Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Nibe => Aiheen aloitti: Ruuvari - 07.07.14 - klo:00:58
-
Olen asentamassa maalämpöjärjestelmää, johon tulee Niben 1245-6kw ja vanha lämminvesivaraaja rinnalle puskuriksi. Varaaja asennetaan pumpun rinnalle, kuten Niben ohjekirjan lattialämmitysjärjestelmän kuvassa sivulla 17. Normaalisti varaajassa on kaksi yhdettä, kylmä sisään ja kuuma ulos, joka otetaan varaajan yläosasta. Lisäsin varaajaan kolmannen yhteen, joka menee myös varaajan yläosaan. Setupissa on nyt siis pumpun lämmityksen meno liitetty toiseen varaajan yläosan yhteistä, toinen yläosan yhteistä on lattialämmityksen meno ja varaajan alaosan yhde on yhdistetty paluu pumpulle sekä lämmityspiirille. Maalämpöpumppua olisi tarkoitus käyttää jaksottain siten, että puskurivaraaja ladataan tavoitelämpötilaan, jonka jälkeen maalämpöpumppu menee huilimaan ja samalla sammuttaa oman kiertovesipumpun. Lattialämmityksellä on oma kiertovesipumppu, joka käy jatkuvasti kierrättäen vettä puskurista lämmityspiiriin. Tilasin Nibeltä ulkoisen lämpötila-anturin BT25, joka olisi nyt tarkoitus laittaa järjestelmän kannalta parhaaseen mahdolliseen kohtaan. Ainoa vaan, että lähtötiedot itselläni ovat vajaat, että voisin parhaiten päättää, mihin se anturi parhaiten sopii.
Kysymys siis kuuluu, miten Niben automatiikka toimii? Tiedän, että pumppu pitää kirjaa asteminuuteista, joiden perusteella se käynnistää itsensä. Mistä kohtaa laite mittaa lämpötilan, josta se laskee asteminuutit? Ilmeisesti menon ja paluun erotus otetaan jotenkin huomioon tässä? Olen jostain sekalaisista keskusteluista poiminut, että lisäanturi olisi hyvä laittaa lattialämmityksen menoputkeen. Tämä kuitenkin hieman mietityttää, että onko paras mahdollinen paikka, koska pumppu työntää käynnistyessään lämpimän veden varaajan yläosaan, josta lattialämmityksen meno imee sen samoin tein. Tässä epäilyttää, että koko puskurivaraaja ei lämpene täysin, kun lattialämmityksen menon lämpötila on saman tien niin korkea. Vastoin parempaa tietoa kuitenkin veikkaan, että laite jotenkin fiksusti osaa ottaa lämmityksen tarpeessa menon ja paluun erotuksen huomioon, mutta tosiaan tässä vaiheessa homma on vain arvailua, kun en ole mistään löytänyt selkeää selitystä miten säätöluuppi toimii.
-
Kun puskurivaraajan lähtö lämmitykseen ja tulo pumpulta on samassa "päässä", niin lämpö luultavasti oikaisee suoraan kiertoon. Kokeneemmat antanevat kytkennästä suosituksia.
Olen ymmärtänyt ettei lattialämmityskohteissa käytetä puskuria, koska betonilattia toimii puskurina.
Käsittääkseni COP:n kannalta puskurivaraaja ei ole hyvä lattialämmityskohteessa.
Koneen käynnistysten määrää se vähentää, kun kytkentä on oikein.
Kuinka iso varaajasi on ?
BT25 asennetaan varaajan jälkeen kuten olit havainnut. Se siis mittaa lämmitykseen menevan veden lämpötilaa.
Asteminuuteista on foorumilla hyviä kuvauksia, mutta tässä periaatteet.
Nibe laskee ulkolämpötilan (BT1) ja lämmityskäyrän perusteella kuinka lämmintä vettä juuri nyt pitäisi mennä lämmitykseen.
Jos lämmitykseen menevävesi (BT25) on esim. 2C alle tavoitearvon, niin kone vähentää asteminuuteista -2.
Minuutin kuluttua kone laskee tilanteen uudelleen ja jos nyt menevä vesi on 3C alle tavoitteen, niin summa on -5.
Nibe käynnistyy asetetusta asteminuuttirajasta (esin. -120) ja jonkin ajan kuluttua asteminuutit alkavat vähetä (lähestyä nollaa) ja kun se on nolla, niin kone pysähtyy. Asteminuutit voivat nousta plussalle, mutta ei yli 100.
Mikäli huoneanturi (BT50) on asennettu, niin se huomioidaan laskennassa samalla tavalla.
Asteminuutilaskennassa kone ei huomioi paluuveden lämpötilaa.
Jos BT25 ei ole asennettu, niin kone käyttää BT2 laskennassa.
-
Kiitos nopeasta vastauksesta. Tämä selvensi asiaa. Laitoin liitteeksi karkean periaatekuvan kytkennästä. Kytkentä on samalla tavalla kuin Niben manuskassa. Mielestäni toimintalogiikka pitäisi olla ihan kunnossa tässä. Jos oletetaan, että lattialämmityksen kiertoa ajetaan vakiopaineella, silloin kovilla pakkasilla kaikki piirit on täysin auki ja virtaama on suurimmillaan. Silloin suurin osa pumpun varaajaan pumppaamasta vedestä päätyy suoraan kiertoon. Kesällä kun ainoastaan kylppärin lattia lämmitetään virtaus on vakiopaineella pieni. Silloin pumpun lähtiessä käyntiin suurin osa vedestä kiertää pelkästään varaajan läpi.
Pumppu ja lattialämmitys tulee saneerauskohteeseen ja se toteutetaan kipsilevysoiroilla, eli varaavaa betonimassaa ei tule.
Mihin perustuu, että COP huononee puskurivaraajalla lattialämmitysjärjestelmässä?
Puskuri on 300l. Puskuri on joku vanha Nibe 300 compact sähköboileri, josta poistin sähkövastuksen. Tilalle laitoin sen kolmannen yhteen.
Eli jos laite laskee asteminuutit pelkästään menoveden lämpötilasta teoriassa ongelmana voi olla, että varaaja ei ehdi lämmetä lämmityssyklin aikana täysin. Toisaalta, jos varaajassa on viileää vettä se imetään varaajan alaosasta MLP:n paluun kautta sisään. Tätä kautta siinä on takaisinkytkentä, joka vaikuttaa menoveden lämpötilaan. Viileä paluuvesi ei pumpun tuottamalla teholla ehdi lämmetä vaihtimella niin paljoa ja siten asteminuutit kelautuvat hitaammin tavoitearvoonsa. Äkkiseltään ajateltuna voisi kuvitella, että homma toimii, kunhan vaan virtausmäärät ja paineet jakautuvat siten, että vesi myös kiertää varaajan läpi, ei pelkästään lattialämmityksen paluusta.
-
Puskuria ei ole pakko käyttää betonisessa lattialämmityksessä, mutta minä itse laittaisin aina puskurin riippumatta lämmityksen jakotavasta...
Cop huononemisen puskurin kanssa kans haluaisin kuulla selityksen, kun omasta mielestä se on juuri toisinpäin...puskurilla jää ne huonon copin startit vähemmälle ja yliajo dT voi olla pienempi kun puskurissa on energiaa pidempää, eli ei tarvi yrittää varastoida energiaa korkeamman lämpötilan avulla...
Niben logiikasta ei kyllä osaa sanoa mitään, mittaako paluulämpöä vai menolämpöä asteminuutteihin...on siitä jossain täällä keskusteltu mutta ei muista kun ei ole omaa kokemusta tuosta vermeestä...tuntuis että paluulämpömittaus ja käyrä olis paree kun se silloin ilmoittaa paremmin että "lattia (/varaaja) on ladattu".
Oikeastaan paras olis jos logiikan sais jotenkin laskemaan asteminuutit summana lattiasta ja varaajasta...jolloin tulisi ajon aikana varmistettua että molemmat on ladattu (=pidemmät käynnit)
Yhtäkiseltään tuo sun varaaja kytkäri näyttää ok:lta, ainut tuo kuumaputkien kulku kylmän kautta ei ole paras mahdollinen mutta mitäs tuolle voi...
-
Aattelin niin, että varaajaan tuotetaan varastoon korkeampilämpötilaista vettä kuin tarve on, niin silloin COP huononee.
Ajatus oli väärä :( sorry
Maaliuos viilenee yhden kierroksen jälkeen, niin siitä tulee pieni COP:n alenema.