min ja lämmitys alkaa sen jälkeen.
Oletan, että patteriverkko syö lämpöjä alakerrassa sen verran, että on pakko jauhaa lisää lämpöä. Tänään näytti siltä, että 20 min lepojakson aikana tosilämpötila tippui 2,5 astetta alle pyynnin ja sitten alkoikin kone tekemään lisää lämmintä vettä. Kummastelen kyllä, ettei 400 l puskurin kanssa tule pidempiä taukoja... Mitähän tässä voisi yrittää tuon kanssa?
-
Kummastelen kyllä, ettei 400 l puskurin kanssa tule pidempiä taukoja.
Miten pitkiä käyntijaksot on kun taukojaksot on tuon 20min?
Lyhyisiin taukojaksoihin vaikuttaa lämmön kulutus,jos kulutus on suuri niin taukojakso on lyhyempi kuin pienellä lämmön kulutuksella
Lämmitysverkon suuri virtaus,varaajaan ei muodostu lämpökerrostumia kun suuri lämmitysverkon virtaus sekoittaa varaajan veden.
Varaajan putkikytkentä saattaa olla sopimaton käyttöpaikkaan ja/tai lämpöpumpun käyntiä ohjaavan anturin toimintaan.
Väärällä putkikytkennällä saattaa lämmitysvesi mennä osittain tai kokonaan varaajan ohi ja se lyhentää taukojaksoja kun varaajaan ei lataudu lämpötehoa käyntijakson aikana.
Niitähän on ainakin kolmea sorttia.
-kaksiputkinen on yleensä niin että lämpöpumpulta menee putki varaajan alaosaan ja lämmitysverkkoon lähtee varaajan yläosasta ja lämmitysverkon paluu tulee suoraan lämpöpumpulle.Tämä kytkentä toimii yleensä ongelmitta.
-kolmeputkinen (muistaakseni) niin että lämpöpumpulta menee joko varaajan ylä- tai alaosaan,varaajan yläosasta meno lämmitysverkkoon ja paluu varaajan alaosaan ja lämpöpumpulle.Tässä putkikytkennässä pitäisi olla takaiskuventtiili varaajan alaosaan menevässä paluuputkessa ,sen tarkoitus estää virtaus varaajan alaosasta lämpöpumpulle käyntijakson aikana.Taukojakson aikana paluuvirtaus lämmitysverkosta menee varaajaan.
Tämä kytkentä on aika kranttu että virtaukset ja takaiskuventtiili on oikein.
-neliputkinen siten että lämpöpumpun meno varaajan yläosaan ja paluu varaajan alaosasta.Lämmitysverkon meno varaajan yläosasta ja sen paluu varaajan alaosaan.
Periaatteessa käyntijakson aikana pitäisi lämmitysverkon ja puskurivaraajan vesitilavuuden lämpö nousta samoihin kuin lämpöpumpulta lähtevä menoveden lämpö.
Tässä saattaa toimintaan vaikuttaa mistä kohtaa lämpöpumpun pysäytyslämpötila mitataan,siis meno- vai paluuputkesta.
Jos varaajan putkiytkennästä, antureista ja kiertopumpu(i)sta olisi periaatepiirros niin siitä olisi selkeämpi ymmärtää kokonaisuus ja toiminta eri tilanteissa ;)
-
Käyntijaksojen pituudesta minulla ei ole tarkempaa faktaa. Kyllähän se nyt näillä nollakeleillä käy jo vähän pidempään kuin esim. +5 tai +10 asteen keleillä.
Kun tuntuu, että tauot olivat plussakeleilläkin aina vain sen 20 min, niin minusta se tuntuu liian vähältä.
Eikös tuo 400 l ole kuitenkin aika iso varaaja?
Mutta ymmärrän kyllä, että patteriverkostossa vesi jäähtyykin nopeammin, paluu on aina sen 6-8 astetta menoa alempi.
Puskuri on neliputkikytkennällä.
Koitin raapustaa havainnollistavan kuvan, saakohan tuosta selvää?
Lämmityspiirin 1 lämpötila on paluuveden mukaan ohjattu, jonka anturi sijaitsee puskurin alaosan taskussa.
Piirin 2 ohjaus taas tapahtuu menoveden mukaan, anturi on putken pinnassa.
Paluuvedet sekoittuvat sitten keskenään ja palaavat puskuriin, paitsi että piiristä 2 palaa takaisin kiertoon osa vedestä. Millä logiikalla sinne menee osa takaisin ja mikä osa palaa puskuriin on minulle suuri mysteeri...
Tilanne voisi olla toinen, jos olisi pelkästään lattialämmitystä koko talo. Olen meinannut testata järjestelmää siten, että sammutaisin piirin 1 vähäksi aikaa ja katsoa kuinka käy. Vielä pitäisi selvittää, miten sen piirin kierron katkaisisi järkevästi.
-
Tänään näytti siltä, että 20 min lepojakson aikana tosilämpötila tippui 2,5 astetta alle pyynnin ja sitten alkoikin kone tekemään lisää lämmintä vettä.
Ohjaako piirin 1 paluuvesianturi lämpöpumpun käyntiä?
Jos ohjaa niin kokeilisin siirtää ylemmäs varaajassa,toi varaajan alaosahan jäähtyy ensimmäisenä kun lämpöpumppu pysähtyy ja lämmitysverkosta tulee jäähtynyt paluuvesi joka laskeutuu painovoimaisesta varaajan alaosaan.
Jos varaajassa on anturille yhde korkeussuunnassa puolivälin yläpuolella niin laittaisin sinne ;)
Jos anturin siirto on hankalaa niin pidentäisin pakollista taukojaksoa johonkin 1h:n paikkeille ja tarkkailisin onko vaikutusta huonelämpötilaan.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=5751.0;attach=2652;image
-
Joo, piirin 1 anturi ohjaa toimintaa.
Ylempänä puskurissa on paikka anturille, eli voisin kokeilla siirtämistä siihen.
Mutta meneekö tuossa sitten joku logiikka sekaisin, jos siirrän ylemmäs?
Stiebelin ohjeistuksen mukaan ohjaus perustuu nimenomaan paluuveden arvoon...
Mutta jos muutoksella saa pidemmät käyntiajat, niin miksi ei.
-
400 litran varaajasta saadaan 5C lämpötilaerolla 2,3 kWh energiaa.
Näillä muutaman asteen ulkolämpötiloilla kuluttaa minun 1970-luvun 150m2 patteritalo lämmitykseen n. 2,4 kWh tunnissa.
Joten 400 litran varaajassa olisi energiaa n. yhdeksi tunniksi.
Sinun talosi lienee jonkin verran suurempi mutta kuitenkin pitäisi varaajassa riittää lämpöä n. 3/4 tunnin kulutukseen.
Näyttää siltä, että varaaja ei lataudu tai purkaudu kunnolla.
Kun systeemissä on kolme pumppua ja shunttipiiri, niin vanha Erkkikään ei tiedä ilman kattavaa mittausjärjestelmää mitenkä virtaukset ja lämpötilat käyttäytyvät.
ATS
-
Eli suattaapi olla, että kaikki ok tai suattaapi olla, että ei oo! :D
Talo on yhteensä 240 neliötä, jossa on autotallia ja kylmää varastoakin mukana.
Ehkä en vain ymmärrä tätä systeemiä tarpeeksi hyvin ja vain oletan, että puskuri ei pidä lämpöjä tarpeeksi...
Toki, jos sen pitäisi pitää lämpöjä n. 45 min, niin sehän tarkottaisi 20 min huiliajan päälle vielä 25 min taukoaikaa, ennen kuin käy tekemään.
Voi tosiaan olla hankala selvittää lopullista totuutta.
-
Lämpöpumpun sisäisen kiertovesipumpun virtauksen (liite kohta 1) tulisi olla suurempi kuin lämmityspiirien yhteisvirtaus (2).
Tällöin koneen käydessä varaajaan tulee enemmän lämmintä vettä kuin sieltä otetaan eli varaaja latautuu lämpimällä vedellä.
Jos virtaus (1) on pienempi kuin virtaus (2), oikaisee lämmin vesi suoraan lämmityspiireihin ja samalla kylmä paluuvesi nousee varaajaan eli varaaja latautuu kylmällä vedellä.
Jotta varaajan lataus ja purku toimisi hyvin tulisi koneen oma kiertovesipumppu olla seis koneen seistessä. Mitenkä on?
ATS
-
Muistaakseni koneen ollessa seis on ainoastaan sekoitinpiirin pumppu käynnissä.
Vähän epäselvää näin noviisille on, että mikä on ylipäätään sekoituspiiri...? "Mixer circuit pump" lontooksi.
-
Ja tähän jatkokysymyksenä: mitä tekee tässä järjestelmässä koneen sisäinen lämmityspiirin pumppu, jos kerran seinällä on kummallekin piirille omat ulkoiset pumput?
Lataako sisäinen pumppu sitten puskuria?
Kuinka monta pumppua tuossa vehkeessä itsessään on ja mitä ne kaikki tekee?
Manuaalista löytyy:
- Puskurisyöttöpumppu
- Lämmityspiirin pumppu
- Sekoittajan pumppu
- Liuospumppu
Liuospumpun (maapiiri) ja lämmityspiirin pumpun tehoja pääsee säätämään, kahdesta muusta ei löydy valikoista muuta kuin Diagnoosi -valikon alta kohdasta Järjestelmän tila se tilannekatsaus, joka kertoo mikä näistä pumpuista on päällä.
Olen ymmälläni!
-
Ja tähän jatkokysymyksenä: mitä tekee tässä järjestelmässä koneen sisäinen lämmityspiirin pumppu, jos kerran seinällä on kummallekin piirille omat ulkoiset pumput?
Lataako sisäinen pumppu sitten puskuria?
Sisäinen kiertopumppu jäähdyttää lauhdutinta ja sen pitää käydä aina kun kompressori käy.Eli kompressori lämmittää lauhdutinta ja sisäinen kiertopumppu vie lämpöä pois lauhduttimesta lämmitysverkkoon tai käyttövesivaraajaan.
- Puskurisyöttöpumppu= lauhduttimen kiertopumppu,kierrättää vettä lauhduttimen ja puskurivaraajan välillä
- Lämmityspiirin pumppu=patteriverkon kiertopumppu,kierrättää varaajan ja patterien väillä vettä
- Sekoittajan pumppu= lämmityspiiri 2 (lattialämmitys) shuntin jälkeen oleva kiertopumppu,kierrättää patteriverkosta shuntattua vettä lattiassa
- Liuospumppu=Lämpökaivon ja höyrystimen välinen kiertopumppu,kierrättää lämmönkeruuliuosta lämpökaivon ja lämpöpumpun välillä
-
Ja tähän jatkokysymyksenä: mitä tekee tässä järjestelmässä koneen sisäinen lämmityspiirin pumppu, jos kerran seinällä on kummallekin piirille omat ulkoiset pumput?
Lataako sisäinen pumppu sitten puskuria?
Sisäinen kiertopumppu jäähdyttää lauhdutinta ja sen pitää käydä aina kun kompressori käy.Eli kompressori lämmittää lauhdutinta ja sisäinen kiertopumppu vie lämpöä pois lauhduttimesta lämmitysverkkoon tai käyttövesivaraajaan.
- Puskurisyöttöpumppu= lauhduttimen kiertopumppu,kierrättää vettä lauhduttimen ja puskurivaraajan välillä
- Lämmityspiirin pumppu=patteriverkon kiertopumppu,kierrättää varaajan ja patterien väillä vettä
- Sekoittajan pumppu= lämmityspiiri 2 (lattialämmitys) shuntin jälkeen oleva kiertopumppu,kierrättää patteriverkosta shuntattua vettä lattiassa
- Liuospumppu=Lämpökaivon ja höyrystimen välinen kiertopumppu,kierrättää lämmönkeruuliuosta lämpökaivon ja lämpöpumpun välillä
Kiitokset selvityksestä!
Yksi ihmetys vielä: patteriverkostollekin on oma ulkoinen pumppu seinällä, josta tehoja voi säätää manuaalisesti. Onko tuo Lämmityspiirin pumppu sitten joku sisäinen, joka työntää puskurilta vesiä kohti kahta ulkoista pumppua...?
Ja pitäisikö tuon pumpun tehoa sitten rajoittaa jotenkin, jos se olisi ratkaisu puskurin toimintaan, eli saisi hieman enemmän varaavuutta ja lepoaikaa?
Kun ei mene jakeluun.
-
Ja tähän jatkokysymyksenä: mitä tekee tässä järjestelmässä koneen sisäinen lämmityspiirin pumppu, jos kerran seinällä on kummallekin piirille omat ulkoiset pumput?
Lataako sisäinen pumppu sitten puskuria?
Kuinka monta pumppua tuossa vehkeessä itsessään on ja mitä ne kaikki tekee?
Manuaalista löytyy:
- Puskurisyöttöpumppu
- Lämmityspiirin pumppu
- Sekoittajan pumppu
- Liuospumppu
Liuospumpun (maapiiri) ja lämmityspiirin pumpun tehoja pääsee säätämään, kahdesta muusta ei löydy valikoista muuta kuin Diagnoosi -valikon alta kohdasta Järjestelmän tila se tilannekatsaus, joka kertoo mikä näistä pumpuista on päällä.
Olen ymmälläni!
Ei kai sulla oikeesti ole pumpun sisällä kun liuos ja lauhduttimen pumput. Ne ulkoiset on sitten käsisäätöisiä?
Jollekkin voi ohjaus olla mutta ihan ite pitää säätää.
Pistä se patterilinjan pumppu ykköselle ja katso riittääkö teho. Jos ei niin sitten kakkoselle ja niin edeten.
Jos siellä kipisissä on 8mm putki lämmittämässä niin pönttö vaan tosi kuumaksi ja pattereilta sitten virtausta niin pieneksi kuin mahdollista..
Tuossa tapauksessa ei liene menoveden lämmöille ole tehtävissä mitään.
Toisin sanoen lattiapiiri täysille ja sen mukaan pöntön lämmöt.
-
Ja tähän jatkokysymyksenä: mitä tekee tässä järjestelmässä koneen sisäinen lämmityspiirin pumppu, jos kerran seinällä on kummallekin piirille omat ulkoiset pumput?
Lataako sisäinen pumppu sitten puskuria?
Kuinka monta pumppua tuossa vehkeessä itsessään on ja mitä ne kaikki tekee?
Manuaalista löytyy:
- Puskurisyöttöpumppu
- Lämmityspiirin pumppu
- Sekoittajan pumppu
- Liuospumppu
Liuospumpun (maapiiri) ja lämmityspiirin pumpun tehoja pääsee säätämään, kahdesta muusta ei löydy valikoista muuta kuin Diagnoosi -valikon alta kohdasta Järjestelmän tila se tilannekatsaus, joka kertoo mikä näistä pumpuista on päällä.
Olen ymmälläni!
Ei kai sulla oikeesti ole pumpun sisällä kun liuos ja lauhduttimen pumput. Ne ulkoiset on sitten käsisäätöisiä?
Jollekkin voi ohjaus olla mutta ihan ite pitää säätää.
Pistä se patterilinjan pumppu ykköselle ja katso riittääkö teho. Jos ei niin sitten kakkoselle ja niin edeten.
Jos siellä kipisissä on 8mm putki lämmittämässä niin pönttö vaan tosi kuumaksi ja pattereilta sitten virtausta niin pieneksi kuin mahdollista..
Tuossa tapauksessa ei liene menoveden lämmöille ole tehtävissä mitään.
Joo, kävin reletestillä äsken kokeilemassa. Sekoittajan pumppu on tosiaan lattialämmityksen ulkoisen pumpun ohjaus ja lämmityspiirin pumppu on patteriverkoston pumpun ohjaus. Sitä kyllä en ymmärrä edelleenkään, että mitä tehoa koneesta säädetään, kun voi valita lämmityspiirin pumpun tehon... Sehän säädetään manuaalisesti ulkoisesta pumpusta!?
Ja mikä ihme on sitten puskurin syöttöpumppu? Parempi antaa olla koko asian...
Niin meinaatko, että ohut 12 mm putki ja kipsi vaatii sitten vain kovat lämmöt, eikä sille mitään voi? Siltä se kyllä alkaa vaikuttamaan...
Kun tässä hain vielä sitä, että kuinka saisi puskurin varaavuutta lisättyä. Laitan yöksi pienemmälle sen patteriverkoston pumpun, katsotaan kuinka käy.
-
Ja tähän jatkokysymyksenä: mitä tekee tässä järjestelmässä koneen sisäinen lämmityspiirin pumppu, jos kerran seinällä on kummallekin piirille omat ulkoiset pumput?
Lataako sisäinen pumppu sitten puskuria?
Kuinka monta pumppua tuossa vehkeessä itsessään on ja mitä ne kaikki tekee?
Manuaalista löytyy:
- Puskurisyöttöpumppu
- Lämmityspiirin pumppu
- Sekoittajan pumppu
- Liuospumppu
Liuospumpun (maapiiri) ja lämmityspiirin pumpun tehoja pääsee säätämään, kahdesta muusta ei löydy valikoista muuta kuin Diagnoosi -valikon alta kohdasta Järjestelmän tila se tilannekatsaus, joka kertoo mikä näistä pumpuista on päällä.
Olen ymmälläni!
Ei kai sulla oikeesti ole pumpun sisällä kun liuos ja lauhduttimen pumput. Ne ulkoiset on sitten käsisäätöisiä?
Jollekkin voi ohjaus olla mutta ihan ite pitää säätää.
Pistä se patterilinjan pumppu ykköselle ja katso riittääkö teho. Jos ei niin sitten kakkoselle ja niin edeten.
Jos siellä kipisissä on 8mm putki lämmittämässä niin pönttö vaan tosi kuumaksi ja pattereilta sitten virtausta niin pieneksi kuin mahdollista..
Tuossa tapauksessa ei liene menoveden lämmöille ole tehtävissä mitään.
Joo, kävin reletestillä äsken kokeilemassa. Sekoittajan pumppu on tosiaan lattialämmityksen ulkoisen pumpun ohjaus ja lämmityspiirin pumppu on patteriverkoston pumpun ohjaus. Sitä kyllä en ymmärrä edelleenkään, että mitä tehoa koneesta säädetään, kun voi valita lämmityspiirin pumpun tehon... Sehän säädetään manuaalisesti ulkoisesta pumpusta!?
Ja mikä ihme on sitten puskurin syöttöpumppu? Parempi antaa olla koko asian...
Niin meinaatko, että ohut 12 mm putki ja kipsi vaatii sitten vain kovat lämmöt, eikä sille mitään voi? Siltä se kyllä alkaa vaikuttamaan...
Kun tässä hain vielä sitä, että kuinka saisi puskurin varaavuutta lisättyä. Laitan yöksi pienemmälle sen patteriverkoston pumpun, katsotaan kuinka käy.
Onhan tuo 12mm tosi pieni putki lämmittämään yhtään mitään.
Puskuri vaan tarpeeksi lämpimäksi ja siitä sitten jako virtauksilla sopivaksi. Noista ohjauksista ei mulla ole kokemusta kuin tosta omasta koneesta.
Alkaa noissa Saksalaisissa olla tuota säädettävyyttä enemmän kuin järki sallii.
-
En nyt kyllä täysin ymmärrä, miksi lattialämmityksen putkikoko olisi tässä se ongelma.
Kun olen tässä koittanut saada selville toimiiko puskuri oikein, kuinka sitä säädetään ja millä saisi käynti- / lepoaikoja kasvatettua.
Illalla mitattuna lattialämmityksen menon ja paluun ero oli vähän yli 3 astetta. Kun taas patteriverkostossa ero oli muistaakseni 6 astetta.
Mielestäni virtaus riittää lattiassa ja jos pienennän patteriverkoston pumpun tehoa, niin kasvaakohan delta liian suureksi?
-
En nyt kyllä täysin ymmärrä, miksi lattialämmityksen putkikoko olisi tässä se ongelma.
Kun olen tässä koittanut saada selville toimiiko puskuri oikein, kuinka sitä säädetään ja millä saisi käynti- / lepoaikoja kasvatettua.
Illalla mitattuna lattialämmityksen menon ja paluun ero oli vähän yli 3 astetta. Kun taas patteriverkostossa ero oli muistaakseni 6 astetta.
Mielestäni virtaus riittää lattiassa ja jos pienennän patteriverkoston pumpun tehoa, niin kasvaakohan delta liian suureksi?
Se puskuri toimii niin oikein kuin se voi. Puskuri kasvattaa lämmitysjärjestelmän tilavuutta.
Erilaiset tarpeet vaan kuten tässä on se ongelma.
Pumppu ei pysty, vaikka siinä olisi neljälle eri ulkoselle pumpulle ohjaus, tarjoilemaan sitä oikean lämpöistä vettä vaan esim. varaajasta se on otettava. Yleensä se kuumin kierto voittaa :)
-
Vaikuttiko patteripiirin pumpun tehon pienentäminen jotain?
Lisäksi voit kokeilla mitä vaikuttaa lämpöpumpun oman kiertovesipumpun tehon lisääminen.
Lisäisitkö tuohon hienoon kytkentäkuvaan kaikkien lämpötilamittausten paikat.
ATS
-
En huomannut, että olisi vaikuttanut.
Aamulla taas tuskailin yläkerran lämpötilojen kanssa... Ei siellä nyt kylmä ollut, 21 astetta huonelämpö, mutta verkostoon menikin yli 37 asteista vettä...
Pakkasta ulkona -5 astetta. Että näin meillä tänään.
Tulipa mieleen sitten, että laitan lattian kiertovesipumpun täysille, nythän se kävi kakkosella, josko auttaisi asiaan. Ehkä tämä olisi pitänyt tehdä jo aiemmin.
Tämä selviää iltapäivällä.
Vähän vaikutti nimittäin siltä, että makkarit olivat lämpimämpiä kuin olohuone, jossa lenkkien pituudet ovat aivan toista luokkaa. Josko johtuisi virtauksista.
Lämpöpumpun pumput pyörivät jo 100 % teholla, paitsi käyttöveden pumppu on 50 % teholla.
Kuvaan piirtelinkin jo anturien paikat, eli lattian mittaus tapahtuu kiertovesipumpun jälkeen menovesiputken pinnasta ja patteriverkoston anturi on puskurin alaosan mittaustaskussa.
Vai eikö siitä tieteellisesti tehdystä kuvasta saanut selvää? :D
Patteriverkostolle löytyy lisäksi analogiset mittarit kiertovesipumpun jälkeen, ne jäi kuvasta pois.
Pudotin myös "Saadin dyn" -asetuksen takaisin alkuperäiseen kymppiin, ei sekään lepoaikoja kasvattanut.
-
Paljonkohan vaikuttaa antureiden toimintaan se, että pannuhuoneessa on eristämätön tuuletusaukko ulos?
Nythän tuo pitäisi tilkitä, kun ei ole öljymasiinaa lämpöä tuottamassa.
En kyllä usko, että kylmä hohkaa puskurin alaosan mittaustaskuun niin kovin, että vaikutusta olisi. Mutta kyllä se reikä tukkia pitää ennen kovia pakkasia.
-
Lämpöpumpun pumput pyörivät jo 100 % teholla, paitsi käyttöveden pumppu on 50 % teholla
Onko sinulla kuuman käyttöveden verkossa kiertopumppu?Siis sellainen että hanasta tulee heti kuumaa vettä?
Jos on niin pyöriikö se jatkuvasti?
-
Ei siellä nyt kylmä ollut, 21 astetta huonelämpö, mutta verkostoon menikin yli 37 asteista vettä...
Pakkasta ulkona -5 astetta. Että näin meillä tänään.
Lämpöpumpun pumput pyörivät jo 100 % teholla, paitsi käyttöveden pumppu on 50 % teholla.
Pudotin myös "Saadin dyn" -asetuksen takaisin alkuperäiseen kymppiin, ei sekään lepoaikoja kasvattanut.
Pari kommenttia:
Puskurivaraajan lämpötilan määrittelee shunttaamattoman piirin (patteri) tarve/pyyntö.
Jos sinulla oikeasti menee 37C yläkerran lattiaan... -5C pihalla ja huonelämpötila on 21C, niin lattialämmityksessä on jotain pahasti pielessä. Pyydä suunnittelija / asentaja käymään. Lämmitysongelmat lattialämmityksessä ei johdu lämpöpumpusta tai puskurisäiliöstä. Neuvoisin kuitenkin nostamaan lattialämmityspiirin pumppua shuntin jälkeen nopeammalle. silloin energiaa siirtyy enemmän.
Lämpöpumpussa ei ole "käyttöveden" pumppua, jollei sinulla ole käyttöveden kiertoa.
Siinä on:
1. Liuospumpumppu keruupiirille. (sisällä koneessa)
2. Latauspumppu lämpöpumpun ja puskurin välille. (sisällä koneessa)
3. Lämpöjohtopumppu 1. patteriverkostolle
4. Lämpöjohtopumppu 2. shuntin jälkeen lattialämmitykselle.
Patteripiirin säätökäyrä vaikuttaa ja mittaa paluuvettä ja tosiaan säätää puskurivaraajan lämpötilan. (pidä anturi puskurin alaosassa.)
Lattialämmityspiirin lämmityskäyrä ohjaa menoveden lämpötilaa shuntin jälkeen.
Automatiikka laskee ja säätää puskurivaraajan lämpötilan kytkentäeroa sen mukaan paljonko talo vie energiaa ja millä vauhdilla. Kun sinulla on patterit, niin koko laskenta ja COP jne. perustuu patteripiiriin. Jos kone lähtee päälle kun 20 min on saavutettu, niin se lähtee sen takia koska talo on syönyt energiaa ja lisää tarvitaan.
Tuki mielellään aukot teknisessä tilassa, mutta anturitaskujen lämpötiloihin se ei vaikuta.
-
Ei ole sellaista käyttöveden pumppua, että hanasta tulisi kuumaa heti.
Mutta kyllähän valikoista löytyy joku käyttöveden pumpun nopeusasetus, Käyttöönotto -valikon takaa.
Mitä se sitten tarkoittaa, mene ja tiedä. Onko joku huonosti suomennettu kohta...
Liitteessä kuva lontoon kielisestä manuaalista, DHW = käyttövesi.
Joo, ei ole lämpöpumpun ongelma, jos lattia ei lämpene. Tätä asiaa olen puinut toisessa ketjussa. Välillä jo näytti, että lämpö riittää, mutta nyt taas näyttää, että ei.
Katsotaan kuinka kierrosten lisääminen auttaa asiaan.
Ja tosiaan, patteriverkon lämpötila ohjaa lämpöpumpun toimintaa. Tässä tulee kohta vain jo se raja vastaan, että lattialämmitys ohjaa toimintaa, korkeiden lämpötilojen takia. :D
Pitänee jossain vaiheessa testailla kuinka käy, jos patterikierron laittaisi kokonaan kiinni. Tai laittaisi muutaman patterin termaria pienemälle niissä tiloissa, joissa tämä on mahdollista.
-
Ei ole sellaista käyttöveden pumppua, että hanasta tulisi kuumaa heti.
Mutta kyllähän valikoista löytyy joku käyttöveden pumpun nopeusasetus, Käyttöönotto -valikon takaa.
Mitä se sitten tarkoittaa, mene ja tiedä. Onko joku huonosti suomennettu kohta...
Liitteessä kuva lontoon kielisestä manuaalista, DHW = käyttövesi.
Joo, ei ole lämpöpumpun ongelma, jos lattia ei lämpene. Tätä asiaa olen puinut toisessa ketjussa. Välillä jo näytti, että lämpö riittää, mutta nyt taas näyttää, että ei.
Katsotaan kuinka kierrosten lisääminen auttaa asiaan.
Ja tosiaan, patteriverkon lämpötila ohjaa lämpöpumpun toimintaa. Tässä tulee kohta vain jo se raja vastaan, että lattialämmitys ohjaa toimintaa, korkeiden lämpötilojen takia. :D
Pitänee jossain vaiheessa testailla kuinka käy, jos patterikierron laittaisi kokonaan kiinni. Tai laittaisi muutaman patterin termaria pienemälle niissä tiloissa, joissa tämä on mahdollista.
Onko tuossa sellainen tilanne että pumppua ohjaakin kaksi anturia. Patteripiiri stoppaa konetta ja lattialämmityspiiri pyytää lisää?
-
Ei ole sellaista käyttöveden pumppua, että hanasta tulisi kuumaa heti.
Mutta kyllähän valikoista löytyy joku käyttöveden pumpun nopeusasetus, Käyttöönotto -valikon takaa.
Mitä se sitten tarkoittaa, mene ja tiedä. Onko joku huonosti suomennettu kohta...
Liitteessä kuva lontoon kielisestä manuaalista, DHW = käyttövesi.
Joo, ei ole lämpöpumpun ongelma, jos lattia ei lämpene. Tätä asiaa olen puinut toisessa ketjussa. Välillä jo näytti, että lämpö riittää, mutta nyt taas näyttää, että ei.
Katsotaan kuinka kierrosten lisääminen auttaa asiaan.
Ja tosiaan, patteriverkon lämpötila ohjaa lämpöpumpun toimintaa. Tässä tulee kohta vain jo se raja vastaan, että lattialämmitys ohjaa toimintaa, korkeiden lämpötilojen takia. :D
Pitänee jossain vaiheessa testailla kuinka käy, jos patterikierron laittaisi kokonaan kiinni. Tai laittaisi muutaman patterin termaria pienemälle niissä tiloissa, joissa tämä on mahdollista.
Onko tuossa sellainen tilanne että pumppua ohjaakin kaksi anturia. Patteripiiri stoppaa konetta ja lattialämmityspiiri pyytää lisää?
Kyllä uskoakseni kumpikin anturi ohjaa, mutta ei pumppu mielestäni ikinä pysähdy, ennen kuin kumpikin piiri on saavuttanut ohjearvonsa.
Sehän tässä on hieman erikoista, kun puskurin ohjelämpötila on sama kuin piirin 1 (patteriverkosto), jonka anturi siis on puskurin alaosassa, paluuveden linjan kupeessa. Ja piiri 2 (lattialämmitys) on menoveden mukaan säätyvä. Tällä hetkellä minulla on kummankin piirin asetukset samoissa, huonelämpö 22 ja käyrä 0,56. Lattiaan lähtee n. 36,5 asteista vettä ja pattereille taas 6-9 astetta enemmän (n. 42), koska logiikka laskee niin. Vaikka siis pyynti on sama 36,5, mutta tämä onkin paluuveden mukaan. Jos haluaisin pattereille lähtevän vaikkapa vain 40 asteista, niin laskisin piirin 1 käyrää, jotta ohjearvoksi tulisi 34,5. Sepä ei autakkaan mitään, koska lattiapiirin pyynti on edelleen se 36,5, joka muuttuu tällöin puskurin ohjelämmöksi, jolloin taas menee pattereille sitä samaa 42 asteista vettä.
Saikohan tuosta mitään selvää.
Ei taida olla ihan pala kakkua tällainen yhdistetty patteri- / lattialämmitys. Ainakaan kun lattiaan pitää puskea suht lämmintä vettä.
Tosin, suunnitelufirman mukaan yhdistelmällä vanha talo + kipsilevylattiassa olevat putket, joutuu vesi olemaan 4-5 astetta normaalia lämpimämpää. Jos tämän hetkinen käyrä pelaa kovemmilla pakkasillakin, niin ei tuolloin kiertoon tarvita kuin vähän yli 40 asteista vettä. Ja ilmeisesti uudemmissa taloissa riittää 30-35 asteinen vesi... Tällöinhän kaikki on ok? Olis varmaan pitänyt tilata se betoniauto kesällä pihaan ja valaa putket lattiaan!
-
Ei ole sellaista käyttöveden pumppua, että hanasta tulisi kuumaa heti.
Mutta kyllähän valikoista löytyy joku käyttöveden pumpun nopeusasetus, Käyttöönotto -valikon takaa.
Mitä se sitten tarkoittaa, mene ja tiedä. Onko joku huonosti suomennettu kohta...
Liitteessä kuva lontoon kielisestä manuaalista, DHW = käyttövesi.
Joo, ei ole lämpöpumpun ongelma, jos lattia ei lämpene. Tätä asiaa olen puinut toisessa ketjussa. Välillä jo näytti, että lämpö riittää, mutta nyt taas näyttää, että ei.
Katsotaan kuinka kierrosten lisääminen auttaa asiaan.
Ja tosiaan, patteriverkon lämpötila ohjaa lämpöpumpun toimintaa. Tässä tulee kohta vain jo se raja vastaan, että lattialämmitys ohjaa toimintaa, korkeiden lämpötilojen takia. :D
Pitänee jossain vaiheessa testailla kuinka käy, jos patterikierron laittaisi kokonaan kiinni. Tai laittaisi muutaman patterin termaria pienemälle niissä tiloissa, joissa tämä on mahdollista.
Onko tuossa sellainen tilanne että pumppua ohjaakin kaksi anturia. Patteripiiri stoppaa konetta ja lattialämmityspiiri pyytää lisää?
Kyllä uskoakseni kumpikin anturi ohjaa, mutta ei pumppu mielestäni ikinä pysähdy, ennen kuin kumpikin piiri on saavuttanut ohjearvonsa.
Sehän tässä on hieman erikoista, kun puskurin ohjelämpötila on sama kuin piirin 1 (patteriverkosto), jonka anturi siis on puskurin alaosassa, paluuveden linjan kupeessa. Ja piiri 2 (lattialämmitys) on menoveden mukaan säätyvä. Tällä hetkellä minulla on kummankin piirin asetukset samoissa, huonelämpö 22 ja käyrä 0,56. Lattiaan lähtee n. 36,5 asteista vettä ja pattereille taas 6-9 astetta enemmän (n. 42), koska logiikka laskee niin. Vaikka siis pyynti on sama 36,5, mutta tämä onkin paluuveden mukaan. Jos haluaisin pattereille lähtevän vaikkapa vain 40 asteista, niin laskisin piirin 1 käyrää, jotta ohjearvoksi tulisi 34,5. Sepä ei autakkaan mitään, koska lattiapiirin pyynti on edelleen se 36,5, joka muuttuu tällöin puskurin ohjelämmöksi, jolloin taas menee pattereille sitä samaa 42 asteista vettä.
Saikohan tuosta mitään selvää.
Ei taida olla ihan pala kakkua tällainen yhdistetty patteri- / lattialämmitys. Ainakaan kun lattiaan pitää puskea suht lämmintä vettä.
Tosin, suunnitelufirman mukaan yhdistelmällä vanha talo + kipsilevylattiassa olevat putket, joutuu vesi olemaan 4-5 astetta normaalia lämpimämpää. Jos tämän hetkinen käyrä pelaa kovemmilla pakkasillakin, niin ei tuolloin kiertoon tarvita kuin vähän yli 40 asteista vettä. Ja ilmeisesti uudemmissa taloissa riittää 30-35 asteinen vesi... Tällöinhän kaikki on ok? Olis varmaan pitänyt tilata se betoniauto kesällä pihaan ja valaa putket lattiaan!
Tuo valu olisi ollut varmaan paras ratkaisu.
Sinuna ajaisin sen varaajan niin lämpöiseksi kun lattiapiiri pyytää, tai vähän yli.
Sen jälkeen patteripiirin virtaukset niin pienelle kuin tuossa tilanteessa voi.
-
Toisaalta valun tekeminen olisi pakottanut vuokraamaan jonkon kontin pihalle, jotta kalusteet olisi saanut johonkin. Ei oikein sekään huvittanut. Paljon mukavampi oli leikellä monta viikkoa kipsiä! :D
Voiko tuo patteripiirin pumppu olla se avain tähän hommaan? Että syö niin paljon virtausta? Onko sitäkään piiriä hyvä laskea jäähtymään liikaa... Kun laitoin kyseistä pumppua pienemmälle, niin menon ja paluun ero oli jo luokkaa 9 astetta.
-
Voiko tuo patteripiirin pumppu olla se avain tähän hommaan? Että syö niin paljon virtausta? Onko sitäkään piiriä hyvä laskea jäähtymään liikaa... Kun laitoin kyseistä pumppua pienemmälle, niin menon ja paluun ero oli jo luokkaa 9 astetta
Aika kimurantti yhtälö.Koska lattiapiirin vesi shuntataan patteriverkosta niin patteriverkon virtaukseen ja paluun lämpötilaan taitaa vaikuttaa myös lattiapiirin shuntin asento.
Jos lattiapiirin shuntti on täysin auki niin silloin patteriverkon virtaus suurenee koska lattia ottaa kaiken lattiassa kiertävän virtauksen patteriverkosta ja silloin ainakin patteriverkon paluun lämpötila laskee.
Jos taas lattiapiirin shuntti on täysin kiinni niin lattiapiiri ei ota patteriverkosta laisinkaan virtausta ja patteriverkon paluun lämpötila on jonkin verran korkeampi kun lattia ei jäähdytä patteriverkon paluuta.
Ehkä tuossa kannattaisi kokeilla seppaantin aiemmin esittämää ajatusta että hidasta reilusti patteriverkon kiertopumpun nopeutta ja suurenna vaikka maksimiin lauhdutinkiertopumpun (lämpöpumpun ja puskurivaraajan välisen kiertopumpun) nopeus/virtaus.
Silloin ainakin puskurivaraaja latautuu joka käyntijaksolla kokonaan kuumaksi ja se saattais stabiliseerata lämmitysverkon toimintaa
-
Voiko tuo patteripiirin pumppu olla se avain tähän hommaan? Että syö niin paljon virtausta? Onko sitäkään piiriä hyvä laskea jäähtymään liikaa... Kun laitoin kyseistä pumppua pienemmälle, niin menon ja paluun ero oli jo luokkaa 9 astetta
Aika kimurantti yhtälö.Koska lattiapiirin vesi shuntataan patteriverkosta niin patteriverkon virtaukseen ja paluun lämpötilaan taitaa vaikuttaa myös lattiapiirin shuntin asento.
Jos lattiapiirin shuntti on täysin auki niin silloin patteriverkon virtaus suurenee koska lattia ottaa kaiken lattiassa kiertävän virtauksen patteriverkosta ja silloin ainakin patteriverkon paluun lämpötila laskee.
Jos taas lattiapiirin shuntti on täysin kiinni niin lattiapiiri ei ota patteriverkosta laisinkaan virtausta ja patteriverkon paluun lämpötila on jonkin verran korkeampi kun lattia ei jäähdytä patteriverkon paluuta.
Ehkä tuossa kannattaisi kokeilla seppaantin aiemmin esittämää ajatusta että hidasta reilusti patteriverkon kiertopumpun nopeutta ja suurenna vaikka maksimiin lauhdutinkiertopumpun (lämpöpumpun ja puskurivaraajan välisen kiertopumpun) nopeus/virtaus.
Silloin ainakin puskurivaraaja latautuu joka käyntijaksolla kokonaan kuumaksi ja se saattais stabiliseerata lämmitysverkon toimintaa
Joo, on hankala yhtälö.
Lattiaan haarautuu kyllä putket ennen patteriverkon kiertovesipumppua, eli ns. ensimmäisenä linjassa. Mutta sillä nyt ei kai liikaa ole väliä.
Yöllä oli patteripuoli hitaalla ja aamulla on delta jotakuinkin 9 astetta. Patteri alkoivat jo olemaan liian haaleita.
Ja koneen pumput laulaa mielestäni kaikki jo täysillä.
Jos lattiapiirin shuntti on täysin auki, niin eikös se suurenna virtausta lattiassa ja pienennä sitä patteriverkostossa? Ei kai suinkaan kasva?
Auttaiskohan muuten mitään kokeilla sillä jollain vakiopainekäyrällä ajoa, joka kummassakin kiertopumpussa on? Onko noilla mitään käytännön merkitystä?
Pitääpä laittaa ne päiväksi siihen asentoon ja kokeilla.
-
Jos lattiapiirin shuntti on täysin auki, niin eikös se suurenna virtausta lattiassa ja pienennä sitä patteriverkostossa? Ei kai suinkaan kasva?
Auttaiskohan muuten mitään kokeilla sillä jollain vakiopainekäyrällä ajoa, joka kummassakin kiertopumpussa on? Onko noilla mitään käytännön merkitystä?
Pitääpä laittaa ne päiväksi siihen asentoon ja kokeilla.
Jos shunttia aukaisee, niin patteriverkkoon virtaus laskee.
Kannattaa kokeilla vakiopainekäyrällä ajoa.
Onhan kytkentä oheisen kuvan mukainen?
ATS
-
Jos lattiapiirin shuntti on täysin auki, niin eikös se suurenna virtausta lattiassa ja pienennä sitä patteriverkostossa? Ei kai suinkaan kasva?
Auttaiskohan muuten mitään kokeilla sillä jollain vakiopainekäyrällä ajoa, joka kummassakin kiertopumpussa on? Onko noilla mitään käytännön merkitystä?
Pitääpä laittaa ne päiväksi siihen asentoon ja kokeilla.
Jos shunttia aukaisee, niin patteriverkkoon virtaus laskee.
Kannattaa kokeilla vakiopainekäyrällä ajoa.
Onhan kytkentä oheisen kuvan mukainen?
ATS
On. Kytkentä on juurikin tuolla tavalla.
-
Tuossa kuvassa näkyy selvästi miten neliputkikytkennällä olevassa varaajassa lauhdutinpumpun kovempi virtaus lämpöpumpun käydessä nostaa patteriverkon menoveden lämpötilaa ja kun lauhdutinpumppu pysähtyy niin patteriverkon menoveden lämpötila palautuu.
Patteriverkolle on Oumanin shuntti mutta näyttää että lauhdutinpumpun suurempi virtaus lämpöpumpun käyntijakson aikana jotenkin estää shuntin toiminnan ja patteriverkkoon menee samanlämpöinen vesi mitä lämpöpumpulta tulee varaajaan.
Voisikohan WPC10 lattiapiirin shuntissa olla jotain samantapaista ilmiötä eli lämpöpumpun käyntijakson aikana lattian menoveden lämpö nousee ja kun käyntijakso päättyy niin lattian menoveden lämpö laskee ?
http://aijaa.com/PRDeOT
edit: Oumanin shuntti alkoikin näköjään sekoilemaan,jumittuu täysin auki asentoon.
-
Tuossa kuvassa näkyy selvästi miten neliputkikytkennällä olevassa varaajassa lauhdutinpumpun kovempi virtaus lämpöpumpun käydessä nostaa patteriverkon menoveden lämpötilaa ja kun lauhdutinpumppu pysähtyy niin patteriverkon menoveden lämpötila palautuu.
Patteriverkolle on Oumanin shuntti mutta näyttää että lauhdutinpumpun suurempi virtaus lämpöpumpun käyntijakson aikana jotenkin estää shuntin toiminnan ja patteriverkkoon menee samanlämpöinen vesi mitä lämpöpumpulta tulee varaajaan.
Voisikohan WPC10 lattiapiirin shuntissa olla jotain samantapaista ilmiötä eli lämpöpumpun käyntijakson aikana lattian menoveden lämpö nousee ja kun käyntijakso päättyy niin lattian menoveden lämpö laskee ?
http://aijaa.com/PRDeOT
edit: Oumanin shuntti alkoikin näköjään sekoilemaan,jumittuu täysin auki asentoon.
Ok, eli kyse olikin häiriöstä.
Tuntuu, että tässä omassa systeemissä lattiapiiri käyttäytyy rauhallisemmin liikkein ja patteripiiri sotkee kuvioita. Mene ja tiedä. Kun vielä pääsis testaamaan sen, että miten kokonaisuus toimii, jos sulkee patteripiirin vähäksi aikaa. Toki siten, ettei paikat pääse jäätymään sillä välin.
-
Tällaisessa moniongelmaisessa järjestelmässä on vaikea selvittää syy- seuraussuhteita ilman että mittausarvoista piirretään trendit.
Saako tästä sakemannista logitettua mittauksia jollain tapaa ulos?
Ellei saa niin sitten sinun on istuttava pumpun vieressä ja käsin kirjattava kaikki mittausarvot paperille vähintään 1 min välein yhden kokonaisen käyntijakson (käynti seis) ajalta.
ATS
-
Tällaisessa moniongelmaisessa järjestelmässä on vaikea selvittää syy- seuraussuhteita ilman että mittausarvoista piirretään trendit.
Saako tästä sakemannista logitettua mittauksia jollain tapaa ulos?
Ellei saa niin sitten sinun on istuttava pumpun vieressä ja käsin kirjattava kaikki mittausarvot paperille vähintään 1 min välein yhden kokonaisen käyntijakson (käynti seis) ajalta.
ATS
Lohduttavaa ajatella, että itsellä on moniongelmainen järjestelmä... :)
Kyllä pumpusta pitäisi saada jollain tavalla dataa ulos, näin täällä jossain ketjussa siitä keskustelua.
Tosin, itsellä ei ole tarvittavaa piuhaa, vanhasta pc:stä saisi kyllä varmaan työkoneen siihen.
Viikonlopun aikana pitää ottaa työn alle yläkerran ulko-ovien tiivistäminen. Parvekkeen sisäoven alta sekä tuulikaapin sisäoven alta kun hävisi kynnykset remontissa, niin sieltä pääsee kylmää virtaamaan. Ja ulko-ovet vuotaa, sen tiedän. Toki en usko, että tämä korjaus mitään älyttömiä auttaa, mutta pitäähän tuo hoitaa kuntoon.
-
En edelleenkään ymmärrä koneen lyhyitä käynti- ja taukoaikoja...
Kun pakollinen 20 min taukoaika oli mennyt, oli piirin 1 lämpötila laskenut 0,8 astetta alle ohjearvon ja kone kävi jauhamaan lisää lämpöä?!
Piirin 2 arvo oli vielä tismalleen pyynnissä.
Siis mitä ihmettä?
Olisko joku säätö pielessä?
Tuleeko hiukka pätkäkäyntiä...
Miten muilla Stiebelisteillä tauot menee?
Paljonko on lämpötilat alle pyynnin kun lähtee tekemään lisää?
Pitääkö taukoaika muuttaa nollaan vai mitä tälle keksisi?
Tulipa taas monta kysymysmerkkiä tähänkin viestiin! :D
-
Saattaa olla itsellä lähellä tuota sinun ilmoittamaa 0,8c alitusta pyydetystä kun pumppu hörähtää käyntiin, sammuu n.3c yli pyynnin. Ei tiedä mitä vaikuttaa, kun tulevat vaihtamaan sen piirikortin josta oli juttua toisessa osiossa..
-
Saattaa olla itsellä lähellä tuota sinun ilmoittamaa 0,8c alitusta pyydetystä kun pumppu hörähtää käyntiin, sammuu n.3c yli pyynnin. Ei tiedä mitä vaikuttaa, kun tulevat vaihtamaan sen piirikortin josta oli juttua toisessa osiossa..
Lähteekö kone sinulla heti käyntiin 20 min huilin jälkeen?
Vai pitääkö vielä taukoa, kun laskuri on jo mennyt nollaan?
Omaan pumppuun vaihdettiin piirikortti syyskuun alussa, eikä sillä vaikutusta ollut.
Ehkä tuo masiina vain toimii noin?
-
Itsellä laitteena WPC7 ja 0.8c kun mennään alle puskurivaraajan(100 litraa) tavoite arvon pumppu lähteen käyntiin.
Käyntijakson loputtua lämpötila varaajassa noin 6.5c tavoite arvon päälle.Kun kulutusta on näillä keleillä niin vähän on lepojakso muutaman tunnin.
Omassa järjestelmässä on myös lattia ja patterilämmityspiirit mutta erona sinun kytkentään niitä ohjaa vain yksi lämmityspiiri.
Vedet shuntataan molempiin piireihin lämpöpumpun kv pumpun jälkeen omilla pumpuilla.Eli käytössä on kolme pumppua.
Homma on toiminut omasta mielestäni erittäin hyvin.
-
Itsellä laitteena WPC7 ja 0.8c kun mennään alle puskurivaraajan(100 litraa) tavoite arvon pumppu lähteen käyntiin.
Käyntijakson loputtua lämpötila varaajassa noin 6.5c tavoite arvon päälle.Kun kulutusta on näillä keleillä niin vähän on lepojakso muutaman tunnin.
Omassa järjestelmässä on myös lattia ja patterilämmityspiirit mutta erona sinun kytkentään niitä ohjaa vain yksi lämmityspiiri.
Vedet shuntataan molempiin piireihin lämpöpumpun kv pumpun jälkeen omilla pumpuilla.Eli käytössä on kolme pumppua.
Homma on toiminut omasta mielestäni erittäin hyvin.
Paljonko sinulla on säädin dyn -asetuksen arvo?
Itse laitoin sen takaisin arvoon 20 sekä pienensin ulkoisten kiertovesipumppujen nopeuksia ja sain kuin sainkin tauot hieman pidemmiksi.
Kokeilin myös säädin dyn -arvoa 30, mutta alkoi mielestäni pattereille menevä vesi jäähtyä liikaa.
Huomasin myös, että taitaa tuo n. 0,8 astetta olla aika vakiopudotus, minkä kone laskee veden lämmön mennä alle asetuksen. Olennaista taitaa olla ennenminkin se, kuinka paljon lämpimämmäksi vesi menee yli ohjearvon.
Viimeeksi ei oma koneeni lämmittänyt vettä kuin 2-2,5 astetta ohjeen yli ja näin ollen käyntikin jäi vähän lyhyeksi. Millähän tuohon pystyisi vielä vaikuttamaan, että tekisi enemmän yli pyynnin?
Mutta en kyllä millään pääse mihinkään tuntien taukoihin?!
Kumpikin piiri pyytää tällä hetkellä muistaakseni 29 asteista vettä (piiri 1 on tietenkin paluun arvo, meno siis hiukan korkeampi), kun ulkona on n. 7 astetta lämmintä.
Toki kämpässä ollutkin nyt 23 lämmintä...
Ja onko sinulla lattialämmitysputket betonin sisässä? Siinähän sitä varaavuutta tulee lisää.
-
Lämmitysputket on valettu betoniin ala vain noin 20 neliötä(kakku on kyllä aika ohut).Menovesi noin 30c,paluu noin 26c.
Säädin dyn on arvossa 30,itse tulkitsen tuon arvon vaikuttavan siihen kuinka nopeasti otetaan vastukset käyttöön lämmityksen yhteydessä.
Oliko siellä käyttöönotto puolella sellainen arvo kuin rakennusvaimennus.Voisiko se vaikuttaa tähän.Itsellä muistaakseni laitettu arvoon 1.
-
Taidanpa kokeilla vielä sitä dynin arvoa 30 itsekin. Koska muistaakseni tein muutoksen tuohon lepojakson aikana ja varmaan tilanne olisi toinen, jos sen olisi tehnyt käyntijakson aikana tai juuri sitä ennen, niin olisi varmaan lämmittänyt pidemmälle eikä sen jälkeen tippuisi liikaa alle pyynnin.
Joo, siellä jossain oli tuo rakennusvaimennus. Mielestäni se on oletusarvolla 1 omassa myllyssä, koska vanha talo kyseessä ja ykkönen on muistaakseni se, että kämppä ei ole niin tiivis.
Itselläkin on betonin sisällä patteriverkosta haarautettu kylppärin ja pukuhuoneen lattialämmitys.
Toki ei isoa alaa ole sekään.
Yläkerta tosiaan kipsiin tehty lattialämmitys.
-
Saattaa olla itsellä lähellä tuota sinun ilmoittamaa 0,8c alitusta pyydetystä kun pumppu hörähtää käyntiin, sammuu n.3c yli pyynnin. Ei tiedä mitä vaikuttaa, kun tulevat vaihtamaan sen piirikortin josta oli juttua toisessa osiossa..
Lähteekö kone sinulla heti käyntiin 20 min huilin jälkeen?
Vai pitääkö vielä taukoa, kun laskuri on jo mennyt nollaan?
Omaan pumppuun vaihdettiin piirikortti syyskuun alussa, eikä sillä vaikutusta ollut.
Ehkä tuo masiina vain toimii noin?
Nyt kun kelit ovat hieman viilentyneet pumppu huilaa sen pakollisen 20min jälkeenkin. Kelien ollessa "lämpimät" pumppu hörästää käyntiin heti 20min tauon jälkeen.(odotetaan onko sillä kortin vaihdolla merkitystä).
Se sääddyn asetus vaikuttaa vain vastusten välisiin kytkentöihin, ei vaikuta muuhun. Maahantuojalta tarkistettu.
-
Saattaa olla itsellä lähellä tuota sinun ilmoittamaa 0,8c alitusta pyydetystä kun pumppu hörähtää käyntiin, sammuu n.3c yli pyynnin. Ei tiedä mitä vaikuttaa, kun tulevat vaihtamaan sen piirikortin josta oli juttua toisessa osiossa..
Lähteekö kone sinulla heti käyntiin 20 min huilin jälkeen?
Vai pitääkö vielä taukoa, kun laskuri on jo mennyt nollaan?
Omaan pumppuun vaihdettiin piirikortti syyskuun alussa, eikä sillä vaikutusta ollut.
Ehkä tuo masiina vain toimii noin?
Nyt kun kelit ovat hieman viilentyneet pumppu huilaa sen pakollisen 20min jälkeenkin. Kelien ollessa "lämpimät" pumppu hörästää käyntiin heti 20min tauon jälkeen.(odotetaan onko sillä kortin vaihdolla merkitystä).
Se sääddyn asetus vaikuttaa vain vastusten välisiin kytkentöihin, ei vaikuta muuhun. Maahantuojalta tarkistettu.
Nyt kyllä rohkenen epäillä maahantuojan sanaa... :-\
Ainakin kun tuota arvoa olen kasvattanut, niin sis. laskelman luvut ovat suurentuneet, eli se laskuri, joka jollain tasolla näyttää jäljellä olevan käyntiajan.
Lisäksi Saksan foorumeilla käyttäjät puhuvat samaa, että tuota lukua kasvattamalla saa käyntiaikoihin pituutta. Regler dynamik saksaksi taisi olla se säädin dynamiikka...
Mutta mene ja tiedä sitten...
Jännää muuten tuokin, että lämpimällä kelillä huilaa sen 20 min ja sitten kylmemmällä pidempään?
Näinköhän se sitten vetäisee kylmällä kelillä pidemmälle yli ohjearvon?
-
The controller 31 DYN , value range 0 - 30. Set the regulator dynamics of the compressor and the electrical connection between the phases of measure for distance . Normally, the preset dynamics should act quickly enough and vibration-free . Fast reacting heating systems must be set lower than the value and very slow systems of higher value.
31 SAADIN DYN, Säätöalue 0 - 30. Asetettu säädindynamiikka on kompressorin ja sähkövastuksen vaiheiden välisen kytkentäetäisyyden mitta. Normaalisti esisäädetyn dynamiikan tulisi toimia riittävän nopeasti ja tärinättömästi. Nopeasti reagoivissa lämmitysjärjestelmissä on asetettava pienempi arvo ja erittäin hitaissa järjestelmissä suurempi arvo.
Voisikohan tuota selkeämmin ilmaista ::)
Foorumilla parivuotta sitten käsitelty samantapaista tilannetta,siinä on säädin dyn asetetty arvoon 30 ja varaajan alosasta anturi siirretty patteriverkon paluuputkeen ja noilla saatu pidemmät käynti-taukojaksot ;)
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2285.msg25061#msg25061
-
Jees, on tullut tuokin ketju luettua läpi. :)
Manuaali on kyllä aikamoista siansaksaa, luki sitten millä kielellä tahansa.
Nuo otteet taitaa olla vanhemmista manuaaleista, mutta melkeinpä selkeämpiä, kuin omassa versioissani, Englanti ja Suomi kumpikin.
Mutta kyllähän manuaalissakin selvästi lukee yhdessä kohtaa oletusarvot patteri- sekä lattialämmityselle, koskien tätä säädin dyn -kohtaa.
Pattereille arvo 5 ja lattiaan 15. Patterithan ovat ymmärtääkseni nopeasti reagoiva järjestelmä ja lattia taas hitaasti reagoiva.
Jos tuo asetus saa lämmöt nousemaan tietyn verran yli tavoitearvon, niin onko tuosta nyt pattereillakaan liikaa haittaa.
Ei auta kuin testailla lisää. Tietenkään hirveitä piikkejä ei haluaisi pattereille aiheuttaa, mutta kaipa se puskuri jotain tässä kohtaa auttaa.
-
Täytyy varmaan itsekki alkaa uskoa et maahan tuoja on väärässä tuon saadyn asetuksen kanssa. Saadyn asetuksen kun muutti 25--->30 niin sisäinen laskurin numerot hyppäsivät 4200-->6500. Ainakin eka kerralla pidenti siis käyntijaksoa. Paluuveden lämpötila noin 5,2 astetta yli pyynnin, kun pumppu sammui.
-
Täytyy varmaan itsekki alkaa uskoa et maahan tuoja on väärässä tuon saadyn asetuksen kanssa. Saadyn asetuksen kun muutti 25--->30 niin sisäinen laskurin numerot hyppäsivät 4200-->6500. Ainakin eka kerralla pidenti siis käyntijaksoa. Paluuveden lämpötila noin 5,2 astetta yli pyynnin, kun pumppu sammui.
Sitähän minä sanoin! :)
Itselläni ei mennyt äskeisellä käynnillä kuin muutaman asteen yli pyynnin, vaikka dyn on asennossa 30...
-
Noista laitteen säädöistä pitää kirjoittaa taas tarinaa.
Huomasin, että pumppu huilaa kauemmin, kun nostin patteriverkon pumpun nopeutta?! Päin vastoin, kuin miten tässä pähkittiin. Onkohan sitten niin, että kun patteriverkon paluu on lämpimämpää kuin lattian, niin puskuri ei jäähdy niin nopeasti?
Kun vielä poistin kaikki termarit pattereista niin johan parani virtauskin ja sekin ehkä osittain nosti taukoaikoja. Eipä ne tauot edelleenkään ole kuin ehkä 30-35 min, mutta kuitenkin enemmän kuin se pakollinen 20.
Mutta osaiskohan kukaan antaa vielä vinkkiä, kuinka saisin patteriverkon menolämpöä alemmas. Kirjoittelin siitä jo tässä ketjussa aiemmin, eli homma menee seuraavasti:
Lattian vedet on suntattu patteriverkosta. Pidän samaa käyrää kummassakin piirissä, eli sama pyynti. Erona vain se, että patteriverkostossa se tarkoittaa paluun lämpöä ja lattialämmityksessä menoveden arvoa. Jos laitan patteriverkon pyynnin alemmas kuin lattian, niin tällöinpä puskurin ohjelämmöksi tulee lattian pyynti! Vaikka se on siis menovedestä mitattu. Puskurin lämpötilan mittausanturi on puskurin alaosassa ja toimii samalla patteripiirin anturina.
Nyt jos lattian pyynti on esim. 36, niin pattereille lähtee 6-8 astetta lämpimämpää vettä, jotta paluu puskuriin on sitten 36. Minusta näillä nollekeleillä pattereille lähtevä 44 asteinen on vähän liikaa, mutta en saa sitä alemmas, koska lattian pyynti muuttuu siis puskurin ohjearvoksi, vaikka laskisin patterien pyynnin esim. 34 asteeseen (paluu).
Saakohan tuosta mitään tolkkua? Kuva kytkennöistä löytyy aiempaa tästä ketjusta...
Mitä tuolle voisi tehdä? Siirtää lattiaverkon anturi paluuputkeen, voisiko toimia?
-
Nyt jos lattian pyynti on esim. 36, niin pattereille lähtee 6-8 astetta lämpimämpää vettä, jotta paluu puskuriin on sitten 36. Minusta näillä nollekeleillä pattereille lähtevä 44 asteinen on vähän liikaa, mutta en saa sitä alemmas, koska lattian pyynti muuttuu siis puskurin ohjearvoksi, vaikka laskisin patterien pyynnin esim. 34 asteeseen (paluu).
Saakohan tuosta mitään tolkkua? Kuva kytkennöistä löytyy aiempaa tästä ketjusta...
Saako siihen lattiaan ne lämmönluovutuslevyt?
Automatiikka on looginen ja ajattelee patteriverkoston lämpötilaeroksi 7C. Sinun lattialämmitys ei toimi oikein.
Jos nyt noin 0C keleillä lattiaan menee jo 36 asteista vettä miten, niin miten sitten kun ulkona on -30C.
-
Nyt jos lattian pyynti on esim. 36, niin pattereille lähtee 6-8 astetta lämpimämpää vettä, jotta paluu puskuriin on sitten 36. Minusta näillä nollekeleillä pattereille lähtevä 44 asteinen on vähän liikaa, mutta en saa sitä alemmas, koska lattian pyynti muuttuu siis puskurin ohjearvoksi, vaikka laskisin patterien pyynnin esim. 34 asteeseen (paluu).
Saakohan tuosta mitään tolkkua? Kuva kytkennöistä löytyy aiempaa tästä ketjusta...
Saako siihen lattiaan ne lämmönluovutuslevyt?
Automatiikka on looginen ja ajattelee patteriverkoston lämpötilaeroksi 7C. Sinun lattialämmitys ei toimi oikein.
Jos nyt noin 0C keleillä lattiaan menee jo 36 asteista vettä miten, niin miten sitten kun ulkona on -30C.
No joo, tätä lattialämmitystä olen täällä tuskaillut muutamaan otteeseen... Vaikea tuonne laminaatin alle on enää mitään levyjä käydä ujuttamaan. Ja purkuhommiin en ihan tässä 10 vuoden sisään meinannut alkaa.
Kuulemma, jos on kipsillä tehty lattia ja vanha talokin kyseessä, niin olisi normaalia, että lattia vaatii n. 4-5 astetta lämpimämpää vettä. Tuolla lämmönjako -ketjun puolella on hyviä lämpökameraotoksia kipsirakenteesta ja kyllä huomaa niistäkin, ettei ole ihan betonia vastaava rakenne lämmönjohtavuudeltaan. Mutta kyllähän tämä jälkikäteen ajateltuna hieman syö miestä...
Käyrän mukaan parinkympin pakkasilla lattiaan menisi hiukan yli 40 asteinen vesi. On se nyt sen 15 astetta vähemmän kuin patterien aikaan, joten ollakko nyt tyytyväinen vaiko ei...
-
Nyt jos lattian pyynti on esim. 36, niin pattereille lähtee 6-8 astetta lämpimämpää vettä, jotta paluu puskuriin on sitten 36. Minusta näillä nollekeleillä pattereille lähtevä 44 asteinen on vähän liikaa
Toimiikohan lattian shuntti oikein jos patteriverkon meno pitää olla 44C että lattiaan menee 36C?
Kun shuntataan patterimenosta lattiaan niin silloin kun shuntti on täysin auki pitäisi patteri- ja lattiameno olla suht samanlämpöiset?
Normaalisti täysin auki oleva shuntti sulkee ohituskierron ja ottaa suoraan patterimenosta kaiken lattiaan menevän veden(?)
-
Nyt jos lattian pyynti on esim. 36, niin pattereille lähtee 6-8 astetta lämpimämpää vettä, jotta paluu puskuriin on sitten 36. Minusta näillä nollekeleillä pattereille lähtevä 44 asteinen on vähän liikaa
Toimiikohan lattian shuntti oikein jos patteriverkon meno pitää olla 44C että lattiaan menee 36C?
Kun shuntataan patterimenosta lattiaan niin silloin kun shuntti on täysin auki pitäisi patteri- ja lattiameno olla suht samanlämpöiset?
Normaalisti täysin auki oleva shuntti sulkee ohituskierron ja ottaa suoraan patterimenosta kaiken lattiaan menevän veden(?)
Jaa-a, enpä tiedä. Joku tässä ei toimi oikein, se on ainakin selvä.
Tai sitten toimii, mutta kukaan ei ole ottanut huomioon, että jos lattia tarvitseekin suhteettoman kuumaa vettä.
Jos koitan laittaa patteriverkoston vaikkapa 34 asteeseen ja samalla pidän lattian pyynnin siinä samassa 36 asteessa, niin puskurin pyynti muuttuukin tuohon 36 asteeseen. Eli lämpimämmän piirin mukaiseksi. Mutta kun laite ei tajua, että tuo 34 astetta on paluuveden arvo patteripiiristä ja että lattian 36 astetta on menoveden lämpö, niin taas menee liian kuumaa lattiaan... En saa esim. 38 asteista menemään pattereille, vaikka haluaisin.
-
Jos koitan laittaa patteriverkoston vaikkapa 34 asteeseen ja samalla pidän lattian pyynnin siinä samassa 36 asteessa, niin puskurin pyynti muuttuukin tuohon 36 asteeseen. Eli lämpimämmän piirin mukaiseksi. Mutta kun laite ei tajua, että tuo 34 astetta on paluuveden arvo patteripiiristä ja että lattian 36 astetta on menoveden lämpö, niin taas menee liian kuumaa lattiaan... En saa esim. 38 asteista menemään pattereille, vaikka haluaisin.
tuo onkin outo juttu jos toinen on menoperusteinen ja toinen paluuperusteinen...
-
Nyt jos lattian pyynti on esim. 36, niin pattereille lähtee 6-8 astetta lämpimämpää vettä, jotta paluu puskuriin on sitten 36. Minusta näillä nollekeleillä pattereille lähtevä 44 asteinen on vähän liikaa
Toimiikohan lattian shuntti oikein jos patteriverkon meno pitää olla 44C että lattiaan menee 36C?
Kun shuntataan patterimenosta lattiaan niin silloin kun shuntti on täysin auki pitäisi patteri- ja lattiameno olla suht samanlämpöiset?
Normaalisti täysin auki oleva shuntti sulkee ohituskierron ja ottaa suoraan patterimenosta kaiken lattiaan menevän veden(?)
Jaa-a, enpä tiedä. Joku tässä ei toimi oikein, se on ainakin selvä.
Tai sitten toimii, mutta kukaan ei ole ottanut huomioon, että jos lattia tarvitseekin suhteettoman kuumaa vettä.
Jos koitan laittaa patteriverkoston vaikkapa 34 asteeseen ja samalla pidän lattian pyynnin siinä samassa 36 asteessa, niin puskurin pyynti muuttuukin tuohon 36 asteeseen. Eli lämpimämmän piirin mukaiseksi. Mutta kun laite ei tajua, että tuo 34 astetta on paluuveden arvo patteripiiristä ja että lattian 36 astetta on menoveden lämpö, niin taas menee liian kuumaa lattiaan... En saa esim. 38 asteista menemään pattereille, vaikka haluaisin.
Jos nyt ymmärrän....
Tottakai. Jos paluuarvo määritelty pattereilla 34 astetta ja Jos pyydät lattiaan meno 36, niin puskuriin on pakko saada ainakin 36 jotta sinne lattiaan saadaan se 36. Ei sinne lattiaan mene kuumaa vaan juuri se 36. Siinähän on shuntti venttiili.
Laita sinne pattereilla paluupyynnöksi se 38 jos haluat paluuksi 38
Toisaalta ei ne erot asteen tarkkuudella tunnu huoneilmassa. Ajattelet liian vaikeasti.
-
Nyt jos lattian pyynti on esim. 36, niin pattereille lähtee 6-8 astetta lämpimämpää vettä, jotta paluu puskuriin on sitten 36. Minusta näillä nollekeleillä pattereille lähtevä 44 asteinen on vähän liikaa
Toimiikohan lattian shuntti oikein jos patteriverkon meno pitää olla 44C että lattiaan menee 36C?
Kun shuntataan patterimenosta lattiaan niin silloin kun shuntti on täysin auki pitäisi patteri- ja lattiameno olla suht samanlämpöiset?
Normaalisti täysin auki oleva shuntti sulkee ohituskierron ja ottaa suoraan patterimenosta kaiken lattiaan menevän veden(?)
Jaa-a, enpä tiedä. Joku tässä ei toimi oikein, se on ainakin selvä.
Tai sitten toimii, mutta kukaan ei ole ottanut huomioon, että jos lattia tarvitseekin suhteettoman kuumaa vettä.
Jos koitan laittaa patteriverkoston vaikkapa 34 asteeseen ja samalla pidän lattian pyynnin siinä samassa 36 asteessa, niin puskurin pyynti muuttuukin tuohon 36 asteeseen. Eli lämpimämmän piirin mukaiseksi. Mutta kun laite ei tajua, että tuo 34 astetta on paluuveden arvo patteripiiristä ja että lattian 36 astetta on menoveden lämpö, niin taas menee liian kuumaa lattiaan... En saa esim. 38 asteista menemään pattereille, vaikka haluaisin.
Jos nyt ymmärrän....
Tottakai. Jos paluuarvo määritelty pattereilla 34 astetta ja Jos pyydät lattiaan meno 36, niin puskuriin on pakko saada ainakin 36 jotta sinne lattiaan saadaan se 36. Ei sinne lattiaan mene kuumaa vaan juuri se 36. Siinähän on shuntti venttiili.
Laita sinne pattereilla paluupyynnöksi se 38 jos haluat paluuksi 38
Toisaalta ei ne erot asteen tarkkuudella tunnu huoneilmassa. Ajattelet liian vaikeasti.
Ei, kun haluan pattereille menoksi 38, en paluuksi. Jos laitan paluun 38, niin meno on jo jotain 46 luokkaa, tilanne sen kuin pahenisi.
Ja miksi puskurin lämpötila määräytyy patterien paluun mukaan ja toisaalta, jos lattia huutaa kuumempaa, niin puskurin lämpö määräytyykin lattian menon mukaan?
Jos koitan laittaa patteriverkoston vaikkapa 34 asteeseen ja samalla pidän lattian pyynnin siinä samassa 36 asteessa, niin puskurin pyynti muuttuukin tuohon 36 asteeseen. Eli lämpimämmän piirin mukaiseksi. Mutta kun laite ei tajua, että tuo 34 astetta on paluuveden arvo patteripiiristä ja että lattian 36 astetta on menoveden lämpö, niin taas menee liian kuumaa lattiaan... En saa esim. 38 asteista menemään pattereille, vaikka haluaisin.
tuo onkin outo juttu jos toinen on menoperusteinen ja toinen paluuperusteinen...
Sanopa muuta...
-
Nyt jos lattian pyynti on esim. 36, niin pattereille lähtee 6-8 astetta lämpimämpää vettä, jotta paluu puskuriin on sitten 36. Minusta näillä nollekeleillä pattereille lähtevä 44 asteinen on vähän liikaa
Toimiikohan lattian shuntti oikein jos patteriverkon meno pitää olla 44C että lattiaan menee 36C?
Kun shuntataan patterimenosta lattiaan niin silloin kun shuntti on täysin auki pitäisi patteri- ja lattiameno olla suht samanlämpöiset?
Normaalisti täysin auki oleva shuntti sulkee ohituskierron ja ottaa suoraan patterimenosta kaiken lattiaan menevän veden(?)
Jaa-a, enpä tiedä. Joku tässä ei toimi oikein, se on ainakin selvä.
Tai sitten toimii, mutta kukaan ei ole ottanut huomioon, että jos lattia tarvitseekin suhteettoman kuumaa vettä.
Jos koitan laittaa patteriverkoston vaikkapa 34 asteeseen ja samalla pidän lattian pyynnin siinä samassa 36 asteessa, niin puskurin pyynti muuttuukin tuohon 36 asteeseen. Eli lämpimämmän piirin mukaiseksi. Mutta kun laite ei tajua, että tuo 34 astetta on paluuveden arvo patteripiiristä ja että lattian 36 astetta on menoveden lämpö, niin taas menee liian kuumaa lattiaan... En saa esim. 38 asteista menemään pattereille, vaikka haluaisin.
Jos nyt ymmärrän....
Tottakai. Jos paluuarvo määritelty pattereilla 34 astetta ja Jos pyydät lattiaan meno 36, niin puskuriin on pakko saada ainakin 36 jotta sinne lattiaan saadaan se 36. Ei sinne lattiaan mene kuumaa vaan juuri se 36. Siinähän on shuntti venttiili.
Laita sinne pattereilla paluupyynnöksi se 38 jos haluat paluuksi 38
Toisaalta ei ne erot asteen tarkkuudella tunnu huoneilmassa. Ajattelet liian vaikeasti.
Ei, kun haluan pattereille menoksi 38, en paluuksi. Jos laitan paluun 38, niin meno on jo jotain 46 luokkaa, tilanne sen kuin pahenisi.
Ja miksi puskurin lämpötila määräytyy patterien paluun mukaan ja toisaalta, jos lattia huutaa kuumempaa, niin puskurin lämpö määräytyykin lattian menon mukaan?
Jos koitan laittaa patteriverkoston vaikkapa 34 asteeseen ja samalla pidän lattian pyynnin siinä samassa 36 asteessa, niin puskurin pyynti muuttuukin tuohon 36 asteeseen. Eli lämpimämmän piirin mukaiseksi. Mutta kun laite ei tajua, että tuo 34 astetta on paluuveden arvo patteripiiristä ja että lattian 36 astetta on menoveden lämpö, niin taas menee liian kuumaa lattiaan... En saa esim. 38 asteista menemään pattereille, vaikka haluaisin.
tuo onkin outo juttu jos toinen on menoperusteinen ja toinen paluuperusteinen...
Sanopa muuta...
Eikö se puskurin lämpö pidäkkin olla kuumimman piirin mukaan?
Eihän se muuten toimi jos molemmat piirit ottaa samasta pöntöstä.
-
Pitää olla kuumemman mukaan, mutta miten se voi toisessa tapauksessa olla menon mukaan ja toisessa paluun?
Ei ymmärrä...
Pitäiskö siirtää lattian lämpötila-anturi paluuputkeen ja katsoa kuinka käy?
Meneekö logiikka aivan sekaisin?
-
Ei, kun haluan pattereille menoksi 38, en paluuksi. Jos laitan paluun 38, niin meno on jo jotain 46 luokkaa, tilanne sen kuin pahenisi.
Ja miksi puskurin lämpötila määräytyy patterien paluun mukaan ja toisaalta, jos lattia huutaa kuumempaa, niin puskurin lämpö määräytyykin lattian menon mukaan.
Jos haluat pattereillemenoksi 38 laita paluuksi esim 32.
Puskurin lämpötila määräytyy paluuveden mukaan koska niin automatiikka on suunniteltu. Haet sopiva sisälämpötilaa sopivalla paluuvesikäyrällä.
Jos lattia huutaa kuumempaa, niin se väärin tehty, niinkuin on monet kerran todett ja automatiikka ei ymmärrä. Ei missään normaalissa talossa ajeta kuumempaa lattiaan jossa kuvitteellisesti on 100 neliöö lämmönluovutus pinta-alaa kuin patteriverkostoon jossa 20 neliötä lämmönluovutus pinta-alaa
-
Ei, kun haluan pattereille menoksi 38, en paluuksi. Jos laitan paluun 38, niin meno on jo jotain 46 luokkaa, tilanne sen kuin pahenisi.
Ja miksi puskurin lämpötila määräytyy patterien paluun mukaan ja toisaalta, jos lattia huutaa kuumempaa, niin puskurin lämpö määräytyykin lattian menon mukaan.
Jos haluat pattereillemenoksi 38 laita paluuksi esim 32.
Puskurin lämpötila määräytyy paluuveden mukaan koska niin automatiikka on suunniteltu. Haet sopiva sisälämpötilaa sopivalla paluuvesikäyrällä.
Jos lattia huutaa kuumempaa, niin se väärin tehty, niinkuin on monet kerran todett ja automatiikka ei ymmärrä. Ei missään normaalissa talossa ajeta kuumempaa lattiaan jossa kuvitteellisesti on 100 neliöö lämmönluovutus pinta-alaa kuin patteriverkostoon jossa 20 neliötä lämmönluovutus pinta-alaa
Lattialämmitys on n. 120 neliön alalla ja patterilämmitys alakerrassa ehkä 80 neliön alalla. (Edit: Joo, tarkoititkin patterien alaa...)
Ja nimenomaan, automatiikka ei ymmärrä, eikä tuo 32 astetta ole säädettävissä.
Millä tavoin lattialämmitys on sitten väärin tehty?
Laitanko reklamaatiota suunnittelufirmalle? Ymmärtääkseni tuota putkea ei paljon enempää olisi saanut tänne laitettua.
-
Ei, kun haluan pattereille menoksi 38, en paluuksi. Jos laitan paluun 38, niin meno on jo jotain 46 luokkaa, tilanne sen kuin pahenisi.
Ja miksi puskurin lämpötila määräytyy patterien paluun mukaan ja toisaalta, jos lattia huutaa kuumempaa, niin puskurin lämpö määräytyykin lattian menon mukaan.
Jos haluat pattereillemenoksi 38 laita paluuksi esim 32.
Puskurin lämpötila määräytyy paluuveden mukaan koska niin automatiikka on suunniteltu. Haet sopiva sisälämpötilaa sopivalla paluuvesikäyrällä.
Jos lattia huutaa kuumempaa, niin se väärin tehty, niinkuin on monet kerran todett ja automatiikka ei ymmärrä. Ei missään normaalissa talossa ajeta kuumempaa lattiaan jossa kuvitteellisesti on 100 neliöö lämmönluovutus pinta-alaa kuin patteriverkostoon jossa 20 neliötä lämmönluovutus pinta-alaa
Lattialämmitys on n. 120 neliön alalla ja patterilämmitys alakerrassa ehkä 80 neliön alalla.
Ja nimenomaan, automatiikka ei ymmärrä, eikä tuo 32 astetta ole säädettävissä.
Millä tavoin lattialämmitys on sitten väärin tehty?
Laitanko reklamaatiota suunnittelufirmalle? Ymmärtääkseni tuota putkea ei paljon enempää olisi saanut tänne laitettua.
Tarkoitan lämmönluovutuspinta-alaa en lattiapinta-alaa. Lattialämmityspinta on lämmönluovutuspinta-ala ja patterien oma pinta- ala on lämmönluovutuspita-alaa. Jos on enemmän lämmönluovutistpintalaa niin lämpötilakin tulis olla pienempi.
Etköhän itse ole selvittänyt aiemmissa kirjeissä siellä täällä että lattia on viileä yms. Oliko siellä lämmönluovutuslevyt? Oliko putken läpimitta riittävä? Jne.
-
Oililla on aika uniikki tapaus tossa systeemissä. Pistä se määräävä antura lattian paluuseen ja säädä lämmöt kohdilleen.
Tai sitten molemmat anturit samaan paluuputkeen. Ei riitele ainakaan ne keskenään.
-
Oililla on aika uniikki tapaus tossa systeemissä. Pistä se määräävä antura lattian paluuseen ja säädä lämmöt kohdilleen.
Voihan sitä koittaa. Voi toimiakin...
-
Ei, kun haluan pattereille menoksi 38, en paluuksi. Jos laitan paluun 38, niin meno on jo jotain 46 luokkaa, tilanne sen kuin pahenisi.
Ja miksi puskurin lämpötila määräytyy patterien paluun mukaan ja toisaalta, jos lattia huutaa kuumempaa, niin puskurin lämpö määräytyykin lattian menon mukaan.
Jos haluat pattereillemenoksi 38 laita paluuksi esim 32.
Puskurin lämpötila määräytyy paluuveden mukaan koska niin automatiikka on suunniteltu. Haet sopiva sisälämpötilaa sopivalla paluuvesikäyrällä.
Jos lattia huutaa kuumempaa, niin se väärin tehty, niinkuin on monet kerran todett ja automatiikka ei ymmärrä. Ei missään normaalissa talossa ajeta kuumempaa lattiaan jossa kuvitteellisesti on 100 neliöö lämmönluovutus pinta-alaa kuin patteriverkostoon jossa 20 neliötä lämmönluovutus pinta-alaa
Lattialämmitys on n. 120 neliön alalla ja patterilämmitys alakerrassa ehkä 80 neliön alalla.
Ja nimenomaan, automatiikka ei ymmärrä, eikä tuo 32 astetta ole säädettävissä.
Millä tavoin lattialämmitys on sitten väärin tehty?
Laitanko reklamaatiota suunnittelufirmalle? Ymmärtääkseni tuota putkea ei paljon enempää olisi saanut tänne laitettua.
Tarkoitan lämmönluovutuspinta-alaa en lattiapinta-alaa. Lattialämmityspinta on lämmönluovutuspinta-ala ja patterien oma pinta- ala on lämmönluovutuspita-alaa. Jos on enemmän lämmönluovutistpintalaa niin lämpötilakin tulis olla pienempi.
Etköhän itse ole selvittänyt aiemmissa kirjeissä siellä täällä että lattia on viileä yms. Oliko siellä lämmönluovutuslevyt? Oliko putken läpimitta riittävä? Jne.
Olen kyllä jauhanut tästä lattiasta ihan tarpeeksi moneenkin otteeseen. Eniten jurppii se työmäärä joka tähän itseltä meni ja lopputulos on patterilämmitys lattian sisällä! Menihän siihen vähän rahaakin....
Mutta se, että miksi tämä ei sitten lämpene, on kyllä mysteeri. Kun on näitä varmaan tehty muuallakin... Riippuu tietysti paljon siitäkin, että paljonko haluaa sisälämpötilan olevan. Mielestäni 22-22,5 on aika passeli, joku voi pärjätä 20 asteella.
Olisi TOSI hienoa kuulla muilta kokemuksia, ketkä on kipsistä lattian rakentaneet, kuinka on toiminut.
-
Oililla on aika uniikki tapaus tossa systeemissä. Pistä se määräävä antura lattian paluuseen ja säädä lämmöt kohdilleen.
Tai sitten molemmat anturit samaan paluuputkeen. Ei riitele ainakaan ne keskenään.
Jotain tässä pitää koittaa, se on selvä!
-
Heitin tänään lattialämmityksen lämpötila-anturin paluuputkeen kiinni, katsotaan miten käy.
Ainakin suntti on nyt koko ajan täysin auki ja vähän epäilen, että tuottaako viritys mitään järkevää tulosta.
Mutta kysymys anturin kiinnittämisestä: Kuinka tiukkaan se pitää saada putkeen kiinni? Laitoin anturin putkeen ilmastointiteipillä ja väliin lämmönsiirtotahnaa (jotain piitahnan omaista) ja silti anturi näyttää 0,5-1 astetta vähemmän kuin infrapunamittarilla saatu lukema...
Pitääkö anturi vetää putkeen kiinni hampaat irvessä nippusiteillä vai missä vika?
Asentajan jäljiltä anturi oli kahdella nippusiteellä kiinni alunperin ja muistaakseni näytti silloin aika tarkkaan saman lukeman kuin inframittari. Ei siellä kyllä mitään tahnojakaan ollut välissä ja siksi ihmettelen.
-
Ainakin kupariputken pinnasta ir-mittari näyttää väärin kuparin erilaisen emissiokertoimen takia. Musta teippa auttaa asiaan...
-
Joo, teippiä ollut pinnassa, tosin maalarinteippiä.
Pitäskö siis olla mustaa? Eli hokiteippiä, ertsaa?
-
Mulla oli joskus öljyaikaan sellainen hassu vika, kattilan ohjelmistosta sai valita, että kumpiko kätinen moottori on shunttiin laitettu. No piuhat tuli shunttimoottoriin laitettua alun perin väärinpäin, mutta oikaisin siten, että laitoin menusta vasenkätisen ohjauksen päälle. No sitten sattui sellainen kunnon myräkkä ja sähköt oli poikki 4 vuorokautta välillä pätkien. Ja kattilan ohjelma tietty palasi tehdas asetuksille. Talvi meni siinä nätisti, enkä huomannut kun vasta syksyllä, että taloon pukkaa aivan tajuttoman kuumaa vettä kiertoon ja talo hehkuu keskellä hellettä kunnolla. Sitten kun piti saada lämpöä, niin shunttimoottori kiersi lämpöjä aina vain pienemmälle. Vuosi meni kuitenkin melkein tuolla hommalla kunnes epämukavuus pakotti ettimään ongelman. Nykyiseen kytkentään laittoi putkari vahingossa venttiilin karan väärään asentoon ja alkuosa lämmitystä oli aika onnetonta räpellystä. Shunttiventtiilin ympäristö oli kyllä ihan lämmintä, mutta itse kierto kulki lähes täysin venttiilin kautta takaisi yläkerran pattereille, eikä päinvastainen asentokaan tuottanut oikein mitään tulosta. No putkari kävi kiertämässä sen karan kokonaan ympäri ja johan alko lämmöt kiertää. Mulla ei ole vielä mitään moottoria noissa shunttiventtiileissä ,mutta homma toimii silti ihan hyvin pienellä käsisäädöllä isommalla pakkashaitarilla keskitalvella. Jotenkin tuntuisi vaikealta, että tuo kipsilattiaei lämpenisi siihen lämpöön lopulta , mikä on kierron lämpökin. Paljonko sulla on kierron pumppujen teho noissa piireissä? Mulla tarvitaan ainakin molemmille piireille oma moottori. Pattereille syö 12 W ja lattia puoli 40 W. Molemmat on tehdas suositus asennossa auto 2 ja auto 4. Alpha 1 25-60.
-
Pumput on lattiaan Altech CPA 180-6 ja pattereille Wilo Stratos, mallia en tarkkaan muista. Kummassakin nostokorkeus 6 m. Lattian pumppu asennossa 2 (27 W) ja patterien asennossa 3-5, olen tuota vaihdellut, 6 on maksimi. Olen pitänyt patterien kiertopumppua suht kovalla, jotta menon ja paluun lämpötilaero olisi mahdollisimman pieni ja puskurille palaisi lämpimämpää vettä ja tätä kautta saan pidemmät huiliajat pumpulle. Otin myös kaikki patterien termarit pois ja kierto parani huomattavasti.
Kyllä se alin kipsikerros varmaan onkin suht lähellä kierron lämpöjä, mutta päällimmäinen kipsilevykerros ja solumuovi + laminaatti syö sitten loputkin lämmöt. Näin olin ainakin mittailevinani.
Ja kun jakotukilta mittailin lämpöjä, niin kyllä se lämmin vesi sinne astikin tulee.
-
Fysiikan lakien mukaan on mahdotonta, että lämpöä söisi joku materiaali. Siis ainoa vaihtoehto on, että sitä ei siellä ole. Lämpö voi karata tietysti alaspäinkin, mutta silloinhan alakerta sitten pitäisi pyytää lämpöä vähemmän lämpöä. Sinne kipsilevyn alle pitäisi nyt ensin vaikka saada tuplattua kierto ja , jos ei riitä, niin sitten vieläkin enemmän. Onko virtausmittareita? Laita alakerta kokonaan kiinni ja tuo kipsi nyt olevalla lämmöllä täysi kierto. Jos lattiassa on ilmaa, niin Se saattaa topata vapaapaineista kiertoa ja vaatii pakotetun painekierron kunnes joka putki on ilmaton. Yläkerran tukissahan sulla on ilmaautomaatti tietenkin, mutta onko Se auki? Ja kun on ilmausautomaatti, niin lämmityksen piirin paineet ei saa koskaan mennä edes nollaan. Muuten ne imee jatkuvasti ilmaa takasin, varsinkin jos painesäiliön kumi vielä puhki, niin tuo neste kutistuu ja laajenee litra tolkulla lämpöjen mukaan. Itse olen noita nukkuvia piirejä joskus joutunut elvyttämään sulkujen avulla ja pakkokierrolla. Nyt kun laitettiin 80 L lisä paisunta-astia, niin on aika vähän enää ollut säätämistä. Eli nyt on paluupuolella 18 L ja menopuolella 80 L.
-
Ja vielä sen verta, että tuon yläkerran lattian kierron pitäisi niin, että tulo ja meno lähes sama. Eli säädön pitää olla niin, että shuntti ottaa lämmintä lisää, jos ei riitä. Esim jos laatta lämpenee 27 asteeseen, niin silloin on tulo sitten oltava sen verta suuri, ettei paluu alita tuota 27, kuin mahdollisimman vähän. Kierrossa siis olisi hyvä olla vauhtiakin sitten vähintään tarpeeksi, jos ei enemmänkin. Termostaatti ohjaus on sitten tietty ihan eri asia ja siinä lämpö sykkii piiri kohtaisesti. Itte laittaisin tuossa nyt kierron ihan maksimiin ja unohtaisin sen paluulämpö eron. Kun alkaa olla oikea lämpö maksimi kierrolla, niin sitten aletaan pudottamaan pyyntiä askel kerrallaan, kunnes hyvä lämpö löytyy. Sen jälkeen kattotaan käyrän jyrkkyys ulkolämpöjä seuraamaan.
-
Tuota lämmön karkaamista alaspäin olen itsekin miettinyt.
Lattirakenne on alhaalta ylöspäin: betoni, koolausten välissä villaa ja näiden päällä vanerit, joihin putket on kiinnitetty. Sitten tulee kipsikerrokset ja laminaatit.
Pitää kokeilla laittaa kiertoja kovemmalle ja patterien taas hiljemmalle.
Minkälainen se automaatti-ilmaus jakotukissa mahtaa olla, pitää tutustua aiheeseen.
Mutta voiko siellä olla ilmaa, jos kaikki menot ja paluut ovat kuitenkin lämpimiä?
Ja koko systeemin deltakin on sen 2,5 astetta...
-
No laita kaikki muu kiinni ja ajat pakkosyötöllä jokaisen lenkin läpi, niin sitten voi olla ettei ole ilmaa. Ja se tietty vaikuttaa, että onko sulla pumput imemässä vai työntämässä nesteitä. Mulla on imu puolen toiminta ja sekoitukset sen mukaan. Patterithan on mainioita ilma loukkuja, mutta tuo lattiapuoli on aina ollut sellainen epämääräisen oloinen. Nykyisillä paisarimäärillä tosin ei ole ollut enää mitään ihmeellistä. Mutta ennen tuon 80 L lisäämistä oli aika paljonkin mukaan lukien myös varoventtiilin tiputtelut, kun kalvo meni. Samalla se sitten vielä imuroi ilmaa automaattiventtiilistä takasin verkkoon. Oli kyllä riesaksi asti selvittelyä joskus aikaisemmin. Ylöspäin asennetuissa vesikierroissa on ilma aina ystävämme, kun se pyrkii sinne ihan väsymättä. Paras olisi aina, että sille saa siepparin sinne ylimpään kohtaan, eli esim yläkerran jakotukkiin. Mulla on autoilmain tuolla kylmäkierrossakin, katolla aurinkopaneleilla ja pari lämmitysputkistoissa.
-
Nyt on ollut eilisestä illasta asti lattian kiertopumppu täysillä ja patterien asennossa 2. Ei uskalla pienemmälle heittää tai paluuarvo laskee liikaa. Toki nytkin näyttäisi laskevan aika rajusti ja tämä taas lyhentää pumpun lepoaikaa...
Tuota olenkin ihmetellyt, että kun puskuria ladataan lämmityksen aikana, niin eikö siihen puskuriin jää sitä lämmintä vettä suoraan yhtään, vaan lämpeneekö se tosiaan vain lämmityskierron paluun kautta? Eli tässä tapauksessa patteripiirin kautta. Kun aikanaan laitoin patteripiirin pumppua kovemmalle, niin puskuri säilytti lämmöt pidempään.
Seurailen tilannetta, olkoon asetukset nyt vähän aikaa noin.
Saako muuten virtausmittareita laitettua jälkikäteen? Niitähän ei nyt järjestelmässä ole.
-
Ei pysty millään toisten systeemeistä sanomaan, mutta laitan tähän verbaalisen version omasta.
Eli mulla pyörittää tuo latauspumppu jompaa kumpaa piiriä aika reilulla virtaamalla sen MLP:n omalla latauspumpulla. Lämmityspiirin paluuputket MLP juuressa on takaiskuventtiili, joka estää virtaamisen väärinpäin, kun latauspumppu ei pyöri. Tuohan täytyy ollakin, koska mulla siis ne kiertovesipumput TUO piireistä vettä paluuputkeen, eikä työnnä menoputkelle. Eli latauspumppu lähtee työntämään vettä 28 mm kuparia pitkin vettä puskurivaraajan kattoon täydellä teholla ja sitä pääsee sinne sen verta kuin nuo 2 lämmityspiiriä eivät siitä tarvii/pysty saamaan kiertoon. Pohjalta taas paluu tuolla 28 mm kuparilla ottaa mukaansa siinä matkan varrella niiden 2 lämmityspiirin työntämän paluuveden omien tuomisien lisäksi. Shuntit siis toimii välittömästi sen paluupumpun jälkeen, ennen kuin vesi kerkeää siihen paluuviemäriin. Nyt kun mulla siis tuo kiertopumppu imee niitä lämmitysputkia tyhjäksi, niin on helppo kuvitella, että piirissä saa olla painetta aina, ettei ilmauskellot ala tuomaan sitten ilmaa systeemiin. Varaaja kuitenkin ittellä toimii ihan mainiosti, kun ei käynnistyksiä ole vuoteen kuin sen 3425 ja käyttötunteja 1950. Tällä hetkellä, kun tehoja vähintään tarpeeksi, niin tuollainen reilu ½-tuntia taitaa olla lämmityksen lataus, kun ei tuo käyttövesi ittellään kyllä kauan pumppua pyöritä. Mua kiinnostaa enemmälti tuo käyntiaikojen pidentäminen, kuin latauksen tauot. Eli hystereesin saaminen sellaiselle tasolle, ettei sitä vielä huomaa. Huushollin varsinainen lämpöhän voi huojua vaikka melkein asteen verran, niin sillä pumpullakin on sitten töitä, kun pitää alkaa tekemään lämpöä takasin. Varauskyky siis ratkaisee aika paljon. Pelkällä betonin lämmön hystereesillä pystyy saamaan aika suuren työhaarukan, mutta pattereilla ja sellaisilla kevytrakenteisilla lattialämmöillä ilman suurta varaajaa ei homma pelaa ollenkaan. Kevyt lattiassa pitäisi olla niin kova kierto, ettei meno/paluulla ole eroa lämmöissä ollenkaan, jos halutaan pitää mahdollisimman matala pyyntilämpö pumpulta. Pinta-alahan lattialla pitäisi riittää, jos putket on tarpeeksi tiheässä ja riittävän väljiä. Pattereilla on sama juttu, mutta ne on huonoja luovuttamaan sitä lämpöä, niin siinä pitäisi sitten taas lisätä reilusti pinta-alaa, tai vaihtoehtoisesti järjestää hyvä tuuletus. Ilmalämmityshän on mainio kohde MLP:n perää, mutta vaatii kyllä aivan toisenlaisia radiaattoreita. En tiedä, että mitä sulla vaatisi, jos haluttaisiin esim tuon yläkerran lattia saada vaikkapa sellaiseksi 28c°:ksi. Vaihtoehtoina ääripäissähän on työntää sinne 60c° vettä sellaisina pulsseina, että tuo saavutetaan, eli pätkitään ja annetaan lämmön siirtyä. Tai sitten työnnetään sinne 28c° vettä äärettömällä kierrolla ja jatkuvalla syötöllä. Tuohon väliinhän se menee kaikilla. Lattian luovutuspinta-alahan on varmaan 10 kertainen sellaisiin öljypattereihin verrattuna. Oikeaoppisestihan tuollaisen säätäminen sekatalossa menisi niin, että ensin etsitään pattereille, joista on tietysti termostaatit poistettu, ulkolämpötila ohjattu lämpökäyrä ja sopiva huonelämpö. Sen jälkeen shuntataan siitä ne lattian asteet. Jos on esim todella hyvät patterit ja ylitehoakin vaikka, niin silloin voisi helposti pärjätä pelkällä patterien lämpökäyrällä ja laittaisi termostaatit lattiaan. Lattiaan ei toinna ihan suoraan työntää vanhojen öljyaikaisten patterien lämpöjä, mutta vielä siellä 40c°:een ja ylikin voi termareilla ihan huoletta ohjata. Kyllä noihin joihinkin tukkeihin saa jälkikäteenkin vaihdettua sellaiset säätöventtiilit, joissa on samassa virtausmittari. Aika surkeeta on jos eivät laita niitä automaattisesti, kun ei taida hinnassa olla mitään eroa. Sullakin pystyisi nytkin laskemaan, että missä vika, jos näkisi virtaamat, pinta-alan ja lämpötilan. Mullakin on nuo 2 lattiapiiriä tukeilla, joissa on kyllä sähköiset termostaatti ohjatut venttiilit, muttei virtausmittareita. Seuraavan remontin yhteydessä kyllä on virtausmittarit. Ai niin, meinasi melkein unohtua se kirosana. Varaaja. Tuollaista termiä on sekoitettu sellaiseen käsitteeseen, kuin puskurivaraaja. Puskurivaraajahan on siis puskuri, joka pyrkii tasoittamaan liian nopean lämpötilan nousun etteivät putket ym laajenisi liian nopeasti. Käyttövedelle 400 L on suuri määrä, mutta lämmitykseen olematon lisuke VARAAJANA. Varaajan koko on MIELESTÄNI 1000-3000 L. Mulla on siis 500 L aurinkovaraaja, joka on onnettoman pieni varaajana, mutta pystyy kesällä ottamaan 3 kennon auringot vastaan ja saan sieltä lämpimät vedet kesäisin hyvin. Esilämmitys tietty talvisin myös käyttövedelle. Varaajana tuo on karu laitos. Pohjalla 1 ja katolla 1 yhde ja se on siinä. 2 kierukkaa vielä auringolle ja käyttövedelle. 500 L:kin on kohtalainen koko esim öljypuolella, jos lämmöt huitelee 80c° tienoilla, mutta MLP touhuissa saa lämmöt olla mielellään alta 40°, niin alkaa kohtakin tulla esiin varaamisen kyvyt ja koon merkitys. Verrataan vaikka noihin yö lämmitys aikaisiin + 3000 L varaajiin, niin ne oli VARAAJIA.
-
Vähän näyttäisi siltä, että kun laitoin lattian kiertovesipumpun täysille, niin alkoi lämpöä riittämään eri tavalla.
Tai sitten johtui siitä, kun olin kikkaillut lämpötila-anturin kanssa perjantaina ja viritellyt sitä paluuputkeen (ei muuten toiminut!) ja sitten takaisin menoputkeen.
En nimittäin saanut sitä anturia aluksi näyttämään oikeaita lämpöjä, ennen kuin hain Armaflexiä rautakaupasta ja sain kunnon eristeet...
Mene ja tiedä, mutta kämpässä ainakin oli jo yli 23 lämmintä!
Nyt pudottelin jo lämpökäyrää siten, että menoveden lämpöjä pystyi pudottamaan n. 1,5-2 astetta, pitää katsoa mihin asettuu loppupeleissä.
Kysymys kuuluukin: kuinkahan kovaksi minun pitäisi tuo lattian kierto saada? Nyt on kiertovesipumpussa nostokorkeutta kuuteen metriin asti, eli ymmärtääkseni aika tehokas pumppu. Saako tuosta paljon tehokkaampia kotikäyttöön?
Ja miten tähän vaikuttaa toisen piirin, eli patterien virtaukset? Lattiapiirin paluuhan koukkaa takaisin kiertoon lattiaan suntin kautta tai sitten jatkaa matkaansa puskurin alaosaan. Ja kun kummassakin piirissä on oma kiertovesipumppu, niin mikä vaikutus näillä on toisiinsa? Kun ei nuo fysiikan lait ole aivan tuoreessa muistissa...
-
Tiedä sitten noista tehoista, mutta mulla on molemmat piirit laitettu Grundfossin Alpha 1 25-60. Tuon pienempää en oikein viittisi suositella lattialämpö putkistoille. 15-40: stä varmaan monet käyttää, mutten ymmärrä miksi. Tuo 25-60 hoitaa varmuudella saman, kuin pienempikin ja reserviäkin on vielä hieman vaikkapa ripeämpään kierrätykseen tarvittaessa. Pattereilla ei taida tuo putkien vastus olla kuin helposti 1/10 osa lattiapiirin nostokorkeus vaatimuksesta. Ja sullahan oli muistaakseni viel 12mm putkella nuo lattiat. Eli tuon nostokorkeuden 6 m mukaan sulla on " mopo" pumppu siihen piiriin. Patteripiirille riittää varmuudella.
Edittiä täytyy laittaa:
Muistelin epähuomiossa, että 25-40 nostokorkeus olisi se 6 m, mutta sehän onkin 4,5 m ja tuolla alpha 25-60 nostokorkeus on 6 m. Menee tässä helposti nuo pumput sekaisin, kun on montaa vehjettä. Eli tuo 6 m pitäisi kyllä käydä sinne lattiaan, kunhan muistaa sen sun 12 mm putken, niin niihin hukkuu painetta aika reilusti ja pumppu saa olla vähän isommalla teholla sitten. Mullakin haukkaa toinen lattiapiiri n.40W tehon, eikä siihen riittäisi tuo 25-40. Eli vanhan pumpun asetus olisi 3, kun se on se suurin.
-
Aluksi oli lattiaa varten Grundfossin Alpha 2 25-40, mutta se vaihdettiin tähän nykyiseen Altechiin. Ja siinä taas tehot ovat ymmärtääkseni samaa luokkaa kuin Grundfossin 25-60 pumpussa.
Eli minkälainen pumppu tässä sitten pitäisi olla, jotta pärjää?
Muistaakseni lattian suunnitelmissa oli virtaukseksi vaadittu 0,19 l/s.
Liitteessä on Altechin käppyröitä, eikö tuolla sitten pärjää?
Ja mikä merkitys on sillä kuinka pitkä välimatka on konehuoneesta ja kiertovesipumpulta itse jakotukille? Nyt on varmaan 5-6 m, ennen kuin ollaan tukilla.
-
Laitoin tuohon edittä, mutta kerkesit ensin. Tuonne tukillehan sulla menee ne syötöt vähintään 18 mm pex, joka on varmaan jo ihan alalaidasta. Siitä ne oli sitten jaettu vaikka hatusta heittämällä 6:een 12 mm lenkkiin, niin tuo vienti tukille jo vähän kuristaa. Mutta jos ne olisi esim 22 Pex, tai 18mm kupari, niin tilanne lienee asiallinen. Hauskimmillaanhan ne voisi olla vedetty 12mm pex joka jaetaan 6:lle piriille 12mm pex. Ja tuo ei tulisi toimimaan missään tapauksessa, ilman tajutonta putkien ujellusta ja todella kovaa pumppua. No jos virtaama olisi sinne yhdelle tukille sitten 720 L/h, niin kyllä se vielä pitäisi lähteä vaikka vastus olisi luokkaa 3 m, nostokorkeudeksi laitettuna ihan tuolla 25-40:kin. Mulla menee tukille tuo 22 mm pex, eikä tulisi ainakaan mieleen siitä pienentää yhtään. Mä en osaa noita virtausjuttuja laskea, mutta joillekinhan se käy heittämällä, kun tiedetään putkikoko ja määrät.
Ja hienoa kuitenkin, että sait lämmöt nousemaan tuolla kuitenkin. Eikä enää mieltä kaivertaisi tuo epäkelpona ratkaisuna. Se on varsin Bueno olotila.
-
Oliko tuo virtaama laskettu muuten sinne tukille, josta sitten haaroitetaan, vai tarkoittaako se 12mm putkessa tapahtuvaa virtaaman nopeutta jollakin lämpötilalla. Esim jos virtaama olisi tukille sellaiset 720 L/h ja se jaetaan 6:een piiriin, niin virtaama putkessa olisi vain 2 L/min. Jos taas tarkoitetaan putkien virtausnopeutta, niin olisikohan tuo 0,19 vielä kerrottava 6:lla. Ja silloin kyllä vauhti karkaa käsistä. Pystytkö hieman tarkentamaan tuota laskua.
-
Jes, kyllä helpottaa, että sain hiukan parannusta asiaan, tulee vain mieleen, että mitäs jos olisi vielä isompi pumppu, niin voisiko lämpöjä tiputtaa enemmän... Ehkä jossain tulee raja kuitenkin vastaan.
Kuparilla lähtee alakerran katossa eteenpäin ja siitä ylösnousu paksulla muoviputkella, oisko se jotain 20 millistä, mutta aika paksulta vaikuttaa.
Se on edelleen itselleni hämärän peitossa, että syökö tuo patteripiirin kierto sitten lattian kiertoa kuinka pahasti vai ollenkaan...
Ei kai se auta kuin testailla. Testaaminen on vain vähän hidasta tuon lattian hitaan reagoinnin takia...
Miten se virtaama nyt olikaan ilmoitettu, muistaakseni kokonaisvirtaama oli sen vajaa 700 l/h, eli tuosta 0,19 l/s tulisi 684 l/h. Tarkoittanee tukille menevää virtausta.
-
No joo. Mä laskin sitä helpommalla 0,2 arvolla päässälaskulla. Siellä suunnitelmassa olisi varmaan myös nuo lämpötilat, millä se on laskettu tuolle virtaamalle. Virtaamaa suurentamalla saa tietty lämpöjä alas. Jossain vaiheessa tulet sitten tilanteeseen, että sulla on siellä sopivan lämpöinen vesimassa johon tuo sun varaaja tuo ne lisälitrat. Sen jälkeen alat pelata tuon massan hystereesillä. Periaatteessa tuon pitäisi olla niin, että pelaat sen patterien ja puskurivaraajan yhteisellä lämmönvaraus massalla ja saat shunttaamalla aina sieltä otettua tuonne lattiaan sen mitä se tarvii. Alat kohtakin jo huomata tuon sanan VARAAJA merkitystä näissä MLP hommissa, kun vertaat öljylämmityksen vaikkapa 80c° lämmönvaraukseen. Hystereesi taas nousee esiin ihan toisella tavalla, kuin öljylämmittäjällä, jolla siitä tulee mieleen lähinnä "lennonjohtajan" kommentit öljylaskua kattelessa.
-
Ja yks homma vielä tuli lisäksi mieleen, kun on ajankohtaista ittellänikin miettiä, kun asennusta lattialämmöälle jo hieman valmistelen noille lopuille patteripiireille.
Jos sulle on asennettu ne putket kaksoisspiraalina, niin on helppoa pelleillä virtaamien kanssa, kun se on sellainen summalämpö systeemi, kun tulo ja meno on rinnakkain, nii se summa tulee koko lattian alalta samaksi. Tuolla riviasennuksella taas sitten pitäisi virtaaman olla niin tiukka, ettei häiritsevää eroa lattian lämmössä eripuolilla huonetta ole. Joten siinä saisi mielellään pelata pelkästään lämmöllä ja virtaamaa saa olla reilusti, jos ei peräti rajusti. Betoniinhan on helppo vedellä noita spiraalina, mutta aika työläältä tuntuu jo ajatus, että saisi soiroamalla tai noilla lämmönluovutuslevyjen leikkelyllä laitettua kaksoispiraalia, joten sitten täytyy vedellä isompaa putkea ja kovaa kiertoa ajatellen nuo. Tai jakaa lenkkejä reilummin.
-
Kyllä se spiraalina lattiaan meni meillä.
-
Respect!
Siis lähdit seinustaa kiertäen ympyrää sinne lattian keskustaa kohti ja sitten takaisin keskustasta aloituspaikkaan. Ja kipsisoiroa leikkaamalla väliin ja kitaten tasalle.
Tuo spiraali on kyllä hyvä systeemi vedellä ne putket ja tulee hyvä ja tasainen lämpö. Mulla vain tuntuu ainakin tässä vaiheessa, ettei millään pystyisi lämmönluovutuslevyjä käyttämällä sitä tekemään.
Mulla on kyllä varaa kokeilla ajan kanssakin 2:ssa huoneessa asennusta talven aikana. Täytyypä vielä ehkä miettiä tarkemmin noita eri vaihtoehtoja. Nehän tulis kyllä vetämään sen 70 €/m² kipsivaluna ja avaimet käteen periaatteella, mutta tulee sillekkin hintaa, kun sellaiset + 100m² reilusti pitäisi vielä pyyhkäistä.
-
Jes, kyllä helpottaa, että sain hiukan parannusta asiaan, tulee vain mieleen, että mitäs jos olisi vielä isompi pumppu, niin voisiko lämpöjä tiputtaa enemmän... Ehkä jossain tulee raja kuitenkin vastaan.
8mm putkilla rakennettu lattialämmitys on sen verran ahdas, että ei siinä pumpun vaihto enää paljoakaan auta.
Joka tapauksessa mitä suurempi on virtaus niin sitä enemmän siirtyy energiaa lattiaan ja huonetilaan.
Eli lattiapiirin pumppu maksimiteholle.
Mitenkä piirit on tasapainotettu? Onhan pisimmät piirit täysin auki?
Mittaa mahdollisimman stabiilissa tilanteessa kaikkien piirien meno- ja paluulämpötilat. Menolämpötilathan on kaikissa piireissä samat.
ATS
-
Ja noihin viel liitimien tukiholkit kuristaa lisää.
-
Jes, kyllä helpottaa, että sain hiukan parannusta asiaan, tulee vain mieleen, että mitäs jos olisi vielä isompi pumppu, niin voisiko lämpöjä tiputtaa enemmän... Ehkä jossain tulee raja kuitenkin vastaan.
8mm putkilla rakennettu lattialämmitys on sen verran ahdas, että ei siinä pumpun vaihto enää paljoakaan auta.
Joka tapauksessa mitä suurempi on virtaus niin sitä enemmän siirtyy energiaa lattiaan ja huonetilaan.
Eli lattiapiirin pumppu maksimiteholle.
Mitenkä piirit on tasapainotettu? Onhan pisimmät piirit täysin auki?
Mittaa mahdollisimman stabiilissa tilanteessa kaikkien piirien meno- ja paluulämpötilat. Menolämpötilathan on kaikissa piireissä samat.
ATS
Mielestäni tuon esisäädöt ja muutenkin säädöt on tehty siten, että ensin kaikki piirit täysin kiinni ja sen jälkeen suunnitelman mukaan piirejä auki. En kyllä tiedä mikä on maksimi kierrosmäärä, jolloin piiri on täysin auki. Joissain piireissä on arvoja 2,x ja suurin auki oleva on muistaakseni 6,8. Oiskohan 10 sitten maksimi, eli täysin auki?
Pitäisköhän nuo vetää levälleen kaikki ja sitten jollain suhteella piirejä kiinni, hyödyntäen esisäätöarvoja?
Mikä olisi hyvä tekniikka tai laskukaava?
Onko siinä mitään hävioiden tms. vaaraa, jos kaikkia piirejä avaa reilulla kädellä?
-
Pitäisköhän nuo vetää levälleen kaikki ja sitten jollain suhteella piirejä kiinni, hyödyntäen esisäätöarvoja?
Mikä olisi hyvä tekniikka tai laskukaava?
Löytyykö piirien pituudet vastaavat säätöarvot?
Jos löytyy niin laitetaan mietintämyssyyn.
ATS
-
Pitäisköhän nuo vetää levälleen kaikki ja sitten jollain suhteella piirejä kiinni, hyödyntäen esisäätöarvoja?
Mikä olisi hyvä tekniikka tai laskukaava?
Löytyykö piirien pituudet vastaavat säätöarvot?
Jos löytyy niin laitetaan mietintämyssyyn.
ATS
Hienoa, jos voit vilkaista!
Räpsin kolme kuvaa suunnitelmasta, eli dataa tulee vähän enemmän kuin pyysitkään.
Mutta eipä kai siitä haittakaan ole, onpahan kaikki faktat pöydässä. :)
Kun itse en noita nyt mitenkään hyvin hallitse, niin parempi antaa osaavampien katsoa!
-
Onkos tuossa nyt laskettu niin, että ei shuntata ollenkaan, vaan samalla patterien 45 vedellä hoidetaan kaikki, vai onko jo shuntattu korkeammasta tuo 45 ja pattereille menee kovempaa.?
Hyvänä uutisena sulle kuitenkin taitaa tulla eteen sellainen mahdollisuus, että saat heittää astetolkulla tuota lämpöä alemmas, kun kattelee noita laskettuja paineita ja vertaa siihen pumpun käyrään. Saat kierron vaikka 3 kertaiseksi jos vain ei rupea sitten putket suhisemaan. Taisi olla sulla nyt kuitenkin ihan turha huoli ja murhes tuosta lattiasta. Sanoisin, että sen saa pelaamaan aivan loistavasti. Ja hyvin on suunniteltu tuo lenkkimääräkin, kun kattelee piirien putkien pituutta.
-
Respect!
Siis lähdit seinustaa kiertäen ympyrää sinne lattian keskustaa kohti ja sitten takaisin keskustasta aloituspaikkaan. Ja kipsisoiroa leikkaamalla väliin ja kitaten tasalle.
Ihan täysin varma en ole, miten nuo kiepit meni, mutta uskoakseni noin. Asentaja veteli putket ja itse laitoimme kipsit ja laastit, ym.
Onkos tuossa nyt laskettu niin, että ei shuntata ollenkaan, vaan samalla patterien 45 vedellä hoidetaan kaikki, vai onko jo shuntattu korkeammasta tuo 45 ja pattereille menee kovempaa.?
Hyvänä uutisena sulle kuitenkin taitaa tulla eteen sellainen mahdollisuus, että saat heittää astetolkulla tuota lämpöä alemmas, kun kattelee noita laskettuja paineita ja vertaa siihen pumpun käyrään. Saat kierron vaikka 3 kertaiseksi jos vain ei rupea sitten putket suhisemaan. Taisi olla sulla nyt kuitenkin ihan turha huoli ja murhes tuosta lattiasta. Sanoisin, että sen saa pelaamaan aivan loistavasti. Ja hyvin on suunniteltu tuo lenkkimääräkin, kun kattelee piirien putkien pituutta.
Vähän itsekin ihmettelin tuota 45 asteen lähtölukua, mutta asentajan mukaan siitä ei tarvitse välittää...
Toivotaan, että piirejä aukomalla saisi tilannetta paremmaksi.
Sellainen huomio vielä tuosta, että WC:hen ei tullut vielä tässä vaiheessa putkia, siellä on patteri edelleen. Varaus kyllä tehtiin tulevaisuutta varten.
Ja se kummastutti, kun itse piirustuksissa luki, että laskennallisesti jää makkareista tehon vajausta 100 W per huone ja olohuoneesta 300 W?!
Mitä ihmettä? Kysyin tuostakin, niin en oikein ymmärtänyt vastausta, en edes tarkkaan muista mikä se oli...
-
Ja niinhän se oli sitten, kuten vähän pelkäsinkin... Eli piirien säädöissä on asento 6 maksimi ja suunnitelmassahan oli jo yksi lenkki avattu täysin ja muita sitten kuristettu.
Itse asiassa venttiili menee jotakuinkin asentoon 6,5 ja vähän ylikin ja nyt käänsin olohuoneen 3 piiriin siihen asentoon, niin auki kuin menee.
Ja muita piirejä avasin jokaista 1,5 kierrosta, toki muutamaa lenkkiä olin jo aiemmin avannut hieman.
Tuosta venttiilin täysin auki olemisesta ei liene mitään vuotovaaraa tms.?
Ei se poiskaan sieltä kokonaan tullut, joten lienee ok.
Piirejähän ei varmaankaan pitäisi kaikkia avata saman verran, vaan jossain suhteessa?
Ja jääköhän olohuoneen keskiosa nyt sitten viileämmäksi, kun sitä ei saanut enempää auki...?
Toki tulisi mieleen, että avaa sitten olkkarin seinän vieressä meneviä lenkkejä hieman lisää ja näin säilyisi oikea lämpötila huoneessa.
Nyt kuitenkin näyttää siltä, että eipä tuossa enää säätövaroja paljon ollutkaan. :'(
Edit: Voisikohan toimia seuraavasti (liite) ja onko sillä oikeasti mitään merkitystä ja vastaavaa hyötyä?
-
En ole lattialämmityksen asiantuntija mutta olen kuitenkin puuhastellut pitkästi erilaisten prosessiteknisten asioiden parissa.
En löytänyt oikein mitään järkevää logiikkaa tuohon suunnitelmassa olevien eri piirien säätöihin.
Miksi piirit
3 (MH2)
6 (OH/1)
11 (K+WC)
On näin paljon kuristettu?
Minä avaisin yllä mainitut piirit asentoon 5 ja jättäisin muut ennalleen
Kuitenkin ennen tätä pitäisi palauttaa suunnitelman mukaiset säädöt ja mitata jokaisen piirin dT, jotta nähdään kuinka hyvin ne vastaavat suunnitelman arvoja ja vasta sen jälkeen lähdetään tekemään muutoksia ja seuraamaan vaikutuksia.
ATS
-
Joo, en minäkään oikein aina ymmärrä noita säätöjä ja tuo oma laskelmani olisi ehkä turhan radikaali muutos.
Laitoin eilen venttiilit jo noihin itse pähkäilemiini asentoihin, mutta palautin ne illemmalla takaisin lähtöarvoihin.
Sen jälkeen nostin muutamia piirejä puoli kierrosta sen mukaan, mikä oli aiemminkin tuntunut viileämmältä kohdalta talossa.
Ja tuota MH2 nostin yhden kierroksen, kuten olin aiemminkin tehnyt. Vaikka on keskimmäinen makkari, niin viileämmäksi se perusasetuksilla jää.
Sitten olkkarista ulommaisia lenkkejä ja ruokailutilasta kumpaakin lenkkiä sekä keittiötä puoli kierrosta ylös.
Aamulla hipoi taas sitten kämpän lämmöt 23 astetta, en tiedä miksi.
Edellisaamuna nostin pykälän lämpökäyrää, mutta yöksi tiputin taas sitä.
Vaikuttiko lämmön nousuun sitten se, että lenkit olivat suht levällään iltapäivällä muutaman tunnin vai mikä...
Melkoista tuulta oli kyllä ulkona aiemmin ja voi olla, että se viilensi taloa tehokkaasti.
Pitänee antaa nyt näiden asetusten olla pari päivää, eikä tosiaan hätäillä säätöjen kanssa.
-
Ja tuota MH2 nostin yhden kierroksen, kuten olin aiemminkin tehnyt. Vaikka on keskimmäinen makkari, niin viileämmäksi se perusasetuksilla jää.
Ehkä juuri siitä syystä että se on keskimmäinen huone on suunnitelmassa siinä huoneessa toiseksi eniten kuristettu lenkki ja sen seurauksena on virtaus pienimmästä päästä.
Mitkä huoneet olivat alkuperäisillä asetuksilla viileimmät ja lämpimimmät?
ATS
-
Viileimmät oli juurikin tuo keskimmäinen makkari sekä ruokahuone / keittiö.
Ruokahuone ja keittiö on pohjoisen vastaisella seinällä, niin ehkä osaltaan selittää sitä.
Muuten ollut aika hyvin balanssissa.
Olohuoneen 1 piiriä laitoin suuremmalle, koska se seinä on lähes kokonaan ikkunoita täynnä ja tuntui, että hieman voisi laittaa lisää hönkää.
Lisäksi makkariin nro 1 laitoin lisää kiertoa, koska sekin on pohjoisen suuntaan ja laskikohan siinä sitten vähän lämpö, kun muita piirejä nostin.
Isoista eroista ei siis puhuta huoneiden välillä kuitenkaan.
-
Lämpöpumpun sisäisen kiertovesipumpun virtauksen (liite kohta 1) tulisi olla suurempi kuin lämmityspiirien yhteisvirtaus (2).
Tällöin koneen käydessä varaajaan tulee enemmän lämmintä vettä kuin sieltä otetaan eli varaaja latautuu lämpimällä vedellä.
Jos virtaus (1) on pienempi kuin virtaus (2), oikaisee lämmin vesi suoraan lämmityspiireihin ja samalla kylmä paluuvesi nousee varaajaan eli varaaja latautuu kylmällä vedellä.
Jotta varaajan lataus ja purku toimisi hyvin tulisi koneen oma kiertovesipumppu olla seis koneen seistessä. Mitenkä on?
ATS
Pitää palata näihin virtauksiin ja kysyä vielä, mitä tässä voisi tehdä.
Katselin koneen sisälle ja jos nyt oikeaa pumppua kyttäsin, niin puskurin syöttöpumppu on joku Wilo (mallia en muista), nostokorkeus siinä on 7 m.
Sitten kun on kaksi ulkoista pumppua, joissa vastaavat nostokorkeudet ovat 7 m ja 6 m, niin taitaa olla sula mahdottomuus saada puskurin syötölle suurempaa virtausta, mitä ulkoiset pumput imee sitä tyhjäksi? Toinen ulkoisista jauhaa täysillä ja toinen on asennossa 2.
Löytyykö mistään pumppua, jossa olisi nostokorkeutta vaikka 15 m? Saisi puskurin ladattua... :D
-
Palatakseni alkuperäiseen otsikkoon ja tuohon säädin dyn -asetukseen.
Nyt siitä on mustaa valkoisella, säädin dyn vaikuttaa myös käyntijaksojen pituuteen.
Osoitteesta
http://www.energiapakkaus.fi/maalampopumppu-wpc-04-13.php
löytyy Stiebelin pikakäyttöopas, jossa tuosta kerrotaan seuraavasti:
"Säädindynamiikalla vaikutetaan sähkövastuksen reagointinopeuteen sekä käyntijaksojen pituuteen.
Mitä suurempi säädindynamiikan arvo on, sitä pidempi käyntijakso."
Case closed. :)