Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Yleistä => Aiheen aloitti: Sonni77 - 28.09.14 - klo:21:38
-
Talonrakentaminen alkamassa Espoossa. Tavoitteena maalämpö ja siitä saatava viilennys.
Eri toimittajien juttusilla käyty, mutta aiheesta on entistä enemmän pihalla, kun tulee niin risteävää tietoa.
Talon speksit:
- 2 tasoa
- 1.krs kerrosala 117m2 (huoneistoala 104,5m2)
- 2.krs kerrosala 82m2 (huoneistoala 71m2)
- kerrosten koon ero tulee korkeasta olohuoneesta
- lisäksi autotalli/varasto 44m2, joka tarkoitus olla ns. puolilämminta tilaa
- tilavuus päärakennus 780m3, at/varasto 140m3
- ikkunoita 49m2
- seinien U-arvo 0,7 ikkunoiden 1,0
- talossa 3 suihkua
- 2 aikuista ja 3 lasta
- IV-kone Enervent Pandion
- Energiatodistuksen mukaan tilojen lämmitys 9378kWh/a, ilmanvaihdon lämmitys 1233kWh/a ja Lämmin käyttövesi 4200 kWh/a
- at/varasto n. 1,5m päärakennuksesta ja maalämpöpumppu tulossa varastoon n. 2m päähän päärakennuksesta ei tarvitse olla markkinoiden hiljaisin laite
- taloon tulee varaava takka, mutta lähinnä tunnelman luojaksi.
- vesikiertoinen lattialämmitys
- kosteiden tilojen lämpötila pitää olla erikseen säädettävissä niin että toimii myös kesällä, kun muualla ei tarvetta lämmittää
Tavoitteena mahdollisimman varmatoiminen, helppo, mukava ja kustannustehokas lämmitys. Laitteen säätäminen ja muukaan kikkailu ei kiinnosta.
Saadut tarjoukset:
- IVT Greenline HE C9 RST ja 175m kaivo (kokonaissyvyys)
- Danfoss DHP-H Opti 10 ja 180m kaivo aktiivisyvyys
- Nibe 1226-8kw ja 160m kaivo (mikä syvyys?)
- Nibe 1245-8kw ja 160m kaivo (mikä syvyys?)
- Stiebel Eltron WPC 07 ja 160m kaivo (mikä syvyys?)
Samalta toimijalta halutaan niin kaivo, pumppu, viilennys kuin asennuksetkin. Nibe 1226 n. 1000€ muita halvempi kokonaisurakkana kuin muut, jotka kymppien sisällä toisistaan.
Tätä sotkee myös tuo viilennys, jota osa tarjoaa kattokonvektorilla ja osa kieltää sen käytön kondenssivesiongelmien takia ja tarjoaa ns. hotellimallin ritilää seinään alaslaskuun tehtynä.
Mikähän nyt olisi oikea kaivon ja pumpun koon mitoitus?
Minkä tyyppinen pumppu pitäisi olla ja mitä siinä pitäisi huomioida?
Jos nuo pumput saisi samaan hintaan niin mikä noista ja miksi?
Ja miten tuo viilennus kannattaisi järjestää?
Kiitos jos joku viitsii auttaa/opastaa amatööriä aiheessa.
-
Tätä sotkee myös tuo viilennys, jota osa tarjoaa kattokonvektorilla ja osa kieltää sen käytön kondenssivesiongelmien takia ja tarjoaa ns. hotellimallin ritilää seinään alaslaskuun tehtynä.
Millaisiahan nuo kondenssi ongelmat ovat? Itsellä ja myös eräällä kaverilla on technibelin konvektori katossa ja muistelisin että tuolla konvektorin sisällä on jonkinlainen kondenssiveden pumppu. Ainakaan kondenssivettä ei ole missään näkynyt ja meillä tuo laite oli päällä viime kesänä kymmeniä tunteja. Itsellä ensimmäinen kesä ja kaveri on tuolla jäähdytellyt nyt parina kesänä ilman ongelmia. Kondenssivedet on itsellä johdettu wcn lattiakaivoon. 32mm viemäriputken laitoin kulkemaan katon koolauksien päällä konvektorilta vessaan. Joka koolauksen päällä laitoin pieniä erivahvuisia vanerilappuja että sain viemärille kaadon. Koolauksesta viemäri sitten meni seinän sisään..
-
Siis yhden lämpöpumppu firman myyjä sanoi, että sen kattokonvektorin riski on siinä että kun se joudutaan työntämään höyrynsulkumuovin läpi ja villojen keskelle, jolloin siinä voi tulla ongelmia kondenssivesien kanssa, eikä voi suositella sitä. Itse en asiaan osaa ottaa kantaa.
-
Siis yhden lämpöpumppu firman myyjä sanoi, että sen kattokonvektorin riski on siinä että kun se joudutaan työntämään höyrynsulkumuovin läpi ja villojen keskelle, jolloin siinä voi tulla ongelmia kondenssivesien kanssa, eikä voi suositella sitä. Itse en asiaan osaa ottaa kantaa.
Ei missään nimessä noin! Mätänee vielä koko talo höyrynsulun reikien takia. Valitettavasti olen myös kuullut niitä laitettavan noin ja itse en missään nimessä tuollaista asennusta kelpuuttaisi.
Tuosta voit lukea kuinka itse asian ratkaisin..
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4983.msg57773#msg57773
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4983.msg57773#msg57773)
-
Talonrakentaminen alkamassa Espoossa. Tavoitteena maalämpö ja siitä saatava viilennys.
Eri toimittajien juttusilla käyty, mutta aiheesta on entistä enemmän pihalla, kun tulee niin risteävää tietoa.
Talon speksit:
- 2 tasoa
- 1.krs kerrosala 117m2 (huoneistoala 104,5m2)
- 2.krs kerrosala 82m2 (huoneistoala 71m2)
- kerrosten koon ero tulee korkeasta olohuoneesta
- lisäksi autotalli/varasto 44m2, joka tarkoitus olla ns. puolilämminta tilaa
- tilavuus päärakennus 780m3, at/varasto 140m3
- ikkunoita 49m2
- seinien U-arvo 0,7 ikkunoiden 1,0
- talossa 3 suihkua
- 2 aikuista ja 3 lasta
- IV-kone Enervent Pandion
- Energiatodistuksen mukaan tilojen lämmitys 9378kWh/a, ilmanvaihdon lämmitys 1233kWh/a ja Lämmin käyttövesi 4200 kWh/a
Onko tuossa kirjoitusvirhe?
Tuolla arvolla rakennusten vuotuinen lämmitystarve nousee peräti 42.000 kWh/a.
Se olisi massiivihirsitalo, jolle sillekin sallitaan U -arvo 0,6.!
Voinnet korjata arvon, ennen, kuin teen laskelman.
Nämä arvot näyttävät kovin pieniltä:
Energiatodistuksen mukaan tilojen lämmitys 9378kWh/a, ilmanvaihdon lämmitys 1233kWh/a ja Lämmin käyttövesi 4200 kWh/a
On sinulla muuten miehekäs nimimerkki!
-
Anteeksi! Kirjoitusvirhehän siellä.
seinien u-arvo on 0,17.
Itsekin mietin että pitääkö nuo energiatodistuksen luvut paikkaansa.
Pieniltä tuntuvat suhteessa entiseen kulutukseen.
-
Talonrakentaminen alkamassa Espoossa. Tavoitteena maalämpö ja siitä saatava viilennys.
Eri toimittajien juttusilla käyty, mutta aiheesta on entistä enemmän pihalla, kun tulee niin risteävää tietoa.
Talon speksit:
- 2 tasoa
- 1.krs kerrosala 117m2 (huoneistoala 104,5m2)
- 2.krs kerrosala 82m2 (huoneistoala 71m2)
- kerrosten koon ero tulee korkeasta olohuoneesta
- lisäksi autotalli/varasto 44m2, joka tarkoitus olla ns. puolilämmintä tilaa
- tilavuus päärakennus 780m3, at/varasto 140m3
- ikkunoita 49m2
- seinien U-arvo 0,17 ikkunoiden 1,0
- talossa 3 suihkua
- 2 aikuista ja 3 lasta
- IV-kone Enervent Pandion
- Energiatodistuksen mukaan tilojen lämmitys 9378kWh/a, ilmanvaihdon lämmitys 1233kWh/a ja Lämmin käyttövesi 4200 kWh/a
- at/varasto n. 1,5m päärakennuksesta ja maalämpöpumppu tulossa varastoon n. 2m päähän päärakennuksesta .
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan aloitusviestiisi.
Korjasin kirjoitusvirheen ulkoseinien U -arvosta ilmoittamaasi uuteen arvoon U = 0,17.
Kolmen suihkun takia perus -vaihtoventtiilipumppujen alle 200 litrainen lämpimän käyttöveden varaajatilavuus saattaa osoittautua liian pieneksi.
Siksi olisi syytä hankkia lisävaraaja käyttövedelle.
Teillä on tiedossa perheen lämpimän käyttöveden kulutustottumus. Lisävaraajan tarpeellisuus riippuu siitä.
Tämäkin laskelma on vain suuntaa antava; ei mikään takuumitoitus!
Alan ammattilaiselta saat luotettavan suunnittelun ja takuumitoituksenkin.
-
Kiitokset tomppelille laskelmista!
Eli jos oikein tulkitsen niin 9kW pumppu olisi optimi. Eli esim. tuossa Danfossin 10kW pumppussa on jo ylitehoja.
Ja kaivo siis sen n. 200m.
Miksiköhän tuntuu, että myyjät myy suhteessa isompia pumppuja kuin olisi tarvetta suhteessa kaivon syvyyteen?
Tai oikeammin miksihän myyjät näyttää myyvän liian matalia kaivoja?
Noita kolmea suihkua tullaan tuskin juuri koskaan käyttämään yhtä aikaisesti. Ainoastaan, jos on vieraita.
Kaikki myyjät ovat olleet sitä mieltä, että lisävaraajalle ei ole tarvetta, mutta pitää laittaa selvitykseen tai vähintään jättää mahdollisuus lisätä myöhemmin varaaja.
Nyt saa suositella pumppua perusteluineen.
-
Tarjouksissa yleensä kaivo mitoitetaan niin matalaksi kuin mahdollista, koska se on helpoin tapa saada hinta kilpailukykyiseksi. Syvempi kaivo kuitenkin antaa aina paremman hyötysuhteen. Itse valitsisin tapauksessasi 10 kW pumpun ja noin 200 m kaivon (aktiivisyvyys). Nuo kaikki tarjotut maalämpöpumput ovat ns. vaihtoventtiilikoneita. Kauppaan kannattaa sisällyttää myös reilun kokoinen puskurivaraaja kesäkäyttöä silmälläpitäen (kosteiden tilojen lämmitys).
Noista pumpuista IVT on vielä ilmeisesti ns. "manttelivaraajalla". Manttelivaraajan ongelma on pieni ulkovaipan lämmitysvesi tilavuus.
Kannattaisi kysyä tarjousta myös tulistuspumpuista. Niissä on varaajatilavuutta enemmän, eikä puskurivaraajaa tarvita.
-
Eli jos oikein tulkitsen niin 9kW pumppu olisi optimi. Eli esim. tuossa Danfossin 10kW pumppussa on jo ylitehoja.
Ei ole tässä vielä ylitehoja!
Tuo valitsemani teho on mielestäni se minimiteho, joka pumpulla tulisi olla.!
Kaiken varalta saa vähän tehoreserviäkin olla.
-
Millä tavalla olette varmistaneet vesikiertoisen lattialämmityksen yhteydessä että autotallissa putket ei pääse jäätymään?
Tästäkin tulee risteävää tietoa maalämpötoimittajilta...
-
Jos kierto on koko ajan päällä, ei niiden pitäisi jäätyä. Oven kohdalla olisi hyvä olla jokin katko laatassa, jotta kylmäsilta katkeaa.
-
Millä tavalla olette varmistaneet vesikiertoisen lattialämmityksen yhteydessä että autotallissa putket ei pääse jäätymään?
Tästäkin tulee risteävää tietoa maalämpötoimittajilta...
Jäätymisen kestävä tulee silloin, kun laittaa väliin lämmönvaihtimen, jonka takana autotallin lattiassa kiertää pakkasen kestävä neste.
Sille nestepiirille joutuu laittamaan oman kiertopumpun ja paisuntasäiliön.
Hintaakin tulee lisää, mutta kestääpä pakkasta.
Hiukan yksinkertaisemmaksi asia tulee, jos hankkii lämpöpumpun alijäähdyttimellä, jonka erillisen glykoolipiirin avulla hoidellaan autotallin lämpö.
Sen teho on kuitenkin pieni, vain noin 5 % pumpun tehosta. Ei tule kovinkaan lämmin autotalli.
Yleensä talli liitetään vain tavalliseen lämmönjakoon ja toivotaan parasta.!
Jätä kuitenkin tallin ovensuu ilman lattiaputkitusta. Kiertopumppu ei saa pysähtyä talvella!
-
Vaihtoventtiilipumpussa puskurivaraajan kytkentä sellaiseksi, että lämmitys ei katkea käyttövesijakson aikana. Autotalliin voisi laittaa varolaitteeksi sähköpuhaltimen tai patterin.
-
Vaihtoventtiilipumpussa puskurivaraajan kytkentä sellaiseksi, että lämmitys ei katkea käyttövesijakson aikana. Autotalliin voisi laittaa varolaitteeksi sähköpuhaltimen tai patterin.
Eli suomeksi siis lämmityspiiriin oma pumppu joka käy koko ajan ja ohitus linjaan siten ettei se kierrä pelkästään lämpöpumpun kautta
-
Millä tavalla olette varmistaneet vesikiertoisen lattialämmityksen yhteydessä että autotallissa putket ei pääse jäätymään?
Tästäkin tulee risteävää tietoa maalämpötoimittajilta...
Kuten aiemmin oli kirjoitettukin niin lämpökatko oven suussa ja lattialämmityksen reunimmaista kieppiä ei viedä aivan oven eteen.
Esim täällä on esimerkki lämpökatkosta. http://www.taloon.info/pdf/Wehofloor_Asennusohje.pdf (http://www.taloon.info/pdf/Wehofloor_Asennusohje.pdf)Itse tein niin että tuo pystyssä oleva finnfoam ei tule aivan valun pintaan saakka vaan laatassa silläkohdalla on noin 2cm betonia päällä ja laatta on näin yhtenäinen..