Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Yleistä => Aiheen aloitti: diezel - 31.03.14 - klo:21:18
-
Mikä on paras tapa toteuttaa määlämpöpumpun sähköistys (en ole itse tekemässä, älkää pelätkö).
Lähinnä siksi kysyn jos vaikka ulkoistaisi sähkötyöt ja ei tulisi ihan päättömiä ratkaisuja hyväksyttyä.
Oma tilanne on että talon ulkoseinässä on päätätaulu jossa sähkömittari, 3x25 pääsulakkeet ja vapaita paikkoja din-kiskossa.
Mitkä ovat oikeat komponentit joita tulisi käyttää, vikavirta? johdonsuojakatkaisija? sulakkeet? kaapelit? kotelot? KWh-mittarit? Mitä muuta?
Mikä on järkevä järjestys komponenteilla?
-
Tarkista ensin että olisko keskuksessa vapaana 3X16A:n automaattia.
Jos ei ole niin sellainen tarttee hommata ja DIN-kiskoon vapaaseen paikkaan.
Vikavirtasuojakytkinta ei kannata laittaa MLP:lle,aihettomasta laukaisusta voi tulla harmia.
Tuosta automaatilta sitten vedetään 5X2,5mm2(S) kaapeli lämpöpumpun pääkytkimelle,jos aiot MLP:lle omaa kwh-mittaria niin sen voi laittaa vaikka talon keskukseen DIN-kiskoon jos tilaa on,tai sitten lämpöpumpun lähistölle sopivaan koteloon.
Kwh-mittaria valitessa kannattaa hankkia sellainen joka näyttää myös hetkellisen ottotehon (kw).
Jos nykyisessä lämmityslaitteistossa on sähkövastukset niin kannattaa tarkistaa riittäiskö sen kuormitettavuus MLP:lle.
Kaapeli pitäisi olla 5X2,5mm2,jos tuollainen löytyy niin ehkä sen voisi käyttää MLP:n syöttökaapeliksi
-
Vikavirtasuojakytkinta ei kannata laittaa MLP:lle,aihettomasta laukaisusta voi tulla harmia.
Paitsi ehkä palosuojakytkin, joka sekin on vikavirtasuojakytkin, mutta laukaisee vasta 300 tai 500 mA (= 0,3 tai 0,5 A) vikavirrasta,
kun tavallinen henkilösuojakytkin laukaisee 30 mA (=0,03 A) vuotovirrasta.
(https://www.sahkonumerot.fi/3268317/img/large/color.jpg)
-
Viisainta olisi vetää 5x6, tai jopa 5x10 kuparilla ensin ryhmäkeskus pannun viereen ja siitä repii sitten tarpeita vastaavasti. Itte vedin n. 8m vedon ensin 5x6 mm kaapelilla pannuhuoneeseen. Hintaa tuli 2:lla vikavirtasujalla ja kwh mittarilla sekä 2 rivisesti sulalkeita ja tuo ta 5x6mm 10m pätkä 400€ tasan. Ja aika monta tuntia tuli säästettyä, puhumattakaan johto sotkuista.
-
Viisainta olisi vetää 5x6, tai jopa 5x10 kuparilla ensin ryhmäkeskus pannun viereen ja siitä repii sitten tarpeita vastaavasti. Itte vedin n. 8m vedon ensin 5x6 mm kaapelilla pannuhuoneeseen. Hintaa tuli 2:lla vikavirtasujalla ja kwh mittarilla sekä 2 rivisesti sulalkeita ja tuo ta 5x6mm 10m pätkä 400€ tasan. Ja aika monta tuntia tuli säästettyä, puhumattakaan johto sotkuista.
Eli onkos tuo niin että pääkeskukselta 20A sulakkeilta 5x6 kaapelilla pannuhuoneeseen mihin oma alakeskus jossa vielä sulakkeet 3x16A ja kWh mittari pumpulle. Jos näin niin saisin tuosta alakeskukselta uusittua sähköt vielä koko alakertaan :-\
-
Ei kun vedetään suoraan 3x25A sulakkeilta letku RK2:lle ja sinne pääkytkin ja muut tilpehöörit. Jos on tarkoitus sähköistellä enemmänkin, niin pitää ottaa 3 rivinen keskus. MLP syö helposti 7-15 paikkaa, riippuen vikavirtaratkaisuista ja energiamittarrista, jopa enemmänkin, vaikk sulakkeita mensikin vain 7.
-
Eli tuollainen sinne, niin ei nuo nyt miljoonia maksa. RK2 vedetään samojen pääsulakkeiden taakse, kuin koko talokin, eli rinnan vanhan keskuksen kanssa. Sähkömittari vielä lisäksi ja 5x6mm² letkua, niin loput asennukset sujuu siististi siitä eteenpäin. MLP:n vastukset ei siedä laittaa vikavirtasuojaa, enkä tiedä kompurasta, josko sekään, joten pientä rakentelua tarvitaan keskukseen. Kompuralle ja vastuksille pitää ottaa vielä 3x16A(tai 10A, ittellä kompuralle pitää olla 3x20A) sulakkeet molemmille, mutta toisaalta saa sitten 6 ylimääräistä sulaketta muuhun käyttöön samalla, eikä mitään mene hukkaan.
http://www.taloon.com/ryhmakeskus-utu-pointer-3412/S-3332316/dp
-
Tuohon keskukseen mahtuisi vielä swissnoxin kWh mittari.
Mitä muuten tapahtuu tuommoiselle digitaaliselle mittarille sähkökatkossa, säilyykö kulutukset tallessa vai nollaantuuko tuo?
Jos tuommoisen käytettynä saisi hommattua niin voiko mittarin nollata jotenkin?
-
En ainakaan itse laittaisi pannuhuoneeseen IP 30 suojausluokan keskusta. Siinä ei ole mitään suojaa edes tippuvedelle.
Ainakin laadukkaimmissa kwh-mittareissa on lukeman nollaus, eikä pitäisi nollautua sähkökatkossa. Itse laitoin aikoinaan din-mallin jossa on mekaaninen rullanäyttö. Hyvää on se että ei nollaudu takuuvarmasti, mutta nyt kyllä laittaisin digitaalisen, josta saa muitakin arvoja ulos.
Onkos joku laittanut palosuojavikavirtaa, eli pysyykö päällä. Itselläni sellainen odottaa asennusta jahka saan aikaiseksi.
-
Onko tuo enää mikään "pannuhuone"?
Mulla on palosuoja, taisin laittaa heti pääkytkimen jälkeen niin kaikki 'pannarin' kamat on 'palosuojattu'...eikä ole laukeillut...
moduulimittari ei maksa mitään joten ei sitä käytettynä tartte...ei taida oikein löytääkään...
-
En ainakaan itse laittaisi pannuhuoneeseen IP 30 suojausluokan keskusta. Siinä ei ole mitään suojaa edes tippuvedelle.
Ainakin laadukkaimmissa kwh-mittareissa on lukeman nollaus, eikä pitäisi nollautua sähkökatkossa. Itse laitoin aikoinaan din-mallin jossa on mekaaninen rullanäyttö. Hyvää on se että ei nollaudu takuuvarmasti, mutta nyt kyllä laittaisin digitaalisen, josta saa muitakin arvoja ulos.
Onkos joku laittanut palosuojavikavirtaa, eli pysyykö päällä. Itselläni sellainen odottaa asennusta jahka saan aikaiseksi.
Tuo pannuhuone on kyllä muuttunut sellaiseksi tekniseksi tilaksi, jossa ei ole mitään erillisiä vesipisteitä. Ts kraanat puuttuu eikä altaita ole ollenkaan. 500mA eläinsuojiin tarkoitetut vikavirta/palosuojat pitäisi kestää myös vastuskäytössä ja varaajilla. Sellaisen voi laittaa erikseen sinne, jos haluaa. Mutta jos vedät sieltä muitakin vetoja, niin tuo 30mA suoja pitäisi olla niille sitten. Nuo kWh mittarit on jo valmiiksi ½-ilmaisia, niin ei kannata ottaa käytettynä niitä.
-
En tiedä mistä tuo käytetystä Din-mittarista puhe tuli. Noita myydän kyllä uutena, eli mulla on tuollainen:
http://juhansahko.net/verkkokauppa/product_details.php?p=755
-
Mulla on noita kiskoon asennettavia digi mittareita iso kasa. Myyn sopivasti foorumilaisille ja yv:tä vaan jos kiinnostaa. Swissnox merkkisiä ja myös sellaisia jotka näyttää hetkellistäkin kulutusta..
-
Pumpulle kannattaisi asentaa sellainen kwh mittari jonka käppyröitä näkee tietokoneelta.
Wattson oli tosi hyvä, mutta vikaantuvana vedettiin markkinoilta.
Siitä näki hienosti käyntiajat ja tauot yms.
Onko kellään vinkkiä vastaavasta?
Itsellä on nykyisin Olsonilta ostettu Efergy, joka toimii kuin junan vessa, mutta tarkkuus on huono.
-
Paikallisen sähköyhtiön kulutusseurannasta näkee käyntijaksot mikäli yhtiö jakaatietoa tuntitasolla.
Swissnox on edukas mittari, mutta kannattaa muistaa että se ei osaa mitata induktiivista kuormaa.
Eli mlp ja kv-pumppujen tapauksessa mittari näyttääesim minun tapauksessaninoin 12 % liian suurta lukemaa. Eihän se tietysti ole vakavaa siihen suuntaan, päinvastoin.
-
Nyt olisi huuto.net'ssä myynnissä hyviä Kamstrupin kWh-mittareita mlp:n kulutusmittauksiin.
Malli Kamstrup 382.
Tai ainakin oli vielä vähän aikaa sitten.
-
Nyt olisi huuto.net'ssä myynnissä hyviä Kamstrupin kWh-mittareita mlp:n kulutusmittauksiin.
Malli Kamstrup 382.
Tai ainakin oli vielä vähän aikaa sitten.
Kiitos tiedosta menin ja ostin yhden noista kwh-mittareista, toivottavasti niissä on S0-lähtö. :-X
-
Nyt olisi huuto.net'ssä myynnissä hyviä Kamstrupin kWh-mittareita mlp:n kulutusmittauksiin.
Malli Kamstrup 382.
Tai ainakin oli vielä vähän aikaa sitten.
Kiitos tiedosta menin ja ostin yhden noista kwh-mittareista, toivottavasti niissä on S0-lähtö. :-X
Kyllä pitäisi olla tuo SO-lähtö.
Netistä löytyy suomenkielinen käyttöohje tuolle, kun hakee tuolla "kamstrup 382 manual"
Siitä löytyy kaikki ominaisuudet.
-
Nyt olisi huuto.net'ssä myynnissä hyviä Kamstrupin kWh-mittareita mlp:n kulutusmittauksiin.
Malli Kamstrup 382.
Tai ainakin oli vielä vähän aikaa sitten.
Kiitos tiedosta menin ja ostin yhden noista kwh-mittareista, toivottavasti niissä on S0-lähtö. :-X
Kyllä pitäisi olla tuo SO-lähtö.
Netistä löytyy suomenkielinen käyttöohje tuolle, kun hakee tuolla "kamstrup 382 manual"
Siitä löytyy kaikki ominaisuudet.
Meille laitetettiin tuollainen pumpun asennuksen yhteydessä. Ihan OK mittari vaikka voisihan siinä enemmänkin olla toimintoja kuten vaikkapa sellaisessa pistorasiaan tuikattavassa halpismittarissa.
-
Nyt olisi huuto.net'ssä myynnissä hyviä Kamstrupin kWh-mittareita mlp:n kulutusmittauksiin.
Malli Kamstrup 382.
Tai ainakin oli vielä vähän aikaa sitten.
Kiitos tiedosta menin ja ostin yhden noista kwh-mittareista, toivottavasti niissä on S0-lähtö. :-X
Kyllä pitäisi olla tuo SO-lähtö.
Netistä löytyy suomenkielinen käyttöohje tuolle, kun hakee tuolla "kamstrup 382 manual"
Siitä löytyy kaikki ominaisuudet.
Meille laitetettiin tuollainen pumpun asennuksen yhteydessä. Ihan OK mittari vaikka voisihan siinä enemmänkin olla toimintoja kuten vaikkapa sellaisessa pistorasiaan tuikattavassa halpismittarissa.
Mitä toimintoja jäit kaipaamaan?
-
Ihan OK mittari vaikka voisihan siinä enemmänkin olla toimintoja
Tarviikohan tuohon jotain käyttöönotto ohjelmointia tai rekisteröintiä?
Ominaisuuksia näyttäisi olevan jos ne vaan on käytössä(?)
http://kamstrup.fi/media/24295/file.pdf
-
Mitä toimintoja jäit kaipaamaan?
No voisihan siinä muitakin näyttötiloja olla kuin A) kokonaiskulutus ja B) reaaliaikainen ottoteho.
-
Ihan OK mittari vaikka voisihan siinä enemmänkin olla toimintoja
Tarviikohan tuohon jotain käyttöönotto ohjelmointia tai rekisteröintiä?
Ominaisuuksia näyttäisi olevan jos ne vaan on käytössä(?)
http://kamstrup.fi/media/24295/file.pdf
Taitaa olla eri versio. Meidän karvalakkimalli on tämä
http://www.pollin.de/shop/dt/OTU3ODQ0OTk-/Messtechnik/Messtechnik/Sonstige_Messgeraete/Drehstromzaehler_KAMSTRUP_382JX3.html (http://www.pollin.de/shop/dt/OTU3ODQ0OTk-/Messtechnik/Messtechnik/Sonstige_Messgeraete/Drehstromzaehler_KAMSTRUP_382JX3.html)
http://kamstrup.com/media/6483/file.pdf (http://kamstrup.com/media/6483/file.pdf)
Siis saako noihin ohjelmoimalla tai rekisteröimällä lisää toimintoja käyttöön?
-
Siis saako noihin ohjelmoimalla tai rekisteröimällä lisää toimintoja käyttöön?
Tuollaisia katselin josko omalle PC:lle saisi Kamstrupista suoraan mittausdataa?
http://kamstrup.fi/5816/Kamstrup-162-ja-382
-
Ihan OK mittari vaikka voisihan siinä enemmänkin olla toimintoja
Tarviikohan tuohon jotain käyttöönotto ohjelmointia tai rekisteröintiä?
Ominaisuuksia näyttäisi olevan jos ne vaan on käytössä(?)
http://kamstrup.fi/media/24295/file.pdf
Taitaa olla eri versio. Meidän karvalakkimalli on tämä
http://www.pollin.de/shop/dt/OTU3ODQ0OTk-/Messtechnik/Messtechnik/Sonstige_Messgeraete/Drehstromzaehler_KAMSTRUP_382JX3.html (http://www.pollin.de/shop/dt/OTU3ODQ0OTk-/Messtechnik/Messtechnik/Sonstige_Messgeraete/Drehstromzaehler_KAMSTRUP_382JX3.html)
http://kamstrup.com/media/6483/file.pdf (http://kamstrup.com/media/6483/file.pdf)
Siis saako noihin ohjelmoimalla tai rekisteröimällä lisää toimintoja käyttöön?
Tietääkseni tuon ohjelmointi ohjelman saanti voi olla hankalaa ja vaatii kai myös oman ohjelmointipiuhan pc/mittari.
Ohjelman saanti voipi olla hankalaa, koska sillä voi "viritellä" laskutuksessa olevia mittareita.
Näin ajattelisin asian, ei varmaa tietoa.
Itsellä oli aikoinaan ennen etäluentamittaria tuollainen ja siinä kyllä oli nuo kaikki ominaisuudet valmiina (jotka mainittu manuaalissa).
-
Nyt olisi huuto.net'ssä myynnissä hyviä Kamstrupin kWh-mittareita mlp:n kulutusmittauksiin.
Malli Kamstrup 382.
Tai ainakin oli vielä vähän aikaa sitten.
Kiitos tiedosta menin ja ostin yhden noista kwh-mittareista, toivottavasti niissä on S0-lähtö. :-X
J.Kaija joko olet päässyt testaamaan mitä toimintoja oli ohjelmoitu tuohon kWh-mittariin?
Jos jotain toimintoja puuttuu, niin voisi varmaan paikalliselta sähköyhtiöltä kysellä, olisiko ohjelmaa jolla muuttaisi toimintoja.
Itsellä kun oli sähkönmittauksessa moinen mittari, oli siinä nuo toiminnot valmiina. Olisi silloin pitänyt ostaa tuo, kun vaihtoivat etäluettavaan.
Tosin ei silloin ollut tarvetta, kun ei ollut mlp:tä. ::)
-
J.Kaija joko olet päässyt testaamaan mitä toimintoja oli ohjelmoitu tuohon kWh-mittariin?
Jos jotain toimintoja puuttuu, niin voisi varmaan paikalliselta sähköyhtiöltä kysellä, olisiko ohjelmaa jolla muuttaisi toimintoja.
Itsellä kun oli sähkönmittauksessa moinen mittari, oli siinä nuo toiminnot valmiina. Olisi silloin pitänyt ostaa tuo, kun vaihtoivat etäluettavaan.
Tosin ei silloin ollut tarvetta, kun ei ollut mlp:tä. ::)
Mittari on nyt tuolla hyllyllä odottelemassa asennusta. Ennen vuodenvaihdetta olisi tarkoitus ottaa käyttöön. Itseäni kiinnostaa eniten se S0 signaali joka pitäisi saada statlinkille.
-
Alkuperäiseen kysymykseen eli: " Mikä on paras tapa toteuttaa määlämpöpumpun sähköistys"?
Ylilaatua eli parasta mahdollista jos haluat, niin lämpöpumpulle 3 kpl:tta
erillisiä sähkönsyöttöjä. 3 x XX A syöttö kompressorille, 3 x XX A syöttö sähkövastukselle
ja 1 x 10 A syöttö automatiikalle. Edellä olevalla tavalla tehtynä vikatilanteissa
lämpöpumpussa toimii aina jokin järjestelmä. Maksaa toki enempi, mutta kysymykseesi vastaus.
-
Ylilaatua eli parasta mahdollista jos haluat, niin lämpöpumpulle 3 kpl:tta
erillisiä sähkönsyöttöjä.
Jos lämpöpumpun ottamaa tehoa mitataan suoralla kwh-mittarilla niin yhdellä kwh-mittarilla on mahdollista mitata vain yhden kolmivaihe syötön tehon kulutusta ::)
Kaiketi aika harvinaista että lämpöpumpun syöttökaapeliin tulee vikaa?
-
Ylilaatua eli parasta mahdollista jos haluat, niin lämpöpumpulle 3 kpl:tta
erillisiä sähkönsyöttöjä.
Jos lämpöpumpun ottamaa tehoa mitataan suoralla kwh-mittarilla niin yhdellä kwh-mittarilla on mahdollista mitata vain yhden kolmivaihe syötön tehon kulutusta ::)
Kaiketi aika harvinaista että lämpöpumpun syöttökaapeliin tulee vikaa?
Jos vastus tai kompura laukaisee johdonsuojan, pimenee laakista koko järjestelmä.
Jos nuo omat johdonsuojat laittaa kauppiaan näkemyksen mukaisesti mittarin jälkeen, tulee kaikki virta mittarin läpi mutta silti koko hoito ei pimene kerralla?
-
Jos nuo omat johdonsuojat laittaa kauppiaan näkemyksen mukaisesti mittarin jälkeen, tulee kaikki virta mittarin läpi mutta silti koko hoito ei pimene kerralla?
Useimpien lämpöpumppujen omissa ohjauskeskuksissa on omat moottori-tai johdonsuojat valmiina kompressorille,vastuksille ja ohjaukselle.
Jos lämpöpumpulle tuodaan sähkö kolmella syöttökaapelilla niin mitenhän lämpöpumpun pääkytkin tehdään?
-
Mulla on oma ryhmäkeskus vedettynä suoraan talon 3x25A sulakkeilta. 3x16A sulakeryhmiä on 2, molemmat ilman vikavirtasuojausta. Tauluun jäi tilaa 6:lle ylimääräiselle johdonsuojalle, jotka menee vikavirtasuojattuina muulle kytkennälle. Toinen 3x16A menee kompuralle erillisen sähkömittarin kautta, jolloin siis mittaan pelkästään kompuran käyttämää sähkömäärää. Öljyaikaan ei tullut mitattua polttimen lämmitintä, eikä kiertovesipumppuja, eikä polttimen tehonkulutustakaan, muusta elektroniikasta puhumattakaan, niin nythän tilanne vastaa siis puhtaasti öljyn kulutusta korvaavaa kompressorin käyttämää tehoa. Erotuksena on ainoastaan nyt pois jääneet 4 shunttimoottoria.
-
Ylilaatua eli parasta mahdollista jos haluat, niin lämpöpumpulle 3 kpl:tta
erillisiä sähkönsyöttöjä.
Jos lämpöpumpun ottamaa tehoa mitataan suoralla kwh-mittarilla niin yhdellä kwh-mittarilla on mahdollista mitata vain yhden kolmivaihe syötön tehon kulutusta ::)
Kaiketi aika harvinaista että lämpöpumpun syöttökaapeliin tulee vikaa?
Syöttökaapeliin ei tule vikaa, mutta lämpöpumppuun tulee ennemmin tai myöhemmin ;) 3 erillisen syötön ideana on se, että kompura kajahtaa niin sähkövastus on turvana ja myös päinvastoin. Kaikissa tuntemassani lämpöpumpuissa ohjaus on otettu L1:stä. Kompura/vastus jos laukaisee k.o. vaihteen suojan, niin erillisellä ohjauksen syötöllä eliminoidaan tämä vikatilanne ja automatiikka voi ohjata edelleen lämpöpumppua. Voihan automatiikka toki vikaantua, mutta on se erittäin epätodennäköistä verrattuna siihen, että esim. kompura kärähtää. Sähkökatkoille ei 3- syötön taktiikka voi myöskään mitään..
Ei kai kukaan näin tee, mutta vastaus alkuperäiseen kysymykseen.
Toki kWh mittareita tarvitaan tässä kokoonpanossa 3 kpl jos kaiken kulutuksen haluaa tilastoida, mutta alkuperäinen kysymys oli kai kustannusriippumaton ;)
-
Jos nuo omat johdonsuojat laittaa kauppiaan näkemyksen mukaisesti mittarin jälkeen, tulee kaikki virta mittarin läpi mutta silti koko hoito ei pimene kerralla?
Useimpien lämpöpumppujen omissa ohjauskeskuksissa on omat moottori-tai johdonsuojat valmiina kompressorille,vastuksille ja ohjaukselle.
Jos lämpöpumpulle tuodaan sähkö kolmella syöttökaapelilla niin mitenhän lämpöpumpun pääkytkin tehdään?
Pääkytkin ennen mittaria, mittarin jälkeen 3 + 3 + 1 johdonsuojat?
-
Mulla maksoi erillinen ryhmäkeskus kaikkine johtoineen 400 €. Eli 2 rivinen jossa jäi tilaa 8:lle yksittäiselle sulakkeelle. Eli taulussa on pääkytkin, Malmbergin sähkömittari 3x 20A johdonsuojapakka, 3x16A johdonsuojapakka, 4 x 16A yksittäisiä johdon suojia 2 x 10A johdon suojat ja 2 vapaata paikkaa ja 3-vaihe vikavirtasuojakytkin. Johtoa tuli 10 m 5x6mm², jonka vedin pääkeskuksen 3x25A sulakkeilta rinnalle pääkeskuksen kanssa. Nyt jos olisin vetänyt nuo kaikki pääkeskukselta, niin tuo olisi kustantanut vähintään tuplaten johdotuksineen, kun nyt täytyi vain ahertaa 1 tuhti piuha pääkeskukselta. Ja aikaa säästyi vähintään 5 kertaisesti yksittäisiin vetoihin verraten. Aivan järjetön piuha sekamelska olisi vielä kaupan päälle pitänyt tunneloida erikseen. Jos 400 € tuntuu aivan poskettomalta hinnalta, niin kerää tarpeet jostain King Kongin nettisaitilta ja saat säästöä ainakin yli 50 € heti koska Malmbergin mittari maksoi jo 100€ päälle. Mulla on siis pelkästään kompuran sähköille mittaus ja nekin on ilman vikavirtasuojaa. Vastukset eivät ole vikavirtasuojauksen piirissä. Pumpun logiikka on myös ilman vikavirtasuojaa, joten muut vikavirtasuojatut eivät katkaise pumpun toimintaa lauetessaan.
-
Pääkytkin ennen mittaria, mittarin jälkeen 3 + 3 + 1 johdonsuojat?
Juurikin näin on oma pumppu kytketty. Silloin tulee kaikki sen kuluttama sähkö ylös.
Tuosta tulikin mieleen että tarvisiko kompressorin johdonsuoja olla sellainen malli missä kaikki kolme on toisiinsa yhteydessä? Eli jo yks napsahtaa niin kompura ei yritä nilkuttaa kahdella vaiheella. Tosin sillon taitaa olla jo myöhästä jos joku noista napsahtaa.... ::) Itsellä nuo ovat erillisiä mutta sillä ei ole mitään väliä kun koneessa on kuitenkin vaihevahti joka estää käynnistymisen jos vaihejärjestys tai joku vaihe uupuu. Mutta kaikissa koneissa tuota ei taida kuitenkaan olla....
-
Kyllä pitäisi olla juuri tuollainen 3:n pakka, jos vain mahdollista. Nykyisin kun on tripla kiskoilla vedetty, niin menee melkein automaattisesti. Vanhoja keskuksia on tietysti esim 3-rivisinä ja vaiheet menee sitten eri riveille.
-
Pääkytkin ennen mittaria, mittarin jälkeen 3 + 3 + 1 johdonsuojat?
Juurikin näin on oma pumppu kytketty. Silloin tulee kaikki sen kuluttama sähkö ylös.
.........
Viessmanissa tämä onnistuu kun laitteessa on valmiina liittimet syöttökentässä kolmelle jännitesyötölle ja sisäinen päävirtajohdotus sopii useammalle syötölle.
Toki Viessmanin voi kytkeä myös yhdellä syöttökaapelilla kun ketjuttaa syöttöliittimet.
Kuva ja (oudot)tekstit Viessmanin manuaalista.
Viessman syöttöliittimet (http://aijaa.com/YPe9KU)
Normaalisti lämpöpumpuissa on liitäntä yhdelle syöttökaapelille josta on sisäinen johdotus laitteen pääkytkimelle ja pääkytkimen jälkeen päävirta on ketjutettu 3-vaiheisesti moottorinsuojakytkimelle,vastuksien ja ohjauksen sulakeautomaateille.
Sellaista on aika työlästä muuttaa kolmelle erilliselle syöttökaapelille,joutuu ensin purkamaan alkuperäisjohdotusta ja lisäämään syöttöliittimiä.
Yleensä lämpöpumpussa on kompressorin moottorille moottorisuojakytkin jossa termisen ja magneettisen laukaisun lisäksi on aseteltava laukaisuvirta jatkuvalle virralle.
Käytännössä moottorisuojakytkin vastaa likimain D-käyrän automattisulaketta
Automaattisulakkeissa on ainoastaan terminen ja magneettinen laukaisu ilman säädettävää laukaisuarvoa,laukaisuvirta siis leimattu sulakkeeseen esim D10 tai C16
Pelkkä sulakeautomaatti ei kovin hyvin suojaa kompressoria kun siinä on oikosulkumoottori jolle on ominaista suuri käynnistysvirta,esim jos kompressorin virta on 6A niin sulake pitää D-käyrällä olla 3X10A ja C-käyrällä 3X16A että pysyy käynnistyksen ajan päällä.
Moottorisuojakytkimessä on tätä varten säädettävä laukaisuvirta ,eli jos virta on 6A niin laukaisuasetus säädetään myös 6A.
Alle 10A:n mottorisuojakytkin ei tarvitse etusulaketta koska niissä oikosulkuvirran kestoisuus on ääretön.
Tuosta tulikin mieleen että tarvisiko kompressorin johdonsuoja olla sellainen malli missä kaikki kolme on toisiinsa yhteydessä? Eli jo yks napsahtaa niin kompura ei yritä nilkuttaa kahdella vaiheella. Tosin sillon taitaa olla jo myöhästä jos joku noista napsahtaa.... ::) ,
Jos systeemissä on moottorisuojakytkin ennen kompressoria niin se laukaisee 2 minuutin kuluessa kahdella vaiheella pyörivän moottorin päävirran kaikkinapaisesti pois.
Jos moottorisuojakytkintä ei ole ja moottorisuojaus on sulakkeiden varassa niin sitten yhden vaiheen puuttuminen voi tehdä kompressorille korjaamatonta vahinkoa.
Esim jos moottorin virta on normaalikäynnissä 6A ja jos käynnin aikana yhden vaiheen automaattisulake laukaisee mutta kaksi muuta jää päälle niin kompressori saattaa jäädä pyörimään mutta hitaammin jolloin jättämä suurenee ja virta kasvaa.
Jos sulakkeina on C16 automaatit niin kompressorin kahden vaiheen virta voi nousta johonkin 14A:n tienoille ja se ei riitä laukaisemaan 16A:n sulakkeita mutta kompressorin moottorissa käämit alkaa kuumentua nopeasti ja ehkä 30min-1h päälläolon jälkeen joko kompressorin sisäinen lämpösuoja toimii tai sitten käämilakka sulaa ja silloin kompressori on entinen.
Kolmivaihe sulakeautomaatti olisi sikäli parempi että siinä katkeaa kaikki vaiheet yhtäaikaa vaikka vain yksi vaihe sulakeautomaatissa laukaisee.
Mielestäni maalämpöpumppu on senverran monipuolinen laitteisto että sille olisi hyvä olla oma pää(turva)kytkin koneikossa tai välittömässä läheisyydessä ja tuolla kytkimella pitäisi päävirta katketa kaikkialta lämpöpumpusta.
Jos sähkösyöttö tulee talon keskukselta useammalta eri sulakeryhmältä eikä lämpöpumpulla ole päävirtakytkintä jolla kaikki sähköt saa katkaistua yhdella kytkimellä niin tämä pitäisi kyllä merkitä selkeästi lämpöpumppuun sekä sähkökaappiin ettei tule vahinkoja.
-
Minulla on tuo NIBE F1245-8 pumppu käynyt tämän talven ja olis ajatuksena laittaa joku 500VA UPS laite tuohon ohjauspiiriin. Tarkoitus estää eletroniikkakorttien tuho pienissä ukkosen aiheuttamissa jännitepiikeissä, jos ei olla kotona tai muuten ehdi katkaista sähköjä pumpulta.
Kysynkin onko kellään tämän tapaista ratkaisua, tai muuta erillistä ohjauspiirin syöttöä.
Myös ryhmäkeskukseen varmaan kannattais laittaa kolmivaiheinen ylijännitesuoja mikäli saa mahtumaan tai sitten tähän pumpun syöttöön vaikka erilliseen koteloon. Onko kokemusta mitenkä pumppu käyttäytyy UPS:n kanssa sähkökatkossa.
Mitäs ollaan mieltä, onko tässä jotain toteuttamiskelpoista.
-
En yhtään tiedä mutta epäilys että ei onnistu. Kortit taitaa olla suht kestäviä kun ei ole oikein hajoillut. Mitä talven sähkökatkon aikana seurailin niin pumppu pysyi käynnissä nopean valojen sammumisen ja syttymisen aikana. Kompressorin ääni kerkisi vähän muuttua mutta näytössä pysyi sähköt päällä. Eli joku hyvin pieni konkka varmaankin on varmistamassa ohjauksen sähköjä jos tulee hyvin nopea sähkökatko vaan. Jos tulee sähkökatko ja sähköt tulee takaisin niin 5 minuuttia ensin lepuuttelee ja asteminuutit täytyy myös kulua loppuun että lähtee uudelleen lämmittämään. Täällä on ne vanhan malliset 3x20A sulakkeetkin vain. En tiedä kuuluisiko olla jotkut paremmat mutta eipä noita sulakkeita normaalisti ole palanutkaan. Korvaakos vakuutus noita ukkosvahinkoja? Joitakin suojia on jo valmiiksi pumpussakin.
-
Minulla on tuo NIBE F1245-8 pumppu käynyt tämän talven ja olis ajatuksena laittaa joku 500VA UPS laite tuohon ohjauspiiriin. Tarkoitus estää eletroniikkakorttien tuho pienissä ukkosen aiheuttamissa jännitepiikeissä, jos ei olla kotona tai muuten ehdi katkaista sähköjä pumpulta.
Kysynkin onko kellään tämän tapaista ratkaisua, tai muuta erillistä ohjauspiirin syöttöä.
Myös ryhmäkeskukseen varmaan kannattais laittaa kolmivaiheinen ylijännitesuoja mikäli saa mahtumaan tai sitten tähän pumpun syöttöön vaikka erilliseen koteloon. Onko kokemusta mitenkä pumppu käyttäytyy UPS:n kanssa sähkökatkossa.
Mitäs ollaan mieltä, onko tässä jotain toteuttamiskelpoista.
F1345 on tuo mahdollisuus.
Tarkista pumpun mukana tulleista sähkömanuaaleista miten asia on omassa laitteessasi.
Meillä tuon homman pilaa, se että maapiirin pumppu, 1-vaiheinen, on samassa syötössä.
Eli UPS pitäisi olla aika järeä, kun pumppu vie noin 7 Amp. plus starttipiikki.
Kait sen voisi siirtää syötön "eteenkin", mutta ei viitsi takuu laitteita ropata.
-
NIBE F1245-8 pumpun käsikirjasta kyllä löytyy ohjeet ulkoisen ohjausjännitteen kytkennästä ja mahdollisesta vikavirtsuojan asennuksesta. Keruupumpun teho on vain 87W. Tarkoitus olisi UPS:ta otaa myös syöttö tulevaan ilmaiskylmän puhaltimeen ja kiertovesipumppuun. Kysymys kuuluukin että meneekö NIBE häiriöön vai jatkaako jäähdytystä kunnes UPS:in akku loppuu. Toinen kysymys miten talvella käyttäytyy lyhyissä katkoksissa. En nyt saanut oikein selvää, että onko vaihevahtia tai jotain muuta, että vaatisi aina 3-vaihetta.
-
Mä laitoin nyt sellaisen 3 portaiden ylijännitesuojan taloon. Eli pääkeskukseen ensin yhdistelmä ja sinne pannuhuoneen keskukseen tulee hienosuoja ja lisäksi logiikan virransyöttöön asennan pumpun sisään vielä yhdet hienosuojat. Eli järjestyksessä.
V50-B+C 3-280
V20-C +NPE-280
USM-A art.Nr 5092 451
Kaikki nuo Bettermannin tuotteita ja tuo V20 on siis ylimääräinen hienosuoja ja USM asennetaan mahdollisimman lähelle suojattavaa kohdetta, eli kytketään rinnan sinne mlp:n yksivaihekytkentään. Tai haetaan logiikan syöttöjännitteen juuri. Tämän USM palikan voi siis asentaa myös pistorasian sisälle sellaisissa kriittisissä pisteissä kotonakin. Tällaista suojausjärjestelmää uskallan suositella laitettavaksi melkein joka mökkiin. Tuo USM saattaa monelle olla uutta tietoa, mutta kannattaa tutustua. Tuo U on muuten saksalainen Y, muttei jaksa ettiä asciitä sille. Jos itse suunnittelisin näinkin kalliita sähkövehkeitä kun maalämpöpumput on, niin laittaisin kyllä tuollaisen sinne automaattisesti mukaan.
-
Mulla on myös tuollainen ensimmäisenä listassa oleva mittauskeskuksessa
(http://www.electricautomationnetwork.com/IMAGENES/OBO_BETTERMANN/5093627.jpg)
-
mää oon vähä ajatellu että kun kaikki narut (muuntajalta asti) ei ole ilmassa vaan mullan alla niin antaa olla suojat olematta, kun ei niitä ole alumperinkään laiteltu, eli siis ei ole tullut mieleen laittaa 'jälkitoimituksenakaan'.
tiedä sitten tuota riskin suuruutta ::) 'kop kop'
-
Tuo V50-B+C 3-28 tai vastaava menee kyllä harkintaan ja pitää kysellä hintaa. Noihin loppupään suojiin en oikein usko, olen muutamia asennellut heikoilla tuloksilla. Enempi uskon tuon UPSin tappavan piikit. (korjaus) Pienen tarkastelun jälkeen tuo usko alkoi hiipua tähän ofline upsiin kun tuo akkusähkö tulee käyttöön vasta sähkökatkon tapahduttua, johon asti pistorasiat on vain suojattu ylijännitesuojilla. Pitää tutkailla vielä asiaa.
Jäi tuossa mainitsemata , että on 0,4km AMKA-linjaa muuntajalta.
-
Jäi tuossa mainitsemata , että on 0,4km AMKA-linjaa muuntajalta.
kyl määki tommoseen tuuppaisin vähintään 'raakasuojaa' ...noiden bettermannien lisäksi on ainakin Phoenix-vaihtoehto, välistä niillä on ollu jotain kampanjoita...
-
No nyt on laitettu V50-B+C 3-280 1+2 luokan ylijännitesuoja pääkeskukseen joka on lämmönjakohuoneessa. Päävirtasyöttö on 3x16A sulakkeilta ja varustettu pääkontaktorilla sekä turvakytkimellä. Ohjauspiirin 10A:n syöttö on varustettu turvakytkimellä, 30mA vikavirtasuojalla ja USM-A hienosuojalla. NIBE F1245-8 oli liittimet valmiina ulkoiselle ohjausjännitteelle ja ohje kuten tuolla yllä jo mainitsin. Pääkontaktori avautuu myös jos ohjauspiirin jännite katkeaa. Se UPS asia on nyt hylätty, kun tarvitaan sitä kompressoria lämpimän veden tekoon kesälläkin. Tarkoituksena on kytkeä sähköt pois kesällä turvakytkimistä jos ollaan pitempään pois kotoa tai jos ukkonen lähestyy. Olihan tuossa yksi ehdotus että laita kytkennät pistotulpilla niin ei jännite hyppää. On nämä kytkimet kuitenkin helpompia käännellä, että näillä mennään. Täytyy vielä tarkistaa tuo kiinteistövakuutuksen kattavuus näiden ukkosvaurioiden osalta.
-
Pistotulppa on paras suoja.
Salama hyppää ihan helposti kytkimen pienen kärkien välin yli.
-
No nyt on laitettu V50-B+C 3-280 1+2 luokan ylijännitesuoja pääkeskukseen joka on lämmönjakohuoneessa. Päävirtasyöttö on 3x16A sulakkeilta ja varustettu pääkontaktorilla sekä turvakytkimellä. Ohjauspiirin 10A:n syöttö on varustettu turvakytkimellä, 30mA vikavirtasuojalla ja USM-A hienosuojalla. NIBE F1245-8 oli liittimet valmiina ulkoiselle ohjausjännitteelle ja ohje kuten tuolla yllä jo mainitsin. Pääkontaktori avautuu myös jos ohjauspiirin jännite katkeaa. Se UPS asia on nyt hylätty, kun tarvitaan sitä kompressoria lämpimän veden tekoon kesälläkin. Tarkoituksena on kytkeä sähköt pois kesällä turvakytkimistä jos ollaan pitempään pois kotoa tai jos ukkonen lähestyy. Olihan tuossa yksi ehdotus että laita kytkennät pistotulpilla niin ei jännite hyppää. On nämä kytkimet kuitenkin helpompia käännellä, että näillä mennään. Täytyy vielä tarkistaa tuo kiinteistövakuutuksen kattavuus näiden ukkosvaurioiden osalta.
Olet tehnyt kaikki, mitä vakuutuksen ottajalta voidaan kohtuudella vaatia ehkäistäksesi ennakolta laitevauriot ylijännitteen osalta. Suoralta salaman iskulta voi jo olla työlästä järjestää vaijereita tontille. Tuon USMin kohdallahan on idea viedä se mahdollisimman lähelle suojattavaa pistettä, jolloin johtimien haaroittuminen jo ennakolta pyrkii pienentämään pulssia ja vastus johdoissa auttaa myös. Nuo suojat sitten myös toimivat sitä paremmin, mitä parempi on maadoitus. Mulla on esim talo maadoitettu 2:lla 50 m vaijerilla ja sen lisäksi betonianturan ja lattian verkot ottaa potentiaalin vastaan. Myös pannuhuoneen ryhmäkeskus on vedetty perusvaijerilla maahan, eikä pelkällä 5 x10 Kaapelilla. Vakuutuksen omavastuuosuudesta ajattelin kyllä välttyväni vahingon sattuessa. Mulla on kerran iskenyt varsin rajusti ja esim keskuspölyimurin putkesta löi luukun auki ja 1,5m lieskat. Samalla kaikki puhelin johdot hävisivät olemattomiin ja rasioissa oli kirkas kupari kuorrutus.. Kaikki puhelinlaitteet hajosi, mutta vain yksi kasetti nauhuri vaikeni. Avasin tuon nauhurin ja sieltä oli piirilevyltä palanut kuparit pitkin kansia yhdestä kohtaa. Kolvasin siihen koemielessä paukkulankaa yli ja soitin toimi. Linjan päässä naapurilla ei jäänyt yhtään sähkölaitetta ehjäksi. Porakaivon pumppuja myöten ja palohälyttimetkin vielä nerokkaan pakollisen sähköliitännän takia paloivat. En tiedä pystyykö mikään laite tuollaisessa iskussa enää suojaamaan, mutta aika monta kymmentä kiloampperia nuo lupaavat syödä, kunhan maadoitus vain kantaa. Eli loppupeleissä kaikki lepää niiden maadoitus kupareiden varassa ja jokainen alakeskus pitäisi maadoittaa mahdollisimman hyvin.
-
No nyt on laitettu V50-B+C 3-280 1+2 luokan ylijännitesuoja pääkeskukseen joka on lämmönjakohuoneessa. Päävirtasyöttö on 3x16A sulakkeilta ja varustettu pääkontaktorilla sekä turvakytkimellä. Ohjauspiirin 10A:n syöttö on varustettu turvakytkimellä, 30mA vikavirtasuojalla ja USM-A hienosuojalla. NIBE F1245-8 oli liittimet valmiina ulkoiselle ohjausjännitteelle ja ohje kuten tuolla yllä jo mainitsin. Pääkontaktori avautuu myös jos ohjauspiirin jännite katkeaa
Vikavirtasuojan käyttöä ohjausvirtapuolella kannattaisi vielä harkita.Jos toi VVs laukaisee niin lämmitykset on totaalisesti pois ei mene päälle ennenkuin ne käydään manuaalisesti virittämässä.
Ohjausvirtapuolella kun on usein 24VDC virtalähteitä ja niissä tasasuuntauksen jälkeen suodatuskonkkia (elektrolyytti) ja noiden konkkien toinen potentiaali on yleensä GND joka on galvaanisesti yhteydessä PE (maa) potentiaaliin.
Kun tuollainen konkka latautuu tai purkautuu jonkin jännitenotkahduksen yhteydessä niin sen virta tulee verkkosähkön vaiheesta mutta paluuvirta ei meno N johtoa vaan PE johtoa takaisin ja jos tämä virta ylittää 30mA niin vikavirtasuoja tekee aiheettoman laukaisun ja silloin tipahtaa kaikki lämmitykset pois.
Tämä mahdollinen ei toivottu VVs laukaisu on helppo testata kun lämpöpumpun taukojakson aikana katkaisee ja kytkee lämpöpumpun pääkytkimestä sähköt esim 5-6 kertaa peräkkäin päälle ja pois.
Jos tuon testin aikana VVs laukaisee niin silloin laukaisu voi tapahtua myös jakeluverkon virtakatkon seurauksena ;)
-
Vikavirtasuojan laukeaminen tai NIBEN sähköinen vikaantuminen ei tässä minun kytkennässä kylmennä vielä taloa. Mulla on se 300l haato puskurina johon vaihdoin 6kW vastuksen joka kytkeytyy päälle jos huonelämpö alittaa 18 astetta. Tämän teho riittää 25 asteen pakkasille saakka. Ohjaus olohuoneen säätimellä ja omalla kiertovesipumpulla (oma säätöpiiri). Kuva kytkennästä on tuolla ilmalämmitys ja maalämpö osiossa vastaus #48. Vesihän pitää tietysti pysyä putkistossa, lämpöjohtopumppu ja kiertoilmapuhallin toimia. Kolmitieventtiilin voi ottaa käsisäädölle jos on kotona. Sitten jos talon lämpö laskee alle 15 astetta robottipuhelin soittelee minun ja vaimon kännykkään kunnes saa kuittauksen. Turvakytkimien kosketinvälejä ja jännitekestoisuutta en nyt ole selvitellyt, jonkun normin mukaan niitä varmaan valmistetaan ja koestetaan. Loistevalaisimista tulee aika hyviä piikkejä jos piikintappokondensaattori on pois tai poikki. Tälläisiä kokeita en nyt tietenkään lähde tekemään. Niin turvakytkimien pätkiminen ei laukaissut vikavirtasuojaa. Onhan tässä kesä aikaa katsoa miten toimii sähkölaitoksen sähkökatkoissa.