Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Mitoitus omakotitalot ja pienet kohteet => Aiheen aloitti: Mustasuo - 14.06.14 - klo:17:43
-
Tervehdys,
Uudiskohde tulossa ja mitoitusapua tarvitsen kaivoa ja maalämpöpumppua varten.
Säävyöhyke III
Perustiedot kohteesta:
Omakotitalo kaksi kerrosta ja erillinen apurakennus,
- Omakotitalo lämmitettävä nettoala 162 m2 > Kuutiot nettoalan mukaan alakerta 370m3 ja yläkerta 130m3 =500m3. Vesikiertoinen lattialämmitys, kosteat tilat (20,5m2)omassa piirissä.
- Apurakennus puolilämmin nettoala 14 m2 > Kuutiot nettoalan mukaan 34m3. Vesikiertoinen lattialämmitys.
- Maalämpölaitteisto apurakennuksessa, etäisyys talosta 8m. Kaivon etäisyys apurakennuksesta 3m.
- Lämpimän käyttöveden kierto
- Talon rakennusvaipan pinta-aloja:
ulkoseinät 158,1m2 U-arvo 0,14
yläpohja 112,5m2 U-arvo 0,08
alapohja 111,8m2 U-arvo 0,10
ikkunat 42m2, U-arvo 0,81
ulko-ovet 9,8m2, U-arvo 1
- Ikkunat ilmansuunnittain, pohjoinen 15,1m2; itä 3,1m2; etelä 7,0m2 ; länsi 16,8m2
- LTOn vuosihyötysuhde 75%, ristivirtakenno, sähköllä.
- Varaava tulisija 1kpl
- Henkilömäärä 5
- E-luku, energiatodistuksessa 106 kWhE
- Ilmanvuotolukuna käytetty arvoa 4 > tullaan mittaamaan ja todennäköisemmin päästään alle 2 arvoon. Betonielementtisisäkuoret ulkoseinissä ja ontelolaatat yläpohjassa, maanvarainen laatta.
Osaisitteko neuvoa, minkä kokoista myllyä laitetaan ja miten syvä kaivo? Kallio on pinnassa.
Kiitokset etukäteen!
-
Omakotitalo kaksi kerrosta ja erillinen apurakennus,
- Omakotitalo lämmitettävä nettoala 162 m2 > Kuutiot nettoalan mukaan alakerta 370m3 ja yläkerta 130m3 =500m3. Vesikiertoinen lattialämmitys, kosteat tilat (20,5m2)omassa piirissä.
- Apurakennus puolilämmin nettoala 14 m2 > Kuutiot nettoalan mukaan 34m3. Vesikiertoinen lattialämmitys.
- Maalämpölaitteisto apurakennuksessa, etäisyys talosta 8m. Kaivon etäisyys apurakennuksesta 3m.
- Lämpimän käyttöveden kierto
- Talon rakennusvaipan pinta-aloja:
ulkoseinät 158,1m2 U-arvo 0,14
yläpohja 112,5m2 U-arvo 0,08
alapohja 111,8m2 U-arvo 0,10
ikkunat 42m2, U-arvo 0,81
ulko-ovet 9,8m2, U-arvo 1
- Ikkunat ilmansuunnittain, pohjoinen 15,1m2; itä 3,1m2; etelä 7,0m2 ; länsi 16,8m2
- LTOn vuosihyötysuhde 75%, ristivirtakenno, sähköllä.
- Varaava tulisija 1kpl
- Henkilömäärä 5
- E-luku, energiatodistuksessa 106 kWhE
- Ilmanvuotolukuna käytetty arvoa 4 > tullaan mittaamaan ja todennäköisemmin päästään alle 2 arvoon. Betonielementtisisäkuoret ulkoseinissä ja ontelolaatat yläpohjassa, maanvarainen laatta.
Tein laskelman ja liitin sen tulosteen omaan viestiisi.
Tässä oli annettu varsin hyvät lähtötiedot,
valitettavasti vain laskentaohjelmani ei ota vastaan valmiiksi laskettuja pinta-aloja (US, AP, YP, Ikkunat jne..),
vaan se laskee nuo alat rakennuksen ulkomitoista ja huonekorkeudesta.
Nyt en oikein päässytkään ihan ilmoittamiisi aloihin.
Jos näyttää siltä, että olen kovasti metsässä mittojen kanssa, kerro, niin korjaan ne. Se korjaaminen on helppoa.
Ja jälleen korostan, että tämäkin laskelma on vain suuntaa antava, ei takuumitoitus.
Alan ammattisuunnittelijalta saat luotettavimman suunnitelman ja mitoituksen.
-
- E-luku, energiatodistuksessa 106 kWhE
Tuo nykyisin käytössä oleva E -luku ei kerro totuutta talon lämmitystarpeesta.
E -lukua voidaan viritellä takan, aurinkokeräimen tai jonkun muun lisukkeen perusteella.
Takan käytönkin sitten lopulta ympäristö- tai terveydenhoitolautakunta kieltää naapurin valituksen takia.
Aikaisemmin käytössä ollut ET -luku kertoi lämmitystarpeen, nyt E -luvulla koetetaan kertoa talon ekologisuudesta.
Vaikuttaa siltä, että talon ostajat eivät ole kiinnostuneita nykyisestä E -todistuksesta.
Syynä ilmeisesti juuri tuo, että E -luku saadaan kikkailemalla viriteltyä "sopivaksi".
-
Hei,
ja kiitos laskelmasta!
Tässä tarkennettuna mittoja:
Sisäpituus:Sisäleveys:Sisäkork:Nettoala:Ilmam3:Pituus:Leveys:Bruttoala
Talo 1.krs 13,2m 8,8m 3,2m 116,2m2 370,6m3 14,2m 9,8m 139,2m2
Talo 2.krs 5,9m 8,8m 2,5m 51,9m2 129,8m3 6,6m 9,8m 57,2m2
Tekninen 2,2m 6,2m 2,4m 13,9m2 33,4m3 2,7m 6,8m 18,8m2
Tuossa pohdinnan alla on käyttöveden riittäävyys: tarvitseeko erillisvaraajan vai riittääkö integroitu vesivaraaja esim 175litraa? Ei tule poreammeita tms. mutta suihkussa joskus vettä vain tuppaa kulumaan. Jos ottaa erillisvaraajan, kannattaako valita sellainen, jossa lähdöt valmiina aurinkokeräimelle; toimivuus, takaisinmaksuaika= kokemuksia? Jos erillisvaraaja, sijoituspaikka, koneen kylkeen vai taloon?
Vaihtoventtiilikonetta olen ajatellut.
> Jos valitsee 8kw koneen ja kaivo yli 180m , miten riittää nykykoneissa kiertovesipumpun teho? Nibe, IVT, Stiebel, Viessmann jne ? Onko kokemuksia vai onko sama minkä valitsee, perustekniikkaa kuitenkin samaa kauraa? Kaikki varmasti toimii, mutta kuinka kestää pitkässä juoksussa.
Uudiskohde, joten joutuu tekemään tuon energiatodistuksen. Muuttuko tulevaisuudessa järkevämmäksi, saas nähdä.
-
Kiitos selkeistä tiedoista!
Korjasin laskelman ja vaihdoin tulosteen.
Muuttui vähän.!
Tämäkin laskelma on vain suuntaa antava; ei takuumitoitus!
Luota ammattisuunnittelijaan!
-
Hei,
ja kiitos laskelmasta!
Tässä tarkennettuna mittoja:
Sisäpituus:Sisäleveys:Sisäkork:Nettoala:Ilmam3:Pituus:Leveys:Bruttoala
Talo 1.krs 13,2m 8,8m 3,2m 116,2m2 370,6m3 14,2m 9,8m 139,2m2
Talo 2.krs 5,9m 8,8m 2,5m 51,9m2 129,8m3 6,6m 9,8m 57,2m2
Tekninen 2,2m 6,2m 2,4m 13,9m2 33,4m3 2,7m 6,8m 18,8m2
Tuossa pohdinnan alla on käyttöveden riittäävyys: tarvitseeko erillisvaraajan vai riittääkö integroitu vesivaraaja esim 175litraa? Ei tule poreammeita tms. mutta suihkussa joskus vettä vain tuppaa kulumaan. Jos ottaa erillisvaraajan, kannattaako valita sellainen, jossa lähdöt valmiina aurinkokeräimelle; toimivuus, takaisinmaksuaika= kokemuksia? Jos erillisvaraaja, sijoituspaikka, koneen kylkeen vai taloon?
Vaihtoventtiilikonetta olen ajatellut.
> Jos valitsee 8kw koneen ja kaivo yli 180m , miten riittää nykykoneissa kiertovesipumpun teho? Nibe, IVT, Stiebel, Viessmann jne ? Onko kokemuksia vai onko sama minkä valitsee, perustekniikkaa kuitenkin samaa kauraa? Kaikki varmasti toimii, mutta kuinka kestää pitkässä juoksussa.
Uudiskohde, joten joutuu tekemään tuon energiatodistuksen. Muuttuko tulevaisuudessa järkevämmäksi, saas nähdä.
Kaikissa pumpuissa liuospumppu riittää ainakin 200m asti.
Nibe:ssä mäntäkompura, stiebelissä ja viessmannissa scrolli. IVT:stä ei havaintoa. Ivt:n laitteissa oli ainakin joskus paljon vikoja ja huono mantteli varaaja. En varmuutta onko myös nykyään näin..
Viessmannilta saa 343g mallin mihin saa aurinkokeräimet kiinni jos haluaa. Varaaja tais olla 240l ja kaikki integroitu samaan pakettiin.
Harkitsisin mlp laittamista taloon. Käyttöveden kierto syö paljon energiaa ja lissä muutenkin käynnistyksiä joka taasen lyhentää pumpun elinikää. Jotkut ovat myös laittaneet pienen sähkövaraajan jolloin käyttöveden kiertoa ei tarvita. Tällöin tämä pieni sähkövaraaja toimii puskurina kunnes itse pumpulta alkaa virtaamaan lämmintä vettä.
-
Hei,
ja kiitos laskelmasta!
Tässä tarkennettuna mittoja:
Sisäpituus:Sisäleveys:Sisäkork:Nettoala:Ilmam3:Pituus:Leveys:Bruttoala
Talo 1.krs 13,2m 8,8m 3,2m 116,2m2 370,6m3 14,2m 9,8m 139,2m2
Talo 2.krs 5,9m 8,8m 2,5m 51,9m2 129,8m3 6,6m 9,8m 57,2m2
Tekninen 2,2m 6,2m 2,4m 13,9m2 33,4m3 2,7m 6,8m 18,8m2
Tuossa pohdinnan alla on käyttöveden riittäävyys: tarvitseeko erillisvaraajan vai riittääkö integroitu vesivaraaja esim 175litraa? Ei tule poreammeita tms. mutta suihkussa joskus vettä vain tuppaa kulumaan. Jos ottaa erillisvaraajan, kannattaako valita sellainen, jossa lähdöt valmiina aurinkokeräimelle; toimivuus, takaisinmaksuaika= kokemuksia? Jos erillisvaraaja, sijoituspaikka, koneen kylkeen vai taloon?
Vaihtoventtiilikonetta olen ajatellut.
> Jos valitsee 8kw koneen ja kaivo yli 180m , miten riittää nykykoneissa kiertovesipumpun teho? Nibe, IVT, Stiebel, Viessmann jne ? Onko kokemuksia vai onko sama minkä valitsee, perustekniikkaa kuitenkin samaa kauraa? Kaikki varmasti toimii, mutta kuinka kestää pitkässä juoksussa.
Uudiskohde, joten joutuu tekemään tuon energiatodistuksen. Muuttuko tulevaisuudessa järkevämmäksi, saas nähdä.
Kaikissa pumpuissa liuospumppu riittää ainakin 200m asti.
Nibe:ssä mäntäkompura, stiebelissä ja viessmannissa scrolli. IVT:stä ei havaintoa. Ivt:n laitteissa oli ainakin joskus paljon vikoja ja huono mantteli varaaja. En varmuutta onko myös nykyään näin..
Viessmannilta saa 343g mallin mihin saa aurinkokeräimet kiinni jos haluaa. Varaaja tais olla 240l ja kaikki integroitu samaan pakettiin.
Harkitsisin mlp laittamista taloon. Käyttöveden kierto syö paljon energiaa ja lissä muutenkin käynnistyksiä joka taasen lyhentää pumpun elinikää. Jotkut ovat myös laittaneet pienen sähkövaraajan jolloin käyttöveden kiertoa ei tarvita. Tällöin tämä pieni sähkövaraaja toimii puskurina kunnes itse pumpulta alkaa virtaamaan lämmintä vettä.
Pumpun sijoitus taloon ei onnistu, koska vie tilaa liikaa jo pienestä kodinhoitohuoneesta (jossa LTO, kuivausrumpu ja PPK, SPK).
Tuo erillissähkövaraaja on hyvä idea. Sijoittaisi vaikka saunan lauteiden alle. Täytyypä ottaa harkintaan... Kiitoksia!
-
Tuo erillissähkövaraaja on hyvä idea. Sijoittaisi vaikka saunan lauteiden alle. Täytyypä ottaa harkintaan... Kiitoksia!
Sen varaajan ei tarvitse olla iso.
Kun siirtolinja lämpökeskukselta on lyhyt, riittää jopa 15 litrainen varaaja, jonka termostaatti asetetaan noin 55 asteeseen.
Varaajan siihen liitäntään, johon tavallisesti liitetään kylmän veden tulo, liitetäänkin nyt lämpökeskukselta tulevan lämpimän käyttöveden linja.
Tämä lisävaraajan sähkön kulutus jää pieneksi, kun et säädä termostaattia liian korkeaan lämpötilaan.