Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => STIEBEL ELTRON => Aiheen aloitti: OilToSoil - 13.10.14 - klo:20:43
-
Kirjoittelenpa tänne viimein tarinaa omasta pumpun asennuksesta ja porauksesta sekä ensimmäisistä kokemuksista kys. pumpun parissa.
Reikä porattiin kesäkuun alussa. Pehmeää maata oli n. 26 m ja kallioon upposi pari metriä yli 200 m.
Vettä ei tullut missään vastaan ja näin ollen kaivo täytettiin lopuksi vedellä.
Se on jäänyt hiukan mietityttämään, että millehän tasolle se veden pinta loppupeleissä kaivossa asettuu.
Poraamisen jälkeen tuli n. viikon päästä tuli mies viimeistelemään työn ja silloin kun pudotettiin pieni kivi kaivoon, niin ei se molskahdus välittömästi kuulunut...
Tosin aika lähellä se pinta silloin oli, mutta missähän on nyt?
Pumppu ja 400 l puskuri asennettiin taas sitten osimoilleen heinäkuun puolivälissä. Puskuri tuli sen takia, että samassa hötäkässä laitettiin yläkertaan lattialämmitys, mutta alakerta jäi patterilämmitykselle. Alakerran kylppärissä on jo aiemmin asennettu lattialämmitys, joka on napattu patteriverkosta ja siinä on paluupuolella termostaatti.
Lattialämmitysputket asentaja veti kiepille vanerin päälle, välit täytettiin kipsisuikaleilla sekä laastilla. Päälle ehjä kipsilevykerros ja sitten laminaatti. 12 mm putkella tuli piirit, reilu 600 m yhteensä. Tuossa kipsin kanssa askartelussa oli muuten melkoinen työmäärä, en tiedä tekisinkö enää toistamiseen. N. 120 neliötä on yläkerran ala ja kipsiä meni varmaan 200 neliötä yhteensä. Hidasta touhua!
Aluksi oli pumpun kanssa hieman ongelmia ja vaihtoventtiili vaihdettiin kertaalleen, se nimittäin jumittui. Toisen kerran kun sama vika tuli, niin selvisi tehtaalta, että kyseessä onkin ohjelmistopohjainen vika, joka vian aiheutti. Syyskuun alussa vaihdettiin sitten piirikortti, jolla vika korjaantui.
Kirjoittelinkin jo toisessa ketjussa ongelmista, kun ei ilmojen viilennyttyä tahtonut lämmöt riittää kämpässä. Loppupeleissä syyksi paljastui tehtaalta asti koneessa ollut ohjelma, joka pudotti yöksi lämmityksen johonkin säästö-moodiin. Vaikka kukaan, en minä, eikä asentajat, ollut mitään ohjelmistokäyttöä koneeseen asettanut. Tähänkin tullee jossain vaiheessa ohjelmistopäivitys... Toki nyt lämpiää tupa yöt ja päivät, kun laitoin asetuksiin lämmityksen päälle 00-24.
Nyt tässä sitten seuraillaan tilannetta ja säädellään käyrää kohdilleen, kunhan ilmat kunnolla viilenevät.
Se on aiheuttanut ihmetystä, kun olen säätänyt patteriverkoston lämmityspiiriä, että pyynti on esim. 32 astetta ja verkkoon meneekin n. 38 asteista vettä!
Sain vastauksen, että Stiebel säätää lämpöjä paluuveden mukaan ja tuota eroa kuuluukin olla 6-9 astetta. Anturi on puskurin paluuputkessa, alaosassa. En täysin ymmärrä vieläkään tätä logiikkaa, kaipa siinä jotain hyötyä saadaan. Koita siinä sitten säätää, kun koneen mittari ja putkessa oleva mittari näyttää eri lukuja!
Shuntatun lattialämmityspiirin lämmöt taas sitten mitataan "normaalisti" menovesiputkesta ja säätö perustuu siihen.
Osaisko joku tämänkin minulle rautalangasta vääntää, vai onko kellään tällaisesta kokemuksia?
Vielä loppukaneettina pitää laittaa tähän ihmetys siitä, että mielestäni kompura laulaa mielestäni aika usein. Ei ole mitään pitkiä käyntijaksoja, mutta en myöskään pätkäkäynniksi sanoisi. Ajattelin, että tuolla 400 l puskurilla ei vielä syys-lokakuussa kone paljoa kävisi, mutta toisin on. Mitään tarkkaa tilastoa minulla ei tästä ole kuitenkaan ja pidempi aika varmaan näyttää todellisuuden. Hystereesiä ei tietääkseni pääse itse lämmitykselle säätämään, vaan koneen logiikka päättää, kuinka lämmittää.
Käyttötunteja välillä 6.9.-11.10. on lämmitykselle kertynyt 197. Onko tuo sitten paljon vai vähän?
Käynnistyskertoja en näe mistään.
Palaan aiheeseen seuraavassa numerossa.
-
Käyttötunteja välillä 6.9.-11.10. on lämmitykselle kertynyt 197. Onko tuo sitten paljon vai vähän?
Tuo tuntimäärä vaikuttaa aika tavalla keskimääräiseltä. Vähän alle 6 h / vuorokausi.
En kuitenkaan tarkistanut sitä lämmitystarvelukujen mukaan.
-
Käyttötunteja välillä 6.9.-11.10. on lämmitykselle kertynyt 197. Onko tuo sitten paljon vai vähän?
Tuo tuntimäärä vaikuttaa aika tavalla keskimääräiseltä. Vähän alle 6 h / vuorokausi.
En kuitenkaan tarkistanut sitä lämmitystarvelukujen mukaan.
Hyvä, jos normaalin rajoissa mennään.
Nyt kun luin tuon oman sepustukseni jopa kertaalleen läpi, niin ehkä tulee hiukan liian negatiivinen kuva näistä alkutaipaleen kokemuksistani.
Kaiken kaikkiaan tyytyväinen tähän valintaan olen ollut ja ensimmäinen talvi nyt ainakin menee säätöjä ihmetellessä!
On tämä vaan niin paljon helpompaa ja hienompaa kuin öljyn kanssa lutraaminen!
-
Käyttötunteja välillä 6.9.-11.10. on lämmitykselle kertynyt 197. Onko tuo sitten paljon vai vähän?
Tuo tuntimäärä vaikuttaa aika tavalla keskimääräiseltä. Vähän alle 6 h / vuorokausi.
En kuitenkaan tarkistanut sitä lämmitystarvelukujen mukaan.
Hyvä, jos normaalin rajoissa mennään.
Nyt kun luin tuon oman sepustukseni jopa kertaalleen läpi, niin ehkä tulee hiukan liian negatiivinen kuva näistä alkutaipaleen kokemuksistani.
Kaiken kaikkiaan tyytyväinen tähän valintaan olen ollut ja ensimmäinen talvi nyt ainakin menee säätöjä ihmetellessä!
On tämä vaan niin paljon helpompaa ja hienompaa kuin öljyn kanssa lutraaminen!
Onko pumpussa tulevan ja menevän keruun lämpötilan ilmaisimet?
-
Käyttötunteja välillä 6.9.-11.10. on lämmitykselle kertynyt 197. Onko tuo sitten paljon vai vähän?
Tuo tuntimäärä vaikuttaa aika tavalla keskimääräiseltä. Vähän alle 6 h / vuorokausi.
En kuitenkaan tarkistanut sitä lämmitystarvelukujen mukaan.
Hyvä, jos normaalin rajoissa mennään.
Nyt kun luin tuon oman sepustukseni jopa kertaalleen läpi, niin ehkä tulee hiukan liian negatiivinen kuva näistä alkutaipaleen kokemuksistani.
Kaiken kaikkiaan tyytyväinen tähän valintaan olen ollut ja ensimmäinen talvi nyt ainakin menee säätöjä ihmetellessä!
On tämä vaan niin paljon helpompaa ja hienompaa kuin öljyn kanssa lutraaminen!
Onko pumpussa tulevan ja menevän keruun lämpötilan ilmaisimet?
Ei ole. Pumppu kertoo ainoastaan minkä lämpöisenä litkuu menee takaisin maahan.
Ollut viime aikoina -0,3 ja -0,8 astetta.
Asentaja oli käymässä muutama viikko sitten, niin pyöräytettiin pelkkää keruun pumppua hetki ja muistaakseni lämpötila oli tuolloin 4,2 astetta. Mutta tämä ei siis mikään "virallinen" tulos.
-
Se on aiheuttanut ihmetystä, kun olen säätänyt patteriverkoston lämmityspiiriä, että pyynti on esim. 32 astetta ja verkkoon meneekin n. 38 asteista vettä!
Verkkoon menevän veden lämpötilaa säädetään vain ja ainoastaan käynnistämällä ja sammuttamalla kompressori. Kompressori ajaa aina "kaasu pohjassa". Tuossa tulee väkisilläkin heittoa. Mitä pidempiä käynti-/lepojaksoja, sitä kauempana ollaan pyynnistä keskimäärin.
-
Se on aiheuttanut ihmetystä, kun olen säätänyt patteriverkoston lämmityspiiriä, että pyynti on esim. 32 astetta ja verkkoon meneekin n. 38 asteista vettä!
Verkkoon menevän veden lämpötilaa säädetään vain ja ainoastaan käynnistämällä ja sammuttamalla kompressori. Kompressori ajaa aina "kaasu pohjassa". Tuossa tulee väkisilläkin heittoa. Mitä pidempiä käynti-/lepojaksoja, sitä kauempana ollaan pyynnistä keskimäärin.
Juurikin näin. Ehkä tuo puskuri tasaa hieman heilahteluja.
Enemmän tuota mielestäni sotkee se, että koneen näyttämä piirin 1 tosilämpötila onkin puskurin alaosassa olevan paluun anturin mukainen lukema.
Mutta näin sen on haluttu olevan, näillä mennään.
-
Tuo Puskuri varaaja on varmaan hyvä kaikkiin Stibelin pumppuihin vaikka eivät niitä suoraan suositakkaan lattialämmitystaloihin.(toisessa osiossa omia kertomuksia)
Stibelillähän on ohjekirjan kaavio paljon pitäisi olla paluu ja menopiirin erotus. Itsellä putket järvessä ja tuli eilen mitattua siten, että digitaalimittarit kupariputken kupeeseen eristeen alle. 30min jälkeen järvestä tuli +6c ja paluu järveen +1c (pumpun valikko näyttää eri lukemia paluulle)
-
Tässä tähän astista statistiikkaa:
Antoteho (MWh) Ottoteho (MWh) COP
Lämmin vesi 0,68 0,21 3,16
13.9.2014 0,17 0,06 3,04
20.9.2014 0,11 0,03 3,29
27.9.2014 0,10 0,03 3,29
4.10.2014 0,10 0,03 3,30
11.10.2014 0,09 0,03 2,90
18.10.2014 0,10 0,03 3,23
Lämmitys 2,74 0,62 4,42
13.9.2014 0,14 0,03 4,55
20.9.2014 0,33 0,07 4,59
27.9.2014 0,49 0,11 4,40
4.10.2014 0,51 0,12 4,40
11.10.2014 0,62 0,14 4,39
18.10.2014 0,66 0,15 4,37
Kaikki yhteensä 3,42 0,84 4,10
En nyt saanut oikein asettelua sattumaan, mutta kai tuosta selvän saa.
Tuossa siis viikon mittausjaksoja, alkaen 6.9.
Kone on rallattanut 6.9.-18.10. yhteensä 294 h. Lämmitykseen mennyt 264 h ja käyttöveden tekoon 30 h.
Tämä tekee siis käyntiaikasuhteeksi 29 %, keskimäärin 7 h/pv.
Tosin viimeisen viikon aikana luvut on 43 % ja 10,3 h/pv.
-
Jatkanpa vaikka tämän ketjun perään, kun en muista mihin kaikkialle olen asiasta kirjoitellut...
Eli tuskailin sen asian kanssa, että lämpöpumppu ei huilaa kuin sen pakollisen 20 min ja tuntui, että puskuri ei varaa lämpöjä kunnolla.
Hain ratkaisua kokeilemalla puskurin syöttöpumpun eri nopeuksia, mutta ei se tuohon asiaan auttanut.
Mitä pienemmälle laitoin syöttöpumpun kierroksia, sitä hitaammin puskuri latautui, ei muuta vaikutusta.
Mutta sitten: poistin kaikista alakerran pattereista termostaatit ja johan rupesi vesi virtaamaan! Tällöin paluuvesi pysyy paremmin lämpimänä ja vaikka pienensin ulkoisen kiertovesipumpun kierroksia, pysyttelee delta n. 3 asteessa. Ja taukoaikaan tuli n. 10 min lisää.
Nyt en vain aivan tajua, miksi nuo termostaatit rajoittivat kiertoa niin pahasti, vaikka nehän olivat täysin auki.
Jokin perussäätö pielessäkö?
Ja onko siitä mitään vaaraa, ettei termostaatteja ole kiinni? Tarkoitan, että eihän siitä mitään vuotovaaraa aiheudu?
-
Nyt en vain aivan tajua, miksi nuo termostaatit rajoittivat kiertoa niin pahasti, vaikka nehän olivat täysin auki.
Jokin perussäätö pielessäkö
Uudemmissa patteritermostaateissa taitaa olla linjasäätö samassa?
-
Nyt en vain aivan tajua, miksi nuo termostaatit rajoittivat kiertoa niin pahasti, vaikka nehän olivat täysin auki.
Jokin perussäätö pielessäkö
Uudemmissa patteritermostaateissa taitaa olla linjasäätö samassa?
Vähän vaikuttaisi siltä...
-
Seuraava kysymys vielä: Miksi lepojakson lopussa alkaa lämpöpumpun paluuveden lämpö äkillisesti nousemaan, kun se on ensin tippunut? Eli siis aivan lepojakson lopussa, ennen kuin uusi lämmitys alkaa, nousee paluun arvo samalle tasolle kuin menolämpökin, ettei olisi joskus mennyt menolämmön ylikin...
En siis tarkoita lämmityskiertojen lämpöjä, vaan nimenomaan sitä lämpöpumpun sisäistä menoa ja paluuta.
-
Seuraava kysymys vielä: Miksi lepojakson lopussa alkaa lämpöpumpun paluuveden lämpö äkillisesti nousemaan, kun se on ensin tippunut? Eli siis aivan lepojakson lopussa, ennen kuin uusi lämmitys alkaa, nousee paluun arvo samalle tasolle kuin menolämpökin, ettei olisi joskus mennyt menolämmön ylikin...
En siis tarkoita lämmityskiertojen lämpöjä, vaan nimenomaan sitä lämpöpumpun sisäistä menoa ja paluuta.
Latauspumppu käynnistyy ennenkuin kompressori.
-
Niin juu. Lämpöpumppujen mittarit mittaavat yleensä muutosta eivät absoluuttista arvoa.
-
Niin juu. Lämpöpumppujen mittarit mittaavat yleensä muutosta eivät absoluuttista arvoa.
Öö... siis se lämpö ei oikeasti nousekaan?
Kun konehan näyttää kolme arvoa (jos nyt oikein muistan kohtien nimet):
- Tosilämpötila WP = menon lämpö
- Tosilämpötila lisälämm. = lisälämmityksen (vastusten?) lämpötila
- Tosilämpötila paluu = paluun lämpö
Tuo paluun lämpö alkaa nousemaan, vaikka esim. lämmityspiirin paluu ei luonnollisesti jakson lopussa nouse mihinkään.
Ajattelin, että vaihtuuko peräti virtaussuunta jossain kohdassa? Ei kai se nyt ole mahdollista?
Ja tuo nousu tapahtuu siinä vaiheessa, ettei latauspumppu ole ehtinyt hörähtää päälle, eikä mikään muukaan komponentti.
Tapahtuuko tätä sinulla tai muilla käyttäjillä? Onko kukaan huomannut vastaavaa?
-
No sitten veikkaan että latauspumppu sammuu ja lämpöä siirtyy vielä lauhduttimesta.
En ole itse seurannut lämpötiloja. Talo on lämmin ja säästää ;D
-
Jatkan säätöjen parissa.
Siirsin piirin 1 anturin (lämmityspiirin paluuveden mittaus) puskurin alaosasta puskurin ylempään mittaustaskuun. Tuo piste sijaitsee jossain puolivälin ja yläosan välissä. Ajattelin, että jos tällä saisi jollain lailla puskurista enemmän puhtia pihalle ja auttaisi kerrostumiin, tms. Tällöinhän anturi näyttää tietenkin korkeampia lukemia kuin alhaalla ollessaan, joten nostin pyyntiä n. 1,3 astetta.
Tämä aiheutti sen, että verkkoon lähti jonkin verran viileämpää vettä ja tehonkulutuskin näytti pienenevän, mutta käyntiajat pitenivät!
Miten tämä nyt on mahdollista? Ei käy järkeen, että COP paranee, mutta käyntiajat pitenee...
Ei siis nyt tainnut oikein tuo siirto auttaa mitään, vai pitäisiköhän sitä pyyntiä nostaa vain sitten enemmän.
Mutta silloin taitaa jo olla ihan sama tilanne, kuin että anturi olisi puskurin alaosassa ja pyyntikin pienempi.
-
Ohjeen mukaan pitää olla puskurin alaosassa.
Siellä näyttää muutaman asteen vähemmän mitä IR-mittarilla mitattuna paluuputken pinnasta.
Eli jos muutan anturin paluuputken pintaan, niin ymmärtääkseni tällöin pitäisi nostaa pyyntiä kaksi astetta, jottei puskuri jäähdy liikaa...?
Mitä nyt olen tutkinut, niin paluuputki ja puskurin alaosa jäähtyy samaa tahtia koneen ollessa lepotilassa.
Tuolla yhdessä ketjussa oli juttua siitä, että saatiin pidemmät käyntiajat siirtämällä anturi juurikin paluuputkeen, mutta itselle jäi epäselväksi koskettiinko mihinkään asetuksiin.
Tai säädin dyn asetukseen siinä tehtiin muutos ja olisiko sitten sitä kautta tullut pidemmät käyntijaksot, ei niinkään tuon anturin muutoksen kautta...
-
Tämä aiheutti sen, että verkkoon lähti jonkin verran viileämpää vettä ja tehonkulutuskin näytti pienenevän, mutta käyntiajat pitenivät!
Minkäverran käyntiajat pitenivät?
Tuliko taukojaksojen pituuksissa muutosta?
Jos käynti- ja taukojaksot pitenivät molemmat niin silloin varaaja toimii paremmin,jotenkin siihen suuntaan että käyntijakson aikana varaajaan latautuu enemmän lämpötehoa joka taukojakson aikana riittää pidemmäksi aikaa.
Ei käy järkeen, että COP paranee, mutta käyntiajat pitenee...
COP arvoa voi mitata vain käyntijakson ajalta
-
Tämä aiheutti sen, että verkkoon lähti jonkin verran viileämpää vettä ja tehonkulutuskin näytti pienenevän, mutta käyntiajat pitenivät!
Minkäverran käyntiajat pitenivät?
Tuliko taukojaksojen pituuksissa muutosta?
Jos käynti- ja taukojaksot pitenivät molemmat niin silloin varaaja toimii paremmin,jotenkin siihen suuntaan että käyntijakson aikana varaajaan latautuu enemmän lämpötehoa joka taukojakson aikana riittää pidemmäksi aikaa.
Ei käy järkeen, että COP paranee, mutta käyntiajat pitenee...
COP arvoa voi mitata vain käyntijakson ajalta
Niinhän tuo COP taitaakin mennä.
Mitään tarkkaa tilastoahan minulla ei ole, koska en saa logattua mihinkään dataa.
Mutta taisi olla, että kone oli 12 tunnin aikana hurissut 7 tuntia, tekee 58 %.
Eihän se nyt tarkemmin ajateltuna ole oikeastaan yhtään enemmän kuin tähänkään asti, päälle 50 % se on näillä nollakeleillä ollut.
Mutta jos siis nostan anturia puskurissa ylemmäs, tai laitan paluuputkeen, niin se näyttää kummassakin tapauksessa n. pari astetta enemmän kuin puskurin alaosassa.
Ja kun piiri 2 (lattia) pyynti on koko ajan sama, enkä koske muihin asetuksiin, niin tyhjeneekö puskuri tällöin nopeammin? Mielestäni tyhjenee, koska puskuri on tällöin pari astetta kokonaisuudessaan kylmempi, koska mittauspaikka on muuttunut ja näyttää lämpimämpiä lukuja. Vai olenko aivan hakoteillä?
Tämähän kyllä mahdollistaisi sen, minkä perään olen haikaillut, että voisin tiputtaa hieman piirin 1 pyyntiä ja olla koskematta piirin 2 säätöihin...
Pitää varmaan mennä testaamaan vielä tuota ylempää anturitaskua ja antaa olla pidemmän aikaa.
Sen kyllä huomasin, että vesi lämpeni enemmän yli pyynnin kuin aiemmin.
Pitänee vielä kellottaa taukojen pituuksiakin ym. tutkimusta.
-
Mitään tarkkaa tilastoahan minulla ei ole, koska en saa logattua mihinkään dataa.
Mutta taisi olla, että kone oli 12 tunnin aikana hurissut 7 tuntia, tekee 58 %.
Mites kynäloggeri?
-
Joo, sitä oon koittanut käyttää.
-
Mutta jos siis nostan anturia puskurissa ylemmäs, tai laitan paluuputkeen, niin se näyttää kummassakin tapauksessa n. pari astetta enemmän kuin puskurin alaosassa.
Ja kun piiri 2 (lattia) pyynti on koko ajan sama, enkä koske muihin asetuksiin, niin tyhjeneekö puskuri tällöin nopeammin? Mielestäni tyhjenee, koska puskuri on tällöin pari astetta kokonaisuudessaan kylmempi, koska mittauspaikka on muuttunut ja näyttää lämpimämpiä lukuja. Vai olenko aivan hakoteillä?
Jos varaaja lämpenee käyntijakson aikana ylhäältä alas suht tasalämpöiseksi niin taukojakson aikana varaaja alkaa jäähtyä alhaalta ylöspäin.
Jos taukojakson aikana varaajan sisällä virtaukset ei sekoita lämpökerrostumia vaan ne asettuu painovoimaisesti niin silloin kylmin vesi laskeutuu ja pysyy varaajan alaosassa ja kylmän ja lämpimän veden rajakohta nousee jäähtymisen myötä ylemmäs varaajassa ja viimeiseksi jäähtyy varaajan yläosa.
Näin yksioikoisesti ajatellen käynnistysanturin sijoittaminen varaajan alaosaan lyhentää käynti- ja taukojaksoja. Veden lämpötila laskee ensin varaajan alaosassa jolloin käynnistyslämpötila anturin kohdalla tulee suht nopeasti.
Koska varaajassa on kuitenkin runsaasti käyttämätöntä kuumaa vettä niin käyntijakso jää lyhyeksi kun lämmitettävä vesimäärä on pieni.
Kun sama anturi on varaajan puolivälin yläpuolella niin varaajan veden pitää jäähtyä alhaalta anturin kohdalle ennenkuin kompressori käynnistyy uudestaan.Tämän pitäisi näkyä pidempänä taukojaksona.
Myös käyntijakson pitäisi pidentyä koska varaajan lämpösisällöstä on suurempi osa käytetty jolloin lämmitettävä vesimäärä on suurempi.
Jos anturi nostetaan varaajassa liian ylös niin todennäköisesti siitä tulee sellaista haittailmiötä että taukojakson lopussa menoveden lämpötila notkahtaa kun varaaja on jäähtynyt kokonaan ja kestää tovin ennenkuin lämpöpumppu saa veden lämpötilan nostettua.
-
Mutta jos siis nostan anturia puskurissa ylemmäs, tai laitan paluuputkeen, niin se näyttää kummassakin tapauksessa n. pari astetta enemmän kuin puskurin alaosassa.
Ja kun piiri 2 (lattia) pyynti on koko ajan sama, enkä koske muihin asetuksiin, niin tyhjeneekö puskuri tällöin nopeammin? Mielestäni tyhjenee, koska puskuri on tällöin pari astetta kokonaisuudessaan kylmempi, koska mittauspaikka on muuttunut ja näyttää lämpimämpiä lukuja. Vai olenko aivan hakoteillä?
Jos varaaja lämpenee käyntijakson aikana ylhäältä alas suht tasalämpöiseksi niin taukojakson aikana varaaja alkaa jäähtyä alhaalta ylöspäin.
Jos taukojakson aikana varaajan sisällä virtaukset ei sekoita lämpökerrostumia vaan ne asettuu painovoimaisesti niin silloin kylmin vesi laskeutuu ja pysyy varaajan alaosassa ja kylmän ja lämpimän veden rajakohta nousee jäähtymisen myötä ylemmäs varaajassa ja viimeiseksi jäähtyy varaajan yläosa.
Näin yksioikoisesti ajatellen käynnistysanturin sijoittaminen varaajan alaosaan lyhentää käynti- ja taukojaksoja. Veden lämpötila laskee ensin varaajan alaosassa jolloin käynnistyslämpötila anturin kohdalla tulee suht nopeasti.
Koska varaajassa on kuitenkin runsaasti käyttämätöntä kuumaa vettä niin käyntijakso jää lyhyeksi kun lämmitettävä vesimäärä on pieni.
Kun sama anturi on varaajan puolivälin yläpuolella niin varaajan veden pitää jäähtyä alhaalta anturin kohdalle ennenkuin kompressori käynnistyy uudestaan.Tämän pitäisi näkyä pidempänä taukojaksona.
Myös käyntijakson pitäisi pidentyä koska varaajan lämpösisällöstä on suurempi osa käytetty jolloin lämmitettävä vesimäärä on suurempi.
Jos anturi nostetaan varaajassa liian ylös niin todennäköisesti siitä tulee sellaista haittailmiötä että taukojakson lopussa menoveden lämpötila notkahtaa kun varaaja on jäähtynyt kokonaan ja kestää tovin ennenkuin lämpöpumppu saa veden lämpötilan nostettua.
Ok, kiitos selvityksestä.
Huomasin, että varaajan alaosan ja yläosan anturitaskujen ero on 4,5 astetta.
Siirsin anturin taas sinne ylös ja nostin piirin 1 pyyntiä 3 astetta. Eli 1,5 astetta jäisi "vajaaksi" lämmöt verraten vanhaan tilanteeseen.
Näin saisin ehkä työnnettyä piiriin 1,5 astetta leudompaa vettä, joka ei aiemmin ollut mahdollista, koska piiriin 2 menee niin lämmintä. Tätä ongelmaa olen puinut jo aiemmin, en edes enää muista missä ketjussa...
Seurataanpa nyt kuinka käy. Voi olla, että tuo ylempi tasku on liian ylhäällä eikä homma toimi.
Ja kun olin havainnut ensimmäisellä kerralla, että käyntiaikasuhde nousi hieman tuolla asetelmalla, niin tällöinhän taukojen suhteellinen osuus on auttamatta pienempi verrattuna käyntiaikaan.
Mutta seuraan vielä ja säädän.
Aivan kuin tuollainen notkahduskin olisi ollut lämmöissä, kun hiukan ehdin äsken seuraamaan.
Ei vaan kehtaa koko päivää istua pannuhuoneessa! :D
-
Mä olen siirtänyt tuon niben sisäisen menolämpöanturin patterilinjan menoputkeen. Vakio asteminuutit on 60. Laitoin asteminuutit 5 jolloin kone menee nopeammin päälle jos menolämpötila putoaa alle pyynnin. Nyt kun pyynti on aika alhainen 37, ulkolämpötila +1 niin olen isontanut asteminuutit 40. Kompura lähti päälle jossain meno 33 paluu 32 lämpötilassa. Arvot ei ole ihan tarkkoja kun kone oli muutaman minuutin kerinnyt käymään. Loppupuolella lämmitystä meno 41 paluu 38 ja vähän saattaa nousta ennen lopetusta. Niin ja puskuri on vaan läpivirtaavaa mallia kytkennältään.
Kuinkahan stiebel käyttäytisi jos sen paluu lämpötila-anturin laittaisikin menoputkeen? Voiko pumppun asetuksia säätää mitenkään niin että toimisi sillä kytkennällä? Sulla on vielä nuo kaksi piiriä niin taitaa vähän hankaloittaa tuota säätämistä. Mulla menee lämmitysvettä neljään paikkaan, mutta onneksi niihin käy saman lämpöinen vesi ja yksi ohjaus.
En tiedä tykkäisikö kone siitäkään. Siirsin jo anturin taas puskurin ala-osaan, seuraavaksi kokeilen vielä paluuputken pintaan laittaa sen kiinni.
Tauot jäi tasan siihen pakolliseen 20 min, kun anturi oli puskurissa ylhäällä. Taisi olla liian ylhäällä...
Meikäläisen kone lähtee käyntiin kun veden lämpö on yksi aste alle pyynnin ja lopettaa lämmityksen, kun lämpö on 1,5-2 astetta yli pyynnin. Ei ihme, jos käy vähän pätkää... ???
-
Tajusin, että tässähän on puoli vuotta ollut kone tulilla.
Tai no, vähän pidempään, mutta puoli vuotta sitten vaihtui piirikortti ja laskurit nollautuivat.
Liitekuvassa tähän astista dataa.
-
Rakas päiväkirja. Sori, etten ole muistanut kirjoittaa vähään aikaan. Tarkoitus on kyllä ollut, mutta kun ei ole ehtinyt.
No joo, leikki sikseen ja asiaan.
Vuosi tuli täyteen maalämpöilyä ja ajattelin laittaa lukuja näytille.
Pumppuhan käynnistettiin joskus viime vuoden (2014) elokuun alussa, mutta kun syyskuun alussa vaihtui piirikortti, niin minulla on tallessa arvot siitä asti.
Lukemat ovat siis ajalta 6.9.2014 - 5.9.2015 ja näkyvät liitteessä.
Vastustunteja en tuohon tajunnut kirjata, niitä oli tullut 4 h lämmitykseen.
Se, mikä ei ole itselle selvinnyt on, että kun kone ilmoittaa lisälämmityksen kertymät lämmitykselle ja käyttövedelle, niin ne näkyvät tuotettuna energiana pumpun laskureissa. Ovatko ne sitten automaattisesti jo kulutuspuolen luvuissa mukana vai eivät? Vai miten tulisi ottaa huomioon?
Muistelisin, että noihin arvoihin sisältyy myös sisäisten kiertovesipumppujen kulutukset. Mutta jotenkin ovat hassusti tuolla tuotetun energian puolella.
Oli miten oli, eipä nuo paljon vuotuiseen COP:iin vaikuta. Jos jätän ne huomiotta, niin COP on yhteensä 3,9.
Valittelin täällä foorumilla jossain aiemmassa ketjussa, että tehot loppuu talvella kesken ja alakerta lämpiää tarpeettoman lämpimäksi talvella.
Soittelin myyjälle ja sen jälkeen maahantuojalle ja ei voi kun kehua saamaani apua!
Maahantuoja esitti muutaman vaihtoehdon: muutetaan toinenkin piiri shuntatuksi (kallista, en tiedä miten kustannukset menisivät) tai sitten testaillaan sisälämpötila-anturilla (analoginen, FE 7), josko sillä saisi alakerran lämmöt kuriin.
Sovittiin, että testaillaan tuo anturi ensin. Jos ei toimi, niin mietitään lisää.
Anturi tuli ilmaiseksi postissa ja on nyt tuolla alakerran aulassa seinällä odottamassa, että talvi tulee.
Tässä idea perustuu nyt siihen, että jos ja kun alakertaan puskee liikaa lämpöä talvella, niin anturi haistaa sen ja katkaisee alakerran lämmityspiiristä kiertovesipumpun virrat. Tämä tapahtuu, kun huonelämpötila on noussut yhden asteen yli asetusarvon. Kiertovesipumppu hörähtää taas sitten käyntiin, kun huonelämpötilan asetusarvo alitetaan.
Kuulostaa lupaavalta, saa nähdä kuinka toimii käytännössä sitten.
Eli näillä mennään toistaiseksi.
-
Mitä mieltä olette näistä seuraavista arvoista?
Oli illalla vähän pidempi suihkusessio, jonka takia kone teki ensin pitkään käyttövettä ja sen jälkeen myös pitkään lämmitysvettä.
Nyt kun kone tuolla taas jauhaa, niin kaivolle palaa peräti -2,7 (tai -2,8) asteista liuosta!
Alkoi jo huolestuttamaan, että kohta se on jäässä!
Ymmärtääkseni delta on ollut keruussa juurikin sen 2,8 astetta.
Mutta niitä arvoja:
- Lauhdutin meno = 42,0 ast
- Lauhdutin paluu = 35,9 ast
- Tilavuusvirta = 21,11 l/min
- Lähteen lämpötila = -2,7 ast
- Lähdepaine = 0,74 bar
- Kuumakaasun lämpötila = 84,1 ast
- Korkeapaine = 25,8 bar
- Alapaine = 6,8 bar
- Puskurin (ja lattialämmityksen) pyynti = 33,0 astetta ulkolämpötilan ollessa -3,1 astetta.
Alkaako kaivo nyt sitten viilenemään ensimmäisen vuoden jälkeen?
Ja muistaakseni tuo kuumakaasu on ollut aina pikkaisen vähemmän kuin 2 X lauhduttimen meno...? Nyt se on aika tasan puolet siitä.
Miltä nämä näyttää asiantuntijoiden silmään?
-
- Lähteen lämpötila = -2,7 ast
Jos tuo on kaivolle palaava liuos niin tuo on ihan normaali. Nou probleem. ;)
Kone ei näytä tulevaa liuoksen lämpötilaa?
-
Jos tuo on kaivolle palaava liuos niin tuo on ihan normaali. Nou probleem. ;)
Kone ei näytä tulevaa liuoksen lämpötilaa?
No hyvä jos on normaali.
Kun muistelin, että viime talvena se oli maksimissaan noilla huitteilla.
Ja nyt kun ei ole talvi oikein alkanutkaan...
Joo, ei näytä kaivosta tulevaa lämpötilaa.
Äsken kävin vielä vilkaisemassa, niin kone oli ollut huililla 10 min ja keruun lämpö näytti +0,8 astetta. Eli luultavasti sieltä on jotain plus-merkkistä ylös tullut.
-
Ei onneksi vielä mene jäähän :) Jos kaivolle palaisi -7 asteinen liuos niin sitten voisi kai alkaa jäätyminen. Se keruuputki on kumminkin vielä liuoksen ja veden välissä "eristämässä".
Kyllä se kaivo väkiselläkin ensimmäisen vuoden jälkeen viilenee. Täällä tuli nyt pakkasilla +2/-1. Tuleva liuos laski pakkasten takia yhden asteen.
Joku fiksumpi varmaan ymmärtää noista muista lukemista.
Niin, ei kai se ihan heti jäähän mene.
-9 astetta on se koneen hälyraja muutoinkin palaavan nesteen suhteen ja siihen on vielä matkaa! :)
-
Ei se kaivon lämpötila mitenkään lineaarisesti muutu. Meillä tuli ensialkuun kaivosta 5-asteista ja 3 kk myöhemmin helmikuussa 2012 paukkupakkasilla 1-asteista kun pumppu kävi lähes tauotta. Nyt neljän vuoden käytön jälkeen lukemat ovat 2/-1 käyntijakson lopulla. Ensimmäinen puoli tuntia menee lukemin 3/0.
-
Ei se kaivon lämpötila mitenkään lineaarisesti muutu. Meillä tuli ensialkuun kaivosta 5-asteista ja 3 kk myöhemmin helmikuussa 2012 paukkupakkasilla 1-asteista kun pumppu kävi lähes tauotta. Nyt neljän vuoden käytön jälkeen lukemat ovat 2/-1 käyntijakson lopulla. Ensimmäinen puoli tuntia menee lukemin 3/0.
Jees, olen ollut siinä ymmärryksessä, että ekan vuoden jälkeen lämpöjen pitäisi vähän tippua ja samalla jäädä aika paikoilleen.
Mutta kyllähän tuo oma kaivo nyt sieltä vähän viileämmästä päästä ehkä on.
Oikeasti haluaisin tietää, että mikähän siellä on vesitilanne.
Se letkutettiin täyteen, kun ei paljon vettä porauksen jälkeisinä päivinäkään siellä näkynyt.
Ja tilannetsekki: äsken meni kaivoon -2,0 asteista ja ulkona on pakkasta jo -7, eli on se tuolla jauhanutkin pidempään.
Eilinen -2,7 notkahdus ei ollut pysyvä olotila. :)
-
(http://image.slidesharecdn.com/4121017uppsalahellstrom-121021155911-phpapp02/95/geoenergi-kontra-fjrrvrme-konkurrenter-i-ondan-gran-hellstrm-lth-29-638.jpg?cb=1350835748) (http://www.slideshare.net/SGU_Sverige/geoenergi-kontra-fjrrvrme-konkurrenter-i-ondan-gran-hellstrm-lth)
Porakaivon lämpötila laskee vuosien kuluessa.
Aluksi laskeminen on nopeampaa.
Lämpötilan alenema riippuu kaivon lämpökuormituksen asteesta.
Liian pienessä kaivossa alenema on suurempaa ja aleneminen kestää kauemmin.
Reilusti mitoitetussa kaivossa alenema on pieni ja
tasapainotila kuormituksen ja elpymisen välille löytyy jo muutamassa vuodessa.
-
Tilannetsekkiä...
Pumpusta loppuu tehot aivan liian aikaisin.
Ei riitä lämmöt tuvassa ilman vastuksia n. -18 asteen pakkasilla.
Muistaakseni mitoittava lämpötila oli -26 tai jotain.
Ei tää nyt ihan ollut sitä mitä tilattiin. Piti olla täysteholaite.
Vai sotkeekohan tätä sitten jollain lailla, kun on kaksi lämmityspiiriä ja jos ne ei oo synkroonissa keskenään tai suhteessa lämpöpumppuun tai puskurivaraajaan?
Minkälainen toimittajan vastuu näissä on?
Jos tosta suoraan laskis, niin -18 astetta -26 asteesta on n. 70 %.
Eli onko sitten alimitoitettu sen 30 % vai miten tää menee?
Kai nyt sen voisin vielä hyväksyä, jos -20 asteessa otettais vastukset peliin, mutta kun kone alkaa yskimään jo ennen sitä.
Ja ymmärrän toki sen, ettei näitä nyt ihan nappiin voi koskaan saada, mutta nyt ollaan mielestäni liian kaukana!
-
Mikä on Stiebel WPC-10 pumpun lämmitysteho B0 W50 tai B0 W55 -olosuhteissa?
Vastaan itselleni:
Löysin Stiebelin manuaalin (https://www.stiebel-eltron.de/content/dam/ste/de/en/products/downloads/renewables/heat_pumps/Bedienungs-_u._Installationsanleitungen__WPC_04-13__cool___DM0000031126-faa.pdf), jonka sivulla #60 on graafi,
josta selviää, että Stiebel WPC-10 pumpun antoteho (=lämmitysteho) on
- noin 8,8 kW @ B0 W55 -olosuhteissa ja
- noin 8,1 @ B0 W60 -olosuhteissa.
Olin joskus 15.01.2014 tehnyt laskelman (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=5226.0;attach=4393),
jonka mukaan nimimerkki OilToSoil ´in talossa 8,5 kW lämmitysteho riittäisi noin -20 C -lämpötilaan.
...
Laskelma oli välillä poistettu nimimerkin aloitusviestistä (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5226.msg61870#msg61870) siksi, että foorumilla oli varattuna liian vähän tilaa liitetiedostoille.
Nyt tilaa on enemmän käytettävissä, eikä liitetiedostoja ole tarvinnut poistaa.
Tänään palautin arkistosta tuon poistetun tiedoston takaisin alkuperäiseen paikkaansa.
-
Mikä on Stiebel WPC-10 pumpun lämmitysteho B0 W50 tai B0 W55 -olosuhteissa?
Jos en nyt ihan väärin katsonut niin pikkasen vajaa 9,2 kW on B0 W55.
-
Katsoin käyttöohjekirjasta, josta on nyt englanninkielinen versio käsillä, niin sen taulukossa on tällainen:
Output at B0/W35 (EN14511) 10,31
Output at B0/W65 (EN 14511) 8,60
Eli tarkoittaako toi alempi että silloin kun tehdään 65-asteista vettä pattereille?
-
Katsoin käyttöohjekirjasta, josta on nyt englanninkielinen versio käsillä, niin sen taulukossa on tällainen:
Output at B0/W35 (EN14511) 10,31
Output at B0/W65 (EN 14511) 8,60
Eli tarkoittaako toi alempi että silloin kun tehdään 65-asteista vettä pattereille?
Joo, sitä se tarkoittaa.
Se tässä vielä on omituista, kun lauhduttimen lämmöt eivät ole edes vielä 50 asteessa, eli verkkoonkaan ei lähde edes 50 asteista vettä kun kone käy yskimään.
Laitan liitteeksi tilastoa, kuinka on käyntiaikasuhteet olleet eri ulkolämpötiloissa. Ovat viikon seurantajaksoja.
Sori vähän epäselvä muoto.
-
Se tässä vielä on omituista, kun lauhduttimen lämmöt eivät ole edes vielä 50 asteessa, eli verkkoonkaan ei lähde edes 50 asteista vettä kun kone käy yskimään.
Jos lämmönjaon luovutusteho on suurempi kuin koneen antoteho niin sen jälkeen menoveden lämpötila ei jaksa nousta enää. Patterit/lattia luovuttaa kaiken lämmön pois mitä kone tuottaa. Tosin tässä kohtaa koneen luulisi käyvän miltei yhtäjaksoisesti. Stiebelissä taisi kuitenkin olla niin että jokaisen stopin jälkeen seuraa normaalisti 20min paussi... Jos kone rykäsee 40min yhtäjaksoisesti niin seuraavat 20 min se huilii... (esimerkiksi)
Semmoinenkin mahdollisuus on teoriassa jos kiertovesipumppujen nopeudet ovat toisiinsa tietyssä suhteessa että kone lataa tuon puskurisi varsin nopeasti ja jää sitten lepäilemään. Tällöin kyseessä voisi olla tämä alemman kuvan mukainen tilanne.
*mutua tietämättä millainen kytkentä kyseessä* Saattaa olla että jos kyseessä on tuollainen kytkentä että jos sisäisen pumpun nopeutta laskee niin tällöin käyntijakso saattaisi venyä pidemmäksi. *mutua tietämättä millainen kytkentä kyseessä*
Otapa ylös kuinka pitkään kone käy ja kauanko se sitten lepää vai käykö se jo yhtäjaksoisesti? Noista luvuista mitä olit laittanut en mene vannomaan mitään lämpötilojen osalta kun en tiedä mitä lämpötila tuossa tarkoittaa....
(http://i.imgur.com/4nLAoBy.png)
-
Joo, sitä se tarkoittaa.
Se tässä vielä on omituista, kun lauhduttimen lämmöt eivät ole edes vielä 50 asteessa, eli verkkoonkaan ei lähde edes 50 asteista vettä kun kone käy yskimään.
Laitan liitteeksi tilastoa, kuinka on käyntiaikasuhteet olleet eri ulkolämpötiloissa. Ovat viikon seurantajaksoja.
Sori vähän epäselvä muoto.
Eli koneesta kyllä pitäisi saada tehoja noin 9.2kW 50 asteiselle vedelle.
Kävin kurkkaamassa että 45C vettä teki kone, kaivo +2/-1, ulkolämpö -14. Laskettu menolämpötila 41C. Nyt vähän tuulee että se saattaa vähän lisätä lämmönkulutusta.
Noin suurin piirtein saman tehoiset koneet, nibe ehkä vähän tehottomampi. Mutta OilToSoililla neliöitä lähes tupla määrä enemmän. Epäilys että koneessa kyllä on ihan kohtalaisesti tehoa, mutta ei vaan ihan riitä noin isolle neliömäärälle.
edit:
OiltoSoilolla öljyä palanut ehkä 3000l/v. Edellisten omistajien (ostin ekalta) mukaan sama määrä olisi täälläkin palanut. Jotain pikku fiksausta on tehty ja yläpohjaan 40cm puhallusvillaa 12.5cm villan päälle. Alkuperäinen öljykattila.
Onko miten tarkasti tietoa öljynkulutuksesta? Täällä mitoitettava ulkolämpötila -29 ja OilToSoililla -28.
Katsoin tomppelin tekemästä laskelmasta että täystehoinen kone voisi olla tänne 9.6kW. Siinä ei ole huomioitu yläpohjan eristystä joka tuli vasta myöhemmin. OilToSoililla vastaavasti täystehoisuus 10.6kW.
Tomppeli olikin jo laittanut linkin sinne aloitusviestiin.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5226.msg61870#msg61870
"Laskin alakerroksen keskilämmön +18C -arvoon.
Muutin vielä vähän muutakin ja lopputuloksena laskelmassa on nyt rakennusten lämmitystarve on vain 8,8 Wh/m3/astepäivä/vuosi, joka on todella pieni 1964 rakennukselle."
Tuolta löytyikin vähän selitystä pieneltä tuntuvalle öljynkulutukselle. Ja 10.6kW pumpputehollekin.
-
Jatkan huomenissa stooria, mutta laitan tässä vaiheessa liitteeeksi kytkentäkaavion.
Siis hienon omatekoisen! :)
Sen huomasin, että kun laitoin piirin 1 pumpun täysille, niin alkoi puskurin lämmöt tippumaan lämmityssyklin aikana.
Eli ilmeisesti ulkoiset kaksi pumppua olivat silloin kovemmalla teholla kuin puskuria lataava pumppu.
-
Täällä olen todennut että lämpöä riittää tuvassa paremmin, kun ruuvaa kiertovesipumput(1kpl) kaakkoon :) Mutta voi tietysti olla tapauskohtaista.
Ilmeisesti tuo stiebelin mitoitus on jostain syystä osattu laskea melko oikein:
Joo, noinhan se juuri on.
Tällä hetkellä on vakavassa harkinnassa Stiebelin joko 10 kW tai 13 kW pumppu, kaivosyvyyksillä 240 m tai 250 m aktiivia.
250 m kuulemma riittäisi 13 kW pumpun kanssa ja 10 kW pumpulle on kaivo laitettu vähän yläkanttiin.
Ihmettelen hieman sitä, kun heidän mukaansa 10 kW pumppu olisi liian tehoton ja että sillä joutuisi vastuksia ottamaan peliin jo -19 asteen pakkasten jälkeen...
Ja tehokkaammalla pumpulla päästäisiin muistaakseni -29 asteen pakkasille.
Eri asia sitten minkä lämpöistä vettä verkkoon tarvitaan vaikka -25 asteessa, pakottaako se jo vastuksille.
Stiebelillä on ilmeisesti hiukan tiukemmat mitoitusarvot kuin muilla.
Tomppelin laskelman mukaankin reilu 10 kW pitäisi riittää.
Hintaeroa tarjouksilla oli 1300 €.
Nyt pitää taas kysyä viisaammilta.
Kun tuli tuossa villi idea, että jos tässä siirtyy maalämpöön, niin mitä jos vaihtaisi koko talon yläkerran samalla lattialämmitykselle, eli n. 126 neliötä raa'at mitat.
Nettoneliöitä varmaan hiukan tuota vähemmän, mutta kuitenkin.
Yksi mitä en ymmärrä, niin miksi tässä tapauksessa taloon riittäisi matalampi kaivo sekä pienempi pumppu?
Kun olin jo saanut tarjouksen 13 kW pumpusta ja 230 m aktiivikaivosta, niin nyt riittäisi 10 kW pumppu ja reilu 200 m aktiivia?
Voiko joku vääntää rautalangasta, että meneekö edes näin ja jos menee, niin miksi...?
Mielestäni lattialämmitys ei muuta mitään. Sama pumpputeho vaaditaan ja sama kaivon syvyys. Mutta jos koko talo muuttuisi lattialämmitykselle, niin ilmeisesti kaivo rasittuu silloin aavistuksen enemmän ja vaaditaan aavistuksen syvempi kaivo. Silti vaaditaan sama pumpputeho koska talon eristeitä ei muuteta.
Tuo oli joku hyvin vanha posti.
-
Täällä olen todennut että lämpöä riittää tuvassa paremmin, kun ruuvaa kiertovesipumput(1kpl) kaakkoon :) Mutta voi tietysti olla tapauskohtaista.
Ilmeisesti tuo stiebelin mitoitus on jostain syystä osattu laskea melko oikein:Mielestäni lattialämmitys ei muuta mitään. Sama pumpputeho vaaditaan ja sama kaivon syvyys. Mutta jos koko talo muuttuisi lattialämmitykselle, niin ilmeisesti kaivo rasittuu silloin aavistuksen enemmän ja vaaditaan aavistuksen syvempi kaivo. Silti vaaditaan sama pumpputeho koska talon eristeitä ei muuteta.
Tuo oli joku hyvin vanha posti.
Katoppas... Enpä tuollaista vanhaa kirjoitusta muistanutkaan.
Eli tossahan se seisoo: 10 kW koneella vastukset peliin -19 asteeessa?
Kun tää homma meni siten, että jos ottaakin puoli taloa lattialämmitykselle, niin silloin kuulemma pitäisi 10 kW pumpun riittää.
Tuo oli varmaan ajateltu silloin, kun lattialämmityksen teosta ei ollut vielä päätetty.
Mutta pattereitakin kun edelleen löytyy...
Ja nyt yön jälkeen on kyllä sisälämmöt pysyneet. 21,5 astetta näytti olevan huoneanturin kohdalla, talon reunoilla tietysti vähän vähemmän.
Ulkona -13,9 astetta ja illalla oli -16,5.
Eli katotaan nyt vielä kui äijän käy!
Oon vain viritellyt sellaista ajatusta, että jos saisi tuon suoran piirinkin shuntatuksi, niin voisi olla parempi niin.
Alakerta kun ei tartteis ihan niin lämmintä vettä mitä sinne nyt pakosti menee ja tällöin puskuri ja piirit saisivat elää ihan omaa elämäänsä.
-
En usko että siitä on mitään hyötyä. Voi vaan aiheuttaa lisää ongelmia. Jos patterit pärjäävät pienemmälläkin lämmöllä niin sitten lämmityskäyrää alaspäin.
Ainoat konkreettiset toimenpiteet mikä auttaa koneen jaksamiseen pidempään taitavat olla toimet mitkä vähentävät energian kulutusta. Tällöin se tarkoittaa lähinnä ilmavuotojen tsekkaamista läpi ja mahdollisesti puhallusvillaa. Vuotoilmat voivat kasvattaa energian kulutusta melkoisesti. Suuren lämpötilaeron takia talossasi painesuhteet on nyt todennäköisesti niin että yläkerrasta "puhaltaa" ulos ja alakerraas taasen puhaltaa sisään. Yläkerran ilmavuodot ovat tärkeämpiä. Miten ilmavaihto oli hoidettu? Jos savupiipusta pääsee jostain syystä lämpö karkaamaan niin savupiippuefektin takia sieltäkin mahdollista mennä harakoille melkoisesti energiaa joskus huomaamattakin.
Oliko yläpohjaan lisätty eritystä?
-
En usko että siitä on mitään hyötyä. Voi vaan aiheuttaa lisää ongelmia. Jos patterit pärjäävät pienemmälläkin lämmöllä niin sitten lämmityskäyrää alaspäin.
Ainoat konkreettiset toimenpiteet mikä auttaa koneen jaksamiseen pidempään taitavat olla toimet mitkä vähentävät energian kulutusta. Tällöin se tarkoittaa lähinnä ilmavuotojen tsekkaamista läpi ja mahdollisesti puhallusvillaa. Vuotoilmat voivat kasvattaa energian kulutusta melkoisesti. Suuren lämpötilaeron takia talossasi painesuhteet on nyt todennäköisesti niin että yläkerrasta "puhaltaa" ulos ja alakerraas taasen puhaltaa sisään. Yläkerran ilmavuodot ovat tärkeämpiä. Miten ilmavaihto oli hoidettu? Jos savupiipusta pääsee jostain syystä lämpö karkaamaan niin savupiippuefektin takia sieltäkin mahdollista mennä harakoille melkoisesti energiaa joskus huomaamattakin.
Oliko yläpohjaan lisätty eritystä?
Sepä tässä onkin, kun en voi laittaa suoran piirin 1 käyrää alemmas.
Piiri 2 kun määrää senkin lämpötilan, vaikka onkin shuntattu piiri.
Tästä ongelmasta selitin joskus aiemmin, että piiri 2:n lämpötila mitataan menoputkesta ja piiri 1 taas puskurin alaosasta.
Ja piiri 1 ottaa myös käyränsä sen saman paluuveden lämmön mukaan, jonka anturi on siis puskurin alaosassa.
Eli jos vaikka piirin 1 paluuveden pyynti olisi 35 astetta ja piirin 2 menoveden pyynti 40 astetta, niin tällöin tämä 40 astetta tulee piirin 1 pyynnöksi myös.
Ja kun en ole vielä tänä talvena nähnyt, että verkostoon lähtisi edes 50 asteista vettä, niin siksi ihmettelen mihin ne tehot häviävät?
Sen nyt huomasin, että kun olen koko ajan toitottanut, että puskuria pitää ladata hitaamalla nopeudella, jotta kerrostuu hyvin, niin nytpä olen joutunut laittamaan puskurin latauspumppua kovemmalle. Muuten ei tehot riitä enää.
En ymmärrä miksi tämä tulee vastaan kovemmilla pakkasilla?
Vai johtuuko siitä, että jos lataan suuremmalla meno-paluun erolla (hitaammalla nopeudella), niin tällöinhän lauhdutinkin joutuu nostamaan lämpöjä ylemmäs ja tehot alkaa sen takia loppumaan?
Nyt kun latauspumppu on kovemmalla, niin tauot jää väkisinkin siihen 20 minuuttiin.
Sitä olen myös miettinyt, että jos tuolta shuntatusta piiristä 2 ei tulisi niin viileää paluuvettä puskurille, niin toimisikohan paremmin?
Eli jos olisi vain yksi piiri koko huushollissa. Nythän sieltä tulee väkisinkin viileämpää vettä takaisin puskurille, vaikka piiri 1:stä palaa tietenkin kuumempaa. Ne kun sekoittuvat samaan putkeen ennen puskuriin paluuta.
Mutta ei tuo nyt käytännössä ole mahdollista tehdä...
Joo, talo on varmaan harakanpesä. 20 cm villaa katolla, sisänurkat on kylmät, ikkunoista tulee kylmää. Ei nyt suoranaisesti vedä ja kolme lasiakin löytyy, mutta ovat kuitenkin vanhat ikkunat. Takassa on pelti kiinni, mutta kai sieltä silti jotain virtaa ulos.
Painovoimainen ilmanvaihto talossa. Yksi päivä huomasin, että poistoventtiileistä pöhöttääkin sisälle! Ei kun venttiiliä kiinni!
Kunnon tuloilmareikiä ei ole. Olen miettinyt, että pitäisikö sellaisia tehdä ja varustaa vaikka jollain Mobairilla, auttaisiko hallitumpi ilman sisääntulo poistamaan vedon tunnetta?
Vai tuoko se taas sitten vaan enemmän kylmää sisään?
Mutta kun talo on mikä on ja oltiin ostavinaan täysteholaite, niin en haluaisi heti laittaa lisää rahaa talon eristämiseen. Tarpeeksi velkaa jo nyt! :)
Vaikka tiedän, että 20 cm villaa katolla ei kyllä riitä mihinkään...
-
Ja kun en ole vielä tänä talvena nähnyt, että verkostoon lähtisi edes 50 asteista vettä, niin siksi ihmettelen mihin ne tehot häviävät?
Maahan matosia lämmittämään.
Pari vuotta sitten oli vastaavanlainen tammikuun alku. Kovat pakkaset eikä lunta.
Tuolloin oli foorumilla paljon tapauksia, joissa lämpöpumppujen tehot eivät riittäneet. Ongelmat poistuivat kun maahan tuli kunnon lumipeite.
ATS
-
Maahan matosia lämmittämään.
Pari vuotta sitten oli vastaavanlainen tammikuun alku. Kovat pakkaset eikä lunta.
Tuolloin oli foorumilla paljon tapauksia, joissa lämpöpumppujen tehot eivät riittäneet. Ongelmat poistuivat kun maahan tuli kunnon lumipeite.
ATS
Öö... Miten lumi nyt auttaa...? Siis ymmärrän, jos ihmiset lappaavat sitä talon kylkiin eristykseksi, mutta kun ei sitä meidän yläkertaan saa millään. :)
Katselin muuten, että talo on tuottanut lämmitykseen n. 30 000 kWh ja käyttöveteen n. 7 000 kWh, eli yhteensä 37 000 kWh.
Tomppelin laskelmassa oli yhteensä 29 000 kWh vuotuinen tuotto.
Eli talo syö enemmän lämpöä eikö vaan?
Tosin suunnitelmat alakerran viileämpänä pitämisestä eivät ole toteutuneet ja yläkerrassakin pidän mieluummin 22 astetta kuin 21 astetta lämpöä.
Kulutus on ollut n. 9 500 kWh ja Tomppelin laskelmassa oli 10 000 kWh. Kulutus menee aika lähelle toteuman suhteen, osunut aika nappiin, kiitokset vielä Tomppelille laskelman teosta!
Vastukset oli viime vuonna päällä yht. 4 h.
-
Katsoin taulukkoasi jonka laitoit illalla. Eli se tarkoittaa, että 10.1.2015 pakkasta oli -6,7 astetta ja pumppu kävi lämmitykseen 75 % ajasta? Esimerkiksi klo 10-14 välillä se on käynyt 3 tuntia lämmitykseen siis? Eikö se ole aika paljon, jos ajatellaan että sen pitäisi jaksaa -20 asteessa? Sillä olisi tavallaan reserviä niistä neljästä tunnista se yksi tunti.
Vertasin myös Tomppelin tekemiä laskelmia meidän molempien taloille ja niissä tosiaan näkyy se, että sinun talosi veisi vähemmän energiaa vaikka isompi onkin. Jos katsoo vaikka öljyn määrää, mikä tarvittaisiin lämmitykseen niin se olisi meillä 4535 litraa ja teillä 3394 litraa. Tosin meillä nyt on mitoituslämpötilana ja oikeastikin se 22 astetta ja ennemmin 22,5 kuin alle 22, ihan mukavuussyistä. Nyt kun meillä on OilToSoilin kanssa samat laitteet pörräämässä niin onkin mielenkiintoista verrata mitä niillä näissä taloissa saadaan aikaan.
Tomppelilta olisin kysynyt laskelmasta vielä kohdasta Pumpun teholuokan valinta, missä on pakkasasteita -10...-40 ja kohdasta "tarvittava lämmitysteho". Tarkoittaako tämä "tarvittava teho" sitä B 0/W65 -tehoa (joka tällä pumpulla on sen 8,6 kW vai sitten tätä WPC10 -tehoa, josta puhutaan eli 10,31 (mikä siis on tämä B0/W35)?
-
Katsoin taulukkoasi jonka laitoit illalla. Eli se tarkoittaa, että 10.1.2015 pakkasta oli -6,7 astetta ja pumppu kävi lämmitykseen 75 % ajasta? Esimerkiksi klo 10-14 välillä se on käynyt 3 tuntia lämmitykseen siis? Eikö se ole aika paljon, jos ajatellaan että sen pitäisi jaksaa -20 asteessa? Sillä olisi tavallaan reserviä niistä neljästä tunnista se yksi tunti.
Vertasin myös Tomppelin tekemiä laskelmia meidän molempien taloille ja niissä tosiaan näkyy se, että sinun talosi veisi vähemmän energiaa vaikka isompi onkin. Jos katsoo vaikka öljyn määrää, mikä tarvittaisiin lämmitykseen niin se olisi meillä 4535 litraa ja teillä 3394 litraa. Tosin meillä nyt on mitoituslämpötilana ja oikeastikin se 22 astetta ja ennemmin 22,5 kuin alle 22, ihan mukavuussyistä. Nyt kun meillä on OilToSoilin kanssa samat laitteet pörräämässä niin onkin mielenkiintoista verrata mitä niillä näissä taloissa saadaan aikaan.
Tomppelilta olisin kysynyt laskelmasta vielä kohdasta Pumpun teholuokan valinta, missä on pakkasasteita -10...-40 ja kohdasta "tarvittava lämmitysteho". Tarkoittaako tämä "tarvittava teho" sitä B 0/W65 -tehoa (joka tällä pumpulla on sen 8,6 kW vai sitten tätä WPC10 -tehoa, josta puhutaan eli 10,31 (mikä siis on tämä B0/W35)?
Jotenkin nuo viikon otannat ja niiden käyntisuhteet näyttää kyllä hurjilta verrattuina ulkolämpöön.
Seurasin männä viikolla yhden käyntijakson, ulkona oli jotain -6 astetta.
Sain suhteeksi 64 % käyntiajaksi.
Talo on kaksikerroksinen ja alakerta puoliksi maan alla, rinnetontti.
Yläkerta on sen 126 neliötä ja alakerrassa on mm. autotalli sekä kylmiä varastoja muutama, joissa ei pattereita ole ollenkaan.
Vaikuttanee kulutukseen jonkin verran.
-
Tomppelilta olisin kysynyt laskelmasta vielä kohdasta Pumpun teholuokan valinta, missä on pakkasasteita -10...-40 ja kohdasta "tarvittava lämmitysteho". Tarkoittaako tämä "tarvittava teho" sitä B 0/W65 -tehoa (joka tällä pumpulla on sen 8,6 kW vai sitten tätä WPC10 -tehoa, josta puhutaan eli 10,31 (mikä siis on tämä B0/W35)?
Tämä tarkoittaa vain yleensä siinä ulkolämpötilassa tarvittavaa lämmityslaitteen lämmitystehoa.
Lämmityslaite voi olla vaikka sähköpatteri, öljykamiina tai ilmalämpöpumppu.
Pumppua hankkiva joutuu itse selvittämään ensinnäkin sen,
kuinka lämmintä kiertovettä tarvitaan lämmönjakoverkkoon kovimmilla pakkasilla ja
sen mukaan pitää hakea suunnittelemansa lämpöpumpun esitteestä
sitä lämpötilaa vastaava lämpöpumpun anto- / lämmitys -teho.
Tämä valinta unohdetaan usein.
Maalämpöpumpun lämmitysteho ( kW ) laskee, jos lähtevän kiertoveden lämpötilaa nostetaan.
Mitoituslaskelmaa tehdessäni en tiedä, millaista lämpöpumppua kohteeseen suunnitellaan.
Siksi en voi ottaa kantaa pumpun valintaan eikä sen ominaisuuksiin. Niitä en voi huomioida laskelmassa.
-
Tämä tarkoittaa vain yleensä siinä ulkolämpötilassa tarvittavaa lämmityslaitteen lämmitystehoa.
Lämmityslaite voi olla vaikka sähköpatteri, öljykamiina tai ilmalämpöpumppu.
Pumppua hankkiva joutuu itse selvittämään ensinnäkin sen,
kuinka lämmintä kiertovettä tarvitaan lämmönjakoverkkoon kovimmilla pakkasilla ja
sen mukaan pitää hakea suunnittelemansa lämpöpumpun esitteestä
sitä lämpötilaa vastaava lämpöpumpun anto- / lämmitys -teho.
Tämä valinta unohdetaan usein.
Maalämpöpumpun lämmitysteho ( kW ) laskee, jos lähtevän kiertoveden lämpötilaa nostetaan.
Mitoituslaskelmaa tehdessäni en tiedä, millaista lämpöpumppua kohteeseen suunnitellaan.
Siksi en voi ottaa kantaa pumpun valintaan eikä sen ominaisuuksiin. Niitä en voi huomioida laskelmassa.
Hyvä, kiitos selvennyksestä vielä Tomppeli! Joskus aloittelija kaipaa vääntämistä rautalangasta.
Luulen, että tuo mitoittamisperiaate jää liikaa taka-alalle usein. Tuota vasten olen ainakin vielä tyytyväinen, että valitsimme vaihtoehdoista isomman. Nyt kun pakkanen on jo yli -17 niin käyntiä oli yli 70 % ajasta viimeisten 17 tunnin aikana. Täytyy katsoa nyt pidempää jaksoa, pakkaspäiviähän tässä on tulossa mitä seurata.
-
Mikä on Stiebel WPC-10 pumpun lämmitysteho B0 W50 tai B0 W55 -olosuhteissa?
Vastaan itselleni:
Löysin Stiebelin manuaalin (https://www.stiebel-eltron.de/content/dam/ste/de/en/products/downloads/renewables/heat_pumps/Bedienungs-_u._Installationsanleitungen__WPC_04-13__cool___DM0000031126-faa.pdf), jonka sivulla #60 on graafi,
josta selviää, että Stiebel WPC-10 pumpun antoteho (=lämmitysteho) on
- noin 8,8 kW @ B0 W55 -olosuhteissa ja
- noin 8,1 @ B0 W60 -olosuhteissa.
Olin joskus 15.01.2014 tehnyt laskelman (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=5226.0;attach=4393),
jonka mukaan nimimerkki OilToSoil ´in talossa 8,5 kW lämmitysteho riittäisi noin -20 C -lämpötilaan.
...
Laskelma oli välillä poistettu nimimerkin aloitusviestistä (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5226.msg61870#msg61870) siksi, että foorumilla oli varattuna liian vähän tilaa liitetiedostoille.
Nyt tilaa on enemmän käytettävissä, eikä liitetiedostoja ole tarvinnut poistaa.
Tänään palautin arkistosta tuon poistetun tiedoston takaisin alkuperäiseen paikkaansa.
Vähän erikoisesti käyrästöstä loppuu viiva 55C ja 60C vedelle jos tulevan keruunesteen lämpötila menee alle +0 astetta.
Teholukemat näyttäisi olevan juuri nuo jotka tomppeli on katsonut.
Siitä voisi päätellä että jos tuleva keruuneste on -1 astetta ei kone pysty tekemään ollenkaan 55C asteista lämmitysvettä.
Jos tuleva keruuneste on -5 astetta pystyy kone tekemään 45 asteista lämmitysvettä 8kW teholla.
Vertailuksi nibe 10kW, 10kW teho 35C vedelle ja 8.5kW 50C vedelle (b0w50).
Katoppas... Enpä tuollaista vanhaa kirjoitusta muistanutkaan.
Eli tossahan se seisoo: 10 kW koneella vastukset peliin -19 asteeessa?
Kun tää homma meni siten, että jos ottaakin puoli taloa lattialämmitykselle, niin silloin kuulemma pitäisi 10 kW pumpun riittää.
Tuo oli varmaan ajateltu silloin, kun lattialämmityksen teosta ei ollut vielä päätetty.
Mutta pattereitakin kun edelleen löytyy...
Ja nyt yön jälkeen on kyllä sisälämmöt pysyneet. 21,5 astetta näytti olevan huoneanturin kohdalla, talon reunoilla tietysti vähän vähemmän.
Ulkona -13,9 astetta ja illalla oli -16,5.
Eli katotaan nyt vielä kui äijän käy!
Oon vain viritellyt sellaista ajatusta, että jos saisi tuon suoran piirinkin shuntatuksi, niin voisi olla parempi niin.
Alakerta kun ei tartteis ihan niin lämmintä vettä mitä sinne nyt pakosti menee ja tällöin puskuri ja piirit saisivat elää ihan omaa elämäänsä.
Olisiko stiebelillä laskettu niin että patterilämmityksellä tarvitsee 13kW kompuran että riittää -29 pakkaselle. Ja jos yläkerran muuttaa lattialämmitykselle riittäisi mukamas matalempi menovesi ja silloin riittäisikin 10kW kompura.
Näin ei kumminkaan ole tapahtunut vaan lattialämmitys vaatii saman menolämpötilan kuin vanhat patteritkin? Vanha talo taitaa vaatia melko tehokkaan lattialämmityksen että kiertoveden lämpötilaa saisi oikeasti laskea. Lattialämmitys saattaa lämmittää myös lattiarakennetta? Vanhat patterit eivät ole sitä tehneet. Myöskin patterit estää vedon tunnetta vanhoista ikkunoista, mutta lattialämmitys ei sitä niin hyvin tee.
Että vedon tunnetta saa vähennettyä, taytyy nostaa taas huonelämpötilaa.
-
Olisiko stiebelillä laskettu niin että patterilämmityksellä tarvitsee 13kW kompuran että riittää -29 pakkaselle. Ja jos yläkerran muuttaa lattialämmitykselle riittäisi mukamas matalempi menovesi ja silloin riittäisikin 10kW kompura.
Näin ei kumminkaan ole tapahtunut vaan lattialämmitys vaatii saman menolämpötilan kuin vanhat patteritkin? Vanha talo taitaa vaatia melko tehokkaan lattialämmityksen että kiertoveden lämpötilaa saisi oikeasti laskea. Lattialämmitys saattaa lämmittää myös lattiarakennetta? Vanhat patterit eivät ole sitä tehneet. Myöskin patterit estää vedon tunnetta vanhoista ikkunoista, mutta lattialämmitys ei sitä niin hyvin tee.
Joo, noin se oli laskettu ja noin se taitaa muutenkin mennä vanhan talon kohdalla.
Tosiaan, patterit estivät vedon tunnetta ikkunoiden alla, nyt sitä ei kompensoi mikään tiheämpi putkitus seinien vierellä.
Mutta ei tuonne lattiaan nyt onneksi mitään patteriverkon lämpöjä tarvii lykätä, vaikka kovilla pakkasilla yli 40 asteista vaatiikin.
Nyt jos muistelen, niin lähemmäs 60 asteista pyöri varmaan öljylämmityksen aikana kovilla pakkasilla.
Ja vaikka alakertaan jäikin pattereita, ei se tarttee niin paljon lämpöjä, koska on osittain maan alla.
Pelottaa vain, paljonko laminaatti kestää lämpöä. Jos lattialla lojuu vaikka tyyny ja nostat sen pois, niin pinta on jo tosi lämmin siitä kohdasta tai esim. joidenkin mattojen alta.
Onko tämä nyt sitten vain niin, että lattia kyllä lämpenee hyvinkin, mutta ulkoiset tekijät, eli lämpövuodot ym. vähäiset eristykset, pitävät kämpän kylmänä?
Pitäsköhän sitä villaa alkaa pumppaamaan katolle, lienee halvin ja helpoin vaihtoehto.
Ikkunaremppa kun tuppaa olemaan kymppitonnin luokkaa yläkerran osalta...
Huvittaisi vain tietää paljonko esim. toiset 20 cm villaa katolla auttaisi asiassa.
-
Vertailua mitä lämpöjä täällä on. Loiva lämpökäyrä mutta max laskettu menolämpötila 41C. Eli 41C on ollut nyt ainakin päivän jatkuvasti. Huonelämpö 19.5-20C eli lämmitys on nyt aika niukka, mutta juuri ja juuri tarkenee vielä normaalisti. Ei vedä mistään. Pihallakin näyttää olevan aika tyyntä. Lämmitys pelkällä pumpulla, ilman takkaa tai puukattilaa. Olohuoneessa on kaksi kaksilehtistä patteria töysillä, mutta muut täysillä olevat patterit on yksilehtisiä. Lattialämpö täysillä pesutiloissa.
Lämpömittarista katsoin että min lämpö tänään olisi ollut -17. max -13 mutta silloin on varmaankin aurinko paistanut suoraan mittariin. Nyt -16.
Lämpömittari ja maalämpöpumpun lämpömittari on samalla seinällä koillisen puolella. Nyt onkin hyvä säätö kun 41C meno jatkuvasti vaikka pakkanen seilaisi välillä -7 - 17. Ei haittaa vaikka aurinko vähän paistaisi lämpömittariin aamulla.
Niin vielä ikkunoista, olohuoneessa suht isot kaksilasiset ikkunat, makuuhuoneessa kaksilasinen. Ne on alkuperäisiä. Takkahuoneessa kolmilasinen vähän isompi, lintu lensi ikkunaan ja piti vaihtaa. Keittiössä kolme kolmelasista ikkunaa vuodelta 1982. Toinen ulko-ovi vaihdettu. Toinen ovi alkuperäinen ja siihen on vaan tehty tuplatiivisteet. Sekä "ikkuna-aukko" villoitettu ja levytetty tukkoon sisäpuolelta.
-
Meillä on alkuperäiset kolmelasiset ikkunat, alkuperäiset ovet.
Ikkunoita on yläkerrassa yhteensä 8 kpl:tta ja kaksi ovea.
Ilmavuotoja oon tukkinut aina kun olen sellaisen löytänyt. Akryylimassa on muuten loistoaine! ;)
Sisälämpöjä ollaan tykätty pitää 22 asteen huitteilla, toki reunoilla on vähän sen alle.
Jännä juttu tuo lämpötila. Kun on pakkasta enemmän ja kuiva ilma, niin tuntuu, että pienempikin lämpötila riittää.
Kun ollaan nollassa ulkolämpötilan suhteen, niin miten tuntuu, että 22 astetta sisällä on jo kylmähköä!?
-
Kokeiluun siis, kunhan ensin testaan tämän pelkän käyrän säätämisen!
Huomasitko, että toisessa ketjussa (käyntiajat ekat pakkaset) on eilen keskustelua siitä yläpohjan eristämisestä. Kokemuksia ja hintoja.
-
Se tässä vielä on omituista, kun lauhduttimen lämmöt eivät ole edes vielä 50 asteessa, eli verkkoonkaan ei lähde edes 50 asteista vettä kun kone käy yskimään.
Laitan liitteeksi tilastoa, kuinka on käyntiaikasuhteet olleet eri ulkolämpötiloissa. Ovat viikon seurantajaksoja.
Sori vähän epäselvä muoto.
Joo, noin se oli laskettu ja noin se taitaa muutenkin mennä vanhan talon kohdalla.
Tosiaan, patterit estivät vedon tunnetta ikkunoiden alla, nyt sitä ei kompensoi mikään tiheämpi putkitus seinien vierellä.
Mutta ei tuonne lattiaan nyt onneksi mitään patteriverkon lämpöjä tarvii lykätä, vaikka kovilla pakkasilla yli 40 asteista vaatiikin.
Nyt jos muistelen, niin lähemmäs 60 asteista pyöri varmaan öljylämmityksen aikana kovilla pakkasilla.
Ja vaikka alakertaan jäikin pattereita, ei se tarttee niin paljon lämpöjä, koska on osittain maan alla.
Pelottaa vain, paljonko laminaatti kestää lämpöä. Jos lattialla lojuu vaikka tyyny ja nostat sen pois, niin pinta on jo tosi lämmin siitä kohdasta tai esim. joidenkin mattojen alta.
Onko tämä nyt sitten vain niin, että lattia kyllä lämpenee hyvinkin, mutta ulkoiset tekijät, eli lämpövuodot ym. vähäiset eristykset, pitävät kämpän kylmänä?
Pitäsköhän sitä villaa alkaa pumppaamaan katolle, lienee halvin ja helpoin vaihtoehto.
Ikkunaremppa kun tuppaa olemaan kymppitonnin luokkaa yläkerran osalta...
Huvittaisi vain tietää paljonko esim. toiset 20 cm villaa katolla auttaisi asiassa.
Missä lauhduttimen lämpötilassa kone alkaa yskimään?
Jos lauhdutin alkaa yskimään esim 49C lämpötilassa ja lattialämmitys vaatii 41C lämpötilaa, niin reserviä pitäisi vielä olla.
Tuo shunttaus syö vaan tehoja pois. Itse ottaisin shunttauksesta koko ohjauksen irti ja kääntäisin shunttauksen aivan täysille. Lämpötilan ohjaus maalämpöpumpulla. Alakerran lämpötila vaikka termostaateilla tai pattereiden esisäädöillä mahdollisimman alhaiseksi, että sinne menisi mahdollisimman vähän energiaa ja yläkerta pysyisi lämpimänä. Tomppelin laskelmassa oli taittu laskea alakerran lämpötila 18C.
Itse en kyllä tiedä paljonko laminaatti kestää lämpöä. Pesuhuoneen lattialämmitykseen olen laittanut hetkellisesti 90C vettä puulämmityksellä, ei ole onneksi lattialämmitysputket sulaneet hetkellisestä liian isosta lämmöstä. Myös keittiön hanasta sai polttavaa vettä jos vaan tohti päästää (muoviputket) :)
Ehkä kannattaisi käyttää mattoja mahdollisimman vähän, että laminaatit ei aivan liikaa kuumentuisi.
Täällä tosiaan oli vain 12.5cm villaa katolla ja lumet tietenkin sulaa katolta, koska eristys oli niin huono.
Täällä on ainakin pärjäilty ikivanhoilla ikkunoilla. Kannattaa uusia kaikki tiivisteet ja tarkistaa muutenkin kaikki muutkin kohdat ikkunoista jos niistä löytyy vikaa jota voi korjata. Ei tietysti onnistu näin kylmällä.
-
Kokeiluun siis, kunhan ensin testaan tämän pelkän käyrän säätämisen!
Huomasitko, että toisessa ketjussa (käyntiajat ekat pakkaset) on eilen keskustelua siitä yläpohjan eristämisestä. Kokemuksia ja hintoja.
Pitääpä käydä katsomassa.
Huomasin, mutten ehtinyt eilen lukea ja sitten jo unohtui.
-
Missä lauhduttimen lämpötilassa kone alkaa yskimään?
Jos lauhdutin alkaa yskimään esim 49C lämpötilassa ja lattialämmitys vaatii 41C lämpötilaa, niin reserviä pitäisi vielä olla.
Tuo shunttaus syö vaan tehoja pois. Itse ottaisin shunttauksesta koko ohjauksen irti ja kääntäisin shunttauksen aivan täysille. Lämpötilan ohjaus maalämpöpumpulla. Alakerran lämpötila vaikka termostaateilla tai pattereiden esisäädöillä mahdollisimman alhaiseksi, että sinne menisi mahdollisimman vähän energiaa ja yläkerta pysyisi lämpimänä. Tomppelin laskelmassa oli taittu laskea alakerran lämpötila 18C.
Itse en kyllä tiedä paljonko laminaatti kestää lämpöä. Pesuhuoneen lattialämmitykseen olen laittanut hetkellisesti 90C vettä puulämmityksellä, ei ole onneksi lattialämmitysputket sulaneet hetkellisestä liian isosta lämmöstä. Myös keittiön hanasta sai polttavaa vettä jos vaan tohti päästää (muoviputket) :)
Ehkä kannattaisi käyttää mattoja mahdollisimman vähän, että laminaatit ei aivan liikaa kuumentuisi.
Täällä tosiaan oli vain 12.5cm villaa katolla ja lumet tietenkin sulaa katolta, koska eristys oli niin huono.
Täällä on ainakin pärjäilty ikivanhoilla ikkunoilla. Kannattaa uusia kaikki tiivisteet ja tarkistaa muutenkin kaikki muutkin kohdat ikkunoista jos niistä löytyy vikaa jota voi korjata. Ei tietysti onnistu näin kylmällä.
Joo, jossain siellä 49 asteen tienoilla alkaa pykiminen, jos en väärin muista.
Tuntuu, että kyllähän nyt 49 asteista pitäisi tehdä koneen kuin koneen ja että joku muu tässä hommassa ei nyt pelitä tai jarruttaa tehoja.
Enpä tiedä sitten miten toimisi, jos repisin shuntin automaatin irti ja saisinko lämpöjä ylä- ja alakerrassa pelaamaan kaikissa säätiloissa.
Toki tuo on käynyt joskus mielessä, mutta miten se sitten toimii, kun jää kaksi ulkoista kiertovesipumppua olemaan jne...
Mielestäni yhdestäkään ikkunankarmista ei tunnu vetoa.
Tuuletusikkunoiden tiivisteitä olen uusinut sieltä täältä.
Ikkunat kyllä hohkaavat kylmää, eli pääseekö sitten ikkunoiden väliin kylmää jostain.
Alakerrasta on kaikki termarit pois, esisäädöt pattereista minimissään ja huonelämmöt siellä 20 asteen kieppeillä.
Paitsi kylppärissä yli 24 astetta!
Jos vaikka kokeilisi sen kylppärin lattian kiertoa vielä rajoittaa ja katsoa riittääkö lämpöä.
-
Huvittaisi vain tietää paljonko esim. toiset 20 cm villaa katolla auttaisi asiassa.
Katsoin tuota vanhaa laskelmaa.
Mikäli laskelman lähtötiedot ovat oikeita, säästöä tulisi noin 1500 kWh/a.
-
Maahan matosia lämmittämään.
Pari vuotta sitten oli vastaavanlainen tammikuun alku. Kovat pakkaset eikä lunta.
Tuolloin oli foorumilla paljon tapauksia, joissa lämpöpumppujen tehot eivät riittäneet. Ongelmat poistuivat kun maahan tuli kunnon lumipeite.
ATS
Samaa tässä muutama päivä sitten ajattelin, että nyt ei ole yhtään lunta tuomassa "eristystä".
Tänään otin kuvan lumitilanteesta. Näkyy myös talon muoto. 12.7x10.5m. Kuvasta katsottuna oikealla puolella 3.2x10.5m kellari. Ohut kerros lunta mustalla peltikatolla.
(http://i10.aijaa.com/t/00752/14064977.t.jpg) (http://aijaa.com/dXOJD2)
Talo joen suunnalta "montusta".
http://aijaa.com/ca9WNo
-
Katsoin tuota vanhaa laskelmaa.
Mikäli laskelman lähtötiedot ovat oikeita, säästöä tulisi noin 1500 kWh/a.
Eli siis 1500 kWh * 12,55 snt = 188 €?
Takaisinmaksuaika n. 8 vuotta, jos vaikka maksaisi 1500 €... :o
-
Joo, jossain siellä 49 asteen tienoilla alkaa pykiminen, jos en väärin muista.
Tuntuu, että kyllähän nyt 49 asteista pitäisi tehdä koneen kuin koneen ja että joku muu tässä hommassa ei nyt pelitä tai jarruttaa tehoja.
Enpä tiedä sitten miten toimisi, jos repisin shuntin automaatin irti ja saisinko lämpöjä ylä- ja alakerrassa pelaamaan kaikissa säätiloissa.
Toki tuo on käynyt joskus mielessä, mutta miten se sitten toimii, kun jää kaksi ulkoista kiertovesipumppua olemaan jne...
Mielestäni yhdestäkään ikkunankarmista ei tunnu vetoa.
Tuuletusikkunoiden tiivisteitä olen uusinut sieltä täältä.
Ikkunat kyllä hohkaavat kylmää, eli pääseekö sitten ikkunoiden väliin kylmää jostain.
Alakerrasta on kaikki termarit pois, esisäädöt pattereista minimissään ja huonelämmöt siellä 20 asteen kieppeillä.
Paitsi kylppärissä yli 24 astetta!
Jos vaikka kokeilisi sen kylppärin lattian kiertoa vielä rajoittaa ja katsoa riittääkö lämpöä.
Vähän tuo kaksilasinen tai kolmilasinen ikkunalasi mahtaa kylmää hohkata. Viime talvena piti repiä keittiön kolmesta vanhasta kolmelasisesta ikkunasta tiivisteitä pois, kun kostuivat sisältä. Uloimmassa lasissa ei varmaankaan tarvitse tiivistettä kuin sivuilla vaan. Ei ole nyt enää huurtuneet.
Täällä pienessä pesuhuoneessa/vessassa on tehokas säädettävä huippuimuri. Sitä tarpeen mukaan käytetään että saa pesutilat kuivatettua. Mutta imuri kyllä haukkaa tehoa ihan simona. Vaikka lattiaan menee sama vesi kuin pattereillekin, niin ihan kylmäksi menee jos imuri unohtuu vaikka 10 tunniksi päälle. Pyykit kyllä kuivaa nopeasti. Pesutila laajennus on tehty 1999. Pesutilan ikkunan lasista huomaa heti jos vessassa on kosteutta ilmassa. Kosteus tiivistyy siihen kylmään ikkunalasiin.
Ilmeisesti maalämpöpumppu kyllä toimii "viimeisen päälle". Mutta 10kW pumppu ei jaksa nostaa lähtevää vettä yli 49 asteen. 13kW pumpussa riittäisi tehoa yli 49 asteen lämpöön.
Kyllä periaatteessa pitäisi saada säädöt kohdalleen kaikissa lämpötiloissa. Yläkerran lattialämmitystä ohjaisi maalämpöpumppu. Alakerran lämmitystä hoitaisi sitten termostaatit. Kaksi kiertovesipumppua ei haittaa mitään, niitä voi olla vaikka kuinka monta jos tarvetta.
Rinnetalon kellaritilat ei taida vaatia kovin kovaa lämmitystä. Ehkä voisi ainakin arvioida niin koska yläkerran lämpö 22C ja alakerran kylppärin lattialämmityksen lämpö 24 astetta.
-
Rinnetalon kellaritilat ei taida vaatia kovin kovaa lämmitystä. Ehkä voisi ainakin arvioida niin koska yläkerran lämpö 22C ja alakerran kylppärin lattialämmityksen lämpö 24 astetta.
Tässä pitää muistaa, että se kylppäri on haaroitettu patteriverkostosta.
Yläkerran lattia on omassa kierrossaan, eli kylppäriin kyllä meneekin sitten vähän lämpimämpää litkua.
-
Sepä tässä onkin, kun en voi laittaa suoran piirin 1 käyrää alemmas.
Piiri 2 kun määrää senkin lämpötilan, vaikka onkin shuntattu piiri.
Tästä ongelmasta selitin joskus aiemmin, että piiri 2:n lämpötila mitataan menoputkesta ja piiri 1 taas puskurin alaosasta.
Ja piiri 1 ottaa myös käyränsä sen saman paluuveden lämmön mukaan, jonka anturi on siis puskurin alaosassa.
Eli jos vaikka piirin 1 paluuveden pyynti olisi 35 astetta ja piirin 2 menoveden pyynti 40 astetta, niin tällöin tämä 40 astetta tulee piirin 1 pyynnöksi myös.
Tässä pitää muistaa, että se kylppäri on haaroitettu patteriverkostosta.
Yläkerran lattia on omassa kierrossaan, eli kylppäriin kyllä meneekin sitten vähän lämpimämpää litkua.
Sellainen ajatus että piiri 2 suora ohjaus maalämpöpumpulta ja shuntti täysille.
Sitten vaikka kaikki esisäädöt ja termostaatit täysille alakerrassa että saisi alakerran pärjäämään samalla vedellä yläkerran lattialämmityksen kanssa.
Jos alakerrassa sattuisi olemaan liian kuuma termostaattia paikoilleen ja rajoittamaan pattereiden ylilämpöä pois. tällä konstilla maalämpöpumpusta saisi puristettua viimeisetkin tehonrippeet pihalle ja lämpöä riittäisi ehkä vähän kovemmalle pakkaselle. Hyötysuhde vähän nousee koska maalämpöpumppu tekee vähän viileämpää vettä ja silti sisälämpö pysyy yläkerrassa samana.
Shunttihan siinä nyt leillaa yläkerran lämpöä pienemmälle ja alakerrassa on kai pattereiden tehoa vähän rajoitettu että ei ole liian kuuma? Ehkä alakerran lattialämmölläkin riittäisi vähän pienempi lämpötila 22C? Eli riittäisi ehkä sama veden lämpö kuin yläkerran lattialämmityksessä.
-
Joo, jossain siellä 49 asteen tienoilla alkaa pykiminen, jos en väärin muista.
Tuntuu, että kyllähän nyt 49 asteista pitäisi tehdä koneen kuin koneen ja että joku muu tässä hommassa ei nyt pelitä tai jarruttaa tehoja.
Ettei vain olisi jokin maksimirajoitin päällä?
ATS
-
Ettei vain olisi jokin maksimirajoitin päällä?
ATS
Ei oo.
Tai on silleen, että olikohan sekoitinpiirin max lämmöt 50 astetta ja max paluuvirtaus pumpulle 60 astetta.
-
Sellainen ajatus että piiri 2 suora ohjaus maalämpöpumpulta ja shuntti täysille.
Sitten vaikka kaikki esisäädöt ja termostaatit täysille alakerrassa että saisi alakerran pärjäämään samalla vedellä yläkerran lattialämmityksen kanssa.
Jos alakerrassa sattuisi olemaan liian kuuma termostaattia paikoilleen ja rajoittamaan pattereiden ylilämpöä pois. tällä konstilla maalämpöpumpusta saisi puristettua viimeisetkin tehonrippeet pihalle ja lämpöä riittäisi ehkä vähän kovemmalle pakkaselle. Hyötysuhde vähän nousee koska maalämpöpumppu tekee vähän viileämpää vettä ja silti sisälämpö pysyy yläkerrassa samana.
Shunttihan siinä nyt leillaa yläkerran lämpöä pienemmälle ja alakerrassa on kai pattereiden tehoa vähän rajoitettu että ei ole liian kuuma? Ehkä alakerran lattialämmölläkin riittäisi vähän pienempi lämpötila 22C? Eli riittäisi ehkä sama veden lämpö kuin yläkerran lattialämmityksessä.
Saakohan noita shuntteja ite irti? Muuten kuin väkivalloin... ;)
Sen verran statusta, että nyt illalla oli ulkona -19,9 astetta ja kone kävi jopa tauolle!
Onkohan nyt sitten se -20 astetta se lämpötila, jolloin kannattaisi antaa vastusten avittaa?
Äsken vielä kokeilin, että laitoin suoran piirin nro 1 kiertovesipumpun asennosta 4 asentoon 2.
Vaikutti siltä, että puskuri olisi käynyt heti latautumaan paremmin, 1,7 astetta nousi lyhyen ajan sisään puskurin lämmöt.
Vai olikohan vain sattumaa??
Johtuiko sitten kuitenkin siitä, että imu puskurista oli hetken aika pienempi ulos päin?
Sitten kun paluulämpö verkosta puskurille käy viilenemään hetken kuluttua, niin se olisi taas pudottanut puskurin lämpöjä alas?
En enää tiiä kumpi on parempi ulkoisten pumppujen kanssa, enemmän tehoa vai vähemmän...???
-
Ilmavuotoja oon tukkinut aina kun olen sellaisen löytänyt.
Käy vuokraamassa jostain tälläinen ja kierrät mökin läpi niin kyllä sillä vuodot löytyy... :)
(http://lampopumput.info/foorumi/index.php?action=dlattach;topic=23333.0;attach=45754)
-
Käy vuokraamassa jostain tälläinen ja kierrät mökin läpi niin kyllä sillä vuodot löytyy... :)
(http://lampopumput.info/foorumi/index.php?action=dlattach;topic=23333.0;attach=45754)
Velipojan työpaikalta tuollasen sais lainaks.
-
Eli siis 1500 kWh * 12,55 snt = 188 €?
Takaisinmaksuaika n. 8 vuotta, jos vaikka maksaisi 1500 €... :o
Selluvillaa saa täällä 30-35€/m3 puhallettuna. Tilavuuteen pitää laskea noin 20-25% lisää koska tuo tiivistyy varsin paljon.
-
Selluvillaa saa täällä 30-35€/m3 puhallettuna. Tilavuuteen pitää laskea noin 20-25% lisää koska tuo tiivistyy varsin paljon.
Tässäkin hommassa on se, että haluaisin ottaa vanhat, likaiset villalevyt pois ja tarkistaa samalla höyrynsulut ja muut rakenteet.
Kun ei niistä vanhoista villalevyistäkään tiedä minkälaisia rakoja niiden välissä on.
Eli silloin poikisi vähän lisätyötä ja rahan menoa.
Höyrynsulkuna toimii tällä hetkellä se vanhan ajan musta paperi, enkä tiedä haluanko tuonne ikinä mitään kelmua laittaakaan.
Lisäksi ne tuulenohjurit pitäis varmaan laittaa sekä piippujen ympärille jotain palovillaa...
Mutta jos alaa on n. 126 neliötä ja laittaisi uutta villaa 40 cm, niin tekee rahassa 1663 € (33 €/kuutio).
Jos vain 20 cm lisää, niin puolet tosta. Ja tässä ei huomioitu tuota 20-25 % tiivistymisvaraa.
Saas ny nähä miten tässä tekee.
-
Samat on mietteet ja täällä vielä se tarvittava kattomuodon muutos lisätilan saamiseksi niille villoille. Fraatti sanoi pulpettikattojen olevan taas suosiossa, mutta vähän ajateltiin, että kun se on täällä 50 vuotta ollut niin voishan sitä vaihteeksi kokeilla jotain toista mallia ;)
-
Tässäkin hommassa on se, että haluaisin ottaa vanhat, likaiset villalevyt pois ja tarkistaa samalla höyrynsulut ja muut rakenteet.
Kun ei niistä vanhoista villalevyistäkään tiedä minkälaisia rakoja niiden välissä on.
Eli silloin poikisi vähän lisätyötä ja rahan menoa.
Höyrynsulkuna toimii tällä hetkellä se vanhan ajan musta paperi, enkä tiedä haluanko tuonne ikinä mitään kelmua laittaakaan.
Lisäksi ne tuulenohjurit pitäis varmaan laittaa sekä piippujen ympärille jotain palovillaa...
Mutta jos alaa on n. 126 neliötä ja laittaisi uutta villaa 40 cm, niin tekee rahassa 1663 € (33 €/kuutio).
Jos vain 20 cm lisää, niin puolet tosta. Ja tässä ei huomioitu tuota 20-25 % tiivistymisvaraa.
Saas ny nähä miten tässä tekee.
Parempi se on jos siellä on palavillaa. Ei niitä kannata poistaa missään nimessä. Puhallusvillan kanssa kattotuolien rakenteisiin saattaa jäädä koloja sen takia että tuo painuu kasaan niin paljon. Palavilla sitten toimii varmasti ehyenä kerroksena. Itsekin laitoin palavillaa 10cm ja sen jälkeen puhallusvillaa 50cm(vai 40cm), dementia....
Bisnestäkin näistä on näköjään yritetty vääntää...
(http://i.imgur.com/mgIi7cH.png)
http://www.lasat.fi/
Itsekin piti käydä sohimassa nuo yläpohjassa umpeen jollain mutta taisi unohtua tuo viime kesältä.... >:(
-
Fraatti sanoi pulpettikattojen olevan taas suosiossa, mutta vähän ajateltiin, että kun se on täällä 50 vuotta ollut niin voishan sitä vaihteeksi kokeilla jotain toista mallia ;)
Sinänsä tuo on vähän laajempi käsite kuin harjakatto ja noita on silmälle hyvän näköisiä ja sitten hiukan huonomman näköisiä. Räystäiden toteutus vaikuttaa paljon ulkonäköön myös... Oli kattotyyppi sitten mikä tahansa.
(http://www.herrala.fi/sites/herrala-talot.fi/files/S%C3%A4rk%C3%A4nherra_visu_web.jpg?1424783527)
(https://www.opkk.fi/kuvat/kohde/523634/S_523634_f50ec0e4-3d3d-49a0-b103-1a05fe40fcaa.jpg)
-
Niin on, ja uudet varmasti jokaisella vuosikymmenellä näyttäneet hyviltä. Muutostyössä juuri se jännittääkin, että saisi sitten lopputuloksen minkä mittasuhteet miellyttäisi omaa silmää.
On kyllä toisaalta hyvä mieli että tuli tää lämpöasia nyt ainakin hoidettua, koska olisihan tästä tullut kallis tammikuu muuten näillä pakkasilla. Lämpöä kuitenkin tarvittu jo tänä vuorokautena pumpun mukaan 135 kWh.. niin onhan se kiva että pyöreästi 45 vaan tarvii maksaa :)
-
Päivitystä: Vastukset tuli äsken peliin, ulkona reilu -21 astetta. Johan alkoi puskuria saamaan lämpöä!
Päivän tehonkulutus tähän asti reilu 45 kWh lämmitykseen.
Samalla kävi varoventtiilikin ruikkimaan, lämmin vesi nosti paineet 1,5 bar:iin.
Silti koneen oma näyttö kertoo paineen olevan 1,12 bar.
Eihän näillä paineilla nyt ole jotain tekemistä suoraan lämmitystehojen kanssa?
Jos sitä onkin ollut liian vähän.
-
Sama juttu täällä, ekaa kertaa oli tullut vettä lattialle.
Vastussymboli oli myös päällä käyntijaksolla vähän aikaa kun teki käyttövettä mutta ei sitten muuten. Käyntijakso on nyt kestänyt jo melkein 1,5 tuntia. Pakkasta on -19, pumpun mielestä -22 (anturit eri paikoissa). Kone siis pääsi tositoimiin!
-
Taas lähti äsken vastukset käyntiin.
Kummastelin kun siinä vaiheessa oli puskurin lämmöt 38,3, mutta kun oli vähän aika tohottanut lämmitystä vastusten kera, niin lämmöt tippui 37,9, josta kohta taas nousivat vähän ylös.
Taitaa laitteisto elää ihan omaa elämäänsä, en ymmärrä enää mistään mitään.
Pitänee painua nukkumaan. :)
Edelleen, shuntatun piirin pyynti on 41,6 astetta, jolloin tämä on myös puskurin pyynti.
Ja kone ei pysty tätä tuottamaan ilman vastuksia?
Missä mättää?
Onko tämä nyt kaikki lämmönjaon toimivuudesta vain kiinni?
-
Jatkanpa tähän ketjuun turinointia, kun liippaa muutamaa asiaa, jotka ovat parissa muussa ketjussa olleet käsittelyssä.
Taisi saada oma Stiebelini uuden elämän.
Kyselin maahantuojalta, että miten ne käyttöveden lukemat ja viikoittaiset tehotkin voivat heitellä niin kovin ja näyttää, että tehoja puuttuu.
Maahantuojalle pisteet asian selvityksestä ja huollosta!
Selvisi, että MFG-yksikkö, jossa vaihtoventtiili sijaitsee, on viallinen ja vaihtoventtiili mahdollisesti vuotaa.
Ei kun toista kertaa parin vuoden sisällä osa vaihtoon.
Ajoin tänään pienen testin käyttöveden osalta ja otin lukemia ylös.
Vaikutti näköjään yläpaineeseen sekä kuumakaasuihin aika lailla positiivisesti tuo korjaus, eli kun nyt vertailee niihin vanhoihin käppyröihin, jotka löytyvät jostain "Tyhmiä kysymyksiä" -ketjun syövereistä, niin aika hienolta näyttää koneen käynti. Voisikin koittaa siihen vanhaan kuvaan sommittella näitä uusia lukuja...
Lisäksi korjautui sellainen detaili-tason juttu, kun kone ilmoittaa lauhduttimen menolämmön sekä menolämmön vastusten jälkeen ja noiden kahden anturin välillä on aina ollut eroa, välillä yli astekin. Vaan eipä ole enää, sekin on korjattu uudessa MFG:ssä.
Nyt sitten odotellaan taas niitä kovempia pakkasia ja katsotaan, että toimiiko kone tehokkaammin myös silloin. Paitsi ei kai niitä pakkasia kukaan kaipaa... :)
Voisiko olettaa, että tehoja löytyy myös lämmityksen puolelle vähän paremmin?
Ai niin, liitteessä oleva kaivosta tulevan nesteen lämpö on sitten osittainen arvaus.
Talvella päädyin siihen, että delta on 2,8 astetta, kun lämmitetään taloa.
Mutta käyttöveden osalta delta voi olla kyllä jotain ihan muuta...
-
Käyrä näyttää meikäläisen Paint-taidoilla seuraavalta.
-
Selvisi, että MFG-yksikkö, jossa vaihtoventtiili sijaitsee, on viallinen ja vaihtoventtiili mahdollisesti vuotaa.
Ei kun toista kertaa parin vuoden sisällä osa vaihtoon.
Taitaa olla enemmän sääntö kuin poikkeus että tuo näköjään vuotaa....
-
Taitaa olla enemmän sääntö kuin poikkeus että tuo näköjään vuotaa....
No joo, mutta pääasia, että toistaiseksi koneen käynti näyttää olevan ok.
MFG, joka nyt laitettiin, on tämän vuoden versio.
Tässähän päivittyy kone ilmatteeks vähän väliä!
Ja vuoto ei siis näkynyt ulospäin millään lailla, että olisi tihuttanut koneen sisään.
Mutta ilmeisesti sen verran vuoti väärään paikkaan, että tehot oli mitä oli.