Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Lämmönjako => Aiheen aloitti: OilToSoil - 04.10.14 - klo:12:25
-
Osaisko joku taas avittaa...
Ongelmana on (vai onko edes ongelma?), että omasta mielestäni joudun työntämään lattiaan kohtuuttoman lämmintä vettä.
Kerron hieman taustaa:
Meille asennettiin maalämpöremontin yhteydessä lattialämmitysputket yläkertaan, ala n. 120 neliötä. Putki on 12 mm ja asennustekniikkana oli kipsisoirot putkien väliin + laastit putkien ympärille ja siihen päälle saneerauslaastilla liimattu ehjä 13 mm kipsilevykerros päälle. Tämän päälle solumuovi ja 8 mm laminaatti.
Kun lämpötila ensimmäisen kerran tänä vuonna läheni nollaa, niin tajusin, että kämpässä alkaa olemaan yön jälkeen hieman viileä, n. 19 asteeseen tippui huonelämpö.
Nostin käyrää niin, että lattiaan lähti jo n. 34 asteista vettä, mutta tilanne ei korjaantunut. Todettiin, että kiertovesipumppu on liian heppoinen. Ei auttanut vaikka piti kolmosella, eli täysillä pumppua.
Nyt on juuri vaihdettu kiertovesipumppu tehokkaampaan ja annoin senkin olla ensi alkuun täysillä koskematta käyriin ja asetuksiin maalämpöpumpussa. Yön jälkeen olikin jo siinä samassa yhden makuuhuoneen kohdassa, josta olen mitannut aiemminkin, lämpötila 22 astetta. Eli tilanne korjaantui.
Mutta... aamulla oli ulkolämpötila muistaakseni 4 astetta ja lattiaan meni n. 32-33 asteista vettä... Edelleen tuntuu vähän korkealta.
Eli se kysymys: Onko nyt vain niin, että 12 mm putkesta ja kipsilevytekniikasta johtuu, että kiertoveden lämpötila pitää olla korkeampi?
Vai mikä tässä mättää...? Onhan se ihan eri asia, jos putket menisi betonin sisässä, sen ymmärrän.
Ilmaa ei pitäisi olla piireissä ja piirit on säädetty suunnitelmien mukaan.
Mitään hajua ei ole siitä, minkä lämpöisenä vesi palaa lattiasta eikä oikeista virtauksista. Mittareita ei ole.
Suunnitelmissa luki, että virtauksen tulee olla 674 l/h ja tämän pitäisi toteutua tuolla tehokkaammalla pumpulla.
-
Kannattaisi tarkistaa jollain tuollaisella http://www.motonet.fi/fi/tuote/783164/Infrapunalampomittari--32320C lattian pintalämpötiloja että vesi kiertää jokapaikassa niinkuin pitääkin jos lattian pinta on kauttaaltaan suht tasalämmin ;)
Tuolla inframittarilla näkee helposti myös paluun lämpötilan
-
Kävin oitis hakemassa tuon mittarin!
Mittailin jo hieman lattian lämpöjä eri kohdissa, mutta en nyt vielä kovin tarkasti.
Näyttäisi olevan 23-24 astetta pintalämpö, kun pumppu sanoo, että kiertoon lähtee tällä hetkellä muistaakseni n. 28 asteista vettä.
Mutta sitten tunnelta latistui! :o
Koitin mitata putken pinnasta meno- ja paluulämpöjä, niin ei tunnu oikein pelittävän.
Jotain 23 astetta näytti, kun kone tosiaan näyttää 28 astetta, eli melkoinen heitto.
Mittasin myös patteriverkostoon menevää putkea ja siinä oli eroa 13 astetta putken oman mittarin ja tämän pintamittarin välillä.
Meniköhän nyt 25 € hyväntekeväisyyteen? :)
Vai heijastaako kupariputki säteen niin pahasti vai mitä ihmettä.
Jakotukkia kun sihtailin, niin siellä näytti kyllä jotain 27 astetta ja metalliahan se on sekin.
Onko kukaan muu laittanut kipsilevymenetelmällä ja ohuella putkella lattialämmitystä?
Kuinka toimii?
-
Vai heijastaako kupariputki säteen niin pahasti vai mitä ihmettä
Kyllä se heijastaa ja voi näyttää omiaan.Paljaan kupariputken päälle jos laittaa esim maalarinteipistä palan ja mittaa teipin kohdalta niin sitten pitäisi näyttää suht oikein.
-
Jes, teippi auttoi!
Meno näytti olevan 30,5 ja paluu 28,8. Tosin numerot nyt heiluivat välillä miten sattuu, mutta noihin päädyin.
Eli ilmeisesti vesi virtaa tarpeeksi nopeasti?
Vaiko turhankin nopeasti; mikä olikaan optimaalinen menon ja tulon erotus?
Samaan aikaan lattian pintalämpö näytti olevan jotakuinkin 24 astetta, eli 6 astetta suodattuu materiaaleihin?!??
Mutta eikö nyt ole niin, että jos kerran menon ja paluun ero on noinkin pieni ja jos edelleenkään ei huonelämpö ole toivotulla tasolla, niin sitten lisää lämpöä kiertoon?
Hyvästi COP! :'(
Eikä nyt olla lähelläkään nollaa astettaa ja putkiin menee kolmekymppistä vettä! Ei hyvä!
-
Paljonko sinulla on lämmitysverkoston paine? Lämpötilaeron pitäisi kasvaa, kun kelit kylmenevät ja kulutus kasvaa.
-
Painetta on 1 bar.
Kun pukkaa lämpimämpää vettä verkkoon, niin luonnollisesti hieman nousee.
Tähän liittyen: Mitähän tarkoittaa kiertovesipumpussani (Altech CPA), kun voi valita, että käyttääkö "Paine-ero muuttuva" -asetusta tai sitten kiinteitä nopeustasoja 1-3?
Tuosta muuttuvasta paine-erosta sanotaan manuaalissa näin:
"(delta)p-v. Paine-eron asetusarvo H korotetaan sallitulla virtausalueella lineaarisesti välille 1/2H ja H. Pumpun tuottama paine-ero säätyy paine-eron asetusarvoon"
Siis mitä...? Tarkoittaako, että verkon paine pysyy aina vakiona?
Käyttääkö ihmiset kiertopumpuissa mitään muuta kuin noita perusnopeuksia 1-3, eli pumppu rullaa aina halutulla nopeudella?
Kun aiemmassa Grundfossin pumpussakin suositeltiin lattialämmitykseen jotain AutoAdaptia tai vakiopainekäyriä, niin mitä ihmettä noilla käytännössä on merkitystä?
-
Eli kun kulutus kasvaa, niin kasvaa lämpötilaerokin. Meilläkin betonilaatassa on tälläisella +15 keleillä lämpötilaero abt. 2 astetta, mutta -20 asteessa tuo ero voi olla esim 6 astetta.
AutoAdaptista on hyötyä silloin kun termostaatit sulkevat piirejä, tällöin pumpun teho vaihtelee tarpeen mukaan. Maalämpötalossa, jossa yleensä pyritään pitämään piirit auki ja lämpötilan säätö tehdään lämpökäyrällä, toiminnosta saatava säästö on kovin pieni.
-
Meno näytti olevan 30,5 ja paluu 28,8. Tosin numerot nyt heiluivat välillä miten sattuu, mutta noihin päädyin.
Eli ilmeisesti vesi virtaa tarpeeksi nopeasti?
Vaiko turhankin nopeasti; mikä olikaan optimaalinen menon ja tulon erotus?
Samaan aikaan lattian pintalämpö näytti olevan jotakuinkin 24 astetta, eli 6 astetta suodattuu materiaaleihin?!??
On tuossa yhtälössä vielä huomioitava lämpöpumpun taukojakson vaikutus
Ilmeisesti lattian pintalämpötila on suht vakio lämpöpumpun käynti- ja taukojaksojen aikana mutta meno- ja paluuputkissa lämpötilat vaihtelee siten että käyntijakson aikana on nuo 30,5C ja 28,8C.
Jos mittaat nuo meno- ja paluuputkien lämpötilat ja lattian pintalämpötilan myös silloin kun lämpöpumppu ei käy niin ne on ilmeisesti putkien lämpötilat on alemmat kuin käyntijakson aikana mutta lattian pintalämpö ei pitäisi juurikaan laskea.
Lämpöähän varautuu lattian kipsilevyihin käyntijakson aikana korkeammasta menoveden lämmöstä ja veikkaanpa että jos lasket jonkinlaista keskiarvoa putkien lämpötiloille käynti- ja taukojaksojen ajalta niin tuo keskiarvolämpötila saattaa olla lähempänä lattian pintalämpötilaa.
Eihän lämpöpumppu varmaankaan vielä käy jatkuvasti ;)
-
Ei käy jatkuvasti vielä. :)
Lämpötilanvaihteluja verkostossa tasaa kyllä jonkin 400 l puskuri, joka asennettiin alun perinkin, koska alakerta on vielä pattereiden varassa.
Pitänee huomenna soitella suunnitelman tehneelle firmalle, jos sieltä osaisivat vielä kertoilla jotain.
Esimerkiksi se ihmetyttää, kun suunnitelmien "Lähtötiedot" -kohdassa lukee "Menoveden lämpötila = 45 astetta"? Siis mitä? Tarvitaanko tähän järjestelmään siis maksimissaan tuon lämpöistä vettä, vai onkohan tuohon nyt vain laitettu joku luku, jolla on sitten muita muuttujia simuloitu...
-
Ja hieman mittaustuloksia.
Mittailin muutamasta kohdasta minkä lämpöisenä vesi lähtee jakotukilta ja minkä lämpöisenä sinne palaa.
Ja kuinka paljon on laminaatin pinnalla lämpö. Tosin ruuvasin käyrää vasta pari tuntia sitten ylös, enkä tiedä onko lattia ehtinyt siihen reagoimaan.
Olohuone (uloin piiri):
- Lähtö = 32,1 astetta
- Paluu = 30,1
- Laminaatin pinta = 24,3
- Huonelämpö = vähän vajaa 21
Ruokakomeron puuttuvan kynnyksen kohdalta mittailin myös, siitä kun näkyy vielä ylin kipsilevykin:
- Lähtö = 32,9
- Paluu = 31,9
- Kipsilevy = 26,8
- Solumuovi = 25,7
- Laminaatti = 24,1
Tämä on lyhyt piiri.
Mitä näistä nyt voi päätellä?
Sen ainakin, että melkoisesti estävät nuo lattiamateriaalit lämpöä?
12 mm putki ei luovuta tarpeeksi lämpöä?
Vai jotain muuta?
-
Moi.
Ihan hyvin näyttäs toimivan. Sulla siis putket upotettu kipsiin?
Mulla on peltilevyt kipsilevyjen alla ja isompi putki, DT meno ja paluun on vain 0.5C.
Aika iso ero tuossa lamin ja huonelämpötilassa. Puhaltaako sulla tulopuhallin liian kylmää sisään?
-
Ei puhalla, on painovoimainen ilmanvaihto.
60-luvun talo, eli ilmeisesti puhaltaa sen verran sitten ikkunoista ja ovista kylmää! :)
Tuo mittauspiste oli ulkoseinän viereltä, mutta ei mielestäni keskellä huonettakaan paljon lämpimämpää ollut.
Joo, ja kipsien välissä on putket. Itse putket on laitettu vaneriin kiinni, väliin kipsit ja laastit ja sitten ehjä kipsikerros päälle.
Siis onko nuo nyt normaaleja lukuja?
Että näillä +4 ulkolämmöillä menee verkossa 32-34 asteista vettä?
Ja, että laminaatin pinta on suunnilleen 8 astetta viileämpi.
Miten tässä käy -20 asteen pakkasella?!
Jotenkin tuntuu, ettei kaikki pelitä, kuten olin ajatellut.
Kiertovesipumppu huutaa jo täysillä ja käyräkin on samassa kuin alakerran patterilämmityksessä!
Tosin huonelämpötilan asetus ei ole kyllä samassa asennossa, eli lämmityksen perustaso, joten ei niihin nyt ihan yhtä lämmintä mene, mutta melkein.
Onko vain niin, että ei tuolla 12 mm putkella ajella mitään matalia lämpöjä lattiaan?
Putkea on n. 120 neliön alalla 642 m. Luvattu kokonaislämpöteho tällä olisi mitoituksen mukaan 6,1 kW.
-
Karkaisiko kiertoveden paine pattereille? Eikös painevesi pyri ottamaan ilman kuristamista aina lyhimmän/ suorimman reitin?
-
Ei puhalla, on painovoimainen ilmanvaihto.
60-luvun talo, eli ilmeisesti puhaltaa sen verran sitten ikkunoista ja ovista kylmää! :)
Tuo mittauspiste oli ulkoseinän viereltä, mutta ei mielestäni keskellä huonettakaan paljon lämpimämpää ollut.
Joo, ja kipsien välissä on putket. Itse putket on laitettu vaneriin kiinni, väliin kipsit ja laastit ja sitten ehjä kipsikerros päälle.
Siis onko nuo nyt normaaleja lukuja?
Että näillä +4 ulkolämmöillä menee verkossa 32-34 asteista vettä?
Ja, että laminaatin pinta on suunnilleen 8 astetta viileämpi.
Miten tässä käy -20 asteen pakkasella?!
Jotenkin tuntuu, ettei kaikki pelitä, kuten olin ajatellut.
Kiertovesipumppu huutaa jo täysillä ja käyräkin on samassa kuin alakerran patterilämmityksessä!
Tosin huonelämpötilan asetus ei ole kyllä samassa asennossa, eli lämmityksen perustaso, joten ei niihin nyt ihan yhtä lämmintä mene, mutta melkein.
Onko vain niin, että ei tuolla 12 mm putkella ajella mitään matalia lämpöjä lattiaan?
Putkea on n. 120 neliön alalla 642 m. Luvattu kokonaislämpöteho tällä olisi mitoituksen mukaan 6,1 kW.
Mittailin äsken oman jakotukin yläkerrasta jossa peltilattia niin jakotukilla 28C ja runkoputkessa bex 32mm oli jotain 32C vesi. Ainakaan itellä ei tuo pumppu pysty tekemään alle 30 asteista vettä kun paluu määrää käynnistymään noin 24C. Kovilla pakkasilla tuo menolämpötila nousee max 40C mutta pumpun käyntiajat pitenee joka kyllä riittää pitämään kämpän lämpöisenä.
Täällä mittaushetkellä ulkona 7.6C.
-
Siis onko nuo nyt normaaleja lukuja?
Että näillä +4 ulkolämmöillä menee verkossa 32-34 asteista vettä?
Ja, että laminaatin pinta on suunnilleen 8 astetta viileämpi.
Miten tässä käy -20 asteen pakkasella?!
Ei tuo nyt oikein hyvältä näytä.
Minulla on menovesi nyt n. 32C vanhassa patteritalossa
Jotenkin tuntuu, ettei kaikki pelitä, kuten olin ajatellut.
Kiertovesipumppu huutaa jo täysillä ja käyräkin on samassa kuin alakerran patterilämmityksessä!
Tosin huonelämpötilan asetus ei ole kyllä samassa asennossa, eli lämmityksen perustaso, joten ei niihin nyt ihan yhtä lämmintä mene, mutta melkein.
Kierovesipumppu, mikä merkki ja tyyppi?
Onko vain niin, että ei tuolla 12 mm putkella ajella mitään matalia lämpöjä lattiaan?
Putkea on n. 120 neliön alalla 642 m. Luvattu kokonaislämpöteho tällä olisi mitoituksen mukaan 6,1 kW
Löytyykö laskelmista millä meno- ja paluuveden lämpötiloilla tämä 6,1 kW saavutetaan?
Onko putken halkaisija 12 mm sisä vai ulkomitta?
Kuinka monta putkilenkkiä ja minkä pituisia?
ATS
-
Karkaisiko kiertoveden paine pattereille? Eikös painevesi pyri ottamaan ilman kuristamista aina lyhimmän/ suorimman reitin?
En usko. Tai siis eikö painetta ja virtausta ole kuitenkin riittävästi, jos menon ja paluun ero on vain se pari astetta?
Lattiapiiri on shuntattu ennen patteriverkon kiertovesipumppua, toki samasta putkestahan kumpaankin menee vesi.
Eihän tähän nyt auttaisi mitään, että laskisi hieman kierron nopeutta ja antaisi deltan kasvaa?
Oma järki sanoo, että ei. Mutta onko tässä koko jutussa jotain suurempaa mysteeriä, jota en ymmärrä.
Mittailin äsken oman jakotukin yläkerrasta jossa peltilattia niin jakotukilla 28C ja runkoputkessa bex 32mm oli jotain 32C vesi. Ainakaan itellä ei tuo pumppu pysty tekemään alle 30 asteista vettä kun paluu määrää käynnistymään noin 24C. Kovilla pakkasilla tuo menolämpötila nousee max 40C mutta pumpun käyntiajat pitenee joka kyllä riittää pitämään kämpän lämpöisenä.
Täällä mittaushetkellä ulkona 7.6C.
Eli aika saman lämpöinen vesi sinulla menee runkoputkessa tällä hetkellä. Tosin, kun katsoin lämpökäyrää, niin näyttäisi parinkympin pakkasilla olevan menovesi sitten jo 45-50 astetta. Ihan tarkkaa en näytöstä saanut selvää paljonko, mutta vähän paljolta kuulostaa.
Aika kaukana ollaan valmistajan lupaamista 30-35 asteen menolämmöistä kovilla pakkasilla. Toki, ne nyt varmaan puhuukin uusista rakennuksista...
-
Siis onko nuo nyt normaaleja lukuja?
Että näillä +4 ulkolämmöillä menee verkossa 32-34 asteista vettä?
Ja, että laminaatin pinta on suunnilleen 8 astetta viileämpi.
Miten tässä käy -20 asteen pakkasella?!
Ei tuo nyt oikein hyvältä näytä.
Minulla on menovesi nyt n. 32C vanhassa patteritalossa
Jotenkin tuntuu, ettei kaikki pelitä, kuten olin ajatellut.
Kiertovesipumppu huutaa jo täysillä ja käyräkin on samassa kuin alakerran patterilämmityksessä!
Tosin huonelämpötilan asetus ei ole kyllä samassa asennossa, eli lämmityksen perustaso, joten ei niihin nyt ihan yhtä lämmintä mene, mutta melkein.
Kierovesipumppu, mikä merkki ja tyyppi?
Onko vain niin, että ei tuolla 12 mm putkella ajella mitään matalia lämpöjä lattiaan?
Putkea on n. 120 neliön alalla 642 m. Luvattu kokonaislämpöteho tällä olisi mitoituksen mukaan 6,1 kW
Löytyykö laskelmista millä meno- ja paluuveden lämpötiloilla tämä 6,1 kW saavutetaan?
Onko putken halkaisija 12 mm sisä vai ulkomitta?
Kuinka monta putkilenkkiä ja minkä pituisia?
ATS
Kiertovesipumppu oli aluksi Grundfossin Alpha2 25-40 ja vaikka sitä ajettiin täysillä, ei tainnut riittää.
Nyt on Altech CPA 180-6 m, eli pykälää tehokkaampi. Merkki on kyllä itselle aika vieras, ilmeisesti Dahlin omia vehkeitä.
Ja sekin laulaa täysillä, kolmosvaihteella!
Laskelmasta poimittua:
LÄHTÖTIEDOT:
- Menoveden lämpötila = 45 astetta
- Pienin luovutus = 3 K
- Max. painehäviö = 25 kPa
- Putkikoko = 12*2 mm (siis 12 mm on ulkomitta)
PROJEKTITIEDOT:
- Kokonaislämpöteho = 6070 W
- Vesivirtaus yhteensä = 674 l/h
- Delta T = 7,5 K
- Max. painehäviö yht. = 20,6 kPa
- Putkipituus yhteensä = 642 m
- Vesitilavuus yhteensä = 32,3
Lenkkejä on yhteensä 12 kpl ja niiden pituudet vaihtelee 30 metristä 72 metriin.
Sisälämpötila on laskelmassa laitettu 20 asteeseen.
Menovettä en piireittäin tuosta löydä mutta paluuvesi ja sillä saatava lattian lämpötila löytyy joka piirille.
Siellä on esim. = paluu 40, lattia 26. Ja toisessa piirissä paluu 33, lattia 25.
...Nyt alkaa ehkä hieman avautumaan tämä itsellekin... mutta vain vähän...
Eli pitääkö tässä tosiaan puskea lattiaan reilusti yli 40 asteista vettä, jotta paluu on 40, lattia 26 ja huone 20?????
-
lattialämmitystalossa ainakin mulla esim. ulkona 0C niin käyrällä 28,8
ulkona -10C niin käyrällä 30,3C
Tuo lämpötila lattiassa kulkee hieman erilailla kuin ulkolämpötilat.
Eli mulla 10 asteen tiputus ulkona vaatii 1,5 astetta lämpöisempää pumpulta.
Lisäys.
Pistin ton oman pumpun lämpökäyrän patteritaloon sopivaksi ja
tulos oli seuraava.
Ulkolämpötila 0 vaatii 35,6C
Ulkolämpötila -10 vaatiikin 40,4C.
Ota huomioon valmistajan ilmoittamat maksimilämpötilat putkelle.
Meillä lattia kyllä lämpeää aika äkkiä yläkerrassa jossa myöskin on laminaatti.
Alakerran betoni taas luovuttaa lämpöä yläkerran rossilattiaan kun pumppu huilaa ja
näin ollen aika tasalämpöisenä huoneet pysyy.
-
Putkikoko, sisäläpimitta 8mm, tuntuu pieneltä. Onko muilla lattialämmittäjillä tätä samaa putkikokoa?
Pikaisella suuruusluokkatarkastelulla pitäisi kiertovesipumpun kyetä pumppaamaan suunnitelman mukainen vesimäärä.
Ettei suunnittelijalle vain olisi käynyt kömmähdystä ja tehnyt laskelmat öljylämmityksen korkeampien lämpötilojen mukaan.
Lasketaan lämmönluovutuspinta-ala lattianeliömetriä kohti.
Lämmönluovutuspinta-ala lasketaan sisähalkaisijan mukaan.
0,008m*3,14*642m = 16,1m2
Lattiapinta-ala = 120m2
Lattianeliömetriä kohden on lämmönluovutuspinta-alaa 16,1m2/120m2 = 0,13m2/m2.
Minkälaisia vastaavia suhdelukuja on muilla lattialämmittäjillä?
-Betonilaatta?
-Kipsilevylattia?
-Lattia, jossa on peltiset lämmönluovutuslevyt?
ATS
-
Meillä 16mm(ulko)/12mm(sisä) komposiittiputkea (pex-al-pex) reilu 600m betonilattiassa.
Lämmönluvutus noin 0,21 m2/m2.
-
No ei hyvältä näytä tilanne...
Eli siis suunnitelma ja putkien pituus olisi tehty vain sitten kovemmalle kiertoveden lämpötilalle?
Vai saanko kovemmalla lämmölläkään tupaa lämpimäksi?
Olen ilmeisesti saanut patterilämmityksen lattian sisään!
Pitänee soittaa muutama puhelu tänään...
-
Minkälaisia vastaavia suhdelukuja on muilla lattialämmittäjillä?
-Betonilaatta?
-Kipsilevylattia?
-Lattia, jossa on peltiset lämmönluovutuslevyt?
ATS
Meillä on 2010 rakennettu betonilaatta ja 0,17m2/m2
Putkikoko 16mm ulkohalkaisija.
-
Kaksi yläkerran kipsilevylattian olen nähnyt siinä vaiheessa, kun lattialämmitysputkia on asennettu.
Kumpaankin tuli 12mm(ulko) pex-putkea noin 15cm jaolla. Ei ole tietoa kuinka lämmintä vettä noissa kierrätetään tai mikä on ollut putken sisämitta.
-
Meillä on tuo putkijako ulkoseinillä ja joissain makkareissa myös 15 cm jaolla, mutta esim. olohuoneen keskellä muistaakseni 30 cm jaolla.
-
Meillä on 12mm putkea ja hyvin toimii ainakin tuossa Plaano tasoitteessa jota yläkertaan vedettiin noin 40mm kerros.
Koko yläkerta putkitettu n.15cm välillä.
Lämmönluovutuspinta-ala 0,14m2/m2
-
Mulla 20mm bex ulkohalkaisija sisä 16mm.
0,2m2/m2.
Betonia ja peltihässäkkää.
Putkituksen tein 300mm jaolla ja syöttö piiriin aina ulkoseinän läheltä.
-
Alkaa menemään mielenkiintoiseksi...
Soittelin eilen asentajalle ja hän sanoi, että koitapa laskea käyrää ja nostaa huonelämpöä.
Olin pudottanut huonelämpöä ja nostanut käyrää, koska tuntui, että ilman viilentyessä ei lämmöt pysyneet perässä ja toisaalta +10 keleillä olisi turhankin lämmin sisällä.
Tämä tuntui auttavan, kun töiden jälkeen tein iltapäivällä muutokset, niin illalla tuntui jo huonelämpö nousseen.
Mutta sitten tuli ilta / yö ja kaikki meni pieleen. Tai ainakin oudoksi.
Kävin konehuoneessa katsomassa puolenyön aikaan, että lämmityspiiri 2:n, eli lattian, pyynti olisi n. 33 astetta. Tosilämpö oli vain n. 27! Käynti oli juuri päättynyt ja lämm.piiri 1 (patterit) oli saavuttanut ohjelämpönsä ja vähän ylikin.
Sama juttu n. tunnin päästä, pyynti 33, tosilämpötila 25! Ja pattereille meni lämmöt kyllä.
Ei mikään ihme, jos aamulla on hiukan viileämpi sisällä.
Mutta mikäs tämän ilmiön voi selittää?
Ilmeisesti siis lattiapiirin lämmöt nousee välillä ja sitten välillä ei.
Pitänee tänäänkin soitella pari puhelua!
-
Putkikoko, sisäläpimitta 8mm, tuntuu pieneltä. Onko muilla lattialämmittäjillä tätä samaa putkikokoa?
Toivottavasti ei kovin monella. Tuon ilmaaminenkin on jo taitolaji. Vesi tulee kuin pikkupojan pissa..
-
Putkikoko, sisäläpimitta 8mm, tuntuu pieneltä. Onko muilla lattialämmittäjillä tätä samaa putkikokoa?
Toivottavasti ei kovin monella. Tuon ilmaaminenkin on jo taitolaji. Vesi tulee kuin pikkupojan pissa..
Joo, muistankin lukeneeni aiemmin kriittisen suhtautumisesi tähän 12 mm putkeen.
Itse en vain nähnyt paljon muuta vaihtoehtoa omalla kohdallani, jottei huonekorkeus nouse liikaa tai kipsin kanssa näprääminen mene vieläkin hankalammaksi, mitä se nyt oli.
Olishan se tietysti ollut yksi vaihtoehto repiä vanerit lattiasta pois ja tilata betoniauto pihalle ja letkulla kamat lattiaan, mutta ei sekään kovin realistinen vaihtoehto oikeasti ollut. Mihin olisimme kaikki huonekalut saaneet mahtumaan, johonkin vuokrakonttiin ehkä.
Joten näillä mennään.
-
Itse en vain nähnyt paljon muuta vaihtoehtoa omalla kohdallani, jottei huonekorkeus nouse liikaa tai kipsin kanssa näprääminen mene vieläkin hankalammaksi, mitä se nyt oli.
15mm putki ja lattia-gyproc. Siinä on jo huomattavasti parempi ratkaisu 3mm paksuus erolla. Epäilen että sinulla on jokin muu ongelma siinä systeemissä kun ei lämpene. Kytkentä tai ilmaa. Ilmattu piiri kerrallaan ja pitkään?
-
Itse en vain nähnyt paljon muuta vaihtoehtoa omalla kohdallani, jottei huonekorkeus nouse liikaa tai kipsin kanssa näprääminen mene vieläkin hankalammaksi, mitä se nyt oli.
15mm putki ja lattia-gyproc. Siinä on jo huomattavasti parempi ratkaisu 3mm paksuus erolla. Epäilen että sinulla on jokin muu ongelma siinä systeemissä kun ei lämpene. Kytkentä tai ilmaa. Ilmattu piiri kerrallaan ja pitkään?
Ehkä se olikin sitten kustannuskysymys loppupeleissä... :D
15 mm kipsillä olis tullut paaaaljon kalliimmaksi.
No joo...
Eilen kyllä lämpeni sitten kun muokkasin huonelämpötila-asetusta sekä käyrää. Illalla oli lattian pintalämpötila jo yli 25 astetta.
Mutta sitten taas aamulla vain n. 23. Yön aikana on tiputus tapahtunut ja kuten todettua, lämmöt ei nousseet pyynnin tasolle. Jäivät peräti kahdeksan astetta!
Aamulla kun katsoin, niin tilanne oli jo toinen, pyyntiin oli päästy että heilahti.
Ilmattu on piiri kerrallaan, kestosta en tiedä.
Mutta joka piiristä vetästiin letku ulos pihalle ja vettä kyllä valutettiin mielestäni ihan urakalla. Eli ei pitäisi ilmaa olla.
-
Ei kai lämpöpumpussa ole mitään lämmönpudotusta laitettu yöksi???
Sopisi kuvaan jos lämmöt yön aikana putoo.
-
Ei kai lämpöpumpussa ole mitään lämmönpudotusta laitettu yöksi???
Sopisi kuvaan jos lämmöt yön aikana putoo.
Tuo kävi itselläkin mielessä, mutta ei siellä ole sellaista laitettu.
En ainakaan mistään löydä, että olisi.
Ja toisaalta, jos pyynti on kuitenkin kohdillaan ja silti ei lämmöt nouse, niin joku muu mättää.
Kokeilin reletestillä, että shuntti toimii oikein päin ja kaikki ok.
Ja tällä hetkellä lämmöt taas menee pyydettyyn arvoon...
-
Kerrohan jotain talosta ja sen rakenteista.
Ettet vaan haaskaa lämpöjä harakoille?
ATS
-
Illalla oli lattian pintalämpötila jo yli 25 astetta.
Mutta sitten taas aamulla vain n. 23. Yön aikana on tiputus tapahtunut ja kuten todettua, lämmöt ei nousseet pyynnin tasolle. Jäivät peräti kahdeksan astetta!
Mistä shuntti mittaa pyyntilämpötilaa?Ilmeisesti ei lattian pinnasta?
esim lämpökäyrä johon vaikuttaa
-menovesi
-ulkolämpötila
-huonelämpötila
tai jokin muu mittaustapa?
-
Kerrohan jotain talosta ja sen rakenteista.
Ettet vaan haaskaa lämpöjä harakoille?
ATS
Talo on 60-luvun talo rinteessä ja nyt puhutaan yläkerran lattialämmityksestä. Alakerta on betonivalurunko ja yläkerta puurunko. Villaa on ymmärtääkseni 100 mm seinissä. Ikkunat on kolminkertaisilla laseilla. Parvekkeen oven alusen tiedän vuotavan kylmää, muttei sen nyt pitäisi koko yläkertaa jäähdyttää, on siinäkin sentään ulko-ovi ja sisäovi.
Katolla on 200 mm villaa, sitä voisi olla ehkä vähän enemmän.
Vanhan patterilämmityksen (1-lehtiset) aikana riitti 0-kelillä se suunnilleen 40 asteinen vesi kiertoon. Tuolla perusteella en näe, että harakoille menisi...
Illalla oli lattian pintalämpötila jo yli 25 astetta.
Mutta sitten taas aamulla vain n. 23. Yön aikana on tiputus tapahtunut ja kuten todettua, lämmöt ei nousseet pyynnin tasolle. Jäivät peräti kahdeksan astetta!
Mistä shuntti mittaa pyyntilämpötilaa?Ilmeisesti ei lattian pinnasta?
esim lämpökäyrä johon vaikuttaa
-menovesi
-ulkolämpötila
-huonelämpötila
tai jokin muu mittaustapa?
Lämmönsäätö perustuu ulkolämpötila-anturiin, huonelämpötila-asetukseen maalämpöpumpussa (ei huoneanturia) sekä käyrään.
Lattialämmityspiirin lämpötila-anturi on menoputkessa heti shuntin ja kiertovesipumpun jälkeen.
Sehän tuossa kummastuttaa, että eilen iltayöstä kahden käyntijakson aikana tilannetta seuratessani patteriverkostoon menevän veden lämmöt nousi ok, mutta tämän piirin lämpö ei noussut.
Ja sitten aamulla oli taas noussut.
Mitä ihmettä?
Kyllä kait se huonelämpökin tippuu, jos yöllä on monta tuntia lämmöt alhaalla. Menovesi tosiaan 8 astetta alempana kuin pyynti!
-
Mistäs pumppu tietää huonelämpötilan jos huoneanturia ei ole ?
-
Mistäs pumppu tietää huonelämpötilan jos huoneanturia ei ole ?
Huonelämpötila-asetus siirtää koko käyrää ylös tai alas, eli perustasoa muutetaan sillä.
Ja käyrällä säädetään käyrän jyrkkyys normaaliin tapaan.
Kaipa tuolla huonelämpötilalla sitten säädettäisiin oikea huonelämpö, jos olisi anturi.
Nyt on veikkauksessa ohjelmistobugi, joka häiritsee shuntin toimintaa.
-
Ok, eli kyseessä on käyrän hienosäätö ei niinkään huonelämpötilan mittaukseen perustuva säätö.
-
Onko tuo suntti ollut valmiiksi asennettuna lämpöpumppuun? Kannattaisi laittaa suntti käsiajolle ja säätää jokin järkevä menoveden arvo manuaalisesti. Näin saisit testattua lämmönjaon toimivuuden.
-
Kävin konehuoneessa katsomassa puolenyön aikaan, että lämmityspiiri 2:n, eli lattian, pyynti olisi n. 33 astetta. Tosilämpö oli vain n. 27! Käynti oli juuri päättynyt ja lämm.piiri 1 (patterit) oli saavuttanut ohjelämpönsä ja vähän ylikin.
Sama juttu n. tunnin päästä, pyynti 33, tosilämpötila 25! Ja pattereille meni lämmöt kyllä.
Onkohan pattereissa termostaatit paikoillaan?
Tuossa jos lattiaan shuntataan patteriverkon menovedestä niin nuo termostaatit saattaa vaikuttaa lattiapiirin virtauksiin jotenkin silleen että jos termostaattiventtiilit on pienellä tai kiinni niin lattiassa on suurempi virtaus ja kun termostaatit avautuu niin patteriverkon virtaus suurenee ja lattiapiirin vastaavasti hidastuu.
Siis jos lattian ja patteriverkon vettä kierrättää sama kiertovesipumppu niin toisen piirin virtausvastuksen muutos vaikuttaa toisen piirin virtaukseen.
edit:Onko shuntin jälkeen lattiapiirissä omaa kiertopumppua?Eihän shunttaus (3-tie venttiili) taida oikein toimiakaan ilman omaa kiertopumppua (?)
-
Onko tuo suntti ollut valmiiksi asennettuna lämpöpumppuun? Kannattaisi laittaa suntti käsiajolle ja säätää jokin järkevä menoveden arvo manuaalisesti. Näin saisit testattua lämmönjaon toimivuuden.
Kävin konehuoneessa katsomassa puolenyön aikaan, että lämmityspiiri 2:n, eli lattian, pyynti olisi n. 33 astetta. Tosilämpö oli vain n. 27! Käynti oli juuri päättynyt ja lämm.piiri 1 (patterit) oli saavuttanut ohjelämpönsä ja vähän ylikin.
Sama juttu n. tunnin päästä, pyynti 33, tosilämpötila 25! Ja pattereille meni lämmöt kyllä.
Onkohan pattereissa termostaatit paikoillaan?
Tuossa jos lattiaan shuntataan patteriverkon menovedestä niin nuo termostaatit saattaa vaikuttaa lattiapiirin virtauksiin jotenkin silleen että jos termostaattiventtiilit on pienellä tai kiinni niin lattiassa on suurempi virtaus ja kun termostaatit avautuu niin patteriverkon virtaus suurenee ja lattiapiirin vastaavasti hidastuu.
Siis jos lattian ja patteriverkon vettä kierrättää sama kiertovesipumppu niin toisen piirin virtausvastuksen muutos vaikuttaa toisen piirin virtaukseen.
edit:Onko shuntin jälkeen lattiapiirissä omaa kiertopumppua?Eihän shunttaus (3-tie venttiili) taida oikein toimiakaan ilman omaa kiertopumppua (?)
Suntti on ulkoinen, toki se saa ohjauskäskyt pumpulta. Sen jälkeen on kiertovesipumppu.
Patteriverkostoon on myös oma kiertovesipumppu.
En usko enää, että itse lämmönjaossa, lähinnä siis putkituksissa olisi sen enempää vikaa.
Näyttäisi olevan joku softapohjainen juttu, jos tosiaan aina yöksi tulee ongelmia.
Paitsi jos ei viaksi lueta sitä, että edelleen päivälläkin menee reilu 30 asteinen vesi tällä hetkellä lattiaan, ulkona n. 5 astetta. Vanha talo, vanhat kujeet!
Tosin sisällä on tällä hetkellä 22 astetta lämmintä ja kun noita säätöjä tein, niin sain käyrän loppupäätä tiputettua siten, ettei parinkympin pakkasilla kiertoon menisi kuin (?) 40 asteinen vesi.
Aika näyttää, miten talvella käy.
Ja jos nyt saisi pian selkoa toimittajalta, jos ja kun iltaisin / öisin lämmöt ei nousekaan pyyntiarvoon asti, miksi näin on.
-
Milloin tuo tekee käyttövettä?
Luin esitteen ja siinä on A-luokan kiertopumput ja jos yöllä kierrosnopeus lauhduttimella jostain syystä muuttuu
niin vaikuttaisiko tuo muuttuvana virtauksena jäljenpänä.
Jos siinä masiinassa on kello niin laita esim 8h väärään aikaan ja katso milloin sitten ongelmat alkaa.
-
Milloin tuo tekee käyttövettä?
Luin esitteen ja siinä on A-luokan kiertopumput ja jos yöllä kierrosnopeus lauhduttimella jostain syystä muuttuu
niin vaikuttaisiko tuo muuttuvana virtauksena jäljenpänä.
Jos siinä masiinassa on kello niin laita esim 8h väärään aikaan ja katso milloin sitten ongelmat alkaa.
Öö... eikös käyttövettä tehdä aina tarpeen mukaan? Vai mitä tarkoitat? En ole laittanut mitään ohjelmoitua käyttöä päälle.
Ehkä tuota teoriaa vastaan sotii se, että patteriverkkoon kuitenkin lähtee lämmintä vettä, mutta lattiaan ei. Eli ongelma täytyy olla shuntin ohjauksessa. Tai niin ainakin luulen.
Kone lämmittää puskuria ja puskurilta lähtee lämmitykseen vedet.
Pitää tänä iltana käydä vielä kyttäämässä, josko ongelma toistuu taas. Toistaiseksi kaikki pelittää.
-
Kokeile vielä tuota kellokikkaa. Näkee ainakin sen että ulkoiset muuttujat ei vaikuta.
-
En nyt muista olikos tuolla mainittu missään sen 12mm putken lämmitys alaa? Mulla on sellainen kutina, että tuolla putkella ei saisi laittaa kuin aika pieniä huonealoja yhdellä piirillä, kuten ittelläkin on makuuhuoneissa, mutta sali on vedetty kahdella 16mm piirillä ja sen ala on n. 50m². Heitän nyt vaikka muistista, että sellainen 8m² 12mm putkella olis vaikkapa lähellä ylärajaa. Muuten tuon lenkin vastus kasvaa liian suureksi yhdellä piirillä. Eli jos itte vetäisin esim 36m²:ä 12mm putkella, niin vähintään tulisi 3 lenkkiä, mielummin 4 ja ne sitten samaan jakotukkiin ja virtausmittareilla sitten balanssiin keskenään. Ja tuolle tukillekkin sitten pitäisi saada virtausta varmistettua, muut piirit huomioiden. Itte meinasin vetää kyllä tuon 36m² olohuoneen tukin termarilla ohjatuksi ja siitä sitten tarpeeksi lenkkejä, kun on sellainen tilavahko tupakeittiö.
-
Kokeile vielä tuota kellokikkaa. Näkee ainakin sen että ulkoiset muuttujat ei vaikuta.
Pitää kokeilla.
Palasin juuri pannuhuoneesta, siellä pumppu hörähti käyntiin.
Ja annas olla; Lattiaan ei lähde enää lämpöjä, patteriverkkoon kyllä.
Taitaa olla klo 22 se maaginen raja. Tai sitten ulkolämpötilan pudotus kolmeen asteeseen. Mene ja tiedä, jos kokeilis vielä sitä kelloa ruuvata.
En nyt muista olikos tuolla mainittu missään sen 12mm putken lämmitys alaa? Mulla on sellainen kutina, että tuolla putkella ei saisi laittaa kuin aika pieniä huonealoja yhdellä piirillä, kuten ittelläkin on makuuhuoneissa, mutta sali on vedetty kahdella 16mm piirillä ja sen ala on n. 50m². Heitän nyt vaikka muistista, että sellainen 8m² 12mm putkella olis vaikkapa lähellä ylärajaa. Muuten tuon lenkin vastus kasvaa liian suureksi yhdellä piirillä. Eli jos itte vetäisin esim 36m²:ä 12mm putkella, niin vähintään tulisi 3 lenkkiä, mielummin 4 ja ne sitten samaan jakotukkiin ja virtausmittareilla sitten balanssiin keskenään. Ja tuolle tukillekkin sitten pitäisi saada virtausta varmistettua, muut piirit huomioiden. Itte meinasin vetää kyllä tuon 36m² olohuoneen tukin termarilla ohjatuksi ja siitä sitten tarpeeksi lenkkejä, kun on sellainen tilavahko tupakeittiö.
Meillä on olkkari vedetty kolmella piirilllä, neliöitä on suunnilleen 40. Kaksi makkaria on kahdella piirillä ja keskimmäinen yhdellä.
-
Läpimurto!
Laitoin koneen klon asentoon 16:35 sekä käyrän ylös ja samassa shuntti aukeni!
Kiitos pekille hyvästä vinkistä!
Kaikkeen sitä törmääkin, onko kukaan kuullut vastaavasta tapauksesta?
Nyt sitten selvittämään toimittajan tai tehtaan tai jonkun muun instanssin kanssa mitä asialle on tehtävissä.
-
Läpimurto!
Laitoin koneen klon asentoon 16:35 sekä käyrän ylös ja samassa shuntti aukeni!
Kiitos pekille hyvästä vinkistä!
Kaikkeen sitä törmääkin, onko kukaan kuullut vastaavasta tapauksesta?
Nyt sitten selvittämään toimittajan tai tehtaan tai jonkun muun instanssin kanssa mitä asialle on tehtävissä.
Sulla on varmaan joku yö alennus aktivoitu siihen ohjaimeen joka ohjaa shunttia.
-
Jes, palasin taas pannuhuoneesta ja ongelma ratkesi.
Ehkä jopa hieman nolottaa tämä, mutta eipä osannut laitteen asentajatkaan antaa tähän mitään parempaa kommenttia.
Eli siellä oli lämmitysohjelma taustalla, joka arkisin pöhöttää klo 6-22 ja viikonloppuisin 7-23.
Itse olin kyllä ollut siinä uskossa, että jos näitä ohjelmoituja aikoja haluaa käyttää, niin masiinasta pitää valita "Ohjelmakäyttö".
Mutta tämä lämmityksen ohjelmointi ei näköjään olekaan mikään normaali ohjelmoitu käyttö...
Ohjelma ilmeisesti pudottaa yöksi käyrän ja lämmöt jollekin säästö-moodille, en nyt edes tarkkaan tiedä mihin kaikkeen vaikuttaa.
Oppia ikä kaikki, sori kaikille ja kiitokset avusta!
Toki nyt vielä sitten seuraillaan kuinka kämpän lämpö säilyy lattialämmityksellä.
Lattialämmityksestähän aloin kirjoittamaan ja juttu kääntyikin pumpun säätöihin.
Kyllähän tuota lämpenemistä helpottaa, kun on yölläkin normaalit lämmöt kierrossa! :)
Ja jos tästä joku toinen Stiebelin omistaja sai samalla apuja, niin hyvä vain!
Apuja, kokemuksia ja kertomuksia vartenhan tämäkin sivusto on olemassa.
-
Jes, palasin taas pannuhuoneesta ja ongelma ratkesi.
Ehkä jopa hieman nolottaa tämä, mutta eipä osannut laitteen asentajatkaan antaa tähän mitään parempaa kommenttia.
Eli siellä oli lämmitysohjelma taustalla, joka arkisin pöhöttää klo 6-22 ja viikonloppuisin 7-23.
Itse olin kyllä ollut siinä uskossa, että jos näitä ohjelmoituja aikoja haluaa käyttää, niin masiinasta pitää valita "Ohjelmakäyttö".
Mutta tämä lämmityksen ohjelmointi ei näköjään olekaan mikään normaali ohjelmoitu käyttö...
Ohjelma ilmeisesti pudottaa yöksi käyrän ja lämmöt jollekin säästö-moodille, en nyt edes tarkkaan tiedä mihin kaikkeen vaikuttaa.
Oppia ikä kaikki, sori kaikille ja kiitokset avusta!
Toki nyt vielä sitten seuraillaan kuinka kämpän lämpö säilyy lattialämmityksellä.
Lattialämmityksestähän aloin kirjoittamaan ja juttu kääntyikin pumpun säätöihin.
Kyllähän tuota lämpenemistä helpottaa, kun on yölläkin normaalit lämmöt kierrossa! :)
Ja jos tästä joku toinen Stiebelin omistaja sai samalla apuja, niin hyvä vain!
Apuja, kokemuksia ja kertomuksia vartenhan tämäkin sivusto on olemassa.
Ilmoittele kun pakkaset alkaa, että riittääkö pilliputken tehot. :)
-
Menee vähän asian vierestä, mutta onko kukaan patteritalolainen laskenut vastaavan lämmitysalan m2/neliöillä?
Tuosta saisi aika kattavan mitoitusavun vaikkapa Tomppelille. Tosin hänellä on aika kattava mitoitustaulukko jo
nyt :-X
l
-
Kysynpä taas uutta asiaa tämän ketjun jatkeena, en nyt keksinyt parempaakaan paikkaa.
Jakotukin säätämisestä: Jos ruuvaan yhtä piiriä vaikka kierroksen auki, niin miten se vaikuttaa muihin piireihin? Laskeeko niissä heti virtausnopeudet? Ja jos yhtä piiriä säätää, niin pitääkö muihin piireihin tehdä jotain vastaliikkeitä?
Olen vielä hiukan noviisi näissä säätöasioissa...
Eilen säädin yhden makuuhuoneen piiriä tuon yhden kiekan suuremmalle ja yön jälkeen olikin sitten olohuone / ruokailutila / keittiö viilentynyt hieman.
Ajattelin, että voiko tuo yhden piirin säätö vaikuttaa heti noin radikaalisti, parin asteen pudotuksen sisälämmössä.
Tai sitten on lämmityskäyrä vielä pielessä...
Kiertovesipumppu on asennossa 2, meno- / tuloveden ero näytti olevan n. 2,5 astetta lattialämmön runkoputken pinnasta mitattuna.
Aamulla nostin käyrän 0,6:een, jolla menovesi oli 34,3 astetta. Ulkona näytti olevan -0,3 astetta.
Katsotaan kuinka tuo vaikuttaa. Alkaa vain taas hiukan heikottaa tuo menoveden korkea lämpötila...
-
Jakotukin säätämisestä: Jos ruuvaan yhtä piiriä vaikka kierroksen auki, niin miten se vaikuttaa muihin piireihin? Laskeeko niissä heti virtausnopeudet? Ja jos yhtä piiriä säätää, niin pitääkö muihin piireihin tehdä jotain vastaliikkeitä?
Eilen säädin yhden makuuhuoneen piiriä tuon yhden kiekan suuremmalle ja yön jälkeen olikin sitten olohuone / ruokailutila / keittiö viilentynyt hieman.
Ajattelin, että voiko tuo yhden piirin säätö vaikuttaa heti noin radikaalisti, parin asteen pudotuksen sisälämmössä.
Tai sitten on lämmityskäyrä vielä pielessä...
Kiertovesipumppu on asennossa 2, meno- / tuloveden ero näytti olevan n. 2,5 astetta lattialämmön runkoputken pinnasta mitattuna.
Alkaa vain taas hiukan heikottaa tuo menoveden korkea lämpötila...
Jakotukeissa säädöt vaikuttavat aina myös toisiin piirieihin ainakin hiukan...
Karkea esimerkki vaikka tekijöitä tuossa yhtälössä on todellisuudessa enemmän kuin mitä esimerkki antaa ymmärtää.
Virtausta käytettävissä 10l/min neljään piiriin jolloin tasapainossa jokaiseen tulisi 2,5l/min.
Aukaistaan yhtä piiriä hieman reilummin. Virtaus siellä 4l/min muihin jää 6l/m eli 2l/min.
Aukaistuun piiriin 4/2,5=1,6 kertainen virtaus, 2/25=0,8 eli muiden piirien virtauksesta leikkaantuu 20% pois.
-
Jakotukin säätämisestä: Jos ruuvaan yhtä piiriä vaikka kierroksen auki, niin miten se vaikuttaa muihin piireihin? Laskeeko niissä heti virtausnopeudet? Ja jos yhtä piiriä säätää, niin pitääkö muihin piireihin tehdä jotain vastaliikkeitä?
Olen vielä hiukan noviisi näissä säätöasioissa...
Vesi menee aina helpointa reittiä , joten muissa piireissä virtaus hieman laskee kun yhtä piiriä avataan. Teoriassa säätäminen on helppoa käytännössä ei.
Itsellä on jo vuodet ollut luonnollisesti yläkerran makkari viileämpi kuin muut huoneet. Pintalämpömittarin kanssa leikkiminen ja virtausten ruuvailu ei ole tuottanut tulosta. korkeintaan huonompaan suuntaan.
Oman vaikeutensa aiheuttaa vuorokautiset lämpötilavaihtelut ja lattialämmityksen hidas vaikutus.
Väkísinkin käy mielessä kun on pari päivää vapaa-ajastaan uhrannut säätämisleikkiin josko kuitenkin olisi tullut helpommaksi hakea se bilteman 15euron sähköpatteri makkarin nurkkaan. Ei varmaan 20euroa enempää tee sähkölaskuun.
Voi kun olisi jokin helppo konsti mitata eri piirien virtaukset.. Jotenkin en osaa luottaa tuohon pintalämpömittariin tässä tapauksessa.
-
Jakotukin säätämisestä: Jos ruuvaan yhtä piiriä vaikka kierroksen auki, niin miten se vaikuttaa muihin piireihin? Laskeeko niissä heti virtausnopeudet? Ja jos yhtä piiriä säätää, niin pitääkö muihin piireihin tehdä jotain vastaliikkeitä?
Eilen säädin yhden makuuhuoneen piiriä tuon yhden kiekan suuremmalle ja yön jälkeen olikin sitten olohuone / ruokailutila / keittiö viilentynyt hieman.
Ajattelin, että voiko tuo yhden piirin säätö vaikuttaa heti noin radikaalisti, parin asteen pudotuksen sisälämmössä.
Tai sitten on lämmityskäyrä vielä pielessä...
Kiertovesipumppu on asennossa 2, meno- / tuloveden ero näytti olevan n. 2,5 astetta lattialämmön runkoputken pinnasta mitattuna.
Alkaa vain taas hiukan heikottaa tuo menoveden korkea lämpötila...
Jakotukeissa säädöt vaikuttavat aina myös toisiin piirieihin ainakin hiukan...
Karkea esimerkki vaikka tekijöitä tuossa yhtälössä on todellisuudessa enemmän kuin mitä esimerkki antaa ymmärtää.
Virtausta käytettävissä 10l/min neljään piiriin jolloin tasapainossa jokaiseen tulisi 2,5l/min.
Aukaistaan yhtä piiriä hieman reilummin. Virtaus siellä 4l/min muihin jää 6l/m eli 2l/min.
Aukaistuun piiriin 4/2,5=1,6 kertainen virtaus, 2/25=0,8 eli muiden piirien virtauksesta leikkaantuu 20% pois.
Kiitoksia havainnollisesta esimerkistä!
Pitääpä huvikseen lyödä suunnnitelman arvot exceliin ja koittaa laskea miten missäkin tilanteessa muuttuisi virtaukset.
Jakotukin säätämisestä: Jos ruuvaan yhtä piiriä vaikka kierroksen auki, niin miten se vaikuttaa muihin piireihin? Laskeeko niissä heti virtausnopeudet? Ja jos yhtä piiriä säätää, niin pitääkö muihin piireihin tehdä jotain vastaliikkeitä?
Olen vielä hiukan noviisi näissä säätöasioissa...
Vesi menee aina helpointa reittiä , joten muissa piireissä virtaus hieman laskee kun yhtä piiriä avataan. Teoriassa säätäminen on helppoa käytännössä ei.
Itsellä on jo vuodet ollut luonnollisesti yläkerran makkari viileämpi kuin muut huoneet. Pintalämpömittarin kanssa leikkiminen ja virtausten ruuvailu ei ole tuottanut tulosta. korkeintaan huonompaan suuntaan.
Oman vaikeutensa aiheuttaa vuorokautiset lämpötilavaihtelut ja lattialämmityksen hidas vaikutus.
Väkísinkin käy mielessä kun on pari päivää vapaa-ajastaan uhrannut säätämisleikkiin josko kuitenkin olisi tullut helpommaksi hakea se bilteman 15euron sähköpatteri makkarin nurkkaan. Ei varmaan 20euroa enempää tee sähkölaskuun.
Voi kun olisi jokin helppo konsti mitata eri piirien virtaukset.. Jotenkin en osaa luottaa tuohon pintalämpömittariin tässä tapauksessa.
Pintalämpömittarilla tässä on tullut itsekin ahkerasti leikittyä. Välillä melko turhauttavaa touhua...
Virtaukset olisi tosiaan kiva nähdä jostain. Auttaisi kyllä säätöjen tekemisessä.
Eilen taas kummastelin sitä, kun menovesi oli muistaakseni 33 asteen luokkaa ja lattia n. 24 astetta. Paluuvesi lämpöpumpulle oli reilu pari astetta viileämpää kuin meno.
Vesi ei siis jäähdy kierrossa juuri ollenkaan ja taitaa olla melkoinen eriste sitten tuo kipsilevy + laminaatti yhdistelmä?!
Mitä jos laitan kiertoa hitaammalle ja koitan kasvattaa menon ja paluun eroa?
Eikös tilanne vain mene huonommaksi, eli lattia jää vielä viileämmäksi?
-
Helposti tulee sellainen käsitys, että kun virtausta pienennetään ja poistuvan veden lämpötila laskee, niin lattiaan jää enemmän lämpöä.
Asia on kuitenkin juuri päinvastoin. Eli kun virtausta kasvatetaan ja lämpötilaero pienenee, niin lattiaan jää enemmän lämpöä.
ATS
-
Helposti tulee sellainen käsitys, että kun virtausta pienennetään ja poistuvan veden lämpötila laskee, niin lattiaan jää enemmän lämpöä.
Asia on kuitenkin juuri päinvastoin. Eli kun virtausta kasvatetaan ja lämpötilaero pienenee, niin lattiaan jää enemmän lämpöä.
ATS
Ok, näin ajattelinkin, että sen täytyy olla.
Toki välillä tullut mietittyä, että mitäs jos se onkin toisin päin...
Mutta olisiko mitään hyötyä koittaa pitää eroa isompana, jossain 6-9 asteessa? Onko suuremmasta erosta mitään hyötyä esim. lämpöpumpulle?
Tietenkin, jos ja kun tämä tarkoittaa menoveden lämpötilan nostoa, niin ei varmaan kannata.
-
Helposti tulee sellainen käsitys, että kun virtausta pienennetään ja poistuvan veden lämpötila laskee, niin lattiaan jää enemmän lämpöä.
Asia on kuitenkin juuri päinvastoin. Eli kun virtausta kasvatetaan ja lämpötilaero pienenee, niin lattiaan jää enemmän lämpöä.
ATS
Tässä oma näkemys asiaan.
Itse suosin laatan lämmitystä siten että lauhduttimelta lähtisi mahdollisimman kuuma vesi. Lauhdutinpumppu kakkosella nostaa lähtevän veden lämpötilaa noin 2 astetta jos vertaa kolmosnopeuteen.
Hullunkierto sitten priimaa tietysti sitä jonkin verran kummassakin tapauksessa.
Tämä hidas kierto laatassa perustuu ainakin omalla kohdalla siihen että se lämpimin vesi menee laatan ulko-osiin, ja näin ollen tämä
lämmittääkin laattaa korostetusti reunoilta.
Putkituksen asennuksella on tietysti ratkaiseva rooli tässä.
Laatan keskiosat pysyy lämpöisenä vähemmälläkin.
Tässä mallissa lauhduttimelle palaava vesi on tai pitäisi olla mahdollisimman viileää kun laatta imee enemmän ja näin ollen lauhduttimen keskilämpö käyntiajaksolla suotuisa hyvään hyötysuhteeseen.
Laitan käppyröitä tänne kun saadaan nollakelejä enemmän ja aurinko ei vaikuta enää mittaustulokseen.
Tuo Seppaantin laskelma putkikoko/neliö on sinällään ihan hyvä, mutta sekään ei ota huomioon sitä tosiseikkaa
että putket lattiassa on ryhmitelty ulkoseinäpainotteisesti ja lämmönluovutuskin on näin ollen hieman vääristynyt.
-
Tässä oma näkemys asiaan.
Itse suosin laatan lämmitystä siten että lauhduttimelta lähtisi mahdollisimman kuuma vesi. Lauhdutinpumppu kakkosella nostaa lähtevän veden lämpötilaa noin 2 astetta jos vertaa kolmosnopeuteen.
Mitä kuumempi tavara lauhduttimelta lähtee sen huonompi COP ;)
Laatan keskiosat pysyy lämpöisenä vähemmälläkin.
Ei tuohon tarvi itse vaikuttaa, mitä suurempi lämpötilaero laatan ja veden välissä on sen enemmän lämpöä siirtyy. Jos lämpötila on sama lämpöä ei siirry mihinkään.
Toisekseen täytyy muistaa että mlp ei tuota lämmintä kuin käydessään ja uskoisin että huilin aikana lämmöt sitten tasautuvat pikkuhiljaa jokapaikassa samaan(ilman termostaatteja). Esim jos pumppu käy kerran/vrk niin aivan tasantarkkaan jokapaikassa lattia on yhtä lämmin kun kiertävä vesi sen tasoittaa. Oletko ikinä mitannut mitä tapahtuu lattialämmitys piirin paluulämmöille pumpun pysähdyttyä?
Ainakin jos pumppu ei käy todella tiuhaan uskoisin että muutamien tuntien jälkeen joka piiristä tulee takaisin aivan yhtä lämmintä vettä. Jollei nyt sitten jotain piiriä ole miltei kuristettu tukkoon..
Esim kuvitellaan että halutaan pitää joku piiri lämpösempänä kuin muut ja siellä on käynnin aikana suurempi virtaus. Käynnin lopussa piiristä tulee takaisin 27 asteista ja muista 25. No nyt sitten tämä 25 asteinen vesihän alkaa välittömästi pumpun pysähdyttyä jäähdyttämään tätä 27 asteista osaa laatasta kunnes pumppu tarttaa uudestaan.
-
Tässä oma näkemys asiaan.
Itse suosin laatan lämmitystä siten että lauhduttimelta lähtisi mahdollisimman kuuma vesi. Lauhdutinpumppu kakkosella nostaa lähtevän veden lämpötilaa noin 2 astetta jos vertaa kolmosnopeuteen.
Mitä kuumempi tavara lauhduttimelta lähtee sen huonompi COP ;)
Laatan keskiosat pysyy lämpöisenä vähemmälläkin.
Ei tuohon tarvi itse vaikuttaa, mitä suurempi lämpötilaero laatan ja veden välissä on sen enemmän lämpöä siirtyy. Jos lämpötila on sama lämpöä ei siirry mihinkään.
Toisekseen täytyy muistaa että mlp ei tuota lämmintä kuin käydessään ja uskoisin että huilin aikana lämmöt sitten tasautuvat pikkuhiljaa jokapaikassa samaan(ilman termostaatteja). Esim jos pumppu käy kerran/vrk niin aivan tasantarkkaan jokapaikassa lattia on yhtä lämmin kun kiertävä vesi sen tasoittaa. Oletko ikinä mitannut mitä tapahtuu lattialämmitys piirin paluulämmöille pumpun pysähdyttyä?
Ainakin jos pumppu ei käy todella tiuhaan uskoisin että muutamien tuntien jälkeen joka piiristä tulee takaisin aivan yhtä lämmintä vettä. Jollei nyt sitten jotain piiriä ole miltei kuristettu tukkoon..
Esim kuvitellaan että halutaan pitää joku piiri lämpösempänä kuin muut ja siellä on käynnin aikana suurempi virtaus. Käynnin lopussa piiristä tulee takaisin 27 asteista ja muista 25. No nyt sitten tämä 25 asteinen vesihän alkaa välittömästi pumpun pysähdyttyä jäähdyttämään tätä 27 asteista osaa laatasta kunnes pumppu tarttaa uudestaan.
Hyvä pointti.
Paluun lämmöt romahtaa aika äkkiä kun pumppu pysähtyy, mutta se kylmin osa laatasta on saanut enemmän energiaa kuin keskiosa joka
taas johtaa siihen että laatta on kauemmin tasalämpöisempi kuin että lämmittäisin laattaa kauttaaltaan yhtä paljon.
-
Hyvä pointti.
Paluun lämmöt romahtaa aika äkkiä kun pumppu pysähtyy, mutta se kylmin osa laatasta on saanut enemmän energiaa kuin keskiosa joka
taas johtaa siihen että laatta on kauemmin tasalämpöisempi kuin että lämmittäisin laattaa kauttaaltaan yhtä paljon.
Tietysti asia mistä puhun edellyttää että lattialämmityksessä muuten on virtaukset jotakuinkin kohdallaan eikä jostain ole joku piiri "levällään" tai vastaavasti toinen kiinni.
Sä kun oot jaksanut aina kaikenmoista mittailla niin teepä testi missä mittaat lattista palaavan vedenlämpötilan muutosta käynnin jälkee.. vielä kun olisi "kylmä" piiri ja "lämmin" piiri kyseessä niin näkisi kuinka lämmöt käyttäytyvät... Heti käynnin jälkeen ainakin joka piiriin menevän veden lämpötila on aivan sama joka pyrkii tasaamaan laattojen lämpötiloja suhteessa toisiinsa..
-
Hyvä pointti.
Paluun lämmöt romahtaa aika äkkiä kun pumppu pysähtyy, mutta se kylmin osa laatasta on saanut enemmän energiaa kuin keskiosa joka
taas johtaa siihen että laatta on kauemmin tasalämpöisempi kuin että lämmittäisin laattaa kauttaaltaan yhtä paljon.
Tietysti asia mistä puhun edellyttää että lattialämmityksessä muuten on virtaukset jotakuinkin kohdallaan eikä jostain ole joku piiri "levällään" tai vastaavasti toinen kiinni.
Sä kun oot jaksanut aina kaikenmoista mittailla niin teepä testi missä mittaat lattista palaavan vedenlämpötilan muutosta käynnin jälkee.. vielä kun olisi "kylmä" piiri ja "lämmin" piiri kyseessä niin näkisi kuinka lämmöt käyttäytyvät... Heti käynnin jälkeen ainakin joka piiriin menevän veden lämpötila on aivan sama joka pyrkii tasaamaan laattojen lämpötiloja suhteessa toisiinsa..
Mulla nuo kaikki piirit on levällään kun isommassa tilassa on vastaavasti enemmän piirejä. Pienissä piireissä on luonollisesti hieman kovempi lämpö
kun ne on jotain eteisiä tai kylppäreitä.
Tuo Husdata pyörii yotäpäivää ja käppyrää tulee.
Muutama talvi sitten vaimoke oli jostain ihmeen syystä saanut inspiraation pyyhkiä pölyjä ja oli samalla tietysti hipaissut mennessään vierashuoneen termarin kiinni. Meni monta päivää ennenkuin muu laatta sai luovutusenergialla kurottua umpeen tuon todella kylmenneen osan laatasta. Vesi ikäänkuin kävi jäähyllä kyseisessä tilassa :)
Eli älkää missään tapauksessa päästäkö MITÄÄN osaa laatasta jäähtymään liikaa.
-
Heittelen täältä väliin tunnelmia ja tuloksia...
Tunnelmat alhaalla, mutta menovesi ylhäällä!
Eli yön jälkeen sain huoneen lämmön pysymään 22 asteessa kun menovesi oli aamulla 36 astetta!!?!?!
Ja kiertovesipumppu oli täysillä. En tosin tiedä oliko tällä pumpun nopeudella enää mitään tekemistä sen kanssa.
Mutta mitä ihmettä? Kolmekutosta vettä verkkoon, ulkona pari astetta pakkasta. Ei hyvältä näytä!
Missä se säästö nyt sitten tulee verrattuna patterilämmitykseen?
Mistä tätä lähtisi selvittämään?
Virtausmittareilla vai millä ihmeellä...
Onko tuo kipsilevyillä tehty rakenne vain sitten sellainen, että vaatii lämpimämpää vettä?
Olisi hyvä kuulla, onko muilla tehtynä lattialämmitys tällä kipsilevytekniikalla ja millaisia lämpöjä menee milläkin kelillä lattiaan.
-
Paljonko oli lattiasta poistuvan veden lämpötila?
Nyt pitäisi saada vertailuarvoja vastaavista kipsilevylattioista sekä mikä on niissä on lämmitysputken sisäpinta-alan suhde lattiapinta-alaan.
ATS
-
Paljonko oli lattiasta poistuvan veden lämpötila?
Nyt pitäisi saada vertailuarvoja vastaavista kipsilevylattioista sekä mikä on niissä on lämmitysputken sisäpinta-alan suhde lattiapinta-alaan.
ATS
Muistaakseni delta oli 2,5 astetta. Tämä pitää vielä tarkistaa illalla.
Eli ei se paljon jäähdy siellä matkalla.
Jos vesi ei jäähdy tuon enempää, niin voiko olettaa, että virtaus on riittävä?
Vai onko tuolla deltalla ja virtauksella mitään tekemistä keskenään?
Kun en taas täysin ymmärrä...
Kuulemani mukaan, kun on tehty kipsilevyillä ja kun on vanha talo kyseessä, voisi menoveden lämpöä joutua korottamaan 4-5 astetta...
Mene ja tiedä. Silti ihmettelen: pakkasta pari astetta, menovesi 36! ???
Nyt kuumeisesti odotan kokemuksia, onko kellään muulla vastaavaa ratkaisua ja kuinka toimii.
-
Muistaakseni delta oli 2,5 astetta. Tämä pitää vielä tarkistaa illalla.
Eli ei se paljon jäähdy siellä matkalla.
Pienehköltähän tuo delta vaikuttaa.
Pieneen deltaan päästään, jos virtaus on suuri tai lämpö ei siirry.
Ja jos samalla tarvitaan korkea menolämpötila kallistuu vaaka huonon lämmönsiirtymisen puolelle.
ATS
-
Muistaakseni delta oli 2,5 astetta. Tämä pitää vielä tarkistaa illalla.
Eli ei se paljon jäähdy siellä matkalla.
Pienehköltähän tuo delta vaikuttaa.
Pieneen deltaan päästään, jos virtaus on suuri tai lämpö ei siirry.
Ja jos samalla tarvitaan korkea menolämpötila kallistuu vaaka huonon lämmönsiirtymisen puolelle.
ATS
Olemmekohan sitten sössineet tuossa lattian teossa? En kyllä ymmärrä, mikä siinä voisi mennä pieleen.
Lattian pintalämpö nousi eilen illalla parhaillaan n. 25 asteeseen, menovesi oli muistaakseni siinä vaiheessa jotain 34.
Pintakipsilevynä on 13 mm normaali kipsi, ei siis EK. Tämä on kiinnitetty saneerauslaastilla putkien ja suikaleiden päälle.
Ehjän kipsikerroksen päällä on 2 mm solumuovi ja sen päällä 8 mm laminaatti.
-
Pintakipsilevynä on 13 mm normaali kipsi, ei siis EK. Tämä on kiinnitetty saneerauslaastilla putkien ja suikaleiden päälle.
Ehjän kipsikerroksen päällä on 2 mm solumuovi ja sen päällä 8 mm laminaatti.
Mitä näitä nyt on lukenut niin kyllähän tuo nuo kipsiviritelmät on ollut vähän sellasia ja tälläsiä ja ei voi missään nimessä verrata valussa olevaan lattialämmitykseen. Siitä en osaa sanoa kumpi totetutus on parempi tuo kipsi systeemi vai lämmönluovutuslevyt. Toisaalta ek:n ja n levynpainossa on puolet eroa joten voisi kyllä äkkiseltään ettei tuo n levyn lämmönjohtavuuskaan ole samalla tasolla kuin ek tai lattia gyprockissa. Asia olisi helppo tarkistaa netistä mutta itsellä painaa töihinläntö päälle...
Toinen on lattimateriaalin valinta. Esim laminaatti ja parketti ovat eristeitä lattian päällä ja aiheuttavat sen että lämpötila pitää olla materiaalin alla korkeampi. Parketti taitaa jopa eristää vielä paremmin mutta on sitten jalalle viilempänäkin mukavampi.
Ehkä kannattaisi hiukan hakea vertailupohjaa vaikka täältä ketjusta jossa on paljon kokemuksia:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2516.0 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2516.0)
Ja kolmas tietysti se että vanhassa talossa lämmönhukka on suurempi kuin uudessa. Ja tietysti kaikki on loppupeleissä siitä kiinni millainen lämmönhukka on talossa. Jos hukkaa ei ole riittää 25 asteinen vesi lattiassa 25 asteiseen huoneilmaan. Jos katolta höyrynsulut puuttuu ja vaan 10cm purua eristeenä niin varmaan saa ajaa 50 asteista lattiaan ja silti huoneessa ei tule kuuma...
Onko tuo menoveden lämpötila jatkuvasti tuo sama vai vain pumpun käydessä? Kyllä mullakin lattiaan menee tälläsillä keleillä varmaan 33 asteista mutta sitä ei menekuin käyntijakson loppupuolella ne muutamat hassut kerrat kuin lämpöpumppu käy. Hatusta heittämällä käy 3-4krt/pv eli noin 6h-8h.
Muistaakseni pumppu jauhaa 0 kelissä niin että paluun ja menon keskiarvo on käynnin pysähtyessä 29 astetta. Tästä voidaan arvioida että käyntijakson pysähtyessä meno on 34 ja paluu 25. Uudelleen käynnistyessä (ehkä 6h kuluttua) lattian pitää olla jäähtynyt 2,5 astetta että pumppu käynnistyy uudelleen. Eli 26,5 asteiseksi keskiarvoisesti. Tästä voidaan sitten arvioida että laatan lämpötila keskimäärin on 26,5-29 asteen (ka 27,7) välissä jatkuvasti. Tämä nyt vain vertailuksi 170+70m2 kohteesta lattialämmityksellä valussa.
-
Pintakipsilevynä on 13 mm normaali kipsi, ei siis EK. Tämä on kiinnitetty saneerauslaastilla putkien ja suikaleiden päälle.
Ehjän kipsikerroksen päällä on 2 mm solumuovi ja sen päällä 8 mm laminaatti.
Mitä näitä nyt on lukenut niin kyllähän tuo nuo kipsiviritelmät on ollut vähän sellasia ja tälläsiä ja ei voi missään nimessä verrata valussa olevaan lattialämmitykseen. Siitä en osaa sanoa kumpi totetutus on parempi tuo kipsi systeemi vai lämmönluovutuslevyt. Toisaalta ek:n ja n levynpainossa on puolet eroa joten voisi kyllä äkkiseltään ettei tuo n levyn lämmönjohtavuuskaan ole samalla tasolla kuin ek tai lattia gyprockissa. Asia olisi helppo tarkistaa netistä mutta itsellä painaa töihinläntö päälle...
Toinen on lattimateriaalin valinta. Esim laminaatti ja parketti ovat eristeitä lattian päällä ja aiheuttavat sen että lämpötila pitää olla materiaalin alla korkeampi. Parketti taitaa jopa eristää vielä paremmin mutta on sitten jalalle viilempänäkin mukavampi.
Ehkä kannattaisi hiukan hakea vertailupohjaa vaikka täältä ketjusta jossa on paljon kokemuksia:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2516.0 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2516.0)
Ja kolmas tietysti se että vanhassa talossa lämmönhukka on suurempi kuin uudessa. Ja tietysti kaikki on loppupeleissä siitä kiinni millainen lämmönhukka on talossa. Jos hukkaa ei ole riittää 25 asteinen vesi lattiassa 25 asteiseen huoneilmaan. Jos katolta höyrynsulut puuttuu ja vaan 10cm purua eristeenä niin varmaan saa ajaa 50 asteista lattiaan ja silti huoneessa ei tule kuuma...
Onko tuo menoveden lämpötila jatkuvasti tuo sama vai vain pumpun käydessä? Kyllä mullakin lattiaan menee tälläsillä keleillä varmaan 33 asteista mutta sitä ei menekuin käyntijakson loppupuolella ne muutamat hassut kerrat kuin lämpöpumppu käy. Hatusta heittämällä käy 3-4krt/pv eli noin 6h-8h.
Muistaakseni pumppu jauhaa 0 kelissä niin että paluun ja menon keskiarvo on käynnin pysähtyessä 29 astetta. Tästä voidaan arvioida että käyntijakson pysähtyessä meno on 34 ja paluu 25. Uudelleen käynnistyessä (ehkä 6h kuluttua) lattian pitää olla jäähtynyt 2,5 astetta että pumppu käynnistyy uudelleen. Eli 26,5 asteiseksi keskiarvoisesti. Tästä voidaan sitten arvioida että laatan lämpötila keskimäärin on 26,5-29 asteen (ka 27,7) välissä jatkuvasti. Tämä nyt vain vertailuksi 170+70m2 kohteesta lattialämmityksellä valussa.
Joo, tiedän, ettei tämä kipsisysteemi vastaa millään betonia.
Kävin katsomassa noita kipsilevyjen arvoja netistä ja kaikissa (KN, KEK ja KL 15) on sama lämmönvastus, RP 0,06. Siitä ei siis pitäisi olla kiinni.
Ja vanha talo on tosiaan, ei ollenkaan niin tiivis kuin uudet. Mutta olen ajatellut, että kun pattereillakin riitti 40 asteinen vesi nollakeleillä, niin eikös tuo ole aika normaali lukema? Ja näin ollen talo ei olisi mikään harakanpesä...
Pumpun käyntijaksojen lepojaksojen aikana menovesi ei ehdi tippumaan kuin pari astetta, kun pumppu taas hörähtää uudestaan käyntiin. Tuo onkin toinen, mitä olen ihmetellyt. Pumppu huilaa aina sen pakolliset 20 min ja tuntuu, että lähtee välittömästi uudelle kierrokselle. Tästä kyllä ei ole tarkkaa seurantaa, mutta mielestäni käy aika usein. Jotenkin tuntuu, ettei 400 l puskuri oikein varaa kunnolla lämpöä ja pitkät käynti- ja lepojaksot ovat haavetta vain.
Toki tätä sotkee toinen lämmityspiiri, joka on alakerran patteriverkostolle ja se nyt jäähtyykin nopeammin ja enemmän.
Kyllä nyt on kaikki pielessä! :)
-
Onko noissa huoneissa, missä on lattialämmitys, kalusteet paikoillaan ?
Jos huoneet on vielä kalustamatta niin laminaatti saattaa askeläänieristeen vaikutuksesta olla irti (kohollaan) kipsilevystä ja se heikentää lämmön siirtymistä.
Ruokakomeron puuttuvan kynnyksen kohdalta mittailin myös, siitä kun näkyy vielä ylin kipsilevykin:
- Lähtö = 32,9
- Paluu = 31,9
- Kipsilevy = 26,8
- Solumuovi = 25,7
- Laminaatti = 24,1
Tuossa näyttäisi kipsilevyn ja laminaatin lämpötilaero olevan 2,7 astetta (?) ja siinä välissähän se solumuovinen askeläänieriste on
-
Onko noissa huoneissa, missä on lattialämmitys, kalusteet paikoillaan ?
Jos huoneet on vielä kalustamatta niin laminaatti saattaa askeläänieristeen vaikutuksesta olla irti (kohollaan) kipsilevystä ja se heikentää lämmön siirtymistä.
Ruokakomeron puuttuvan kynnyksen kohdalta mittailin myös, siitä kun näkyy vielä ylin kipsilevykin:
- Lähtö = 32,9
- Paluu = 31,9
- Kipsilevy = 26,8
- Solumuovi = 25,7
- Laminaatti = 24,1
Tuossa näyttäisi kipsilevyn ja laminaatin lämpötilaero olevan 2,7 astetta (?) ja siinä välissähän se solumuovinen askeläänieriste on
On huonekalut paikoillaan.
Joo, vaikuttaisi kyllä tuo solumuovi ja laminaatti yhdistelmä syövän aika paljon lämpöjä. Toki nämä mitattu halvalla mittarilla, enkä nyt täysin aina luota noihin...
Seuraanpa nyt tilannetta, päivän aikana oli laminaatin lämpö noussut osittain jo 26 asteeseen, laskin jopa käyrää hieman.
Voiko tässä kuitenkin olla tuota varaavaa massaa sen verran, että reagoi hitaasti ja olen itse liian hätäinen?
Toki, verkkoon menee nytkin 33 asteista ja ulkona on +1,9 astetta. Kai se on vain tyydyttävä tähän.
-
Linjasäätöventtiili, tai päätyventtiili, millä nimellä sitä nyt kutsutaankaan.
Jos sitä laittaa isommalle, niin paraneeko virtaus kaikissa piireissä?
Vai onko asia juuri toisin päin, eli sitä kuristamalla saisi lämmityspiireille enemmän virtausta?
Omassa jakotukissa tuo säätöventtiili on paluupuolella, eli kun vesi palaa lattiasta jakotukille ja siitä takaisin pumpulle.
Ehkä tyhmä kysymys, mutta kysynpähän vaan.
-
Linjansäätöventtiiliä avaamalla virtaus suurenee siinä jakotukissa.
Tuota venttiiliä käytetään lähinnä silloin, kun on useampi jakotukki ja sillä säädetään virtauksen jakautuminen eri jakotukeille. Jos on vaikka kaksi jakotukkia ja tuota avaa toisella jakotukilla, niin sen jakotukin kaikkien piirien virtaus suurenee, mutta se on vastaavasti pois toiselta jakotukilta.
-
Jees. Ei löydy kuin yksi jakotukki, joten tasapainolla ei niin väliä.
Kannattaako tuo olla sitten aina täysillä auki, jotta saa parhaan mahdollisen virtauksen aikaiseksi? Kun ei siis muita tukkeja ole.
Vai voiko tulla jo kiertovesipumpun rajat vastaan, eli ei saisi virtaamaa riittävän suureksi? Vai miten tuo nyt menee...
-
Kannattaako tuo olla sitten aina täysillä auki, jotta saa parhaan mahdollisen virtauksen aikaiseksi? Kun ei siis muita tukkeja ole.
Mitä pienemmät ovat virtausvastukset sitä suurempi on virtaus-> kannattaa pitää täysin auki.
Vai voiko tulla jo kiertovesipumpun rajat vastaan, eli ei saisi virtaamaa riittävän suureksi? Vai miten tuo nyt menee...
Mitä pienempi on putkiston virtausvastus sitä enemmän tällainen pieni keskipakopumppu pumppaa.
ATS
-
Laita arvot suunnitelman mukaan ja jollei toimi, niin soita suunnittelijalle.
Minkä merkkinen lattialämmitys ja keneltä ostit?
-
Avasin venttiilin "täpölle" eli asentoon 10.
Suunnitelmassa oli arvo 8.
Nooh, ehkä en toimittajaa käy tässä nimeltä mainitsemaan, ettei tule huonoa julkisuutta turhaan.
Koska voihan se olla, että lattiat ei vaan lämpene, koska:
A) Olemme itse sössineet kipsien laitossa
B) Vanha talo = harakanpesä
:D
Ehkä jonkun pitäisi vielä mitata virtaukset, miten oikeasti kiertää ja millä vauhdilla.
Jos ne on ok, niin eiköhän se ole sitten siinä ja puhallusvillan tilausta vaan päälle, katto täyteen!
-
Jatketaan tähän aiheeseen, kun sopivasti ittellä tuli virtausten kanssa häiriöitä. Eli suunnitelmat on kyllä laskettu, mutta ei noita virtaamia saa mitenkään järkeväksi meikäläisellä. Eli ruuvasin yläkerran piirit kunnolla auki ja laitoin termarit säätämään virtauksia. Shuntti menee välillä vielä kiinni yläkerran piirissä ja venttiilit tuppaa olemaan paljon kiinni, mutta tarvittaessa siis lämpöä löytyy kyllä tarpeeksi, kun kokeilin ensin ilman termareita. Mulla on siis yläkerralle ja alakerralle omat kiertopumput jotka vaihtelee nopeutta isohkolla skaalalla. Eli jos esim sattuu tuo asennuspöytäkirja kusemaan kunnolla, niin voi kyllä antaa sen virtausten säädön vaikka termareillekkin. Itte olen ainakin oikein tyytyväinen nykyiseen tilanteeseen.
-
Jatketaan tähän aiheeseen, kun sopivasti ittellä tuli virtausten kanssa häiriöitä. Eli suunnitelmat on kyllä laskettu, mutta ei noita virtaamia saa mitenkään järkeväksi meikäläisellä. Eli ruuvasin yläkerran piirit kunnolla auki ja laitoin termarit säätämään virtauksia. Shuntti menee välillä vielä kiinni yläkerran piirissä ja venttiilit tuppaa olemaan paljon kiinni, mutta tarvittaessa siis lämpöä löytyy kyllä tarpeeksi, kun kokeilin ensin ilman termareita. Mulla on siis yläkerralle ja alakerralle omat kiertopumput jotka vaihtelee nopeutta isohkolla skaalalla. Eli jos esim sattuu tuo asennuspöytäkirja kusemaan kunnolla, niin voi kyllä antaa sen virtausten säädön vaikka termareillekkin. Itte olen ainakin oikein tyytyväinen nykyiseen tilanteeseen.
Nopeasti säätyvässä järjestelmässä(vähän varaavaa massaa) tuo voikin toimia kohtuullisesti. Jos kyseessä on 10cm betonilaatta termostaatit tuppaavat olemaan aina myöhässä. Myös se että jos lämpöä ei ole aina tarjolla kuten shuntatussa järjestelmässä tuo omat haasteensa tuohon....
-
Minulla on lattiat tehty kipsilevyllä. 15mm lattiakipsiä kolme kerrosta, keskimmäisessä 15mm putki ja saneerauslaastilla päällimäinen kiinnitetty. Kaikki lattiat avattu täysin ja eristetty uudestaan varsinkin ulkoseinien vierestä. Keskellä vanhat purut ja ekoa(puhallus) lisänä mitä oli purut painuneet.
Muistan kun lattioita tehtiin ja olivat ilmat päällystettä vs. kun oli laminaatit asennettu, alakerran lämpötila laski huomattavasti.
Kun vertaa erilaisia lattiapinnotteita, niin aikamoisia eroja löytyy miten lämpö tuntuu ja näkyy mittarissa.
Näitä kolmea löytyy kämpästä:
Laminaatti = eristää hyvin lämpöä, huonoin vaihtoehto(3. sija)
Vinyyli = suosittelen, lämpö tuntuu hyvin ja mukavan pehmeä pinnoite (1.sija)
Kaakeli = lämpö tuntuu hyvin (2.sija)
Tarkoituksena on vaihtaa kämpästä kaikki laminaatit vinyyliin kun rupeavat olemaan vaihtokunnossa.
Tein aika suorat lattiat(onnistuin lattianteossa) mutta laminaatin alle laitoin silti solumuovin. Tod.näk. olisi parempi ilman sitä...
-
Mielenkiintoista!
Oletko tehnyt mitään tarkempia mittauksia, kuinka paljon on lattian pintalämmöt eri materiaaleilla tai lähinnä paljonko niissä on eroa toisiinsa nähden?
Tietenkin edellyttää, että kaikkiin piireihin menee saman lämpöinen vesi.
-
Nopeasti säätyvässä järjestelmässä(vähän varaavaa massaa) tuo voikin toimia kohtuullisesti. Jos kyseessä on 10cm betonilaatta termostaatit tuppaavat olemaan aina myöhässä. Myös se että jos lämpöä ei ole aina tarjolla kuten shuntatussa järjestelmässä tuo omat haasteensa tuohon....
Miksi shuntatussa järjestelmässä ei lämpöä ole aina saatavilla?
-
Miksi shuntatussa järjestelmässä ei lämpöä ole aina saatavilla?
Kirjoitin asian ehkä hiukan epäselvästi.
Shuntattu = lämpöä aina tarjolla jostain
Suora = lämpöä ei aina tarjolla välttämättä vaan lämpö ajetaan käyntijakson aikana suoraan betonilaattaan jemmaan