Avataanpa tällainen ketju, kun omalla työmaalla käynnisteltiin pari viikkoa sitten kuulemma ensimmäinen tai ainakin ensimmäisiä F1255-pumppuja Suomessa. tällä hetkellä ei vielä ole mitään sanottavaa toiminnasta, sillä talo on vielä rakennusvaiheessa, mutta palaan kyllä kokemusten kera kunhan tietoa on enemmän. Onko muita tällaisen laitteen tilanneita?
Oma kokoonpano siis on:
Nibe F1255 4-16 kW inverter maalämpöpumppu
Nibe UKV 200 puskurivaraaja
KBR-32 täyttöryhmä
Nibe POOL 40 uima-allasohjaus
Jäspi VLM 100S lisäkäyttövesivaraaja
Ulkoallas lämmönvaihdin
Ja porattu reikä kokonaissyyvyydeltään 220m, aktiivisyvyys 196m.
Oma kokoonpano siis on:
Nibe F1255 4-16 kW inverter maalämpöpumppu
Nibe UKV 200 puskurivaraaja
KBR-32 täyttöryhmä
Nibe POOL 40 uima-allasohjaus
Jäspi VLM 100S lisäkäyttövesivaraaja
Ulkoallas lämmönvaihdin
Ja porattu reikä kokonaissyyvyydeltään 220m, aktiivisyvyys 196m.
Allasvaihdinta on tarkoitus käyttää ulkoporealtaan lämmitykseen, ainakin osaksi jotta sähköä ei kuluisi niin järjettömästi. Talossa pinta-alaa n. 300m2, tilavuutta noin 1000m3. Kovasti kehuvat tuota tekniikkaa ainakin, toivottavasti toimii myös kehujen mukaisesti!Ainakin riittää pumpussa teho ja ilmeisesti riittää kaivokin.
Täällä ois yksi jo käytössä. Meni 8viikkoa että saatiin kone Ruotsista. Tähän mennessä ei ole moitteen sanaa mutta käyttökokemusta vasta reilu kuukausi. Tässä ketjussa lisää ja muutama kuvakin : http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?PHPSESSID=595e08ad45078b226cbb786af74d93eb&topic=5083.0 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?PHPSESSID=595e08ad45078b226cbb786af74d93eb&topic=5083.0)
Selvittelyn jälkeen kävikin ilmi että 1,5-6kW pumppu, todellisuudessaan onkin 1,5-8kW. Annetut db ylittyy 8kW ja siksi teho supistettu 6kW:iin. Myös maahantuoja kertoo softan käytön, jolla koko tehoalue otetaan käyttöön, olevan mahdollista.
Pumppu siis lähti tilaukseen, josta koko tehoalue otetaan käyttöön. Äänellä ei väliä, sillä sijoituspaikka pannuhuoneessa, kaukana elintiloista.
3-12kW pumppu saapuu markkinoille vasta alkuvuodesta 2016.
Mikäs näissä on uusin softaversio?
Täällä on versiohistoria jossa viimeisin softa on 17.2.2015 (http://www.biawar.com.pl/component/rsfiles/podgl%C4%85d?path=strefa_partnera%252Foprogramowanie%252Fpompy_ciepla%252FHistoria%2Bzmian%252FVersion%2Bhistory%2BF1155%2BF1255-exp%2B17.02.2015.pdf)
Täällä joku on puhunut että softauksen jälkeen minimi taajuus olisi 26Hz... Onko tuossa mitään perää?
After the latest update of 16kW, it is now 26 Hz minimum compressor frequency. Why have they increased so much from the 20? What is the maximum frequency of the pump? (http://www.varmepumpsforum.com/vpforum/index.php?topic=53073.msg624280#msg624280)
Manuaalissa taajuuksista on mainittu näin:
F1255-6: 20 – 120 Hz
F1255-16: 20 – 102 Hz.
Näyttäisi tulleen uusi päivitys loppukuusta. Täytyy tänään kokeilla asentaa. Uplinkin kautta saa ladattua .
Version päivitys -> 6881R5
Smart price adaption tuli näköjään lisänä. Laitoin logituksen päälle ja näytti sielläkin olevan jotain uutta. Ja alla lista muutoksista.
Meneekö päivitys ilman ongelmia? Huomenna tulee F1255 pihaan, ke porataan reikä ja asennus varmaan maanantaina :-) Ei taideta vkl vasten aloittaa asennusta kun pitäisi asuakin talossa.
Jos kuvaamasi katkotilanne oli jatkuvan "käynnin aikana", niin käyttöveden teon jälkeen putkistossa menee muutama litra "käyttövesikuumaa" vettä ja se voi aiheuttaa asteminuuttien menon nollaksi.Kait tossa vaihtotilanteessa on sentään automaattisesti tommosen käyttövesikuuman 'pois suodatusta' ettei sekottele laskentoja...
Tässä on/off - pumppaajan ajatuksia aiheesta....
Veikkaan että algoritmissa on aina mukana asteminuutit.
Kun on kylmempää, niin taajuutta ohjataan siten, että kone tuottaa käyrän mukaista vettä ja jos asteminuutit pyrkii nollaan, niin taajuutta pienennetään aina minimikierroksille ja toisinpäin, jos asteminuutit kasvaa liiaksi niin taajuutta lisätään.
Eli asteminuutit seilaa joidenkin arvojen välillä.
Vielä asteminuuteista: itse olen ollut havaitsevani, että ulkolämpätilan ollessa suht' vakaa Nibe seuraa asteminuutteja varsin tarkkaan: lähes systemaattista kuviota nollan ja asetetun asteminuuttirajan välissä.
Sitten on näitä syystä tai toisesta läpilyöntejä asetetun rajan läpi, mulla 7 kertaa viimeisen 4 vko aikana. Asteminuutit saattavat seilata hyvinkin kauan, jopa yli 24 h, alle asetetun raja-arvon. Näin kävi viimeisen vuorokauden aikana. Vaikuttaa siltä, että invertteri-Niben softa on 'asetettu' aika passiiviseksi seuraamaan alenevaa lämpötilaa - eli kylmetessä kylmenee myös sisällä. Mitä mieltä olette?
Asteminuutit saattavat seilata hyvinkin kauan, jopa yli 24 h, alle asetetun raja-arvon. Näin kävi viimeisen vuorokauden aikana. Vaikuttaa siltä, että invertteri-Niben softa on 'asetettu' aika passiiviseksi seuraamaan alenevaa lämpötilaa - eli kylmetessä kylmenee myös sisällä. Mitä mieltä olette?
Mulla legionellakuumennusten yhteydessä tulee aina nipussa Invertterihälytys tyyppi II, Korkea lauhduttimen menolämpötila ja Korkea lauhduttimen tulolämpötila.
Johtunevat siitä että pikkunibe joutuu tekeen kuumennuksen kompuralla niin sanotusti tappiin asti, koska lisäys on estettynä.
maalämmittää:
Mielenkiintoista. Näkyykö sulla legionellalisäyksen vastuksenkäyttö lisäyksen aikakertoimessa? Mulla on tuo kerroin pysynyt 0.0:ssa
vaikka legionellaa on tapettu pumpun käynnistyksen (22.7) jälkeen jo viidesti. (Korotuksen arvona tosin tehdasoletus 55)
Tarkkailin Niben toimintaa ja näyttäisi aikalailla tähän tapaan menevän. Asteminuuttien lähentyessä nollaa lähti menolämpötila laskuun ja meni alle laskennallisen jolloin taas asteminuutit kasvoivat. Tosin kompressorin taajuus pysyttelee samoissa lukemissa( 20hz). Kyllä tämä Niben sielunelämä tässä vähitellen alkaa aukeamaan. ;)
Tutkin hieman dataa omasta F1255 pumpusta ja sehän käy käytännössä koko ajan. Käynnistyksiä on 0-4 päivässä. Onko tämä normaalia?
Pumppu ollut käytössä kuukauden ja alussa oli käynnistyksiä enemmän päivätasolla, mutta nyt tuntuu käyvän koko ajan.
Onkohan ulkolämpötila sen verran laskenut että pumppu käy jatkuvasti minimiteholla? Nyt vaan sää lämpeni jo uudestaan. Eli noin 4-5kW teho riittäisi pitämään talon lämpimänä. Tai nyt tuulinen sää lisää vähän kulutusta.Sähkölattialämmitykset on edelleen päällä (keittiö & ruokailutila, vessa, kylppäri), tosin olen niitä pudottanut vähitellen. Tällä viikolla saadaan vasta yläkerta kytkettyä mukaan maalämpöön (siellä on siis sähkölämmitys, 3 patteria). Putkimies on parhaillaan hommissa ja huomenna pitäisi olla valmista, sinne piti vetää uusi runkolinja. Eli kuormaa tulee pumpulle lisää n. 60 m2 ja 3 kpl pattereita.
Oliko jossain huoneissa käytössä vielä sähkölattialämmitystä vai onko laitettu lämmitys pois? Jos lattiat lämpeää, niin voisi laittaa pienemmälle että saisi maalämpöpumpulle vielä lisää kuormaa.
Patteritermostaatit saisi olla täysin auki, tai voi ne termostaatit ottaa kokonaan poiskin.
Täällä on myös perussäädöissä eli -60. Nuo asteminuutitkin vaikuttaa hyvin erilailla miten puskurivaraaja on kytketty ja onko sitä bt25 menolämpötila-anturia kytketty. Täällä on läpivirtaava puskuri eli kuuma tulee alas ja pattereille lähtee ylhäältä. Ja yläputkessa on tuo bt25 anturia vastaava lämpöanturi kiinni.Ei ole erillistä kiertovesipumppua pattereille ja on minusta kyllä tulo (pumppu) on ylhäällä ja meno (patterit) alhaalla, siis puskurissa? Antureista on oikein tiedä, täytynee tutkia. Uplink sanoo että on meno BT2 ja paluu BT3.
Kun anturia ei ollut vielä kiinni, niin sai asteminuutit olla tapissa, jotain -250 ja sekään ei vastannut vielä samaa kuin tuo -60 ja anturi eri paikassa.
Eli voi varmaan invertterilläkin tuota asteminuuttilukua koittaa muuttaa, vaikka -120 ja seurata että onko mitään eroa. Täällä on käytössä pelkkä maalämpöpumpun kiertovesipumppu, mutta en tiedä sitten miten tuo teidän ukv200 on kytketty, taitaa olla oma kiertovesipumppu pattereille?
Lähinnä olen miettinyt asteminuuttien merkitystä invertteripumpulla, nyt on perussäädöissä eli -60.
Veikkaisin että asteminuutteja lasketaan aivan samalla tavalla kuin on/off pumpullakin. Enemmän tuo taitaa merkata silloin kun pumpun minimi lämmöntuotto on suurempi kuin asunnon kulutus jolloin pumppu käyttäytyy kuin on-off pumppu...
Onpas teillä vähän käynnistyksiä! Minulla f1255 käynnistelee vähän väliä. Onkohan jokin asetus pielessä?
Kuva liitteenä
Onpas teillä vähän käynnistyksiä! Minulla f1255 käynnistelee vähän väliä. Onkohan jokin asetus pielessä?Eikös tuo ole vaan niin että tehontarve tällä haavaa on pienempi kuin pumpun minimiteho, sen takia joutuu pysähtymään?
Kuva liitteenä
Eikös tuo ole vaan niin että tehontarve tällä haavaa on pienempi kuin pumpun minimiteho, sen takia joutuu pysähtymään?
Se 20Hz taitaa olla tuon pumpun minimi taajuus (teho).
Toissapäivänä vasta sain kytkettyä autotallin lattialämmityksen kierron mukaan. Siinäkin on vielä ilmaa aika paljon linjoissa, joten ei tahdo kiertää vielä talliin saakka. Katsotaan kun saan tallin lämmöt ylös ja kelit jäähtyy. Tulikohan hankittua turhan järeä pumppu? :'( On tuossa kuutiota kuitenkin n. 900m3...
Support for flow meter.
•
Support for Smart home function.
FLM:
- Accessory menu FLM 5.3. Can now also set the pump speed.
- Improved control of FLM cooling; is now controlled by AZ1-BT50 sensor compared to previous
heat/ cool sensor BT74 (When upgrade to v7113R3, if FLM cooling is controlled by cool/heat sensor
BT74 is must be changed to AZ1-BT50 in AUX-in).
Hei,
Täällä foorumin uusi jäsen, F1255 4-16 ollut käytössä lokakuun alusta lähtien omakotitalossa, logituksen pistin juuri päälle. Opiskelen aihetta ja pääsemässä pikkuhiljaa kärrylle!?
Päivitin viime viikolla ohjelmiston uusimpaan versioon, 6881R5:een. Parin päivän päästä sain oudon, ei varsinaisesti hälytyksen, mutta Uplinkin terminoliassa infoviestin: Invertterihälytys tyyppi 1. Onko kenelläkään hajua/aavistusta/tietoa mitä tuo mahtaisi tarkoittaa?
Olisin kysynyt lämmönkeruupumpun toiminnasta. Ilmeisesti pumppu automaattiasennosssa pyrkii käymään nopeudellä, etttä lämmönkeruu sisään ja ulos erotus olisi 3-4 astettta. No nyt näin pakkasilla/pakastuessa kävi niin että pumppu kävi täysillä (ulkolämpötila -17), vaikka kompressorin taajuus pyöri 'vain' 60-80 Hz. Onko nyt niin, että tuo lämmönkeruupumppu itse asiassa on järjestelmän pullonkaula? Pitäisikö vaihtaa tehokkaampaan? Nykyisellään käytössä siis Niben vakiopumppu.
Jos keruun delta kasvaa yli 5C:n, niin silloin keruu voi olla pullonkaula.
Kaivoa sinulla on runsaahkosti.
Käsittääkseni tälläisissa tapauksissa lisätään toinen ns. piiskapumppu linjaan avuksi.
Voisiko tuon kokeilla lisäämällä hetkellisesti lämmöntarvetta, jolloin taajuus nousee max-arvoon.
Puolen tunnin testi paljastanee tilanteen.
Olisin kysynyt lämmönkeruupumpun toiminnasta. Ilmeisesti pumppu automaattiasennosssa pyrkii käymään nopeudellä, etttä lämmönkeruu sisään ja ulos erotus olisi 3-4 astettta. No nyt näin pakkasilla/pakastuessa kävi niin että pumppu kävi täysillä (ulkolämpötila -17), vaikka kompressorin taajuus pyöri 'vain' 60-80 Hz. Onko nyt niin, että tuo lämmönkeruupumppu itse asiassa on järjestelmän pullonkaula? Pitäisikö vaihtaa tehokkaampaan? Nykyisellään käytössä siis Niben vakiopumppu.
Delta ollut pikkuisen päälle 3, minimissään +2/-1. Jossain päin foorumia näinkin tuon 400 metrin nyrkkisäännön ja se jäikin pikkuisen huolestuttamaan varsinkin kun vaakavetoa meillä reilut 20 metriä noiden 2x180 metrin kaivojen lisäksi.
Selvisikö miksi keruupumppu kävi 100%:lla ?No eipä oikeastaan. Viime yönä kompressorin max käyntiaste 62 Hz, keruupumppu tyypitti tuolloin 90% keruudeltan ollessa pikkusen yli 3 C. Olen edelleen sitä mieltä, että lämmitysjärjestelmän pullonkaula on keruupumppu, vaikkakin se ei vielä sitä ole näillä asteilla (-19). Olikohan niin, että maalämpö mitoitettiin alunperin laskennallisesti -21 asteeseen ja sähkövastuksella -26 asteeseen (talo Espoossa).
No eipä oikeastaan. Viime yönä kompressorin max käyntiaste 62 Hz, keruupumppu tyypitti tuolloin 90% keruudeltan ollessa pikkusen yli 3 C. Olen edelleen sitä mieltä, että lämmitysjärjestelmän pullonkaula on keruupumppu, vaikkakin se ei vielä sitä ole näillä asteilla (-19). Olikohan niin, että maalämpö mitoitettiin alunperin laskennallisesti -21 asteeseen ja sähkövastuksella -26 asteeseen (talo Espoossa).
No eipä oikeastaan. Viime yönä kompressorin max käyntiaste 62 Hz, keruupumppu tyypitti tuolloin 90% keruudeltan ollessa pikkusen yli 3 C. Olen edelleen sitä mieltä, että lämmitysjärjestelmän pullonkaula on keruupumppu, vaikkakin se ei vielä sitä ole näillä asteilla (-19). Olikohan niin, että maalämpö mitoitettiin alunperin laskennallisesti -21 asteeseen ja sähkövastuksella -26 asteeseen (talo Espoossa).
Eiköhän keruu saa pyöriä aina täysillä. En ole törmännyt lämpöpumppuun jossa tuo kierto olisi liian nopea. Deltaksi siis 2 niin pyörii aina täysillä.
Tuossa on vaan sellainen homma että jos tehokasta liuospumppua pidetään täysillä ja kone käy osateholla se alkaa jo laskemaan hyötysuhdetta jos pumpuissa ei ole nopeuden säätöä. Tutkimuksissa missä on käsitelty invertteri koneita tuo asia todetaan varsin yksioikoisesti.
Olen ymmärtänyt, että oletusasetuksilla (400, 100) menee päälle jos asteminuutit menee yli tuon 400?
Pitäiskö tämä jotenkin korreloida keruun läpötilan kanssa? Tyyliin jos keruu sisään menee miinukselle niin säätää vastuksen käynnistymään aiemmin ja suojaa kaivoa? Mitä kokemuksia muilla on, onko vastukset käytössä ja miten?
Juuri noin, että vastus menee päälle kun -400GM alituu.
Tarkoitinkin lähinnä, että nyt kylmällä asteminuutit minimissään tuntuvat olevan n. 350. Pitäisikö säätää vastus menemään päälle jo esim. 300? Tosin ei minulla tuleva keruu ole vielä miinuksella, joten ei vielä ongelma. Mutta on uusi kaivo ja kuulemma jäähtyy parin ensimmäisen vuoden aikana. Jos siis keruun tulo menisi miinukselle, voi sitä auttaa ottamalla vastuksen käyttöön aikaisemmin?
Eipä oo pahan kohtuutta... toiset yrittää "väkisin" laittaa vastuksia päälle ja tällä ne paukkuu väkisin päälle kun pakkaset lähenee -20€ :(No ei nyt ihan noin :-) Ollut maalämpö vasta pari kuukautta ja lisää ymmärrystä haen. Sinänsähän tilanne on erinomainen, melkein -30 C ja ei tarvinnut vielä vastuksia! Lähinnä ajattelin, että jos tulee tarve saada vastukset päälle (esim. keruun lämmöt menee liian alas), niin miten toimitaan.
-8 kompressori sammuu, mutta ei siitä varmaankaan vikatilaa tule. Kone yrittää hetken päästä uudelleen kompressorilla ja sähkövastusten yhteiskäytöllä.
No ei nyt ihan noin :-) Ollut maalämpö vasta pari kuukautta ja lisää ymmärrystä haen. Sinänsähän tilanne on erinomainen, melkein -30 C ja ei tarvinnut vielä vastuksia! Lähinnä ajattelin, että jos tulee tarve saada vastukset päälle (esim. keruun lämmöt menee liian alas), niin miten toimitaan.
Jep. Mökin lämmöntarve on pienempi kuin lämpöpumpun tuottama minimiteho. Epäilen että kyseessä on 16kW toosa. Jos näillä 0 keleilläkin kone käy minimitehoillakin arviolta 65% ajasta minimiteholla niin pumpun mitoitus on taitaa olla melko ronski tehontarpeeseen nähden. Tällöin vain menetään ne edut mitä invertteriltä odotetaan. Joskus taisin sanoa että mielestäni tuo 16kW kone on parhaimmillaan kohteisiin missä tehontarve on-off koneilla 12kW tai yli.
Mutua:
Oletetaan että käyntiaika nyt 65% ajasta. Tästä käyttöveteen 5%. Mökki pärjää ilman lämmittämistä 17 asteeseen. Tällöin lämmittämistä tarvitaan graafin mukaan (ulkolämpötila noin -2 astetta) 19 astetta. Jos lämmöntarve lineaarinen niin kone käy yhtäjaksoisesti vasta -13 asteessa. Tämä on puhdasta *mutua* koska lähtötietoja tarvii arvailla melko paljon.
Valaisisiko Teg millaisesta kohteesta ja koneesta kyse? Ja kerrohan myös kun pakkaset kiristyy että missä lämpötilassa kone alkoi käymään tauotta. Haluan huvikseen tietää osuuko mutuiluni sinnepäinkään. :D
Toissapäivänä vasta sain kytkettyä autotallin lattialämmityksen kierron mukaan. Siinäkin on vielä ilmaa aika paljon linjoissa, joten ei tahdo kiertää vielä talliin saakka. Katsotaan kun saan tallin lämmöt ylös ja kelit jäähtyy. Tulikohan hankittua turhan järeä pumppu? :'( On tuossa kuutiota kuitenkin n. 900m3...
Lattialämmityksen piirit säädin siten että paluulämpötila olisi sama jokaisessa piirissä - se kai lienee oikea tapa, kun virtausmittareita ei ole jotta voisi suunnitelmia seurata...
Itseasiassa tuo ei liene oikea tapa.
Oletteko jo päivittäneet uuteen ohjelmistoon, näyttää Nibe Uplink:issä tarjoavan versiota 7312? Illalla ajattelin tehdä, en uskaltanut tossa kovilla pakkasilla.Itse päivitin ennakkoluulottomasti aatonaattona, ihme kyllä ei tullut mitään yllätyksiä :o
Näkyvin muutos lienee keruupumpun uudet asetukset, "auto" asennon rinnalle on tullut uusi kiinteä deltan säätö.Oletko kokeillut tuota uutta ominaisuutta? Kuulostaa järkevältä?
Oletko kokeillut tuota uutta ominaisuutta? Kuulostaa järkevältä?Aloittelevana pumppaajana olin ollut siinä uskossa että auto olisi pyrkinyt kiinteään deltaan, mutta nyt kun katselee lokeja pidemmältä aikaa ja tuli kunnon pakkaset niin auto näyttäis sisältävän jonkunlaista kaivon säästämislogiikkaa(?) ja pienentää hieman deltaa keruupiirin kylmetessä. Nyt sais kokeneemmat ottaa kantaa että onko tuohon deltan pienentämiseen jotain muita syitä?
Aloittelevana pumppaajana olin ollut siinä uskossa että auto olisi pyrkinyt kiinteään deltaan, mutta nyt kun katselee lokeja pidemmältä aikaa ja tuli kunnon pakkaset niin auto näyttäis sisältävän jonkunlaista kaivon säästämislogiikkaa(?) ja pienentää hieman deltaa keruupiirin kylmetessä. Nyt sais kokeneemmat ottaa kantaa että onko tuohon deltan pienentämiseen jotain muita syitä?
Yleensä on puhuttu että turbulenttinen virtaus kaivossa tehostaa lämmönkeruuta....Tarvitaako kylmemmällä keruunesteellä suurempi virtaus että pysytään turbulenttisena?
Tarvitaako kylmemmällä keruunesteellä suurempi virtaus että pysytään turbulenttisena?
Katselin lokeja ja näyttäis että pumpun käydessä tyhjäkäyntiä(20Hz) on liuospumppu 1%:ssa ja dT n. 3.5, tehojen hieman noustessa kasvaa dT n. 4:ään, taitaa syvä kaivo rajoittaa deltaa tyhjäkäynnillä. Ihan suoraa korrelaatioita ei käyrissä näy kompressoritaajuuden, keruun meno- ja paluulämpötilojen sekä niiden erotuksen suhteen. Mutta 8.1. kovilla pakkasilla oli 12h keskiarvo deltalle 2.8 ja kiertopumpussa vielä varaa muuttaa kierroksia kumpaankin suuntaan joten vaikuttais että tuo alhainen delta oli ihan haluttu. Tuon 12h keskiarvo viinalle oli 1.2/-1.6. Suurimman osan näiden ääritapausten välisestä ajastaan asettuu delta joko kolmeen tai kolmeen ja puoleen tuolla automaattiohjauksella.
Nyt aloin kuitenkin ihmettelemään, miksi tuo kiertovesipumpun nopeus on vain 1%. Tukailin eilen illalla ja maximissaan kävi 4%. Automaattiasetus on päällä ja ollut koko ajan. Laskeeko se tuon nopeuden meno ja paluulämpötilan deltan perusteella?
Moi,
Tiedoista puuttuu laskettu menolämpötila (pyynti) ja paluulämpötila?
t. Ari
Laskee. Ilmeisesti systeemissä on ulkoinen kiertopumppu joka myös kierrättää vettä? Puskurivaraaja?
Auto-asetuksella ohjailee tuota lämpöeroa niin, että lämpöisemmällä kelillä ero on pienempi ja kylmemmällä isompi. Sitä pystyi jostain valikoiden syövereistä säätämään.
Vieläkö käyttäjä teg on linjolla ? Millä ulkolämpötilalla pumppu alkoi käymään yhtäjaksoisesti? Ihan mielenkiinnosta kyselen....
Nyt ulkolämpötila on 8-9 astetta pakkasella ja edelleen pumppu käy jatkuvasti (ja jopa asteminuutit kasvavat 20Hz käyntitaajuudella).
Paljonko on se litramäärä tuolla minimiteholla? Tuo on muuten hieno homma tuo liuoksen kierron ohjaus. Sopii kuin nenä päähän invertterin toimintaan.Hyvä kysymys, joku viisaampi laskenee sen näistä, helppo kattoo tuoreet lukemat kun pumppu hiippailee tuolla juurikin tyhjäkäynnillään:
No niin. Tuon kun vertaa siihen pumpun tarvitsemaan minimivirtaamaan, niin tuohan on prosentteina jotain 25%, eikä esim 1%.Hieman kärjistäen ja korostaen epälineaarisuutta: virtaus neljäsosa, tehonkulutus neljäskymmenesosa.
Ainut muutos minkä heti huomasin oli tuo parantunut kompressorin lämmittimen toiminta. Pumpun tyhjäkäyntikulutus tippui 32 watista 9 wattiin,
eli ainakin nyt kun ulkolämpötila on +12.5C ja pumppu on pysähtyneenä, asteminuutit positiivisena, niin lämmitysvastus kytketään pois.
Tervetullut parannus, sillä näillä keleillä tulee invertterillekin off tilaa suuri osa vuorokaudesta. Tähän asti on lokitusten mukaan
Nibe polttanut lämmitysvastusta aina lepotilassaan, mikä on tuntunut aika turhalta.
Mietin joskus että miksi r407c koneissa tuota vastusta käytetään. Lieneekö se sitten syynä että kompressori öljy on jotain muuta tyyppiä kuin R410A kylmäaineen kanssa käytettävä pölyesteriöljy? Esim viskositeetti on suurempi? Saisihan tuotakin optimoitua ainakin lämpöanturilla kompressorin alaosassa... Lisäksi käynnistyksen ennakointi ;)Olen tuota ihmetellyt hieman itsekin. Laskin lomareissuamme varten hieman sisälämpötilaa ja pumppu vie tuon kompuralämmityksen takia 0,74kWh/vrk tekemättä mitään, turhan paljon.
Vastus ei liene päällä kun kone käy?
Näyttää tulleen uusi softaversio taas 7312R8. Ei suuria muutoksia edelliseen...Näyttää uudessa softassa olevan min kompressorin taajuus asetettu 30 hz!?
Näyttää uudessa softassa olevan min kompressorin taajuus asetettu 30 hz!?
Tykittää menemään koko lämmitys syklin 30 hz, käyttöveden tekoon käyttää 35-37 hz. Mikähän tässä ideana., >:(
Kun lukee tuota uuden softan muutoksia, niin siinä ei mainita kuin minor bugfixes and improvements.Logintutkijan näyttää että laskennallinen minimi teho 30 hz on n 6kw. Ennen päivitystä minimi teho 20 hz oli n 4 kW.
No joka tapauksessa mulla aikaisemmin hyppi tasaisin väliajoin 20 - 30 hz. Täytyy katsoa logista mitä laskennallinen teho näyttää ja verrata sitä vanhaan logiin.
Tervehdys kaikille.54 minuutin käyntiaika on varmaan aika hyvä. Asteminuutteja jos laittaa isommalle, niin saisi vielä kasvatettua.
Olis muutamia kysymyksiä viisaammille, kun meinaa olla pää pyörällä uuden pumpun kanssa.
1. kauanko kompuran tulisi käydä minimissään kerralla
2. kuinka paljon pumppu kuluttaa sähköä maximi teholla ilman vastuksia (sulakkeet on 16A ja nibeltä meinas että kestää olla vain 1kW lisävastus käytössä)
3. mikä on delta, dT tai jotain sinnepäin :D
4. saako nibe uplink:stä samaa dataa mitä usb:lle tallennettaessa
A 9(10) Maks. käyttövirta mkl. 0 kW sähkövastus (suositeltu varoke). rmsLainaus meni vähän epäselvästi. Eli 20A 2-4 kW vastukselle.
A 12(16) Maks. käyttövirta mkl. 1 kW sähkövastus (suositeltu varoke). rms
A 16(20) Maks. käyttövirta mkl. 2 – 4 kW sähkövastus (suositeltu varoke). rms
A 21(25) Maks. käyttövirta mkl. 5 – 7 kW sähkövastus (suositeltu varoke). rms
A 24(25) Maks. käyttövirta mkl. 9 kW sähkövastus, vaatii vaihtokytkennän (suositeltu varoke). rms
Lisäenergiateho 1/2/3/4/5/6/7
(vaihdettavissa
2/4/6/9 kW:iin)
http://www.nibe.fi/nibedocuments/17244/331299-1.pdf
sivu 65
Tervehdys kaikille.
Olis muutamia kysymyksiä viisaammille, kun meinaa olla pää pyörällä uuden pumpun kanssa.
....
Lämmityksen delta on pienehkö (3,9C), tavoiteltava arvo on n. 6C.
Onko pumpun nopeus kiinteä vai automaatilla ?
Automaatilla on. Mitäs sinne pitäis laittaa?
En ole uskaltanu hirveesti asetuksia muuttaa kun kaikki on ihan uutta... asteminuutit muutin -60 -》-130 kun kompura käynnisteli pari ensimmäistä päivää kokoajan.
Vuosi tulee täyteen saneerauskohteessa 1255 (1.5-)6 pikkupumpulla.
Talomme sähkönkulutuksen keskiarvo on ollut 2004-2015 n. 24,800kWh/vuosi
23.7.2015-22.7.2016 jäänee kokonaiskulutus alle 8700kWh:n, josta Niben osuus 2925kWh.
Uskomattoman pieni lämmityssähkön vuosikulutus.Täytyy suorittaa tarkistuslaskenta kunhan sähkölaitokselta tulee varmistetut lukemat heinäkuulle.
...
Virhe johtuu ilmeisesti juurikin tuosta talosi varsin hyvästä lämpöeristyksen tasosta.
Miten muuten Niben sähkö on mitattu? Riittääkö tietyn vaiheen mittaus jos vastuksia ei käytetä tai käyttö huomioidaan erikseen? Mikä olisi edullinen tapa?Tampereella Vera myy sähkölaitoksen käytöstä poistettuja mittareita muutamalla kympillä, meillä Niben kaikki kolme vaihetta
Täytyy suorittaa tarkistuslaskenta kunhan sähkölaitokselta tulee varmistetut lukemat heinäkuulle.Huomenna alkaa työt ja arkikiireet, joten pistän nämä luvut nyt omista lokituksista,
Huomenna alkaa työt ja arkikiireet, joten pistän nämä luvut nyt omista lokituksista,peukut noille lukemille, vettäkin kulunut ihan kohtuullisesti ... aika hyvä todiste yhdistelmästä:
mutta tarkkuus lienee riittävä:
Ensimmäinen täysi 12 kalenterikuukauden maalämmitysvuosi: 31.7.2015-31.7.2016
Koko talon sähkönkulutus: 8640kWh
josta
Nibe: 2869kWh
VLK30 - pieni tulistusvaraaja: 225kWh
ILP (Tossun arctic 35, arviolta 75% viilennykseen, loput lämmitykseen): 141kWh
Maaliskuussa oltiin viikko reissussa ja nyt heinäkuussa toinen viikko, lopun aikaa vuodesta
on lämmitys ja käyttöveden kulutus pysynyt ns. vakioina (2 aikuista + 11v/13v lapset).
Vettä kului taloudessa yhteensä n. 140m^3/a, ei tietoa kylmän ja kuuman veden suhteista.
Sähköaikaan kului vettä n. 150 kuutiota, osa pudotuksesta selittyy sillä että autojen pesuvedet
ja puutarhan kasteluvesi otetaan nyt lämpökaivosta.
Niben tarkempia tilastoja:
Käynnistyksia: 1059 (2.9/vrk)
Kompressorin käyntiaika yhteensä: 4767h (13.1h/vrk)
-josta käyttövettä: 480h (1.3h/vrk)
vastuskäyttö: 0.1h (legionellakäynnin lopuksi käytetään hetki vastuksia)
edit. kijoitusvihreitä
Uskomattoman pieni lämmityssähkön vuosikulutus.niin siis kyllä tuo alkuperäiskulutus ennen remonttia on ihan 'normaalin' tuntuinen, se on tuo toteutettu remontti mikä tässä on onnistunut erittäin hyvin.
Tampereella oli 23.7.2015-22.7.2016 -jakson lämmitystarveluku noin 3858.
Normivuotena se on noin 4424.
Noiden perusteella laskien normivuoden lämmityssähkön vuosikulutus olisi vain noin 3350 kWh.
Todella vähän, kun siinä lämpenee 119 m2 tupa + 32 m2 at/varasto, jossa +15 C.
Mukana vielä lämmin käyttövesikin. Lähes uskomattoman pienellä sähkön kulutuksella menee.
Talon täytyy olla huomattavasti paremmin lämpöeristetty, kuin on yleensä vuoden 1996 taso.
Laskin kulutuksen uudelleen vähän paremmilla tiedoilla; laskelma päätyi nyt vähän päälle 5200 kWh/a normivuoden kulutusarvioon.
Virhe johtuu ilmeisesti juurikin tuosta talosi varsin hyvästä lämpöeristyksen tasosta.
Ei meinaa jaksottainen korotus pelittää... kauanko tuon pitäis normaalisti kestää? Tai kuinka kauan sen korkeamman lämpötilan pitäis olla että bakteerit kuolee. Nyt tulee virheilmotus n.40min jälkeen ja siihen loppuu korotukset.
Niben tarkempia tilastoja:
.... vastuskäyttö: 0.1h (legionellakäynnin lopuksi käytetään hetki vastuksia)
Mikä on korotuksen tavoite lämpötila? Tämä löytyy asetuksista. Onko sähkövastuksien käyttö sallittu? Korotus käyttää aina lopuksi sähkövastuksia. Meillä korotus tapahtuu yöaikaan jotta kerkee hyvin kärvistellä legionella bakteerit. Legionella korotuksen aikana tulee aina korkeamenolämpötilä viesti ja mahdollisesti myös korkea paluulämpötila viesti.57 olen laittanu tavoitteeksi, sähkövastus ei ole suoranaisesti estetty vaan valittuna on 1kW mutta en tiedä estääkö lämmin ulkoilma myös tässätapauksessa vastuksen käytön... ei ole kertaakaan käyttäny vastusta. Muutin kelloajan kun ongelmat alkoi ihan vaan että pääsee katteleen mitä kone puuhailee.
Oletko katsonut lokista mitä koneessa todella tapahtuu ?Jostain syystä mulla ei vastuksilla jatka tuosta... tulee vaan lopuksi viesti että ongelmia jaksottaisen korotuksen aikana.
Täällä on/off koneella tehdään ensin niin paljon kuin "kompressorista lähtee" (=korkea lauhdutin meno pysäyttää) ja sitten loput tehdään sähkövastuksilla.
57 olen laittanu tavoitteeksi, sähkövastus ei ole suoranaisesti estetty vaan valittuna on 1kW mutta en tiedä estääkö lämmin ulkoilma myös tässätapauksessa vastuksen käytön... ei ole kertaakaan käyttäny vastusta. Muutin kelloajan kun ongelmat alkoi ihan vaan että pääsee katteleen mitä kone puuhailee.
Osaakohan softa legiatalkoissa pienentää tehoa kun lauhduttimen suojarajat lähenee? Olisi fiksua !Ainakin pikkukone laskee kompressorin taajuutta ihan selkeästi lahduttimen lämpötilan noustessa.
Ainakin pikkukone laskee kompressorin taajuutta ihan selkeästi lahduttimen lämpötilan noustessa.
Ns. "suuri teho" asetuksella kv:n teko aloitetaan 90Hz:llä, mutta BT12/lauhduttimen lähdön noustessa
legionellasyklissä maksimiinsa 63 (jolloin BT6/täyttöanturi saavuttaa 55-asteen) niin kompressorin
taajuus on laskenut 40Hz:iin ja joskus jopa alle.
Harmi ettei lokituksissa, ei omissa, eikä Uplinkissä näy historiatiedossa millä hetkellä vastukset olis apuna.
On/off koneen lokin sarakkeessa "Tot. Int. Add" on vastusteho.Mulla on mukautetut 20-kenttää lokituksessa eikä tuo "Tot.Int.Add" mahtunut listalle. Itse asiassa mulla tulee kyllä Niben virtavahtien arvot,
Näyttää uudessa softassa olevan min kompressorin taajuus asetettu 30 hz!?
Tykittää menemään koko lämmitys syklin 30 hz, käyttöveden tekoon käyttää 35-37 hz. Mikähän tässä ideana., >:(
Mulla on mukautetut 20-kenttää lokituksessa eikä tuo "Tot.Int.Add" mahtunut listalle. Itse asiassa mulla tulee kyllä Niben virtavahtien arvot,
mutta niitä ei vaan kirjata mihinkään, noistahan vois melkein lisäyskäytön päätellä. Täytyy aktivoitua jossain vaiheessa ja lisätä virtojen arvojen lokitus kantaan asti.
Eikös se ole parempi että kone tekee legionella lämmityksen suuremmalla lämmitysteholla ainakin energiakulutuksen kannalta...? Pitkään pienellä teholla tiristämällä vastusteho korvaa myös kaikkia lämpöhäviöitä... (marginaalista mutta kuitenkin ;) )Minun puolesta sais käyttää vaikka täydet vastukset mutta Niben ohjeiden mukaan vain 1kW kestää olla käytössä... ja tällähetkellä ei käytä edes sitä.
..... mutta Niben ohjeiden mukaan vain 1kW kestää olla käytössä... ja tällähetkellä ei käytä edes sitä.Mitä ohjetta tarkoitat ?
....onko oletus konfiguraatiot kohtuu toimivat ja mitä oikeastaan kannattaisi lähteä muuttamaan.On, automaatti kerulle ja lämmönjaolle on hyvä.
Minun puolesta sais käyttää vaikka täydet vastukset mutta Niben ohjeiden mukaan vain 1kW kestää olla käytössä... ja tällähetkellä ei käytä edes sitä.
Eli ei menny korotus läpi vaikka oli käsikäytöllä. Ei auta kuin soitella Niben suuntaan ja kysellä mitä tämän kans tehdään.
En vieläkään ymmärrä miten tuo sulakehomma oikein on laskettu kun 3x16A maximi on 11kW? Käyttääkö Nibe ilman lisävastuksia 10kW? Anteeksi kun en ymmärrä näistä mitään ::)
Käyttääkö Nibe ilman lisävastuksia 10kW?
Manuaalin mukaan nimellisottoteho kompressorilla on 1,83kw ja sille riittää hyvin jo 3X10A sulakkeet.
Lämpötehoa Nibe tuottaa manuaalin mukaan 8,89kw mutta tosiaan ottaa siihen sähköverkosta vain 1,83kw ja lopun lämpötehon Nibe ottaa lämpökaivosta tai maasta. ;)
Tätä olen ihmetellyt alusta asti mutta kait se oli pakko uskoa sitä niben teknisen tuen kaveria... joka sanoi siis että maksimissaan 1kW kestää laittaa 16A sulakkeilla. Ja kehotti vaihtamaa 20A sulakkeet niin sitten kestää laittaa 3kW. Näen oman talon sähkönkulutuksen 1min väliajoin ja nibe on käyttänyt maximissaan 2,5kW ilman lisävastuksia.
Tänään laitoin koneen käsikäytölle "pelkkä lisäys" ja sähkövastusasetuksen 5kW niin sain tuon jaksottaisen korotuksen toimimaan... eli jotain vikaa tässä nyt on kun ei osaa ottaa sähköä peliin loppuvaiheessa.
Veikkaukseni on että tuo 1kw lisäsähköteho on niin hilkulla että siksi jaksottainen korotus keskeytyy. Sitä voisi kokeilla vaikka 3kw. Tuskin automaattisulakkeet laukeavat vielä. Tämä siis mutua. Ja jos sulakekoa muutetaan niin täytyy muistaa tarkastaa/vaihtaa johdot sopiviin. 16A- 2,5mm2, ja 20A - 4mm2. Tämä nyt vaan muistutuksena. :P2 viikon kuluttua se selviää kun jätin sen 3kW nyt käyttöön. Mutta ei tosiaan edes yrittäny käyttää sähköä aiemmilla kerroilla.
Itse tein niin että laitoin 20A sulakkeet valmiksi, mutta konffasin koneen käyttämään vain 16A. Laitoin entiseen pannuhuoneeseen pienen ryhmäkeskuksen ja tuon keskus on 20A sulakkeiden takana, koska pääsulake on vain 25A. Jatkossa jos tuosta tulee jotain ongelmaa voin vahtaa pääsulakkeen 35A ja laittaa tuon koko keskusken 25A taakse, mutta en viitsi sitä tehdä koska vielä koska perusmaksu nousee. 16A sulake pitäsi kyllä helposti reilu 3kw kestää. Saa nähdä miten käy jouluna kun on kinkku uunissa, joulusauna lämpiimässä ja samalla lämmintä vettä tehdään :)eiks ton voi laittaa niin että sun uusi ryhmis olis pääsulakkeiden 25A takana (jos kaapeli riittävä, keskus lienee riittävä) jollo se olis tavallaan 'rinnalla' sulakkeita ajatellen sen muun kulutuksen kanssa.
2 viikon kuluttua se selviää kun jätin sen 3kW nyt käyttöön. Mutta ei tosiaan edes yrittäny käyttää sähköä aiemmilla kerroilla.
Jos sulakekoon muutos tulee eteen niin ihan oikea sähkäri saa sen hoitaa... tietääkseni johto on jo valmiiksi riittävä. ;D
57 olen laittanu tavoitteeksi, sähkövastus ei ole suoranaisesti estetty vaan valittuna on 1kW mutta en tiedä estääkö lämmin ulkoilma myös tässätapauksessa vastuksen käytön...
Kirjoittelit aiemmin että olit nostanut jaksollisen korotuksen pysäytyslämpötilan 57:aan:
Miksi haluat väen vängällä käyttää vastuksia, onko koneesi mitoitettu osatehoiseksi ja haluat etukäteen varmistua ettei kovilla pakkasilla tule ongelmia?
Oliko tehdasoletus 55:llä samoja ongelmia? Itse olen turvallisin mielin käyttänyt oletusarvoa 55, eikä pikkukone sen tekemiseen juurikaan käytä vastuksia (0.1h/vuosi).
Nostin koska jossain oli juttua että on vähän rajoilla tuo 55. Mutta sama ongelma oli myös 55 kans.
Ei ole alimitoitettu mutta pitäishän se syy löytää miksei kone osaa hoitaa töitään niinkuin on suunniteltu? Eli en missään nimessä halua vängällä käyttää vastuksia... päinvastoin :)
Alkuperäinen mitoitus laskelma 180m ja 8kW pumppu
eiks ton voi laittaa niin että sun uusi ryhmis olis pääsulakkeiden 25A takana (jos kaapeli riittävä, keskus lienee riittävä) jollo se olis tavallaan 'rinnalla' sulakkeita ajatellen sen muun kulutuksen kanssa.
tuolla lailla noita nykyisiä mittarikeskuksia mm mielestäni varustellaan...mittarikeskuksen automaatit/kulutukset siinä sisällä ja ryhmikselle lähtee pääsulakkeiden takaa...
http://www.vohek.fi/New%20PDFs/UMK_all/LUJA%20M125P_0.pdf
Tätä olen ihmetellyt alusta asti mutta kait se oli pakko uskoa sitä niben teknisen tuen kaveria... joka sanoi siis että maksimissaan 1kW kestää laittaa 16A sulakkeilla. Ja kehotti vaihtamaa 20A sulakkeet niin sitten kestää laittaa 3kW. Näen oman talon sähkönkulutuksen 1min väliajoin ja nibe on käyttänyt maximissaan 2,5kW ilman lisävastuksia.
Onkohan Nibessä jokin logiikka jolla se yrittää pitää kv-säiliön korotuksen yhteydessä vähintään tunnin
yli 50-asteisena. Mutta kompuran sammuttua tuohon "korkean lauhd." varoitukseen, oli kompura lepotauolla
ja siksi käytti pelkkiä vastuksia tuossa täydennyslämmityksessä.
Samalla selvisi ettei Niben aikakerroin olekaan yksinkertaisesti tunteja mitä olin luullut. Lokien mukaan vastuskäyttöä
tuli lisää n. 15min, mutta "aikakerroin" arvo pysyi edelleen 0.1:ssä. Ja koska mulla on säädetty vastustehon maksimiksi
6.0kW niin tuo 0.1 tarkoittanee ettei reilussa vuodessa ole käytetty lisäystä kuin n. 0.6kWh?
Kokeilin mielenkiinnosta palauttaa edellisen softaversion, vaan eipäs muuttunut minimitaajuus mihinkään. Edelleen minimitaajuus 30 hz. Täytyy katsoa lokeista vielä muistanko oikein. Kesäkuussa tuli kaksi päivitystä ja nyt jälkimmäinen koneessa.Näyttää liittyvän keruun tulolämpötilaan. Nyt käyntijakson lopussa taajuus tippuu 20hz. 10 astetta näköjään raja missä minimitaajuus muuttuu. Taas ollaan vähän viisaampia... ::)
Toinen asia mikä muuttunut kesäkuun alusta, keruun tulolämpötila noussut maaperän lämpenemisen myötä 12-13 asteeseen. ::)
Näyttää liittyvän keruun tulolämpötilaan. Nyt käyntijakson lopussa taajuus tippuu 20hz. 10 astetta näköjään raja missä minimitaajuus muuttuu. Taas ollaan vähän viisaampia... ::)Jep. Näyttää olevan siis joku suoja tuo 30 Hz minimitaajuus jos keruun lämpötila on yli +10C. Kaivosta ei noin kuumaa tulekkaan kun aivan maksimi taitaa olla +7C.
Hei, olen hankkimassa Nibe F1255 pumppua. Porausreikä aktiivisyvyys 160m, öljystä muutetaan, jossa öljynkulutus ollut 2200-2500l/vuosi.
Yksi aihe pohdinnassa; Tulisiko minun ottaa mukaan käyttövesivaraaja 300l, vai riittäisikö pumpun integroitu?
Meillä perheessä 4 hlöä (2 lasta), ja amme käytössä. Nykyinen öljyjärjestelmä ei ole jättänyt kylmäksi meitä kertaakaan. Vesilaskun arvio vuodelle on 155m3, eli 155 000l/vuosi, joka on 425l/vrk...
Yksi aihe pohdinnassa; Tulisiko minun ottaa mukaan käyttövesivaraaja 300l, vai riittäisikö pumpun integroitu?
.......
Hei, olen hankkimassa Nibe F1255 pumppua. Porausreikä aktiivisyvyys 160m, öljystä muutetaan, jossa öljynkulutus ollut 2200-2500l/vuosi.Meillä oli lähtötilanne sama. Öljyn kulutus samaa luokkaa ja veden kulutus aika lähellä. Tosin ammetta ei ole. Neljän hengen saunomisella en ole koskaan saanut lämmintä vettä loppumaan. Vaikka käyttöveden täyttö romahtaa aika alas niin lämmintä tulee. Siinä mielessä integroitu varaaja on yllättänyt positiivisesti.
Yksi aihe pohdinnassa; Tulisiko minun ottaa mukaan käyttövesivaraaja 300l, vai riittäisikö pumpun integroitu?
Meillä perheessä 4 hlöä (2 lasta), ja amme käytössä. Nykyinen öljyjärjestelmä ei ole jättänyt kylmäksi meitä kertaakaan. Vesilaskun arvio vuodelle on 155m3, eli 155 000l/vuosi, joka on 425l/vrk...
Jos amme tarkoittaa jotain joka on yli 100l ja suihkut kestää paria minuuttia pidempään niin ottaisin suuremman varaajan sekä 1155 mallin. Myöskään koneen tehoa en tiennyt vaan arvasin 1,5-6kW joka pystyy tahkoamaan tarvittaessa ilmeisesti 8kW teholla.Pikkukoneen teho käyttövettä tehtäessä ei muutu maksimitehon 6kW rajoituksen poistolla vaan käyttäjällä on aina valittavissaan vain kaksi tehotasoa: normaali n. 54Hz (3.5kW?) tai suuri teho 90Hz ((5.0kW?) Tehot ovat arvioita, koska mun pumpussa ei ole sisäistä virtausmittaria.
Hei, olen hankkimassa Nibe F1255 pumppua. Porausreikä aktiivisyvyys 160m, öljystä muutetaan, jossa öljynkulutus ollut 2200-2500l/vuosi.
Yksi aihe pohdinnassa; Tulisiko minun ottaa mukaan käyttövesivaraaja 300l, vai riittäisikö pumpun integroitu?
Meillä perheessä 4 hlöä (2 lasta), ja amme käytössä. Nykyinen öljyjärjestelmä ei ole jättänyt kylmäksi meitä kertaakaan. Vesilaskun arvio vuodelle on 155m3, eli 155 000l/vuosi, joka on 425l/vrk...
Onko normaalia, että pumppu huilaa 1h kesken lämmityksen? Eli asteminuutit ja kompuran taajuus tekee aikamoista siksakkia vaikka ulkolämpötila pysyi muutaman asteen sisällä... n.-9c. Eikö tämän invertteripumpun pitäny pysyä käynnissä 24/7?Täällä on jatkuvan käynnin raja n. +3-asteen ulkoilmassa. Sitä kylmemmällä kone pysähtyy vain jos tulee suuria lämpötilanvaihteluja ulkona, siis käytännössä ulkona lämpenee nopeasti 10-astetta tms.
Lämmittysjärjestelmän arvoissa ei näy mitään erikoista.
Täällä on jatkuvan käynnin raja n. +3-asteen ulkoilmassa. Sitä kylmemmällä kone pysähtyy vain jos tulee suuria lämpötilanvaihteluja ulkona, siis käytännössä ulkona lämpenee nopeasti 10-astetta tms.
Invertteri-Niben tehonhallinta ei toimi ihan paketista napattuna kaikissa järjestelmissä, tuosta lokista näkyy kuinka tehoja nostetaan liian myöhään ja liian nopeasti, josta sitten seuraa pätkimistä kun ei ehditä jarrutella tarpeeksi nopeasti sopivalle teholle. Mulla oli tuota ongelmaa varaajan ja ulkoisen menoanturin kanssa.
Pistätkö vähän lisätietoja järjestelmästäsi niin mietitään:
Onko varaajaa, ulkoista menoanturia, ulkoisia kiertovesipumppuja, shuntteja, huonetermostaatteja, käytössä oleva käyrä yms.
edit. Tältä näyttää meillä nyt edellinen viikko. Tuo yksi pysähdys johtui siitä että päivitin pumppuun uusimman softan. Kuten kuvasta näkyy niin lepotilan jälkeinen stabiiliin tilaan pääsy on Nibelle vähän haasteellista, silloin saattavat asteminuutit laskea todella alas. Jatkuvaan käyntiin päästyään kone kikkailee asteminuuttinsa keskiarvon aika lähelle käynnistysrajaa, joka täällä on -120. Jostakin syystä sun kone ei näytä oikein pääsevän tuonna stabiiliin tilaan näillä keleillä.
(http://i683.photobucket.com/albums/vv198/k113635/Screen%20Shot%202016-11-06%20at%2011.47.09_zpshjyqhabi.png)
Ei varaajaa,menoanturia tai kiertopumppua.Termarit selittänee jatkuvan käynnin haasteet. Törmäsin tuohon ongelmaa viime talvena kun ensimmäistä talvea elin Niben kanssa ja halusin takankin kanssa vakaana pysyvän sisälämpötilan.
Käyrä 4-1 joka toimi hyvin kunnes tuli kylmemmät ilmat... juuri muutin 3+1
Pumppu varastossa missä 2 piiriä talli+varasto, termostaatit molemmissa n.15c
Varastosta taloon kanaali n.20m ja talossa 2 eri jakotukit huoneille... termostaatteja oleskeluhuoneissa n.22c ja eteiset, wc:t, sekä khh käsisäädöllä aina auki. Mitähän vielä? ;)
Termarit selittänee jatkuvan käynnin haasteet. Törmäsin tuohon ongelmaa viime talvena kun ensimmäistä talvea elin Niben kanssa ja halusin takankin kanssa vakaana pysyvän sisälämpötilan.
Pitkän kaavan kautta oppineena suosittelen lämpimästi: avaamaan kaikki mahdolliset termostaatit, löytämään käyrän ja korotuksen jolla talossa pysyy vakio sisälämpötila ulkoilmasta riippumatta, tasapainoittamaan huoneiden väliset lämpötilaerot jakotukeilta virtauksia säätämällä ja käyttämällä huonetermostaatteja siten että vain äärimmäisissä tilanteissa leikkaavat ylilämpöjä pois. Näin toimien on tämä toinen talvi Niben kanssa ollut huomattavasti tasaisempaa menoa.
edit. Mulla menee sama lämmitysvesi sekä sisätiloihin että viileempiin varastoon ja talliin. Kokeilin noissakin aluksi pitää matalampaa lämpötilaa termostaateilla, mutta huomattavasti toimivammaksi osoittautui sellainen säätö että piirit on koko ajan auki ja virtaukset säädetty siten että lämpötilat on kaikkein kireimmillä pakkasilla AT 12C ja varasto 15C. Lämpöisemmillä keleillä noissa on nykyään turhan lämmintä, mutta muutaman euron menetys turhana lämmittämisenä ei tunnu pahalta nätimmin toimivaan kokonaisuuteen verrattuna. Ja näillä keleillä voi rakentaa mopoa paitasillaan :)
No nyt on meilläkin pumppu käynnissä, jämä etupellillä kylläkin ja tällästä logia sain koneelle siirrettyä. Ulkoinen menovesi anturi patteri meno putkessa ja varaajana 500gtv ulkoisella lämmityskiertovesipumpulla.Jotain jännää tuossa tapahtuu, koska ulkoinen menoanturi näyttää lämmitettäessä välistä alempia lukemia kuin paluu?
Jotain jännää tuossa tapahtuu, koska ulkoinen menoanturi näyttää lämmitettäessä välistä alempia lukemia kuin paluu?
Onko anturin eristys ja kiinnitys kunnossa?
kyllä näyttäs olevan anturi kunnolla kiinni (teipillä teräsputkessa), kannattaisko siirtää varaajan yläosaan?
Toinen on tuo iso ero pyynnin, pumpun menon ja ulkoisen menoanturien välillä. Kuinka suuri virtaus patteripiirissä on ja paljoko on Jämän lauhdutinvirtausasetukset? Näyttäis että patteripiirien virtaus on niin paljon isompi kuin pumpulta tuleva latausvirtaus että vaivalla lämmitetty vesi lantrataan kylmemmäksi sekoittamalla varaajassa olevaa paluulämpöistä vettä.
Aika epävakaa on ollut Uplink taas viimeaikoina :(. Esim tällä hetkellä 9.11.2016 klo 13.30 sivuilla melko vaatimaton info asiasta (liite). Kun tilit kerran on sähköpostiosoitteineen rekisteröity, niin ei luulisi olevan iso vaiva lähettää etukäteen, ehkä jopa akuutistikin tietoa näistä tökkimisistä,niin ei tarvitsisi joka kerta tarkastaa omaa verkkoa ja sen toimintakuntoa.
Paloi hermot KV pumpun automaattisäädön aiheuttamiin taajuusohjauksen epäloogisuuksiin ja laitoin kesken toisen vuorokauden nyt KVpumpun toimimaan 30% manuaalisäädöillä(Sellainen kommentti, että itse olen käyttänyt lauhdutinpumpusta samaa lyhennystä kuin Nibe eli LJ (Lämmon Jaon= pumppu, KV=KiertoVesi menee helposti sekaisin KäyttöVeden kanssa)
Ajattelin vielä toki testailla tätä 30% pinnan nopeutta kovemmilla pakkasilla myös ja laittaa ehkä tuon BT25:n meno linjaan Rubeflexin alle ja tahnan kanssa, niin saa säädön menolinjalle UKV:n sijaan. SW:n päivitys myös nyt kun sateet tulevat ja lämpötila nousee, niin voi Niben pistää hetkeksi alas ja päivityksen menemään jos tuon Autosäädön saisi kuntoon, mutta en jotenkin luota tuohon UKV+autosäätölogiikkaan.
Tuossa kiinteässä nopeudessa on sellainen huono puoli, että sekä arvioitu että ihan mitattu COP kyllä selkeästi paranee pienillä tehoilla, mutta Nibe käyttää kylmäaineenaan R407C seosta, jonka ns. lämpötilaliukuma on n. 5-astetta.
Niben oma automatiikka ei oikein missään olosuhteissa päästä lauhduttimen deltaa (l.jako lokintutkijassa) alle 4:n, johtuen juurikin tuosta liukumasta jotta voidaan olla varmoja siitä että kaikki kuuma kaasu varmasti ehtii lauhtua nesteeksi.
Ennen ja jälkeen lauhduttimen tapahtuu myös hieman viilenemistä, joten 4-astetta lauhduttimella varmistaa tuon 5-asteen liukuman täyttymisen. Taas toisaalta kiinteä nopeus jolla tuo 4:n delta saavutetaan minimiteholla nostaa deltan isommilla tehoilla ihan turhan suureksi.
Itse ratkaisin tuon ongelman täältä saadun vinkin mukaan määrittelemällä Nibelle automaattiasetuksena oletus lattialämmityksen +7@-29C sijaan +1@+20C, nyt automattiikka pitää l.jaon deltan omasta mielestään turvallisessa minimissään ympäri vuoden ja ympäri tehoalueen. Ainakin lattialämmityksen kanssa toimii ihan hyvin kunhan samalla määrittelee maksiminopeuden pumpulla sopivaksi suhteessa lattiakiertoon ettei lämmitysvesi turhaan pääse oikomaan varaajalta pumpulla liian nopeaan.
Muutin LJP:n takaisin Autolle, mutta olihan tuo +1@+20C asetus säädettävä tuolta valikosta 5.1.14 "Virtausaset.Lämmitysjärj."?Jep, juuri tuo paikka.
...
Lisäksi tuota isoa asteminuuttikerrytystä minimoidakseni laitan vielä kompuran käynnistyksen asteminuutit patteriverkon Niben ohjeen mukaisesti -60:neen.
Vakiona itselläni tuolla on 10.0 dt MUT:ssa, -25.0 MUT C
Ja mikähän logiikka tuolle käyrälle on? Haluaisin tietää tuon logiikan paremmin, koska nyt muutos on suuri vs. asetukseen? Olisiko täällä jotain linkkiä tuon parametrin säätämiseen, nopealla googlaamisella ja foorumilta etsinnällä en suoraan löytänyt?
Lähdin kuitenkin kokeilemaan tuota "+1@+20C" asetusta ja hienosti l.jaon dt tasan 4 C kun kompura pyörii lähes tyhjäkäyntiä 30 Hz:llä, pyynnin ollessa 31.8 ja LJP pyörii 21% nopeudella -> hienoa!
Maalämpöpumpuista tarjouksia odotellut ja yhden jo saanutkin, asennus edessä ehkä ens kesänä.Kyllähän tuossa jo marginaalia on 9.2<>12kW vaikka tarvittais vähän kuumenpaakin vettä, joka siis pudottaa hiukan huipputehoja. Löysää liki 3kW. Kai ne hyvyydessä on hyvin liki toisiaan kun on samat periaatteet, toisessa kompura ehkä pumput+levarit ja muitakin pykälää isommat. Näillä tiedoilla ottaisin pienenmmän, koska alavääntö menee alemmas.
Ensimmäisessä tarjouksessa oli laskennallinen tehon tarve 9,2kw. Riittäskö minuun taloon tuon ensimmäisen laskelman mukaan hyvin Niben inventteri 3-12kw vai onko mitään järkiä valita 4-16kw? Kumpi parempi?
Onko porukalla miten putki kytkennät 1255 ja 500 gtv kans. Itelle tuli laitettua 3 - putkella, ylhäälle pumpulta meno ja patteri lähtö ja alhaalta paluu. Oisko parempia vaihtoehtoja jolla saisi enempi lämpöä varattua, meinaa pitkien suihkuttelujen aikana patteri meno lämpö tippua aika reilusti.Onko sulla kv-esilämmitys molempien kierukoiden kautta? Mulla on ylemmässä kierukassa 3-tieventtiili jolla kierukan käyttöä voi säätää. Ottamalla ylemmän kierukan kokonaan pois käytöstä riittää lämmitysvesi pidempään, mutta samalla kovan kv-kulutuksen aikana myös kv-jakson pituus kasvaa. Omien mittausten lopputulemana oli se että kokonaisuuden kannalta oli parempi maksimoida esilämmitys kuin yrittää pitää meno tasaisena kaikissa mahdollisissa tilanteissa. Patterilämmityksen kanssa tilanne voi olla toinen, koska lattialämmitys ei ole moksistaan vaikka meno joskus tippuukin hetkeksi alas. Rupeaako sulla patterit naksuun vai minkälaista ongelmaa tuo menon tippuminen aiheuttaa, vedon tunnetta?
Onko porukalla miten putki kytkennät 1255 ja 500 gtv kans. Itelle tuli laitettua 3 - putkella, ylhäälle pumpulta meno ja patteri lähtö ja alhaalta paluu. Oisko parempia vaihtoehtoja jolla saisi enempi lämpöä varattua, meinaa pitkien suihkuttelujen aikana patteri meno lämpö tippua aika reilusti.Jos laittais alemmas sen menon pumpulta varaajaan, välilevyn seutuville...jos laittaa levyn alle niin tuleeko 'oikosulku' paluuseen (ei taida tulla)...kokeilisin tuota jollei jollakin ole jo tyrmäävä kokemus tuosta hommasta.
Onko porukalla miten putki kytkennät 1255 ja 500 gtv kans. Itelle tuli laitettua 3 - putkella, ylhäälle pumpulta meno ja patteri lähtö ja alhaalta paluu. Oisko parempia vaihtoehtoja jolla saisi enempi lämpöä varattua, meinaa pitkien suihkuttelujen aikana patteri meno lämpö tippua aika reilusti.Tuo kytkentä on varmaan se paras mahdollinen.
Itse ratkaisin tuon ongelman täältä saadun vinkin mukaan määrittelemällä Nibelle automaattiasetuksena oletus lattialämmityksen +7@-29C sijaan +1@+20C, nyt automattiikka pitää l.jaon deltan omasta mielestään turvallisessa minimissään ympäri vuoden ja ympäri tehoalueen.
On molempien kierukoiden kautta, patterit tahtoo ruveta napsumaan. Jos kokeilis laittaa pumpulta menon tuohon keskelle laipion päälle ja sulut molempiin ni voi helposti palata vanhaan.Laita kaikkiin kolmeen sulkujen kanssa: ylös, laipan päälle ja laipan alle...luulen että paras on siellä laipan alla.
On molempien kierukoiden kautta, patterit tahtoo ruveta napsumaan. Jos kokeilis laittaa pumpulta menon tuohon keskelle laipion päälle ja sulut molempiin ni voi helposti palata vanhaan.
Laita kaikkiin kolmeen sulkujen kanssa: ylös, laipan päälle ja laipan alle...luulen että paras on siellä laipan alla.
Ohjaavan anturin paikka myös vaikuttaa...
Olisi kiva tietää miten Niben oma ulkoinen ECS4x shunttaus toimii tilanteissa, joissa tulee tuollaisa lämmitysvelkoja. Voisit kysyä kauppiaaltasi, varsinkin jos he tuota shunttisarjaa aikaisempien kirjoitustesi perusteella kovasti kauppasivat.Jos tulee lämmitysvelkaa, niin shuntti avautuu isommalle. Eli ECS shunttipiiri rupeaa ottamaan enemmään kuormaa ja enemmän vettä jo valmiiksi kylmästä varaajasta. Eli ECS shunttipiiri toimii täysin samoin kuin pattereiden termostaatit. Eli jos lämmitysveden lämpötila laskee, niin ECS shunttipiiri pyöräyttää shuntin aivan täysille ja tämä tietysti romahduttaa jo ennestään kylmää varaajaa vielä enemmän. ECS shuntit ja muut muut härpäkkeet on omasta mielestä vähän kinkkisiä laitteita säätää. Onneksi täällä on vain yksi shuntti ja se on aina aivan 100% täysillä.
Tuo kytkentä on varmaan se paras mahdollinen.
Tuli mieleen että jos säätäisikin noita pumpun asetuksia vähän. Eli pitäisi tulla noin 4C lämpötilaero varaajan ylä ja alaosan välillä. Tällöin käyttöveden esilämmitys ei ehkä romahduttaisi varaajan lämpöä niin pahasti. Voisi ainakin kokeilla että huomaako mitään muutosta.
Ei näytä osaavan hiljennellä ajoissa, menee asteminuutit nollille.Mulla on lattialämmitys ilman puskuria, ja menee ihan samoin asteminutit mielellään nollalle kun ei hiljennä tarpeeksi nopeasti. Asteminuuttiasetus -200. Laitoin postauksen juuri tuonne 1245 Logidata -ketjuun (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5126.msg95469)
Mulla on lattialämmitys ilman puskuria, ja menee ihan samoin asteminutit mielellään nollalle kun ei hiljennä tarpeeksi nopeasti. Asteminuuttiasetus -200. Laitoin postauksen juuri tuonne 1245 Logidata -ketjuun (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5126.msg95469)Jos mahdollista niin asteminuutit muuttaisi -200 -> -240. Ainakin pieni mahdollisuus että kone pysyisikin käynnissä.
Jos mahdollista niin asteminuutit muuttaisi -200 -> -240. Ainakin pieni mahdollisuus että kone pysyisikin käynnissä.Tuon voin tehdä hyvin, mutta onko tuolle taajuuden säädön herkkyydelle mitään tehtävissä? Meillä on koko lattiapinta betonilla (hierretty ja lakattu), vain kosteissa tiloissa on lisänä laatoitus (ja vaimon vaatimat 4 kpl mattoja). Eli lämmönluovutus on erinomaista. Tosin lattiasta kyllä sitten myös huomaa kun lämmitys on pidempään tauolla, ja senkin vuoksi olisi hienompaa saada invertteri käymään mahdollisimman tasaisesti.
Noin pieni muutos ei vielä varmaan haittaa koska on lattialämmitys.
Nibessä on sellainen ominaisuus että pidemmän lepotauon jälkeen aletaan lämmittäminen tyhjäkäynnillä, eikä siitä lähdetäTuo KV-jakson jälkeinen nosto on tosiaan havaittavissa noista käyristä. Myös hyvin tiheä KV-sykli ihmetyttää. Mitäköhän noille olisi tehtävissä?
nostamaan tehoja jollei asteminuutit laske reilusti (lokien mukaan tuo raja voisi olla noin käynnistysraja + 240), josta seuraa taas
se että jos tarvetta olisikin ollut huomattavasti isommalle teholle niin kiihdytetään sitten myöhässä vähän liian nopeasti ja liian isolle teholle.
Toinen mitä tuossa näyttäisi kuvaajan perustella käyvän on nuo kohtalaisen tiuhaan tahtiin tehdyt kv-jaksot. Niben softassa on
toinenkin arvelluttava ominaisuus, kone nimittäin olettaa että aina kv-jakson jälkeen jatketaan lämmitystä hieman korkeammalla teholla
kuin missä oltiin kv-jakson alkaessa. Jos kv-jakson sattuu hetkeen jolloin lämmitystä pitäisi jarrutella, niin tästä seuraa tehon laskuun hidastetta.
Maallikon silmään näyttää että nuo kaksi juttua yhdessä aiheuttivat pumppusi 'turhan' pysähdyksen.
Valitettavasti Niben tehon ohjaukseen ei suoraan voi vaikuttaa vaan pelkästään välillisesti lämpökäyrän, asteminuuttien ja lauhdutinpumpun nopeuden asetuksien avulla. Pieni virittely kyllä kannattaa, sillä meillä oli 2015 mlp:n ensimmäisenä marraskuuna käynnistyksiä 156kpl ja taas tänä vuonna ei marraskuussa ollut yhtään asteminuuteista johtuvaa lepoa/turhaa käynnistystä.
Tuo KV-jakson jälkeinen nosto on tosiaan havaittavissa noista käyristä. Myös hyvin tiheä KV-sykli ihmetyttää. Mitäköhän noille olisi tehtävissä?Itse olen päätynyt yrityksen ja erehdyksen kanssa päivisin tällaisiin rajoihin: start 42 / stop 45. Tuolloin kv-jakso
Mulla on käyttöajat 30/30 min. Käyttövesi tehdään normaali-teholla mutta en muista lämpötilarajoja siellä.
Kiitos vinkeistä, nyt on asteminuutit -250, kv rajat 42-45 ja suuri teho, ja priorisointi 0/0. Tosin tuli jaksottainen korotus ja sauna haittaamaan tuloksia, mutta katsotaan päivän-kahden päästä miltä vaikuttaa...Sauna on helppo ja miellyttävä tapa testata asetuksia, ainakin meidän naisväen kanssa saunoessa saa sillä helposti testattua toimintaa ääritilanteissa. :D
P.s. Oliko sulla k113635 Loxone myös käytössä? Mulla alkaa se olemaan suurimmalta osin käytössä valojen ja sähköjen ohjauksessa, mutta iv ja mlp on vielä kytkemättä. Ainakin Valloxin ohjausta 0-10v viestillä on suunnitteilla ja mlp:hen mahdollisesti jotain. Saiskohan noita Niben kv-rajoja jotenkin ohjattua tavallisella IO:lla?
Mulla on liesituulettimessa tiivis moottoripelti ja 160 mm Vilpe eco-huippari Loxonen jänniteohjauksessa. Pitäisi laittaa iv tehostamaan ilmanvaihtoa laittamalla takkatoiminto päälle liesituulettimen käynnin ajaksi.
Sauna on helppo ja miellyttävä tapa testata asetuksia, ainakin meidän naisväen kanssa saunoessa saa sillä helposti testattua toimintaa ääritilanteissa. :D
Eilen mentiin illalla ex-tempore löylyihin ja samalla ulkona laski pakkanen nopeasti. Piitkän kv-jakson jälkeiseen varaajan lataamisen ja asteminuuttivelan maksun yhteydessä tuli tehtyä uusi taajuusennätys tälle syksylle (68Hz lämmitystilassa), mutta muutamassa tunnissa järjestelmä oli jo palautunut stabiiliin tilaan.
Ainoa kauneusvirhe mitä asumisviihtyvuuden kannalta tapahtui oli pienoinen sisälämpötilan nousu nukkumaanmennessä kun Vallox puski LTO:n kautta saunan jälkilämpöjä makkareihin. Tuohon meinasin jotain pientä vielä viritellä, valloxin datoista tuollaiset tilanteet sais kiinni aika helposti ja saunottelun tunnistaessaan voisi pyyntiä hetkeksi laskea. Samaa logiikkaa voisi käyttää jos huomataan että sähkönkulutus nousee huomattavasti (uuni/pesukoneet yms.). Toisaalta lattialämmitys reagoi niiin kiusallisen hitaasti, että tuollaisen kompensaation onnistuminen vaatisi erikoistilanteiden ennustamista järjestelmältä jo enenn kuin asukkaat ovat niitä itse keksineet..
Meillä on sen verran nuori talo ettei sähköihin ole vielä tarvinnut koskea, mutta toisaalta sen verran vanha että puuttuu piuhat ja paikat sähkötaulusta joilla voisi rakentaa mielenkiintoisia automaatiovirityksiä. Kaikki omat systeemit perustuu PC/raspi/arduino hässäköihin ja omaan uteliaisuuteen, toistaiseksi ei ole ollut tarvetta kaupalliselle automaatiolle. Mua ei niinkään innosta viimeisten senttien säästö vaan se että koneet toimii hyvillä hyötysuhteilla ja säätöihin koskematta asukkaiden mielestä miellyttävästi.
Valloxin ohjaus on kohtalaisen helppoa rs485:n yli ja Nibe sallii jonkuntasoisen ohjauksen potentiaalivapailla menoilla: kaksi mielenkiintoisinta Niben liitäntää on 'ulkoinen ohjaus' pyynnille, jolla voidaan asettaa tietyn suuruinen korjaus aina ulkoisen ohjauksen ollessa päällä. Tällä saisi esim. helposti -1 korjauksen käyrään jos huomataan että ulkoiset lämmönlähteet tuottavat liikaa lämpöä. Tai 'tilapäinen luksus' käyttövedelle, jolloin normaalin ja luksustilan rajat asettamalla voisi ulkoisesti ohjata käyttöveden tekoa. Noi onnistunee Loxonella aika helposti?
Tuo liesituuletin (ja keskuspölynimuri) ovat puukiuas/takka taloudessa kyllä sellaisia että joskus kaipais automatiikkaa, toisaalta nyt tulee palovaroittimet testattua säännöllisesti :)
edit. Monitasoisemman lämpötila- ja käyttövesiohjauksen voisi tehdä SG Ready:n kautta, meinasin ensi kesälle toteuttaa jonkunlaiset aurinko-projektin, mutta vielä on yksityiskohdat harkinnassa.
Vanhemmissa asennusohjeissa on SG Readyn toiminta kuvattu kohtalaiset tarkasti, käytännössä ohjaus hoidetaan kahdella inputilla ja niiden tilojen kombinaatioiden vaikutus on käyttäjän asetettavissa.
Ainakin aurinkosähkön hyödyntämiseen tuo lienee helpoin tapa.
Meillä on saunassa lämpö-kosteusmittari loxonessa kiinni, joten sieltä saa hyvin saunomistilanteet haltuun. Sauna on tosin huonompi sähköversio. Mutta mulla on Valloxissa kosteusanturi käytössä, ja se lisää ilmanvaihtoa reilusti kun tulee kosteutta (puhallinnopeus 45% -> 65%). Tämä on hyvä normaalin suihkun tapauksessa, mutta se syö löylytehoa liian nopeasti, ja eilen koitinkin saunoa huomattavasti pienemmällä ilmanvaihdolla. Valloxissa 145MV) saa nykyisin 0-10V jännitetulolla ohjattua kotona-poissa-takka-tehostus -tilat päälle, ja tätä olen ajatellut hyödyntää saunomistilanteeseen ja liesituulettimen käyttöön. Liesituuletin tosiaan imee niin tehokkaasti ilmaa, että kovaavaa ylipainetta taloon voisi kehittää iv-koneella. Mutta takalle meillä tulee suora korvausilmaputki, eli siinä en ole tarvinnut takkatilaa vielä kummallakaan takankäyttökerralla. (Emme ole mitään himopolttajia, kuten ehkä voi arvata...)Hoitaako tuo kotiautomaatio jos liesi jää päälle tai muun oikeesti tärkeen asian?
Meillä kotiautomaatio hoitaa valaistuksen kokonaan, jolloin valokytkimiin ei tarvitse koskea periaatteessa kuin ensin lasten nukkumaan mentyä -> talo iltatilaan, yötilaan sitten kun itsekin mennään nukkumaan, ja poissa-tilaan kun viimeinen lähtee töihin. Sähköpistorasioiden kautta hoidetaan jouluvalojen automaatio, keittiön kahvinkeittimen varmuussammutus ja autojen lämmitysajastus. Olen kyllä erittäin tyytyväinen automaatiotasoon ja asumismukavuuteen.
Täytyy katsoa nyt ekana lämmityskautena onko mlp:n yhdistämisestä jotain hyötyä, ja toi SG-ready on ihan hyvä vinkki. Toki Loxoneen saisi modbusinkin, mutta ehkä noi ei tarvitse niin tarkkaa säätöä, vaan antaa Nibenkin insinööreille jotain vastuuta :)
Muutama kysymys tuosta Nibestä:Onnea uudelle Nibettäjälle, hyvä valinta.
- täällä näkee usein erilaisia Nibe log -tiedostoja "raakadatana": onko näiden jalostamiseen jotain off-line ohjelmistoja? Entä ovatko täällä usein esillä olevat grafiikat peräisin tuolta Nibe-uplink -serveriltä vai jonkun off-line softan tuotoksia?
Hoitaako tuo kotiautomaatio jos liesi jää päälle tai muun oikeesti tärkeen asian?Tällä hetkellä liesi ei ole ohjauksen takana. Tuo kahvinkeitin meillä on vielä kunnon moccamaster, jossa ei ole aikakytkintä, ja se on pariin otteeseen meinannut jäädä aamuhässäkässä päälle. Samoin silitysrauta on meinannut jäädä päälle uloslähtiessä. Noi saa helposti haltuun katkaisemalla keittiön ja KHH:n pöytäpistorasioilta syötön.
Kävi muuten joku murtohälymyyjä kauppaamassa omiaan.
Vesivuotohäly jääkaappiin, pari ajastettavaa pistorasiaa yms tärkeetä.
Kysyin että saisko vaihtaa nämä innovaation ihmeet esim kämpän viileneviseen, (pumpun hajoaminen)
ilmoittamaan keskukselle että sisälämmöt on tippuneet niin ei käy.
Ei kuulemma liity kämpän suojaukseen ;)
Tällä hetkellä liesi ei ole ohjauksen takana. Tuo kahvinkeitin meillä on vielä kunnon moccamaster, jossa ei ole aikakytkintä, ja se on pariin otteeseen meinannut jäädä aamuhässäkässä päälle. Samoin silitysrauta on meinannut jäädä päälle uloslähtiessä. Noi saa helposti haltuun katkaisemalla keittiön ja KHH:n pöytäpistorasioilta syötön.Tuputa vaan, ihan kivoja härpäkkeitä.
Mutta mulla on valmiina 25 A 3-vaiherele odottamassa joko saunan, lämminvesivaraajan tai vaikka tuon lieden ohjaamista. En ole vain vielä kokenut että liettä tarvitsisi suojata.
Automaatio ei toki kaikille sovi, eikä siitä välttämättä ole hyötyä, mutta kun uutta taloa teimme, ja valojen ohjaus olisi ollut todennäköisesti aivan kamalaa, niin niiden helpottamiseen tuo kotiautomaatio tuli, ja siinä vain saa näppärästi saman tien muutkin laitteet riittävästi haltuun. (Valoissa meillä on esim olokeittiössä nyt 11 erillistä himmennettävää ryhmää, joita vielä ohjataan erittäin yksinkertaisesti yhdestä painonapista. Toki näitä olisi ollut perinteisellä tavalla pienempi määrä, mutta nyt ei tullut säädinten vuoksi mitään rajoitusta.)
Ja tässä systeemissä saan hälytyksen lämpötilan putoamisesta, tai jos MLP:n vikarele antaa hälytystiedon.
No tämä meni kyllä aiheen ohi, enkä missään nimessä halua tuputtaa automaatiota. Mutta helppo MLP antaa vapautta harrastaa ja säätää kotia muulla tavalla.
Näyttäisi tulleen uusi ohjelmisto päivitys jo kuukausi takaperin. Yritin asentaa parikin kertaa mutta molemmilla kerroilla ilmoitti tiedoston olevan viallinen. Muilla kokemuksia softasta tai sen tuomista korjauksista?Mulla auttoi joskus tuohon päivityksen epäonnistumiseen yritys toisella tikulla, sitten meni ok.
Tulee aina välillä katsottua historiaa Nibe uplinkin kautta. Info viesteissä reilu kymmenkunta viestiä, Tiedonsiirtovirhe PCA Basen kanssa. Nämä tulleet mun mielestä kaikki edellisen softan päivityksen jälkeen.Aikaisemmin mulla tuli noita infoviestejä runsaasti, mutta poistuivat kokonaan kun päivitin softaversion vanhempaan. Uudessa versiossa jotain korjauksia. Onko muut seuranneet noita infoviestejä? En tiedä onko tuo virhe tullut käynnin aikana, sammutuksessa vai missä. Jos tiedonsiirto virhe aiheuttaa kompuran pysähdyksen niin tulee noita turhia käynnistyksiä vaan. No pieniä murheita mutta kumminkin.
Ainakaan logissa ei sillä kohtaa näy mitään. No tieto lisää tuskaa ;)
Onko niin, että F1255 ei säädäkään käyntitaajuuttaan portaattomasti niin, kuin ainakin jotkut ilmalämpöpumput?Teho säätyy kyllä portaattomasti (pl. pari sisäistä estettyä taajuusaluetta esim. 56-64Hz oma koneeni ei mene, vaikkei tuota ole mitenkään estetty), nuo ylläolevat palkit taajudessa
Portaittain tapahtuva käyntinopeuden säätyminen tuntuu kömpelöltä.
Teho säätyy kyllä portaattomasti (pl. pari sisäistä estettyä taajuusaluetta esim. 56-64Hz oma koneeni ei mene, vaikkei tuota ole mitenkään estetty), nuo ylläolevat palkit taajudessa
ovat KV-jaksoja.
Joo, portaattomasti säätyy, tuossa kuvaajassa vain sattui olemaan noi käyttövesijaksot ja pitkä 20 Hz lämmitysjakso. Lämmityksessä kiihdytysaika 20-90Hz välille oli tosin lähes 4 tuntia (3:39), ja asteminuutit kävi -620 lukemissa. Onkohan toi nopein säätimen mahdollistama kiihdytysaika yhtenäisessä lämmitysjaksossa?Jos lepotauko on riittävän lyhyt, niin tuota alkumiettimistä ei tule, sekin puoltaa nopeampaa starttausta. Löysin viime talvelta pätkäkäynnin ajalta 37-100Hz kiihdytyksen joka meni tunnissa, se taitaa olla oma 'ennätys' 8)
Ehkä noiden käynnistymisten pakonomainen välttäminen ei perusohjauksella ole järkevää ainakaan meidän lattian tapauksessa, kun lattia meni epämiellyttävän viileäksi, ja toisaalta pitkällä lämmityksellä lattia tuntuu selvästi lämpimältä. Täytyy varmaan palata pienempään asteminuuttiasetukseen. Lisäksi olen miettinyt vaihtamista 2-käyrälle, mutta pitäisi laittaa Loxone tekemään sisälämmöstä käyrää niin saisi huonekohtaiset lämpötilat säädön pohjaksi.
Joo, portaattomasti säätyy, tuossa kuvaajassa vain sattui olemaan noi käyttövesijaksot ja pitkä 20 Hz lämmitysjakso. Lämmityksessä kiihdytysaika 20-90Hz välille oli tosin lähes 4 tuntia (3:39), ja asteminuutit kävi -620 lukemissa. Onkohan toi nopein säätimen mahdollistama kiihdytysaika yhtenäisessä lämmitysjaksossa?k113635 laittoikin hyvän vinkin. Eli tuota pätkimistä ei tule jos lepoaika on riittävän lyhyt. Lattiat ei varmaan ehdi jäähtyä -120 tai -60 asteminuuteilla. Täällä on pattereilla käytössä tuo -60 (syksyllä ja keväällä -120) mutta joskus talvella oli vain -5.
Ehkä noiden käynnistymisten pakonomainen välttäminen ei perusohjauksella ole järkevää ainakaan meidän lattian tapauksessa, kun lattia meni epämiellyttävän viileäksi, ja toisaalta pitkällä lämmityksellä lattia tuntuu selvästi lämpimältä. Täytyy varmaan palata pienempään asteminuuttiasetukseen. Lisäksi olen miettinyt vaihtamista 2-käyrälle, mutta pitäisi laittaa Loxone tekemään sisälämmöstä käyrää niin saisi huonekohtaiset lämpötilat säädön pohjaksi.
Itse ratkaisin tuon ongelman täältä saadun vinkin mukaan määrittelemällä Nibelle automaattiasetuksena oletus lattialämmityksen +7@-29C sijaan +1@+20C, nyt automattiikka pitää l.jaon deltan omasta mielestään turvallisessa minimissään ympäri vuoden ja ympäri tehoalueen.
Itse olen myös havainnut Niben hitaan reagoinnin asteminuutteihin. Olenkin siirtynyt suosiolla -180 rajasta vakioasetukseen -120. Ongelma lattialämmityksen kanssa on tietysty lisäksi suuri massa, jos mennään valetulla lattialla.
Maallikkona ihmettelen, ettei järjestelmässä voida käyttää hyväksi sääennusteita, jotka nykyisellään seuraavan 12 tunnin osalta ovat hyvinkin luotettavia. Esim. tilanteessa, jossa pakkanen on kiristymässä voitaisiin hyvin ottaa etunojaa lämmityksessä ja vastaavasti tilanteissa, jossa sää lauhtuu nopeasti ei ajettaisi täyttä vauhtia korkealla taajuudella 'seinään'.
Moi
Onko käyttöveden lämmityksessä käytössä mikä tehovalinta? Tämän ymmärtääkseni voi valita pikkunibessä?! Onko uusin softaversio sisässä? Miten on lisäyksen portaat määritelty ja mikä on maksimi sähkövastusteho. Ainakin legionella tapossa käyttää vastuksia lopussa .
Hei osaatteko sanoa, että mikä säätää tuota käyttöveden teossa käytettävää taajuutta?Mä jo luulin että lämmityksen taajuus mistä siirrytään KV:hen vaikuttais, mutta yöllä lähdettiin 23Hz:istä tekeen 64Hz:llä ja äsken 34Hz:istä 55Hz:llä.
Itselläni teki aluksi tuota normaaliasetuksen käyttöveden 55 Hz:n taajuudella iha iisisti. Nyt lämmityskaudella tekee jatkuvasti 65-66 Hz:llä, vaikka käyttöpriorisoinnissa on hyvin aikaa jäljellä. Toki voisin kokeilla 0/0 asetusta että tekee käyttövettä ykköspriolla. Nyt käyttöveden aloitus/lopetus on 42/45 astetta eli hiukan alennettu. Reserviä pitäisi siis pumpulla olla tehdä näin talvikaudellakin 55 Hz:llä tuo vesi tarpeeksi lämpimäksi, mutta haluaa jostain kumman syystä ajaa väkisin korkeammalla taajuudella
2-vuotis päivän kunniaksi Nibe 1255 pimeni yhtäkkiä. Ilman mitään varoitusta kaikki meni pimeäksi, sähkötkin oli ihan normaalisti - ei kinkkua uunissa - ei mitään. Pumppu on pimeä, ei valoja ei häiriöitä. Ei mitään.Onpas harmi, onneksi ei ole kovia pakkasia. Saatko jostain lämpöä taloon jollei Lisäyskään Nibessä toimi?
Olisiohan joku elektroniikka kipannut.? Saas nähdä mitä Nibeltä vastaavat.
2-vuotis päivän kunniaksi Nibe 1255 pimeni yhtäkkiä. Ilman mitään varoitusta kaikki meni pimeäksi, sähkötkin oli ihan normaalisti - ei kinkkua uunissa - ei mitään. Pumppu on pimeä, ei valoja ei häiriöitä. Ei mitään.Tuttavalla sama juttu noin vuosi sitten. Tamu ja jokin kärvähtänyt pääkortti vaihtoon. Huoltomies oli jotain maininnut tamusta ja siitä että se käy ajoittain liian kuumana.
Olisiohan joku elektroniikka kipannut.? Saas nähdä mitä Nibeltä vastaavat.
Näyttäis olevan n. 33C tällä hetkellä.
Koska Nibe 1255 invertteri on kiinnitetty lauhduttimen levylämmönvaihtimeen niin invertterin lämpötila seurailee lauhtumislämpötilaa.Lokitukset varmistavat teorian, invertterin lämpötila seuraa lauhduttimen lähtöä pienellä viiveellä ja on hivenen korkeampi. Viime yönä tehtiin kv-jakso
Niben invertterin lämpötilarajoista ei noilta osin ole tietoa mutta esim Mitsubishin invertterille manuaalin mukaan sallitaan -10C/+50C ympäristölämpötila normaalikäytössä.
Tuttavalla sama juttu noin vuosi sitten. Tamu ja jokin kärvähtänyt pääkortti vaihtoon. Huoltomies oli jotain maininnut tamusta ja siitä että se käy ajoittain liian kuumana.
Ok. Hyvä kuulla, että on kohtalotovereita. Kompressorin päälläolo polttaa jokusen minuutin kuluttua ohjainkortin sulakkeen 4A. Suoralla sähköllä ei pala. Talossa ilp oli pitänyt 16,5 C lämpöä. Ulkona -3.
Etelä-Suomessa kun ollaan, niin kovin montaa päivää ei pakkasen puolella olla. Eipä tuosta muutenkaan ole juurikaan täysillä käynyt. Jouluaaton aattona tuo pimeni, jolloin oli 2-5C monta päivää putkeen. Vois myös tyhmänä kuvitella, että tuo antaa jotain herjaa tms ennemmin kuin pistää koko vehkeen pimeäksi :)Mitä näkyy Uplinkissä kuolinhetkellä? Ettei vaan olis ollut tekemässä legionellantappoa? Silloin on ainakin itselläni lauhduttimen lämmöt korkeimmillaan.
Tuossa käyrä (jos nyt kännykän kautta sattui latautumaan oikein).Ihan hyvin näkyy, sulla lienee käytössä 'normaali' kv-asetukset eli 44-48 rajat, koska muutaman asteen käy lauhdutin korkeammalla kuin mulla 42-45:llä.
Vielä ei olla näillä pakkasjaksoilla (tämän loppuvuoden logit) käyty kuin keruulta 1.4 asteessa minimissään legionellatapon (85 Hz) aikana ja mielenkiinnolla odotan kun <-20 rapsahtaa tauluun.Eihän tuo kaivo nyt vielä alamittaiselta kuulosta, sulla taitaa tilannetta auttaa patterilämmitys, jonka kanssa ei
Näimpä, turha tässä etukäteen on hommaa parjata. Täytyy olla lehmänhermot ja odotella tämä talvi rauhassa ja katsoa miten pakkasista kaivo elpyy. Tosiaan tuntuu asunnon kulutus ja kaivon anto nyt kohtaavan ihan ok, koska kaivolta palaa ihan kivasti plussan puolelta litku takaisin tuoltakin syvyydestä. Saa 17% litku puolestani mennä hiukan pakkaselle tällä 120m:llä, tuon Niben pitäisi tällöinki jaksaa tehdä asuntoomme riittävän lämmintä vettä, COP tästä kärsii, mutta edelleen säästää luontoa ja kukkaroa jatkossakin.Täällä foorumilla joku oli laskeskellut että 1255-6 invertteri pumppu vaatisi muutaman metrin lyhyemmän kaivon kun vastaavat on/off mallit 1245-6 tai 1245-8.
Kiitoksia rohkaisuista ja ollaan rauhassa lämpimässä talossa sekä seuraillaan tilannetta.
Kirjoittanut: k113635
« : tänään kello 14:33 »Luvuista selviää esim. että 0-50Hz taajusalue on riittänyt 91,7% ajasta ja koska tuosta 50-90Hz taajuusikkunan tunneista enemmistö on käyttöveden tekoa jää lämmityskäyttöä yli 50hz:in ihan mystisen vähän.
Vuosi 2016 yht 9591,63 5,38 3977,00Pienellä menee, anna mennä vaan. Ja tervetuloa kymppikerhoon.
...
Vaikuttaa siltä, että tämä invertteri on kuitenkin "hellä" kaivolle, vaikka monen firman sivuilla lukee tästä 10-15% extrasta kaivon syvyydestä invertterin kanssa.
Pienellä menee, anna mennä vaan. Ja tervetuloa kymppikerhoon.Eikö keruu kuitenkin tulisi mitoittaa inventtereillä vähän yli? Meinaan vaan että jossain 90hertzii
Tuosta hellyydestä sen verran, että pääsin katsomaan mitä Niben mitoitusohjelma suosittelee f1255-6 vs. f1245-6 pumpuilla ja pitämällä muut parametrit samoina antaa ohjelma on/off pumpulle aktiivisyvyyden suositukseksi tosiaan muutaman metrin enemmän.
Mutta seikka mikä mua kiinnostaa enemmän ja tulee hyvin Niben tuloksissakin esille on se että jos kaivosta otetaan vuodessa noilla pumpuilla sama määrä energiaa, mutta invertteri käy 6000h ja on/off kone n. 3000h niin pakostakin kaivon kuormitusteho on invertterillä merkittävästi pienempi.
Esim. meidän kohteen tiedoilla antoi Nibe DIM:
f1255-6, 189m aktiivia, Energian otto 67kWh/m ja Tehon otto 16W/m
f1245-6, 194m aktiivia, Energian otto 64kWh/m ja Tehon otto 28W/m
Se että onko tuolla erolla käytännön merkitystä on vielä vähän auki. Omat lokitukset paljastavat selvästi että invertterillä jatkuvan käynnin alueella keruun lämpötila seuraa tuota kaivon kuormitustehoa pienellä viiveellä, mutta se että miten on/off koneilla käytös muuttuu vuoden aikana on hankalammin todennettavissa.
Jos Nibe suosittelee on/off -pumpulle syvempää kaivoa, se tarkoittaa sitä että Nibe olettaa on/off -pumpun cop:n olevan parempi kuin invertteripumpulla.'JOS' Missä tommonen on että noin 'olisi' suunta järjestelmällisesti...taitaa asia enemmänkin olla 'Enteriä' painavan hyppysissä (mitoituksen tekijän).
Jos Nibe suosittelee on/off -pumpulle syvempää kaivoa, se tarkoittaa sitä että Nibe olettaa on/off -pumpun cop:n olevan parempi kuin invertteripumpulla.Saattaa olla? Tai sitten 1245-6 mallin teho on vähän suurempi 6.3kW. Toinen vaihtoehto voisi olla että invertteri laskee vähän hyötysuhdetta maksimiteholla 6kW jolloin kaivostakin otettaisiin kaikkein eniten energiaa. Kolmas huomio että 5 metrin ero ja tehon otto on invertterillä 12W/m pienempi. Eli kaivoa rasitetaan kokoajan, mutta tehoa otetaan kumminkin vähemmän. Ehkä kallioperästä ehtii siirtyä aivan aavistuksen enemmän lämpöä, tai jotain vastaavaa? Tästä syystä kallioperän rasitus pysyisi samassa. Cop lukemissa ei ollut juurikaan eroa. Scop eroa voi tulla vähän koska kireimpiä pakkasia on vain muutamina päivinä?
Esim. meidän kohteen tiedoilla antoi Nibe DIM:1226-8 cop 0/35 4,46 0/45 3.51
f1255-6, 189m aktiivia, Energian otto 67kWh/m ja Tehon otto 16W/m
f1245-6, 194m aktiivia, Energian otto 64kWh/m ja Tehon otto 28W/m
En oikein ...
Äärimmilleen vietynä se ero on, että on/off pumppu kuormittaa joka ikisellä lämmitysjaksolla kaivoa melkein maksimaalisella teholla ja invertteri ei koskaan?
Olisi oikeasti hauska nähdä tarkkoja mittauksia siitä paljonko tuo sitten vaikuttaa käytännössä?
Louhin (taas) omaa lokituskantaa ja tältä näyttää täällä edelliset 6kk:
kuukausi, keruun keskilämpötila pumpun käydessä, startteja, keskimääräinen käyntijakso
2016-07, 6.9C, 89kpl, 1.1h
2016-08, 6.8C, 109kpl, 1.5h
2016-09, 6.2C, 80kpl, 3.6h
2016-10, 4.9C, 21kpl, 32.6h
2016-11, 4.0C, 4kpl, 178.8h
2016-12, 3.8C, 8kpl, 91.4h
Vastaavat mittaustulokset on/off tapauksesta olisivat enemmän kuin tervetulleita. Mä en keksi miten 8kW:tiin taipuva on/off pumppu pystyisi samaan,
ilman että a) joko käyntiajat jäävät pätkiksi tai b) keruu kylmenee selvästi enemmän.
Vastaavat mittaustulokset on/off tapauksesta olisivat enemmän kuin tervetulleita.Oheisesta Excellistä löytyy jotakin.
Oheisesta Excellistä löytyy jotakin.
Oheisesta Excellistä löytyy jotakin.Nää on niitä hetkiä kun on mielellään väärässä, hienosti toimii teillä kaivo on/off pumpun kanssa.
Jollei selviä, kysy niin selitän.
ATS
Kaivon syvyyshän tuottaa muutakin hyödyllistä, kuin vain sen tehometrejä. Lämpö nousee tulevalle litkulle, syvemmälle mentäessä ja lämmönvaihto aika pitenee liuoksella tehostaen vielä kokonaisprosessia. Joten jälleen kerran, poratkaa niitä metrejä vain reilusti, niin saatte nauttia koko rahalla maalämmöstä. Turha tyytyä vain laskennallisiin minimeihin ja kylmille tuloliuoksille tehtyihin laskelmiin.En missään nimessä ole tukemassa kaivoista niistämistä, mutta Niben laskurilla leikkimisen jälkeen ei voi välttyä ajatukselta miksi grynderi voisi kaivosta pihistää. Meillä omakotiasujille taas viimeisen
Vastaavat mittaustulokset on/off tapauksesta olisivat enemmän kuin tervetulleita.
Tässä mittaustuloksia "kylmäkaivoisten klaanista".
Sinulla on hyvin elpyvä lämpökaivo.
Olisiko mahdollista, että kaivosi läpi virtaa pohjavettä, jonka tuoma lämpöenergia elvyttää kaivon noin hyvin.
Kaivo on myöskin riittävästi mitoitettu.
Maakierto on hyvä, menon ja paluun erotus on 3 K.
Kaivosta tulee 2 - 6,5 asteista liuosta. Pumppu toimii hyvällä hyötysuhteella.
Hyvin onnistunut hankinta.
En missään nimessä ole tukemassa kaivoista niistämistä, mutta Niben laskurilla leikkimisen jälkeen ei voi välttyä ajatukselta miksi grynderi voisi kaivosta pihistää. Meillä omakotiasujille taas viimeisen
euron säästämisen sijaan on hyvin paljon tärkeämpää järjestelmän huolettomuus ja toimivuus - tulkoon vaikka minkälaiset pakkasjaksot niin sisällä pysyy lämmmöt vakaina ja sähkölaskun summakaan ei yllätä.
Uteliaana olen vain miettinyt että missä menee kaivon rajat eli kuinka paljon se vaikuttaa? Niben laskurilla saa tällaisen taulukon aikaiseksi välillä 'aivan liian pieni' 83m - 'lähes pohjaton' 348m.
Lähtötietoina on käänteisellä logiikalla omaan kohteeseeni sopivaksi osuvat numerot arvottuna eli tämä:
(http://i.imgur.com/T1dYGFz.jpg) (http://imgur.com/T1dYGFz)
Josta pitämällä muut parametrit samoina, mutta vaihtelemalla 'tulevan keruunesteen lämpötilaa' tein taulukon:
(http://i.imgur.com/eh4vAHt.jpg) (http://imgur.com/eh4vAHt)
Pelkällä ostosähkön hinnan perusteella ei aivan järjettömästi mitoitusta syvempää kaivoa voi perustella, mutta kuten sanottua, mielenrauhaa on hankalampi hinnoitella.
Onko olemassa jotain tilastoa/laskukaavaa kuinka paljon pumpun hyötysuhde paranee esim jos vaikka keruu on 0 vs 3 astetta?
Nää on niitä hetkiä kun on mielellään väärässä, hienosti toimii teillä kaivo on/off pumpun kanssa.Vaihdoin edellisen viestini Excell-kuvaan ulkolämpötilan käyntiaika-%:ksi.
Paljonko kesäaikaan on lämmitystäkäyttöä ja millaisilla käyntiajoilla pysyy keruu noin hyvänä?
.... Niben laskurilla saa tällaisen taulukon aikaiseksi välillä 'aivan liian pieni' 83m - 'lähes pohjaton' 348m.
Onko tuo laskuri yleisessä käytössä?Pyysin mielestäni asiallisilla perusteluilla maahantuojalta käyttö-oikeutta, mutta vastattiin että ei onnistu,
Nää on niitä hetkiä kun on mielellään väärässä, hienosti toimii teillä kaivo on/off pumpun kanssa.Vielä pari käppyrää k113635:lle kaivon kuormituksesta.
Paljonko kesäaikaan on lämmitystäkäyttöä ja millaisilla käyntiajoilla pysyy keruu noin hyvänä?
Vielä pari käppyrää k113635:lle kaivon kuormituksesta.Johan rupes eroja löytymään. Ohessa kaivokuorma (W/akt.m) pumpun käydessä teillä ja meillä. Mä en tiedä tarkkaa antotehoa KV-tilassa, joten
Nämä ovat laskettu kk-kulutusten mukaan
Toinen käyrä on käyntijaksojen aikainen kaivon kuormitus W/akt.m
Toisessa on kaivosta otettu energia/kokonaisaika
ATS
Johan rupes eroja löytymään. Ohessa kaivokuorma (W/akt.m) pumpun käydessä teillä ja meillä. Mä en tiedä tarkkaa antotehoa KV-tilassa, jotenToki, mutta unohdat ne onoff koneen tauot?
kuvaajat eivät ole täysin vertailukelpoisia, mutta pointti selvinnee. LÄmmitystilassa on kaivon kuormaksi arvioitu antoteho-(ottoteho+LJ pumpun kulutus+LK pumpun kulutus)/aktiivimetreillä
Invertterillä kaivon kuormitus kasvaa lämmitystarpeen kasvaessa, on/off koneella käy päinvastoin hyötysuhteen laskiessa tehtäessä kuumempaa viileämmällä keruulla?
Aikamoinen ero, mittaustapojen erot huomioitunakin, kohtalaisen samantehoisilla pumpuille.
(http://i.imgur.com/4VAkgzf.jpg)
Vastaavat mittaustulokset on/off tapauksesta olisivat enemmän kuin tervetulleita....
Johan rupes eroja löytymään. Ohessa kaivokuorma (W/akt.m) pumpun käydessä teillä ja meillä.Tässä on verrattu käynnin aikaisia kaivojen kuormituksia.
Tässä on verrattu käynnin aikaisia kaivojen kuormituksia.Piti vähän jumpata, koska mulla ei kannassa ollut valmiiksi laskettuna kaivosta otettua energiaa kuin lokakuun puolesta välistä eteenpäin.
Pitäisi verrata myös kokonaiskuormituksia.
Minulta pitää ottaa lukemat "Kaivon kuormitus W/m" = Kaivosta otettu kk-energia / kk-tunnit
Ja k11... sama, koska invertterikään ei käy koko ajan.
ATS
Invertterillä näkyy jatkuvan käynnin alkaminen viivojen yhdistymisenä. Tullapa tammikuuksi pari viikkoa -35 pakkasia niin yhdistynis seppaantillakin ;)n. -30C riittää.
Ok. Hyvä kuulla, että on kohtalotovereita. Kompressorin päälläolo polttaa jokusen minuutin kuluttua ohjainkortin sulakkeen 4A. Suoralla sähköllä ei pala. Talossa ilp oli pitänyt 16,5 C lämpöä. Ulkona -3.
Lämmön keruu sisään / ulos -erotus on vain 0,2 astetta.
Ovatko nuo arvot pumpun käydessä?
Jos ovat käynnin aikaisia, pumppu ei ota maasta tehoa.
Eiki sisäanturi ole käytössä joka tekee sen että pumppu luulee ettei lämmitystarvetta ole?
Nyt sitten taas yritys päällä, saa nähdä joko huomenna rupeaa talo lämpenemään... ei kuitenkaan ole kuin 8cm pintavalu ja uretaanilevyt putkien alla, joten ei pitäisi kovin suurta "massan hitautta" olla tässä lämmityksessäOnhan kaikki termarit auki? Katselin vanhempia viestejäsi ja käsitin että huonetermareilla tasoitetaan lämpötilaeroja huoneiden välillä. Ainakin julman määrän käynnistyksiä niillä on saanut aikaan,
(https://s28.postimg.org/7xqs8lheh/20170105_204235288_i_OS.jpg) (https://postimg.org/image/7xqs8lheh/)
Onhan kaikki termarit auki? Katselin vanhempia viestejäsi ja käsitin että huonetermareilla tasoitetaan lämpötilaeroja huoneiden välillä. Ainakin julman määrän käynnistyksiä niillä on saanut aikaan,
kuvan mukaan melkein 15000, itse meinasin pärjätä alle 700 käynnistyksellä vuodessa. Tuollainen vuosittain +7000 käynnistysmäärä olis on/off pumpullekin jo aika paljon.
Meneekö sulla lokituksia USB-tikulle? Jollei, niin pistä minuutin välein lokitukset päälle ja liitä tänne vaikka vuorokauden lokitukset näytille niin ihmetellään yhdessä.
edit. Uusi oletus suuresta starttimäärästä: puolet kompuratunneista käyttövettä, kv-kierto?
.... Voisin jossain kohtaa logittaa vuorokauden mitalta niin katsellaan.
Tällä hetkellä kaikki termarit auki, mutta tuo käynnistysten määrä johtuu osaksi varmaan niistäkin. KV-kierto on käytössä kyllä. Voisin jossain kohtaa logittaa vuorokauden mitalta niin katsellaan.Eihän tuo lämmitys voi kiertää oikein kun sammuilee välillä. Miten tuo puskuri on kytketty? Onko virtausmittareita lattialämmityksessä?
Myös kiinnostaisi mitä muut F1255 omistajat käyttävät priorisointiarvoina? Itsellä oli 30min/30min ja tuntuu todella tyhmältä asetukselta noin, varsinkin kun yksin asun tässä tällä hetkellä
Eihän tuo lämmitys voi kiertää oikein kun sammuilee välillä. Miten tuo puskuri on kytketty? Onko virtausmittareita lattialämmityksessä?Voitko pistää kuuman käyttöveden kierrätyksen hetkeksi pois päältä sekoittamasta tilannetta? Se voi noilla 30/30 prioriteettiasetuksilla sekoittaa niin paljon tilannetta ettei
Betoni ilman termareita niin käyntijaksot on taatusti pitkiä jos röörit on oikeasti auki..
Lokitus kannattaa pitää koko ajan päällä.
Pieni muistitikku mahtuu siististi kannen alle ja siihen mahtuu koneen eliniän lokit 1 min resoluutiolla.
esim. https://www.verkkokauppa.com/fi/product/42904/drmhf/Verbatim-Nano-8-Gt-muistitikku-OTG-adapterilla
Lokituksesta saa tiedon pitkällä aikavälillä kuinka kone on toiminut ja häiriötilanteet ja sähkökatkot ja bonuksena vietä ettei se rasita mitenkään.
Muuten kyllä, mutta tarkoitus on tehdä hieman "nykyaikaisempi" menetelmä tuohon, ja logittaa modbusin kautta palvelimelle arvoja. Tämä on jo testivaiheessa ja arvot tulevat perille hienosti.Ok, kuulostaa hyvältä.
Ok, kuulostaa hyvältä.
Onko muuten lokitus ja modbusin käyttö toisiaan poissulkevia?
Muuten kyllä, mutta tarkoitus on tehdä hieman "nykyaikaisempi" menetelmä tuohon, ja logittaa modbusin kautta palvelimelle arvoja. Tämä on jo testivaiheessa ja arvot tulevat perille hienosti.Onko sulla Niben MODBUS 40 yksikkö vai otatko raakana RS485:llä väylältä?
Eihän tuossa muuta estettä ole, paitsi se että sekä USB-lokitus että modbus käyttävät samaa settiä
oletusdatoja (LOG.SET tiedosto tikun juuressa) jos sellaista käyttää.
Onko sulla Niben MODBUS 40 yksikkö vai otatko raakana RS485:llä väylältä?
Paikallinen takuuhuolto on tuota käynyt ihmettelemässä pari kertaa päivällä, mutta itse en ole ollut kotosalla. Kuulemma jotain osaa odotellaan ens viikkoon. Ihme touhua. Nyt pumppu on päällä, mutta kompressori polttaa ohjauspiirin sulakkeen hetken käytyään. Suoralla sähköllä siis mennään.Kuluvan viikon taajuusmuuttajan vaihto ei korjannut laitetta, mutta tiistaina pitäisi kompressori lähteä vaihtoon jos vaikka sitten tulisi taas kuntoon.
Kuluvan viikon taajuusmuuttajan vaihto ei korjannut laitetta, mutta tiistaina pitäisi kompressori lähteä vaihtoon jos vaikka sitten tulisi taas kuntoon.
Myyntimies väitti ettei Niben muuttuvatehoiset pumput tekisi käyttövettä kuin 50Hz antamalla (perus)teholla vs. IVT/Bosch, jolla saadaan koko kapasiteetti käyttöön myös käyttöveteen.Ei tainnut olla Niben myyntimies, sillä ainakaan pienimmän 1.5-6 f1255 mallin kohdalla tuo ei pidä paikkaansa.
Pitääkö tämä paikkansa?
Omalla kohdalla, jossa arvon integroidun ja ulkoisen kv varaajan välillä, tiputtaa tämä Niben pumpun vaihtoehtona pois... ainakin integroidulla varaajalla.
Myyntimies väitti ettei Niben muuttuvatehoiset pumput tekisi käyttövettä kuin 50Hz antamalla (perus)teholla vs. IVT/Bosch, jolla saadaan koko kapasiteetti käyttöön myös käyttöveteen.
Pitääkö tämä paikkansa?
Omalla kohdalla, jossa arvon integroidun ja ulkoisen kv varaajan välillä, tiputtaa tämä Niben pumpun vaihtoehtona pois... ainakin integroidulla varaajalla.
pumpunvalimta alkaa kallistua tämän 1255 inventterin puolelle onko tämä siis kuitenki 8kw:n pumppu ---> http://www.taloon.com/maalampopumppu-nibe-f1255-1.5-6/LVI-5361626/dp?openGroup=1293 sain tarjouksen kyseisestä pumpusta, 2*300 m keruuputkea , 208 l täyttönestettä, niben topset asennussarja ja täyttöryhmä toimitettuna hintaan 8400€. mistä kannattas tästä oulu kuusamo akselilta kysellä tarjouksia vehkeistä
...tai vastaavasti 1255 1.5-6 kw invertteri. tomppelin laskelma antoi tarvittavaksi tehoksi 4,8 kw ja niben laskuri 5.5 kw eli tuo 6 varmaan riittäs mutta onko liiasta tehosta haittaa vai hyötyä jos ajattelis tuota 8 kw pumppua.Jollei tarkka tehontarve ole tiedossa, niin sellaiseenhan invertteri on juuri passeli ratkaisu. Toinen tärkeimmistä syistä miksi itse päädyin aikoinaan invertteriin on pienten kosteiden tilojen lämmitys kesäkaudella, 1.5kW teholla
Nyt kun ollaan pikkuhiljaa siirtymässä väli/kesäkauteen, olisin kysynyt käyttämistänne asetuksista. Erityisesti olen kiinnostunut 1) pienimmästä menolämpötilasta (itsellä 23 astetta), 2) lämmityksen pysäytyslämpötilasta (itsellä vakio tehdasasetus 17), suodatusaika (tehdasasetus 24h) sekä 4) asteminuuteista (nykyisellään -180). Teettekö erikseen kesäsäätöjä esim. asteminuuttien osalta? Olisiko järkeä laskea ja saada pidempiä yksittäisiä käyntikertoja?
JÄMÄ Star RST Inverter 12 (Nibe F1255 3-12) päästää käyttöveden lämmittämisen jälkeen hyvin lämmintä vettä lattiakiertoon. Määrä on varmaan hyvin pieni ja lämpöpulssi siten lyhyt, mutta meillä tuo yhtäkkinen lämpötilan muutos aiheuttaa napsumista yhdellä jakotukeista (joita on kolme).
Lattialämmitys on Nereuksen, 90-luvun puolivälistä. Maalämpöpumppu syöttää suoraan lattiakiertoon (betonilaatta) ilman minkäänlaista puskuria.
Talo saneerattu vasta maalämmölle, joten odottelemme mahdollisten säätöjen kanssa kylmeneviä ilmoja. Tiettyjen huoneiden kiertoja on kesäksi pienennetty, mutta isoimmat piirit menevät suunnilleen samoissa säädöissä kuin ennenkin.
Olemme asuneet tässä vasta huhtikuulta, joten lattialämmityksen toimivuudesta ja säädöistä juuri tässä talossa meillä ei ole aiempaa kokemusta varsinaiselta lämmityskaudelta.
Aiheuttaako tämä lyhyt lämpöpulssi muilla mitään vastaavaa vaivaa ja tuleeko mieleen jotain, jolla tämän voisi estää? Haitta on kylläkin hyvin pieni, enkä sitä olisi varmaan muuten havainnutkaan, mutta kyseinen jakotukki sijaitsee makuuhuoneen nurkassa. Ääneen ei herää, mutta öisessä, hiljaisessa talossa sen kuitenkin huomaa.
Sent from my E6653 using Tapatalk
Ei ole mitään kokemusta tämän merkin pumpuista mutta onko mahdollista laittaa joku aikaohjelman käyttöveden valmistukseen, että ei lämmittäisi yöllä käyttövettä nii ei tulisi sitä häiritsevää ääntä silloin, kun nukutaan?Olipa yksinkertainen ratkaisuvaihtoehto :-) Näin voin tietysti toimia.
Yöllinen säästömoodi tarpeeksi alhaisella alarajalla voisi tosiaan estää tai ainakin vähentää napsumista.Ratkaisu siirtää energian kulutusta sähkövaraajalle.
Ratkaisu siirtää energian kulutusta sähkövaraajalle.
Onko mahdollista äänieristää jakotukkia?
Ymmärtääkseni energian kulutusta ei siirry sähkövaraajalle. Jos käyttövedelle ei ole yöllä käyttöä...
| kk/vvvv | Kok.sähkö | LTL | OEK | Info |
| 11/2015 | 791,19 | 395,40 | 10,95 | |
| 12/2015 | 1169,90 | 477,60 | 13,40 | |
| 01/2016 | 1917,08 | 858,70 | 12,22 | |
| 02/2016 | 1352,07 | 524,30 | 14,11 | |
| 03/2016 | 1214,92 | 537,80 | 12,36 | |
| 04/2016 | 774,80 | 385,70 | 10,99 | |
| 05/2016 | 627,37 | 29,70 | 115,58 | |
| 06/2016 | 535,47 | 32,70 | 89,599 | |
| 07/2016 | 597,80 | 0 | 00 | |
| 08/2016 | 446,64 | 5,90 | 414,21 | Nibe käyttövesi vastuksella |
| 09/2016 | 373,89 | 99,10 | 20,64 | Nibe Maalämpö käytössä 24/8/2016 |
| 10/2016 | 495,25 | 403,00 | 6,72 | Nibe asetusten hakua |
| 11/2016 | 650,45 | 552,80 | 6,44 | Nibe asetusten hakua |
| 12/2016 | 637,52 | 573,10 | 6,09 | Käyrä 7(-3) |
| 01/2017 | 670,11 | 635,60 | 5,77 | Käyrä 7(-4) UKV100 + GFOSS balanssissa |
| 02/2017 | 584,24 | 587,60 | 5,44 | |
| 03/2017 | 529,85 | 525,70 | 5,51 | |
| 04/2017 | 482,96 | 459,90 | 5,75 | |
| 05/2017 | 362,96 | 211,50 | 9,39 | |
| 06/2017 | 299,48 | 31,20 | 00 | |
| 07/2017 | 303,79 | 12,70 | 00 | |
| 08/2017 | 246,24 | 5,30 | 00 |
Määlämmöllä menty nyt 24.8.2016 asti ja vuosi siis pyörähtänyt täyteen. Talon kokonaissähkönkulutus sähkölaitoksen mukaan tältä ajalta on 5745,64 kWh ja LTL 4097,50.
Nibeltä katsotut tiedot:
Käynnistyksiä 769 kpl
Kokonaiskäyttöaika 5015 h
-joista käyttovesi 612 h
Täsmääköhän tässä nyt ihan kaikki?
Vuoden kokonaissähkönkulutus 5745 kWh on omakotitalossa TOLKUTTOMAN VÄHÄN. Meillä about sama menee pelkkään käyttösähköön, kokonaissähkönkulutus meillä n. 12500 kWh.
Invertterikone käy toki "välikaasulla" suurimman osan vuotta, mutta vaikka ottoteho olisi keskimäärin vain 1 kW, niin 5015 käyttötuntia tekisi kuitenkin 5015 kWh. Meidän on-off-pumppu ottaa keskimäärin 2,3 kW/käyttötunti ja se käy vuodessa vajaat 3000 tuntia. Kalzun talon ei kuitenkaan rakennusvuoden ja patterilämmityksen huomioiden pitäisi olla mikään AAA+-energialuokan talo.
Uutta softaa pukkaa:
Version: 8218R2
Release date: 31.8.2017
Added
· Supports the accessory EME20
· ”Activate economy” can now be selected on the AUX-in (Menu 5.4)
· ”Smart control” can now be selected in menu 2.2
· Smart Price Adaption is now supported if country selection Norway
Changes
· Improved control of the brine pump
· Improved control of Smart home function
· MODBUS40: Improved control of 32-bites register
· AXC40: It is now possible to control the ground water pump with 0-10V signal
· Solves a problem that caused the accessory shunt control brine in menu 5.2 to deactivate if a
restart occured
· Smaller adjustements of menus and menu texts.
----
EME20 on Niben oma PV-paketti ja tuo tuki tarkoittaa että pumpun valikoista voi asettaa paljonko taloa, käyttövettä tai uima-allasta lämmitetään
enemmän silloin kun aurinkopaneelien tuotto ylittää jonkin asetusrajan. Itseltä meni pahin aurinkointoilu ohitse, mutta olisi kiva kuulla kokemuksia
joltain että miten Niben invertteripumppu toimii aurinkopaneelien kanssa käytännössä.
Olisiko jollain heittää laajempaa/laajinta lokikonfiguraatiota, jolla saisi F1255-6 tietoja irti? Mulla joku oletus konfiguraatio tms. Kiitoksia etukäteen.
Tuolla perusteellahan takan lämmönsiirto kovalla pakkasella keruuseen olisikin erikoinen tapa kierrättää lämpöä. Samalla kierrättää lämpöä vähän. Eli konvektori olisi takanpäällä (mikä ollut muutenkin potentiaalinen asennuspaikkavaihtoehto).
Tosiaan konvektori pumpun jälkeen ei tuota mitään kummallista hyötyä ja menee murskaksi laskea sieltä takan hyötyä. Olin käsittänyt Kaltzu legionellatappo-viestistä ilmeisesti väärin, että konvektori olisi pumppua ennen ja näin ollen voisi nostaa keruulämpötilaa.
Date ka.Hz Max Hz Pyynti bt1 bt50
2016-11 29,53 83,20 32,59 -1,76 22,35
2016-12 29,26 80,10 32,10 -1,05 22,38
2017-1 34,05 118,20 31,74 -4,43 21,98
2017-2 30,78 89,10 32,12 -3,75 22,47
2017-3 24,43 55,30 29,66 0,03 22,59
2017-4 23,70 73,20 28,57 1,65 22,63
2017-5 21,80 63,90 28,04 2,55 22,96
2017-6 21,01 40,10 26,24 4,97 22,64
Date Lämm% KV% Muut% 20-25Hz 25-30Hz 30-35Hz 35-40Hz 40-45Hz 45-50Hz 50-55Hz 55-60Hz 60-65Hz 65-70Hz 70-75Hz 75-80Hz 80-85Hz 85-90Hz 90-95Hz -100Hz -105Hz -110Hz -115Hz 1-120Hz läm_Hz MaxlHz KV_Hz MaxKVHz Pyynti bt1 bt50
2016-11 84,31 7,35 8,33 47,62 13,09 13,18 9,90 6,78 4,29 3,39 0,44 0,63 0,24 0,20 0,13 0,01 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 29,26 80,10 62,62 85,20 31,83 -0,65 22,47
2016-12 88,42 6,58 4,99 44,85 14,25 13,63 12,29 7,58 4,40 1,94 0,33 0,19 0,28 0,03 0,08 0,06 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 29,53 83,20 64,15 86,20 32,44 -1,53 22,43
2017-01 90,95 6,75 2,30 33,47 19,98 16,95 9,70 4,53 3,14 2,84 0,43 1,82 1,73 1,22 0,73 0,77 1,20 0,18 0,30 0,23 0,24 0,33 0,20 34,05 118,20 65,90 90,20 31,78 -4,41 21,99
2017-02 89,33 7,19 3,48 46,86 12,08 11,36 9,20 6,44 5,04 4,90 0,30 2,06 0,89 0,32 0,20 0,15 0,16 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 30,78 89,10 64,37 87,10 31,97 -3,52 22,49
2017-03 83,59 6,67 9,74 71,03 12,01 6,92 5,40 2,63 1,01 0,82 0,13 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 24,43 55,30 61,53 85,10 29,45 0,34 22,66
2017-04 74,01 7,40 18,59 75,92 8,49 8,08 3,10 2,18 1,06 0,66 0,05 0,16 0,07 0,10 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 23,70 73,20 61,26 86,20 27,91 2,66 22,78
2017-05 25,13 7,17 67,70 87,71 5,12 3,28 2,50 0,84 0,27 0,18 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 21,80 63,90 54,40 84,10 24,59 10,59 23,25
2017-06 3,11 7,81 89,09 91,21 2,66 3,73 1,58 0,36 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 21,01 40,10 53,69 82,20 23,38 14,19 22,40
--Käytetty DB Browser for SQLite-ohjelmalla lukemalla logintutkija.db tiedostosta pumpun logit kuukausittain ulos
--totcounter=kaikki mittapisteet, lämmityssuhde=pumpun lämmitystila, KVsuhde=Pumpun KV-tila,'XX-YY Hz' = Taajuussuhteet kuukausittain
--Lämm_Hz=average lämmitystilassa, jne suht informatiivisesti
select count(case when RelaysPCABase is not null then 1 else null end) AS totcounter,count(case RelaysPCABase when 7 then 1 else null end) lammityssuhde, count(case when RelaysPCABase is 15 then 1 else null end) KVsuhde,count(case when RelaysPCABase is 7 AND cfa between 190 AND 250
then 1 else null end) AS 'Lämmitys 20-25 Hz',count(case when cfa between 251 AND 300 AND RelaysPCABase is 7
then 1 else null end) AS 'Lämmitys 25-30 Hz',count(case when cfa between 301 AND 350 AND RelaysPCABase is 7
then 1 else null end) AS 'Lämmitys 30-35 Hz',count(case when cfa between 351 AND 400 AND RelaysPCABase is 7
then 1 else null end) AS 'Lämmitys 35-40 Hz',count(case when cfa between 401 AND 450 AND RelaysPCABase is 7
then 1 else null end) AS 'Lämmitys 40-45 Hz',count(case when cfa between 451 AND 500 AND RelaysPCABase is 7
then 1 else null end) AS 'Lämmitys 45-50 Hz',count(case when cfa between 501 AND 550 AND RelaysPCABase is 7
then 1 else null end) AS 'Lämmitys 50-55 Hz',count(case when cfa between 551 AND 600 AND RelaysPCABase is 7
then 1 else null end) AS 'Lämmitys 55-60 Hz',count(case when cfa between 601 AND 650 AND RelaysPCABase is 7
then 1 else null end) AS 'Lämmitys 60-65 Hz',count(case when cfa between 651 AND 700 AND RelaysPCABase is 7
then 1 else null end) AS 'Lämmitys 65-70 Hz',count(case when cfa between 701 AND 750 AND RelaysPCABase is 7
then 1 else null end) AS 'Lämmitys 70-75 Hz',count(case when cfa between 751 AND 800 AND RelaysPCABase is 7
then 1 else null end) AS 'Lämmitys 75-80 Hz',count(case when cfa between 801 AND 850 AND RelaysPCABase is 7
then 1 else null end) AS 'Lämmitys 80-85 Hz',count(case when cfa between 851 AND 900 AND RelaysPCABase is 7
then 1 else null end) AS 'Lämmitys 85-90 Hz',count(case when cfa between 901 AND 950 AND RelaysPCABase is 7
then 1 else null end) AS 'Lämmitys 90-95 Hz',count(case when cfa between 951 AND 1000 AND RelaysPCABase is 7
then 1 else null end) AS 'Lämmitys 95-100 Hz',count(case when cfa between 1001 AND 1050 AND RelaysPCABase is 7
then 1 else null end) AS 'Lämmitys 100-105 Hz',count(case when cfa between 1051 AND 1100 AND RelaysPCABase is 7
then 1 else null end) AS 'Lämmitys 105-110 Hz',count(case when cfa between 1101 AND 1150 AND RelaysPCABase is 7
then 1 else null end) AS 'Lämmitys 110-115 Hz',count(case when cfa between 1151 AND 1200 AND RelaysPCABase is 7
then 1 else null end) AS 'Lämmitys 115-120 Hz',AVG(case RelaysPCABase when 7 then cfa else null end) lämm_Hz, max(case RelaysPCABase when 7 then cfa else null end) Max_lämm_Hz,AVG(case RelaysPCABase when 15 then cfa else null end) KV_Hz, max(case RelaysPCABase when 15 then cfa else null end) Max_KV_Hz, avg(calcsupply) pyynti, avg(case RelaysPCABase when 7 then calcsupply else null end) lämm_Pyynti, avg(case when RelaysPCABase is not null then bt1 else null end) ulkolämpötila, avg(case when RelaysPCABase is not null then bt50 else null end) sisälämpötila
from logit
where time like '2017-01%' --Parsetus vuoden ja kuukauden ehdolle, muuta tätä
Noniin, nyt on omassakin alakerrassa pari päivää pörissyt F1255 4-16 ja lämmittäminen alkaa tuntua helpolta vanhan puupannun jäljiltä ;D
Oletteko muuten pitäneet liuospumpun ja kiertovesipumpun automaatti tilassa(tai omassa järjestelmässä niben oma kiertovesipumppu kierrättää vettä vain puskuri varaajassa ja erillinen pumppu hoita patteri kierron)? ja mimmoisissa lukemissa teillä on asteminuutit, sillä itse en vielä ole oikein sisäistänyt miten niitä kuuluu hienosäätää?
Keruu ilmeisesti toimii kohtuu hyvin kun keruun deltta on ollut noin 1-2 astetta, vai tarvitseeko sitä koittaa säätää jotenkin?
Uplinkin käyriä seuranneena on ihmetyttänyt tuo keruupuolen menon lämpötilan "heiluminen" lämmityksen aikana.Johtuiskohan nuo hypyt siitä että iso Nibe hyppii tyhjäkäynnillä (20Hz) käydessään aina välistä isommalla taajuudella (30Hz). Pistä taajuuskäyrä
Eli tekee tuommosta 0,9-2,5 ylös alas sahausta noin 20 minuutin syklillä, paluupuolen käyrä on kuitenkin tasainen siinä 5-6 asteen välillä
onko tämmöinen ihan normaalia käytöstä vai oire jostakin ?,
Onko mielipiteitä tai jopa kovaa faktaa siitä kannattaako pörssisähkösopimuksen kanssa pitää Smart Price Adaption päällä? Matalan sähkönhinnan aikaan pumppu toimii tarvittavaa korkeammalla teholla ja kalliimman hinnan aikaan pumppu taas lepää.
Jos katsotaan pelkkää sähkönhintaa, tämä on varmaan järkevää (vaikka saavutettava säästö voikin jäädä hyvin pieneksi). Mutta tuleeko tästä johtuen pumpulle turhia käynnistyksiä, jotka taas vaikuttavat negatiivisesti kompressorin ja ehkä muiden kuluvien osien kestoon?
Liitteenä kuvat, joissa menolämpötila ja lask. menolämpötila edelliseltä vuorokaudelta. Viisi käynnistystä per vuorokausi nyt ei ole paha, mutta ilman SPA:n käyttöä olisi ehkä saatu entistä tasaisempaa käyntiä. SPA ilmeisesti skaalaa tuota lask. menolämpötilaa jotenkin, koska käyrässä on melkoisia pomppuja, jotka näyttäisivät osuvan jokseenkin yksiin tuntikohtaisen spot-hinnan kanssa. Tämä näkyi erityisen hyvin pari yötä sitten, kun spot-hinta oli vain 0,5 snt/kWh luokkaa ja pumppu veti oikein tiukkaa spurttia ylilämmittääkseen.
SPA "liioittelee" hiukan molempiin suuntiin, jolloin on makuasia arvostaako pientä säästöä sähkönhinnassa vai ennemminkin tasaista kyytiä. Liioittelun määrää voidaan säätää antamalla pumpulle asetuksissa painoarvo sähkönhinnan skaalaukselle, mutta meillä sitä on pidetty oletusarvossaan (joka taitaa olla 5).
Meillä lattialämmitystalossa asteminuuttiasetus tällä hetkellä -160 ja sitä toki voisi siitä vielä varmaan hiukan laskeakin ilman sisälämpötilan merkittävää huojuntaa.
Sähköyhtiön vuosikulutusarvio voi joskus olla hieman jäljessä, varsinkin jos kyseessä uusi liittymä tai muuttuneet laitteistot.
2000kWh menee okt:ssa heittämällä vaikka kukaan ei asuisi talossa (tyhjäkäyntiteho+IV). Siihen päälle lämmitys.
Itsellä menee noin 9000kWh vuodessa. MLP 3200kWh, tallin ILP 1000kWh ja loput käyttösähköä.
Kuinka 1255 pelittää (esim. 1,5-6kW) kesällä, jos lämmittää vain märkätiloja?
Malttaako pumppu pysyä minimiteholla ja täten ehkä paluuvesi ei nouse niin nopeasti? Vai vaatineeko invertteri myös puskurin, jos mukavuuslämpöjä havittelee?
Loggaus usb-tikulle nyt vihdoin ollut päällä viikon, mutta logintutkijalla en saa noista mitään järkevää näkyviin? Osaako joku tulkita näitä? Laitoin liitteeseen tikulta tulleet tiedostotVoitko hieman kuvailla kytkentääsi, lokien mukaan pumppu käy pitkiä aikoja Niben Prio tilassa 40, joka lienee POOL (10=IDLE, 20=KV ja 30=HEAT), tuo sekoittaa ainakin lokinsotkijan aika totaalisesti.
Voitko hieman kuvailla kytkentääsi, lokien mukaan pumppu käy pitkiä aikoja Niben Prio tilassa 40, joka lienee POOL (10=IDLE, 20=KV ja 30=HEAT), tuo sekoittaa ainakin lokinsotkijan aika totaalisesti.
Näyttäisi aiempien kirjoitusten mukaan olevan ulkoporeallas mukana lämmityksessä.
Luultavasti sitä ei logintutkija osaa vielä hanskata tilastoissa, mutta käyrät näyttää oikean suuntaisilta.
HAVAINTO: BT25 mittaa yleensä lämmitykseen menoa, mutta ei ilmeisesti tässä tapauksessa.
Kyllä itsellä se BT25 mielestäni on kytketty tuohon lähtevään lämpöputkeen, jossa sitten menee joko altaan, käyttöveden tai lämmitysveden lämpöistä vettä?
Onko tuo 1255 uysin pumppu Nibe.tä? Kauanko se on ollut markkinoilla?
-Kytken verkkokaapelin nibestä modeemiin, mutta valikossa sanoo, että ei yhteyttä Uplink. Kuinkas nyt?
Oletko tehnyt jo Uplink-tilin?
https://www.nibeuplink.com
E. https://www.nibe.fi/upload/haato/Ohjeet/NIBE%20Uplink%20Opas%201420-1.pdf
Hei,
Kyllä olen tehnyt Uplink tilin. Yritin siellä sivustolla liittää lämpökonetta tiliini, mutta se kysyy sarjanumeroa (on tallessa) ja jotain toita numeroa jota yritin penkoa lämpökoneen valikoista siinä onnistumatta. Lievä umpikuja/epätietoisuus ::)
Kiitos vinkeistä uplinkkiin liittyen. Perehdyn siihen ajan kanssa, myöhemmin. Nyt on muistitikku kiinni ja lokitiedon keräys päällä. Voinko tässä ketjussa kysyä perehtyneimpien mielipidettä vai perustanko oman viestiketjun?
Mitä noilla inverttereillä tapahtuu, jos laittaa asteminuuteiksi tasan 0 min?
Terve,
Täällä aloitteleva maalämpöppumppari ihmettelee muutamaa F1255 asetusta ja uplinkin infoa/dataa:
Asteminuuteista: jos asetan "käynnistä kompressori" asteminuuttiasetukseksi -150 ja "käynnistysero lisälämpö" asetukseksi 500, niin meneekö lisälämpövastus päälle kun asteminuutit ovat -500 vai -650 ?
Vaikuttaako "käynnistä kompressori" -asteminuuttien asetus jotenkin lämmityksen säätöön, tarkoitan että pyrkiikö pumppu pitämään asteminuutit heilumassa tuon käynnistä kompressori -lukeman vaiheilla?
UpLink: mitä energiaa mitataan uplinkin huoltotiedoissa otsikon "energiamittari" alla? Onko kyseessä pumpulla tuotettu ilmaisenergia, lämmitykseen kulutettu energia (kaivosta otettu lämpö+pumpun kuluttama energia) vai jotain muuta?
NIBE Uplink hyödyntää Smart Price Adaption –pörssisähköohjausta, joka kerää pilvipalvelun kautta seuraavan päivän pörssisähkön hinnan vaihtelun. Lämpöpumppu osaa silloin valita ne edullisemmat ajankohdat sähkön hinnassa, jolloin kannattaa lämmittää ja tuottaa lämmintä vettä.
· Uppdated circulation pump regulationOlis kyllä mukava kun hieman rahoittaisivat lämmönjohtopumpun automaattisen nopeudensäädön värähtelytaipumuksia, sain sen taas värähtelemään aika hulvattomasti kun hienosäädin shunttia ohjaavan PID-säätäjän kertoimia. Ei olis ollut tarvetta, mutta oli flunssassa tylsää..
· Improved compressor regulation
Mahdotonta sanoa ennen kuin kokeilee, mutta tuo jo indikoi että on ainakin yritetty tehdä jotakin. Herkimmät ja heikoimmat kohdat invertteripumppujen softassa.
Täällä Nibe mainos, mutta tuo spottihinnan heittelyitä hyödyntävä SPA 'itsekehu' hiukan ontuu F1255 pumpulla kun valmistaja ei suosittele varaajan käyttöö, ... ei ole paikkaa mihin varastoida.
https://www.rakentaja.fi/artikkelit/14949/maalampo_sahkon_muutos_nibe.htm?utm_source=VL15/18OTSvp2&utm_medium=Email&utm_campaign=VL
Pistin uuden softan puoliltapäivin kun nibe meni päiväunilleen sisään ja ensi yöksi on luvattu pakkasia -> Tulee hyvä testiyö tehonohjauksen toimivuudelle, sillä näyttäisi pumpulla unta riittävän jonnekin seiskan kasin pintaan ja silloin tulee tyttö harrastuksista. Oikein pitkä ja kuuma suihku samalla kun ulkona viilenee nopeasti kyllä näyttää onko pumpun käytöksessä tapahtunut uudella softalla jotain muutoksia.
Toimii kyllä ihan hyvin lämmityskaudella mitä nyt aiheuttaa päiväsaikaan muutaman "turhan" pysähdyksen. Säästö on sitten mitä on...Ohjaus varmaan toimii ei siinä epäilystä, mutta tarkoitin että ei ole häävisti varastoja koska Niben suositusten mukaan varaaja ei ole toivottavaa, eli kokonaisuus ontuu kumminkin.
Ohjaus varmaan toimii ei siinä epäilystä, mutta tarkoitin että ei ole häävisti varastoja koska Niben suositusten mukaan varaaja ei ole toivottavaa, eli kokonaisuus ontuu kumminkin.
Totta, laatta ainoa "varasto".
Veden ominaislämpökapasiteetti on 4,186 kJ/(K·kg) ja teräsbetonin 0,75 kJ/(K·kg), tällöin betoni vastaa ominaislämpökapasiteeltiltaan 0,18 kertaa vettä. Teräsbetonin tiheys on noin 2500kg/m3. Antamallasi pinta-alalla on kyseisen laatan puolesta 9,9m3 betonia, joka painaa 24750kg. Tuolla massalla se vastaa 4,5m3 vesivaraajaa.
Lisäksi kovin montaa tapausta ei tule mieleen missä pörssisähköllä olisi pystytty säästämään nykyisillä pörssisähkön hinnoilla verrattaen kilpailuttaja.fi:n kiinteisiin sähkösoppareihin verrattuna. Ainoona mieleen tulee nimimerkin TK setuppi rivitalossa missä liittymä oli vain lämmitystä varten.
Sinällään betonissa on myös järjetön massa joten jonkinlaisena varastona se voi toimia, tällöin tietysti siihen pitäisi "ladata" ylimääräistä lämpöä jo etukäteen joka toki alkaa purkautumaan toki jo välittömästi. Tämä ei tietysti toteudu jos invertteri puskee laattaan "vain tarvittavan määrän" lämpöä ennen pysähtymistä kalliiseen hintaan.
Eipä ollut uusi softa tuonut muutosta tehonohjaukseen ja tästä saikin koulukirjaesimerkin siitä miksei (pikku) invertteri-Nibe ole minun mielestäni parhaimmillaan varaajan kanssa nykyisellä softallaan silloin kun ei käydä jatkuvasti:Eikö tuossa suurin syy ole kv-esilämmitys?
(https://i.imgur.com/tANHQwz.png)
Mulla on säädetty käynnistysrajaksi -120 asteminuuttia ja näin pumppu toimii tauon jälkeen:
Eilen lämpeni päivällä reilusti joten pumppu nukkui varaajan turvin 12:00-18:43, päivitin tuolla tauolla uuden softan.
18:44 laskivat asteminuutit käynnistysrajan alapuolelle ja Nibe rupeaa lämmittämään minimitehollaan 20Hz:llä. Alun 40Hz piikki liittyy kompressorin voitelun käyntiin saattamiseen.
20:02- ja 22:22- oli pitkät KV-jaksot kun teinit tuli harrastuksistaan ja kävivät suihkussa. Aamulla seiskan maissa vaimo+minä tyhjennetään varaajat oikein kunnolla omilla aamusuihkuillamme.
02:46 eli noin 8 tuntia startista on tehoja nostettu tarpeeksi jotta menolämpötila kohtaa pyyntilämpötilan. Samaan aikaan on asteminuutit romahtaneet alle -500:n ja niitä lähdetään sitten ajamaan kiinni kiihdyttämällä pumppua jopa 73Hz:iin (yli 5kW) jonka seurauksena kaivolta tulo laskee ja lauhduttimelta lähtö nousee jotta saadaan menetetty lämmitysvelka kiinni.
Tuo ylimääräinen humppa tehtiin siksi, ettei Nibe lähde -120:n käynnistysrajan asetuksella kiihdyttämään tehojaan ennen kuin asteminuutit saavuttavat n. -420:n arvon. Jos pumppu olisi käynyt jatkuvaa niin tuollainen ulkolämpötilan pudotus mitä viime vuorokautena oli olisi ohitettu kiihdyttelemällä ehkä jonnekin 40-50Hz:iin jolloin keruu olisi pysynyt lämpöisempänä eikä asteminuuttivelkoja olisi täytynyt kuroa kiinni tekemällä pyyntiä lämpöisempää vettä. Samoin kotimittaukseni antavat vahvoja viitteitä siitä että Niben hyötysuhde laskee taajuuden noustessa enemmän kuin mitä pelkät keruun- ja lahduttimen lämpötilat antaisivat olettaa.
Tämän vuoksi olen itse optimoinut järjestelmän käymään jatkuvaa käyntiä niin paljon kuin mahdollista, enkä pidä invertteriniben naittamista ison varaajan kanssa kovin järkevänä jollei etukäteen ole varmuutta siitä että pumpun käynti on lämmityskaudella niin paljon kuin mahdollista jatkuvaa.
Meidän kv-esilämmitys ja kv-jaksojen toteutumat vaikuttavat tilanteeseen huomattavasti, joten ihan täysin ei kuvan toiminnasta voi vetää johtopäätöksiä Niben toiminnasta toisenlaisissa järjestelmissä, mutta toivottavasti joku saa sepustuksesta jonkunlaisen käsityksen Niben softien nykytilasta.
ps. Kuvasta näkyy yksi knoppi millä tuota tyhjäkäynnillä roikkumista voi välttää. Kone saa asteminuutit nollattua ennen kuin tehot ovat tippuneet tyhjäkäyntiin asti, nyt jos lepotauko ei ole liian pitkä niin turhat roikkumiset jätetään välistä ja tehot rupeavat säätymään alusta asti siten ettei asteminuutit laske kauas käynnistysrajasta. Tämä on suurin syy miksi nykyään käytän -120 käynnistysrajaa, sillä nyt jää lyhyemmillä tauoilla noi turhat hidastelut pois. -180 tai -240 käynnistysrajalla ainakin omassa järjestelmässäni ehdittiin pumpun teho laskea tyhjäkäyntiin useammin ennen sammutteluja ja tuloksena oli näillä välikeleillä turhaa tehohumppaa ja toisaalta vitkutellessa tehoja lähdettiin nostamaan vielä myöhemmin, jolloin asteminuuttien tippuessa reilusti alle -600:n rupesi tuo tuntumaan jo sisälämpötilassa: ensi pienoisena viileytenä yöaikaan mikä on periaatteessa ok, mutta sitten päivällä lämpeni huomattavasti liikaa kun iso asteminuuttivelat maksettiin kiinni samaan aikaan kun ulkona jo rupesi lämpiämään.
pps. Tätä 'turhaa' kiihdyttelyä voi katsoa myös toisesta suunnasta. Pumppu pyöri ehkä jotain prosentteja huonommalla hyötysuhteella kuin tasaisemmalla käynnillä, mutta sisälömpötilassa ei tapahtunut minkäänlaista notkahdusta ja ilmiö esiintyy pari viikkoa vuodesta. Joten ihan kirvestä kaivoon ei näistä silti kannata heittää, mutta ihan optimaalinen ei tuo ohjaus ole.
Eikö tuossa suurin syy ole kv-esilämmitys?Varmasti se että varastan osan lämmityksestä varaajaan kv-esilämmitykseen vaikuttaa ja eilen oli vielä normaalia suurempaa tuo lämpimän veden kulutus, mutta siihen että miksi tuo onneton roikkuu startin jälkeen tyhjäkäynnillä siihen asti että asteminuutit laskee -420:iin ei kv-esilämmitys vaikuta.
Varmasti se että varastan osan lämmityksestä varaajaan kv-esilämmitykseen vaikuttaa ja eilen oli vielä normaalia suurempaa tuo lämpimän veden kulutus, mutta siihen että miksi tuo onneton roikkuu startin jälkeen tyhjäkäynnillä siihen asti että asteminuutit laskee -420:iin ei kv-esilämmitys vaikuta.Aika mielenkiintoinen.
Ja kuten edellä povasin niin tänään kun nibe sammui asteminuuttien nollaantumiseen ennen kuin oli laskenut tehonsa tyhjäkäynnille niin tuota ylimääräistä tehojen panttausta ei tehty vaan tehoja lähdettiin nostamaan heti käynnistyksen jälkeen ja meno kohtaa pyynnin n. 2 tuntia startista. Miksei tuo pumppu voisi aina käydä näin, ainakin silloin kun ulkona on niin kylmä että lämmitystarve on ilmeinen...
(https://i.imgur.com/aeU1XSy.png)
Kuuden maissa tehty pätkä on kv-ajoa.
Miten tuo käyttäytyy, jos asteminuutit laittaa minimiin? Ota pahisusiittasi yhden päivän käyrä, koska olet tiedemies.Mieli tekis, mutta nykyisellä tahdilla olis mahdollista päästä tänä vuonna alle 400:n käynnistyksen, joten pitää odottaa lämmityskauden loppumista ennen kuin kosken starttirajaan.
miksi tuo onneton roikkuu startin jälkeen tyhjäkäynnillä siihen asti että asteminuutit laskee -420:iin ei kv-esilämmitys vaikuta.
Soittelin tuosta tänään Niben tekniseen tukeen jossa ei suoraan osattu vastata. Käskettiin laittaa postia koulutus- ja tuotepäällikölle joka kuulemma tietää enemmän. Katsotaan mitä vastaa jos vastaa...Esimerkillistä toimintaa, jatkanet täällä jos vastaavat.
Esimerkillistä toimintaa, jatkanet täällä jos vastaavat.
Tuo tyhjäkäynnillä roikkuminen on lämpöisempään aikaan, esim. kun lämmitystä tarvitaan käytännössä vain öisin joitain tunteja, ihan ok, mutta ominaisuus pitäisi saada jotenkin konffattavaksi, sillä isommilla pakkasilla sille on vaikea keksiä perustetta.
Jatkan tottakai. :)90hz melkein kolme tuntia ja menolitkun lämmöt nousee vaan pari astetta?
Eiliseltä hyvä esimerkki tyhjäkäynnillä roikkumisesta, käyttövesijaksojen jälkeen kestää piiiiitkään ennenkö kiihdyttää tyhjäkäynniltä ja sitten lämmittää koko seuraavan aamun liikaa/turhaan.
90hz melkein kolme tuntia ja menolitkun lämmöt nousee vaan pari astetta?
Jatkan tottakai. :)Sattui niin samanlainen kuvaaja meille tuolla aikavälille etten malttanut olla pistämättä vertailtavaksi, paljon käyttövettä ja alkuhidastelu:
Eiliseltä hyvä esimerkki tyhjäkäynnillä roikkumisesta, käyttövesijaksojen jälkeen kestää piiiiitkään ennenkö kiihdyttää tyhjäkäynniltä ja sitten lämmittää koko seuraavan aamun liikaa/turhaan.
25,7 ---> 30,8Klo 5 (noin) kun pumppu alkaa paahtaa täysillä menolitkun lämmöt on melkein 30C jos tuon kuvan aikatiedot on oikein.
Sattui niin samanlainen kuvaaja meille tuolla aikavälille etten malttanut olla pistämättä vertailtavaksi, paljon käyttövettä ja alkuhidastelu:
Varaajan kanssa lepotauot pitenee ulkolämpötilojen nopean nousun johdosta yllättävänkin paljon pidemmiksi kuin teillä ilman varaajaa, enpä olisi arvannut eroa noin suureksi.
Klo 5 (noin) kun pumppu alkaa paahtaa täysillä menolitkun lämmöt on melkein 30C jos tuon kuvan aikatiedot on oikein.
Sattui niin samanlainen kuvaaja meille tuolla aikavälille etten malttanut olla pistämättä vertailtavaksi, paljon käyttövettä ja alkuhidastelu:Niin kuin tässäkin, pumpun mukavuusalue loppuu noin ulkolämmöt -3C . Loput mennään inventterillä.
(https://i.imgur.com/gyMKSwj.png)
Varaajan kanssa lepotauot pitenee ulkolämpötilojen nopean nousun johdosta yllättävänkin paljon pidemmiksi kuin teillä ilman varaajaa, enpä olisi arvannut eroa noin suureksi.
Huom kotilokittajat, uusin softaversio 8539R3 rupesi antamaan vääriä PRIO arvoja sekoittaen ainakin omat lokitukseni aika totaalisesti, myös Niben omassa uplink palvelussa näkyi tuossa tilanteessa väärä pumpun käyttötila. Palautin vanhan softan ja taas toimii.Sama ilmiö toistui tänä aamuna myös edellisellä softalla:
aika | nibe_relays_base
------------------------+------------------
2018-04-13 07:30:00+03 | 7
2018-04-13 07:31:00+03 | 7
2018-04-13 07:32:00+03 | 15
2018-04-13 07:33:00+03 | 15
aika | nibe_prio
------------------------+-----------
2018-04-13 07:30:00+03 | 30
2018-04-13 07:31:00+03 | 30
2018-04-13 07:32:00+03 | 10
2018-04-13 07:33:00+03 | 10
(6 rows)
releen biteistä näkyy kuinka vaihtoventtiilli kääntyy (7 = kompura, molemmat kiertopumput ON ja vaihtoventtiili HEAT, 15 = kompura, molemmat kiertopumput ON ja vaihtoventtiili KV) mutta PRIO vaihtuu arvosta 30=HEAT arvoon 10=IDLE?Sama ilmiö toistui tänä aamuna myös edellisellä softalla:Koodia: [Valitse]aika | nibe_relays_basereleen biteistä näkyy kuinka vaihtoventtiilli kääntyy (7 = kompura, molemmat kiertopumput ON ja vaihtoventtiili HEAT, 15 = kompura, molemmat kiertopumput ON ja vaihtoventtiili KV) mutta PRIO vaihtuu arvosta 30=HEAT arvoon 10=IDLE?
------------------------+------------------
2018-04-13 07:30:00+03 | 7
2018-04-13 07:31:00+03 | 7
2018-04-13 07:32:00+03 | 15
2018-04-13 07:33:00+03 | 15
aika | nibe_prio
------------------------+-----------
2018-04-13 07:30:00+03 | 30
2018-04-13 07:31:00+03 | 30
2018-04-13 07:32:00+03 | 10
2018-04-13 07:33:00+03 | 10
(6 rows)
Pumpun tila näkyy myös Niben uplink palvelussa väärin, joten kyse ei ole pelkästään kotilokittajan väärästä tulkinnasta.
Ymmärsinkö oikein että arvo ja pumpun tila Uplinkissä on koko käyttövesijakson väärä?Ainakin siihen asti mitä tilannetta ehdin seurata. Tein pikakorjauksen jossa parsin prio:n arvon tuosta bittimaskista päättelemällä, jotta ohjausjärjestelmäni olisi pysynyt mukana. (Ohjaan shunttia lämpötilaperusteisesti kv-jaksolla ja pumpun levätessä, mutta lämmitystilassa shuntilla tasapainoitetaan virtauksia). Tuon pikakorjauksen huono puoli on se että Nibeltä tullut prio arvo ei jää nyt lokituksiin, joten en tiedä koska se korjaantui.
Uplink näytti tänään tilanteen hauskasti status-näkymässä, kompressori- sekä kiertopumppujen ikoniit piirrettiin, mutta lämmitystä kuvaava mökki puuttui. Eilen oli käyttöveden symboli kuvassa vaikka oltiin lämmitystilassa. Nyt kun miettii niin aika usein tuolla uplinkissä on näkynyt 'vanha' tila, mutta olen pistänyt sen mielessäni vaan tietojen päivitysviiveiden piikkiin..
Seurailin tässä työn ohessa Uplinkkiä ja siinä kyllä tilat vaihtuu ihan niinkuin pitääkin. Lämmitys, käyttövesi ja pumppujen symbolit menee samaan tahtiin mitä huoltotiedot sivulla asteminuutit ja pumppujen ja kompuran nopeudet ja hertzit. Päivitin eilen illalla tuon uuden 8539R3 softan.Se prion arvo ei olekaan ihan niin yksikäsitteinen kuin olen tähän mennessä luullut. Kyseessä ei Niben dokumentaationkaan mukaan ole varsinaisesta toimintatilasta vaan siitä mitä tilaa juuri nyt priorisoidaan.
E. Uplink taitaa päivittää tiedot minuutin välein.
Soittelin tuosta tänään Niben tekniseen tukeen jossa ei suoraan osattu vastata. Käskettiin laittaa postia koulutus- ja tuotepäällikölle joka kuulemma tietää enemmän. Katsotaan mitä vastaa jos vastaa...
Siihen miksi kone roikkuu niin pitkään tyhjäkäynnillä en saanut selvää vastausta.
Säädin viime sunnuntaina (1.4.) illalla käynnistysrajan -120 --> -160, lisälämmityksen 400 --> 1000 ...
Kuin pumppu käynnistä uudestaan teho nousee vasta kuin asteminuutit laskevat alle "käynnistä kompressori" - ("käynnistysero lisälämpö" / 4)KIITOS! Pitänis näemmä seurata ruotsinkielellä muutakin kuin pelkkiä kalastusjuttuja :)
eli -160 - (1000/4) = -160 - 250 = -410
KIITOS! Pitänis näemmä seurata ruotsinkielellä muutakin kuin pelkkiä kalastusjuttuja :)
Itse asiassa tuohan on jopa melko järkevä algoritmi. Ja selkeästi omat ongelmat ovat pahentuneet siitä että nostin lisäyksen rajan niin korkealle. :-[
Sellainen poikkeus uusimmassakin softassa on, että jos pumppu pysähtyy asteminuuttien nollaantumiseen ennen kuin teho on laskenut tyhjäkäynnille niin tuota alkutaukoa ei ole.
Tein pienen kokeen. Laskin lisäyksen pysäytysrajan -25C:een, käynnistysrajaksi -120 ja lisäyksen käynnistyseroksi 300. Pumppu oli käynyt jo muutaman tunnin asteminuuttien ollessa sillä hetkellä -210 ja niin vaan lähti näppärästi nostamaan tehojaan, eli ihan teorian mukaan (-120 - (300/4) = -195) Yes!
Ruotsin keskustelufoorumissa varmepumpsforum on pohdittu tätä.
Tästä löytyy keskustelu:
https://www.varmepumpsforum.com/vpforum/index.php?topic=63599.msg672543#msg672543
https://www.varmepumpsforum.com/vpforum/index.php?topic=63599.msg675059#msg675059
https://www.varmepumpsforum.com/vpforum/index.php?topic=63599.msg681214#msg681214
Kuin pumppu käynnistä uudestaan teho nousee vasta kuin asteminuutit
laskevat alle "käynnistä kompressori" - ("käynnistysero lisälämpö" / 4)
eli -160 - (1000/4) = -160 - 250 = -410
Tein pienen kokeen. Laskin lisäyksen pysäytysrajan -25C:een, käynnistysrajaksi -120 ja lisäyksen käynnistyseroksi 300. Pumppu oli käynyt jo muutaman tunnin asteminuuttien ollessa sillä hetkellä -210 ja niin vaan lähti näppärästi nostamaan tehojaan, eli ihan teorian mukaan (-120 - (300/4) = -195) Yes!
Yllä olevasta kysymys:
kun pumppu on lisännyt tehoa tuon uuden rajan alittuessa ja asteminuutit alkavat taas kasvaa ja lähestyä "altapäin" tuota raajaa, niin höllääkö pumppu tehojaan, kun ao. raja ylitetään nyt toiseen suuntaan?
Se on nimensä mukaisesti ero eli noilla arvoilla lisälämpö menisi päälle -650 kohdalla.
Mitä pienempi (enemmän miinuksella) asetus sitä harvemmin pumppu sammuu ja pitää pidempiä taukoja mutta jossain kohtaa se alkaa vaikuttaa sisälämmön tasaisuuteen. Ja pumppu pyrkii pitämään asteminuutit käynnistä kompressori lukeman nurkilla mutta tämän onnistuu tietysti vain lämmityskaudella.
Energiamittari kertoo tuotetun energian.
NO perhana, kiitos tästä! Täyttä asiaa! :)
Eli tuolla tavalla lisäys menee päälle aikaisintaan kun pakkanen laskee alle 25 asteen? Tuo vaikuttaisi hyvältä kombolta, toimii huomattavasti paremmin kun tuo edellinen -410 raja.
Noin sen ainakin kaiken järjen mukaan pitäisi tehdä.
Laskin tosiaan lisäysrajan varoiksi niin alas ettei vahingossa mene lisäys päälle, mutta nostin sen jo +3:een ettei unohdu liian alas ja aiheuta ongelmia jos kompura joskus meniskin rikki kesken lämmityskauden.
Päädyin pienen miettimisen jälkeen arvoihin -120 käynnistysraja ja 480 lisäyksen erotusraja. Nyt pumppu rupeaa kiihdyttelemään -240:ssä eikä pitäisi normaalitilanteissa päästä lisäykseen asti.
Minulla F1255-16 ja kompuran tiedot näkee Info-valikosta, Mitsubishi 5150 kertoo malliston isoimmalle.
edit. Eihän tuo kyllä kerro tarkkaa mallia, 5150 mallia näyttää löytyvän montaa varianttia.
Noo, kyllä tuokin olisi jo ihan hyvä tieto, ja irtoaa helposti koneesta. Viittiskö joku 6kW mallin omistaja kurkistaa edes tuon valikon verran?Kuvien liittäminen ei juuri nyt onnistu kun käyttämäni kuvien jakopalvelu on silmällään, mutta pikkupumpun valikossa on tämmöistä:
Toinen kysymys: onko liuospumppu lämpöeristetty tai siis kondenssieristetty?Kurkkasin ja kuvailin aikoinaan oman Nibeni sisuksia. Putket on eristetty huolella, mutta pumpuissa ei ollut
Kuvien liittäminen ei juuri nyt onnistu kun käyttämäni kuvien jakopalvelu on silmällään, mutta pikkupumpun valikossa on tämmöistä:
HUOLTOTIEDOT 3.1 sivu 14/15
compressor Mitsubishi 5118 HC
heat med. pump Gfos UPM2 25-70LF
brine pump Gfos UPM Geo 25-85
Kurkkasin ja kuvailin aikoinaan oman Nibeni sisuksia. Putket on eristetty huolella, mutta pumpuissa ei ollut
eristystä, mutta eipä ollut kondensoitunutta kosteuttakaan.
edit: Nostin latauspumpun nopeuden vakioksi automaatin sijaan, nopeus on 60% (~31l/min). Lepotilassa pyörii 10% nopeudella. Katsotaan miten asteminuutit alkaa muuttumaan.Vakiovirtaus Niben läpi auttaa hieman, mutta itse en uskaltanut tuota kokeilla sillä kiertopumpun automaattiohjaus ei anna lauhdutindeltan laskea alle neljän missään tilanteessa,
Itse en saanut pikkupumppua toimimaan mielestäni optimaalisesti GTV:n kanssa muuta kuin tekemällä lämmityksen aikaisen shuntin ohjauksen itse sellaiseksi joka perustuu virtausten tasapainoittamiseen:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6803 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6803)
Vakiovirtaus Niben läpi auttaa hieman, mutta itse en uskaltanut tuota kokeilla sillä kiertopumpun automaattiohjaus ei anna lauhdutindeltan laskea alle neljän missään tilanteessa,
joten eikös tuossa 31l/min tilassa isolla pumpulla ole delta jossain kahden nurkilla tyhjäkäynnillä? Oma teoriani oli että R407C kylmäaineen kaikki komponentit eivät välttämättä
ehdi lauhtua nesteeksi noin pienellä lauhdutindeltalla.
Miten sulla asteminuutit ohjataan, eikö käytössä ole ulkoista menoanturia? Latauspumpun pyörittäminen lepotauolla sotkee varaajan kerrostumat pienentäen käytännön varauskykyä ihan merkittävästi.
Lämpötilaanturit GTV:n kyljessä ja niiden lokitaminen auttaa järjestelmän toiminnan seuraamista huomattavasti.
Huomasin myös että tuo vakio lauhdutinvirtaus ei tule toimimaan, toimii tiettyllä lämpötila-alueella. Muuten on liian hidas tai liian nopea. Vaihdoin takaisin automaatiksi. Kannattaako tuota maksiminopeutta kumminkin rajoittaa kerrostumien sekoittumisen takia? Saako tuota lauhdutinpumppua stopattua kokonaan lepotilassa, nyt antaa laittaa pienimmäksi asetukseksi 1%?5.1.10 käyttötila lämpöjohtopumppu: auto -> ajoittainen, niin silloin kiertovesipumppu käy vain kompressorin käydessä.
Asteminuutit ohjautuu tällä hetkellä varaajan tulon ja menon kautta, BT25-anturi kyllä löytyy. Sille en ole vielä mieluista paikkaa löytänyt. Nyt ohjaus tapahtuu Nibeltä samalla käyrällä kuin Ouman +3C, tuolla pääsen siihen että Oumanin venttiili ei ole kokonaan auki missään vaiheessa ja oletettavasti varaajaankin muodostuu hieman varausta. +1C ja +2C lisättynä käyrään tekee välillä sen että Ouman vetää suoraan varaajalta.
Tuossa vieressä on Raspberry ja siinä I2C 1-wire OWFS palikka, 8 anturia ja RS485-muunnin, meinaa vaan tuo I2Cn kautta anturitiedon saaminen TaloLoggeriin olla hankalaa. Pari päivää tuusannut sen kanssa ja vielä en käppyrää ole saanut TaloLoggerGraphiin.Mulla oli joku halpis USB/1-wire sovitin, mutta sen kanssa oli aina jotain hässäkkää. Nykyisellään on 1-wire anturit MonarcoHAT:in perässä (https://www.monarco.io/ (https://www.monarco.io/)). Just nyt on raspi3:sen uptime 136 päivää, koska silloin täällä oli pidempi sähkökatkos.
Kannattaako tuota maksiminopeutta kumminkin rajoittaa kerrostumien sekoittumisen takia?Mulla on Niben kiertopumpun maksinopeudeksi capattu 54%, jolloin lauhdutinvirtaus on vain muutaman kymmenen litraa tunnissa isompi kuin lattialämmityspiirin, jolloin lämmitysvesi ei rupea pyörimään ympyrää siinä tapauksessa että Nibe on kiihdyttänyt liikaa.
5.1.10 käyttötila lämpöjohtopumppu: auto -> ajoittainen, niin silloin kiertovesipumppu käy vain kompressorin käydessä.
Tässä asetetaan lämpöjohtopumpun käyttötila.
auto: Kiertovesipumppu käy F1255:n käyttötilassa.
ajoittainen: Kiertovesipumppu käynnistyy n. 20 sekuntia
ennen kompressoria ja pysähtyy samaan aikaan
kompressorin kanssa
Itsekin yritin BT25:ttä sovitella vaikka mihin, mutta ei vaan löytynyt haluttua paikkaa. Virtauksia ohjaamalla se sopii hyvin olemaan lattialämmityksen menoputkessa.
Mulla oli joku halpis USB/1-wire sovitin, mutta sen kanssa oli aina jotain hässäkkää. Nykyisellään on 1-wire anturit MonarcoHAT:in perässä (https://www.monarco.io/ (https://www.monarco.io/)). Just nyt on raspi3:sen uptime 136 päivää, koska silloin täällä oli pidempi sähkökatkos.
Juuri tuon takia itselläkin vaihtuu kiinteään sopimukseen ensi syksynä. Kesän saa vielä mennä pörssisähköllä kun se on ollut lähes ilmaista kesäisin.
1.10. alkaen mennään sitten kiinteähintaisella sähkösopimuksella. Pudotin jo tänä iltana SPA:n pois kun viikonlopun spot-hinta ei paljoa heittele.
Jos SPA on hyvin toiminut, niin sehän kannattaa pitää päällä.
SPA ei riipu mitenkään mistään sähkösopimuksista,
vaan se on täysin erillinen sähkön säästö menetelmä Niben koneissa!
Kerropa toki kuinka tuo mielestäsi sitten toimii... ;)
Smart Price Adaption siirtää lämpöpumpun kulutuksen niihin vuorokaudenaikoihin, jolloin sähkö hinta on alhaisimmillaan.
Näin saadaan säästöjä käytettäessä aikaperustaista sähköhinnoittelua.
Toiminto perustuu NIBE Uplinkin kautta haettuihin tulevan vuorokauden tuntihintoihin,
joten se vaatii internet-yhteyden ja NIBE Uplink -tilin.
SPA ei riipu mitenkään mistään sähkösopimuksista,
vaan se on täysin erillinen sähkön säästö menetelmä Niben koneissa!
Mitä sitten tarkoitat tällä? Miten sitä sähköä säästetään jos ei ole pörssisähkö vaan kiinteä?
Esim. meillä startit per vrk putoaa SPA käytöllä 12-15 ->5 kpl.
Oletan, että siinä säästetään jotain?
Ainakin kompressoreita säästetään...
Ei säästetä ainakaan ostosähkössä(koska menoveden lämpötilat nousevat käyntijaksojen pitkittyessä sekä liuoksen lämpötilat laskevat). Kompuroiden starteissa sen sijaan säästetään. Samaan lopputulokseen pääsee säätämällä asteminuutteja koneeseen lisää jolloin käyntijaksot pitenevät.
No piteneekö käyntijaksot...silmä sanoo, että ei.
Tarkemmin asiaa ei ole tutkittu.
Vähemmän startteja tulee vuodessa jokunen tuhat, kun SPA on päällä= säästöä ;)
Talo(-t) kuluttaa saman määrän energiaa jos sisälämpö on sama, riippumatta siitä käynnistyykö kone 1 tai 50 kertaa. Jos kone käynnistyy harvemmin niin saman energian tuottamiseksi käyntijaksojen pituus on oltava pidempi.
Ostosähkössä ylipitkät käyntijaksot näkyvät kulutuksen kasvuna.
Jos huonelämpötila alkaa vaihtelemaan (laskemaan) niin sitten SPA voi säästää myös ostosähkössä. Muuten ei. Sähkölaskussa säästäminen perustuu siihen että silloin kun sähkö on halpaa niin sitä ostetaan. Pitkän aikaa on kuitenkin ollut niin että kiinteähintaisia soppareita on saanut paremmalla hinnalla kuin mihin pörssisähköllä pääsee.
Säästää...ei säästä..kumoa tuo selvä asia sitten?
vain max.virta.
Voiko noita käppyröitä luotettavasti verrata kun toinen on huhtikuun nollakeleiltä ja toinen heinäkuun helteiltä? Aika monestihan nämä laitteet käy lämmityskaudella enempi.
Nyt on autolta pois, ajoittaisella lämpöpumpun säädöllä tuo Nibe vasta muuttuu varaajaa varaavaksi. En ollut lukenut kohtaa että BT25 pitää olla paikallaan ajoittaisen käytön ottamiseksi käyttöön. Aamusta vaihdoin asetuksen ja näyttäisi käyttäytyvän huomattavasti järkevämmin. Testailen nyt ja etsin oikean astekorotuksen käyrään + BT25lle oikea paikka.
Laitoin BT25n GTV500n toiseksi ylimpään anturipaikkaan, nostin Niben käyrää +2C Oumaniin verrattuna ja laskin asteminuutit -60. Nyt käy vähän kuin onoff-kone, nostaa tehoja suht nopeaan. Ouman ehtii hetken aikaa olla shuntti auki kokonaan kunnes Nibe antaa lisää lämpöä varaajaan, asteminuutit menee -300 alle ja sitten tulevat nopeasti takaisin. Kaivoa myös rasitetaan enemään näillä asetuksilla, tulo pienimmillään 1,8C ja meno -1,4C. Sisällä en ole huomannut että lämpötila heittelee.Tuo pupuloikkaa näyttää niin tutulta, enkä itse saanut sitä anturin paikkaa muuttamalla kokonaan loppumaan. Virtauksia säätämällä mennään näillä keleillä yhden pysähdyksen taktiikalla ts. Nibe nukkuu päivällä yhdet 4-5h torkut:
Onko tuo nyt sitten hyvä? Enemmän käynnistyksiä ja tehoa vai vähemmän käynnistyksiä ja pitempää lämmitystä?
Tuo pupuloikkaa näyttää niin tutulta, enkä itse saanut sitä anturin paikkaa muuttamalla kokonaan loppumaan. Virtauksia säätämällä mennään näillä keleillä yhden pysähdyksen taktiikalla ts. Nibe nukkuu päivällä yhdet 4-5h torkut:
Itse yritän optimoita järjestelmän siten että lauhduttimelta lähtevän veden lämpötila olisi mahdollisimman lähellä pyyntiä. Eli en tee varaajaan yhtään tarpeettoman lämmintä vettä huonolla hyötysuhteella vaan maksimissaankin GTV on vain täynnä pyynnin mukaista lämmitysvettä. Sanomattakin selvää että sisälämpötila ei saa vaihdella yhtään.
No kun tuossa on vain kuumaa käyttövettä tekevän koneen KV. syklit.
Ei mitään, mikä liittyy lämmitykseen.
Tätä KV;tä tekevää konetta kun käytetään vihon viimeiseksi lämmitykseen.
Lämmityksen tekee ne 3 muuta koneikkoa...;)
Unohtui tuo tieto siitä.
Mikä tuo sininen viiva on? käyttäveden lämpötila? Jos näin niin toisessa se on tasainen ja toisessa "soutaa". Jos kierrossa on kylmempää vettä niin myös kierron häviöt laskevat. Samoin varaajien häviöt. Taloyhtiöissä kirtoveden lämpötilalle taitaa olla vaatimus min 50 astetta?
Ikävä todeta mutta mitään "smarttia" tossa ei ole koska käyttövettä tahkotaan tasaiseen tahtiin riippumatta siitä mikä tunti on menossa tai mitä sähkö maksaa. Jos käyttö/kiertoveden asetuslämpötilaa lasketaan/nostetaan(erotus kasvaa) niin pääset samaan lopputulokseen.
Millään muulla tavalla ei päästä täällä lähellekään tätä samaa säästöä!
Mulla on Niben kiertopumpun maksinopeudeksi capattu 54%, jolloin lauhdutinvirtaus on vain muutaman kymmenen litraa tunnissa isompi kuin lattialämmityspiirin, jolloin lämmitysvesi ei rupea pyörimään ympyrää siinä tapauksessa että Nibe on kiihdyttänyt liikaa.
Mutta varsinaiseen asiaan, voisiko joku F1255-6 pumppua loggaillut kertoa millä teholla pikkunibe yleensä tekee käyttöveden? Millä teholla starttaa ja millä teholla lopettaa? Haluaisin verrata omaan AIT:hen jonka tehot (ja kompuran hertsit) kv-syklin aikana on ankeat. Nyt haen sellaista käyttäjää jolla ei ole mitään esilämmitysviriviritystä vaan pumpulle tulee normaali kunnan vesi kylmän veden liitännöiltä.
Paljon tulee virtausta (l/min) tuolla 54% asetuksella, onko virtausmittaria koneessa? Näyttäisi tuo varaajan alalämpötila heti pomppaavan kun Nibe käynnistyy, ja laskee reilusti sen sammuttua. Minulla siis voi olla myös liian kova virtaus latauksella. 4-16 mallissa on latauspumppuna Grundfos UPM Geo 25-85, pienimmässä näköjään Grundfos UPM2 25-70LF.Oma 1255:nen on niin vanha ettei siinä itsessään ole virtausmittausta, mutta sekä varaajan ja Niben väliin sekä lattialämmitykseltä palaaviin putkiin on kytketty Grundfosin MEMS anturit. Absoluuttisista lukemista en mene takuisiin,
Jos saisi virtauksen selvillä niin asetan omaan koneeseen saman ja seurailen tilannetta.
Nopeasti lokeja silmäiltyäni käyttövedet tehdään 3,8 kW teholla.Ja esilämmityshässäkkää tai ei niin normaaleilla käyttövesiasetuksilla Nibe ei tiputa käyttövettä tehdessään taajuutta vaan vetää koko syklin tuolla 55Hz:llä loppuun asti.
Samoin jos lämmityskäytössä tarvittava taajuus on riittävän korkea niin käyttövesisykli tehdään korotetulla taajuudella jotta se pysyisi mahdollisimman lyhyenä eikä sinä
aikana ehtisi kerääntyä turhia asteminuuttivelkoja, kaiken kaikkiaan ihan järkevä ohjaus.
Pitänee laittaa AIT-deutchlandille pikku donnerwetter-viesti jossa moititaan miten AIT 9kW pumppu tekee pienemmällä teholla käyttöveden kuin Niben 6kW vehje, vaikka molemmissa on sama kompressori. Soomepoeka ej jummarra.Oletko muuttanut pumpun oletusasetuksia käyttöveden tekoon? Tulee vaan mieleen että Nibe todennäköisesti jarruttelis ja huokailis syvään jos käyttöveden asetuksia nostaisi reilusti oletuarvoista. Oletuksena Nibessä on 'Normaali' tilassa käynnistysrajana 44 ja lopetusrajana 48-astetta, anturi josta ohjaus lähtee sijaitsee jossain sisäänrakennetun varaajan puolivälin paikkeilla (ihan arvaus lokitusten perusteella, en tiedä tarkkaan millä korkeudella anturi tarkkaan ottaen on).
Oletko muuttanut pumpun oletusasetuksia käyttöveden tekoon? Tulee vaan mieleen että Nibe todennäköisesti jarruttelis ja huokailis syvään jos käyttöveden asetuksia nostaisi reilusti oletuarvoista. Oletuksena Nibessä on 'Normaali' tilassa käynnistysrajana 44 ja lopetusrajana 48-astetta, anturi josta ohjaus lähtee sijaitsee jossain sisäänrakennetun varaajan puolivälin paikkeilla (ihan arvaus lokitusten perusteella, en tiedä tarkkaan millä korkeudella anturi tarkkaan ottaen on).
Olen muuttanut, tunnustan kyllä. 44.5C startti ja 53.5C stoppi. Ja noin puolivälissä taitaa olla AIT:ssa myös tuo anturi. Onhan se mahdollista että se alkaa himmailla kuumakaasun lämmön takia, mutta aika varovainen tuo on jos se siitä on kiinni. Nimittäin ei se taida 90 päälle nousta.. pahus kun ei ole nyt loggeria enää kiinni niin en sano varmaksi. Pitäisi katsoa dta-dumpista, missä asti kuumakaasu käy. Väittäisin vaan että riittävästi soppaa ja hertsejä annostelemalla enemmänkin tehoa siirtyisi ilman että kuumakaasun lämpö karkaa. Mikään EEV-vehjes tämä ei tietty ole.Niben tehonohjaus ei tykkää ollenkaan pitkistä kv-jaksoista vaan ajan lämmityskauden 42-45 rajoilla jolloin kv-jakso pysyy mukavan lyhyenä. Onko sulla rajat noin korkealla siksi että saat oikeasti kuumaa vettä hanasta vai riittävyyden takia? Ratkaisua ei ole tarjota kumpaakaan, lähinnä uteliaisuudesta kyselen, sillä kiinnostais tietää miten AIT pärjää tehdasasetuksilla.
Oletuksena Nibessä on 'Normaali' tilassa käynnistysrajana 44 ja lopetusrajana 48-astetta
Niben tehonohjaus ei tykkää ollenkaan pitkistä kv-jaksoista vaan ajan lämmityskauden 42-45 rajoilla jolloin kv-jakso pysyy mukavan lyhyenä. Onko sulla rajat noin korkealla siksi että saat oikeasti kuumaa vettä hanasta vai riittävyyden takia? Ratkaisua ei ole tarjota kumpaakaan, lähinnä uteliaisuudesta kyselen, sillä kiinnostais tietää miten AIT pärjää tehdasasetuksilla.
Laitoin äsken Smart Control tilaan niin näkee mitä vaikuttaa ja riittääkö vesi neljälle.
F1255 4-16 ollut käytössä huhtikuun loppupäivistä, tässä hieman dataa:
Energiamittari
lv, ml. sis. lisäys EP14 1618.3kWh
lv, vain kompr. EP14 1611.6kWh
lämmitys, ml. sis. lisäys EP14 8625.1kWh
lämmitys, vain kompr. EP14 8603.2kWh
Pumpulle mennyt mittarin mukaan ~2600Kwh sähköä. Aikaisempina vuosina tuossa ajassa (7kk) olisi mennyt öljyä varmaaan joku reilu 1500l. Sähköön siis mennyt 330€, öljyyn olisi mennyt se 1500€. Näyttää tälle hetkellä omaan silmään hyvälle. Muutin pumpun noin viikko sitten ohittamaan varaajan, liitteenä kuva logintutkista parin päivän takaa. Paljon paremmin toimii kuin varaajaa ladatessa, silloin hertsit nousi helposti 80Hz ja sähköä meni reippaammin.
Jouduin omalla kohdalla luopumaan varaajan lataamisesta, sammutin Oumanin ja avasin suntin kokonaan auki. Nyt pumppu toimii suoraan invertteri-periaattella kierrättäen lämmitykseen menevän veden varaajan yläosan liitäntöjen kautta. BT25 on nyt patterin menoputkessa ja Oumanin käyrä on kopioitu Nibeen.
En saanut toimimaan GTV 500n kanssa kuten olisin halunnut, täytyy katsoa talvi ja päättää tarvinko varaajaa vai laitanko myyntiin. Säätöä olisi helpottanut Niben latauspumpun täydellinen hallinta, minimikierrosten säätöä olisin kaipaillut. Maksimikierrokset voikin rajoittaa. Ouman tuskin olisi montaa talvea kestänyt suntin sahatessa eestaas, sellaista sahalaitaa oli mittaustiedoissa.
Olitkos se sinä ketä neuvoin jättämään varaajan ostamatta? Muistelin että asiasta oli keskustelua jossain toisessa ketjussa. Voinet nyt todeta varmaan että kokemuksiesi valossa et suosittele moista muille?
Eli onkos sulla tuo jäspi edelleen ns puskurina vai kytkitkö kokonaan irti sen eli ei ole puskuria ollenkaan?
Entä se erillinen kiertovesipumppu?
Varaaja on paikallaan ja kytkettynä, pumpulta tulee vasempaan yläkulmaan ja pattereille menee oikeasta yläkulmasta. Ouman on pois päältä ja suntti täysin auki, vesi kiertää varaajan kautta. Pattereilla on oma kiertovesipumppu päällä.
Ok eli nyt on niin kytketty niinkuin olin itselle suunnitellu jos varaajan kytken mlpumppuun. Onko tuo pattereiden kvpumppu ihan ns normaali eli sen nopeutta ei ohjaa mikään tai toki sinä itse jos asetusta muuttaa?
Ja paluulinjat menevät niinkuin ennenkin eli varaajan alaosaan molemmat?
Onko kukaan liittänyt pumppua keskuksen sähkömittarin pulssiulostuloon? Minulla on ABB C13 110-300-mittari, josta olisi parin metrin matka vetää piuha pumpulle. Mitähän hyötyä tuosta mahdollisesti saisi?
Itselläni on Nibe 1255-12 enkä siitä tuollaista sähkömittarilta tulevaa pulssituloa kyllä löytänyt. Jos ko. mittari mittaa koko talon sähkönkulutusta (kWh) niin näillä pulsseilla ei Nibe ehkä mitään tekisikään. Jos mittari taas mittaa vain lämpöpumpun sähkönkäyttöä, niin silloin Nibe osaisi ehkäpä yhdistää kulutuksen eri toimintoihin (lämmitys, käyttövesi jne).
Niben toimituksessa oli tosin mukana virtamuuntajat, jotka kytketään talon pääsähkösyöttökaapelin eri vaiheisiin ja sitä kautta Nibe voi haistella eri vaiheiden kuormitusta ja ohjailla omaa kulutustaan niin, että talon sulakkeet kestävät kokonaiskuorman. Mutta näiden virtamuuntajien avulla ymmärtääkseni Nibe ei kuitenkaan pysty erotelemaan miten paljon sähköä Nibe itse on käyttänyt eri tilanteissa.
Asentajan käsikirjasta löytyy maininta asiasta, laitan kuvan liitteeksi. Voisihan sitä kokeeksi ruuvata johdon paikalleen ja katsoa mitä tapahtuu.
Virtamuuntajat on asennettuna ja vaiheetkin löytyi oikein, tekee muutaman minuutin testin ajamalla vastusta ja lämmönjako- ja lämmönkeräyspumppuja.
Mun F1255 versiossa ei tuollaista mahdollisuutta vielä ollut, ihan hyvä ja käyttökelpoinen ominaisuus tuo olisi!
Jos mittari taas mittaa vain lämpöpumpun sähkönkäyttöä, niin silloin Nibe osaisi ehkäpä yhdistää kulutuksen eri toimintoihin (lämmitys, käyttövesi jne).
Onko kukaan liittänyt pumppua keskuksen sähkömittarin pulssiulostuloon? Minulla on ABB C13 110-300-mittari, josta olisi parin metrin matka vetää piuha pumpulle. Mitähän hyötyä tuosta mahdollisesti saisi?
Ei tuosta trendikuvasta oikein selviä mitä mikin käyrä kuvaa mutta ainakin käyttöveden lämmityksen aikana kuumakaasun lämpötila nousee normaalisti korkeammaksi kuin talonlämmityksen aikana.
Voisikohan nuo 110 asteen piikit olla käyttöveden lämmityksen aikoihin?
Voisiko joku pumppunsa verkkoon kytkeneistä kertoa mitä porttien skannaus nmap:lla kertoo olevan Nibessä auki?
Voiko F1255:ää ajaa pelkkänä "sähkökattilana"? Eli jos reikä tulee ensivuoden alussa ja pumpun asentaa jo tänä vuonna. Varatilassa vaikuttaisi toimivan vain kiinteällä lämmöllä lämmityspuoli. Onko fiksumpaa tapaa?Nähdäkseni kompressorin käytön voi estää normaalitilassakin ja se on eri asia kuin vikatila. Kokeillut en ole. Selaa asentajan käsikirjaa, löytyy googlella.
Nähdäkseni kompressorin käytön voi estää normaalitilassakin ja se on eri asia kuin vikatila. Kokeillut en ole. Selaa asentajan käsikirjaa, löytyy googlella.
Jatkan tähän perään hiukan edellä Gobinkin esille tuomaan aiheeseen liittyen.Miten tämä kuukauden takainen ongelma voi? Onko sinulla termarit pois ja pattereiden esisäädöt tehty patteriventtiilien "kaulalta". Entä onko puskurivaraajan jälkeen pumppu joka kierrättää pattereiissa vettä? Ja miten puskuri on kytketty verkkoon?
Viime talvenakin kirjoiteltiin tällä palstalla Nibe F1255 "ikävästä ominaisuudesta" rynnätä pitkän käyttövesijaksoon jälkeen lämmitysvaiheeseen ensin turhan hitaasti mutta sitten lopussa kovasti kiihdyttäen, niin että asteminuuttilukemat alkavat loppujen lopuksi laskeutua alas kovaa vauhtia eikä Nibe enää kykene jarruttamaan lämmitystä ennekuin asteminuutit valahtavat jo nollan ohi positiivisiksi ja kone sammuu. Sitten taas odotellaan asteminuuttien vajaomista käynnistysrajan alle ja vasta sitten päästään pikku hiljaa normaaliin rytmiin.
Olisiko tuohon hitaaseen lämityksen käynnistykseen ja loppuryntäykseen kukaan keksinyt lääkettä?
Omassa koneessa tällähetkellä käynnistysraja on 120 ja priorisointi asetus on 30 - 30 käyttövesi vs. lämmitys.
Siinä on ollut 2kg R407C kylmäainetta. Jos ei jostakin huoltoliitännästä tihku schrader-venttiilistä, joka siis olisi helppo korjata, niin eikös näissä koneissa aika herkästi takuuaikana vaihdeta koko kylmälaitekoneisto, modulaarinen kun on. Niitä nyt luulisi tuommoisen Niben tapaisen ison toimijan pystyvän lähettelemään ees taas aika helposti.Joo, ymmärsin että tuo koko kylmälaitekoneisto menee vaihtoon. Ehkä omat odotukset ei ole oikealla tasolla, mutta yksi kriteeri pumpun valintaan reilu vuosi sitten oli ”iso toimija” jotta huolto yms toimii tarvittaessa.
kompressorikäynnistykset EB100-EP14 274
kiertovesipumpun nopeus EP14 32%
lämmönkeruupumpun nopeus EP14-GP2 75%
imukaasu EB100-EP14-BT17 5.2°C
kuumakaasu EB100-EP14-BT14 92.2°C
lauhduttimen meno EB100-EP14-BT12 56.6°C
lämmönkeruu sisään EB100-EP14-BT10 -0.5°C
lämmönkeruu ulos EB100-EP14-BT11 -1.9°C
menolämpötila BT2 57.6°C
nestejohto EB100-EP14-BT15 50.4°C
paluulämpötila EB100-EP14-BT3 50.7°C
kompressorin käyntiaika EB100-EP14 1836h
kompressorin käyntiaika, lämminvesi EB100-EP14 445h
komp. taajuus nyt 70Hz
sallittu komp. taajuus min 20.0HzOlisi mielenkiintoista nähdä tuosta rhinoen pumpusta vuorokausikäyrä jossa näkyy kompressorin hertsit. Kuinkahan ison osan vuorokaudesta tuo kone lämmittää pelkkää kylpyhuonetta ja käyttövettä? Kyllä siinä on syy miksi se pillastuu. Jos puolet ajasta lämmitellään käyttövettä, jota siis ei totisesti kyetä tekemään 6kW teholla, ja lopun aikaa lämmitetään pattereita, jota niitäkään ei kyetä lämmittämään pakkasilla 6kW teholla (se teho on lattialämmitykselle) niin en ihmettele ollenkaan että eväät on syöty. Se on asennettu päin prinkkalaa, valitan.
Mitä voit tehdä on vapauttaa tuon koneen käymään 8kW teholla, se on kuulemma mahdollista ihan asetuksista, ja sitten tosiaan tuosta käyttöveden kierron kautta kylppärin lämmittelystä pitäisi talven ajaksi päästä eroon. Pitäisi olla joku talviajan kytkentä, jolla patterivesi lämmittäisi sen kylppärin talvisin. Niin ja tietty se uusi firmis jahka se tulee.
Talo on 105m2 vm1972 täystiilitalo patterikierrolla Etelä-Suomessa. Energiakaivo 140m. Kaksi asukasta ja suihkussa käydään aamuisin lyhyesti, mutta kylpyhuoneen lämmitys toteutettu käyttövettä kierrättämällä.
Google voisi autella tuossa 6kW->8kW modauksessa. Muistan siitä lukeneeni täällä tällä foorumilla. Ehkä jopa sama ketju..
Tuossapa ois logi käyrää viisammille analysoitavaksi omasta pumpusta. Patteri putkien ja patterien uusimisen jälkeen ruvennu aina suihkuttejujen jälkeen menemään talo kylmäksi pitkäksi aikaa. Ni eihän tuo ihme ole kuin usemman tunnin meno veden lämpö laahaa 5-10 astetta perässä. Millähän tuota lähtis korjaamaan?Kytkennästä tietämättä kysyn, pystytkö ohittamaan esilämmityskierukat niin ettei GTV anna siihen mitään?
Pari eroa on kyllä omaan systeemiin kytkennän osalta. Eli saisi olla tuolla GTVssä vain se alakierukka kytkettynä. Ja mulla siis menee tuo GTVltä lähtö suoraan tuon lämminvesivaraajan kylmävesi sisään liittimeen. Yläosasta GTVtä ei saa ottaa esilämmitystä. Eli poista tuo ylempi kierukka käytöstä. Tuo 3-tie käyttövedessä on turhake. Lämmintävettä käytettäessä kylmä vesi lämpenee ensin GTVn alaosassa ja viilentää hitaammin käyttövesivaraajaa. Yläosa ei viilene muutoin, kuin patterikierrolla. Lämmitysanturi on puolessavälissä varaajalämmölle ja kone käynnistyy ensin sen ohjaamana ja työntää lämpöä täydellä teholla GTVn läpi myös alaosaan. Lämminvesivaraaja alkaa kylmetä ja prioirisointi kääntää lämmityksen siihen. Mulla pyörii näin ja monesti käy niin, että yhdellä suihkulla ei vielä käynnisty mikään heti, vaan saa istua tovin pannuhuoneessa. Joskus tosin pitää huomauttaa, että meillä ei ole mitään kylpylän loputonta geysiriä, jossa voi kattella varpaita vaikka puolituntia veden lorinassa.Tässä ei nyt on/off-järjestelmän ajatusmaailma istu ...
Patteri putkien ja patterien uusimisen jälkeen ruvennu aina suihkuttejujen jälkeen menemään talo kylmäksi pitkäksi aikaa. Ni eihän tuo ihme ole kuin usemman tunnin meno veden lämpö laahaa 5-10 astetta perässä. Millähän tuota lähtis korjaamaan?
Tuo shuntti lienee lämmitysjärjestelmään piirretty sen takia kaikkiin tuon varaajan kaavioihin, että esim. aurinkolämmöllä varaajan lämpö voi nousta kovasti yli pyynnin. Jos varaajaa lataa pelkällä MLP:llä niin sitä ei tosiaan tarvitse, joskin kannattanee asentaa käsisäätöisenä varalle jos järjestelmää meinaa joskus laajentaa muihin lämmönlähteisiin.NiinNo jos kuvittelee jotain lisäkkeitä joskus laittavansa...tässä lieneen laitettu tuo paketti koska kiertopumppu kumminkin on ajateltu tarvittavan LV-jaksojen aikaista kiertoa ajatellen, lieneeköhän hinnoittelu semmonen että ei paljon eroa laittaako tuo paketti tai pelkästään pumppu. Onkohan shuntin pumppu 'Autoadapt' tyyppinen?
Tällä kaavaa se on kytketty, paitsi että tuo 3-tie vena on käsi käytöllä = täysin auki.
Siirrä BT25 anturia varaajassa alemmas,johonkin 1/3 korkeudelle varaajan pohjasta niin varaaja ei mene niin kylmäksi suihkun käytön aikana ;)ei auta...mutta helppo tietysti kokeilla...
Tässäpä ois cadi kuva tarkennuksena. Jep ei auta siirtää tuota bt25 varaajaan alemmas se on testattu. Shuntti tosiaan varalta koska pelletti / halko kattila vieressä...Mitä siinä tapahtui kun BT25 oli alempana varaajassa?
Tuossapa ois logi käyrää viisammille analysoitavaksi omasta pumpusta. Patteri putkien ja patterien uusimisen jälkeen ruvennu aina suihkuttejujen jälkeen menemään talo kylmäksi pitkäksi aikaa. Ni eihän tuo ihme ole kuin usemman tunnin meno veden lämpö laahaa 5-10 astetta perässä. Millähän tuota lähtis korjaamaan?
Mitä siinä tapahtui kun BT25 oli alempana varaajassa?
Nyt siis onko se patterien menoputkessa vai (tuoko ollut paras paikka)?
Patteritaloissa "suositellaan" käynnistyksen asteminuuteiksi -60GM.
Nyt se on isompi, jos pienentäisit niin heilunta (pyynti vs. menovesi(BT25)) pitäisi vähentyä.
Vanhoissa patterissa & putkistoissa taisi olla luontaista varaavuutta.
Jos asteminuutit puottaa alas vaik -60 ni alkaa menenmään minuutit nollille useammin.
Tässäpä ois cadi kuva tarkennuksena. Jep ei auta siirtää tuota bt25 varaajaan alemmas se on testattu. Shuntti tosiaan varalta koska pelletti / halko kattila vieressä...
Onkos tuo CAD kuva nyt ihan oikein piirretty? Oikeanpuoleinen varaaja näyttää olevan GTV ja hana siellä alakulmassa. Joka katapauksessa tuon oikeanpuoleisen varaajan keskellä olevaan viivaan pitää vetää henkselit päälle ja siitä alapisteestä vedetään viiva käyttövesivaraajan tuloliittimeen. Poistetaan sekoitusventtiili ja annetaan hanatermostaatin hoitaa homma.
Onko kenelläkään noita 1255 lämpökäyriä valmiiksi piirrettynä mihinkään kuvaajaan ....
Tämähän näköjään hankalaksi heittäytyy, hälyn pukannu päälle alhainen paluu lk-neste -8. Kerran aiemmin tehny ja sillon oli mutasihti tukossa, nyt oli puhas sihti.
Tämähän näköjään hankalaksi heittäytyy, hälyn pukannu päälle alhainen paluu lk-neste -8. Kerran aiemmin tehny ja sillon oli mutasihti tukossa, nyt oli puhas sihti.Jos roskasihti on puhdas, voi maakierrossa olla ilmaa.
https://www.varmepumpsforum.com/vpforum/index.php?topic=26862.msg374626#msg374626Enpä löydä.. jos muistan käyräni oikein, nuokin vaikuttaisivat uplinkin tähän hetkeen verrattuna heittävän jokusen asteen. Niiden (kai) sanotaankin olevan xx15, xx30, xx35 malleihin. Kyllä tämä auttaa asiaa hahmottamaan, mutta parasta olisi kun antaisivat jossain sen kaavan suoraan.
Jos löydät parempaa anna tulla ...
Jos löydät parempaa anna tulla ...
En tiedä onko parempi, mutta F1*45 manuaalista jalostettu erilainenJoo kiitos. Pärjään kyllä näillä. Käyrän hienosäädöstä tässä on taas kelin kylmetessä kyse. Uusi ja vanha käyrä pitäisi ehdottomasti saada piirrettyä päällekkäin. Ja mieluiten vielä ottaa niistä erotus, että näkisi muutoksen. Eihän näitä muuten osaa säätää :)
Minä kokeilin noista 2 ja 3 käyrää 2017 alkutalvesta ja sitten totesin että 0-käyrä on paras.
Tasalämpöistä läpi vuoden? ::) Kuulostaa erikoiselle.0-käyrän voi Nibessä määritellä itse.
0-käyrän voi Nibessä määritellä itse.
Onko kukaan liittänyt pumppua keskuksen sähkömittarin pulssiulostuloon? Minulla on ABB C13 110-300-mittari, josta olisi parin metrin matka vetää piuha pumpulle. Mitähän hyötyä tuosta mahdollisesti saisi?
Asensin energiamittarin pumpun viereen ja kokeilin kytkeä pulssituloon (AA3-X23). Ei toiminut. Asennusohjeessa lukee että piirikortti (AA3) pitää olla vähintään versiota 35. Omassa on versio 34. Olisi ollut kiva saada nämäkin luvut lokiin ja uplinkiin. Ei oikein kannata vaihtaa korttia vain sen takia (taitaa maksaa vähän alle 200€).
Mittarissa on myös Modbus joten tiedot saadaan talteen toisellakin tavalla (Raspberry Pi).
En tiedä onko parempi, mutta F1*45 manuaalista jalostettu erilainen
Mistä selviää mikä versio on?
Paljon maalämmön äänistä keskustellaan, meilläkin tuo pumppu on kellarissa kodinhoitohuoneessa joka on valuharkolla ympäri valettu, ja yläpuolella on ontelolaatta välipohja.
Pumpun vieressä kun kuuntelee, oikein mitään poikkeavaa ääntä ei kuulu, kyseessä lienee jonkin sortin resonanssi.
Meillä on huhtikuussa asennettu F1255 pumppu, joka on alkanut nyt pitämään matalataajuuksista huminaa. Alkuun en ole huomannut mitään, mutta nyt parin viikon sisään tuo ääni on alkanut kuulumaan. Olen yrittänyt estää huoltovalikosta tiettyjä kompuran taajuuksia, mutta ei oikeastaan auta, kun ei koko alataajuutta viitsisi poiskaan kytkeä, ääni kuuluu erityisesti kompressorin matalilla kierroksilla.
Asentajan käsikirjasta löytyy maininta asiasta, laitan kuvan liitteeksi. Voisihan sitä kokeeksi ruuvata johdon paikalleen ja katsoa mitä tapahtuu.
Virtamuuntajat on asennettuna ja vaiheetkin löytyi oikein, tekee muutaman minuutin testin ajamalla vastusta ja lämmönjako- ja lämmönkeräyspumppuja.
Omassa F1255:ssä on näköjään jotain jo kytketty valmiiksi X22 liittimeen, asentajat vei kytkentäkuvan niin en ainakaan siitä pääse tarkistamaan. Mitähän tuossa voi olla? Ulkoinen sähkömittari on valikosta kytketty pois. Käyttääkö tuo virtausmittari tuota rimaa?
Tarkoitus olisi kytkeä pumpun sähkö mittaava mittari nyt sitten tuohon X23 liittimeen. Mutta tuo X22 ihmetyttää.
Kytke energiamittari tulokortin (AA3) liittimeen X22:1-
3 ja/tai X23:1-3 kuvan mukaan.
Onkohan sama malli?
PDF sivulla 22 löytyy kytkentäkuva
https://www.nibe.fi/nibedocuments/19639/331299-3.pdf
On kait muillakin BF1 kytketty samalla lailla? Näyttää oikean näköisiä virtauksia. Mutta smittari1:n jos aktivoi niin tulee aika mielenkiintoisia kulutuksia...
On virtausmittari valmiiksi asennettuna X22 liittimessä. Sen takia kokeilin liittää sähkömittarin X23-liittimeen (mutta ei toiminut kun liian vanha kortti). Minkälaisia kulutuksia tulee?
kokeilin liittää sähkömittarin X23-liittimeen (mutta ei toiminut kun liian vanha kortti
Oliko tuollainen kytkentä?
Jos roskasihti on puhdas, voi maakierrossa olla ilmaa.
Kuuluuko keruun putkista lorinaa tai muuttuvia suhinoita / kohinoita?
Onko keruussa riittävästi painetta, yli 0,5 bar?
Ja, onhan molempien piirien sulut auki. Kierron tasauskuristimia ei tarvita. Jos niitä on, ne pitää avata täysille.
Sellainen havainto, että jostain syystä virtausmittari BF1 meni nollaan vaikka kiertovesipumppu on minimi 40% asetuksella. Onko tuo edes mahdollista?Miten virtaus käyttäytyy kun nopeutta nostaa?
Miten virtaus käyttäytyy kun nopeutta nostaa?
Pysyi nollassa. Vaikka vesi selvästi virtasi putkessa.
Muistaisin että olen lukenut (olisiko ollut Ruotsin foorumissa; Ruotsissa ei ole asennettuna virtausmittaria F1255 mallissa, mutta taas Norjassa on, ja norjalaisia esiintyy Ruotsin foorumissa) että ainakin vanhemissa softaversioissa mittari ei näyttänyt alle 5 l/min, mutta että se olisi korjattu päivityksessä. Mikä softaversio on nyt käytössä? Firmiksen päivityslokista:
8218R4 Release date: 2017-12-06
- "Solved a problem with displayed measured flow with the accessory EMK in Uplink. Previously measured value could be lost at low flows."
Liittyisikö se siihen ongelmaan? EMK on nimenomaan virtausmittari.
Versio on 8539R3. Ja tuo näytti alkuun ihan järkeviä lukemia, mutta jossain vaiheessa katosi/löytyi ja näyttää mielestäni liian vähän. Kone siis asennettu viime viikolla ja vielä pari päivää sähkökattilana.
Kuulostaa bugilta. Tai sitten sinun koneessa on jotakin ongelmia. Kannattaa tarkistaa myös että johdot on kunnolla kiinni X22-liittimessä (riittää jos vetää vähän jodosta). Jos ei työnnä liitintä pohjaan kun asettaa johdon, se helposti jää irti. Sitten kun sen saa kunnolla paikalle, se pitää hyvin.
Virtaama vain on aika vähän.
Onkohan sähkövastus- ja kompressorikäyttöisten lämmityslaitteiden vertailu ihan relevanttia?
Ei varmaankaan. Tässä oli nyt vain idea näyttää mitä suuruusluokkaa virtausmittari näyttää. Mitä itse pystyn arvailemaan, niin ei taida olla mitään kummallista luu5:n kuvassa. Omassa kuvassa patteripuoli aiheuttaa heilahdukset. Käyrä seuraa kuitenkin (suhteessa) tarkkaan lämmönkeruupumpunkiertovesipumpun nopeutta. Jos vertaa siihen saa myös vähän osviittaa seuraako virtausmittari todellista virtausta.
Tarkoitin siis kiertovesimpumppua tässä. Tietysti myös keruupiiri seuraa, mutta se nyt ensi sijassa seuraa suoraan kompressorin nopeutta (tehonottoa).
Latasin uusimman päivityksen ja aloin asentamaan tikulta pumppuun, oli ilmeisesti huonosti latautunut. Näyttö meni mustaksi ja punaisella tekstilla luki jotain.
Pumppu käynnistyi uudestaan ja päivitys onnistui uudelleen ladatulla päivityspaketilla.
Softaversio 8539R4 kuitenkin toimii vaikka asennus tökkii?
Paljonko asteminuutit nyt on?
Buutin jälkeen kestää suht kauan ennenkö kone alkaa kiihdyttää. Minulla jossain -260 asteminuutin kohdalla.
Paljonko asteminuutit nyt on?
Buutin jälkeen kestää suht kauan ennenkö kone alkaa kiihdyttää. Minulla jossain -260 asteminuutin kohdalla.
Minulla teki päivityksen jälkeen tämän errorin. Eli päivitys asentui normaalisti, kone käynnistyi päälle. Hetken kuluttua näyttö meni punaiseksi, jotain error tekstia. Pikku hetken se errori siinä oli ja itestään käynnistyi uudestaan eikä tullut enää. Saapa nähä miten tässä käy..
Meillä esiintyi tuota samaa "punainen ruutu" juttua aiemmin, kun otamme joka kk. logit ja asetusarvot tikulle.
Ilmiö johtui meillä "sopimattomista" USB tikuista.
Etsin kauan sellaisia tikkuja joilla ilmiötä ei esiinny, ja löytyhän niitä, kokeilemalla.
Nyt käytössä olevilla tikuilla ei enää ole ilmiötä esiintynyt, oli kyse sitten softan päivityksestä, logien kk. vaihdosta, tai asetusten kk. kopioinnista. Noille kaikille on omat tikkusarjansa per kone.
Eli voi olla, että ilmiö ei ollenkaan johdu softasta, vaan tikuista.
No ei tuo kyllä hyvältä vaikuta muuta kuin korkeintaan kaivon kannalta. :o
Ajattelin huomenna illalla päivittää mutta katsotaan nyt...
Tein softan palautuksen (nyt 8539R3) noin 23.30. Asteminuutit lähti taas 0 tilanteesta laskemaan. -300 kohilla lähdin nukkumaan. Nyt aamulla menolämpötila oli saavuttanut laskennallisen, asteminuutit -275 ja kaivon lämmöt totutun kylmät :D Tällä softalla mennään toistaiseksi
Pitääköhän sitä kuitenkin koittaa itsekin tuota uutta softaa tänään, heräsi sen verran mielenkiinto miten se toimii/ei toimi. Hyvä pakkaskeli koittaa kylmeneekö talo vai ei... :D
Onko muut jo kokeilleet uutta softaa?
Onnea ja menestystä ;)
Päivitin siis uusimman softan ja kokeilin samalla nostaa tehonsäädön P parametria.
Pumppu käynnistyi ihan saman kiihdytyksen aloituskaavan mukaan kuin ennenkin, mutta lämmityksen kiihdyttelyjen aikaan iski legionellasykli joka sekoitti hetkeksi pakkaa. Tuostakin vekotin toipui ihan järkevästi (vaikka ulkona pakkanen kiristyi ja legionellan jälkeen kompura nukkuu 30min jotta hälytys johon legionellasykli loppuu kuittaantuu). Asteminuutit käväs pahimmillaan -480:ssä, mutta nousivat sieltä käynnistysrajan (mulla nyt -160) tuntumaan 3-4 tunnissa.
Toistaiseksi en keksi uudessa softassa mitään moitittavaa. Tuntuis toimivan ihan kuin edellinenkin, mutta tuon P parametrin kasvatus hieman nopeutti tehon säädon nopeutta. Mun puolesta jatkoon.
Taidan kanssa kokeilla tuota P säädön parametrin nostoa.
Luinkin väärin. Mutta mitähän tarkoittaa "cut off frequency active" ilmoitus kun ollaan 49Hz kohdalla? Ekalla kerralla kone jarrutteli alas noin 44Hz kohdalle. Kun ihmettelin tuota, kone polkaisi taas 49Hz ja tuli tuo ilmoitus mutta sitten hyppäsi yli ->55Hz.Onkohan tuo jotain pumpun omia kierrosten rajoituksia. Ainakin pikkupumpussa on taajuudet 56-63Hz sellaisia joista hypätään yli, vaikkei niitä ole käyttäjän määrittelemiin vältettäviin kierroslukualueihin merkitty.
En sitten muuttanut parametria koska näyttö buuttasi itsensä kun yritin tallentaa arvoja tikulta. Koitin pari kertaa uudestaankin.Mulla kävi asetuksia tallettaessa juurikin noin. Oliko sulla tikulla paljon fileitä tai isoja tiedostoja? Mulla siellä oli muutaman sadan päivän lokitukset ja muutama edellinen Niben softa.
Mulla kävi asetuksia tallettaessa juurikin noin. Oliko sulla tikulla paljon fileitä tai isoja tiedostoja? Mulla siellä oli muutaman sadan päivän lokitukset ja muutama edellinen Niben softa.
Formatoidulle tikulle jossa oli vain LOG.SET ja uusin softa onnistui asetusten talletus ja käyttöönotto ihan ok. Voisit mainita tästä bugista NIbelle jos olet sinnepäin yhteyksissä.
Pitääkö tiedosto olla nimeltään LOG.SET kun asetukset tallennetaan takaisin pumpulle? :oEi mulla on tuo tiedosto pumpulla olevassa USB-tikussa vain siksi että nibe lokittaa MBUS:ille haluamani paramatrit.
Ei mulla on tuo tiedosto pumpulla olevassa USB-tikussa vain siksi että nibe lokittaa MBUS:ille haluamani paramatrit.
Ok eli STORE.SET on oikea nimi.
Taas muuten mennään -419 asteminuutissa kun ne nollaantui buutissa. Kompurat hertzit reilu 40.
No miksi niitä asteminuutteja ei voi käsin laittaa bootin jälkeen samoiksi, mitä ne oli ennen boottia?Tuo on ihan hyvä vinkki ja toimii varmaan on/off pumppujen kanssa ihan ok. Mutta Niben invertterimalleissa on erikoiskäsittelynsä tehonohjaukselle startin jälkeen - silloin yritetään viimeiseen asti pärjätä tyhjäkäynnillä ja vasta suuremmilla asteminuutttimiinuksilla ruvetaan kiihdyttämään hertsejä.
Näin meille nuvottiin tekemään, aina.
No miksi niitä asteminuutteja ei voi käsin laittaa bootin jälkeen samoiksi, mitä ne oli ennen boottia?
Näin meille nuvottiin tekemään, aina.
Asteminuutit -328.Onko pumppu lämmittänyt maksimitehollaan koko tämän ajan? Paljonko on paluu kaivolta? Teillä on ehkä sen verran enemmän lämmitettävää että Nibe joutuu oikein
Onko pumppu lämmittänyt maksimitehollaan koko tämän ajan? Paljonko on paluu kaivolta? Teillä on ehkä sen verran enemmän lämmitettävää että Nibe joutuu oikein tekemään töitä päästäkseen tasapainoon. (Ja pakko tunnustaa, että poltin pesällisen takassa n. 4h ennen Niben softan päivittämistä, ihan vaan varuiksi -> tuo helpotti meillä Niben kirimistä)
Reilun vuorokauden pyörinyt uusin softa ja kaksi turhaa kompuran pysähdystä. Luulis näin kylmällä saavan jarruteltua riittävissä ajoin ettei asteminuutit menis nollaan.
Saitko tehtyä tuon "ruotsalaismuutoksen"? Se auttaa todennäköisesti tuohon pysähtelyyn, siis muutos STORE.SET tiedostossa rivillä 47101, uusi arvo:
47101 2 1
En saanut...vielä. Täytyy formatoida tikku ja koittaa uudestaan kun pakkanen vähän hellittää.
Tekisköhän ne Nibellä mitään jos tuon ottais puheeks...? Tai itse asiassa otinkin jo tuon beta-softan testin aikana mutta tehdas väitti että tuo pysähtely johtuu jostain ulkopuolisesta tekijästä. ::) Ei kyllä ainakaan siitä että oltais jatkuvan käynnin rajoilla.
STORE.SET muutoksesta sellainen huomioa, että Nibe lataa jostain sisuksistaan aina buutissa siihen uudet pohja-arvot ja tehdyt muutokset menetetään eli buutin jälkeen muutokset on tehtävä uudelleen.
STORE.SET muutoksesta sellainen huomioa, että Nibe lataa jostain sisuksistaan aina buutissa siihen uudet pohja-arvot ja tehdyt muutokset menetetään eli buutin jälkeen muutokset on tehtävä uudelleen.
Juuri tämän muutosten nollaantumisen takia ajattelin olla vielä kerran yhteydessä Nibeen. Olis mukavaa kun tuo arvo olis itse säädettävissä.
Eilenkin kun tapahtui edellinen pysähdys oli kompuran kierrokset vielä 80 Hz ja ulkona kuitenkin -12 pakkasta.
Eli mikä kaapeli siinä pumpussa on kiinni sähkövastuskortissa?Jotenkin tuntuisi, että tuosta ei ensimmäisenä kannattaisi lähteä järjestelmää optimoimaan =)
Laitoin viime tiistaina spostia Nibelle missä mainitsin myös tuon 47101 arvon muuttamisen. Ei ole kuulunut vastausta mutta pumppu on nyt käynyt neljä päivää yhtä soittoa.
Jotenkin tuntuisi, että tuosta ei ensimmäisenä kannattaisi lähteä järjestelmää optimoimaan =)
Ei toki, mutta jos se joskus tontille meinaa saada ja käyntiin niin voisi olla ihan kiva kun siellä odottaa oikea piuha. Onko tietoa?
XI HELUKABEL H05VV-F 564,0 QMM/29490 300/500V 065460092579 CE JB Sieltä tähänkään mitään vastakaikua saanut... ::)vähän kanssa semmonen kuva nibestä tullut omien viestittelyitten kanssa, että kun kysymykset vaikeutuu niin vastaukset jää tulematta...
vähän kanssa semmonen kuva nibestä tullut omien viestittelyitten kanssa, että kun kysymykset vaikeutuu niin vastaukset jää tulematta...
Etusivulla joko vesitippa, aurinko mökissä tai ei mitään ikonia. Kiertoikoneita voi olla aina asetuksista riippuen.
Ehkä tyhmä kysymys, musta mistä Uplink:ssä näkee kummassa tilassa pumppu on, lämmitys vai lämminvesi?
Tuon yhden vaiheen sammumisen ja "Invertterihälytys tyyppi I" viestin korrelaation sattumalta huomasin kun olin ohikulkessa vahingossa napsauttanut MLP:n yhden vaiheen johdonsuojakatkaisijan pois päältä. Pumppu ei siis sammunut, mutta aiheutti tuon vikahälyn joka kuittaantui kun vaihe palasi takaisin käyttöön.
Yleensä alle 2kw:n invertterikäytöt ottaa sähköverkosta vain yhden vaiheen (230V) ja muokkaa siitä kompressorille 3X230V ;)
Joo, ensimmäisen kerran jälkeen pistin sähköpostia Elenialle ja kysyin mitä häiriöitä alueella on ollut. Vastaus oli että sähkökatkoja alueella ei ole ollut. Kumma vaan kun kellot vilkuttaa nollaa ja saman kaupungin alueella asuville oli tullut tekstiviestiä elenialta että yöllä on ollut sähkökatko. Epäilin kyllä jo edellisellä kerralla, että jotain häiriöitä oli. Täytyy harkita mittarin ostoa. Ilmeisesti kumminkaan koneessa ei ole mitään sen enempää vialla. Suojaus on herkallä, mutta ehkä hyvä niin.
Yleensä alle 2kw:n invertterikäytöt ottaa sähköverkosta vain yhden vaiheen (230V) ja muokkaa siitä kompressorille 3X230V ;)
@ UKKTää alkaa jo vähitellen nyppii. Tänään taas invertterihälyytys ja vasta reilu puolentunnin reset poisti vian ja taas toistaiseksi Nibe hurisee. Mä luulen kanssa että mä rupean jonkunlaista mittalaitetta miettimään. Ei se hukkaan mene, ollaan tässä kumminkin sähköalalla, joten eiköhän sille muutakin käyttöä tule.
Meillä Nibe 1255-16 ollut niinikään reilu kolme vuotta. Olen huomannut, että invertteri on suht kronkeli sähkön osalta. Kun on ollut epävakautta paikallisessa sähköverkossa ja sähkön jakelussa Nibessä kaikenlaisia hälyytyksiä. Mm joulukuussa 2017 talvimyrskyn aikana Nibe sulki itsensä useampaan otteeseen (lähes 10 kpl) ja seuraavia hälyytyksiä oli infoviesteissä:
- Tilap. suojauspys. invert., Hälytysnumero: 428
- Invertterihälytys tyyppi I, Hälytysnumero: 434
- Invertterihälytys tyyppi I, Hälytysnumero: 432
Selvittelin aikoinani Suomen Niben kanssa ongelmaa ja olen suht vakuuttunut, että ongelmana oli jännitevaihtelut & -katkokset yms vaikka paikallinen sähköyhtiö tietysti kiisti asian jyrkästi. Mikäli ongelmat jatkuvat suosittelen asentamaan mittarin, jolla pysytytään seuraamaan sähkön laatua.
ap
Taitaa olla ongelmia muillakin Niben käyttäjillä. Nibe tuen sivuilla " Tekninen asiakaspalvelumme on valitettavasti sääolosuhteiden vuoksi ruuhkautunut...".
:o
Selviääkö infoviestien hälytysnumeroita jotain tarkempaa syytä pumpun alasajoihin? Muistaakseni täällä foorumissa oli jossain hälynumeroiden selitykset
Selviääkö infoviestien hälytysnumeroita jotain tarkempaa syytä pumpun alasajoihin? Muistaakseni täällä foorumissa oli jossain hälynumeroiden selitykset
Jaa missä?
Moi, nyt on ollut 3-12kw invertteri käytössä 6 päivää. Kompressorin käynnistyksiä päivässä 20-30kpl ja kokonais käyntitunnit vähän vajaa 70h joista käyttövesi 1h. 4 käyrä käytössä ja se lämpötilan säätö -5 että sain lämmöt hieman alle 20c kun vielä sisähommia tehdään. Käyttövesi säästö tilassa kun sitä ei vielä käytetä.
On vähän on/off meininkiä kun noin monta kertaa käynnistyilee päivässä....onko koko kuormitus jo päällä vai onko vain liian iso kone?
Moi, nyt on ollut 3-12kw invertteri käytössä 6 päivää. Kompressorin käynnistyksiä päivässä 20-30kpl ja kokonais käyntitunnit vähän vajaa 70h joista käyttövesi 1h. 4 käyrä käytössä ja se lämpötilan säätö -5 että sain lämmöt hieman alle 20c kun vielä sisähommia tehdään. Käyttövesi säästö tilassa kun sitä ei vielä käytetä.
Maapiirin lämpötila on ollu nyt lauhalla kelillä kun kompressori käy niin tulo 2c ja meno 1c, -10c pakkasella meni tulo n. -1c ja paluu -2c. piiri 2x300m kaivettu kesällä maahan. Miltä nämä äkkiseltään kuulostaa? Lämittetäviä neliöitä talossa 135m2 ja autotallissa 54m2 minne menee n.30m kanaali.
Onko lattialämmitys valittu?
Onko MUT arvo korjattu seudulle sopivaksi?
Onko asteminuutit vaihdettu lattialämmölle sopivaksi (-120)? Voisiko olla reilusti isompi rakennusvaiheessa? 300??
Käyrä vaikuttaa jyrkältä rakennusvaiheelle.
Keruun delta kovin pieni ... onko nopeus automatiikka päällä?
Loggaus kannattaa laittaa heti käyntiin ja pitää aina päällä.
Footteriin kohteen tiedot, niin ovat sopivasti näkyvillä.
Saitko tehtyä tuon "ruotsalaismuutoksen"? Se auttaa todennäköisesti tuohon pysähtelyyn, siis muutos STORE.SET tiedostossa rivillä 47101, uusi arvo:
47101 2 1
En saanut...vielä. Täytyy formatoida tikku ja koittaa uudestaan kun pakkanen vähän hellittää.
Näköjään meno jatkuu. Onko tuo siis normaalia ja jos niin miksi?
Näköjään meno jatkuu. Onko tuo siis normaalia ja jos niin miksi?
Ihan normaalia toimintaa, liittyy kai kompressorin voiteluun jos oikein muistan.
Pikku Nibe ei kyllä tee tuollaisia piikkejä. Kompura käy pitkäänkin 20% teholla.
Puolenyön jälkeen on meno rauhoittunut.
Nyt sain aikaiseksi napattua uuden tikun töistä ja tein muutoksen. Katsellaan mitä vaikuttaa turhiin pysähdyksiin...
Sieltä tähänkään mitään vastakaikua saanut... ::)
Menoveden piikit seuraa kompuran taajuuden piikkejä, sulla taitaa olla ulkolämpötila jo sen verran korkealla että jatkuva minimitaajuus riittää toteuttamaan pyynnin jolloin piikkejäkään ei tule.
Vaikuttaa kuitenkin, että piikkien aikana lämmitetään minuutti pari lämmintä vettä, ei taloa. Tämän päättelen siitä, että vaihtoventtiilikin taitaa kääntyä (paluulämpökin nousee).
Pitänee kokeilla loivempaa käyrää. vähän olen vielä kerinnyt perehtymään tähän maalämpöön ylipäätään. techeatin tarjouksessa oli myös eriteltynä pumpun hienosäätö, niin täytyy olla heihin yhteydessä tuonnempana.
...Niin ja mainittakoon vielä, että kämppä kyllä muuten pysyy mukavan lämpimänä, eikä kaivo mene miinukselle. Sähkönkulutuskin tuntuu olevan ok.
2018 keväällä asennettiin Nibe 1255-6 ja 140 m kaivoa
1978 rakennettuun täystiilitaloon, mikä kävi öljyllä aikaisemmin.
Lämmitettyä pinta-alaa on semmoset 119m2 ja viisi henkeä asustaa.
Pesutiloissa on lattiakierto ja muualla talossa radiaatorit.
Uudella softaversiolla kompura pysähtyy aina kun tehdään legionella kuumennus. Tai siis sen lopuksi. Ensin pyörimisnopeus nousee normaalin käyttöveden teon tasolle mutta alkaa laskea melkein heti ja lopuksi pysähdys. Onko muut huomannu samaa?
Mulla pumpussa on vielä tuo "toiseksi viimeinen" sw-versio (8539R3) ja pumppu muistaakseni on aina legionella puhdistuksen jälkeen pysäyttänyt itsensä. Nyt talvikuukausina tuo pysäytys on ollutkin ainut koko kuukaudessa, muuten kompressori on käynyt ihan "yötä päivää". Nyt kun kevättä kohdin ollaan menossa, niin pumppu ajaa jo pitkiä pätkiä 20 - 25 Hz tahdilla eli kohta alkavat luonnolliset pysähdykset, kun lämmitystarve pienenee.
F1255 Pikku-Nibe tulossa keväällä. Onko syytä hommata pumpun alle kumimattoa/tassut? Nyt käytössä PILP F470, joka kyllä kaikenlaista mekkalaa pitää lähinnä ilmanvaihdon kautta, mutta varsinaista tärinää en ole huomannut paitsi tekn.tilassa. MLP tulee siis myös tietenkin olemaan teknisessä tilassa. Täriseekö tuo laite paljon?
Laskeskelin talosi (Wakke (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=profile;u=6819)) lämmitystarvetta näillä oletustiedoilla:
ja näyttäisi siltä, että mitoitus saattaisi olla lähes kohdillaan:
Talo ”Wakke” EURAJOKI (Satakunta)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ - MUT = -27 C°
- Täystiilitalo 1978: Patterilämmitys, 21 C°, 119 m2, 298 m3: 5,68 kW 16 637 kWh
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: PATTERILÄMMITYS - COP -laskennassa 46 Cº - menovesi lämpötila max 54 Cº
- Lämmin käyttövesi, varaajatilavuus 0,195 m3 / 55 C° 2,5 COP 1,70 kW 6 000 kWh
- Yhteensä 3,0 SCOP 7,0 kWh 22 637 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus -576 kWh 0,18 kW 22 061 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh 0,00 kW 21 950 kWh
- Pumpulla tuotetaan 6,00 kW 21 839 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 111 kWh
Yhteensä 21 950 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 7,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Osatehoinen) 6,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -19 C°
▪ Maasta kerätään ( 3 COP) 4,2 kW 14 677 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 7 273 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 111 kWh) 7 384 kWh
Tarvitaan 147 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,31 l/s (= 18,6 l/minuutissa).
Laskelman mukaan aikaisempi lämmitysöljyn vuosikulutus lienee ollut 2200 -2600 litraa vuodessa, riippuen vuoden keskilämpötilasta.
Rakennetietojahan ei ollut käytössä ja laskelma käyttää tässä ohjelman omia oletusarvoja.
Huomenta
Nibe hurissut autotallin nurkassa nyt kolme ja puoli vuotta. Toiminut kuin unelma, kunnes 17. tammikuuta sähkökatkon seurauksena tuli invertterihälytys tyyppi III. Ei suostunut kuittautumaan pois, tai sitten en ymmärtänyt niben logiikkaa.Mittailin pumpulle tulevat vaiheet ja sammutin koneen hetkeksi. Työpäivän ajan kävi varatilassa sähkövastuksilla. Soittelin jo Nibelle ja huoltoliikkeelle. Kotiin päästyäni kokeilin kerran vielä kuitata hälytyksen ja yllätyksekseni pumppu hörähti käyntiin. Tämän jälkeen pumppu kävi taas, kunnes tänä aamuna valojen hetken aikaa vilkuttua kämpässä, invertterihälytys tyyppi III ja pumppu sammui. Kuittasin hälytyksen ja sammutin pumpun hetkeksi. Takaisin päälle ja vika oli poistunut, mutta jäi odottelemaan ja ilmoitti "Invertterin suojaustila. Tuote yrittää pian käynnistyä uudelleen". Puoli tuntia myöhemmin pumppu oli käynnistynyt.
Kysymys kuuluukin, onko vastaavia tapauksia sattunut muille? Mitä invertterin suojauksessa on voinut tapauhtua, kun aikaisemmin sähkökatkojen yhteydesää ei ole ollut mitään ongelmia?! Softaversion voisi kyllä päivittää uusimpaan, jos siellä joku bugi joka ei tykkää sähkökatkoista?! Vai onko tässä kyse invertteri viasta, joka vaan ei toistu kauhean usein, vielä?! Tämän kanssa pystyy toistaiseksi elämään, mutta reissuun lähdettäessä ei koskaan tiedä mitä tapahtuu. Koska varsinaista takuuta ei ole enää, niin en viitsi varmuuden vuoksi vaihdella osia. Nibe turva kyllä kattaa tarvittaessa kotivakuutuksen kautta osan kuluista. ::)
Piti oikein rekisteröityä foorumille ja tulla jakamaan omakohtaiset kokemukset.
Meillä on myös Nibe hurissut juurikin autotallin nurkassa reilun pari vuotta. Viime syksynä asuinalueellani oli useita sähkökatkoksia johtuen Elenian muutostöistä ja jonkin aikaa näiden katkosten jälkeen, myös meidän Nibe ilmoitti pysähtyneensä tuohon samaan Invertterihälytys tyyppi III virheeseen. Pumppu lähti aina päälle uudelleenkäynnistyksellä, mutta toimi vain noin vuorokauden ja ilmoitti jälleen samasta ongelmasta. Soitin pumpun asentaneelle putkimiehelle ja hän kysyikin heti että onko alueella ollut sähkökatkoja, koska vastaavaa ongelmaa oli sattunut lähes naapurissani samanlaisen pumpun kanssa. Kuulemma tämän "naapurini" laitteeseen oli vaihdettu takuuna invertteriyksikkö. Sama tehtiin myös minun Nibeen ja siitä asti pumppu on tähän aamuun asti toiminut taas normaalisti. (meillä pumppu on vielä takuun piirissä)
Tänään aamulla Nibe uplink ilmoitteli että pumppu on irtikytketty. Kävin aamulla vilkaisemassa pumppua ennen töihinlähtöä ja näkymä oli seuraavanlainen:
https://imgur.com/FUDa2pc (https://imgur.com/FUDa2pc) (en osaa lisätä kuvaa)
Pumpun "statusvalo" paloi kyllä vihreänä, mutta ei mitään kuvaa että toimiiko pumppu itsessään vaikka ohjaus onkin pimeänä.
Nopealla "buutilla" asia ei korjaantunut, pitää koittaa iltapäivällä pitää laite hieman pidempään virratta ja katsoa tilanne sen jälkeen. ::)
Pumpun sähkön syöttä pitää katkaista "kokonaan", esim. turvakytkimestä tms.
Pari minuuttia ilman sähköä, niin tokenee.
Tuossa on pumpun softa sekaisin vaan. Ilmiö tulee hyvin usein esiin, kun vaihtelee USB tikkuja.
Logitan joka kuukauden tikulle, 2 eri tikkua siis.
Toista puretaan sisällä, toinen koneessa.
Noin joka 3:s kerta tulee tuo ilmiö.
Niin, ja tikut siis on TODELLAKIN vaihdettu ohjeiden mukaan.
Piti oikein rekisteröityä foorumille ja tulla jakamaan omakohtaiset kokemukset.Meillä pitkin kevättä jatkunut ja aika ajoin tulee toi Invertterihälytys III. Muutamia kertoja olen sattumalta ollut kotona, kun hälytys on tullut. Näillä kerroilla valot ovat vilkkuneet kerran tai pari ja hetken päästä Niben uplink on hälyyttänyt. Viime kerralla huomasin että hälytystä ei onnistunut kuitata. Sammutin pumpun ja katkaisin turvakytkimestä sähköt puoleksi tunniksi ja käynnistin uudestaan. Info viesti tuli heti käynnistyksen jälkeen ja jonkin ajan kuluttua sama hälytys toistui. Seuraavaksi asetin pumpun varatilakäytölle ja samalla suojausrele tai vastaava laukesi. Kuittasin hälytyksen uudestaan ja pumppu lähti käyntiin. Käynyt siitä asti taas ilman ongelmia.
Meillä on myös Nibe hurissut juurikin autotallin nurkassa reilun pari vuotta. Viime syksynä asuinalueellani oli useita sähkökatkoksia johtuen Elenian muutostöistä ja jonkin aikaa näiden katkosten jälkeen, myös meidän Nibe ilmoitti pysähtyneensä tuohon samaan Invertterihälytys tyyppi III virheeseen. Pumppu lähti aina päälle uudelleenkäynnistyksellä, mutta toimi vain noin vuorokauden ja ilmoitti jälleen samasta ongelmasta. Soitin pumpun asentaneelle putkimiehelle ja hän kysyikin heti että onko alueella ollut sähkökatkoja, koska vastaavaa ongelmaa oli sattunut lähes naapurissani samanlaisen pumpun kanssa. Kuulemma tämän "naapurini" laitteeseen oli vaihdettu takuuna invertteriyksikkö. Sama tehtiin myös minun Nibeen ja siitä asti pumppu on tähän aamuun asti toiminut taas normaalisti. (meillä pumppu on vielä takuun piirissä)
Tänään aamulla Nibe uplink ilmoitteli että pumppu on irtikytketty. Kävin aamulla vilkaisemassa pumppua ennen töihinlähtöä ja näkymä oli seuraavanlainen:
https://imgur.com/FUDa2pc (https://imgur.com/FUDa2pc) (en osaa lisätä kuvaa)
Pumpun "statusvalo" paloi kyllä vihreänä, mutta ei mitään kuvaa että toimiiko pumppu itsessään vaikka ohjaus onkin pimeänä.
Nopealla "buutilla" asia ei korjaantunut, pitää koittaa iltapäivällä pitää laite hieman pidempään virratta ja katsoa tilanne sen jälkeen. ::)
Piti oikein rekisteröityä foorumille ja tulla jakamaan omakohtaiset kokemukset.
Meillä on myös Nibe hurissut juurikin autotallin nurkassa reilun pari vuotta. Viime syksynä asuinalueellani oli useita sähkökatkoksia johtuen Elenian muutostöistä ja jonkin aikaa näiden katkosten jälkeen, myös meidän Nibe ilmoitti pysähtyneensä tuohon samaan Invertterihälytys tyyppi III virheeseen. Pumppu lähti aina päälle uudelleenkäynnistyksellä, mutta toimi vain noin vuorokauden ja ilmoitti jälleen samasta ongelmasta. Soitin pumpun asentaneelle putkimiehelle ja hän kysyikin heti että onko alueella ollut sähkökatkoja, koska vastaavaa ongelmaa oli sattunut lähes naapurissani samanlaisen pumpun kanssa. Kuulemma tämän "naapurini" laitteeseen oli vaihdettu takuuna invertteriyksikkö. Sama tehtiin myös minun Nibeen ja siitä asti pumppu on tähän aamuun asti toiminut taas normaalisti. (meillä pumppu on vielä takuun piirissä)
Tänään aamulla Nibe uplink ilmoitteli että pumppu on irtikytketty. Kävin aamulla vilkaisemassa pumppua ennen töihinlähtöä ja näkymä oli seuraavanlainen:
https://imgur.com/FUDa2pc (https://imgur.com/FUDa2pc) (en osaa lisätä kuvaa)
Pumpun "statusvalo" paloi kyllä vihreänä, mutta ei mitään kuvaa että toimiiko pumppu itsessään vaikka ohjaus onkin pimeänä.
Nopealla "buutilla" asia ei korjaantunut, pitää koittaa iltapäivällä pitää laite hieman pidempään virratta ja katsoa tilanne sen jälkeen. ::)
Onko syytä ottaa asetukset talteen ennen päivitystä? Pitäisikö niiden säilyä versiosta toiseen muistissa?
FAT 32 ainakin toimi äsken kun päivitin.
Lämmönkeruupumppu teki näköjään päivityksen jälkeen jonkun kalibroinnin. Oliko joku uusi juttu vai tekeekö aina bootissa?
Tekee aina, kalibroi molemmat pumput.
Jaksaisi vielä katsoa onko se täälläkin muokattu parametri vaihdettu tehtaan toimesta toiseen.
Oletko jo katsonut parametria? Kun tuossa muutama kuukausi sitten tehtaalta tuli tieto että harkitsevat arvon muuttamista vakioksi.
Ainakin kuvailemasi muutokset kuulostavat että parametri olisi muutettu. :)
Täytyy itsekin päivittää heti kun pääsiäisen vietosta pääsee pumpun luokse.
Muistatko mitkä olivat vikakoodit ennen invertteriyksikön vaihtoa? Juttelin aikaisemmin talvella Niben teknisen tuen kaverin kanssa ja sekin epäili että sähkön laadun ongelmista vika johtuu. Meillä vikakoodit ovat olleet Invertterihälytys tyyppi III 426 ja Invertterihälytys tyyppi III 427. Niben tyyppi muistaakseni puhui vielä kolmannesta vikakoodista mikä varsinaisesti kohdistaa vian invertteriyksikköön?!
Mistähän johtuu että laskee pikkuhiljaa kierroksia, joku uusi sopeutumisominaisuus?
Hyvin todennäköistä. Tekee nyt samalla tavalla omassa järjestelmässä. Alkoi 75% nopeudella ja pyörii nyt 62% nopeudella neljän päivän jälkeen.
Kylmimpinä päivinä näyttäisi keskiarvo olevan 50C luokkaa, piikkailee 55C. Vähemmän mitä odotin, Oumanilla -30C käyrällä menolämpö asetettu 60CNo tuo vähän selittää kun SCOP näyttäis painuvan lähelle 3:ea. Olikohan se Niben @55ºC COP mitä?
Noniin, asennus etenee täällä hiljalleen, kaivo porattu ja pumppu saapunut. Mietin F1255 paisaria, on tuollainen muovinen se. Onko tuo ihan ok?
Jos ei muuta hyötyä ole tästä uudesta softasta ollut niin pätkäkäynti on vähentynyt huomattavasti.
Kiertovesipumpun nopeus pudonnut 74 --> 69% vajaassa 4 vuorokaudessa.
Uusi ohjelmisto ei tosiaan sisältänyt sitä "ruotsalaismuutosta" parametreihin (rivillä 47101...) pysäytysten hillintään, joten laitoin sen edelleen sisään. Katsotaan, miltä pumpun toiminta näyttää pidemmän päälle.
Se muovinen, Niben toimituksen mukana ollut pönttö taitaa olla paisuntasäiliö, joka tulee keruupuolen korkeimpaan kohtaan, tyypillisesti lämpöpumpun yläpuolella, josta keruunesteen määrää voidaan tarkkailla ja tarvittaessa lisätä - tuolloin keruupuoli ei voi olla paineistettu. Jos lämpöpumppu kuitenkin on paikassa, jonne keruuputket laskeutuvat alaspäin, esim. kellarissa tai jos keruuputkien ylin kohta on hankalasti tavoitettavissa, tarvitset ihan oikein metallisen paisuntasäiliön, jossa on kumikalvo pitämässä keruunesteet "paineessa" ja kalvon toisella puolen on sitten vastaavasti ilmaa sopivassa paineessa.
Sijoita tasoastia lämmönkeruujärjestelmän korkeimpaan kohtaan, sisääntulevaan putkeen ennen lämmönkeruupumppua (vaihtoehto 1).
Ellei tasoastiaa voi sijoittaa korkeimpaan kohtaan, pitää käyttää paisuntasäiliötä (vaihtoehto 2).
Jos käyttöveden teko sattuu päivä tai ilta-aikaan kun lämmitystarvetta ei näillä keleillä hirveästi ole, niin pitäisikö siis sen jälkeen lähteä saman tien lämmittämään vaikka lämmitystarvetta ei ole? Oheisessa viime sunnuntain kohdalla tehnyt illalla 7 aikoihin käyttöveden ja jäänyt sen jälkeen huilaamaan. Asteminuutit -120. Tämä siis uusimmalla softalla.
Kyllä meillä siellä läpinäkyvässä purkissa aika paljon painetta on ja asennusohjeessakin on ohje kuinka painetta saa lisää, ilman erillistä pumppua.
Meillä astia ei ole ylimmässä kohdassa kiertoa, noin 40cm alempana on liitos kierron pystyputkeen. Enkä oikein ymmärrä miksi sen pitäisi ylimpänä olla, suljettu purkkihan se on, ja jopa ylipaineinen.
Ohjehan sanoo näin:
Mutta ei perustele, perustelisiko joku muu?
Eiköhän se perustelu ole siinä, että paisuntasäiliön kautta keruukiertoon lisätään nestettä ja jos se ei ole kierron korkeimmalla kohdalla, nesteen lisäys on enemmän kuin hankalaa. Systeemissä, missä paisuntasäiliötä voidaan kyttää, ei kai ole tyypillisesti erillistä paineistusta, vaan keruuneste on kierrossaan luonnollisen painovoimain mukaisessa paineessa.
Tasopaisunta-astia
Tarkasta tasoastian (CM2) nestetaso. Jos taso on laskenut, täytä järjestelmä.
1. Sulje astian alla oleva venttiili.
2. Irrota liitännät tasoastian päällä.
3. Täytä lämmönkeruuliuoksella, kunnes astia on noin 2/3 täynnä.
4. Asenna liitäntä astian päällä.
5. Avaa astian alla oleva venttiili.
Painetta korotetaan sulkemalla sisääntulevan pääjohdon venttiili lämmönkeruupumpun (GP2) ollessa käynnissä ja tasoastia (CM2) avoinna niin, että nestettä imetään astiasta.
Jos käyttöveden teko sattuu päivä tai ilta-aikaan kun lämmitystarvetta ei näillä keleillä hirveästi ole, niin pitäisikö siis sen jälkeen lähteä saman tien lämmittämään vaikka lämmitystarvetta ei ole? Oheisessa viime sunnuntain kohdalla tehnyt illalla 7 aikoihin käyttöveden ja jäänyt sen jälkeen huilaamaan. Asteminuutit -120. Tämä siis uusimmalla softalla.
Meillä putkimies suositteli metallista paisuntasäiliötä sulkuineen. Samaa ehdotti toinenkin paikalla käynyt putkimies tarjouksia kysellessä. Taidanpas siis valita sellaisen.
Mistä sitten lisäät keruunestettä, kun tarve tulee?
Tapana kai asentaa täyttöryhmä kiertoon, kaikki tosin ei sitä laita.
Tapana kai asentaa täyttöryhmä kiertoon, kaikki tosin ei sitä laita.
Jep ja jotta tuolla onnistuu lisäämään keruunestettä, pitänee olla pumppu.
Usein sitä ei ole joka taloudessa siis pitää tilata huolto paikalle täyttämään.
Ajatukseni oli, että jos vakiosäiliö tekee tehtävänsä, niin se on halvin ratkaisu.
Silloin selviää myös lisäyksestä helpoimmalla, korkki auki ja viinaa pullosta. ;)
Täällä on paineistettu keruu, koska kone on keruupiirin yläkohtaa alampana.
Näin juuri, eli täyttöryhmä tulee, ei oikein termistöt palautuneet mieleen. Taisi mennä niin, että molemmat eri asentajat sanoivat että tuosta pääset helposti täyttämään tms. Pumputhan ei tosin montaa kymppiä maksa (kaverilta kuultuna).
Täältä luettuna: keruunesteen kierto kannatti tosin pitää 100% viikon(?) verran, ei kai ilmaamisesta johtuen, vaan mutasihdin puhdistuksen takia?
Terve,
Viikon verran tullut pruuvattua tätä uutta versiota. Muuten toimii hyvin mutta nyt kun taas lämmitetään niin olen ihmetellyt yhtä muutosta softassa.
Itselläni on kohtuullisen kaukana nollasta 'käynnistä kompressori'-raja. -300 käytössä. Tämä on toiminut vanhalla softalla hienosti, on ollut vähän varaa jarrutella ja kiihdytellä. Asteminuutit seilanneet tuossa -100 ja -500 välillä kohtuullisen hyvin. Käyttöveden teon jälkeen on palattu lämmittämään normaalisti, kunhan asteminuutit ovat olleet alle nollassa.
Mutta tämä uusi softa laittaa kompuran huilimaan aina kun asteminuutit ovat yli 'käynnistä kompressori'-rajan.
Esimerkki. Kompuran käynnistysraja -300
Käyttövettä aletaan tekemään kun asteminuutit ovat vaikkapa -234
-> Käyttöveden tekemisen jälkeen kompressori sammuu siksi aikaa kunnes asteminuutit laskee -234 -> -300:aan. Sitten taas kompura käyntiin.
Ennen jatkettiin lämmitystä suoraan ilman katkoja kunnes asteminuutit nousee nollaan.
Onkohan johonkin tullut jokin uusi asetus vai onko tämä vain tällainen? Muilla vastaavia havaintoja?
En usko että on tuossa kohtaa jäänyt huilaamaan vaan asteminuutit laskeneet käyttövesien jälkeen lähelle -250 ennenkö pumppu lisännyt riittävästi kierroksia ja asteminuutit alkaneet nousta. Selviää kun lisäät käyriin kompuran Hertzit.
Oheisessa kompuran hertzit mukana. Pelkkä käyttövesi tehty ja kompura jäänyt sen jälkeen huilaamaan noin 2.5 tunniksi kunnes asteminuutit ovat laskeneet -120:een.
pyöriikö kiertovesipumppu hitaampaa käyttöveden teon aikana
Oheisessa kompuran hertzit mukana. Pelkkä käyttövesi tehty ja kompura jäänyt sen jälkeen huilaamaan noin 2.5 tunniksi kunnes asteminuutit ovat laskeneet -120:een.
Eikös tuossa ole pikemmin käynyt klo 19:00 kuumavesijakson jälkeen niin, että lämmitys on kyllä hetkeksi käynnistynyt, mutta aika äkkiä asteminuutit ovat sitten ylittäneet nollan ja kompressori on sammunut (...niin kuin pitääkin)?
Pyörii, täällä aikaisemmin noin 60% ja nyt noin 25%.
Onko tuossa uusimmassa versiossa jotain, jonka takia kannattaa jättää asentamatta? Itsellä pumppu vasta kohta asennuksessa ja valmistuspäivämäärä on näemmä viime syksyltä, eli mahdollinen palauttaminen tarkoittaisi sitten tuohon versioon paluuta.
Itse päädyin palauttamaan edellisen tallessa olleen softan (8539R4), koska lauhdutinpumpun ohjaus ei uusimmassa versioissa toiminut käytännössä lainkaan vaan LJ-pumppu posotti kompuran taajuudesta riippumatta lämmitystilassa koko ajan maksiminopeudellaan.
En tiedä johtuisko tuo siitä että pumppuni on ensimmäisen erän laitteita eikä sisällä omaa virtausmittariaan, mutta tuollainen reilun asteen deltalla lämmitys samalla kun varaajaa vatkataan ympäri ämpäri ei toiminut meillä laisinkaan. Ei jatkoon.
Itse päädyin palauttamaan edellisen tallessa olleen softan (8539R4), koska lauhdutinpumpun ohjaus ei uusimmassa versioissa toiminut käytännössä lainkaan vaan LJ-pumppu posotti kompuran taajuudesta riippumatta lämmitystilassa koko ajan maksiminopeudellaan.
En tiedä johtuisko tuo siitä että pumppuni on ensimmäisen erän laitteita eikä sisällä omaa virtausmittariaan, mutta tuollainen reilun asteen deltalla lämmitys samalla kun varaajaa vatkataan ympäri ämpäri ei toiminut meillä laisinkaan. Ei jatkoon.
edit. Kokeilin moneen kertaan palauttaa kaikki tehdasasetukset huoltopuolelle sekä eri asetuksia LJ-pumpun nopeudelle ja virtausasetuksille, mutta noilla ei ollut mitään vaikutusta vaan aina lämmitettäessä oltiin maksimiksi säädetyssä nopeudessa,
eikä tilanne muuttunut muutaman päivän odottelulla mihinkään.
Mikä teillä on käyttöveden pysäytyslämpötila?
Täytyy nyt vielä pari päivää seurailla mutta nyt on kyllä iso houkutus laittaa vanha softa takaisin. Vanhan softaheebon sielu sanoo että jotain mätää tuossa kiertovesipumpun ohjauksessa nyt on. Taidan laittaa myös Nibe:lle kysymyksen aiheesta.
Täällä 48 astetta eikä ole tullut mitään hälytyksiä.
Laitoin jo noin viikko sitten Nibelle kysymystä lämmönjakopumpun erilaisesta käytöksestä mutta vastausta ei ole kuulunut. Tai tuli vastaus etteivät tiedä sen enempää kuin mitä päivitysinfossa oli. Laitoin sitten että varmistavat tehtaalta...
En tiedä johtuisko tuo siitä että pumppuni on ensimmäisen erän laitteita eikä sisällä omaa virtausmittariaan, mutta tuollainen reilun asteen deltalla lämmitys samalla kun varaajaa vatkataan ympäri ämpäri ei toiminut meillä laisinkaan. Ei jatkoon.
Ok ja kiitti - 48 astetta ei saanut hälytystä aikaan ennen kuin vettä tehtiin suuremmalla teholla (63Hz). Laitoin nyt 47 astetta asetuksiin. Jos tulee vielä herjat niin vanha softa menee käyttöön.
Uusi softa näyttää pitävän asteminuutit stabiilissa tilanteessa aika paljon alempana kuin vanha: kun käynnistysasetus on -120, asteminuutit asettuivat vanhalla softalla noin -120 ja -160 tuntumaan, nyt uusi softa pitää asteminuutit samalla asetuksella -220 ja -250 välimaastossa. Nostin äsken uuden softalle käynnistysrajan -60:een ja nyt stabiilissa tilanteessa pumppu pitää asteminuutit n. -150 -180 välillä
Hyvä juttu - ilmeisen tarkalla on sitten jossakin jokin raja kun meillä tulee häly ja siellä ei.
Kyllä tuo lämmityspuoli pelaa meillä ainakin hyvin ja siksi en vielä viitsisi luovuttaa. Delta on parhaillaan 2,9 astetta, pumppu 78% ja virtaus 15,8 l/m. Ei muuta ongelmaa kuin tuo häly kv-jakson lopuksi korkeasta lauhduttimen menosta ja sen myötä ylimääräisestä kompuran käynnistyksestä. Jos siis tuota ylimääräistä paneelin ja uplinkin 'jäätymistä' ja boottia lasketa... ::)
Mahtaisiko LJ-pumpun toiminta olla riippuvainen talon "konfiguraatiosta"? Meillä siis patterit ja puskurivaraaja omalla kiertovesipumpulla (pyörii vakionopeudella, ilman Niben ohjausta), liitäntä Nibeen 4-putkiliitännällä.
Tai sitten tämä uusi softa on herkempi sille millainen lämmitysjärjestelmä on kuten jpk epäili.
Juuri näin. :)
E. Asteminuutit olleet -30 luokkaa käyttöveden teon jälkeen ja hetken aikaa (~20 min) lämmitys ollut päällä ennenkö asteminuutit nollassa.
Asiasta kolmanteen, aina legionellakuumennuksen yhteydessä tulee infoviestit: Korkea lauhduttimen meno/tulolämpötila. Tarvitseeko tuosta välittää sen enempää vai pitäisikö asetuksia jotenkin muuttaa?
Meillä ei ole mitään muuta kuin Nibe:n omat palikat. Ei puskuria lämmitykseen, ei ulkoista kv-varaajaa, ei ulkoisia pumppuja Eli perussetti. Lattiapiirit on aina auki, edes yläkerrassa ei ole tarvittu lattiapiirien toimilaitteita ja ovat irtonaisina tuossa jakotukin juurella. Vesi kiertää koko talossa vapaasti ja hienosti on pysynyt lämmöt koko talossa 22 asteessa riippumatta ulkolämpötiloista. Tämä uusi versio osaa kyllä hienosti säädellä kompuran nopeutta.
Asiasta kolmanteen, aina legionellakuumennuksen yhteydessä tulee infoviestit: Korkea lauhduttimen meno/tulolämpötila. Tarvitseeko tuosta välittää sen enempää vai pitäisikö asetuksia jotenkin muuttaa?
Meillä tuo ainakin laittaa kompuran hiljaiseksi jossakin 52-53 asteen jälkeen (täyttö) ja puskee vastuksilla lopun matkaa 55 asteeseen.
Olisi mielenkiintoista tietää miksi moinen muutos on tehty ja voiko siihen jotenkin vaikuttaa. Ilman varaajaa tuollainen käytös on ehkä ihan järkevää, sillä ainakin meidän lattialämmitys vaatii tietyn minimivirtauksen jotta kaikki piirit lämpiävät tasaisesti,
mutta varaajan kanssa vanha 4-asteen minimidelta toimii huomattavasti paremmin.
Parantuneella hyötysuhteella muutosta ei voi perustella. Sillä uudella softalla oli 20Hz:llä lämmitettäessä keskimääräinen ottoteho ~270W verrattuna vanhan ~235Wattiin, mutta antoteho ei ainakaan kotimittausten perusteella noussut niin paljoa että hyötysuhde olisi vaikuttanut paremmalta, itse asiassa näyttäisi tyhjäkäynnillä olevan jopa huonompi? Tosin deltan ollessa hieman päälle asteen korostuu kotimittausten virheet aika suuriksi. Onko virtausmittirillisten pumppujen omistajilla minkälaisia havaintoja hyötysuhteesta uudella softalla?
Samat tulee myös täällä mutta en ole niistä välittänyt.
Samalla tavalla tekee täälläkin.
Jos tiputtaisi kokeeksi lämpötilaa vaikka asteella tai parilla?
Kannattaa kokeilla niin näkee miten käy.
Taitaa olla sellainen juttu että legionellakuumennuksen lopetuslämpötilaa ei pystykään säätämään, mikä on tietysti tavallaan hyvä asia jotta homma tulee hoidettua kunnolla!? En ainakaan äkkiseltään löytänyt sellaista asetusta.Siellä se on huoltovalikossa muiden käyttovesiasetusten mukana: 5.1.1: "pysäytyslämp. per korotus" - säätöalue 55-70C.
Siellä se on huoltovalikossa muiden käyttovesiasetusten mukana: 5.1.1: "pysäytyslämp. per korotus" - säätöalue 55-70C.
Lueskelen tätä foorumia nykyään harvakseltaan koska tapatalk lakkas toimimasta, mutta onko uuden softan "teho MUT:issa" ominaisuutta jo puitu?
Aika hauska idea ja mahdollistaisi järkevän tehonohjauksen ulkoilman mukaan.
(https://i.imgur.com/IzLbcSS.png)
Eli tuolla säädetään suoraan pumpun antamia kiloWatteja ulkolämpötilan suhteen?Ei aavistustakaan eikä release notessa tuosta puhuttu mitään. Osui vaan silmään kun nollasin uudella softalla asetukset ja kävin käsin korjailemassa halutut arvot.
Eli tuolla säädetään suoraan pumpun antamia kiloWatteja ulkolämpötilan suhteen?
Kompressorin säätö näyttää olevan kyllä tosi tarkkaa - kuten alta näkyy niin vatkaa jatkuvasti kompuran nopeutta. En tiedä onko tuokaan sitten niin hyväksi mutta kait se sitten noin kuuluukin tehdä. Mutta vanhalla mennään kohti kesää.Itse en ole koskaan nähnyt pikkupumpulla tuollaista vatkausta, näyttää melko epäterveelle?
En minäkään ole ennen tuollaista nähnyt - vasta nyt tällä uudella softalla viime yöstä alkaen. Nyt puksuttaa taas tasaisesti vanhalla softalla.Ok. Sellaisen huomion tein muutaman päivän perusteella että uusin softa säätää taajuutta jyrkemmin kuin vanha (olisko P- kerrointa sittenkin nostettu) ja toi sun käyräs näyttäis siltä että taajuuden säätöpiiri rupeaa värähtelemään. Onko sulla tallessa värähtelyhetkeltä *.LOG filua, tuota tekis mieli katsoa hieman tarkemmin?
Edit: tuo kuva oli siis uudella softalla ennen kuin vaihdoin iltapäivällä tänään vanhan tulille.
Laitoin takaisin tuon -300 käynnistysrajaksi.Tuon täytyy jotenkin liittyä tuohon korkeaan käynnistysrajaan. Uudessa softassa säätö on todella nopeaa asteminuuttien laskiessa alle -300:n.
Itsellä ei ole intoa lähteä tuollaisten kanssa leikkimään kun oma systeemi on tikissä, mutta seuraan silti sivusta mitä Nibe keksii tulevaisuudessa.
Itse päättelin, että säädetyssä MUTssa pumpun maximitehon voi säätää haluttuun arvoon jos pelkona vaikka että kaivo jäätyy.
Tuon saa nykyäänkin kyllä toteutettua kuristamalla kompuran ylätaajuuden hertsejä kuten olen itse tehnyt.
Kompressorin säätö näyttää olevan kyllä tosi tarkkaa - kuten alta näkyy niin vatkaa jatkuvasti kompuran nopeutta. En tiedä onko tuokaan sitten niin hyväksi mutta kait se sitten noin kuuluukin tehdä. Mutta vanhalla mennään kohti kesää.
Itse en ole koskaan nähnyt pikkupumpulla tuollaista vatkausta, näyttää melko epäterveelle?
Tässä referenssinä meidän pumpun edellinen käyntijakso, eli edellisellä softalla ilman mitään erikoisparametrien muutoksia. Kyllä taajuus säätyy tasaisen rauhallisesti pl. käyttöveden teon piikit.
(https://i.imgur.com/I04NPgC.png)
keskiulkolämpötila BT1 12.6°C
käyttöveden täyttö BT6 44.1°C
käyttövesi yläosa BT7 48.8°C
ulkolämpötila BT1 9.4°C
virta EB100-BE1 1.5A
virta EB100-BE2 2.1A
virta EB100-BE3 1.1A
asteminuuttia -116GM
kompressorimoduuli
estetty ei
kompressorikäynnistykset EB100-EP14 5
kiertovesipumpun nopeus EP14 75%
lämmönkeruupumpun nopeus EP14-GP2 100%
imukaasu EB100-EP14-BT17 12.7°C
kuumakaasu EB100-EP14-BT14 79.7°C
lauhduttimen meno EB100-EP14-BT12 50.0°C
lämmönkeruu sisään EB100-EP14-BT10 6.0°C
lämmönkeruu ulos EB100-EP14-BT11 5.2°C
menolämpötila BT2 49.9°C
nestejohto EB100-EP14-BT15 47.5°C
paluulämpötila EB100-EP14-BT3 48.4°C
kompressorin käyntiaika EB100-EP14 3h
kompressorin käyntiaika, lämminvesi EB100-EP14 1h
komp. taajuus nyt 20Hz
sallittu komp. taajuus min 20.0Hz
lämmitysjärjestelmä 1
lattiankuivaustoiminto pois
ulkoinen säätö S1 ei
huonelämpötila BT50 21.7°C
lask. menolämpötila S1 28.3°C
menolämpötila BT2 49.9°C
paluulämpötila EB100-EP14-BT3 48.4°C
ulkoinen menoanturi BT25 --
lisäys
estetty kyllä
varokekoko 25A
aikakerroin 0.0h
maks.sääd.sähköteho 6.0kW
teho sähkölisälämpö 0.0kW
Kiertovesipumppu käy tosiaan kovemmin kuin ennen, mutta tasaisesti sekin ja trendi on laskeva. Onkohan tuossa jotain itsesäätyvyyttä rakennettu ohjelmaan?
Vaikuttaako normaalille näin ensialkuun?
Täällä nyt heti alkuunsa tuo 100% kiertovesipumppu. Aika rajulta vaikuttaa ja selvästi kyllä äänen kuulee kodinhoitohuoneesta kohtalaisen kauaskin. Onko samanlaista odotettavissa kovinkin kauan vai alkaako tuo tuosta laskemaan? Itsellä matala tuloilma nyt F470 kautta, jossa ei tuloilmalle lämmitystä, en tiedä vaikuttaako asiaan, tuskinpa.
keskiulkolämpötila BT1 16.8°C
käyttöveden täyttö BT6 41.9°C
käyttövesi yläosa BT7 46.7°C
ulkolämpötila BT1 16.7°C
virta EB100-BE1 0.7A
virta EB100-BE2 0.1A
virta EB100-BE3 1.4A
asteminuuttia 70GM
kompressorimoduuli
estetty ei
kompressorikäynnistykset EB100-EP14 6
kiertovesipumpun nopeus EP14 30%
lämmönkeruupumpun nopeus EP14-GP2 100%
imukaasu EB100-EP14-BT17 18.1°C
kuumakaasu EB100-EP14-BT14 20.1°C
lauhduttimen meno EB100-EP14-BT12 21.6°C
lämmönkeruu sisään EB100-EP14-BT10 6.6°C
lämmönkeruu ulos EB100-EP14-BT11 6.5°C
menolämpötila BT2 22.1°C
nestejohto EB100-EP14-BT15 17.3°C
paluulämpötila EB100-EP14-BT3 22.2°C
kompressorin käyntiaika EB100-EP14 16h
kompressorin käyntiaika, lämminvesi EB100-EP14 1h
komp. taajuus nyt 0Hz
sallittu komp. taajuus min 20.0Hz
Näistä pumpuista saa ne keruupuolen putket taivutetttua koneen takaa suoraan sivulle, mahdollistaa helpomman asennuksen tietyissä kohteissa. Tämän tietenkin osaava asentaja tietää.
Osaava asentaja tekee myös liuospuolen lakikorkeuteen laajennuksen tai runokokokoa olevan putkenpätkän johon sulkuventtiili ja autom. ilmanpoistaja. Itsellä vielä kolmen vuoden päästä tuhahtaa kun avaa sulun. Ei ilma vaivaa.
Edit: Nyt taidan logitella vaan, mikäli ei mitään ihmeellistä noissa arvoissa ole? Viina- ja lämmin kv-sihdit taidan katsoa viikon-parin päästä ja sitten tarvittaessa esim 1kk välein pari kertaa. Muutoin kerran vuodessa lienee riittävä ellei hälyjä tule.
4.9.3 Käynnistä kompura on muuten nyt -60. Onko syytä muuttaa? Suodatusajan muutin F470 mukaiseen, eli 24h->5h.
Lokeja vaan Uplinkin kautta tai USB-tikulle. Nyt on seuraavat puoli vuotta sellaiset ilmat ettei oikeen säätöjä voi tehdä.
Katso sihdit vaikka puolen vuoden päästä seuraavan kerran, varsinkaan jos ei pumpun toiminnassa näy mitään outoa.
Laittasin ainakin -120. Vähentää näillä keleillä käynnistysten määrää.
Kiitokset. Tikulle meneekin jo nyt. Vaihdoin -120, onko tuo ok myös syksyllä/talvellakin?
Sihdeistä sanottiin, että 2-4 viikkoa tms olisi hyvä eka tsekkaus jos löytyy isompia. Tiedä sitten
Eli yhteenvetona lähtisin tuolla samalla arvolla (-120) syksyyn ja sitten lokien perusteella hienosäätöä jos tarvetta.
Itse katsoin sihdit vuoden käytön jälkeen eikä niissä ollut juuri mitään tavaraa. Helppohan ne on avata joten miksi ei voisi katsoa muutaman viikon käytön jälkeenkin.
Smart Control pysykööt siis päällä.
Ok, eli nämä piikit lienevät siis normaaleita. Juuri itseasiassa logeja tutkin ja menivät rintarinnan nuo likipitäen. Puskeeko se tuon veden kiertoonkin - ei kai? Pumpun omistaja viidettä päivää nyt, mutta F470 kanssa muistuu mieleen, että kun kv-pumppu oli seis, niin arvot olivat todella korkealla.
Itselläni on kaikki seis, ei edes virtausta (BF1 = 0,0 l/min)
Mahtaako kiertopumppu pyöriä maltilla tuossa vaihto tilanteessa jos pumppu seis?
Voisko olla että vaihtoventtiili kääntää aina kierron lämmityspuolelle vaikka lämmitystarvetta ei olisikaan enää käyttöveden teon jälkeen. Lämmityskiertoon päässyt sitten lämmintä vettä joku määrä ennen kuin kiertovesipumppu on sammunut.
Aiemmin on pohdittu LJ pumpun nopeutta huilitilassa.
En väitä etteikö pysäyttämällä LJ pumppu huilijakson ajaksi saa lämmitystä riittävästi toimimaan, mutta asteminuuttilaskenta saa silloin koneen sisäisen lämpötilan, joka toki pitkässä juoksussa lähestyy talon lämpötilaa.
Jos LJ pumppu on pienellä (10%), niin menovesianturi saa "oikean" lämpötilatiedon lämmitykseen menevästä vedestä ja asteminuuttilaskenta menee oikein.
keskiulkolämpötila BT1 15.6°C
käyttöveden täyttö BT6 30.1°C
käyttövesi yläosa BT7 42.4°C
ulkolämpötila BT1 15.0°C
virta EB100-BE1 0.5A
virta EB100-BE2 3.6A
virta EB100-BE3 2.1A
asteminuuttia 98GM
kompressorimoduuli
estetty ei
kompressorikäynnistykset EB100-EP14 63
kiertovesipumpun nopeus EP14 26%
lämmönkeruupumpun nopeus EP14-GP2 75%
imukaasu EB100-EP14-BT17 9.1°C
kuumakaasu EB100-EP14-BT14 65.4°C
lauhduttimen meno EB100-EP14-BT12 41.8°C
lämmönkeruu sisään EB100-EP14-BT10 5.7°C
lämmönkeruu ulos EB100-EP14-BT11 3.7°C
menolämpötila BT2 41.8°C
nestejohto EB100-EP14-BT15 34.0°C
paluulämpötila EB100-EP14-BT3 34.9°C
kompressorin käyntiaika EB100-EP14 133h
kompressorin käyntiaika, lämminvesi EB100-EP14 28h
komp. taajuus nyt 55Hz
sallittu komp. taajuus min 20.0Hz
lämmitysjärjestelmä 1
lattiankuivaustoiminto pois
ulkoinen säätö S1 ei
huonelämpötila BT50 22.9°C
lask. menolämpötila S1 22.4°C
menolämpötila BT2 41.8°C
paluulämpötila EB100-EP14-BT3 34.9°C
ulkoinen menoanturi BT25 --
lisäys
estetty kyllä
varokekoko 25A
aikakerroin 0.0h
maks.sääd.sähköteho 6.0kW
teho sähkölisälämpö 0.0kW
energiamittari
allas, vain kompr. EP14 0.0kWh
allas2, vain kompr. EP14 0.0kWh
lv, ml. sis. lisäys EP14 74.2kWh
lv, vain kompr. EP14 74.2kWh
lämmitys, ml. sis. lisäys EP14 132.7kWh
lämmitys, vain kompr. EP14 132.7kWh
virtaus BF1 7.0l/m
code]Putoaa kyllä aika railakkaasti nuo Siikki:n lämmöt. Kyseessä uusi asennus - onhan varaaja nyt varmasti kytketty oikein päin? Eli kylmä vesi ladataan pohjasta ja taloon päin lähtee kuuma vesi ylhäältä? Tämä saattaa kuulostaa tyhmältä kysymykseltä mutta taisi tälläkin foorumilla jollakin ollut käynyt näin... ::) Loppuu meinaan kuuma vesi kuin seinään, mutta ehkäpä teillä vaan kuluu vettä tosi paljon.
Elän kolmen naisen kanssa ja vettä kuluu aika reippaasti - ei ole ollut ongelmaa riittävyyden kanssa. Tuossa liitteenä clippi viimeiseltä vuorokaudelta. Eilen käytiin kaikki suhkussa 30 - 45 min sisään eikä saatu yläosaa putoamaan kuin 47 asteeseen.
Ilmanpoistajille ei ilmeisesti tarvitse tehdä mitään itse?
Käynnistysrajaa nostamalla pysyy varaaja kuumempana ja kuumaa vettä riittää pidempään.
Mulla ei ole tullut yhtään hälyä legionellan noston yhteydessä.
Samoin, eikä vastuksia käytetä näköjään. Vaikka sallittua olisikin.
Meillä nyt jo maksimissa tuo, eli 45 ja 48 pysäytys. Min. 3 asteen ero vaaditaan tässä.
Onko loggaus päällä?
Juu, on kyllä. Uplinkin käyristä päätellen taisi olla lämmityksen prio tuolloin ainakin suurimman osan ajasta. Lämmityksen tarve täyttyi ehdoilla 6h ja ka 17 astetta. Katsotaan miten 100% prio käyttövedelle auttaa asiassa. Suodatusaikaa pitänee miettiä myös, joskaan sillä ei tässä taida olla juuri mitään roolia, varsinkaan nyt kun käyttövesi 100% prioriteetti.Minä olen jo alentanut pys. lämpötilan 14 asteeseen. Suodatusaika 4 h. Saa pitkän huilin päiväsaikaan.
Samaten lämmityksen pysäytyslämpötilaa pitää pohtia kesäksi.
Kertokaapa, millaisia kesäasetuksia olette nibeen säätäneet. Nuo tehdasasetukset aiheuttaa ärsyttäviä käyntejä lämpimillä ilmoilla. Samoin syksyn alussa ei patterit tahdo lämmetä koleana yönä koska pitkä tehdasasetus piinaa suodatusajassa.
Nyt testaan että vain kosteita tiloja lämmitän (sauna, suihku, kodinhoitohuone), asteminuutit 350. Käynnistyksiä näyttäs tulevan 230 per kk eli aika paljon...Sinulla on vielä reippaammat. GM: t kun minulla. Minulla on300 . Lämmitys startteja tulee n 3 vrk. Pari käyttövesi starttia. Yöllä lämmitys käynnin pituus on noin 110 min riippuen ulkoilman lämmöstä. Se on näppärä mitata UpLinkistä.
Jos kämpässä ei ole lämmitystarvetta niin tuolla priorisoinnilla ei ole väliä. Tehdään aina käyttövettä niin kauan kuin tarvii. Jos sen sijaan asteminuutit sanoo että pitää lämmittää niin silloin astuu tuo jako peliin. Tuolla sinun asetuksella tehdään vettä 30 min, lämmitetään mökkiä 15 min ja sitten taas 30 min vettä. Laita vaan suosiolla reilusti kaikki käyttövedelle, vaikka 30/0. Ei se mökki liikaa kylmene tuon veden lämmityksen aikana. Ainakaan meillä ei huomaa mitään.
Kertokaapa, millaisia kesäasetuksia olette nibeen säätäneet. Nuo tehdasasetukset aiheuttaa ärsyttäviä käyntejä lämpimillä ilmoilla. Samoin syksyn alussa ei patterit tahdo lämmetä koleana yönä koska pitkä tehdasasetus piinaa suodatusajassa.Lämmityksen lopetus 17C.
Kannattaako laite sammuttaa loman ajaksi (n. pari viikkoa) kokonaan, vai tiputtaa lämpöjä loma-asetuksilla?
Pumppu asennettu toukokuussa. Millaisia lukemia näin kesäaikaan voi odottaa kaivosta tulevaksi, meillä ollut keskimäärin 6,5° lämmönkeruu sisään ja 4,9° lämmönkeruu ulos kun tarvetta ollut...
Mutta mikähän tuossa Niben lämmitysenergiamittauksessa voi noin pahasti heittää?
Ehkä se mittaa vain sähköverkosta otettua tehoa?Kun minusta se ei voi olla niinkään. Silloin sähköä ei juuri muuhun kuluisikaan kuin maalämpöpumpussa. Toisaalta jos arvioin käyttöveden kulutukseksi 100l/vrk/hlö -> 110 m3/a ja Motivan mukaan siitä 40% on lämmintä (44 m3), jonka lämmittämiseen tarvitaan 58 kWh/m3 energiaa, saadaan 2600 kWh. Tämä täsmää aika hyvin Niben lv-lukemaan. Nimenomaan tuotettu lämpöenergia. Pitää tarkastaa jostain todellinen kulutus.
Jos esim tuo 4600 kwh on sähköverkosta otettu teho niin 4-5 COP kertoimella Nibe on tuottanut 20000kwh lämpötehoa. ;)
Jos yllä olleiden tarkistusten jälkeen edelleen jää outoja kysymysmerkkejä, niin jotain ongelmaa laitteessa tai asennuksessa ilmeisesti on.Laite sinänsä toimii oikein hyvin. Asennuksessakaan asentaja ei kyllä noihin antureihin käsittääkseni puutu. Pitää tarkastaa laitteelta tuo lukema tai logituksesta, jos sen sieltä saa. Sekin on päällä. Ei tuo edes mikään ongelma ole, ihmettelinpä vaan. Ja saisihan tuokin toimia, kun on vielä 5 v. takuun alainen kone.
Päivitystä pukkaa: 9172R2
Mitähän uutta sisältää?
Niinpäs onkin ja se on jo itsellekkin ollut asennettuna kuukausia. Nyt myUpway sitä kuitenkin tyrkyttää ::)
Ei kohtuuton kohina normaalia ole, ei ainakaan hyvä.
Kun kone tekee lämmitysvettä, niin mitä näyttää BT2 ja BT3?
Voisit laittaa loggauksen päälle ja lokin huomenna tänne, niin katsotaan porukalla mitä siitä löytyy.
94% vaikuttaa melko suurelta nopeudelta. Säädön voi laittaa manuaalille ja jollekin toiselle nopeudelle.
Täällä oli aikanaan myös haastetta löytää riittävän kohisematon nopeus. Onnistui kuitenkin manuaalilla.
Lähellä pumppua oleva(ie)n patteritermostaattien rungot kohisevat, vaikka mitä teki.
Suosittelen myös asentamaan logintutkija-ohjelman (löytyy tältä foorimilta) ja perehtymään sen avulla Niben toimintaan.
"Loggaus päälle" tota... empä osaa vielä, pitää perehtyä aiheeseen.
Samoin tuohon "logintutkija ohjelmaan", josta nyt luin ekaa kertaa...
Kohina muuttui ihan järkeväksi, kun löysin "Huolto" -piilovalikosta tuon asetuksen, jolla sain laitettua lämmityksen kiertovesipumppu asetuksen manuaalille, ja pumpun maksimi nopeudeksi laitoin nyt 70%
Kattellaan sitten pakkasilla pitääkö tuota nostaa.
BT2 oli nyt 28,2 ja BT3 23,6 , ulkolämpötila 16,5
"Loggaus päälle" tota... empä osaa vielä, pitää perehtyä aiheeseen.
Samoin tuohon "logintutkija ohjelmaan", josta nyt luin ekaa kertaa...
Kohina muuttui ihan järkeväksi, kun löysin "Huolto" -piilovalikosta tuon asetuksen, jolla sain laitettua lämmityksen kiertovesipumppu asetuksen manuaalille, ja pumpun maksimi nopeudeksi laitoin nyt 70%
Kattellaan sitten pakkasilla pitääkö tuota nostaa.
BT2 oli nyt 28,2 ja BT3 23,6 , ulkolämpötila 16,5
Kannattaa jossain vaiheessa kokeilla softaversion päivitystä. Olen huomannut, että joskus pelkkä softaversion muutos muuttaa kiertovesipumpun ja keruupumpun käyttäytymistä merkittävästi.
Sellainen huomio, että kun pumppu tekee lämmitysvettä, niin pumpun käymisen ajan patterit kohisee aivan järkyttävästi. Siis niin paljon että siihen herää jopa lapset yöllä. ???
Eli tuntuisi siltä että virtausta putkissa on aivan liikaa. Puskurivaraaja Nibe UKV-100 on asennettuna. Käyrä nyt 6:lla.
Kysymys kuuluu, että onko tuo ns. "normaalia", vai pystyykö asialle tekemään jotain? Esim pudottamaan Niben oman kiertovesipumpun tehon esim 70%:iin?
Lepotilassa Niben kiertovesipumpun nopeus näkyi olevan 30%, lämmitysvaiheessa 94%, ja siitä kääntyessään suoraan käyttöveden tekoon, nopeus laski 64%, ja putket hiljeni ihan asialliselle tasolle.
(Kokeilin illalla ottaa patteripuolen KV pumpun pois päältä kokonaan, mutta eipä juuri vaikutusta.)
Meillä asennettu keruupiirin täyttöryhmä (kuva ohessa) tämän vuoden toukokuussa. Onko syytä varautua mahd. tulevaan täyttöön täyttö- ja ilmauspumpulla tai vastaavalla jo nyt? Millaisia pumppuja teillä on - vai onko asennusfirma käynyt täyttämässä/tulee sitten täyttämään?
Meillä asennettu keruupiirin täyttöryhmä (kuva ohessa) tämän vuoden toukokuussa. Onko syytä varautua mahd. tulevaan täyttöön täyttö- ja ilmauspumpulla tai vastaavalla jo nyt? Millaisia pumppuja teillä on - vai onko asennusfirma käynyt täyttämässä/tulee sitten täyttämään?
Ilmeisesti säiliötä josta näkee nesteen pinnan ei ole asennettu? Järjestelmään saa lisää painetta suoraan vesijohtoverkosta, puutarhaletkun pikaliitin täyttöryhmään kiinni ja siitä nostaa painetta jos vajetta tulee. Aika harvoin tuota joutuu tekemään, jos ei ollenkaan.
Puuilon porakonepumpulla sain akkukoneella 1 barin paineeseen täytettyä
https://www.puuilo.fi/epages/puuilo.sf/fi_FI/?ObjectID=4783271
Sinänsä tiedä onko asiaan sen kummempaa tarvetta varautua.
Ei ole meillä sitä muovista säiliötä. Pari asentajaa suositteli tuollaista paisuntasäiliön/täyttöryhmän sisältävää asennustapaa.
Voi olla, että ei vielä syytä ostaa noita :). Mitenkäs tuo täyttö ihan käytännössä menee? Porakonepumppu kiinni, letkut päihin. Toinen ämpäriin ja toinen letku täyteen ja sitten kiinni täyttöryhmään? Hana auki ja 1bar paine ja hana kiinni? Pakostikin taitaa vähän mennä tosin ilmaa noin myös. Automaattisia ilmanpoistimia meillä kyllä on.
Toisaalta, viinan ei pitäisi mihinkään sieltä haihtua ja jos alkaa kovasti putoamaan niin voisi olla fiksuinta tässä tapauksessa käyttää huoltofirmaa suoraan, kun kaipa joku vuotokin silloin mahdollinen.
[**]19.8.2019 5.08.55 Tilap. puut. vaihe[**]
[**]10.8.2019 2.25.05 Tilap. puut. vaihe[**]
9.8.2019 0.41.36 Korkea lauhduttimen tulolämpötila.
9.8.2019 0.38.02 Korkea lauhduttimen menolämpötila.
28.7.2019 23.57.49 käynnistyy
10.7.2019 0.37.54 Korkea lauhduttimen tulolämpötila.
10.7.2019 0.32.22 Korkea lauhduttimen menolämpötila.
3.7.2019 15.31.12 Invertterihälytys tyyppi I
1.7.2019 17.33.43 Invertterihälytys tyyppi I
25.6.2019 0.31.47 Korkea lauhduttimen menolämpötila.
[**]22.6.2019 1.41.58 Tilap. puut. vaihe[**]
7.6.2019 19.54.46 Vika: BT50
7.6.2019 19.54.15 käynnistyy21.8.2019 8.38.26 Korkea lauhduttimen tulolämpötila.
17.8.2019 14.51.49 Invertterihälytys tyyppi I
14.8.2019 10.59.35 käynnistyy
14.8.2019 10.41.25 Invertterihälytys tyyppi I
14.8.2019 0.21.44 Korkea lauhduttimen menolämpötila.
12.8.2019 9.32.29 käynnistyy
7.8.2019 10.42.32 käynnistyy
4.8.2019 14.18.04 Korkea lauhduttimen tulolämpötila.
3.8.2019 9.47.26 Korkea lauhduttimen tulolämpötila.
31.7.2019 0.27.04 Korkea lauhduttimen menolämpötila.
17.7.2019 0.43.42 Korkea lauhduttimen menolämpötila.
15.7.2019 12.14.34 Invertterihälytys tyyppi I
9.7.2019 23.37.45 Korkea lauhduttimen tulolämpötila.
9.7.2019 6.34.08 Korkea lauhduttimen tulolämpötila.
6.7.2019 19.25.51 Korkea lauhduttimen tulolämpötila.
6.7.2019 12.06.55 Korkea lauhduttimen tulolämpötila.
5.7.2019 22.55.09 Korkea lauhduttimen tulolämpötila.
4.7.2019 23.42.58 Tilap. puut. vaihe
2.7.2019 0.28.54 Korkea lauhduttimen menolämpötila.
1.7.2019 12.20.05 Invertterihälytys tyyppi I
18.6.2019 0.39.05 Korkea lauhduttimen menolämpötila.
17.6.2019 20.29.06 Invertterihälytys tyyppi I
15.6.2019 21.27.25 Tilap. puut. vaihe
10.6.2019 20.41.23 käynnistyy
9.6.2019 0.36.40 Invertterihälytys tyyppi I
sen verran tutkinut logeja, että tuo korkea lauhduttimen menolämpötila tulee aina jaksottaisen korotuksen aikana. Korkea lauhduttimen tulolämpötila ihan muuten vaan. Sähköt täällä korvessa on niin syvältä (alkup. avojohdot vuodelta 50-60), että siitä johtunee vaiheen puuttumiset ja invertterihälyt.
mutta mikä tosiaan aiheuttaa tuon korkean tulolämpötilan, logeista ei näy mitään erikoista tapahtuvan samaan aikaan...
En tiedä onko näitä ollut tapana täällä jaella mutta laitetaan näin sunnuntain ja syyskuun ensimmäisen päivän kunniaksi dataa kuluneesta vuodesta allekirjoituksen mukaisessa talossa. Jos jotakuta sattuu kiinnostamaan.
Ensimmäinen vuosi on mennyt hyvin ja ilman isompia ongelmia. Säädöt alkaa olla ihan kohdillaan mutta mittauskanavissa on edelleen satunnaisesti piikkejä alaspäin tai ylöspäin. Harvoin tosin mutta kumminkin.
Kaksi aikuista ja kaksi lasta. Kaivosta on tullut keskimäärin 4,5 asteista lientä kausikatsauksesta yli koko vuoden arvioiden. Minimi oli tammikuun lopulla + 0,6 astetta maksimi +7,1 astetta elokuun lopussa.
Tarkasteluaika: 1.9.2018 - 1.9.2019
Kiinteistön kokonaiskulutus: 9582 kWh
Lämpimän veden tuotto: 3132 kWh
Lämmitys tuotto: 8279 kWh
Ilmanvaihto: 783 kWh
Autotalli, sähköpatterit: 1356 kWh
Vesi: 199 m3
Kompressorin käyttötunnit: 5603 h
Kompressorin käynnistykset: 709 kpl
Puuta takassa: 2,5 pino-m3, sekapuu
Autotallille pitäisi keksiä jotain - puhallinkonvektori tai ILP. Tiedä sitten kannattaako.
Ensimmäinen vuosi on mennyt hyvin ja ilman isompia ongelmia. Säädöt alkaa olla ihan kohdillaan mutta mittauskanavissa on edelleen satunnaisesti piikkejä alaspäin tai ylöspäin. Harvoin tosin mutta kumminkin.
Täällä kanssa piikkejä mittauksissa aina silloin tällöin. Olikos sulla näyttöyksikkö jo kertaalleen vaihdettu?
Olenko minä "kylmän kaivon" onnellinen omistaja? Tänään pumppu kävi noin 10h aamuyöstä puolillepäivin. Ja kaivon lämpötilat tuona aikana sisään +3,5 ja ulos +1. Aamulla ulkona oli 9+ lämmintä, nii mitä kaivon lämpötiloille käy sitten, kun on -20 ???
Nibe 1255-6 , Kaivo 140m (aktiivista 122m), Talo 122m2+8,2m2 lämmin varasto. Muuttovalmis ainoakoti/designtalo 2018 marraskuussa valmistunut. Iv-kone vallox 110mvPaikkakunta ei ole tiedossa.
En usko, en ainakaan tuon perusteella.
Maalämpökone on ilmeisesti käynyt tuossa aika pienellä lämmitysteholla, kun on kesäaika.
Kaivokierron dT oli siis noin 2,5 K, joka on hyvä arvo.
Talven pakkasilla, tammi- helmikuulla nuo arvot tulevat olemaan ehkäpä näin:
- kaivoon -2 .. -4 C
- kaivosta +1.. -1 C
- dT olisi hyvä olla lähellä arvoa 3,0 K.
Kun kaivoon ei mene kylmempää, kuin -3 .. -4 C, ei ole mitään hätää.
Footerissa sinulla on tietoina: Paikkakunta ei ole tiedossa.
Eli nyt lämmönkeruu sisään 6.5C->5.9C pumpun käydessä n.30min kun aiemmin ollut jotain desimaaleja pienempi.+6,5 C on paikkakunnallasi häiriintymättömän kallioperän lämpötila.
Talven pakkasilla, tammi- helmikuulla nuo arvot tulevat olemaan ehkäpä näin:
- kaivoon -2 .. -4 C
- kaivosta +1.. -1 C
- dT olisi hyvä olla lähellä arvoa 3,0 K.
Kun kaivoon ei mene kylmempää, kuin -3 .. -4 C, ei ole mitään hätää.
Olenko minä "kylmän kaivon" onnellinen omistaja?
...
Nibe 1255-6 , Kaivo 140m (aktiivista 122m), Talo 122m2+8,2m2 lämmin varasto (Kuopio). Muuttovalmis ainoakoti/designtalo 2018 marraskuussa valmistunut. Iv-kone vallox 110mv.
On kaivon mitoitus vähän niukka.
2018 RAK normiarvoilla laskien voisi olla suunnilleen tällaisesta kyse:
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ - MUT = -33 °C
- Talo +varasto 2018: Lattialämmitys, 21 °C, 130 m2, 332 m3: 4,67 kW 14 380 kWh
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: LATTIALÄMMITYS - COP -laskennassa 31 °C - menovesi lämpötila max 35 °C
• Kiinteistö, 130 m2, 332 m3 5,0 COP 3,90 kW 14 380 kWh
- Lämmin käyttövesi, varaajatilavuus 0,19 m3 / 55 °C 2,5 COP 0,74 kW 4 800 kWh
- Yhteensä 3,9 SCOP 4,6 kWh 19 180 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus -1 760 kWh 0,43 kW 17 420 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan 6,00 kW 17 420 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 0 kWh
Yhteensä 17 420 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 4,6 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Lievä yliteho) 6,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -48 °C
▪ Maasta kerätään ( 3,9 COP) 4,8 kW 12 989 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 4 431 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 0 kWh) 4 431 kWh
Tarvitaan 157 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,36 l/s (= 21,6 l/minuutissa).
Liitäntäputkitus pumpulta kaivolle. Etäisyys kaivolle = 10 m 2 kpl PE40x3.7 20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,36 l/s = 21,6 l/min = 1296 l/h:
• Kaivon painehäviö 0,36 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K 26 kPa (0,26 bar)
...
Tämä on siis ihan vain arviolaskelma.
Kaivon toimivuus voi silti olla ihan ok., jos paikallinen kallioperä on lämmönjohtavuudeltaan parempaa, kuin laskelmassa käytetty johtavuuden arvo 3,0 W/mK.
Tammi- helmikuulla kuormitetaan kaivoa enemmän ja silloin kannattaa seurata keruun kierron lämpötiloja.
Laita koneellesi jatkuva login keruu päälle.
Avaa logit Timo Karhun ansiokkaalla analyysiohjelmalla.
Älä huolestu vielä.
Kaivo saattaa toimia ihan hyvin.
Uusi maalämmittäjä täällä kun vasta kuukauden ollut tulilla laitos.Täällä Kymenlaaksossa on sisään tuleva lämpö 5 astetta ja ulos +1,7 astetta. Nuo lukemat 2 tunnin käynnin jälkeen. Täällä kylläkin patteri verkosto.
Huomannut, että lämmönkeruu sisään lämpötila noussut hieman nyt kun ollut paljon sateita.
En tiedä onko vaikuttanut asiaan?
Eli nyt lämmönkeruu sisään 6.5C->5.9C pumpun käydessä n.30min kun aiemmin ollut jotain desimaaleja pienempi.
Täällä Kymenlaaksossa on sisään tuleva lämpö 5 astetta ja ulos +1,7 astetta. Nuo lukemat 2 tunnin käynnin jälkeen. Täällä kylläkin patteri verkosto.Minkälaista vuosi-scoppia saat tuolla footerin järjestelmällä (jos olet tilastoinut)...äkkiseltään kuulostaa ylisuurelta pumpulta?
Aina silloin, kun dT näyttäisi kasvaneen, kannattaa tarkistaa ja putsata roskasihti.
Siinä voi olla läpinäkyvää, vaikeasti havaittavaa limaa, joka haittaa virtausta.
Se lima lienee jotain levän tyyppistä. Ilmeisesti tykkää viinasta.!
Huuhtelu ei aina poista sitä limaa, on syytä pestä sihti kunnolla.
Vaikuttaako nuo asteminuutit tuohon kaivon lämpötiloihin mitenkään? Mulla ne nyt on -240 pitäisikö niitä talveksi pienentää esim. Vakio -120?
Pumppu asennettu keväällä, dT 4 pintaan. Meno 2,7, paluu 6,7 suunnilleen. Sihti katsottu 1kk käytön jälkeen kesäkuussa, olisikohan syytä katsoa uudelleen, kun eri tuota luokkaa? Vai hötkyilyäkö tässä vaiheessa vuotta?
Huomenta
Nibe hurissut autotallin nurkassa nyt kolme ja puoli vuotta. Toiminut kuin unelma, kunnes 17. tammikuuta sähkökatkon seurauksena tuli invertterihälytys tyyppi III. Ei suostunut kuittautumaan pois, tai sitten en ymmärtänyt niben logiikkaa.
Kysymys kuuluukin, onko vastaavia tapauksia sattunut muille?
NYT: huoltomies kävi tekemässä säätöjä, "jälkitarkastusta" asennusliikkeen puitteissa. Hän katkaisi sähköt laitteesta eikä saanutkaan sitä käyntiin. Samat virheilmoitukset kuin alkuvuodesta.
Hän soitti Nibelle, kertoi koodit ja sai vastauksen: invertteri pitää vaihtaa.
Huoltomies lähti, jätin koneen ilman virtaa pariksi tunniksi ja sitten se taas käynnistyi.
Onko pumppu käynyt tämän jalkeen kokoajan vai tullut hälytyksiä 426 ja 427 uudestaan?
426 Invertterihälytys tyyppi III Tilapäinen sisäinen häiriö invertterissä
427 Invertterihälytys tyyppi III Tilapäinen sisäinen häiriö invertterissä on tapahtunut 3 kertaa 2 tunnin aikana tai hälytys ollut aktiivinen 1 tunnin
Minkälaista vuosi-scoppia saat tuolla footerin järjestelmällä (jos olet tilastoinut)...äkkiseltään kuulostaa ylisuurelta pumpulta?En ole scoppia laskenut, mutta kirjaa olen pitänyt kyllä. Koko talon kW :t on pudonnut yhteen kolmasosaan alkuperäisestä. Ollaan vähän päälle 9000 kW . Kun ulkolämpö laskee alle -5 pumppu käy päiväkausia " putkeen". Nuo latt lämmitteiset verkostot pysyy paremmin päällä runsaan massansa johdosta. Olen kyllä tyytyväinen masiinaan. Ja tämä foorumi on kyllä hyvä kanava.
Ensimmäinen koodi oli 426 (asentaja oli katkaissut virrat alle vartiksi). Mutta sitten kun olin pitänyt laitteen ilman virtaa pidempään niin ilmoitti 427 - mutta käynnistyi sitten puolen tunnin sisään ja on käynyt siitä asti.
Minulla myös noita 426 ja 427 hälytyksiä, en vaan käsitä että miten se vika on inverterissä, koska jos pumpulta ei katkea sähköt ohjelma ei boottaa (esim päivitys tekee vian) toimii normaalisti.
Nyt 4 kk yhteen putkeen ilman häriötä kun ei ole ollut sähkökatkoja eikä päivitys tarvetta.
Pitäiskö "jonkun" korjata toi softa.
Huomasin että UKK:n ongelmat sijoittuvat lähes samaan ajankohtaan kuin omani. Laite sama ja samanikäinen. Tammikuussa pari katkoa, helmikuussa taisi olla yksi. Joku katkos oli todella lyhyt, sekunti-kaksi tyyppistä.
Luulin ongelman olevan softassa - olin päivittänyt käyttöjärjestelmän joulukuussa. Palautin alkuperäisen eikä ongelmia enää ollut.
NYT: huoltomies kävi tekemässä säätöjä, "jälkitarkastusta" asennusliikkeen puitteissa. Hän katkaisi sähköt laitteesta eikä saanutkaan sitä käyntiin. Samat virheilmoitukset kuin alkuvuodesta.
Hän soitti Nibelle, kertoi koodit ja sai vastauksen: invertteri pitää vaihtaa.
Huoltomies lähti, jätin koneen ilman virtaa pariksi tunniksi ja sitten se taas käynnistyi.
Mites UKK & muut joilla samaa ongelmaa ollut: onko invertteri mennyt vaihtoon? Sehän taitaa olla hinnaltaan lähempänä 2000 kuin tonnia...
EDIT: kysyin tammikussa Niben edustajalta asiasta hän vastasi "ensimmäisenä mieleen tulee, että syynä on sähköverkon jänniteheilahdukset eli laite on havainnut ettei se saa tarvitsemaansa jännitettä kaikista vaiheista".
Näin ehkä maaseudulla talvella voisi kuvitella, lumiset puut painavat linjoja jne. Mutta tämä selitys ei päde enää kun ongelma ilmeni huoltomiehen "käsittelyssä". Sikäli kun ymmärsin huoltomiestä hän nimenomaan katsoi että vaiheet on ok.
. Lähtee joskus itsekseen tai sitten pitää käyttää kerran varatilalla, jotta "resetoituu".
Tarkoitatko varatilalla sitä etupaneelin virtakytkimellä valittavaa? Vai vikailmoituksesta valittavaa vikatilakäyttöä?
EDIT: kysyin tammikussa Niben edustajalta asiasta hän vastasi "ensimmäisenä mieleen tulee, että syynä on sähköverkon jänniteheilahdukset eli laite on havainnut ettei se saa tarvitsemaansa jännitettä kaikista vaiheista".
Näin ehkä maaseudulla talvella voisi kuvitella, lumiset puut painavat linjoja jne. Mutta tämä selitys ei päde enää kun ongelma ilmeni huoltomiehen "käsittelyssä". Sikäli kun ymmärsin huoltomiestä hän nimenomaan katsoi että vaiheet on ok.
Miks toi vehje ei rupea lämmittää vaikka ulkona alle +14 ja keskilämpötilakin +14.1 Lämmityksen aloitus asetettu +15? ::)Vai lämmityksen lopetus?
Vai lämmityksen lopetus?
Mitä asteminuutit näyttää?
Mitä laskettu menoveden lämpötila näyttää?
Mitä menovesi näyttää?
Miks toi vehje ei rupea lämmittää vaikka ulkona alle +14 ja keskilämpötilakin +14.1 Lämmityksen aloitus asetettu +15? ::)
Siinä on jotain älyä, ei lähde heti lämmittämään kun keskilämpö putoo alle lämmityksen lopetuksen asetuksen. Varmaan ottaa jollain tavalla huomioon miten lämpötila muuttuu...
Miks toi vehje ei rupea lämmittää vaikka ulkona alle +14 ja keskilämpötilakin +14.1 Lämmityksen aloitus asetettu +15? ::)
Jos ei ole lämmitystarvetta niin ei se lämmitäkkään. Kierrättää vaan lämmityspiirin vettä ja seuraa menolämpöä ja kun asteminuutit jossain vaiheessa tippuu tarpeeksi niin alkaa lämmittämään. Kun keskilämpö nousee yli tuon +15 niin lämmityspuolen kiertovesipumppu pysähtyy ja asteminuutit menee nollaan.
Miks toi vehje ei rupea lämmittää vaikka ulkona alle +14 ja keskilämpötilakin +14.1 Lämmityksen aloitus asetettu +15? ::)Mikä sinulla on Suodatusaika? Eihän vaan tehdasasetus 24h. Laita vaikka 7h niin pyörähtää nopeammin. Nyt syksyllä voi sammuta komp olla jo 17 astetta. Valikolla 4.9.2 pystyy kivasti säätämään käyntiä. Ei tarvitse tyytyä tehdasasetuksiin.
Kyllä kyllä, mutta ihan mykkäpoika oli koko vehje. Eli ei siis kiertovesipumppukaan kierrättänyt mitään. Ei toisin sanoen ollut aikeissakaan ruveta lämmittämään tai edes vaivautunut selvittämään, tarvihtisko.:D eilen vissiin sama homma, kun lämmöt mökissäkin tippunut normaalista +21,5 tuonne +20
Kyllä kyllä, mutta ihan mykkäpoika oli koko vehje. Eli ei siis kiertovesipumppukaan kierrättänyt mitään. Ei toisin sanoen ollut aikeissakaan ruveta lämmittämään tai edes vaivautunut selvittämään, tarvihtisko.:D eilen vissiin sama homma, kun lämmöt mökissäkin tippunut normaalista +21,5 tuonne +20
Miks toi vehje ei rupea lämmittää vaikka ulkona alle +14 ja keskilämpötilakin +14.1 Lämmityksen aloitus asetettu +15? ::)Pitää vielä huomioida että lisäyksen pysäytys on alle komp pysäytys. Tehdasasetuksessa ero on kaksi astetta. Niinpä minä pidän saman.
Jos ei ole lämmitystarvetta niin ei se lämmitäkkään. Kierrättää vaan lämmityspiirin vettä ja seuraa menolämpöä ja kun asteminuutit jossain vaiheessa tippuu tarpeeksi niin alkaa lämmittämään. Kun keskilämpö nousee yli tuon +15 niin lämmityspuolen kiertovesipumppu pysähtyy ja asteminuutit menee nollaan.
Ei se kiertovesipumppukaan lähde heti käyntiin kun keskilämpö menee alle esim. tuon 15 asteen rajan. Eilen päivällä viimeksi katselin että keskilämpö näytti 14.1 astetta (raja 15) ja sen hetkinen ulkolämpö 14.5 ja nousussa niin ei ollut pumpussa mitään eloa.
............... , mutta tosiaan pumppu huilaa sitten aina kun asetettu lämmityksen lopetuskeskilämpölämpötila ylittyy.Onpas invertterimallin säätö tuolta osin "sofistikoitunut" ;)
Onpas invertterimallin säätö tuolta osin "sofistikoitunut" ;)
Ja ettei tule väärinkäsityksiä, tarkoitin kiertovesipumppua lämmitysveden osalta. Tietenkin se herää kierrättämään kun lämmintä käyttövettä aletaan tekemään ::)Minulla kun on UKV 100, komp pysähdyttyä kiertovesipumppu jää kiertämään 14% teholla odotusajaksi. Tästä johtuen lämmintä riittää vielä piiiiitkäksi aika. Tämä UKV on näillä ulkolämpötiloilla tosi hyödyllinen, vaikka tällä foorumilla jotkut väheksyvät sitä.
Minulla kun on UKV 100, komp pysähdyttyä kiertovesipumppu jää kiertämään 14% teholla odotusajaksi. Tästä johtuen lämmintä riittää vielä piiiiitkäksi aika. Tämä UKV on näillä ulkolämpötiloilla tosi hyödyllinen, vaikka tällä foorumilla jotkut väheksyvät sitä.
Minulla kun on UKV 100, komp pysähdyttyä kiertovesipumppu jää kiertämään 14% teholla odotusajaksi. Tästä johtuen lämmintä riittää vielä piiiiitkäksi aika. Tämä UKV on näillä ulkolämpötiloilla tosi hyödyllinen, vaikka tällä foorumilla jotkut väheksyvät sitä.
Miksi UKV:n kanssa täytyy kierrättää sisäistä pumppua? Vai onko tuo läpivirtaavaksi asennettu? Jos on ulkoinen pumppu niin sittenhän asteminuuttilaskennasta huolehtii BT25 ja sisäinen pumppu voi sammua.Tämä on läpivirtaava.
Mulla kyllä lähtee kierrättämään heti kun asetettu keskilämpötila alitetaan. Käytössä uusin fw, tosin Jämän pumppu mutta ei kai pitäisi olla eroja.
Harmi muuten kun keskilämpö ei näy käyränä Uplinkissä eikä USB-lokissakaan.
Muistaakseni USB lokiin keskilämpötila tulee.
Saako yhteen logiin mitenkään enempää kuin yhden vuorokauden? Lisäsin liitteisiin 29.8 ja 14.9 logit, miltä vaikuttaa? Jälkimmäisessä legionellan tappoa myös, haasteita saada lämpö tarpeeksi korkealle?
Onko muuten normaalia, että näillä keleillä vielä tuo menolämpötilan ja paluulämpötilan erotus on vain n. 1,5 astetta, kun lämmitetään? Pitäskö sitä saada isommaksi vai kasvaako se sitten vasta, kun kelit viilenee pakkasen puolelle? Kiertovesipumpun nopeus 72% ja lämmönkeruupumpun nopeus 1%. Kiertovesipumpun asetus auto.
Ei tarvi olla tyhjä tikku.Ok. Kiitoksia tiedosta. Käyrät ja minuutit on suht hanskassa jo. Sitä aina miettii mitä voisi vielä parantaa.
Muistaakseni jossain oli puhetta, että tuo 20 Hz olisi minimi että kompuran voitelu tai joku vielä toimii oikein. Säädä asteminuutteja ja käyrää jos mahdollista katkokäynnin estämiseksi.
Taitaa pätkäkäynti olla tällä vuodenajalla pakkopullaa, itselläkin kävi lämmitys 20 min päivällä päällä mutta taas huilee minuutit nollan kieppeillä tasaseen..Täällä taas käynnit noin puolentoistatunnin mittaisia yöllä 2,5 h.
Mistä luette noita käyntijaksojen pituuksia? Vai sillä logintutkijalla? Uplinkistä en sitä ainakaan ihan helposti osaa katsoa.Jos sulla on uplinkissä maksullinen Premium 'historia' lisäpalvelu, niin sieltä näkyy helpohkosti käyntijaksot kompuran taajuuden kuvaajana:
Jos sulla on uplinkissä maksullinen Premium 'historia' lisäpalvelu, niin sieltä näkyy helpohkosti käyntijaksot kompuran taajuuden kuvaajanaEi ole eikä varmaan tulekaan. Ilmeisesti sieltä logista tuollaisen saa(?) Sitä ei vaan ole tullut kaivettua, kun ei mitään varsinaista ongelmaa ole. Mielenkiinnosta voisi seurailla.
Jos uplinkin ilmaisesta versiosta näkee menolämmön tai kompuran taajuuden tai asteminuutit niin sitten pystyy arvioimaan käyntiajat. Siis ainakin noista. Käyttöveden lämmitys saattaa kyllä sekoittua mukaan eli ei pysty erottelemaan milloin lämmitetään käyttövettä ja milloin lämmitysvettä.Kuvaajana näkee vain menolämmön. Ei sitä siitä oikein osaa sanoa milloin kompura käy ja milloin ei. Logeista ne saanee. Pitää katsoa jos joku päivä jaksaa selvittää.
Kuvaajana näkee vain menolämmön. Ei sitä siitä oikein osaa sanoa milloin kompura käy ja milloin ei. Logeista ne saanee. Pitää katsoa jos joku päivä jaksaa selvittää.
Kuvaajana näkee vain menolämmön. Ei sitä siitä oikein osaa sanoa milloin kompura käy ja milloin ei. Logeista ne saanee. Pitää katsoa jos joku päivä jaksaa selvittää.
Menolämmöstä näkee täälläkin selvästi että käynyt yhtäsoittoo eilisestä klo 18:56 asti. Keskiulkolämpötila nyt +8.6 oC ja asteminuutit -20. Eli näillä keleillä ei käy 24/7 mutta yli 20 h putkeen kuitenkin.
Minkälaisilla asteminuuteilla ajelet menemään?
-140 on nyt ollut reilun vuoden. En ole jaksanut säätää sitä kesällä/talvella eri arvoihin vaan tuolla samalla mennään kokoajan. Ehkä -180 menis vielä, taisin sitä kokeillakin mutta toissa talvena päädyin säätöjen jälkeen tuohon arvoon.
4,8 h kuitenkin keskimääräinen käyntiaika ilman puskurivaraajaa.
Jooh... Haluatko henkilökohtaista kikkapankkia avata sen verran ja kertoa minkälaisia säätöjä teit, jos sieltä tarttuis itelleenkin jotakin hyödyllistä kokeiltavaa? :)
Loggaus kannattaa pitää päällä aina, vaikka lokeja ei pitkiin aikoihin katsoisikaan.Näin on toimittu =)
Kun kenties aikanaan ongelmia ilmenee, niin koneen toiminnan muuttumisesta päässee jäljille kertyneiden lokien ja sähkölaitokselta saatavien kulutustietojen avulla.
Minuutin välein lokitus riittää ja koneen eliniänaikaisiin lokeihin riittää pienikin USB-muisti.
Minäkin testasin sitä juuri ensimmäistä kertaa. Ei suostunut lataamaan koko 2019 lokeja, vaan jäi n. 60% kohdalle jumiin. Parin yrityksen jälkeen kyllästyin. Pumpatkoon miten pumppaa.
Paljonko teillä on tuo virtaus mikä näkyy tuolla energia valikossa, siis tuo BF1? Mulla se on noin. 16,5l/m kun lämmitetään. Onko tälle joku ihanne arvo?
Paljonko teillä on tuo virtaus mikä näkyy tuolla energia valikossa, siis tuo BF1? Mulla se on noin. 16,5l/m kun lämmitetään. Onko tälle joku ihanne arvo?
Jos sulla on pumppu automaatilla, niin tuohan elää tarpeen mukaan. Parempi on ehkä seurata, että delta pysyy sopivana.
Pitääpä seurailla.. Delta ollut 1-1,5 astetta viimeset pari viikkoa mitä katsellut.Delttaan pystyy vaikuttamaan tässätapauksessa kiristämällä esisäätöjä tukeissa.
Delttaan pystyy vaikuttamaan tässätapauksessa kiristämällä esisäätöjä tukeissa.
Delttaan pystyy vaikuttamaan tässätapauksessa kiristämällä esisäätöjä tukeissa.
Onkohan maakierrossa ongelmia, kun imukaasu on noin kylmää ja maahan menevä on -7,2 C?Lisäksi maapiirin pumppu on täysillä ja maapiirin delta-T on 20 C.
Onko maakierrossa liikaa ilmaa, vai onko maakierron roskasihti tukossa.??
Työmiehet (yksi niistä appiukko) olleet pihalla hommissa puoli kahdeksasta asti, ketään ei kuulemma ole näkynyt. Mutta silti lämmönkeruukierto on nennyt sulkuun klo 8.04 ::)
Toisekseen tämä uusi softa toimii hyvin ainakin näillä "välikeleillä". Kompressorin startit pudonnu kolmanteen osaan.
Täällä samanlaiset havainnot uusimmasta softasta, minulla kun on tuo GTV500 vielä pumpun perässä. Pätkäkäynti hävinnyt 0-15 asteen välillä, lähellä nollaa pumppu käy jatkuvasti hertsien vaihdellessa 20-35 välillä.Onko ne vihdoin saaneet jotain tolkkua tuohon invertterin säätöön että pärjää tolkusti varaajankin kanssa?
Varaaja latautuu hieman ja käyttöveden teko välissä ei aja asteminuutteja alas. Alkaa säädöt olla kohdallaan, en ole paljoa käynyt pannuhuoneessa. Välillä tarkistan keruun paineen, siinä kaikki.
Keruulta tulee 1,5-2 ja lähtee -2 - -0,5 tilanteesta riippuen.
Onko ne vihdoin saaneet jotain tolkkua tuohon invertterin säätöön että pärjää tolkusti varaajankin kanssa?
Täällä on on/off kompura ja olen jostain lukenut että se kestää keskimäärin 100000 käynnistystä tai käyttötuntia.
Tuon mukaan tasatahti olisi hyvä.
Onko invertterien kompuroissa toisenlaiset keskimääräiset kestot?
Lainaan itseäni ja edelleen pitää paikkansa tuo että kompressorin startit pudonnu jopa kuudenteen osaan nykyisellä 9172R2 softalla näillä välikeleillä.
Liitteenä pari kuvaa viime ja tältä syksyltä.
E. Ja kummassakin kuvassa siis ulkolämpö ja asteminuutit.
Ainakin minun kohdalla toimii paremmin, keväällä jo päivityksen jälkeen näytti paremmalta. Varaajan jälkeen on Ouman ja kiertovesipumppu, eli säätöä on saanut tehdä.Sitä kytkentääsi taidettiin muokkailla...laita joku linkki tjms siihen mikä se kytkentä on nyt tässä paremmin toimivassa F1255:ssa...eikös se jossain täällä ole näkövillä?
Sitä kytkentääsi taidettiin muokkailla...laita joku linkki tjms siihen mikä se kytkentä on nyt tässä paremmin toimivassa F1255:ssa...eikös se jossain täällä ole näkövillä?
Pitää antaa uusi mahdollisuus tuolle. Keväällä en oikein innostunut kiertovesipumpun toiminnasta. Katsotaan nyt uudestaan.
Tuo se on tällä hetkellä, BT25 ylemmässä anturitaskussa. Pitäisi testata tuo alempi vielä. Harmiksi en ollut juuri paikalla kun laittoivat anturitaskut, toisen piti mennä yläosan alareunaan.Tuohan sinänsä näyttää niin perus varaajakytkennältä, ilman mitään kommenverkkejä ja kukkuu nyt sitten hyvin F1255:lla
Tuohan sinänsä näyttää niin perus varaajakytkennältä, ilman mitään kommenverkkejä ja kukkuu nyt sitten hyvin F1255:lla
Meno ylös ja paluu alhaalta...samoten lämmitys (ylhäältä ja alas) molemmat samoilla korkeuksilla. Olikos nuo lämmittimet kaikki pattereita, ilmeisesti?
Onko tuo BT25 todellisuudessa tuossa ylhäällä missä lukee 'Anturitasku'?
Meinasitko koittaa sitä tuonne ihan alakertaan toiseen 'Anturitasku' paikkaan, tuntuis olevan liian kaukana alhaalla?
Oliskos nyt laittaa käyriä hyvästä käynnistä ja lämpötiloista?
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=5427.0;attach=9435;image)
Jotenkin jäi sellainen kuva keväällä ettei tämä uusin softa toimisi kaikissa järjestelmissä. Mutta odotellaan palautetta...
Nyt 12h ajon jälkeen kv pumppu käy lämmityksessä noin 98% (trendi näyttää laskevalta), käyttövettä tehdessään 20-30% ja lepotilassa 30%.
Isoin muutos näyttää olevan se, että edellinen yö (lämpötila noin 5 astetta) mentiin neljällä käynnillä, nyt samanlainen yö mentiin yhdellä yhtäjaksoisella käynnillä. Kompura pyöri samalla 20% käynnillä molemmilla. Mihinköhän se saa pukattua ylimääräiset lämmöt, tai sitten miksi vanhalla softalla se teki samat lämmöt lyhyemmillä käynneillä samalla teholla? Ihmeellistä mystiikkaa...
Täällä virtaus 32,7 l/m. Delta näillä keleillä 2-2,5 astetta
P = Q * Δt * 0,07 ,
missä
P = lämmitysteho [kW]
Q = vesivirta [l/min]
Δt = delta-t [°C]
Invertteri säätää tehoa, kiertovesipumppu vesivirtaa ja delta-t riippuu kahdesta edellisestä. Varsinkin pikkutehoilla lattiat lämpeää tasaisemmin kun tuo delta-t ei ole kauhean iso.
Asensin tuon uusimman softan n. Kuukausi sitten. Nii silmiin pisti kiertovesipumpun nopeus joka lämpöä tehdessä huiteli n. 65-80% hujakoilla. Käyränä on 3 ja sillä talossa tasanen +22 meno paluu delta n.1-1,5 astetta. Niin nyt viimesen viikon lämpöä tehdessä kiertovesipumppun nopeus pyörii tuolla 25-35% hujakoilla ja meno paluu delta kasvanut 3 asteeseen ja kämpässä lämpö tippunut +21.
Onko muilla samanlaisia huomioita? Hakeeko pumppu jotakin optimi säätöjä omatoimisesti? Kelit näinä huomioiden aikana ollut melko samanlaiset.
Asensin myös uuden softan, pari viikkoa sitten. Aluksi kävi 99%, nyt on "laskenut" 95% nurkille.
Tällä hetkellä jatkuva käynti on noin 5 asteen nurkilla, kun aikaisemmin oli nollan tienoilla. Johtunee varmaan tuosta pienestä deltasta, 1-2 astetta. Mutta toisaalta nyt on välillä autotallin puhallin lämmitellyt kunnolla, tallin ollessa auki. Parhaimmillaan pumppu on tehnyt lämpöä 6kW teholla kun normaali on vajaa 3kW. Nämä siis virtauksista laskien.
Sullahan tuo on pysynyt melkolailla samana. Ihmetyttää itsellä vain mistä tuommoinen yhtäkkinen "romahdus" johtunee. Käyrää nostamallahan sitä lämpöä saa taas nostettua, mutta koittas nyt pumppu päättää, että millä linjalla jatketaan. :D Meillä ei vielä jatkuvaa ole näkynyt... Pitkiä sessioita toki n. 12h-20h. Mistähän sekin johtuu, kun monella alkanut jo +5 tekemään ja meillä haluaa väkisin sammua sen 1-2 kertaa päivässä.
Eipä kauaa Nbe käynyt. Kävin katsomassa Info näyttöä, ja taas alkoi boottausyritykset. Laitoin taas virrat pois ja odottelen jonkun aikaa ennenkuin virrat taas päälle. Sitten en koske mihinkään, katsotaan alkaako boottailla ihan itsekseenkin.
Panelissa oleva virtakytkinhän ei katkaise kokonaan Nibessä sähköä.Tuota en tiennytkään. Mutta tilasin huollon, joka tuli kiitettävän nopeasti saman päivän aikana.Vika oli paneelin kytkimessä, ja koko paneeli vaihdettiin takuuna.
Ainoastaan turvakytkin tai sitten sulakkeet poi katkaisee koko tietokoneen sähköt.
Noita Invertterihälytys tyyppi I ja II hälytyksiä tuntuu tulevan aika ajoin. Meillä liittyvät suoraan siihen jos tulee nopea piikki tai notkahdus johonkin vaihejänniteeseen. Tämän huomaa parhaiten valojen välkkymisenä. Riitää kun pari kertaa välkkyy, niin menee suojaus päälle, jos kompura ollut silloin käynnissä. Nibe tuesta asiaa tiedusteltu ja viimeksi huoltomiehen kanssa asiasta juteltuani, sain sen käsityksen että on enemmän ominaisuus kuin vika.
Huomenna lähtee huoltokutsua Nibelle. Saa riittää nuo satunnaiset piikit mittauksissa. >:( Tänään kaksi piikkiä menolämmössä joista kummastakin seurasi asteminuuttien nollaantuminen ja pumpun pysähdys. Muuten pumppu käynyt reilun viikon tauotta.
Päivityksen jälkeen kävi meilläkin kiertovesipumppu 85-95%. Sammutin pumpun ja puhdistin sihdin (ei kovin likainen ollut) ja niin meno ikäänkuin normaalisoitui tuonne 20-35% tasolle.
Paljonko menon ja paluun erotus? Meillä parhaimmillaan 2 astetta kun lämmityspiirin pumppu 100%. Edellisellä softalla meno-paluulämpötilaero 4-5 astetta.
Pidän kuitenkin Niben uudesta käyttäytymisestä enemmän, sillä se on paljon nopeampaa huomioiden asteminuuttimuutokset ja ulkolämpötilan uutokset.
Ei olisi tarvinnut koskea säätöihin ellei sisälämpötila alkanut tippumaan. Se alkoi 25.10. jolloin sähkönkulutus tippui ja koko talo vei vain 13 KW vuorokaudessa. Sen jälkeen aloin lisäämään lämpöä aste kerrallaan mutta talo vain kylmeni päivä kerrallaan kunnes aloin kiinnittää huomiota isoon eroon meno-ja paluu veden lämpötiloissa ja hitaaseen kv-pumpun nopeuteen. Toinen huomio koneessa on kompressorin nopeus joka aiemmin oli joko 0, 20 tai 55 Hz. Nyt on näkynyt erilaisia lukuja 25,31,39, ja kävi välillä jopa 64 HZ. Ulkolämpötilakin heitellyt melkoisesti. Lokakuussa oli pitkään +10 astetta mutta sitten samoihin aikoihin kun talo kylmeni ulkoilma meni pakkaselle. Annan olla nyt ainakin pari päivää nykyisillä säädöillä ennen kuin muutan mitään. Kv-pumppu kävi äsken 96 % vauhdilla, menovesi 29 astetta ja paluu 28. Kompressori 20 HZ.
Onhan sinulla joku järkevä asetus siellä huoltovalikon lämmitysjärjestelmän virtausasetuksissa? Yleensä kai lattialämmityksen meno-paluuero on 5-6 asteen luokkaa mut:ssa. Mutta pääasia, että siellä on ainakin valittuna lattialämmitys eikä pattereita, ja mut on määritetty oikein. Tuo asetus nimittäin ohjaa sitä kiertopumpun nopeutta.
Siinä oli tiistaina patterilämmitys ja vaihdoin silloin lattialämmityksellelle. MUT asetus on -25. En tiedä mitä tuo tarkoittaa tai mikä se pitäisi olla.
Onko foorumilaisilla näkemyksiä/kokemuksia, että onko takan säännöllisellä lämmittämisellä, minkäänlaisia positiivisia tai negatiivisia vaikutuksia pumpun toimintaan..Voiko se vaikuttaa esim. Paluuveden lämpötiloihin tai jotakin?Sehän riippuu millainen ohjaus sinulla on. Itsellä huoneanturi on vain "tiedoksi" eikä mitään termareita, niin eihän se pumppu tiedä mistään että takkaa lämmitetään. Se vain työntää ulkolämpöön perustuvaa vettä kiertoon ja huonelämpötila nousee. No, kyllähän silloin lämmönsiirto vähenee vesikierrosta huoneilmaan ja sitä kautta pumppu pääsee helpommalla. Voihan tällä joku merkitys olla, jos puun poltto on oikeasti säännöllistä.
Sehän riippuu millainen ohjaus sinulla on. Itsellä huoneanturi on vain "tiedoksi" eikä mitään termareita, niin eihän se pumppu tiedä mistään että takkaa lämmitetään. Se vain työntää ulkolämpöön perustuvaa vettä kiertoon ja huonelämpötila nousee. No, kyllähän silloin lämmönsiirto vähenee vesikierrosta huoneilmaan ja sitä kautta pumppu pääsee helpommalla. Voihan tällä joku merkitys olla, jos puun poltto on oikeasti säännöllistä.
Paluulämmössä tuo ei itselläni pitäisi näkyä, koska pumppu pyrkii pitämään sen vakiona. Virtauksessa ennemminkin. Välitön vaikutus on ainakin minulla, että puuta kuluu ja lämpö nousee.
Ensimmäinen talvi alkamassa F1255-6:n kanssa. Keruun lämpöjä aina välillä olen mielenkiinnosta katsellut. Aiemmin syksyllä tulo oli noin suunnilleen 3...4 asteen luokkaa. Nyt kun on oltu ihan reippaasti pakkasella niin on menty jo alle 3:n asteen. 2.4 astetta taisi olla viimeisin lukema kun äsken katsoin. Ollaanko normilukemissa ja kuinka alas tuo mahdollisesti vielä menee? Onko ok jos pysyy plussan puolella kovemmilla pakkasilla? Pääsääntöisesti jatkuvaa käyntiä on menty jo useamman viikon ajan.Ihan normialku.
Ohessa omia lukemia - onko ok? Ensimmäistä talvea kohti täälläkin F1255-6 kanssa - ei vielä hirveät pakkaset, -10 ja -5 välissä vasta. Huomenna tai loppuviikosta otan logeja pihalle, onko antaa vinkkejä, mitä niistä voisi tutkia? Tai mitkä tärkeitä "mittareita" pumpun toiminnan kannalta. Logitus on aina päällä, Premium-tilausta mietin myös, ei olisi pahanhintainen ollenkaan, mutta pelkona sitten se, että tutkin niitä lukemia sitten koko ajan :DTosi hyvältä näyttää.
Pitääkö olla huolissaan, kaivon lämmöt laskee jatkuvasti? Pitäisi olla 250m pitkä kaivo, nyt Heinäkuussa porattu. Ihmeen nopeasti tosin tekivät kaivon kun oli alle työpäivässä tehty. Lämpötila-erokaan ei ole 3, liuospumpun nopeus 93%, sisään +0.1C ulos -2.3C. ~7000kwh lämmitysenergiaa tuotettu toistaiseksi kaivosta
Millainen oli aikaisempi kulutus ennen maalämpöpumppua(lähinnä ajatellen kaivon mitoitusta vs otettu energia)?
Pitääkö olla huolissaan, kaivon lämmöt laskee jatkuvasti? Pitäisi olla 250m pitkä kaivo, nyt Heinäkuussa porattu. Ihmeen nopeasti tosin tekivät kaivon kun oli alle työpäivässä tehty. Lämpötila-erokaan ei ole 3, liuospumpun nopeus 93%, sisään +0.1C ulos -2.3C. ~7000kwh lämmitysenergiaa tuotettu toistaiseksi kaivosta
Pitääkö olla huolissaan, kaivon lämmöt laskee jatkuvasti? Pitäisi olla 250m pitkä kaivo, nyt Heinäkuussa porattu. Ihmeen nopeasti tosin tekivät kaivon kun oli alle työpäivässä tehty. Lämpötila-erokaan ei ole 3, liuospumpun nopeus 93%, sisään +0.1C ulos -2.3C. ~7000kwh lämmitysenergiaa tuotettu toistaiseksi kaivosta
Kiitos vastauksista.
4000-4500litraa öljyä/vuosi
... 4000-4500litraa öljyä/vuosi
Hohhoijaa, mitähän tuo pumppu nyt säätää. Vetelee ihan minimikierrolla lattialämmitystä, kokeeksi laskin minimin 10% asetuksissa ja jatkuvasti nyt on kierto tuossa 10% tasossa. Johonkin se lämpö kyllä kulkeutuu, kun lämmönjaon delta nyt 5 astetta, mutta tuntuu kyllä sisälämpö silti tippuvan. Tuskin siis kiertää kovin hyvin joka piirissä.
Pakko kai laittaa minimikietoasetus johonkin 30% hujakoille tai sitten vaihtaa softa vanhempaan versioon. On kyllä outo juttu, kun tosiaan kesästä asti kun uusin softa meni koneeseen on lämmönjako ollut siinä 70-75% jatkuvasti ja nyt pakkasten alettua se on "romahtanut" tuonne asetettuun minimiin.
Kiitos vastauksista.
4000-4500litraa öljyä/vuosi
Hieno softa tuo Logintutkija! Tässä vähän käyriä ja perustiedot. Osaisko joku viisaampi kertoa, miltä tuo vaikuttaa ja mitä asetuksia pitänee kenties säätää?https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5402.msg119179#msg119179
Edit: -120 nyt asteminuuttiasetus ja 100% prio käyttövedelle. Käyränä 3, -1.
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5402.msg119179#msg119179
Kehtaisiko joku vilkaista, tuota alemmasta viestistä löytyy myös logit. Vai olisikohan hyvä luoda ihan uusi topic, jotta logit ja käyrät jäisivät paremmin myös muille näkyviin?
Ite kokeeksi muutan lämmönjakopumpun miniminopeuden johonkin 40% tasolle ja katson pari päivää miten vaikuttaa sisälämpöön ja lämmönjaon deltaan. Sen olen tarkistanut, että käyttöveden teossa tuo minimiarvo ei vaikuta, eli kv-syklin lopussa pyörii jollain 2% teholla.
Minusta toimii hyvin, ei valittamista. :)
Kiitos! Taidan jatkaa automaatilla eteenpäin, kun tuskin parempaakaan saan aikaisiksi manuaalisesti. Käyrää sitten voi miettiä uudestaan 10-15 asteen pakkasilla. Ekan puolen vuoden perusteella ei kyllä ikävä F470 PILPiä ole.
Päivitin uusimpaan versioon 9172R2. Ja kuukautta myöhemmin palasin vanhaan 8539R3. Tässä viimeisimmässä muutoksessa hävisi valikosta energiamittari BF1 eli pumpun antamat tuottotiedot. Tilalla Ulkoinen kulutusmittari, jonka lukeama ei perustune todellisuuteen (nyt 650 000kWh/v). Saakohan tuon BF1-tiedot jostain takaisin?
Nibessä ei ole tuotetun energian mittaria. Tuo BF1 on virtausmittari, ei siis mikään energiamittari, joka vain vanhassa softassa näkyy energiamittari2 nimellä. Uudessahan sitä ei näkynyt ollenkaan. Eli älä aktivoi tuota energiamittari2:sta. Muuten energian käyttölukemasi ovat sekaisin, tosin ne taitavat nyt jo ollakin...
Katsoin valikosta 5.2 ja vain ulk. kulutusmittari 1 (X22) oli valittuna. Ulk. kulutusmittari 2 (X23) ei ollut valittuna.
Otin X22 valinnan myös pois ja nyt huoltotietoihin tuli takaisin tuo BF1 energiamittari vanhaan tyyliin. Nyt ainoana muutoksena vanhaan on se, että nuo ulkoiset kulutusmittaritiedot jäivät näkyviin huoltotietoihin...
Ilmeisesti kumpikaan ulk. kulutusmittari ei tarvitse olla valittuna?
edit. Luin tekstisi uudestaan. Eli vanhaan BF1 lukemiin ei olisi lainkaan luottaminen?
Nibessä ei ole tuotetun energian mittaria.Mikä sitten on Uplinkissä näkyvä EP14, jonka yksikkö on [kWh]??
Mikä sitten on Uplinkissä näkyvä EP14, jonka yksikkö on [kWh]??
Tänään nytkähti sitten kerralla kunnolla näytönvaihto eteenpäin. Nibeltä ei ollut kuulunut mitään vastausta sähköpostiin mutta forwardoin meilin vielä yhdelle henkilölle ja sieltä tuli vastaus melkein samantien. Nyt odotellaan huoltofirman soittoa...
Logintutkija sanoo aineistosta
"Laiton arvo "-32768" 1. tiedostossa, rivillä 1593 kentässä 21 - tietuetta ei huomioida. Onko anturin piuha irti?"
Joku tuolla on sotkenut tosiaan laitteen toimintaa, samaan aikaan sattuu tuo saunan lämmitys (vaiheet?), ulkolämpötila pyöri tuossa lis. pys. alueella.
Lis. pys. on nyt 5 astetta, eikös oletus ollut 15? Ei tämä nytkään ole vastuksia käyttänyt apuna edes 10 asteen pakkasilla, eli ehkä voisi vikatilanteiden varalta (jos vaikka ei ole kotona) vaihtaa tuohon takaisin 15. Nythän kun prio on 100% käyttövedelle niin taitaa yrittää sitä hamaan loppuun saakka nostaa. Tietysti, JOS tuon huomaa eikä ole kotona, niin voi etänä muuttaa.
Priorisoisin lämmitystä enemmän kuin 0%. Esim 70/30 ja sitten käytökokemusten mukaan hienosäätää.
Kannattaa muistaa, että LV/KV priorisointi tulee "kehiin" vain silloin, kun on molempien tekotarvetta.
Jos on pois kotoa, niin on vähemmän käyttöveden tarvetta.
Ai niin unohdin sanoa että häiriötilanteessa oli tulolämpö korkeampi kuin menolämpö. Tsekkaa vielä oliko havainto oikein!
Kuten sanoit, keruupumppu näyttää suurimmaksi osaksi arvoa 1. Ei ole oikein.
Olisiko vain "äly" mennyt sijoiltaan jonkin tapahtuman tai laitteen vikaantumisen johdosta.
Mikä anturi tarkalleen pitäisi tarkistaa? Muistaakseni noita oli jossain aiemmissa logeissa myös, tai ainakin jotain mitä ei huomioitu. Voiko olla vaan tuo 22.03 kun logitus loppuu boottaamisen yhteydessä.
Laitoin samat logit/tiedot Nibellekin, ensin tekntukeen soiton jälkeen.
Tuo lokitutkijan teksti johtuu mitä tod. näk. jonkun mittauksen piikeistä minkä johdosta meillekin vaihdettiin näyttöyksikkö viime viikolla. Näyttäisi kyllä ettei vaihto auttanut piikkeihin...
Mikä anturi tarkalleen pitäisi tarkistaa? Muistaakseni noita oli jossain aiemmissa logeissa myös, tai ainakin jotain mitä ei huomioitu. Voiko olla vaan tuo 22.03 kun logitus loppuu boottaamisen yhteydessä.
Nimittäin tuo virheellinen arvo oli, juuri 22.03 eli kun boottaus tapahtui valikoita selaillessa:
BT1-Average(40067) -32768
Eli keskiulkolämpötila. Lienee kunnossa tuolta osin ja selkeä syy.
Jos ei toistu niin kovaa ajoa vaan. :)
Lattialämmityksen paineet ovat tippuneet tässä samalla myös n. 1bar -> n. 0,9-0,95bar, 1bar siis keväällä/kesällä asetettu, mutta vaihtelu lienee normaalia vaihtelua eikä liity tähän. Autotallin piiriä avattu enemmän, ties vaikka siellä olisi ilmaa ollut ja tuli pois. Viinakierrossa paineet tulleet alas 1,6->1,4 toukokuusta, varmaan ilmaa poistunut automaatti-ilmaajista tuossakin.
Kyllä se voi olla oikein, uusin softa pyörittää keruupumppua tosi pienillä kierroksilla. Putoo 1% heti kun mahdollista.
Käyttöveden teossa on "järkevät" pumppunopeudet, mutta jos 1%:lla saa viinan kiertämään niin että lämmitys toimii 20Hz:llä, niin se kuulostaa melkein liian hyvältä ollakseen totta ;)
Kyllä se vaan on totta, nytkin 1% ja maapiirin delta 2,3 astetta.
Kyllä se vaan on totta, nytkin 1% ja maapiirin delta 2,3 astetta.Mitä näyttää virtauksen arvoksi (BF1)?
Täällä 1% LK-pumppu, lämmitys:
keskiulkolämpötila BT1 2.7°C
keruu dT 1,9°C (4.6°C / 2.7°C)
menolämpötila BT2 25.4°C
paluulämpötila EB100-EP14-BT3 23.2°C
virtaus BF1 12.5l/m
Paljon on sisälämpötila? Melko matalat lämpötilat meno- ja paluu.
Mitä näyttää virtauksen arvoksi (BF1)?
Täällä 1% LK-pumppu, lämmitys:
keskiulkolämpötila BT1 2.7°C
keruu dT 1,9°C (4.6°C / 2.7°C)
menolämpötila BT2 25.4°C
paluulämpötila EB100-EP14-BT3 23.2°C
virtaus BF1 12.5l/m
Meillä maakierron pumppu käy minimissään näköjään about 24% nopeudella. Jopa nyt 20Hz minimikompuroilla ei suostu hidastelemaan ja dT on tasaisesti 3,4K.
Mitäs muilla näkyy huoltovalikossa invertterin lämpötilana? Omassa pumpussa on menty jo alle absoluuttisen nollapisteen!On huoltoa vaativa vika.
Onkohan oikea huoltoa vaativa vika? Ainakaan ylilämpöjen takia ei osaa katkoa, joten invertteri saattaa ottaa nokkiinsa.
Ei auta bootti.
Virtausaset. lämmitysjärj. 5.1.14:
Itsellä tehdasasetus + lattialämmitys, -28,5 astetta MUT.
Säävyöhykkeellä II näemmä ollaan aikalailla keskivaiheilla ja -29 suositus, liekö merkitystä pienellä erolla? Tämä MUT itselle edelleen vähän mysteeri vaikka yhden topicin asiasta jo luinkin. Ilmeisesti tuolla optimoidaan/automatisoidaan lämmityksen deltaa.
Asteminuuttiasetukset 4.9.3 meillä:
- Käynnistä kompressori -120 (en nyt merkittävää sisälämpötilan huojumistakaan ole huomannut, en silti taida pienentää esim -140). Liekö mitään käytännön eroa jos olisikin vaikka -100?
-Käynnistysero lisälämpö 400 GM ja lisälämm. portaiden ero 100 GM. Miltä nämä vaikuttavat?
Tomppeli taisi laskelmoida, että -23 saakka mentäisiin ilman vastuksia.
Käyttövesi nyt arvoissa 45/49, KV 30min / lämmitys 20min. Katsotaan miten käy kun 5 henkilöä alkaa suihkuttelemaan samaan aikaan ennen saunaa. Oli 30/10 ja jopa 30/0, mutta otin bugin takia pois 100% prion.
MUT = MitoittavaUlkolämpöTila.
Kun LJ-pumppu on automaatilla, niin automatiikka säätää siten että MUT:ssa LJ-delta on Niben laskelmien optimi.
MUT selitetty tuolla toisaalla. Noin pienellä erolla ei merkitystä.
Jos muutat asteminuutit -120 --> -100 niin ei varmaan muuta eroa kuin pätkäkäynnin aikana (syksy ja kevät) käynnistyksiä tulee vähän enemmän.
Käynnistysero lisälämpö: Jos asteminuutit -120 ja tuo käynnistysero 400 niin vastukset menee päälle kun asteminuutit alittaa -520. Tuo portaiden ero tarkoittaa koska vastuksia otetaan käyttöön lisää. Vastukset päälle -520 ja lisää vastuksia -620 jne.
Tarkoitus oli kysyä, että miltä nuo arvot vaikuttaa, onko hyvä lähtökohta näin ensialkuun?
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5402.msg119536#msg119536
Nibeltä tuli vastaus, että näyttää kertaluonteiselta ongelmalta. Jos toistuu niin vaihtavat näytön. Onko näissä uudemmissakin malleissa vielä muka tuota näyttövikaa, jumitus/bootti esim. valikkoa selatessa?
Saunapäivä, joten ronskia vedenkulututusta 2 aik + 3 pientä lasta kahdella suihkulla yhtäaikaa. Vesi kyllä riitti, ei siinä mitä. Mietin tuota kompressorin taajuutta, kun sahaa jonkun verran, toki tuo johtuu siitä, että 30min tehdään vettä ja 20min lämmitetään. Sikäli ei mitään itselle väliä, mutta onko tuo ok noin, vai kannattaisiko miettiä erilaisia asetuksia priorisointiin? Vai liekö sarjassa turha miettiä sen enempiä, jos homma toimii...
Edelleen on menossa pumpulla tuo lämmönjaon "opettelujakso". Muutama viikko vielä niin saattaa tuo lämmönjaon pumppu rauhoittua, ehkä.
Toimisiko uusi softa paremmin matalammilla asteminuuteilla?
Toisaalta kiinnostaisi tietää mitä kautta tehoja haetaan, eli miten pumppujen/kompuran nopeudet sekä vesien lämpötilat muuttuvat verrattuna vanhaan.
F1255 sielunelämästä mitään hajua, mutta jos teilllä ei ikinä tarvita kiertovesipumpun suurempia nopeuksia, niin voi kokeilla
Valikko 5.1.11 - kiertovesipumpun nopeus
korkein sallittu nopeus -> esim. 90 % tai 80 %
Suoraan sanottuna en tiedä mihin tuo vaikuttaa, mutta jos tuo pumpun nopeuden värähtely toistuu vielä häiritsevästi, niin semmoisena purkkapatenttina tuota säätöaluetta voisi kokeilla pienentää. Tää nyt tämmöistä käsienheiluttelua ja arvailua vaan kun ei tuosta laitteesta ole mitään kokemusta.
Mutasihti kyllä pari kertaa putsattu, oli käytännössä puhdas, vaan kaipa sitä voisi tarkistaa. Mitään tyypillisiä ”oireita” ei tosin ole ollut. Olisiko kenelläkään muulla käyrää kv-pumpun käyttäytymisestä kun käyttövettä käytetty paljon ja sitten alettu sitä lämmittämään?
Kohina muuttui ihan järkeväksi, kun löysin "Huolto" -piilovalikosta tuon asetuksen, jolla sain laitettua lämmityksen kiertovesipumppu asetuksen manuaalille, ja pumpun maksimi nopeudeksi laitoin nyt 70%
Kattellaan sitten pakkasilla pitääkö tuota nostaa.
BT2 oli nyt 28,2 ja BT3 23,6 , ulkolämpötila 16,5
"Loggaus päälle" tota... empä osaa vielä, pitää perehtyä aiheeseen.
Samoin tuohon "logintutkija ohjelmaan", josta nyt luin ekaa kertaa...
Koetin myöskin katsoa tuota logiasi ja keruupiirin toiminta on mielestäni kunnossa.
Keruun lämpötilat ovat ainakin nyt ok.
Keruun lämpötilat kertovat vähän enemmän sitten talvella.
Patteriverkostoon lähtevän kiertoveden lämpötila (ka = 44,1 C) on yllättävän korkea nollakeleille.
Eihän teillä ole käytössä patteritermostaatteja tai kuristusta pattereissa, tai onko mahdollisesti verkosto rakennettu ns. yksiputkijärjestelmällä?
Kompressorin käyntitaajuus, logissa max on 49,1 Hz, on yllättävän korkea, kun ulkolämpötila oli kylmimmillään -3,5 C.
Lämmityskierron dT keskiarvo 9,9 C on liian korkea ja kertoo hiukan liian pienestä patterikierrosta.
Tätä asiaa kannattaa selvittää.
Tekemäni laskelma (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=8757.msg115920#msg115920) on mahdollisesti alimitoittava.
Alitehoisuus saattaa johtua liian suurista ilmavuodoista. Miten on ikkunoiden ja ulko-ovien tiivistäminen?
Meneekö talonne kylmäksi kovalla tuulella?
Tai, onko teillä käytössä liesituuletin? Se vie paljon lämpöä ulos ja ihan ilman mitään lämmön talteenottoa.
Patterissa on yhtä pientä lukuunottamatta kaikissa termostaatit, jotka on ihan auki. 2-putkijärjestelmä on. Pattereiden kuristuksesta ei tietoa, mutta sitä vähän itsekin nyt miettinyt, kun patterit kohisee aika reilusti. Voisiko ääni johtuakin tuosta kuristuksesta?
Tuota patterikiertoa pitää saada parannettua. Mutta miten sen toteutus? Nyt Niben pumppua vähän kuristettu kohinan estämiseksi. Paluupuolella Grunfos UPS 25-60 kiertovesipumppu kakkosella.
Liesituuletin suoraan hormin kautta on, ja muutenkin "painovoimainen puhaltimilla terästetty" ilmanvaihto wc ja pesutiloista, eli niistä kyllä karkaa harakoille paljon.Kannattaa käyttää säästeliäästi noita puhaltimia.
Liitteessä oma lämmitys - käyttövesi - lämmitys -sykli. Tuossa tosin vain lämpimän kiertoveden pumppu "kuluttanut" lämmintä vettä, kun ei tuolla vielä vakituisesti asuta.
Kiitos verrokkikäyrästä, meillä hyvin samantyyppistä käyrää kun lämmintä vettä käytetään hanoista tai lämpötila laskee muuten vaan. Sitten kun rajumpi kulutus suihkuteltaessa useampi henkilö kerrallaan kahdella suihkulla, niin kv-pumpun nopeus tuntuu tekevän mitä sattuu, eli tuo screenshotin mukainen käyrä tulee silloin. No ei kai tuosta haittaakaan periaatteessa? Ihmettelin vaan onko ominaisuus useammallakin käyttövettä ison pudotuksen jälkeen tehtäessä vai joku bugi meillä?
Jos säätöinspiraatio iskee, niin tuohon kohinaan voisi kokeilla josko patterikierron väljentäminen auttaa. Laittaa pumpun I-asennolle. Termostaatit pois. Patteriventtiileistä kannattaa ottaa esisäätöarvot ylös, niin voi halutessaan ne palauttaa (tämä alkuperäisten säätöjen kirjaaminen koskee yleisesti toki muitakin säätösessioita).
Jos ne patterit ei lämpeä tarpeeksi tai suhisee, niin rohkeasti vaan esisäätöjä paljon isommalle. Kokeilemalla tutkia saako sen verkoston lämpeämään ilman suhinoita. Jos se tuntuu onnistuvan, niin sitten hienosäätää nuo esisäädöt siten, että kaikki tilat on samanlämpöisiä. Esim. tuossa Danfossissa arvoja 1-7 ja N voi käyttää ihan tarpeen mukaan. Esim. patterin koko ja etäisyys pumpusta vaikuttaa.
Pakkasilla vähän helpompaa, mutta niitä pattereiden lämpöjä voi tutkia esim. IR-mittarilla painamalla sen mittarin siihen patterin pintaan mittauksen ajaksi. Maalämpösysteemissä sen veden ei tarvitse kovinkaan paljoa jäähtyä niissä pattereissa. Kauttaaltaan lämpimälle patterille riittää vähän viileämpi menovesi.
Oma työmaansa tuo säätely, mutta voihan sitä kokeilla auttaisiko se suhinaan. Pointtina nyt se, että pumppua pienemmälle ja venttiilejä isommalle jolloin saatettaisiin päästä riittävään vesivirtaan pienemmillä suhinoilla.
Huonelämpötila säädetään sitten lämpökäyrällä kohdilleen. Sitä Niben 0-käyrääkin (oma käyrä) voi käyttää jos se tuntuu helpommalle.
Mitenkähän se varaaja on kytketty? Sen Niben pumpun ei kauheasti pitäisi tuohon suhinaan vaikuttaa. Voihan sitä ainakin kokeeksi vapauttaa rajoitteistaan.
Edit: noissa logituksissa riittää varmaankin minuutin tiheys, niin ei tule niin isoja filejä. En muuten tsekannut, kun ATK-järjestelmäni vaatisi ehkä hieman päivitystä.
Siis ymmärsinkö nyt oikein, että patteritemostaatit jää pysyvästi pois käytöstä? ...
patterit kohisee aika reilusti. Voisiko ääni johtuakin tuosta kuristuksesta?
Useimmissa kiertopumpuissa on ilmapoistoruuvi takaosan laipassa keskellä,sellainen euron kolikon kokoinen ruuvi jossa hahlo talttaruuvimeisselille.Ilmaus avaamalla tuo ruuvi lyhyeksi aikaa.Monessakaan uudemassa pumpussa ei tätä ilmausruuvia enään ole, hoitavat ilmauksen "älykkäästi" muuten.
Ehkei tuosta mitään haittaa ole, mutta yleensä KV-lämmitysjaksolla käyrät ovat nimim. Pke:n tyylisiä.
Jostain syystä säätö värähtelee.
Laitatko lokin tänne.
Niben käyrä oli 9 ja lisäksi lämpö +2°. Laitoin kokeeksi 8 ja +1° Mutta ulkolämpö nyt nollan tienoilla, eli pitänee odotella pakkasia.Yleensä kannattaa lämmittää mahdollisimman viileällä vedellä. Jos käy niin, että 8 +1 -asetus riittää nollan tienoilla muttei pakkasella, niin kannattaa tehdä oma käyrä sinne Nibeen ja säätää sieltä ne pakkasilmojen menoveden lämpötilat kohdilleen.
| Ulko | Meno |
| -30 °C | 60 °C |
| -20 °C | 53 °C |
| -10 °C | 47 °C |
| 0 °C | 40 °C |
| 10 °C | 32 °C |
| 20 °C | 22 °C |
Meillä meni viikkoja, että virtaus tippui nykyiseen "normaaliin" eli noin 77% tasolle.
Ohessa muutama screenshotti ja logit. Tuolla myös "Ei suihkua" käyrä, siinähän aika nätisti tuntuu käyttäytyvän kv-pumppu ja muutenkin. Kun lämpimän veden käyttö on runsasta (eiliseltä saunapäivältä) niin tulee tuota sahaamista. Toisaalta kompuran hz ei sitä meillä tee vaikka Pke:n (ohessa myös se) niin tekeekin. En ymmärrä asiaa :-\
Katselin oman koneen käyntiä samankaltaisessa tilanteessa (=KV varaajan alaosa varsin kylmä), niin värähteleehän tuokin.
Nibe näyttää pyrkivän 6C deltaan käyttöveden teossa, niin olisikohan "korjauskerroin" suuri tällaiseen tilanteeseen ja siitä värähtely syntyy.
En huolestu.
... Tosin meillä piikit aikalailla enemmän sahakuvioista, .....
Noniin, hienoa, että löytyi vastaavanlainen käyrä. Eiköhän tuo siis normaalia toimintaa, en huolestu minäkään. Tosin meillä piikit aikalailla enemmän sahakuvioista, mutta tuskinpa tuollainen ajoittainen jumppa haittaa
Onhan nämä muiden kuvat kuitenkin aika erilailla värähteleviä kuin Siikki:n heilunta...
Tuossa erikoisesti ensimmäisessä syklissä tulee tuo sahaus, mutta kun 20min lämmittää lattioita välissä, niin sen jälkeen tasaisempaa menoa. Tämäkin tukisi, että tuolla täytöllä on jonkunlainen vaikutus asiaan, kun tuossa vaiheessa täyttö on jo siedettävissä lukemissa.
Olisi mielenkiintoista nähdä käyrät, jossa myös käyttövesi yläosa BT7 ja käyttöveden täyttö BT6 mukana. Veikkaan, että tuolla miten alas esim. täyttö kyykkää on aika iso osuus heilumiseen. Meillähän lämpötilat tuntuu putoavan todella reilusti, kun kahdella suihkulla 2+3 suihkuttelee käytännössä ilman taukoja (5-10min yht) ja saunan jälkeen sama. 12l/min antaa Oras Vega vipu keskikohdalla. Ei ole vesi vielä loppunut tosin. Normaalisti lämmintä vettä käytettäessä ei tuollaista sahausta edes tule.
Mutta käyttääkö Nibe tuota BT25 tietoa mihinkään?
Olisi mielenkiintoista nähdä käyrät, jossa myös käyttövesi yläosa BT7 ja käyttöveden täyttö BT6 mukana. Veikkaan, että tuolla miten alas esim. täyttö kyykkää on aika iso osuus heilumiseen. Meillähän lämpötilat tuntuu putoavan todella reilusti, kun kahdella suihkulla 2+3 suihkuttelee käytännössä ilman taukoja (5-10min yht) ja saunan jälkeen sama. 12l/min antaa Oras Vega vipu keskikohdalla. Ei ole vesi vielä loppunut tosin. Normaalisti lämmintä vettä käytettäessä ei tuollaista sahausta edes tule.
Tuossa minun yllä laittamassa kv-pumpun käyrän kohdalla käyttöveden täyttö käynyt alle 20 asteen. Yläosa pudonnut alimmillaan noin 47 asteeseen.
Olisi mielenkiintoista nähdä käyrät, jossa myös käyttövesi yläosa BT7 ja käyttöveden täyttö BT6 mukana. Veikkaan, että tuolla miten alas esim. täyttö kyykkää on aika iso osuus heilumiseen. Meillähän lämpötilat tuntuu putoavan todella reilusti, kun kahdella suihkulla 2+3 suihkuttelee käytännössä ilman taukoja (5-10min yht) ja saunan jälkeen sama. 12l/min antaa Oras Vega vipu keskikohdalla. Ei ole vesi vielä loppunut tosin. Normaalisti lämmintä vettä käytettäessä ei tuollaista sahausta edes tule.
Tuossa erikoisesti ensimmäisessä syklissä tulee tuo sahaus, mutta kun 20min lämmittää lattioita välissä, niin sen jälkeen tasaisempaa menoa. Tämäkin tukisi, että tuolla täytöllä on jonkunlainen vaikutus asiaan, kun tuossa vaiheessa täyttö on jo siedettävissä lukemissa.
Onko anturit muuten paikallaan jo tehtaalta lähtiessä?
Tässä linkki tähän 8539r4 ohjelmaan..
https://filetransfer.io/data-package/DqLSavQM
No nyt on softa vaihdettu ja paremmin toimii tämä vanha. Erityisesti kun vielä muuttaa 47101 arvon kohdalleen.
Nyt on vaan ongelmana, että uudessa softassa on BF1 anturin käsittelyä muutettu ja vanhalla softalla virtausmittari on hukassa. Tilalla näkyy ulkoisen kulutusmittarin nolla-arvot. Saakohan tuota korjattua?
NIBE F1255-12 R EM tallentaa usein infoviestin "Korkea lauhduttimen menolämpötila."
Joskus harvoin "Korkea lauhduttimen tulolämpötila."
Onko tuolle mitään säätötoimenpiteitä tehtävissä?
Muistaakseni Fx45 koneissa legoinella käynnistyy 00:00.
Samoin 1255 pumpuissa.
Kertokeehan minkälaisia keskimääräisiä käyntiaikoja invertteri porukalla oikein on..? Eli käyttötunnit jaettuna käynnistyksillä, eikös siitä keskiarvo käynnistyksen pituudelle saada. :)
Käynnistetty 16.10.18
Käyttöaika 8164h, josta käyttöveteen 601h. Käynnistykset 924.
8164h/924 ~ 8h50min
Kertokeehan minkälaisia keskimääräisiä käyntiaikoja invertteri porukalla oikein on..?
Aika hyvä. Meillä Pumppu käynnistetty 6.9.2018Insinööri ei usko ennen kuin laskee. Ja hyvä niin; 0,16 h ei ole 16 min ;)
Käyttöaika: 8896h ja käynnistyksiä: 2137= 4h 16min
Suunta kyllä ylöspäin koko ajan, ekana vuonna termareita käytössä yms..
Insinööri ei usko ennen kuin laskee. Ja hyvä niin; 0,16 h ei ole 16 min ;)
Millaisia BT2 ja BT3 (meno/paluu lattiaan) eroja teillä, jotka käytätte automaattista säätöä? Meillä nyt 2,3 astetta ero. Kiertovesipumppu 80%, on ollut selvästi alempanakin kyllä, 65-75 jne. Tosin delta samaa luokkaa mielestäni tai vain hiukan reilumpi. Kaikki säädöt automaatilla. Molemmista tukeista kuuluu ”kohina”, eli vesi kiertää kyllä jonkinlaisella nopeudella, virtaus 16,3l/s. Edit: pakkasen kiristyessä (-12) 30,2/26,4. 65%.
Toinen gallup-kysymys suodatusajasta. Meillä vanhasta F470 PILP napattu mukaan tuo. Oletus kuitenkin 24h. Mitä käytätte (lattialämmitys)taloissa ja miksi juuri niin?
Marraskuu 2017 käynnistetty pumppu, käynnistyksiä 2285 kpl ja käyttöaika 13721 h.
Keskimääräinen käyntiaika aika tarkkaan 6 h (ilman puskurivaraajaa).
Millaisia BT2 ja BT3 (meno/paluu lattiaan) eroja teillä, jotka käytätte automaattista säätöä uusimmalla ohjelmistoversiolla? Meillä nyt 2,3 astetta ero. Kiertovesipumppu 80%, on ollut selvästi alempanakin kyllä, 65-75 jne.
Ensimmäinen kokonainen kalenterivuosi tuli täyteen seuraavilla tiedoilla:Kiitos, tämä on yksi hyödyllisimmistä viesteistä tässä suuressa määrässä.
Pumpun sähkönkulutus - 13280 kWh
Lämmitys - 39176 kWh
Lämmin vesi - 3985 kWh
Kokonais COP - 3.25
Sähkön kustannus - 1650€
Kompressorikäynnistykset - 1589
Käyntiaika (lämmitys ja LV) - 6480 tuntia
Taidettiin täällä laskeskella että kulutus asettuu maalämmöllä 13000 kWh, aika tarkalle se meni. ;)
Hmm... Nyt näyttää omat käyntiajat ja käynnistysmäärät aika hurjilta muiden toteutuneisiin verrattuna. Saiko jotenkin pumpusta dataa esim. muistitikulle ja tänne ihmeteltäväksi? Vai mitäs kaikkea voisi tehdä tai tarviiko tehdä mitään?
Ollaan oltu maalämmössä nyt 12.4.2019 lähtien. Pumppu Nibe F1255 4-16 kW.
Talo vm. 1910 (hirsitalo), pinta-ala 250 m². Huonekorkeus 3,2 m.
Patterilämmitys, patterit ja putket myös uudet.
Tähän mennessä käyttöaika 3761 h (josta käyttövesi 235 h), käynnistysten lukumäärä 2046. Sähköä kulunut n. 5200 kWh tänä aikana.
Mahtaako olla melko ylimitoitettu pumppu, kun noin vähän on sähköä mennyt .....
Tuota on aivan liian aikaista arvioida, koska pumppu ei ole vielä päässyt lähellekään "tositoimia". Ehkä puoliteholla vasta jolkotellut.Mistä noin päättelet, ilmojenko perusteella?
Asennettu muutama kuukausi sitten ja viimeinen puoli vuotta on ollut todella lämmintä kohteella.
hekuli voisi laittaa footteriin kohteen tiedot, niin ei tarvii niitä erikseen kysellä.
Mistä noin päättelet, ilmojenko perusteella?Joo, asun samoilla seuduilla ja talvea ei ole vielä tullut.
Tuota on aivan liian aikaista arvioida, koska pumppu ei ole vielä päässyt lähellekään "tositoimia". Ehkä puoliteholla vasta jolkotellut.
Asennettu muutama kuukausi sitten ja viimeinen puoli vuotta on ollut todella lämmintä kohteella.
Olihan tuo sentään 12.4. asennettu. Lämmöntarvelukujen perusteella kuitenkin yli puolet normivuodesta, jolloin normivuonna voisi mennä 9000 kWh tai allekin.
Joka tapauksessa patterilämmityskohteessa ilman lattialämpöjä tuo 16 kW mallin minimiteho on ikävän suuri katkokäyntiä ajatellen. Pieni varaaja ei tuossa auta, vaan sen funktiona lähinnä napsunnan poisto.
Käyttötunteja on kuitenkin kohtuullisen paljon. Tulikohan nuo runsaat käynnistykset kesällä?
En oikeastaan juurikaan ole seurannut käyttötunteja aiemmin, mutta kyllä mielestäni pumppu on ollut talven aikana lähes koko ajan käynnissä. Tai ainakin siltä tuntuu.3761 h 9,5 kk tarkoittaa, että pumppu on käynyt 55% ajasta. Keskiteho taas on ollut 1,4 kW, mikä vastaa ehkä 6 kW tuottoa eli hyvin lähellä minimitehoa.
Kuinka tehokkaita käyttötunnit ovat pienillä tehoilla?
16 kW mallin 0/35 nimellisteho 8,9 kW ja COP 4,85. Ainakin puoliteholla on siis tehokas. Muille tehoille ei ole dataa tuolla.
Mistä löysit tuon? Lienee joku muu EN kuin 14711?
Ok, tuota 14511 ENnää tarkoitinkin kyllä. Paljonkohan tuon värkin vastaava EN14511 cop on 0/35 olosuhteissa 16kw tehon kohdalla? En löytänyt sitä äkkiseltään tuosta linkin dokumentistä.
Mites muuten on, kun pumppu vaihtaa lämmityksestä käyttöveden tekoon, niin tuleeko siitä aina yksi käynnistyskerta lisää? Ja tietty toinen kun vaihtaa takaisin lämmitykseen...?
Vuorokauden käyntiaika on ollut 22 h (josta käyttövettä tehnyt 1 h) ja käynnistyksiä vuorokaudessa 4 kpl.
Lämpökäyrä on 9. Asteminuuttiasetukset:
*käynnistä kompressori -60
*käynnistysero 400
*lisälämm. portaiden ero 100
Vaikuttavat patteritalon normaaleilta arvoilta. En muuttaisi.
Käyrä kannattaa olla niin pieni kuin mahdollista, eli patteritermostaatit auki ja jos on liian kuuma, niin käyrää pienemmäksi.
Sitten kun jonkun huoneen lämpötila menee liian alhaiseksi, niin "pikkasen takaisin". Jos sillä käyrällä jokin huone on liian lämmin, niin virtausta pienemmälle tai termostaattia pienemmälle (ensimmäinen kai suositeltavampaa).
Loggaus kannattaa pitää aina päällä.
Ensimmäisenä siis patteritermostaatit täysin auki. Tämä nostaa sisälämpötilaa varmasti, mutta säädetäänkö sitä pumpusta käyrää säätämällä vai pelkästään sitä erillistä lämpötilan säätöä pienentämällä?
Muoks. Tarkoititko normaaleilla arvoilla käynnistys- ja tuntimääriä vai noita asteminuuttiasetuksia?
Ensimmäisenä siis patteritermostaatit täysin auki. Tämä nostaa sisälämpötilaa varmasti, mutta säädetäänkö sitä pumpusta käyrää säätämällä vai pelkästään sitä erillistä lämpötilan säätöä pienentämällä?Teillähän termostaatit oli jo 5/6. Merkistä riippuen tuo lienee 23-25 C. Paljonkos teillä on sisälämpötila. Termostaatit saattavat jo olla auki.
Teillähän termostaatit oli jo 5/6. Merkistä riippuen tuo lienee 23-25 C. Paljonkos teillä on sisälämpötila. Termostaatit saattavat jo olla auki.
Termostaatit tosiaan asennossa 5/6. Sisälämpötila aika tarkkaan 23 °C. Tiedetään, on asteen pari yläkanttiin, mutta tällä tasataan vetoisuutta, kyseessä kun on tsaarinaikainen talo pääosin alkuperäisillä rakenteilla.Kokeile 8.
Ja lämpöä tulee kyllä lisää jos avaa termostaatit 6/6. Eli kannattaako se lämpökäyrä tiputtaa 9 -> 8 vai jotenkin säätää sitä 9-käyrää?
Eli kannattaako se lämpökäyrä tiputtaa 9 -> 8 vai jotenkin säätää sitä 9-käyrää?Harkitse myös siirtymistä omaan käyrään ( 0-käyrään) helppo tehdä ja jälkisäätää menussa 1.9.7 .
| Ulko | Meno |
| -30 °C | 50 °C |
| -20 °C | 45 °C |
| -10 °C | 39 °C |
| 0 °C | 34 °C |
| 10 °C | 28 °C |
| 20 °C | 20 °C |
Onkohan nuo liitteen käppyrät Niben lämpökäyriä? Jostain tämmöisen joskus löysin. Förskjutning = lämpötila-asetus ja Värmekurva = käyrä-asetus.
Termostaatit tosiaan asennossa 5/6. Sisälämpötila aika tarkkaan 23 °C. Tiedetään, on asteen pari yläkanttiin, mutta tällä tasataan vetoisuutta, kyseessä kun on tsaarinaikainen talo pääosin alkuperäisillä rakenteilla.
Ja lämpöä tulee kyllä lisää jos avaa termostaatit 6/6. Eli kannattaako se lämpökäyrä tiputtaa 9 -> 8 vai jotenkin säätää sitä 9-käyrää?
Nämä käyrät ovat nyt vielä ihan hepreaa mulle. Osaako joku pikaisesti selventää mitä ne tarkoittavat? Laskeeko käyrän vaihtaminen 9 -> 8 automaattisesti myös sisälämpötilaa? Se kun pitää todennäköisesti jotenkin toteuttaa kun patteritermostaatit kääntää kokonaan auki.
Ne peruskäyrät on vasta sivulla 5 (Förskjutning 0). Vähän huono esillepano tuossa dokumentissa.
Patterit ovat uudet, Purmon 2-/3-lehtisiä (olisko ollut sitten C22 ja C23?). Laitan tähän kuvan putki-/patteripiirustuksessa olevista mitoitusarvoista. Jos siitä saa jotain tolkkua.
Rohkeasti vaan käyrä 8:lle tai 7:lle. Siitä se lähtee.
Loggaus myös päälle.
Sulla on hyvät patterit, niin jopa alempi käyrä voi olla mahdollinen.
Millaisessa muodossa data tikulla on? Vaatiiko jotain ohjelmia jotta saa auki?
Onpa huonosti tehty mitoitus maalämmölle! Olisi pitänyt laittaa selvästi isommat patterit. Vai oliko tuolla tilarajoituksia? Ei ne minun mitoittamat patterit mitenkään erityisen isoja ole tuolle 40 C menolle. Samaa kokoluokkaa kuin nykyiset sähköpatterit. Esimerkiksi C22 600x1600 tuottaa 40/35/21 618 W. 55/45/21 mitoituksella saman tehon saa suunnilleenn C22 600x800 eli pattereiden pinta-ala puolittuu, mutta samalla SCOP romahtaa lähes 5:stä ehkä 3,5:een.
Siiis käyrä 7 tai 8 vastaa tuota mitoitusta. Ehkä 6 voisi toimia, jos virtaamaa saa kasvatettua ja patterit hieman ylimitoitettu
Mä nyt en lähtisi vielä haukkumaan huonoksi. Patterit ovat pääosin 500 mm korkeita, ikkunoiden alla ja ikkunoiden levyisiä tai hieman isompia. Leveydet pääosin 1200-1400 mm. Olohuoneessa esim. patteri C33 500x1600 1420 W.
Jos oikein ymmärsin, niin tässä ei tainnut olla vielä kovin tarkkaa tietoa tuon rakennuksen lämmitystehon tarpeesta. Perus nollakelillä uuneistakin tulee joku murto-osa talon lämmitystehosta. Sinänsä siinä voisi hitusen säästää sähköä, jos sitä lämmitysveden lämpötilaa saisi muutaman asteen tiputettua ilman, että sisälämpötila laskee. Tämä nyt ehkä selviää kokeilemalla.
... Olkoonkin, että parempi olisi ollut mitoittaa matalammalle menolämpötilalle ja kasvattaa vielä pattereiden kokoa, niin onko tästä jotain haittaa? Sekö nyt aiheuttaa tätä pätkäkäyntiä?
.... Mutta eihän ole kuin muutaman satasen vuodessa....
Kaipa tuo talo tarvitsee reilusti yli 10 kW mitoitustehon, joten tuskin mitoitus on paljoa pielessä. Noilla pattereilla 45 menovesi vastaa n. 10 kW eli sinne ei pääse.
Käyrä 9 vastaa 60 C menolämpöä -26 C. Kyllähän tuostakin saattaa tulla satasen säästö, kun tuota tiputtaa jonnekin 50-55 paikkeille. Tuolla 9 käyrällä menovesi on kuitenkin varsin kuumaa jo nollakeleillä.
Näkeekö pumpun valikosta tai ohjekirjasta tai jostain mitkä on menoveden lämpötilat eri käyrillä?
| Ulko | Meno |
| -30 °C | 54 °C |
| -20 °C | 48 °C |
| -10 °C | 42 °C |
| 0 °C | 38 °C |
| 10 °C | 32 °C |
| 20 °C | 20 °C |
Vakiokäyrän 7 arvot ovat:
Ulko Meno
-30 °C 56,5 °C
-20 °C 51 °C
-10 °C 45,5 °C
0 °C 39,5 °C
10 °C 32,5 °C
20 °C 25 °C
Mitkäs vastaavat arvot ovat vakiokäyrällä 8?
Teille Nibe F1255 3-12 on vähän ylitehoinen, kun laskelman mukaan -30 C pakkasilla tarvittaisiin 7,1 kW lämmitysteho ja siinä on mukana lämpimän käyttöveden lämmitystä varten 0,55 kW teho.
F1255 kone olisi saattanut olla teille riittävä lämmitysteholtaan. Ehkäpä tuo (At/varasto) patterilämmitys kuitenkin vaatii vähän korkeampaa kiertoveden lämpötilaa ja siksi vähän isotehoisemman koneen hankinta oli aiheellinen.
Laskelman grafiikan mukaan +3 C ulkolämpötilalla talo tarvitsee lämmitystehoa noin 2,2 kW + 0,55 kW käyttövettä varten.
Kun Nibe F1255 3-12 alin lämmitysteho on noin 3 kW, tulee katkoja väkisinkin.
Keruun menon ja paluun erotus, dT on vähän isohko. Olisi syytä tarkastaa ja puhdistaa keruupiirin roskasihti. Uudessa putkituksessa on aina jonkinverran roskaa ja asennusjätettä, joka jää sihtiin.
Lämmityksen dT asettunee ajanmittaan hiukan korkeampaan arvoon.
...Keruun dT yläkanttiin? Eikö 3.5C mitä tuo antaa ole aika maltillinen? Joku täällä taisi suosia 3-4C tai sit ymmärtänyt väärin. 3kW min. teholla mitä tuo nyt pääsääntösesti ajaa keruun pumppu pyörii jo aika pienillä prosenteilla (~23%)
Pitää sihti putsata
Paikallinen LVI-toimia mitoitti paikanpäällä (pohjakuvasta ja mittaamalla) 8,6kW teho tarpeeksi joten pienempää Nibeä eivät suositelleet ja ymmärsin perusteet (MUT -32 mitoitettu). Tallin osuus laskettiin pienemmällä lämmöllä ja eristeet -90 talon mukaan pyynöstäni. Ja tosiaan talo pääasiassa patterilla, TH, KH ja pesutilat vain lattialämmityksellä jne. Sillä varmaan päädytty tällaiseen, enkä mitoittajan ammattitaitoa lähtenyt kyseenalaistamaan (vaikka silloinkin jo mietin vaihtoehtoa pienempi nibe ja loput sähköllä/takalla tarpeen mukaan). Ja olihan mitoitus aika lähelle linjassaan edellisen omistajan öljynkulutuksen kanssa joten tähän oli uskottava, kun omia kokemuksia ei ollut vielä riittävästi.
Katkoa siist tulee olemaan reilusti, mitenköhän kompura kuluu vai kannattaako edes ajatella? Invertteri koneen perustelin tarjousaikana itselleni, että tulee vähemmän katkoa kompuralle ja pitkäikäisempi laite, mutta nythän tämä ajatus meni vähän vituksi ja häpeän itseäni.. Tosin Niben FAQ sanoo, että invertterillä On/Off enemmän käynnistyskertoja, joten kai olen vain elänyt väärässä uskossa ("paremmin" mitoitetut varmasti erikseen) :'(
Liitteenä tarjouksen mitoituksesta kaappaus.
Keruun dT yläkanttiin? Eikö 3.5C mitä tuo antaa ole aika maltillinen? Joku täällä taisi suosia 3-4C tai sit ymmärtänyt väärin. 3kW min. teholla mitä tuo nyt pääsääntösesti ajaa keruun pumppu pyörii jo aika pienillä prosenteilla (~23%)
Pitää sihti putsata
Mitä sinä tekisit, jos 3+0 käyrä on täydellinen, kun kiertovesipumppu pyörii vähintään 35% (8,5l/m) nopeudella, tuolloin lämpötila sopiva ja voit tunnelman vuoksi polttaa joskus pari puutakin takassa. Mutta jos kiertovesipumppu laskee alle tuon 35% alkaa talossa lämpö hiljalleen tippua.
Nostaako tosi säätäjä käyrän 3+1 ja antaa automaatin ohjata kiertovesipumppua, eikä polta tunnelma tulia takassa ikinä. :D Vai asemoiko se kiertovesipumpun minimi nopeudeksi tuon 35%? :)
Viekö tuolla asemoinnilla kiertovesipumpun ennen aikaiseen hautaan? Ja kummallakohan tyylillä teoriassa olis pienempi virran kulutus ja cop?
Muokkaisin virtausasetukset lämmitysjärjestelmä -valikosta deltaa mut:ssa vähän pienemmäksi, niin kiertopumppu pyörii isommalla nopeudella kun pyrkii pienempään meno-paluulämmön eroon. Mutta ei tuo kiertopumpun minimin asettaminenkaan varmaan huono ratkaisu ole.
Sehä voiski olla.. Nyt siinä on -32 mitä arvoo siihen ois hyvä kokeilla?
Tänään iltapäivällä näyttö vaihdettu. Nyt seuraillaan sit käyriä...
Ei tuo -32 ole dt MUT:ssa vaan mitoittava ulkoilman lämpötila (MUT). Pitää säätää deltaa = dt, kurkkaa linkin sivu 18. Eli pitää valita tuo "oma aset."
https://partner.nibe.eu/upload/haato/Ohjeet/PIENTALOJEN%20NIBE%20MLP%20OPAS%201420-7.pdf
Laitoin siihen nyt 6 aikaisempi arvo 7. Tarviikos tuota mut arvookin muuttaa samalla, mikä nyt on - 32?
Jos Kuopio osuu sivun 18 kartan säävyöhykkeelle 3 niin sitten tuo -32 on oikein.
Mikä vaikutus on jos siihen laittaa vaikka vyöhykkeen 2 arvon eli - 29?
Meillä näyttää toimineen molemmilla versioilla samalla lailla. Ja näköjään tehovahtikin napsahtanut päälle, siitä alhaalla lisää.
....
Näköjään vaiheen 1 kuorma ollut melkein 30A. Pitää vähän tarkastella, jos saisi jotain kuormaa pois, mutta voi olla hankalaa. Tosin kerran kaksi vuodessa ei stressaa.
Tännekin tuli ensimmäinen tuollainen infoviesteihin:
Tehovahti rajoittaa kompressoria.
Hälytysnumero: 274
Raportoitiin: 27.2.2020 18.05.09
Hävisi: 27.2.2020 18.06.12
Kompressori on rajoitettu ylikuormitettujen vaiheiden vuoksi. Tämä voi pienentää lämpöpumpun säästöjä.
Mitä tuossa käytännössä tapahtuu? Login perusteella heitti Hz -> 20, mutta ei ne olleetkaan kuin 25. Sen jälkeen homma jatkui minuutin paussin jälkeen normaalisti. Sauna oli lämpiämässä sekä kaksi lieden levyäkin, 31A maksit. Ei taida olla paljon mitään tehtävissä, paitsi tietysti noiden samassa vaiheessa olevien laitteiden käytön välttely, mutta kuinkahan moni niin oikeasti tekee...
Tännekin tuli ensimmäinen tuollainen infoviesteihin:
Tehovahti rajoittaa kompressoria.
Hälytysnumero: 274
Raportoitiin: 27.2.2020 18.05.09
Hävisi: 27.2.2020 18.06.12
Kompressori on rajoitettu ylikuormitettujen vaiheiden vuoksi. Tämä voi pienentää lämpöpumpun säästöjä.
Mitä tuossa käytännössä tapahtuu? Login perusteella heitti Hz -> 20, mutta ei ne olleetkaan kuin 25. Sen jälkeen homma jatkui minuutin paussin jälkeen normaalisti. Sauna oli lämpiämässä sekä kaksi lieden levyäkin, 31A maksit. Ei taida olla paljon mitään tehtävissä, paitsi tietysti noiden samassa vaiheessa olevien laitteiden käytön välttely, mutta kuinkahan moni niin oikeasti tekee...
Onko talon pääsulakkeen koko asetettu oikein Nibeen?
Menu: 5.1.12
Juu, on toki. Silti 31A riittää helposti. Ensimmäistä kertaa siis tämä toukokuun jälkeen.
Sivuhuomiona tai pikemminkin veikkauksena, että varmaan melko harvoin näitä asennetaan edes, ellei ole valmiina jo. Meillä sattui olemaan F470 PILP jäljiltä. Vaan kuten yllä mainittu, niin ihan nätisti vaikuttaisi toimivan.
Mikä on pääsulakkeiden koko A= ?
Added
· Possibility to be docked as a slave to a S-series product
Changes
· Supports the accessory NIBE PVT 40
· Solves a problem with cooling DM together with HPAC
· Detecting of phase order is removed in 3x230V models
· Minor adjustments of menues and texts
· Solves a problem that flow values was shown even though flow meter BF1 was not connected
· Improved control of heating medium pump GP1
· Improved control of brine pump GP2
· Power at DOT in menu 5.1.26 can be set up to 1000kW
· Improved control of heating medium pump GP1
· Improved control of brine pump GP2
Pitäsköhän tänään kokeilla... :-X
Versio 9240R2
E. Nuo kiinnostaa itseä
Snadisti kyrsii nuo tyhjät lauseet "parannettu GP1"... miksi ei voida reilusti laittaa, että "muutettu GP1:n ohjausta siten, että delta..." ?! Tietäisi mitä odottaa kun tuon laittaa.
Snadisti kyrsii nuo tyhjät lauseet "parannettu GP1"... miksi ei voida reilusti laittaa, että "muutettu GP1:n ohjausta siten, että delta..." ?! Tietäisi mitä odottaa kun tuon laittaa.
Päivitetty, noin 3 h pyörinyt ihan ok. Tehnyt lähinnä käyttövettä (saunapäivä).
Onko kiertovesipumpun toiminnassa mitään eroa vanhaan? Toki varmaan vasta päivien kuluttua näkee jotain konkreettista.
Liekkö mitään tekemistä uuden päivityksen kanssa mutta on uplink taas nurin.
Nyt tuntuu toimivan.
Mulla rupesi ton uuden version myötä vuirtausmittari näyttämään kaksinkertaista arvoa :'(
No hyötysuhde on nyt sitten mahtava.....
Testaakohan näitä softia kukaan ennekun nää lähtee maalimalle >:(
Täällä sama, virtaus kaksinkertainen päivityksen jälkeen.Onko valittu virtausmittari EMK300/310?
Onko valittu virtausmittari EMK300/310?
Kävin pumpusta katsomassa tuon energimaittarin tyypin oli nyt emk500, en vaan muista mikä se aiemmin on ollut.Googlasin EMK300 ja tuon mukaan EMK300 tulee 1255:een.
Muutin kokeeksi emk300, niin nyt näyttää virtaa järkevämmältä.
Eli, olisko käynyt niin että päivitys olis vaihtanut tuon.
Itselläni virtausmittari näyttää järkeviä, mutta Uplinkin kautta Status/Huoltotiedot väittää kv pumpun käyvän 100%, vaikka virtaus vastaa 30% nopeutta. Ja tätä 30% myös näyttää historiakäyrä... No katsotaan josko kohta pumpun käymisen jälkeen muuttuisi järkevämmäksi.
Joskus olen huomannut, että status näyttää mitä sattuu (varmaankin vanhoja tietoja). Historiakäyrä sitten näyttää samaa mitä pumpustakin katsotut arvot, eli luultavasti oikein.
Täällä on menty nyt uusimmalla ohjelmistoversiolla muutama päivä. Tätä edeltävä versio hypättiin yli.
Suurimpana erona lämmityspuolen pumpun toiminta. Tällä hetkellä pysyy aika lailla 86%, kun aikaisemmin on käyttänyt varsin pieniäkin tehoja.
Ongelmana on ollut, että yläkerran nurkkahuoneet ovat kylmemmät. Piirit on täysin auki. Tämän päivityksen myötä sisälämmöt nousivat ja tasaantuivat ja sen myötä on saanut menoveden lämpöä laskea. Nyt kokeilen menolämmön tiputusta 2c alkutilanteesta.
Lämmityspuolen dt nyt 2-3 astetta ja aikaisemmin n. 5 astetta.
Olen muutanut asetuksista arvon 47101 2 1 jo yli vuosi sitten. Tämä varmaan kannattaa pitää edelleen samalla?
Olen muutanut asetuksista arvon 47101 2 1 jo yli vuosi sitten. Tämä varmaan kannattaa pitää edelleen samalla?
Eli päivitit pari pykälää vanhemman softan tähän uusimpaan? Silloin tuo pumpun nopeuden muutos ja sisälämpötilan nousu on ihan normaalia näiden kahden uusimman softan käytöstä. Lämmönjaon pumppu oppii pikkuhiljaa (ainakin osalla pumpuista). Itsellä pyörii nyt 55% ja alkuun oli lähellä 80%.
Vouhotan taas sihdistä. Oma masiina on tosi herkkä nostamaan lämmönjakopumpun kierroksia sakan kertyessä sihtiin. Saneerauskohde, vanha varaaja jättänyt karstaa putkiin. Pumppu hakenut nyt 56%:n nopeuden veden kiertäessä meillä bufferiin.
Usko vaan, itselläni taisi oppiminen kestää kuukauden päivät ja asettui tuohon 78% tuntumaan, eli aika lailla kovemmaksi kuin pari numeroa vanhemmalla versiolla.
En jaksa tuosta stressata ja koska lattian dT on noin 2,7 - 2,8 astetta näinä pakkasöinä, niin oletan kaiken olevan ok. Vaikka Nibeen en nyt 100% luotakaan...
Juu ei nämä pakkasyön dt:t huoleta, mutta täällä etelässä ei olla kohta pakkasen puolella lainkaan ja dt nousee varmaan sinne 1-1.5C, joutuu rukaamaan käyrää reippaasti ja tuntuu vaan tyhmältä tämmöinen pitkä veivaaminen.
Miksi käyrää joutuisi tuon takia säätämään? dT 1,5 - 2 menee täälläkin kun kelit nousee plussalle ja pumppu tekee minimitehoilla (noin 2,8kW) lämpöä.
19.3. sammutti itsensä ekan kerran, vielä ei uudestaan.
Laitetaan tänne myös omat Nibe 1155 4-16 pumpun ja talon dataa kaikille nähtäväksi...
Talo Oulussa otettu käyttöön 20.12.2015
Talossa lattialämmitys 143m2 4h+keittiö, asuu 2 aikuista.
Erillinen autotalli rakennus lämmitettävä ala 19m2 sähkölämmitys (kulutus noin 1000kwh vuosi)
Huonekorkeus oh + keittiö 5.5m muut huoneet 2.6m
Maalämpö Nibe 1155 4-16kw Kaivo 160m
Asteminuutti asetus viimeinen vuosi 300
Nibe vastus lisäys asetus 600 asteminuuttia 4kW vastus asetuksella.
Lisäksi Nibe 300l käyttövesivaraaja jossa 30 putkinen tyhjiöputkikeräin.
TP-keräin tuottaa puolenvuoden käyttöveden..
Luotettavaa maalämpöpumpun omaa sähkökulutus mittausta ei ollut vielä silloin..
viimeisen 2-vuoden lukemat.. 31.12.2017 - 31.12.2019
kompressorikäynnistykset 3453kpl - 2195kpl = 1258kpl
kompressorin käyntiaika 15672h - 8682h = 6990h
kompressorin käyntiaika, lämminvesi 463h - 299h = 164h
lv, vain kompr. 2947.3kWh - 1857.9kWh = 1089,4kwh
lämmitys, ml. sis. lisäys 60358.6kWh - 33238.9kWh = 27120kwh
Kokotalon sähköenergia 36766 kWh - 21648 kwh = 15118kwh
live data... http://apulanta.dy.fi:8084/talo/
Oletteko törmänneet uusimmalla softalla kalibroinnin virhetilanteisiin? Löysin koneen kellarista hakkaamasta boottia kerta toisensa perään. Ajaa ohjelmat ylös, mutta ei osaa lähteä kalbrointiin, vaan sammuu ja lähtee boottaamaan uudelleen. Hälytyslokia oli jo ainakin taulullinen. Kertaalleen ajoi lämmönkeruupumpun kalibrointia hyvän tovin, mutta sammui lennossa.
Lopulta käyntiin ja tuntuu pelaavan moitteetta. Uusimpaan softaan päivitetty vajaa viikko tarjolletulosta.
Näyttää yhdistyvän jo vuoden ongelmitta toimineeseen muistitikkuun. Ei siedä tallennuksen aloitusta tai lopetusta. Tikku nyt ulkona ja toistaiseksi toiminut. Kiusallinen ongelma sikäli, että boottaillessaan mikään lämmitys ei toimi ja pirtti kylmenisi.
Oliko siinä nyt lattiapiirin kiertovesipumpun käynnissä jotain hämminkiä, että se pyörittää tolkuttoman isoilla kierroksilla koko ajan?
Se kovempi kierto taitaa olla ennemminkin haluttu ominaisuus kuin vika. Meillä normikierrokset on nyt vajaa 80%. En koe enää ongelmaksi. Tosin tuntuisi olevan varaa tiputellakin, koska näillä keleillä dT on vajaa 2 astetta.
180 litraa lämpötilan nosto +30 C -> +50 C.
6 kW lämmitysteholla kestää vähän alle 42 minuuttia (0,67 tuntia) ja siihen kuluu lämpöenergiaa noin 4,2 kWh.
Jos pumpun hyötysuhde, COP on lämpimälle käyttövedelle 3,0, kuluu siihen operaatioon ostosähköä noin 1,4 kWh.
Tässä ei ole mukana mitään järjestelmän häviötehoja.!
Ei kierrä kuin yhdessä kierrossa kerrallaan.
Meillä F1255-6 ja vesi riittänyt 4 hengen saunomiseen. Noista neljästä kaksi teiniä.
Onkohan jossain joku asetus mikä voisi aiheuttaa sen, että käyttövettä tehdään silloin kun sitä ei tarvitsisi tehdä?
Oon nyt kokeeksi laittanut käyttövedelle rajoiksi 40/53 astetta, mutta kone tahtoo lämmittää sitä aina lattialämmitysjakson päätteeksi, nyt kun on välillä vaan muutaman tunnin lämmitysjaksoja. Eli käyttövettä aletaan lämmittää vaikka sen lämpötila on vielä 45 astetta, koska on ollut lyhyt lattialämmitysjakso alla.
Ja jos käytetään sähkövastuksia esim 6kw kaverina niin aika on tuplat nopeempi?Onko teillä joskus loppunut lämminvesi kesken? Kone alkaa tekemään lämmintä vettä 40 asteen paikkeilla. Mielestäni vastusta ei kannata pitää käytössä. Meillä ollaan pärjätty 5 hengen perheen kanssa ilman vastusta.
Täällä mennään vakiolla 30%.
Liekkö uusimmalla softalla 40% vakio, kun en sitä mielestäni ole itse muuttanut.
No ei todellakaan näytä tuollaiselta. Minulla on neljävuotta vanha ja ihan ok. Onko sinun styroxkotelo tiivis niin ettei ilma pääse sisään? Keruuneste on hyvin kylmää ja hikoilee heti jos lämmintä huoneilmaa pääsee koteloon. Siitä sitten tulee ruostetta ja hapettumaa.
Mistä softa-versiosta päivitit tähän uusimpaan? Suurimmat muutokset tainneet tulla 8000- ja 9000-sarjan välillä.
Äh, vastaus olikin jo tuolla aiemmin. Hae tuntumaa uuteen softaan. Noiden välillä on aika suuret lähestymistapaerot.
Joo tosiaan versiosta 8539R3 hypättiin tähän uusimpaan. Noh pittää vetää villasukkaa jalkaan ja antaa koneen nyt rauhoittua. Tällä hetkellä tosiaan sisälämpötila +20.6. Lask.menolämpötila 26astetta. Menolämpötila 22astetta. Asteminuutit -147 (asetettu -180). Kiertovesipumppu hurraa 30% ”tyhjäkäyntiä”.
Pittääpä seurata mitä tapahtuu kun asteminuutit laskee tuonne -180...
Pitääpä vielä mainita. Seurasin asteminuutteja. -180 kohdalla LK-pumppu lähti ottaan kierroksia. Asteminuutit kerkesi laskea n-194 asti kun menolämpötilan noustessa 33-33astetta, kone päätti jarruttaa ja asteminuutit oli hetkessä -114. Kv-pumppu pyörii 3% paluulämpötilan ollessa 21.7 astetta.
Miksi se ei kierrätä lämpöä tupaan?
Jos sisällä ei tulisi kylmä, niin en olisi huolissaan asteminuuttien heilumisesta. Meillä oli lämmitys juuri pois, käytiin isommalla porukalla saunassa ja asteminuutit tipahtivat -312. Nyt siellä kone tekee vajaalla neljällä kilowatilla lämpöä ja kääntää käyrää ylöspäin.
Mutta teillä tilanne on äkkiseltään outo. Meillä ei KV-pumpun kierrokset mene alle 20% missään tilanteessa.
Epäilen, että lokit voisivat auttaa tarkemmassa diagnoosissa. Eli tikku kiinni ja tallennus päälle.
Meillä tosin kiertovesipumppu elää omaa elämäänsä, ja jostain syystä haluaa kierrättää vettä vauhdilla. edit, tuo 1.4. tapahtunut muutos johtunee siitä, että muutin autotallin pyyntöä pienemmäksi ja siellä menee vena kiinni useammin.
Eise tuo kotelo ihan tiivis taida olla. Pitäskö sitä koittaa vähän tiivistellä jotenki?Eristä ne keruuputket armaflex eristeellä. Nythän siinä on froteepyyhettä. Eristettä saa putkiliikkeistä. Eristeen pitää ylettyä tiukasti styroxkoteloon asti. Nämä putken läpiviennit on harvempia paikkoja kotelossa. Sivut tataa pitää paremmin.
Olisiko kokeneemmilla näistä lokeista kommentoitavaa missä mättää.
Kumma homma kun talvella ei ole tarvetta takkaa lämmittää vaan nyt kevätkelillä piti laittaa takkaan tulet :)
Koita huoltovalikosta asettaa lämpöjohtopumpun minimi niin, että lämpöä riittää. Jos 30% ei riitä niin kokeile asettaa minimiksi vaikka 40%. Itsellä riittää minimi 10%, kone haluaisi ilman rajoitusta tiputtaa johonkin 5% hujakoille.
Olisikohan jotain mennyt pumppujen kalibroinnissa pieleen tms? Ei kait Nibe sisäkierrossa pitäisi deltaa yhdeksän asteen tuntumassa? Eli jos antaisi koneelle buutin ja katsoisi mihin kierrot sitten asettuu?
...mutasihdissä ei näkynyt läpi...Tarkoittaako tuo, että mutasihdissä oli jotain likaa, joka esti läpinäkymisen?
Voisiko tuo värähtely johtua kiinni olevasta lattialämmityksen termostaatista? Ainakin meillä ne käyvät säännöllisin noin 20 min välein hetken auki kiinni ollessaankin. Sieltä pääsee aina välillä viileää vettä paluutpuolelle joka näkyy paluulämmön heiluntana ja samalla pumpun lämmitysteho ja maapiirin paluulämpötila heilahtelee. Toki voi olla jostain muustakin syystä johtuvaa.
edellinen kotelo, mikä oli venttiilin suojana ei ollut ilmatiivis, ja siitä seurasi jäämuodostus
sitä ilmatiiveyttä tulen kokeilemaan
Itse tein täyttöryhmään meneviin putkiin n. 10mm lisäkerroksen armaflexistä, niin että styroksikoteloon menevät reiät eivät ole reilusti avoinna kuten ne olivat aiemmin, vaikka armaflex sinne saakka ylsikin. Sitten vedin vielä "styroksipuolikkaiden" liitoskohtaan ihan vaan sähköteipin tapaista. En tiedä auttaako tuo oma "parannus" hirveästi, mutta ainakin tiivimpi tuli tuosta ja tarvittaessa saa helposti auki repimättä palasiksi.Tuo on hyvä parannus entiseen. :D
delta l jako
olenko ymmärtänyt oikein että tämä delta on lattian menon ja tulon delta
ja sitten tämä toinen käppyrä-lämmöjakopumppu onko sama kuin kiertovesipumppu lattiaan ?
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=7639.msg107222#msg107222
linkissä hyvää tekstiä värähtelyssä
samantapaista värähtelyä myös minulla
piikit miinukselle, tai sitten en tiedä missä paikkaa arvot otetaan
sitten putkituksesta pari sanaa
minulla kulkee maasta tuleva ja menevä putki ja lämmitysveden putket kylkikyljessä noin puoli metriä- eristeet välissä- ottaako vääriä mittaustuloksia jonnekin
onko minulla nyt kaikki ok nibessä
mutta eikö keruupumpun ja kompuran käynnit vois säätää mataliksi, minä ajattelen niin että mieluummin pienellä käynnillä kuin pätkäkäyntiä
en tiedä katsoinko oikein lepojakson-niin kuitenkin pumppu pyöri 50% vaikka asetus on 30 % ?
F1245 8kw laite kosahti ja .............
Onko 8kW ollut riittävän tehoinen?
Eli, onko se käyttänyt vastuksia?
Kiitos. Tiedot on oikein. Tosiaan kyllä vastukset on ajoittain olleet päällä, lähinnä yli -20c pakkasilla. Eihän noita päiviä useita ole. Minun lyhyellä osaamisella laite on ollut aika "tapissa" säätöjen suhteen. Ammattilainen sanoi, että ei ole meidän tiedoilla ongelmia ottaa f1255 konetta etenkään kun hintaeroa oli muutama satanen. F1245 toki olisi ns varma valinta, kun edellinen sama. Kumminkaan tuo 1255 6kw ei tomppelin laskelmien mukaan riitä eli kait sitten mennään tuolla 3-12kw. RF1255-6 konetta voi ajaa myös 8kW teholla, kun ottaa rajoittimen pois. Rajoitin on päällä käsittääkseni meluamisen vuoksi.
F1245 8kw laite kosahti ja korjauskustannukset maksaa saman verran kun uusi pumppu, eli tarkoitus vaihtaa uuteen.
Mikäs noin uudesta pumpusta kosahti ja miten korjauskustannukset voi olla noin kalliit? Uusi maksanee kuitenkin ainakin 8000 asennettuna.Kyompura veti öljyt ja kylmäaineet pihalle. Tämän lisäksi sähköissä oli jotain vikaa. Nibe ohjeisti, että koko kylmä yksikkö ja piirilevy pitäisi uusia. 4800€ oli pelkästään osien hinta, tätä ennen laitteeseen vaihdettu jo vaihtoventtiili, kiertovesipumppu ja jotain muitakin osia, eli maanantai kappale kaiketi. Toki uusi nyt hitusen kalliimmaksi tulee, mutta tässä tilanteessa kun varsinaista vian aiheuttajaa ei Nibe, LVI-asentaja, sähkäri eikä kylmäteknikko ole löytäneet (siis miksi se kompura levas) niin erotus ei merkitse nyt käytännössä mitään. Vähän huonosti muotoilin tämän tuohon ekaan viestiin.
Kyompura veti öljyt ja kylmäaineet pihalle. Tämän lisäksi sähköissä oli jotain vikaa. Nibe ohjeisti, että koko kylmä yksikkö ja piirilevy pitäisi uusia. 4800€ oli pelkästään osien hinta, tätä ennen laitteeseen vaihdettu jo vaihtoventtiili, kiertovesipumppu ja jotain muitakin osia, eli maanantai kappale kaiketi. Toki uusi nyt hitusen kalliimmaksi tulee, mutta tässä tilanteessa kun varsinaista vian aiheuttajaa ei Nibe, LVI-asentaja, sähkäri eikä kylmäteknikko ole löytäneet (siis miksi se kompura levas) niin erotus ei merkitse nyt käytännössä mitään. Vähän huonosti muotoilin tämän tuohon ekaan viestiin.
Mitäs tuonne sitten enää jää vanhaa noiden jälkeen? Saiskohan tuota korjausta kilpailutettua halvemmaksi? Varsin kalliilta kuulostaa osat!Kahdesta paikasta tarjous pyydetty ja hinta aikalailla samat. Pelkällä konpuran vaihdolla säästäisi toki aika paljon, mutta kun varmaa tietoa ei ollut toimiiko sittenkään niin ei viitsisi arpoa.
Saako laitteesta vielä luettua käyttötunnit ja käynnistykset?
Korvaako vakuutus mitään?
Kiinnostais tietää paljonko Koskiksella on käynnistyksiä ja käyttötunteja. Jokin galluppi olisi mielenkiimtoinen; kuinka monta prosenttia kompurposta hajoaa ennen 100000 käynnistyskertaa.Tunteja en muista (laite jo vaihdettu), mutta käynnistyksiä oli 78-79000, eli ei sitä luvattua 100 000.
Oletko varma että pumppu käy kun kiertoon menevä näyttää yli 30 asteista?Todennäköisestti ei. Nyt viikon aikana käynnistyksiä 15, tunnit 8 josta vesi 7.
Näillä helteillä pumpun pitäisi lopettaa lämmittäminen kokonaan jos vuorokauden keskilämpö yli 17 astetta (tehdasarvo).
Ei siellä lattioita lämmitetä, kun samaan tahtiin keruunesteen lämpö kohoaa. Eli vesi vaan kiertää lattioissa, jännän korkealla vaan tuo lämpötila pysyy. Itsellä asettuu näillä keleillä aika lailla huonelämpötilan lämpöiseksi lattiassa kiertävä vesi.Ei taida vesi kiertää lattioissa jos pumppu sammutetaan ulkolämpötilan takia. Ainakin omassa pumpussa menee myös kiertovesipumppu pois päältä.
Ei taida vesi kiertää lattioissa jos pumppu sammutetaan ulkolämpötilan takia. Ainakin omassa pumpussa menee myös kiertovesipumppu pois päältä.
Asteminuutit on nollassa.
Pumppu on kyllä lämpymässä paikassa. Varastossa joka kyllä näillä keleillä lämpenee ihan kiitettävästi.
No niin nyt on saatu pumppu tulille ja se on pyörinyt pari vrk. lattiaan ei ole mennyt vielä lämpöä, minkälaista perus säätöä olette laittaneet että pääsisi alkuun, käyrä laitoin 2 ja lämpötila +2, muut asetukset vielä alkuperäiset.
Käyrän valitseminen/säätäminen on tärkeintä ja se tulee talon ja asukkaiden mukaan.
Lämmityksen lopettamislämpötilaa ja suodatusaikaa on nähty muutellun.
Säätöihin voi "hurahtaa" vaikka kuinka syvälle, mutta oletusarvoilla ja automatiikoilla hommat hoituu varsin hyvin.
En saanut alkuun lämmitystä päälle, laitoin sitten suodatuksen 12h. ja lämmityksenpysäytyksen 20c. ja pienimmän menolämpötilan 24c. asteminuutit menivät päälle asetus -120, nämä tarvitsen pesuhuoneen takia, nyt keittiön lattia tuntui hieman lämpöisemmältä kuin ph ja säädin ph:n jakotukista esisäätöä (warmia) kierroksen isommalle mutta ei havaittavaa muutosta, säädinköhän oikeasta paikasta? Mitä tuo suodatus tarkoittaa?
Jos suodatusaikana keskilämpö laskee alle asetetun arvon, alkaa kone laskea asteminuutteja. Kun ne laskevat alle asteminuuttiasetuksen lähtee pumppu tekemään lämmintä vettä.Tässä järjestelmässä on oma pumppu lämmityskierrolle, eli se ei pysähdy, kuinkahan tämä käyttäytyy tuon puskurivaraajan veden kanssa eli kun varaajan lämpö on käytetty ja ulkona lämmintä niin kuinkahan tuo lämmitys menee?
Jos koneen mielestä ei lämmitystä tarvita, ei myöskään kiertovesipumppu pyöri eikä pesuhuoneessakaan vesi kierrä.
Jos koneen mielestä ei lämmitystä tarvita, ei myöskään kiertovesipumppu pyöri eikä pesuhuoneessakaan vesi kierrä.Täällä Niben pumppu on pyörinyt yhtämittaa vaikka lämmitys ei ole mennyt päälle lainkaan.
Mitenkä uudella versiolla kv-pumppu käyttäytynyt?
Vanha versio itsellä vielä, mutta onhan tuo mietityttänyt (kuullut KHH-kaapin luona), kun kv-pumppua ajetaan järestään 65-75% teholla ja BT2 vs. BT3 dT on vain parisen astetta. Tosin ei sikäli mitään havaintoa tuon huonoudesta, paitsi tukin ajoittainen kohina.
Täällä Niben pumppu on pyörinyt yhtämittaa vaikka lämmitys ei ole mennyt päälle lainkaan.
Onko asteminuutit nolla vai sata?Sata.
Sata.
Eli laitteen (suodatus) asetukset ovat sellaiset, että sen mielestä on lämmityskausi menossa, mutta jos lämmitys ei mene päälle niin käyrällä on estetty lämmityksen päälle meneminen. Onko muita mahdollisuuksia kuin käyrä tuohon käyttöön?Sinnepäin, tarkemmin sanoen pudotin pyyntiä kesän alkaessa reilusti, monta astetta. Vesikierron pitäminen päällä hivenen tasoittaa lämpötilaeroa liian lämpimän yläkerroksen ja muun välillä.
Jos lämmityskausi ei ole pumpun mielestä "voimassa" niin asteminuutit ovat nollassa.
Eli laitteen (suodatus) asetukset ovat sellaiset, että sen mielestä on lämmityskausi menossa, mutta jos lämmitys ei mene päälle niin käyrällä on estetty lämmityksen päälle meneminen. Onko muita mahdollisuuksia kuin käyrä tuohon käyttöön?
Jos lämmityskausi ei ole pumpun mielestä "voimassa" niin asteminuutit ovat nollassa.
Nostamalla pienintä menolämpöä saa tuon käyrän alareunan nostettua niin, että lämmittää myös silloin kun käyrän mielestä ei tarvitse. Pienimmän menolämmön voi kokeilla nostaa vaikka 25 tai 26 jos haluaa lämpöä laattalattioihin, toki sitten kannattaa huolehtia lämmityskauden ulkopuolella kaikki termostaatit kiinni.
Oletteko huomanneet eroja uusimman ja toiseksi uusimman version välillä? Entä ongelmia? Mietin tässä pitäisikö päivittää. Ilmeisesti mitään älyttömän isoja muutoksia ei ole tehty.
Uusimmasta kuvasta kysymys: kompressori kävi muutaman tunnin 20 Hz taajuudella. Eikö sitä ohjattu noin 20 min välein 30 Hz:lle? Meillä on tehnyt sellaista kaikilla softaversioilla (Nibe 16).
Minusta näyttää aika tyhmältä kompressorin taajuuden ohjaus uusimmassa kuvassa. GM laskee vauhdilla mutta sen ei anneta vaikuttaa taajuuteen ennenkuin GM=-400. Sitten raju taajuuden nosto ja kohta GM onkin nollassa. Minä tavoittelisin jatkuvaa tasaista käyntiä ja taajuuden säätöä pienin askelin siihen tapaan kuin vanhimmassa versioissa.
Latasin äsken uusimman softan mutta vielä ei ole kertynyt havaintoja. Edellisen softaversion kanssa oli sellaisia vaikeuksia, että piti ladata tuo vanhempi versio jolla käynti oli tyydyttävää. Kokeilen kuitenkin uusinta, mutta tuon kuvan perusteella en odottaisi paljon.
Meillä taas uusin softa v9240R2 toimii kuin se kuuluisa junan vessa. Nyt on menty jatkuvaa käyntiä jo reilu viikko ja asteminuutit pysyy lähellä käynnistysarvoa -140.
Pumppuna siis F1255-6 R EM ja vesi suoraan lattiaan ilman varaajaa.
Jahas, uusin R3 merkattu versio latautui juuri koneeseen. Jotain pumppujen ohjelmointia taas harjoitettu. Saas nähä vaikuttaako jotain tai mitään.
Samassa huoneessa ja runkolinjassa 1" putkea ,yläkerrassa kaksi samanlaista patteria 3/4" putkissa ja termostaatit täysin auki . Toinen huomattavan haalea , olen koittanut lämpöistä patteria kuristaa , eipä auttanut. Varaajassa on kiertovesipumppu Grundfos ALPHA1 25-40 minimikierroksilla.
Teillä kiertovesipumpun nopeus ~55%. Onko pumppu keksinyt tämä arvo itse vai onko se manuaalisesti syötetty vakioarvo?
Jahas, uusin R3 merkattu versio latautui juuri koneeseen. Jotain pumppujen ohjelmointia taas harjoitettu. Saas nähä vaikuttaako jotain tai mitään.
Samoin, katsotaan kuinka äijän käy. Itselläni kiertovesipumppu kiersi noin 80% kesät talvet. Saapa nähdä miten nyt.
Lämmönjako minimi 10 % koska...Saatko oikeasti annettua lämmönjakopumpulle miniminopeuden? Automaattiasetuksella? Asentajan ohjeen mukaan sille saa maksiminopeuden tai sitten manuaalisen. Hyvä jos onnistuu, voisin itsekin nostaa miniminopeutta, juurikin samasta syystä (tuntuu ettei aina kierrä tarpeeksi).
Saatko oikeasti annettua lämmönjakopumpulle miniminopeuden? Automaattiasetuksella? Asentajan ohjeen mukaan sille saa maksiminopeuden tai sitten manuaalisen. Hyvä jos onnistuu, voisin itsekin nostaa miniminopeutta, juurikin samasta syystä (tuntuu ettei aina kierrä tarpeeksi).
Taisi tulla päivityksen mukana tuo miniminopeuden asetus.Se olisikin hienoa. Taidan päivittää heti tänään!
Taisi tulla päivityksen mukana tuo miniminopeuden asetus.
Meinasin näppärästi asentajan ohjeesta kopioida huoltovalikon kohdan, missä tuon voi asettaa. Mutta siellä ei tosiaan miniminopeuden asetuksesta ollutkaan mitään. Aloin nyt epäilemään itseäni, niin pitää tsekata pumpusta tuo vielä kunhan kotiin pääsen, että puhunko nyt höpöjä. Mutta 99% varmuudella sen miniminopeuden pystyi asettamaan samalla tavalla kuin maksimin, koska mulla on automaatilla ja 10 % alemmas tuo nopeus ei ole mennyt.Totta se on. Huoltovalikoista löytyy nyt pumpun miniminopeus. Tarkastin asian vasta päivityksen jälkeen, joten en nyt ihan varma ole että siinäkö se ilmestyi. Siellä on erikseen nopeus odotusaikana, joten ei ole ainakaan sama. Minulla miniminopeus oli nyt 1. Varmaan prosenttia? Se kyllä sitten ihmetyttää miksi sinulla ei saa alle 10%.
Minulla miniminopeus oli nyt 1. Varmaan prosenttia? Se kyllä sitten ihmetyttää miksi sinulla ei saa alle 10%.
Totta se on. Huoltovalikoista löytyy nyt pumpun miniminopeus. Tarkastin asian vasta päivityksen jälkeen, joten en nyt ihan varma ole että siinäkö se ilmestyi. Siellä on erikseen nopeus odotusaikana, joten ei ole ainakaan sama.
Totta se on. Huoltovalikoista löytyy nyt pumpun miniminopeus. Tarkastin asian vasta päivityksen jälkeen, joten en nyt ihan varma ole että siinäkö se ilmestyi. Siellä on erikseen nopeus odotusaikana, joten ei ole ainakaan sama. Minulla miniminopeus oli nyt 1. Varmaan prosenttia? Se kyllä sitten ihmetyttää miksi sinulla ei saa alle 10%.
Totta se on. Huoltovalikoista löytyy nyt pumpun miniminopeus. Tarkastin asian vasta päivityksen jälkeen, joten en nyt ihan varma ole että siinäkö se ilmestyi. Siellä on erikseen nopeus odotusaikana, joten ei ole ainakaan sama. Minulla miniminopeus oli nyt 1. Varmaan prosenttia? Se kyllä sitten ihmetyttää miksi sinulla ei saa alle 10%.
Se olisikin hienoa. Taidan päivittää heti tänään!
Ei yhden asunnon lämmönjaossa yleensä ole linjasäätöventtiileitä, vaan tasapainotus hoidetaan patteriventtiileillä ja jakotukkien piirisäädöillä (lattialämmitys). Voi siis kokeilla kuristaa patteriventtiilin tasapainotussäädöstä linjan alkupään tai pienen lämmönluovutuksen pattereita. Idea siis olisi saada pattereihin niiden tehontarvetta vastaava virtaus. Suuritehoinen (lehtien lukumäärä ja koko) vaatii suuremman virtauksen.
Tuota voi arvioida kunkin patterin paluulämmöllä eli patterin alaosan lämpötilalla. Kurista niitä, joissa alaosa on kuumin. Tietsti niistä, joissa alaosa on kylmin pitää poistaa kaikki kuristukset. Tuossa toki oletetaan, että patterit on mitoitettu sopiviksi.
En ole edelleenkään huomannut mitään eroa vanhan ja uuden välillä. Tosin eipä ole vielä pakkasia jolloin niitä eroja ehkä voisi näkyä jos on näkyäkseen.Olihan siellä päivityssivulla se muutoslokikin nähtävillä. Mutta ei siitä oikein yksityiskohdat selvinnyt.
Voisiko minun tapauksessa vaikuttavan toi tehdas asetuksien palautus tämän, äkillisen käyttäytymisen muutoksen. En löydä asiasta netistä mitään.
Buuttaus ei vaikuta firmikseen millään tavalla. Eikä buuttaus ole sama kuin tehdasasetusten palautus vaan se täytyy tehdä erikseen.
No nyt menee sitten termit sekaisin. Boottaus=virrat kiinni ja uudestaan käyntiin? Tehdasasetusten palautus=menee firmis yms kaikki tehdastilaan?
Menikö tämä nyt näin?
No nyt menee sitten termit sekaisin. Boottaus=virrat kiinni ja uudestaan käyntiin? Tehdasasetusten palautus=menee firmis yms kaikki tehdastilaan?
Menikö tämä nyt näin?
Tuli vaan mieleen kysyä että kumpikohan on parempi copin kannalta?
1. Ajaa 2 asteen dtllä kovalla virtauksella kiertovesipumppu 100%
-
2, Ajaa 3-4 asteen dtllä pienellä virtauksella jolloin kiertovesipumppu pyörii 55%
Tehdasasetusten palautus = kaikki asetukset palautuu tehdasarvoihin mutta firmis ei muutu. Ja kaikki opittu käytös nollaantuu tod. näk. myös.
Jep. Kahdella uusimmalla firmiksellä, lämmityksessä kv-pumppu pyörii minimiä 1% eikä muutu siitä miksikään. Muutin sen huoltovalikosta 20% niin se pyöri sitten sitä eikä säätänyt mihinkään. Ajatuksena oli että auttaisko tehdasasetusten palautus tähän vaivaan.
Piti muuttaa 8539R3 firmis takas kun alkoi torppa vaan viilenemään. Viime keväänä oli sama ongelma kun yritin pärjätä uusimmalla 9-alkuisella firmiksellä
Viimeisen vuoden ajalta keskimääräinen käyntiaika ollut noin 11 h eli melkeen puolet pidempi. Uusin softa ollut noin 9 kk käytössä.
Tuli mieleen kysyä, kumpiko on parempi pumpulle autotalli rakennuksen lämmityksessä?
1. termostaatit paikallaan. Tulee pakosti katkoja lämmön kiertoon mutta etuna on ettei lämmitetä turhaan liikaa tallia.
2. Tasainen lämmön virtaus jakotukista jolloin lämpötila nousee liikaa ja ehkä kuormittaa pumppua turhaan?
Kertokeehan minkälaisia keskimääräisiä käyntiaikoja invertteri porukalla oikein on..? Eli käyttötunnit jaettuna käynnistyksillä, eikös siitä keskiarvo käynnistyksen pituudelle saada. :)
Käynnistyksiä vain n. 20 kpl loka-marraskuun aikana huijaamalla kokeilutarkoituksessa kahta Niben lämpötila-anturia.
1) Nimimerkki Siikki
2) Päiväys 8.12.2020
3) Ulkolämpötila -6,4 (keski, 6h -5,8)
4) Keruulta 3,8
5) Keruulle 0,1
6) Keruutyyppi Porakaivo 197m, 192m akt.
7) Paikkakunta Etelä-Karjala
37Hz nyt -143GM
Meillä näyttäisi keruulta-keruulle ero olevan aika tasaisesti tuossa 3,5-3,7 pinnassa kun vähän pakkasta ja kasvaa siitä sitten pakkasen kiristyessä ja on tuolla ollut yli neljänkin. Nollan pinnassa keruun delta n. 3.
Onko nuo deltat vielä ok pakkasellakin kun aletaan olla neljän kieppeillä? Pumppu asennettu toukokuussa 2019, sihdit putsattu silloin pari-kolme kertaa, eikä hienoista "limaa" lukuunottamatta juuri muuta ollut. Viimeisin putsaus syyskuussa 2019, olen merkinnyt ”puhdas”.
Millaisia deltoja täällä Niben käyttäjillä? Löytyykö muita jolla lähentelee neljää astetta? Meillä siis n. 3,7 nyt kun enemmän kaivoa kuormitettu. Tosin nyt juuri on 3,1.
Millaisia deltoja täällä Niben käyttäjillä? Löytyykö muita jolla lähentelee neljää astetta? Meillä siis n. 3,7 nyt kun enemmän kaivoa kuormitettu. Tosin nyt juuri on 3,1.Nyt liuos tulo 4,0 ja meno 0,7 eli dT 3,3. Liuospumppu 22%.
Millaisia deltoja täällä Niben käyttäjillä? Löytyykö muita jolla lähentelee neljää astetta? Meillä siis n. 3,7 nyt kun enemmän kaivoa kuormitettu. Tosin nyt juuri on 3,1.
Nyt liuos tulo 4,0 ja meno 0,7 eli dT 3,3. Liuospumppu 22%.
Hieman aikaisemmin oli liuos tulo 4,0 ja meno 1,1 eli dT 2,9. Liuospumppu 29%.
Käynyt 7 vrk yhtämittaa 20 Hz taajuudella (jos ei huomioida 30 Hz piikkejä).
Mikäs on tilanne silloin kun pumppu käy täysillä kierroksilla? 50 mm keräimellä saa silloinkin varmasti dT:n haluamakseen, mutta mikä se on ja mikä silloin on liuospumpun prosentit?Tulisi kunnon pakkanen niin voisin kertoa lukemat. Viime talvi oli niin leuto, että Nibe ei kai käynyt edes puolella teholla.
Lokia on voi avata syystä että 1. sarake (BT1) on ERR ja kai siinä on jotain muutakin pielessä koska ei ERR korvaaminen jollain lukuarvolla auttanut.
Lokissa kaksi ekaa riviä on otsikoita eli ne voit kopioida toisesta lokista.Taisi syy olla LOG.SET tikulla, poistin sen ja sitten tein uuden lokin, joka aukesi Logintutkijalla.
Jos datariveissä vikaa niin rivin voi poistaa lokista kokonaan.
Kun sää lauhtuu, koetan etsiä hystereesin ylärajan.En löytänyt hystereesin ylärajaa vaan annoin Niben pysähtyä. Seuraavassa käynnistyksessä oli lämmöntuotto jälleen minimissä (lokin jälkimmäinen osuus). Silloin F1255 (uusin softa 9240R2) "voiteli" kompressoria 20 min välein taajuudella 30 Hz, joissa >20 Hz kestää vain noin 2 min.
No nyt on tullut kokemusta uusimmasta softasta, eli käppyrässä näkyy kun kompuran hertzit kolmesti viime vuorokauden aikana tippuneet nolliin kesken käynnin ja infoviestiä tuli kolme kappaletta samasta asiasta (viimeisin):
Tiedonsiirtovirhe PCA Basen kanssa.
Hälytysnumero: 171
Raportoitiin: 21.12.2020 7.00.36
Hävisi: 21.12.2020 7.00.38
Tämä voi johtua tilapäisestä ulkoisesta häiriöstä, esim. salamasta:
Hälytys kuitataan automaattisesti.
En tiedä johtuuko nyt 100% softasta, mutta googlella löytyi jotain vuosien takaisia viestejä muiltakin kuinka softan päivityksen jälkeen tuota samaa vikakoodia pukannut ja päivitys vanhempaan softaan poisti tuollaiset hälyt. Ennen ei ole tuota vikakoodia näkyviin ilmestynyt mulla.
Kun en nyt mitään parannusta edelliseen versioon verrattuna huomannut tästä uusimmasta, niin taidan laittaa edellisen version takaisin koneeseen josko nuo ylimääräiset vikakoodit pysyisi poissa.
| Patterit | Ulkolämpö (°C) | Menolämpö (°C) | Paluulämpö (°C) | Delta T (°C) | Virtaus (l/m) | Lämpöteho (kW) |
| Vanhat | 0 | 40,5 | 35,5 | 5 | 10,5 | 3,6 |
| Uudet | 0 | 34,7 | 28,7 | 6 | 6,9 | 2,9 |
Eilen pakkaset kiristyi melkein kolmeenkymmeneen ja useamman porukan saunarundi aiheutti käyttövesiajoa, tuo taas puolestaan rommautti asteminuutit -1210. Tuolta kapusi toista tuntia antamalla 9kW vastustehoa. Viime talvena tuota ei esiintynyt, voisi johtua käyttöveden asetuksista joista poistin toiminnon "Suuri teho". Täytyy laittaa takaisin päälle.
Katsoitko mikä oli kaivolle lähtevän lämpötila saunarundien jälkeen? Ettei alkanut invertteri leikkaamaan tehoa liian kylmän lähtevän liuoksen takia ja siksi vastukset päälle?
Meillä myös eilen saunotttin neljään henkeen mutta pikku Nibe ei ollut milläskään vaikka kaivolta tuli -0,5 asteista sisään. Ei vastuksia ja asteminuutit pysyi siinä missä muutenkin, -140 nurkilla. Pakkasta oli -27 astetta.
E. Vai onko teillä käyttövesi prioriteetissa ykkösenä?
Historiastahan tuon näkee, näyttäisi käyttöveden teon jälkeen tullut korkea lauhduttimen tulolämpötila ja heti perään valvontakytkin aktiivinen, siitä kun lähti uudelleen käyntiin niin keruun lähtö kävi hetkellisesti -5,8C. Sitten kompura ajoi 102hz tunnin, tuona aikana pysyi lähtö -4,3C tasaisesti. Vastukset siis lähti isojen asteminuuteiden takia päälle.
Käyttövettä taisin priorisoida alkuun, nyt kun tuo ei tunnu loppuvan millään, voisin katsoa asetukset uudelleen läpi.
Keruu on tämän hetkisen maksimihistorian aikana ollut kylmimmillään -0,8C, kaivosta on revitty keskimäärin se +40000 kWh vuodessa lämmitykseen ja käyttöveteen.
Kaivo on aika lähellä rajaansa. Ei ole ainakaan ylimitoitettu, mutta ei pahasti alimitoitettukaan.
Harvemmin näin kylmiä kuitenkaan tulee.
Vastukset siis lähti isojen asteminuuttien takia päälle.
Ainakaan uusimmilla softilla asteminuuttien ei pitäisi muuttua käyttöveden teon aikana mihinkään. Ehkä ne romahti sitten tuon korkean lauhduttimen menon aiheuttaman huilin aikana. Historiasta näkee tuonkin.
Varmasti jostain löytyisi tämäkin tieto, ei vaan jaksa kahlata, mutta mistä mahtaa F1255 pumpusta nähdä kuinka paljon pumppu on käyttänyt sähkövastuksia?
Varmasti jostain löytyisi tämäkin tieto, ei vaan jaksa kahlata, mutta mistä mahtaa F1255 pumpusta nähdä kuinka paljon pumppu on käyttänyt sähkövastuksia?
Keruu on tämän hetkisen maksimihistorian aikana ollut kylmimmillään -0,8C, kaivosta on revitty keskimäärin se +40000 kWh vuodessa lämmitykseen ja käyttöveteen.
Aika suuri energiamäärä on kaivosta kiskottu. Meillä tehty energiaa 132 000 kWh 5 vuoden aikana eli reilu 26 000 kWh vuodessa. Meillä kaivosta tulo on ollut kylmimmillään +1 asteen luokkaa. Mihin noin paljon energiaa kuluu? Sijainti?
Eikös tuossa jää 3 v tuotettu lämpö alle 120 000 kWh eli 40 000 kWh vuodessa, jolloin kaivosta on revitty alle 30 000 kWh ja sähköllä tehty loput?
Huhtikuuhun vielä aikaa, mutta varmaan siihen paikkeille se menee.
Miten sen nyt laskenta menee, pelkkä pumpun lykkäämä lämpö lasketaan, ei siihen kulutettua sähköä? Pumppu kuluttanut nyt 30074 kWh siitä huhtikuusta 2018.
Meillä S1255 kompura kävi33HZ vaakapiiristä tuli +2,3 meno -0,8 kiertovesipumppu 54% lämmönkeruupumppu 50% tehoja otti 1190w pakkasta oli tällöin 14.1.21 -28C asteminuutit tais olla noin 125AM reserviä oli siis vielä reilusti ennen vastuksia. Toki lämmitettävää alaa ei pienessä OKTtalossa ole toki patteritaloon meni tuolloin menolämpötila +51,3c
Lattialämmityksen kanssa pitäisi asteminuutit olla ilmeisesti -120. Meillä on oletuksella -60. Pitäisikö tuota muuttaa? Pumppu on käynyt syksystä lähtien yhtä mittaa eikä käyttänyt vastuksia koko aikana. Huomasin että tekee myös legionella poiston ilman vastusta kun ajastin sen päivälle. Vastusten käyttö estetty ja lisätaajuudet sallittu mutta ei koskaan käynyt yli 79HZ taajuudella. Kannattaisiko vastusten käyttö sallia vai onko sillä väliä jos kompressorin tehot riittää? Kyseessä siis F1255-6 malli. Käynnistykset koko aikana 2200 kpl ja pumppu ollut käytössä nyt 19 kuukautta.
Jännä kyllä tuo kiertovesipumpun käytös. :-\
Pumppu on pyörinyt noin puolitoista vuotta tasaisesti 54...55% nopeudella poislukien tietenkin käyttövesijaksot.
Laite buuttasi itsensä jostain syystä kolme yötä sitten puolilta öin ja sen jälkeen kiertovesipumpun kierrokset alkoivat laskea pikkuhiljaa.
Nyt mennään 37%. Saa nähdä mihin päädytään.
Tiedä sitten buuttaako pumppu itsestään esim. puolelta öin jos netti yhteys ei ole sen mielestä kunnossa...
Ei ole pumppu liitetty nettiin eikä ole boottaillut itsestään. Viime kesänä käynnistynyt viimeksi kun vaihdettiin taloon sähkömittari. Jokin siis boottaa pumpun etänä kun liitetty nettiin?
Täällä on 1G valokuitunetin päässä paljon (25) laitteita pumpun lisäksi.Täällä buuttasi viime keväänä kolme kertaa lyhyen ajan sisällä. Sitten irrotin nettipiuhan. Sen jälkeen ei ole bootannut. Kuulostaa oudolta että nettiyhteyden häiriöt tms. aiheuttaisivat resetin.
Mikään muu laite ei ilmaise mitenkään mitään, kun pumput on bootanneet.
Eli ei johdu netin ongelmista bootit täällä.
Nibe joko boottaa niitä tarkoituksellisesti, tai pumput itse =softavika, boottailee itseään.
Esim. joku bufferi tulee täyteen = väärin koodattu softa, tjsp.
Tervehdys,
Täällä Jämä Star Inverter 16 (o.s. Nibe F1155-16) ollut käynnissä helmikuusta 2019 ja melkein alusta asti ollut netissä kiinni (myUpway...). Nettiliittymä on 100M kuitu. Nettiyhteys - tai siis ainakin yhteys pumpun ja tuon myUpwayn välillä - toisinaan tökkii mutta ei pumppu kyllä itsekseen ole koskaan bootannut - ainakaan niin että olisin huomannut.
Niin minäkin luulin, mutta sitten katsoin historiaa ja sieltä löytyi muutama keskiyön buutti. Tosin nyt monta kuukautta menty ilman.
Niin minäkin luulin, mutta sitten katsoin historiaa ja sieltä löytyi muutama keskiyön buutti. Tosin nyt monta kuukautta menty ilman.
Kuka laittaa Nibelle kyselyä, miksi koneet boottaa keskiyöllä ?
On kysytty jo joskus ja vastaus oli etteivät buuttaile etänä...
Useiden koneiden logit todistaa, ett JOKIN ASIA boottailee koneita keskiyöllä.Pitääkö kysyä? Minulle on aikakin ihan sama. Jos se haluaa niin tehdä, niin tehkööt. Kunhan käynnistyy ja toimii.
Pitää kysyä siis tuollalailla !
Pitääkö kysyä? Minulle on aikakin ihan sama. Jos se haluaa niin tehdä, niin tehkööt. Kunhan käynnistyy ja toimii.
Ei ainakaan täällä. Oli tuossa aiemmin syksyllä ja välillä nyt loppuvuodestakin isoja ongelmia netin kanssa ja jostain syystä teknisessä tilassa oleva toistin ei enää palauttanut nettiyhteyttä kun se asuintilojen puolella olevaan 4G-modeemiin palasi. Siihen aikaan ei kone tehnyt bootteja, ainoastaan tuli ilmoitus sähköpostiin, että pumppuun ei ole saatu yhteyttä.
Näin meillä nyt viime päivinä:
23.1.2021 8.52.00 käynnistyy
20.1.2021 0.02.42 käynnistyy
Varmaksi tiedä mutta liittyy varmaankin jotenkin serverin kanssa keskusteluun nämä bootit. Sulautettu softa kippaa nurin jonkun viestin kanssa tjsp. Meillä näköjään myös bootit samoina päivinä. Hyvä tuuri jos samaan aikaan paikallista verkkomurhetta...
Täällä myös käynnistyksiä:
3.2 02.09
1.2 16.15
30.1 16.04
24.1 21.27
21.1 9.40
Latasin äsken uusimman softan mutta vielä ei ole kertynyt havaintoja. Edellisen softaversion kanssa oli sellaisia vaikeuksia, että piti ladata tuo vanhempi versio jolla käynti oli tyydyttävää. Kokeilen kuitenkin uusinta, mutta tuon kuvan perusteella en odottaisi paljon.
Otin kuvakaappauksen lähinnä kompuran kierroksista uudella r3 ja vanhalla r2 firmiksellä, mielestäni pumppu on pyörinyt hieman epätasaisemmin kuin ennen, ajattelin alkuun että se johtuu ilma ongelmista kun puhdistin sihdit ja vaihdoin softan samaan aikaan, mutta nyt on menty kuukausi ja ilmaus ongelmia ei ole ollut. Onko muut huomanneet samoja oireita? Liittyisikö tuohon uuteen ohjelmaan?
Koskaan ennen liuospumppu ei ole käynyt 100%. Taajuus oli silloin suurimmillaan 68 Hz. Liuos tulo +2,4, meno -1,3 C.
Tämä ei ollut tasaisen käynnin tilanne vaan muutostilanne joka kesti tunnin verran.
Tarkoittaako tämä sitä, että siinä vaiheilla on max. taajuus mihin tämä kaivo + Nibe yltää? F1255 liuospumppu on rajoite 283 m kaivossa vaikka on 50 mm keräinputki?
Koskaan ennen liuospumppu ei ole käynyt 100%. Taajuus oli silloin suurimmillaan 68 Hz. Liuos tulo +2,4, meno -1,3 C.
Arvaan: Tuskin? Mikä oli keruun dT? Mulla ainakin on S1255 ajellut toistaiseksi kovimmillaan 102Hz vaikka on liuospumppu tapissa ja dT karkaa tuossa vaiheessa johonkin 4-4,5 asteeseen. Palautuu toki kun tehontarve vähenee.
Tehoa toki lähtee enemmän kun nostaa dT mutta optimi dT on kai noin 3. Jos pumppu ei rajoittaisi, siinä dT kai pidettäisi?Tehon kaavassa on molemmat dT ja virtaus eli jos dT kasvaa niin virtaus pienenee, eli ei dT:n nostolla tehoa saa nostettua...
Jos dT olisi esim. 5, lähtisi tehoa kai 5/3,7 = 1,35 kertaisesti. Ei taida tämä päästä silloin vielä 100 Hz:iin?
S1255 pumppu voi olla tehokkaampi, siitä oli jossain juttua.
Ei meillä ole vielä tarvinnut noin isoa taajuutta (68 Hz). Eilen oli jätättänyt AM paljon ja alkoi ajamaan niitä kiinni.
Lepotauon jälkeen laitoin pyynnin -1 ja AM asetukset -300/1000. Kävi minimiteholla kunnes -560 kohdalla nostin pyynnin 0.
Sitten nosti taajuutta vähitellen 68 Hz max. ja AM -300 paikkeille.
Tuossa tilanteessa muuten näki miten PI säätimen I-tekijä ohjasi taajuuden isoksi. Menolämpötila oli monta astetta yli lasketun. P-tekijä siis olisi ohjannut taajuutta alaspäin mutta I-tekijä vaikutti enemmän ja ohjasi ylöspäin.
Tehon kaavassa on molemmat dT ja virtaus eli jos dT kasvaa niin virtaus pienenee, eli ei dT:n nostolla tehoa saa nostettua...
Minkä pyynnin asetit -1 ja sitten 0?
Yritin saada selkoo tuosta loppuosasta viestiä...
Miksi virtaus pienenisi?Ehkä ymmärsin/ilmaisin väärin...taidetaan puhua samasta asiasta eri kautta, ;) kvp:n raja tuli vastaan eli ei pysty nostamaan virtausta semmoseksi kuin haluaisi ja siitä seuraa dT kasvaa>>>sitä kautta joo keruun teho kasvaa.
Eilen pudotin pyyntiä 1 pykälän kohdassa Sisäilmasto/Lämpötila, jonka jälkeen Nibe käynnistyi minimiteholle ja jatkoi tällä teholla kymmenkunta tuntia. Antoi AM valua -560. Tässä vaiheessa tuntui että laitanpa lämpöä ylöspäin yhden pykälän. Sen jälkeen otti isolla tehoilla kiinni asteminuutit -300.
Ehkä ymmärsin/ilmaisin väärin...taidetaan puhua samasta asiasta eri kautta, ;) kvp:n raja tuli vastaan eli ei pysty nostamaan virtausta semmoseksi kuin haluaisi ja siitä seuraa dT kasvaa>>>sitä kautta joo keruun teho kasvaa.Enpä tiedä puhutaanko samasta, liuospumpusta. Se näyttää täällä pyörineen max 100%. EN tiedä miten Nibe säätää siinä dT mutta se pyrkii kai noin dT=3 arvoon. Jos virtausta ei enää voi lisätä , niin Nibe ottaa enemmän tehoa säätämällä isomman dT, vai?
Ookei, eli sinulla on joku huoneanturi systeemissä, vai?
Millä tarkkudella tuota voi pyytää, varmaankin 0.1ºC pykälissä!?
Meillä kahden kaivon tilanteessa liuospumppu saavuttaa 100%:n rajan kun taajuus on 62 Hz (ohjelmistoversiolla 9172R2). Tämän jälkeen keruudelta alkaa luonnollisesti kasvamaan normaalista reilusta 3 asteesta. Eipähän tuossa tilanteessa montaa kertaa olla oltu, mutta olenpahan huomannut...Meillä taajuus 40 Hz pinnassa ja pumppu 56% kun pakkasta 23 C joten varaa on vielä. Liuos tulo 2,0, meno -1,5.
Meillä taajuus 40 Hz pinnassa ja pumppu 56% kun pakkasta 23 C joten varaa on vielä. Liuos tulo 2,0, meno -1,5.
Tuo 68 Hz / 100% raja on kuitenkin kiinnostava tieto Niben pumpun toiminnasta 50 mm keräimellä.
Meillä 260m kaivo 45mm Turbo kollektorilla (+~18m vaakavetoa 50mm putkella).Yritin verrata tuota omaan vastaavaan; rakennus näyttää vievän hieman enemmän (46 vs. 40 Hz) mutta pumppu on samoissa (59 vs. 56%). Joskus jopa 102 Hz / 100%. Turbo 45 mm vaikuttaa varsin hyvältä verrattuna 50 mm keräimeen.
Noin -19 asteen pakkasella:
* sisällä noin +22
* kompura 46Hz
* keruupumppu 59%
* kaivolta +1,2
* kaivolle -2,0
Ikuvanhalla 8539R4 (17.1.2019) softalla joka minulla oli vielä noin kuukaisi sitten kompuran Hz-kontrolli oli sitä myöten laiskaa ja toisaalta laitteiston ensimmäinen eli viime "talvi" niin leuto, että mitään isoja Hertsejä ei nähnyt koskaan. Mutta nyt tällä uusimmalla softalla (9240R3) käytös on aika toisenlaista. Kun LKV jakson aikana kerääntyy asteminuuttivelkaa, niin takaisin lämpöjohtopuolelle palattuaan pumppu lyö nyt kunnolla löylyä kehiin - vähänkin kovemmalla pakkasella aina maksimiin eli 102Hz:iin saakka. Silloin keruu/kaivo putoaa minulle kunnolla kelkasta, eli vaikka liuospumppu on 100%:lla dT menee jopa yli 5:teen. Kaivolta tulee alle +1 ja takaisin kaivolle sitten jopa jotain alle -4,5 asteista. Mutta tuota ei koskaan kestä kuin jotain 20 minuuttia kun sitten jo lämpöjohdon menoveden lämpötila saavuttaa lasketun, asteminuuttivelka kääntyy laskuun ja kompura jarruttaa yhtä rivakasti kuin oli kiihdyttänytkin. Liuospumppu seuraa perässä pienellä viiveellä ja dT niinikään kääntyy laskuun. Menee sitten hetkeksi "yli" eli dT jonnekin noin 2,5:een kunnes tasoittuu taas steady state tilaan jossa dT siis jossain 3,0;n ja 3,5;n välillä (kuten yllä listaamissani lukemissa). Eli ei pääse näkemään minne tuo dT oikein asettuisi jos 102Hz:llä/100%:lla ajettaisiin pidempään...
Gobi - Miten sulla on tuo Jäspi GTV 500 Hybrid kytketty varaajalliseen maalämpöpumppuun? Lähinnä kiinnostaa se miten käyttövesi lämmitetään kun varaajassakin on kaksi käyttövesikierukkaa ja MLP:ssa käyttövesisäiliö... Onko GTV 500:n vain lämmityspuolen käytössä vai miten se on kytketty MLP:hen?
Viestissä 1076 taitaa olla se nykyinen kytkentä:Sullahan on tuossa kuvan mukaan pari sulkua tuon GTV kirukka ohitukseen, avaa GTV sulku kokonaan ja säädä ohitus-sululla määrä joka menee kierukoitten kautta, jos ohitus on kokonaan auki niin tuskin paljon hakee kierukoitten kautta?
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5402.msg117954#msg117954
Varaajasta kytketty molemmat kierukat käyttöveden esilämmitykseen, mutta se ei ole käytössä. Romahduttaa varaajan lämpötilan jos käyttövettä juoksee paljon. Tarkoitus olisi lisätä säädettävä sekoitusventtiili ylemmän kierukan jälkeen, pystyisi säätämään esilämmityksen määrää.
Ihan hyvin riittää käyttövesi ilman esilämmitystä, eli vähän turhaan tuli tuo GTV hankittua, tosin hankintahinta oli pieni osa projektia. On nyt kytkentävaroja tulevaisuutta ajatellen.
Sullahan on tuossa kuvan mukaan pari sulkua tuon GTV kirukka ohitukseen, avaa GTV sulku kokonaan ja säädä ohitus-sululla määrä joka menee kierukoitten kautta, jos ohitus on kokonaan auki niin tuskin paljon hakee kierukoitten kautta?
Tai sitten ohitus kokonaan auki ja kierukkasululla annostelet sinne menevää määrää...
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=5427.0;attach=9435;image)
Kiitos kaaviosta ja vastauksesta, Gobi.
Itselle nyt tulossa todennäköisesti samanlainen setti, mutta GTV Hybrid 500 toimisi paitsi lattialämmityspiirin puskurivaraajana niin myös käyttöveden esilämmittäjänä molemmilla kierukoilla. Koska rinnalle jää vanha puukattila, jolla pahimpina pakkaspäivinä poltettaisiin omaa 'ilmaista' puutavaraa niin GTV Hybridin lämpötila voi nousta yli 90 asteen. Tällöin sekoitusventtiilillä varmistettaisiin, ettei MLP:hen mene yli 50 asteista 'kylmää' vettä ja joka tapauksessa kylmä vesi kulkisi kahden kierukan kautta esilämmitettynä lattialämmityksen vedellä. Lattialämmityspiiriin toki myös lämmönsäädin. Lämpimän veden kierto kellokytkemillä vain MLP:n vesisäiliöön. Kytkentä siis hieman erilainen.
Näin lisättäisiin lämpimän veden tuottoa, jotta lämmintä vettä riittää myös poreammeeseen ilman erillistä sähkövastuksellista lisävaraajaa.
Onko kellään näin kytkettyä järjestelmää toiminnassa?
Kiitos kaaviosta ja vastauksesta, Gobi.
Itselle nyt tulossa todennäköisesti samanlainen setti, mutta GTV Hybrid 500 toimisi paitsi lattialämmityspiirin puskurivaraajana niin myös käyttöveden esilämmittäjänä molemmilla kierukoilla. Koska rinnalle jää vanha puukattila, jolla pahimpina pakkaspäivinä poltettaisiin omaa 'ilmaista' puutavaraa niin GTV Hybridin lämpötila voi nousta yli 90 asteen. Tällöin sekoitusventtiilillä varmistettaisiin, ettei MLP:hen mene yli 50 asteista 'kylmää' vettä ja joka tapauksessa kylmä vesi kulkisi kahden kierukan kautta esilämmitettynä lattialämmityksen vedellä. Lattialämmityspiiriin toki myös lämmönsäädin. Lämpimän veden kierto kellokytkemillä vain MLP:n vesisäiliöön. Kytkentä siis hieman erilainen.
Näin lisättäisiin lämpimän veden tuottoa, jotta lämmintä vettä riittää myös poreammeeseen ilman erillistä sähkövastuksellista lisävaraajaa.
Onko kellään näin kytkettyä järjestelmää toiminnassa?
Meillä on juuri näin systeemi kytketty,molemmat kierukat on käyttöveden esilämmityskäytössä juuri tuon kuvan tapaan.
Talossa on patterilämmitys ja lämmitysverkon varaaja on 1250l ja käyttövesivaraaja 160l.
Jos puukattilalla nostaa ison varaajan lämpöä korkeammaksi niin termostaattinen sekoitusventtiili pitää käyttöveden esilämmityksen enintään 55 asteisena ja varmaan hiukan nostaa käyttövesivaraajan lämpötilaa hieman kun kuumaa vettä lasketaan.
Kyllä meilläkin ison varaajan lämpötila notkahtaa suihkun käytöstä yleensä niin paljon että kompressori käynnistyy silloin kun ison varaajan lämpötila on lämpökäyrän asetusalueella.
Kummastelen tässä kahta asiaa NIBE F1255. Asennettu 3/2020.
Lämmin vesi meinaa loppu, jos 2 aikuista + 2 lasta käy peräjälkeen suihkussa. Tätä on säädetty urakoitsijan kanssa pariinkin otteeseen.
Liitteenä kuvia.
Toinen juttu mitä pähkään on sähkön kulutus. Tuntuu oudota, että ok-talossa menee 200 - 280eur/kk sähkölaskuun talvikuukausina. Väkisin tulee mieleen mittailla, mihin tuo sähkö oikein kuluu. Onko mitää helppoa tapaa todeta maalämpöpumpun sähkönkulutusta?
Vai johtuuko sähkön kulutus tuosta käyttöveden korkeammasta asetuksesta? Käyttäkö pumppu enemmän sähköä lämmittämiseen kun korkeampi lämpötila?
Turhan usein tekee käyttövettä, onko talossa käyttöveden kierto? Yön ajaksi voit ohjelmoida käyttöveden teon kokonaan pois tai alemmalle Säästö-tasolle, tarpeen mukaan toki. Minulla on pois kokonaan välillä 00-06 välisen ajan.
Ja olisko vielä joku rättipatteri käyttöveden kierrossa...
Meillä kahden hengen taloudessa tehdään vettä 3-4 kertaa vuorokaudessa.
Kummastelen tässä kahta asiaa NIBE F1255. Asennettu 3/2020.Laskin viestin trendeistä suuruusluokan KV-varaajan yöaikaiselle jäähtymiselle, jolloin ei näyttäisi olevan KV-käyttöä.
Lämmin vesi meinaa loppu, jos 2 aikuista + 2 lasta käy peräjälkeen suihkussa. Tätä on säädetty urakoitsijan kanssa pariinkin otteeseen.
Liitteenä kuvia.
Toinen juttu mitä pähkään on sähkön kulutus. Tuntuu oudota, että ok-talossa menee 200 - 280eur/kk sähkölaskuun talvikuukausina. Väkisin tulee mieleen mittailla, mihin tuo sähkö oikein kuluu. Onko mitää helppoa tapaa todeta maalämpöpumpun sähkönkulutusta?
Vai johtuuko sähkön kulutus tuosta käyttöveden korkeammasta asetuksesta? Käyttäkö pumppu enemmän sähköä lämmittämiseen kun korkeampi lämpötila?
Turhan usein tekee käyttövettä, onko talossa käyttöveden kierto? Yön ajaksi voit ohjelmoida käyttöveden teon kokonaan pois tai alemmalle Säästö-tasolle, tarpeen mukaan toki. Minulla on pois kokonaan välillä 00-06 välisen ajan.
Tulee niin nopeasti alas, että saattaa olla enemminkin kuin rättipatteri. Onhan foorumilla tullut vastaan käyttövesikiertoon kytkettyjä lattialämmityksiä, uima-altaita jne.- lattialämmitys on, kyllä. Tarkoittaako käyttövesikiertoon kytketty, että olisi väärin?
Kulutuksen arviointiin pitäisi tietysti saada tiedot miten paljon energiaa Nibe on tuottanut ja miten paljon vastuksia on käytetty.
En ole ammattilainen, mitä tarkkaan ottaen käyttöveden kierto meinaa?
Käyttöveden ohjelmointi yöksi pois -> kiitos, hyvä neuvo! :) Onko tähän yksiselitteistä ohjetta?
Rättipattereita ei ole ( jos tarkoitatte kuivaustelineitä joita vedellä lämmitetään ).
- lattialämmitys on, kyllä. Tarkoittaako käyttövesikiertoon kytketty, että olisi väärin?
Käyttöveden kierrossa kierrätetään lämmintä käyttövettä koko ajan tai kellon mukaan, mahdollistaa pitemmillä putkivedoilla lämpimän veden tulon heti hanasta vrt. avaat hanan kuumalle ja juoksutat 30 sekuntia että saat lämmintä vettä.
Ohjelmointi löytyy suoraan pumpun valikosta, ensin Käyttövesi ja sieltä Ohjelmointi. Voit ohjelmoida viikonpäivä kerrallaan tai ylimmäistä saraketta käyttäen saman ohjelman kaikille päiville.
Jes, eli käyttöveden kierrätystoiminto on käytössä. Sitä ohjaa erillinen laite, mutta sen sähkön kulutus asentajan mukaan pienehkö?!: (20w). ennen tuon laitteen kytkemistä oli juurikin noin että 30sek sai valuttaa vettä saadakseen lämmintä vettä.
Se pumppu itsessään ei sähköä paljoa vie, mutta kierrätettäessä vettä siitä häviää lämpöä matkalla putken pinnan ja eristeiden läpi. Tuota kadonnutta lämpöä joudutaan aina palauttamaan tekemällä uutta käyttövettä, sen takia käyttövettä tehdään usein ja siinä menee sähköä.Ei se käyttöveden kierron hukkalämpö kaikki hukkaan mene vaan suuri osa siitä menee talon lämmirykseen.
- lattialämmitys on, kyllä. Tarkoittaako käyttövesikiertoon kytketty, että olisi väärin?Väärin ja väärin. Ei ole lämpöpumpun kannalta alkuunkaan optimaalista, että käyttövedellä lämmitetään. Se johtaa suurempaan sähkönkulutukseen ja heikentää myö käyttöveden riittävyyttä. Tuntuu myös herkästi johtavan vastusten käyttöön, jolloin sähköä todella menee reilusti.
Ei se käyttöveden kierron hukkalämpö kaikki hukkaan mene vaan suuri osa siitä menee talon lämmirykseen.
On vaan epätaloudellista käyttää käyttövettä talon lämmitykseen.
Testaa KV-kierron vaikutusta KV-säiliön lämpötilojen käyttäytymiseen.
- Pysäytä ensi yöksi kierto
- Tulosta huomenna samat trendit, mitkä olivat aloitusviestissäsi.
ATS
Laskin viestin trendeistä suuruusluokan KV-varaajan yöaikaiselle jäähtymiselle, jolloin ei näyttäisi olevan KV-käyttöä.29.3.2021 trendien mukaan laskettu hukkateho oli 0,69 kW (kahdella desimaalilla)
Eli KV:n hukkakulutus
- Jatkuva hukkateho = 0,7 kW = 17 kWh/vrk = 6000 kWh/v
Tämän tekemiseen tarvitaan sähköä (COP 3,0)
- 5,5 kWh/vrk = 2000 kWh/v
ATS
Meillä yön aikana 23-06 lämpimän veden lämpötila tippuu noin 2 astetta. Joten jos tuossa on kierto seis yöllä, niin sitten on varaaja ilman eristeitä vai olisikohan lämpimässä vedessä vuoto? Kulmakerroin tuossa käyrässä on kuitenkin tasan sama kuin päivälläkin.
Toisaalta tuntuu myös oudolta, että pumppu yöllä päästää veden lämpötilan laskemaan noin alas, mutta ei päivällä.
Ja vielä outoa on se, että aina kun vettä käytetään, niin lämpötilat romahtavat. Ei kait koko perhe aina yhdessä käy suihkussa ja kyvyssä? Tai sitten otokset vain ovat sopivat ja tuossa on jostain syystä tunti valutettu kuumaa vettä.
Liittessä kahden hengen taloudessa kaksi päivää. Mukana yksi saunominen johon kuului alkusuihkut, pesut ja vaimolla kaksi erillistä suihkukertaa. Veden lämmöt pysyivät silti 38 asteen yläpuolella.
Meillä prioriteetit 30/30. Tuossa taitaa olla samat.
Meillä yön aikana 23-06 lämpimän veden lämpötila tippuu noin 2 astetta.Tuolla tiedolla ja samalla kaavalla laskien:
Meillä sama ongelma ko. Niben pumpun kanssa --> lämmin vesi ei riittänyt kahdelle aikuselle ja kahdelle lapselle. Ongelmat alkoivat noin vuosi asennuksesta. En sitten tiedä oliko syy uusimmassa firmiksessä jonka asentelin kun se julkaistiin marraskuussa?
Olin asiasta Niben tukeen yhteydessä ja he pyysivät logit useammalta päivältä --> heidän mielestään pumppu toimii logien mukaan täydellisesti vaikka kyykkäsi lämpimänveden tuotanto ja kesti kauan aikaa ennen kuin alkoi tekemään lisää lämmintä vettä.
Seuraavat ohjeet/ säädöt sain Nibeltä jotka sitten pumppuun laittelin:
- Valikossa 5.1.1 kannattaa valita ”korkea teho” käyttövesilatauksella, niin tekee vähän nopeammin lisää lämmintä vettä.
- Valikossa 4.9.1 kannattaa muuttaa ”käyttöpriorisointi” niin että lämmitykselle olisi lyhyempi jakso esim. 10min. ja käyttövedelle pidempi jakso esim. 2h.
Nyt ei ole lämminvesi kertaakaan loppunut kesken.
Jos lämmitys on tarpeeksi varaavaa sorttia, kannattaa kokeilla laittaa lämmityksen prioriteetiksi 0 ja kv vaikka 60 (tuolla ei pitäisi tässä olla väliä kunhan on muu kuin 0). Nyt käyttövettä lämmitetään aina kun tarvetta ja niin pitkään kuin tarvetta. Lämmitystä sitten muuten normaalisti jos ei ole kv tarvetta. Mulla ollut yli vuoden noin eikä ole edes -30 pakkasilla ollut mitään ongelmaa betonivalussa olevan lattialämmpn kanssa.
Tuossa tuli aiemmissa kommenteissa hyviä ajatuksia, siitä tuli mieleen josko se kiertovesipumppu on tosiaan ihan itsenäisenä siellä pumppailemassa jolloin häviöt on suuret ja prioriteettiasetuksen takia pumpulla ei vain ole aikaa sitä häviötä+suihkutteluvesiä lämmittää ja lämmin käyttövesi loppuu kesken.
Ihan ekana kannattaisi varmistaa tuo kiertopumpun ohjaus ja sitten kokeilla tuota lämmityksen prioriteetin nollausta.
Eihän näin pientä Nibeä ole olemassakaan että KV:n lämmitysteho on vain 3,6 kW ???????
Ainahan se käyttövesikiertopumppu on ulkoinen, mutta mistä se saa sähkönsä on se oleellinen kysymys. Jos se on kytketty F1255:een ja vielä juuri ko. pumpulle tarkoitettuun syöttöön, olisi pitänyt näkyä muutos.
Kokeile nyt sammuttaa kierto, niin nähdään millainen vaikutus sillä on.
Lähtötiedot koko systeemistä ovat niin vajavaiset että arvauksin tässä on pakko mennä.Minä voin jakaa koko systeemin helposti, mutta en julkisesti :) Oisko LVIS kuvat vai mitkä?
ATS
Minä voin jakaa koko systeemin helposti, mutta en julkisesti :) Oisko LVIS kuvat vai mitkä?Vain tällaista yleistä tietoa, esim:
Vain tällaista yleistä tietoa, esim:
Pumppu : NIBE
-merkki F1255-12 REM
-tyyppi
-teho 3-12kW
-invertteri/on
-keruu kaivo/vaakakeruu : keruukaivio 230m
Talo
-paikkakunta, Oulu
-rakennusvuosi. 2019
-maalämpö asennettu 2019
-pinta-ala 200m2
-lämmitys patterit/lattia : lattialämmitys, ei pattereita
-kuinka pitkän lenkin käyttöveden kierto tekee :
Jotain muuta mitä pitäisi ottaa huomioon
Nyt kun kierto on seis niin mittaa kauimmaisesta vesipisteestä kuinka monta litraa vettä pitää vauttaa että tulee lämmintä
Mitataanko sekunneissa ja muutetaan litroiksi vai miten? :)
ATS
Mittaa ämpäriin ja ota aikaa niin saat molemmat, mutta tilavuus se lähinnä kiinnostava tuossa on.
200 m2 uudessa talossa nuo 200-280 €/kk sähkölaskut kuulostavat kovin paljolta, tosin niin kuulostaa 12 kW pumppukin. Hirsitalo? No eihän tuo Nibe voi kompuralla viedä lattialämmitystalossa yli 3 kW, josta tulee kuukaudessa 2200 kWh. Se riittäisi tietysti tuohon sähkölaskuun käyttösähkön kanssa, mutta ei 2019 200 m2 talo voi vaatia 12 kW tehoa edes mitoituslämpötilassa ja ei Oulussa niin kylmiä kuukausia ole ollut.
Sähköä menee varmasti muuta kautta reilusti. Joko Nibe käyttää vastuksia tai sitten IV-koneen jälkilämmitys. Tai sitten teillä on varsin suuri käyttösähkö. Paljonkos sähköä menee kesällä?
210 m2 puutalo 2019 lakien mukaan tehtynä ja varmaankin joku kunnollinen LTO ei pitäisi vaatia läheskään 12 kW tehoa. Jotain on pahasti pielessä, jos sähköä menee 280 €/kk ellei käyttösähköä ole puolet.
230 m kaivo kuulostaa matalalta 12 kW koneelle Oulussa, mutta ei uudelle 210 m2 talolle. Katso myös kaivon meno ja paluu.
Melkein minuutin odotus on oudon pitkä. 18x2,5 PEX pitäisi riittää hienosti 16 m vetoon, jolloin vettä putkessa reilut 2 litraa. Virtaamasta riuppuen pitäisi riittää 10-20 s odotus. Ilmeisesti putki on isompaa ja ehkä vielä kierrosta puuttuu se takaisku eli vettä tulee kahta reittiä.
Jotain on myös hyvin outoa, että 16 m kiertoon saa menemään 800 W tehon. Missä putket menee? Onko ne edes suojaputkessa?
Minulla ei Nibea ole, joten joku muu saa kertoa mistä valikosta löytyy kulutustiedot. Etkö jo kertonut löytäneesi valikon?
Sähkön kokonaiskulutus, tässä esimerkkejä vuodelta 2020. Tämä Oulun Energian palvelusta, josta saa sähkön kokonaiskulutuksen.On nuo aikamoisia kulutuslukemia...koittaisin nyt elellä muutaman päivän (viikko) ilman kiertoa ja katsoa sitten verkkoyhtiön vrk/tunti-palkeista vaikutuksen!
Valittu jakso (01.04.2020 - 30.04.2020) - Tarkastelujaksolla 1740 kWh
Valittu jakso (01.05.2020 - 31.05.2020) - Tarkastelujaksolla 1303 kWh
Valittu jakso (01.06.2020 - 30.06.2020) - Tarkastelujaksolla 870 kWh
Valittu jakso (01.07.2020 - 30.07.2020) - Tarkastelujaksolla 910 kWh
Valittu jakso (01.08.2020 - 31.08.2020) - Tarkastelujaksolla 1066 kWh
Valittu jakso (01.09.2020 - 30.09.2020) - Tarkastelujaksolla 1323 kWh
Valittu jakso (01.10.2020 - 31.10.2020) - Tarkastelujaksolla 1502 kWh
Valittu jakso (01.11.2020 - 30.11.2020) - Tarkastelujaksolla 1831 kWh
Valittu jakso (01.12.2020 - 31.12.2020) - Tarkastelujaksolla 2051 kWh
Valittu jakso (01.01.2021 - 31.01.2021) - Tarkastelujaksolla 2630 kWh
Valittu jakso (01.02.2021 - 28.02.2021) - Tarkastelujaksolla 2540 kWh
Valittu jakso (01.03.2021 - 31.03.2021) - Tarkastelujaksolla 2061 kWh
Tässä kohden alkaa aina käyrä nousemaan( *****uskäyrä ) kun katsoo sähkön myynti ja siirtohintoja...
Kaivon meno ja paluu - mitä tästä pitäisi katsoa?
Käyttövesiputkien reitti löytyy LVI suunnitelmasta, sen muista ulkoa että pex putki on sellaisen punaiset tai sinisen muoviletkun sisällä - onko se sitten suojaputki? Indikaattorihan meinaa: punainen, lämmin vesi / sininen kylmä vesi.
Täytyy hommata tuollainen ajastin, onko suosituksia?
Muutan tuon prioriteetin myös kuvatuksi, testaillaan!
Kiitos kaikesta avusta!
...Puutalo, Jetta-talojen elementit...
Valittu jakso (01.06.2020 - 30.06.2020) - Tarkastelujaksolla 870 kWh
Valittu jakso (01.07.2020 - 30.07.2020) - Tarkastelujaksolla 910 kWh
...
Valittu jakso (01.01.2021 - 31.01.2021) - Tarkastelujaksolla 2630 kWh
Valittu jakso (01.02.2021 - 28.02.2021) - Tarkastelujaksolla 2540 kWh
Valittu jakso (01.03.2021 - 31.03.2021) - Tarkastelujaksolla 2061 kWh
Jos ilman kiertoa latailtaisiin 2-3 kertaa vuorokaudessa ja kierron kanssa 6-8 kertaa niin tuo kierto toisi kulutusta sen 15-20 kWh lisää per vuorokausi.
Tässä vielä liitteenä arvio kuukausittaisesta lämmitystarpeesta ja maalämpökoneen sähkön kulutuksesta.Eipä muuta annettavaa ketjuun, mutta kulunut talvi oli tavaomainen, keskiarvoihin peilaten jopa tavanomaista lämpimämpi. Tuossa taisi muutama lämpimämpi talvi olla taustalla ja siksi vaikutti kylmältä. Sanoisin menneen talven kuvaavan hyvin sitä tavanomaisen talven vaatimaa tehoa.
On hyvä muistaa, että kulunut talvi oli tavanomaista kylmempi,
joten maalämpökoneen käyttösähkön tarvekin on ollut ilmeisesti vähän suurempi, kuin laskelman antama.
Edit.Niin juu olisko noins, kun joutuu LV-kierron takia 'ylitöihin' sinne LV puolelle niin hätäpäissään ottaa vastukset apuun liian herkästi lämmitykseen...
Käyttäisikö MLP vastuksia apunaan jatkuvasti kun yrittää kiriä prioriteetin ja käyttövesikierron takia lämmitystä ja käyttövettä lähemmäs pyyntiä?
Kannattaa se 25 euroa maksaa noista historiatiedoista, niin saat enemmän dataa ja samaan aikaan näkyville tuonne uplinkkiin.
Niin juu olisko noins, kun joutuu LV-kierron takia 'ylitöihin' sinne LV puolelle niin hätäpäissään ottaa vastukset apuun liian herkästi lämmitykseen...
Asteminuuttisäädöt mitähän lieneen esim sähköportaiden kytkeytymiseen?
Oliskohan käyttöönotto jäänyt vähän hunningolle...
Vuodessa on siis mennyt 20 000 kWh ja pahimpina kuukausina 2 600 kWh. Tomppelin laskennassa koko vuoden lämmitys+käyttövesienergia 20 700 kWh ja pahin kuukausi 3 100 kWh.
Siis laskentatarkkuuden rajoissa kulutus vastaa energiantarvetta eli samaan olisi voinut päästä suoralla sähköllä. Jotain on todella pahasti pielessä! Siis jotain paljon suurempaa kuin tuo käyttövesikierto.
Täällä F1255 kiertopumppu AUTO moodissa aina 100% (onkohan syynä sarjassa oleva ulkoinen pumppu?).
En ole antanut tämän asian vaivata koska oletukseni on, että iso virtaus tuottaa parhaan COP. Nyt testasin nopeuksilla 60/70/80/90% ja yllätys että paras COP oli 80%.
Mittauksen aikana Nibe min teholla 20 Hz suht. vakaassa toimintapisteeessä. Mittausta hankaloittaa Niben säännölliset 30 Hz piikit ja toimintapisteen hidas muuttuminen mutta uskon että tulos on oikean suuntainen. En vain osaa sanoa miksi on näin.
Selvää että pumpun ottotehon muutoksella on silläkin pieni vaikutus. Aiheuttaako jokin lattiakierron lämmönjaossa tämän? Onko 80% aina tälle talolle sopivin nopeus? Muuttuuko paras nopeus sen mukaan mikä on tehotaso ja pakkasella toinen nopeus olisi parempi? Eikö Niben automatiikan pitäisi pyörittää pumppua aina parhaalla nopeudella.
100%: BT2 28.8 BT3 26.6 BF1 23.3 Pow 814 COP 4.40
90%: BT2 29.1 BT3 26.6 BF1 21.3 Pow 801 COP 4.64
80%: BT2 29.1 BT3 26.4 BF1 20.0 Pow 781 COP 4.83
70%: BT2 29.3 BT3 26.5 BF1 18.6 Pow 773 COP 4.70
60%: BT2 29.4 BT3 26.5 BF1 17.2 Pow 771 COP 4.52
Itsellä myös 16kW invertteri mutta Bosch merkkinen. Vaikuttaa siltä että tuo lattialämmityksen kierto 80% ( Boschin mittari 37.5l/min 20mm lattialämmitysputket ) on hyvä tuohon lattialämmitykseen. Lattialämmotyssuunnitelmasta voit tarkastaa kokonaisvirtauksen ja säätää sen mukaan kv pumppua.
Boschissa kans auto tilassa yli 40l/s, pudotin ensin 60% teholle, sitten säädin sen lähelle suunnitelmaa nyt 40% ja 24.3l/s. Huhtikuun lämmityksen COP noussut kivasti 5.12->5.29 :)
Kyllä noilla pumpuilla pitäisi päästä lähelle valmistajan ilmoittamia arvoja, kunhan ollaan B0/W35 rajan sisällä. Tuo lämmityspiirin delta on kaukana optimista vain 2.7. Sitä voi varmaankin Nibessäkin säätää, Bosschissa oletus 5 astetta ja näillä keleillä ja asetuksilla pysyy 3.5-4.0 astetta tuo delta. Eli hyvin lähellä optimia 4 astetta.
Koita saada deltaa suuremmaksi ja kierto 3.5-4 deltalla optimiksi niin menee COP näillä keleillä yli 5.0 :)
Taloudellinen merkitys mitätön, mutta COP yli 5 on mahtava juttu!
Kuitenkin meno/paluulämmön laskeminen nostaa COP huomattavasti. Tässä rakennuksessa tarvitaan noin 30 C meno kun ulkona 0 C, joten jää alle parhaiden COP arvojen. Näin on tilanne ollut kun Nibe pumppu AUTO-moodissa 100% ja virtaus yli 20 ltr/min.COP tottelee lähinnä lauhduttimelta lähtevän veden lämpötilaa jonkin verran myös lauhduttimelle tulevan veden lämpötilaa.
Mistä mahtaa tulla tuo mainittu optimi = 4 C; onko yleisesti todettu asia lattialämmitykselle?
En ole löytänyt F1255 valikkoa josta voi säätää lämmönjaon dT suoraan, ainoastaan välillisesti pumpun nopeutta muuttamalla. Em. mittauksessani näkyy, että pumpun nopeutta pienentämällä dT kasvoi mutta samalla COP huononi.Eikös sitä pääse tällä säätämään, manuskasta lainattua:
Mistä se johtuukaan niin ei tuota kautta näytä pääsevän parempaan COP:iin. Onkohan minulla jäänyt jotain huomaamatta?
Valikko 5.1.14 - Virtausaset. lämmitysjärj.
tehdasaset.
Säätöalue: patteri, lattialämmitys, pat. + lattialäm.,
MUT °C
Tehdasasetus: patteri
Säätöalue MUT: -40,0 – 20,0 °C
Tehdasasetus MUT: -18,0 °C
oma aset.
Säätöalue dT MUT:ssa: 0,0 – 25,0
Tehdasasetus dT MUT:ssa: 10,0
Säätöalue MUT: -40,0 – 20,0 °C
Tehdasasetus MUT: -18,0 °C
Itsellä myös 16kW invertteri mutta Bosch merkkinen. Vaikuttaa siltä että tuo lattialämmityksen kierto 80% ( Boschin mittari 37.5l/min 20mm lattialämmitysputket ) on hyvä tuohon lattialämmitykseen.Käsittääksen Boschissa ei ole virtausmittausta...vain joku arvaus, vai löydätkö jostain kaaviosta/kytkennästä semmosen?
Eikös sitä pääse tällä säätämään, manuskasta lainattua:Virtausasetus tosiaan löytyy, esim. MUT=-25C ja dT MUT:ssa -7C. Voinko laskea tästä mitä tulee dT @ 0C?
PS. On nämä manuaalit kyllä niin heikkoja esityksiä, voi hyvää päivää :D
Virtausasetus tosiaan löytyy, esim. MUT=-25C ja dT MUT:ssa -7C. Voinko laskea tästä mitä tulee dT @ 0C?Tuon ymmärrän että MUT = -25ºC, mutta kuinka dT MUT voi olla sanottuna -7ºC ??? Minusta se pitäis olla 7ºC tai vielä paremmin 7K...
En oikein osaa yhdistää tätä asetusta muuhun säätökäyrän asetukseen. Kun säätökäyrä on 30C @ 0C, niin se määrää menoveden lämmön. Jos virtausasetus antaa laskettaessa jonkin dT, kuvitellaan esim. 3C @ 0C, niin Nibe siis osaa sen mukaan säätää paluuvedn lämmön? Säätääkö Nibe pumpun nopeuden avulla paluuveden?
Tuon ymmärrän että MUT = -25ºC, mutta kuinka dT MUT voi olla sanottuna -7ºC ??? Minusta se pitäis olla 7ºC tai vielä paremmin 7K...Näppäinvirhe. Kokeilin muuttaa pari arvoa, ei havaittavaa vaikutusta. Jollain kokemusta asiasta?
Mitähän Niben engineering-osasto tuon tommosena esittää käyttöliittymässä?
Manuaali sanoo kuitenkin näin: "Tehdasasetus dT MUT:ssa: 10,0" (tuo on tietty pattereille tyypillinen)
Se dT@0C menee jollakin kaavalla Niben sisässä, tätä olen ihmetellyt aikaisemminkin että miksei toisen pään dT:tä ole samalla lailla säädettävä...Oilonilla muistaakseni mm. on.
Liitteenä Uponorin ohjeesta kuvakaappaus. Jokainen talo on tietenkin yksilö ja muuttuvia paŕametreja on paljon. Laatta, parketti, aluskate, putkien koko, rakennuksen materaali jne.Virtausmitterien säätöjä olen pari vuotta hinkannut ja isompia muutoksia en ajatellu tehdä. Nyt on niin auringon mukaan vaihtelevat säät että aikasintaan ensi syksynä taas. Muutosta voi tarvita sen takia että kai laitan Niben pumpun 80% käsisäädölle, koska se ei AUTO-moodissa tee muuta kuin 100% nopeutta.
Kolme kerrosta voi olla hieman haastava säädettävä. Lähtisin kuitenkin liikkeelle LVI suunnittelijan laskelmasta. Ensin virtaus, jakotukit ainakin ylä- ja keskikerros reippaasti auki, sitten pumpulle soviva virtausnopeus ja riittävä lämpötila vaikka 1-2 astetta yli. Sitten kuristusta jakotukeista ylä- ja keskikerros ensin ja tarvittaessa sitten alakertaan lisää. Jos alakertaan laittaa reilusti virtausta, todennäköisesti yläkertaan ei saa riittävästi lämpöä. Haastavaa, ei voi mitään. Ei sulla kuitenkaan kaukana optimista ole, kannattaa hieman viilata jos intoa riittää :)
Virtausmitterien säätöjä olen pari vuotta hinkannut ja isompia muutoksia en ajatellu tehdä. Nyt on niin auringon mukaan vaihtelevat säät että aikasintaan ensi syksynä taas. Muutosta voi tarvita sen takia että kai laitan Niben pumpun 80% käsisäädölle, koska se ei AUTO-moodissa tee muuta kuin 100% nopeutta.
Ei ole minulle vieläkään oikein selvinnyt miten Niben kiertovesipumpun autokalibrointi oikein toimii. Meillä se jää 80% kohdalle, vaikka dT putoaisi yhteen, niin kierrokset eivät tipu. Kierrokset ovat parin prosentin sisällä koko ajan. Näin muutaman kuukauden odottamisen jälkeenkin. Voisikin tiputtaa tuon käsin vaikka 60% ja ihmetellä mitä tapahtuu.
edit. nyt oli dt 7@MUT -28. Vaihdoin MUTin -24. Katsotaan kalibroiko nyt erilailla.
edit2. tällä ei ollut mitään vaikutusta pumpun nopeuteen. Onko dT nyt tässä lämpötilassa sitten jo about nolla, joten eroa ei synny tuolla menetelmällä.
Minä jo huolestuin kun "turskaa" ei näkynyt linjoilla muutamaan päivään
Toivottavasti jaksat yrittää selvittää tätä ilmeisesti moniongelmaista tapausta.
Tähän asti havaittua:
- Suihkuveden riittävyydessä ongelmia, aloittajan havainto
- Sähköä kuluu yllättävän paljon, aloittajan havainto
- Todettu trendien perusteella että käyttöveden kierto haaskaa paljon energiaa.
- Todettu että sähkölaitoksen kulutuksen seurannan mukaan kuluu energiaa huomattavasti enemmän kuin normaalissa maalämmitystaloudessa pitäisi kulua.
Mitä pitää tehdä?
-Pitää selvittää koko maalämpöjärjestelmän toiminta
- Ainoa konsti tämän selvittämiseksi on kerätä Niben kaikki n.20 mittaustietoa 1min keruuvälillä 1 vrk ajalta ja liittää tänne voorumille porukan analysoitavaksi
-Kyllä siitä hyvä tulee mutta se vaatii vain vähän vaivan näköä sinulta ja meiltä
ATS
Kyllä noilla pumpuilla pitäisi päästä lähelle valmistajan ilmoittamia arvoja, kunhan ollaan B0/W35 rajan sisällä. Tuo lämmityspiirin delta on kaukana optimista vain 2.7. Sitä voi varmaankin Nibessäkin säätää, Bosschissa oletus 5 astetta ja näillä keleillä ja asetuksilla pysyy 3.5-4.0 astetta tuo delta. Eli hyvin lähellä optimia 4 astetta.
Koita saada deltaa suuremmaksi ja kierto 3.5-4 deltalla optimiksi niin menee COP näillä keleillä yli 5.0 :)
Taloudellinen merkitys mitätön, mutta COP yli 5 on mahtava juttu!
Kiitos, tämä oli juuri se mitä kaipasin tähän kohtaan. Miten lähden selvittämään oli päällimmäinen kysymykseni.
En tajunnut aiemmin sähkönkulutuslukemien yhteydessa ilmaista, että talossa on:
- LVI koneen edessä esilämmitin/viilennin (sähkötoiminen)
- Sähkökiuas ( Tulikivi Sumu 10,5 Kw ) ja tulleehan tuota saunottua aika paljon.
- Sähkölämmitteinen poreallas ( Drop.fi 3kW )
Mutta, siltikin lähden NIBEä USB tikulla tökkimään. Onko tähän jottain niksiä miten tuon saapi hoidettua nätisti, ettei käy näin:
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=9103.0
Tämä sähköavusteinen topikki tuli eteeni, tämä minullakin on mielessä päällimmäisenä - käyttää vastuksia lämmittämiseen "turhaan"
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=9826.0
En ole uskaltanut USB tikkua laittaa, kun ei saanut infoa :)Käyttöveden kierron voit ainakin pätkiä kellokytkimellä
Ettei käy kuten yllä, menee vekotin sekaisin.
En ole uskaltanut USB tikkua laittaa, kun ei saanut infoa :)
Ettei käy kuten yllä, menee vekotin sekaisin.
Ei kukaan voi taata ettei mitään tapahdu kun laitat USB-muistin koneeseen, mutta foorumilla on kymmeniä jotka ovat loganneet.
Minulla on USB koko ajan koneessa loggaamassa ja noin kerran kuussa otan se irti ja kopioin uudet PC:lle.
USB muistilla on lokeja alkaen vuodelta 2016 ja niitä on vajaa 2000 kpl.
Kunnon muisti (FAT-formaatissa) koneseen ja loggaus käyntiin ;)
Jos epäilyttää, niin älä jätä pitkäksi aikaa valvomatta.
Myös nettiversio on olemassa. Sitä en käytä.
Ahaa, eli saman asian saa aikaiseksi kun ostaa ton premiumin VS USB tikku. -> lähden ostoksille :)
Käytän tällaista pientä (8G versiota), niin mahtuu luukku kiinni.
https://www.verkkokauppa.com/fi/product/2800/fsxnd/Verbatim-Store-n-Stay-Nano-32-Gt-USB-3-0-muistitikku?list=OZCYkRMXLWc9FsJc3 (https://www.verkkokauppa.com/fi/product/2800/fsxnd/Verbatim-Store-n-Stay-Nano-32-Gt-USB-3-0-muistitikku?list=OZCYkRMXLWc9FsJc3)
Eikä ole tarkoitus mainostaa.
Tuollainen, juurikin tuon valmistajan mulla on.
Ei toki USB3, koska siitä ei ole NIBE ympäristössä mitään hyötyä.
Tuossa BT2 lukemissa on jotain horeksintaa, se näyttää liian vähän. Ennen oli OK mutta viime viikkoina on tullut eroa. Pysäytin NIben 5 tunnin ajaksi, vertaa muihin antureihin:
Meno: BT2 24,1, BT25 24,5,
Paluu: Bt3 24,6, BT71 24,5
Nibeuplink tarjoaa uutta päivitystä. Oletteko asentaneet ? Kokemuksia ?
Nibeuplink tarjoaa uutta päivitystä. Oletteko asentaneet ? Kokemuksia ?Niinhän siinä kävi hyvin toimineeseen tuli sitten kuvien mukaista siksakkia , onko tämä nyt vika vai ominaisuus ?
Ei tietoa, mutta itse ottaisin 1 vrk:n lokia Niben omalla lokituksella ja sitten palauttaisin edellisen version.Palautin edellisen version , toimii taas niin kuin pitää . Että semmoinen päivitys taas tälläkertaa .
Palautin edellisen version , toimii taas niin kuin pitää . Että semmoinen päivitys taas tälläkertaa .
Päivitin pumppuni uusimmasta softaversiosta takaisin --->8539R4. Nyt yritin katsoa mistä säädetään lattiapiirin kiertovesipumpun minimi nopeutta lämmityksen aikana, mutta eipä sitä löytynyt. Huoltovalikosta 5.1.11 pystyy ainoastaan muuttamaan odotustilan nopeutta.Tässä ketjussa sanotaan sivulla 40 että säätö on ollut siellä versiosta 9172R2 alkaen. En ole varma miten nämä numeroinnit näissä menee. Itsellä on 9240R3 nyt ja siellä tuo säätö ainakin on.
Oliko näin, että tässä 8539R4 lämmitystilan kv-pumpun minimi nopeutta ei pystynyt muuttamaan ? Vai tuliko minulla joku bugi softaan päivityksen yhteydessä ?
Jep. Naapurissa samanlainen Nibe ja vielä sama päivityskin sisässä niin ei sielläkään pysty sitä säätämään. Joten softasta kiinni.
Huoltovalikossa 5.1.14 minulla on oma asetuksena dT Mut 5.0 / -32. Tarkoittaako tuo 5.0 lattiapiirin deltaa mihin kone pyrkii? Jos sen pudottaa esim 3.0 niin eikö tämä saisi kv-pumpulle lisää kierroksia jotta kone pääsee lattiapiirin 3.0 delta?
Automatiikka säätää tuon mut deltan mukaan nin, että tuossa mut lämpötilassa delta on tuo asetettu ja sitä lämpimämmässä sitten varmaankin lineaarisesti pienempi. En tiedä, mikä on se toinen ääripää sitten missä delta on 0 tai onko minimidelta joku muu.
Millaisia kokemuksia varsinkin 1,5-6kW Nibestä on kesäajan märkötilojen lämmittämisestä? Pysyykö käynnit kohtuullisen pitkinä ja malttaako pitää kierrokset pienellä?Hoituu siinä samalla kun lämmittää käyttöveden. Pääasiassa kone pysähdyksissä ja käy sitten kun veden lämpötila tippuu määriteltyyn rajaan kerran tai kaksi päivässä.
Hei
onko normaalia että invertterin lämpötila nousee yli 90 Celcius asteen?
Tämä lämpötila alkaa ilmeisesti rajoittamaan kompuran taajuutta.
Antoi kerran myös hälytyksen "Invertteri rajoittunut lämp. vuoksi (482).
Tämä oli sen jälkeen kun laitoin käyttövesiasetuksista tilapäisen luksuksen päälle.
pitääkö olla huolissaan?
Mutasihdin likaisuus hidastaa kiertoa ja se näkyy keruun kierron dT -arvon (= kierron menon ja paluun lämpötilojen erotus asteina) kohoamisena.
Onko heittää arviota, millaisista eroista silloin puhutaan? Meillä nyt sisään 3,4 ja ulos -0,1. Kausikatsauksessa 3,0 ja -0,1. Pakkasjakso min -10, max -7 tms jatkunut jo päiviä.
... Meillä nyt sisään 3,4 ja ulos -0,1. Kausikatsauksessa 3,0 ja -0,1. Pakkasjakso min -10, max -7 tms jatkunut jo päiviä.
Huomasin eilen kun pakkanen kiristynyt ja pumppu käy kovempaa kuuluu siinä veden lotinaa. Katselin sen verran ettei pumppu ainakaan vuoda mistään. Kondenssiputkesta tippui vähän vettä. Pumpun arvot näytti ihan normaaleille. Mistä tuo ääni voi kuulua ja onko ns normaalia? On tuo ennenkin ääniä pitänyt muttei mielestäni noin paljoa. Lämmönkeruupumppu näyttää 44%. Paluu ja tulo lämmöt 1,9 ja -1,1.Näitä kylmiä aikoja varten olisi tärkeää että keruussa olisi ilman kerääntymis ja poisto mahdollisuus.
<Arvaus> olisko toinen ilman mutskuja varaosaksi ja toinen kaikkineen päivineen. <Arvaus>
Hyvin toimii, paitsi sitten kun aletaan tehdä lämmintä käyttövettä maaviielän ollessa käytössä. Keruun pakko-ohjaus on edelleen päällä käyttövettä tehdessä eli keruupumppu vakionopeudella jolloin keruun dt nousee isoksi kun lämpöpumppu ei pysty ohjaamaan keruupumppua haluamansa dt:n mukaisesti. En ole ainakaan ohjeista tai mistään valikosta löytänyt tuolle mitään ratkaisua, että pakko-ohjaus ohitettaisiin silloin kun kompressoria aletaan käyttämään.
Huomasin itse juuri saman kun kokeilin pudottaa ulkoisen ohjauksen 40 % nopeuden 10 %. Mikä merkitys sillä on että delta kasvaa suureksi? Esimerkiksi 10 -> 2 astetta?
Tietääkö kukaan, löytyykö lämpöpumpun piirikortilta mitään lähtöä josta saisi tiedon milloin kompressori on päällä?
Ongelmana maaviileän ja kompressorin yhteiselo. Jotta kovimmilla helteilläkin viilennyspiiristä palaava litku pysyy 10 asteen hujakoilla (tällöin tuloilma ~12-13C kun ulkona yli 30C), pitää keruupumpun olla noin 45% nopeudella, ilman viilennystä sitten keruupumppu lepotilassa sähkönsäästön takia. No tuon järjestin automaattiseksi niin, että maaviileän ohjaus pakko-ohjaa keruupumpun halutulle nopeudelle aina kun maaviileä on käytössä ja maaviileän ollessa pois päältä keruupumppu on tilassa "ajoittainen".
Hyvin toimii, paitsi sitten kun aletaan tehdä lämmintä käyttövettä maaviielän ollessa käytössä. Keruun pakko-ohjaus on edelleen päällä käyttövettä tehdessä eli keruupumppu vakionopeudella jolloin keruun dt nousee isoksi kun lämpöpumppu ei pysty ohjaamaan keruupumppua haluamansa dt:n mukaisesti. En ole ainakaan ohjeista tai mistään valikosta löytänyt tuolle mitään ratkaisua, että pakko-ohjaus ohitettaisiin silloin kun kompressoria aletaan käyttämään.
Jos tuolle ei löydy lämpöpumpusta itsestään mitään valmista ratkaisua, niin ajattelin sitten vetää toisen releen tuon pakko-ohjausreleen kelalle joka katkaisee siltä virtapiirin kun kompura pärähtää käymään. Enempää en ole asiaa ehtinyt miettimään/tutkimaan, varmaan jostain päin piirikortteja tuon kompuran käynnissäolotiedon saisi kaivettua esille..
Osaako joku sanoa, saako tuon SPOT sähkön ohjauksen ajettua AUX-liitäntään? Olisi nimittäin näppärä laittaa muitakin laitteita kontaktorin kautta tuonne perään, mm. Nibe Compact 300 lisävaraaja käymään halvan spot sähkön mukaan öisin. Koitin käydän manuaalia, mutta suoraan en keksinyt.
esim. Aina kun pumppu tekee lämmintä vettä TAI käy ylipäätään, niin tuo käyttöveden tulistaja voisi olla päällä.
Muuten tuo Smart Price näyttää toimivan viikon testikokeilun aikana oikein hyvin. Pumppu pöhisee öisin, mutta päivisin hipihiljaa.
Eikö kukaan koe tarvetta tuoda tietämystään nyt esille kun oikein pyydetään? ;)
Toki ;)
Laita loggaus päälle (1 min resoluutio riittää).
Asenna tietsikalle logintutkija-ohjelma ja katso miten NIbe toimii.
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6867.0 (https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6867.0)
Nibe tekee vrk:n mittaisia lokeja, ne on hyviä tarkasteluun.
Jos kysyttävää kysy.
Noin se otetaan!
Käynistyksen asteminuutit voisi muuttaa -120, niin kone kävisi pidempään.
Nykyinen -60 on tehdasasetus ja sopii patteritaloihin.
Keruun delta on melko pieni. Pumpun voisi laittaa automaatille, jos ei erityistä syytä ole pitää sitä vakionopeudella.
Noin se otetaan!
Käynistyksen asteminuutit voisi muuttaa -120, niin kone kävisi pidempään.
Nykyinen -60 on tehdasasetus ja sopii patteritaloihin.
Keruun delta on melko pieni. Pumpun voisi laittaa automaatille, jos ei erityistä syytä ole pitää sitä vakionopeudella.
Tässä olisi nyt 4 päivältä logit ::) 20.09.22 ei ole vielä keruun pumppu automaatilla mutta siitä eteenpäin on.
22.9 lokia katsoin, niin käynnistysten määrä on pienentynyt ja kone käy noin tunnin ja huilaa toisen. Hyvältä näyttää.
Onko huoltovalikon virtausasetukset (5.1.14) patteritalo/lattialämmitys/combo talon mukaan?
Paljon kiertovesipumpun nopeus pitää olla odotustilassa? Mitä arvo on oletuksena? .....
Ei tietoa, mutta laittaisin saman kuin on lämmityssyklin lopussa.
Silloin vesi kiertää, muttei ylenpalttisesti.
64% ollut nopeus viimeaikoina kompressorin käydessä. Kaipa tuo 30% ihan Ok on kun se lienee siinä ollut alusta alkaen. Nyt kun laitoin smart price adaptionin päälle kone odottelee enemmän lähinnä koko päivän niin alkoi arvo kiinnostamaan. Ilman sitä kompressori käy lähes koko ajan 20 Hz taajuudella.
Mistä asetuksesta kannattaa lähteä tekemään muutosta kun haluan nostaa sisälämpötilaa ylöspäin?Normaalisti nostetaan käyrää, kun halutaan lämpötilaa ylemmäs.
Nyt lämpötila on ulkona sellainen, että lämmitys ei vielä "lähde päälle" ja haluaisin säätää siten, että lähtee.
Tuossa mukana kuva niben webipalvelusta. Välillä on käynyt vesi lämpimämpänä kun käynyt pakkasella Oulussa.
Mistä asetuksesta kannattaa lähteä tekemään muutosta kun haluan nostaa sisälämpötilaa ylöspäin?Saattaa suodatusaika pidätellä lämmityksen aloittamista. Jos kyseessä on uusi laite on varmaan tehdasasetuksessa 24 h
Nyt lämpötila on ulkona sellainen, että lämmitys ei vielä "lähde päälle" ja haluaisin säätää siten, että lähtee.
Tuossa mukana kuva niben webipalvelusta. Välillä on käynyt vesi lämpimämpänä kun käynyt pakkasella Oulussa.
Saattaa suodatusaika pidätellä lämmityksen aloittamista. Jos kyseessä on uusi laite on varmaan tehdasasetuksessa 24 h
Saattaa suodatusaika pidätellä lämmityksen aloittamista. Jos kyseessä on uusi laite on varmaan tehdasasetuksessa 24 h
Tässä tarkempia kuvia suoraan koneelta, ei tuolta webUI:stä saa kaikkea.
Pörssisähköön vaihtamista miettiessä on pitänyt alkaa tutustumaan Nibe F1255:n sielunelämään eli aloittelija olen tällä rintamalla. Olen laittanut kokeeksi Smart Price Adaptationin päälle 1.10 iltapäivällä. Ohessa logit parilta viime päivältä. Näkyykö niissä mitään ihmeellistä?
Nuo asteminuutit askarruttavat kun niistä en oikein mitään ymmärrä. -60 on lukema jolloin kompressori pitäisi käynnistää mutta lukema putoaa jopa -170 tienoille.
Saakos lämmityspuolta jotenkin kätevästi säädettyä niin että yöllä lämmitettäsiin korkeampaa lämpöä kohti ja päivällä matalampaa (esim eri käyrä ja offset)? Joko Smart Price Adaptationin kanssa tai ilman.
Käyttövettä ei tehty 4-5.10 koska 3.10 illalla muutin legionella bakteeria varten lämmitysvälin ja kone alkoi saman tien vettä lämmittämään vaikka tuo aika edellisestä ei ollut mennyt. Lisäksi olin säätänyt samalla käyttöveden tekemiselle eston 06-01 välille jolloin sitä tehdään vaan yöllä (koe riittääkö pelkkä yölämmitys ja riittäähän se). Smart Price Adaptationissa menee käyttövesi Smart Control moodiin joten 5.10 yölläkään lämmitystä ei tapahtunut kun kone oli päätellyt että 43C vesi klo 06 aamulla ei vaadi lämmitystä. Kaiketi voisin pakottaa käyttöveden 01-06 välillä esim Normaali-moodiin jolloin tietäisin että se on yöllä lämmitetty tarvittaessa eikä Smart Control sitä estäisi, vai?
Kiinnostaa myös minkälaista vahinkoa maalämpösysteemille kaivo mukaanlukien tässä voi tehdä jos kikkailee ja päivällä pitää konetta tavanomaista pienemmällä kuormalla. Kovilla pakkasilla pumppu kaiketi pöhisee koko ajan joka tapauksessa.
Kiitokset kommenteista jo etukäteen!
Smart Price Adaption säätää asteminuutteja ja estää kompuran käynnistymistä kalliiden tuntien aikana. Tuo senhetkinen säätöarvo näkyy ainakin uplinkissä pääsivulla pistokkeen kuvan päälle kun vie hiiren osoittimen.
Kannattaa opetella logintutkijan käyttö, niin pääsee säätämisessä "kuskin pukille".
Havaintoja:
- Keruupumppu lienee kiinteällä 75% nopeudella, laittaisin sen automaatille. Nyt keruun delta -1,3C ja -3C riittää. Turhaa pumppaamista.
Vastauksia:
- Asteminuuttien kuuluu vaihdella. Kun ne menee likaa miinukselle, niin Nibe lisää tehoa ja kun ne lähestyy tavoitearvoa niin NIbe vähentää tehoa.
- Tuskin koneelle on haittaa ajastuksista ja käynnin siirrosta yölle. Kannattaa kuitenkin katsoa kokonaisuutta, ettei lisää esim. häviöitä niin paljon ettei siirrosta halvoille tunneilla tule hyötyä. Tai aiheuta paljon käynnistyksiä koneelle.
Vaikuttaako tuo -60 hyvältä lukemalta kompressorin käynnistymiselle? Monessa kohtaa tällä foorumilla on näkynyt suositusta muuttaa se -120:een mutta niissä tapauksissa käynnistyksiä on ollut melko paljon ja tässä ne lienevät ihan hyvällä tasolla.
Kyllä väärään suuntaan säätämisestäkin saa opin ;) ja ei nämä niin vakavia asioita ole.
Vuodessa monta päivää ja jos yhtenä menee hiukan huonommin, niin "nou big deal".
Lämmitysvalikon ohjelmoinnista onnistuu moinen. Samalla kannattaa ohjelmoida aamuyön halvoille hinnoille käyttöveden vähän normaalia suurempi lämmitys, tämä siis käyttövesivalikon ohjelmoinnin kautta.
Lämmitysvalikon ohjelmoinnista onnistuu moinen. Samalla kannattaa ohjelmoida aamuyön halvoille hinnoille käyttöveden vähän normaalia suurempi lämmitys, tämä siis käyttövesivalikon ohjelmoinnin kautta.
Niin jos on pörssisähkö tai yösähkö käytössä...
Kun tuosta kokonaissysteemistä ei ihan hirveästi tiedä vaan osaa pelkästään koneen yksinkertaisimpia asetusmuutoksia niin kyllähän tämmösellä amatöörillä on pelko takaraivossa että koko järjestelmä vikaantuu ja tulee kallis remontti :) En toki pelkää että näin kävisi jos virheasetukset on viikon tms mutta jos ne jättää vuodeksi ja pidemmäksikin aikaa. No, ehkä pitää luottaa että niin huonot asetukset näkyvät asuinmukavuudessakin niin että lähtee etsimään vikaa.
....
Oletin, että on pörssisähkö koska SPA käytössä.
Edit. Tai sittenkin luin huonosti :)
- Keruupumppu lienee kiinteällä 75% nopeudella, laittaisin sen automaatille. Nyt keruun delta -1,3C ja -3C riittää. Turhaa pumppaamista.
Muutin tuon keruupumpun nopeuden heti tuolloin. Nyt viimeisimmäksi vuorokaudeksi olen ottanut SPA:n pois jotta näen ns. referenssilogia kaikessa suhteessa miten pumppu käyttäytyy kun hinta ei ohjaa käyttäytymistä. Tässä tuo delta on jopa hitusen kasvanut. Millä asetuksilla tuohon deltaan vaikutan?
Ok, tuo keruu siis vaihteli ja se ei ollut hyvä ja nyt vaikka delta on suurempi niin on suht vakio ja se on hyvä. Taas oppii :)En vaihtelua katsonut, vaan vrk keskiarvoa.
Tarkoittaako LJ-pumpun automaatti-asetus siis "5.1.10 - käyttötila lämpöjohtopumppu"-asetusta? Tuo on "auto" eikä siellä muita vaihtoehtoja olekaan.
Muistaakseni 5.1.11 sisältää lisäsäätöjä.
5.1.11 - kiertovesipumpun nopeus:
lämmitys, auto: ON
alin sallittu nopeus: 1%
nop odotustilassa: 30%
käyttövesi, auto: ON
korkein sallittu nopeus: 100%
F1255 teki sen taas; piti kompressorin taajuuden pitkään minimissä 20 Hz ja laittoi lopulta vastukset päälle...
Hämärästi muistan että tällaista tapausta selvitettiin pari vuotta sitten, eli kannattaa selailla historiaa.Saatat muistaa kirjoitukseni 3 v sitten pian pumpun asennuksen jälkeen. Silloin ratkesi sillä että Nibe Huolto suositteli lataamaan vanhemman softan. Nyt niin vanhaa en halua vaihtaa. Mutta sama ongelma putkahtaa esiin silloin tällöin.
S-sarjalaisessa on semmoinen hienous, että laite kerää asteminuutteja käynnistyksen jälkeen todella korkealle jollain kertoimella "käynnistä kompressori" asetuksesta ja tavoitteesta.Kai tuo on Niben "ominaisuus" edelleen eli eivät ole tehneet korjausta uudempiin softiin. Päinvastoin, se on siirretty myös S1255 softaan. Tosin tässä välillä oli versioita joissa luulin ongelman jo poistetun.
Minulla laite käyttäytyy näin, käynnistyessä laite rullaa 20Hz:lla niin pitkään kunnes asteminuutit ovat käyneet 600:ssa (Arvio käynnistä kompura x6 eli 100x6=600). Tämän jälkeen antaa vasta ottamaan kierroksia.
Nyt jos lisälämpö on alle 600 (esim. 400) niin tällöin vastukset puuttuvat peliin ennen kuin kompressori alkaa ottamaan kierroksia.
Minulla " käynnistysero lisälämpö" on maksimi muistaakseni tonni S1255 12 mallissa.
Tuo voi olla syynä eli kannattaa kokeilla nostaa Tuo " käynnistysero lisälämpö" tappiin.
Omasta edellisen talon pikkunibestä f1255-6 käytöstä on aikaa jo jonkin verran, mutta siinäkin laitoin varoiksi tuon vastuksen käytölle rajan aivan tappiin varoiksi ettei käytä vastuksia turhaan kun asteminuutit seilaavat.
Saatat muistaa kirjoitukseni 3 v sitten pian pumpun asennuksen jälkeen. Silloin ratkesi sillä että Nibe Huolto suositteli lataamaan vanhemman softan. Nyt niin vanhaa en halua vaihtaa. Mutta sama ongelma putkahtaa esiin silloin tällöin.
Minkälaisia tunti kulutuksia porukalla on F1255- 3-12Kw?
Esimerkiksi 0- -20 astetta ulkona.
Mikähän tuon 3-12 kW koneen minimikulutus on eli kun se tekee hommia 20 Hz taajuudella?Lämmityksessä noilla vaiheilla mutta on huomattava että ottoteho riippuu menoveden lämpötilasta. Muistinvaraisesti 4-16 kW laitteella 20 Hz: 700...840 W kun menovesi 26...31C.
Mitä ite koittamut tutkailla, niin 4-16 kW koneella menee suunnilleen näin (ulkomuistista +-0,1 kW tarkkuudella kun teho hyppii helposti tuon verran, ne taajuudet mitkä yleensä olleet käytössä kun noita ihmetellyt):
Lämmityksessä
20 Hz ~0,7 kW
30 Hz ~1 kW
35 Hz ~1,3 kW
40 Hz ~1,6 kW
Käyttövesi
35 Hz ~2,6 kW
55 Hz ~3,2 kW
Lämmityksessä noilla vaiheilla mutta on huomattava että ottoteho riippuu menoveden lämpötilasta. Muistinvaraisesti 4-16 kW laitteella 20 Hz: 700...840 W kun menovesi 26...31C.
pitkähkön lokitusjakson (27.10 - 18.12) tuloksia tässä.....
pitkähkön lokitusjakson (27.10 - 18.12) tuloksia tässä.Lämmökeruupiiri menee kovinkin kylmäksi.
En nyt osaa tulkita näistä yhtään mitään.
Talossa ollut 21-22 astetta sisällä kuten pitää.
pitkähkön lokitusjakson (27.10 - 18.12) tuloksia tässä.
En nyt osaa tulkita näistä yhtään mitään.
Talossa ollut 21-22 astetta sisällä kuten pitää.
nyt sain vihdoin tuon lokintutijan wörkkimään (tiedostojen löytämisen kanssa ongelmaa)
Tässä kuva 10.12 - 18.12 lokeista.
Haluaisitko nuo yksittäiset lokitiedot? voin laittaa driveltä jaettavaksi
Keräsin 3 vuotta NIBE F1255-6 kanssa usbitikulle dataa.....
5.1.11 - kiertovesipumpun nopeus:
lämmitys, auto: ON
alin sallittu nopeus: 1%
nop odotustilassa: 30%
käyttövesi, auto: ON
korkein sallittu nopeus: 100%
Uutta ohjelmaversiota tarjolla:
9443R7
Voisko joku pirintata changelogin, edelleenkään en saa myupwayn kautta sitä näkymään..
Version: 9443R7
Release date: 16.1.2023
Added
· is it now possible to select ”UPM4 25–75 130” as heating medium pump in menu 7.4
Nyt se hajos.
Noin viisi ja puoli vuotta mentiin ilman ongelmia.
Nyt on taulussa vikakoodi 442/443 ja kompura ei lähde tulille.
Infovalikko näyttää jatkuvasti invertterin lämmöiksi 127,9° C, josta koko vikakoodi johtuu.
Veikkaisin siis invertterivikaa, kun sähköt pois käyttämällä vika tulee heti päälle, edes pumput ei pyörähdä käynnistyksessä.
Kompurassa tunteja 35000 ja startteja alle 3000 eli pitäisi olla vielä ok kunnossa.
Onko kokemuksia aiheesta?
Invertterin lämpötila on jatkuvasti 127,9°C.
Onkohan tuo particle filter lämmitysverkon suodatin?
Lämmitysverkossa tavara kiertää kyllä ja kämpässä lämpöä piisaa vastuksilla.
Ei auta bootit eikä sadetanssit.
Onko kellään tullut vastaan tämmöstä:
Kesken lämmityksen heitti vikailmoituksen (nettiselaimen kautta bongasin, kun pumppu toisessa kaupungissa) -
Invertterihälytys tyyppi I
Kompura pysähtyi tuon takia ja pumppu jäi lepotilaan.
Noin puolen tunnin kuluttua lämmitys alkoi taas ja siitä asti pumppu toiminut normaalisti (häly tuli eilen klo 13 maissa). Paikalla kävi naapuri tsekkaamassa huoltovalikon ja ilmoitukset läpi, ei aktiivisia hälytyksiä. SIlti nettiselaimella katsottuna näyttää tuo herja edelleen olevan päällä, pumppu toimii kuitenkin ihan normaalisti. Tuosta ei löytynyt edes vikamuistista mainintaa. Yleensä tuon aiheuttaa joku häiriö sähkönsyötössä, mutta kuittaantuu itsestään pois.
Vastaavaa oma pumppu tehnyt kun käyttövesijakso on päättynyt ja siirrytty matalien asteminuuttien kuromiseen. Kovilla pakkasilla muistaakseni tätä teki, laskin käyttöveden lämpötilaa ja ei hetkeen ole tuota tehnyt.
Kone on nyt vastuksilla ja kaivon lämmöt seuraa lämmityspuolen lämpöjä. Tällä hetkellä 30°C nurkilla.
Tämä siis normaalia, kun kompura lepäilee.
Onko kellään tullut vastaan tämmöstä:
Kesken lämmityksen heitti vikailmoituksen (nettiselaimen kautta bongasin, kun pumppu toisessa kaupungissa) -
Invertterihälytys tyyppi I
Tänään viimeinkin vaihtui invertteri ja kone pelaa taas. Yllättävän paljon piti purkaa, että sai kohteen esiin. Kaikkiaan n. 3 tunnin homma. Alkoi hivenen jo harmittaa suoralla sähköllä lämmittäminen. Pitää muuten vastuksilla yllättävän kovaa meteliä.
Viallinen invertteri lähti takaisin Nibelle. Mitä lie sillä tekevät.
Hyvä, että tuli kuntoon. Ilmeisesti aiemmin oli "vikatilakäyttö" valittuna hälytysvalikosta, käyttövesi ja lämmitys toimi normaalisti? Toimiko tuo ihan ok? Joskus muistelin juttua, että käyttövettä ei oikein tahtoisi lämmittää vikatilassa
Oletko seurannut miten Niben taajuus muuttuu käynnistyksen jälkeen? Täällä aluksi taajuus on 20 Hz. Jos lämmöntarve ylittää 20 Hz vastaavan tuoton, AM laskee rajaan jossa sallii isompia taajuuksia. Siihen asti siis 20 Hz:llä.
Olen käyttänyt arvoja käynnistys -300, käynnistysero 600 ja lisälämmitysportaat 200.
Tällöin tuo raja on -450 (= -300 - 600/4).
Niben saa tuottamaan enemmän tehoa nopeammin käynnistyksen jälkeen kun esim. käsin muuttaa AM < -450. Pörssisähkön kanssa parempi ajoituksen hallinta. Toki ei se ihan sellaisenaan riitä.
Tuota voi kokeilla kun käynnistyksen jälkeen muutat tuota käynnistyseroa, laitat sen vaikka arvoon 200 niin pitäisi heti kuulua kuinka kompura alkaa kiihdyttämään kierroksia.
Onko kenelläkään logitiedostoja F1255-12 tai F1155-12 pumpusta kovien pakkasten aikaan, ajalta jolloin pumppu pyörii hieman pitempään lähellä maksimia 93Hz. Olen liittänyt oman pumpun Home Assistanttiin ja kun sieltä tulee niin hienosti datat näkyville niin olen huomannut, että omassa pumpussa jäädään aika paljonkin luvatuista hyötysuhdeluvuista vaikka käyttönkohde on aika optimi. Lattialämmitys jossa menolämpö aina alle 35 vaikka kovat pakkaset eikä kaivokaan ole ollut liian kylmä. Suurin antoteho minkä oma pumppu on antanut viime talvena on 10.5kW (93Hz, eli täyskaasu) joka jää melkein 25-30% luvatusta tehosta 0/35 tilanteessa. Olisin kiinnostunut tekemään pientä vertailua vastaaviin pumppuihin, että näkisi hieman onko käytös normaalia.
Päivitin versiosta 9443R7 uusimpaan 9699R7. Tuon jälkeen kone on bootannut lähes päivittäin. Ei sen kummempaa virheilmoitusta. Onko muilla vastaavaa. Mistähän löytäisi version 9699R5?
Päivitin versiosta 9443R7 uusimpaan 9699R7. Tuon jälkeen kone on bootannut lähes päivittäin. Ei sen kummempaa virheilmoitusta. Onko muilla vastaavaa. Mistähän löytäisi version 9699R5?
Itselläni myös tuo Versio: 9699R7. Ei mielestäni mitään ongelmia, uudelleenkäynnistymisiä ei ainkaan näytä tapahtuneen, mutta mistähän sen edes nyt tietäisi.
Mistähän pääsee käsiksi siihen vanhaan kunnon tekstilokiin?
Ei ole mulle ikinä tuota R7 tarjonnut, R5 on viimeisin joka toiminut nyt ongelmitta sen ekan version jälkeen millä koneen sai siirrettyä myUplinkiin.
Liitteenä R5.
Edit. liian iso liitetiedosto, toimiikohan tämä linkki jonka kopsasin suoraan myUplinkistä:
https://api.myuplink.com/v2/brands/JAMA/firmware/noem-e10/version/9699R5/download
Ainakin minulta löytyi tuo hälytysloki 3.4 jossa viimeisimmät tapahtumat.
Mutta näihin ei pääse enää etänä kiinni? Vanhassa sai koko listauksen etänä. Nyt loppuu info valikko 3.3 kohtaan.
MyUplinkissä om ylärivillä "Yleistä" -alasvetovalikko ja siellä "Ilmoitukset" josta näkee hälytykset. Tai näkee ne mitkä ovat tulleet myUplinkin aikana, aikaisempia ei ainakaan mulla näy.
9699R7 ollut nyt itsellä pari viikkoa ajossa ja ainakin toistaiseksi toiminut mallikkaasti ja tuntuu, että pumppu käy tasaisemmin (kompressorin taajuus on tasaisempi kuin aikaisemmin eikä heittele laidasta laitaan). Tuli tehtyä myös muita pieniä säätöjä samalla, joten niilläkin saattoi olla osuutensa. Asteminuuttiasetus on -120, mutta pumppu tuntuu heiluvan -80...-100 välillä, eli ei edes yritä mennä tuohon asteminuuttiasetukseen.
Sen sijaan rupesin ihmettelemään imukaasun BT17 lämpötilan huojuntaa. Muut anturit näyttävät hyvin tasaisia käyriä, joten en ainakaan suoraan keksinyt miksi imukaasun lämpötila heittelehtii, lokeista päätellen tehnyt näin ainakin vuoden. Tarkastelin tarkemmin yhtä tasaista jaksoa, jossa ollut vastaavaa heiluntaa. Tuolloin kompressori käynyt jatkuvasti 47 hz, kuumakaasu tasaiset 57 C ja keruun tulo +0,5 C ja meno -2,5 C ja lämmönjakokin käynyt tasaisella nopeudella ja lämpötiloilla.
Ehkä joku viisaampi osaa valaista, että onko moinen normaalia.
Käsittääkseni BT17 pitäisi olla 2-3C yli BT10:n, jotta kylmäaine varmasti höyrystyy.
Nyt BT17 lämpötila on käynyt jatkuvasti BT10:n alla. Koitin foorumilta kaivella muiden F1255 lokeja ja yhtä voimakasta huojuntaa ei kyllä vastaan tullut. Joissain oli hieman vastaavaa havaittavissa, mutta ei jatkuvaa monen asteen sahaamista. Tuo sahaaminen näyttäisi olevan säännöllistä ja jatkuvasti yli 4 asteen eroa.
Kokeilin ajaa lämmönkeruupumppua käsiohjauksella 95% nopeudella ja lämmönkeruun lämpötilat nousivat ja dT pieneni asteeseen, mutta imukaasu tekee edelleen samanlaista sahausta, joten tämä liittyy nyt jotenkin höyrystimen puolelle tai kylmäainekiertoon. Samalla huomasin, että imukaasun lämpötila pysyttelee esim. +5 asteessa hetken, jonka jälkeen lämpötila romahtaa melko nopeasti +1 asteeseen ja nousee sieltä jälleen melko nopeasti +5 asteeseen.
Laitoin aikaisemman lokin liitteeksi, jos joku saisi siitä jotain irti. Olisiko kylmäaineet vähissä, paisuntaventtiilissä jotain vikaa vai onko tämä tarkoituksellista toimintaa?
Imukaasu värähtelee n. 3min jaksoissa n. 4C, näkyy myös kuumakaasussa
Aivan samanlainen ilmiö on jäsen @JariR80 Jämä RST koneessa
Muutamassa F750 poistoilmapumpussa olen havainnut saman ilmiön
Parhaassa värähtely on 10-12C. Tätä pumppua on Niben valtuuttama huoltomies käynyt hoitamassa neljä kertaa saamatta mitään muutosta aikaan.
Paisuntaventtiiliin ei ole suostunut koskeen.
ATS
Juurisyy oli kuitenkin "Bulpin" kiinnitys putkeen.Tämä tuntuu varsin uskottavalta syyltä.
Vinossa suhteessa putkeen, hiukan väärässä kohdassa putken kylkeen nähden ja löysästi kiinni.
Oikea bulpin asennus poisti häiriöt.
Juurisyy oli kuitenkin "Bulpin" kiinnitys putkeen.
Lämpöpumppu ei saa yhteyttä ulkoiseen paluulämpötila-anturiin. Lämpöpumppu siirtyy hälytystilaan, jolloin mukavuus voi laskea.
Valitse varakäyttö ja ota yhteyttä asentajaan.
Missähän tuo BT71 sijaitsee?
Tuollaista manuaalissa ;)
https://www.taloon.com/media/attachments/nibe/nibe-f1255-asennusohjeet.pdf
Koita vedellä sitä kytkintä laidasta laitaan useamman kerran, jos siellä sisuskaluissa tapahtuisi putsaantumista ja alkaisi toimia normaalisti?Joo, täytyy kokeilla. Jos ei auta niin voishan sitä kesempänä yrittää ottaa paneeli irti ja auki, ja antaa kytkimelle hieman DeoxIT-hoitoa. On se vaan kun näin kriittisissä vehkeissä on kytkimet kuin vanhasta radiosta. :o
Minkähän hintaisia nuo paneelit on jos tuon joutuu uusimaan? :-[
9699R7 ollut nyt itsellä pari viikkoa ajossa ja ainakin toistaiseksi toiminut mallikkaasti ja tuntuu, että pumppu käy tasaisemmin (kompressorin taajuus on tasaisempi kuin aikaisemmin eikä heittele laidasta laitaan). Tuli tehtyä myös muita pieniä säätöjä samalla, joten niilläkin saattoi olla osuutensa. Asteminuuttiasetus on -120, mutta pumppu tuntuu heiluvan -80...-100 välillä, eli ei edes yritä mennä tuohon asteminuuttiasetukseen.
Sen sijaan rupesin ihmettelemään imukaasun BT17 lämpötilan huojuntaa. Muut anturit näyttävät hyvin tasaisia käyriä, joten en ainakaan suoraan keksinyt miksi imukaasun lämpötila heittelehtii, lokeista päätellen tehnyt näin ainakin vuoden. Tarkastelin tarkemmin yhtä tasaista jaksoa, jossa ollut vastaavaa heiluntaa. Tuolloin kompressori käynyt jatkuvasti 47 hz, kuumakaasu tasaiset 57 C ja keruun tulo +0,5 C ja meno -2,5 C ja lämmönjakokin käynyt tasaisella nopeudella ja lämpötiloilla.
Ehkä joku viisaampi osaa valaista, että onko moinen normaalia.
Onko siulla vielä pumpussa huojunnat päällä? Itsellä S1155-6 huojuttaa imukaasua samalla tapaa. Huomasin että hörystimen deltan pienentäminen (maapiirin pumppua isommalle) pienentää huojuntaa. 2dT:llä ajellessa huojunta on "siedettävää" 1 aste ja alle riippuen kompressorin taajuudesta. 30-40Hz tuntuu olevan tuossa omassa pahin väli. Maapiirin pumppua jos pyörittää automaatti dT:llä (pyytelee noin 3-3,5 deltaa) niin huojunta karkaa alle 60Hz kompuran taajuuksilla luokkaan 3-5 astetta.
Kurkkasin mielenkiinnosta "konepellin" alle niin tuossa pikkunibessä näkyy olevan mhi:n tekemä twin rotary kompressori ja imupuolella kohtuu kookas accumulaattori kompuran edessä niin nestemäisen kylmäaineen pääsy kompuralle luulis olevan kohtuu hyvin estetty vaikka vähän paisaria huojuttaakin, jos ei sitten ihan sukkana laske pidempiä aikoja läpi. Ennen tuota accumulaattoria ja kompuraa on imulinjassa imukaasulämmönvaihtimen kuvatus (nestelinja ja imulinja kulkee pienen matkaa kiinni toisissaan). Paisarina näkyy olevan ihan perinteinen TEV. Käsittääkseen nuo F ja S on kylmäkoneiltaan sama vehje.?
Sama tilanne edelleen huojunnan kanssa ja kylmälaitteiston rakenne kuulostaa samalta. F1255-6:ssa on tosin muistaakseni scrollikompressori, joten nestepisaroiden pääsy kompressoriin ei ole niin haitaksi. En enää tarkalleen muista mitä kaikkia säätöjä tein ja miten pumppu käyttäytyi, mutta tilannetta ei saanut korjattua pumpun säädöillä. Tutkin myös bulpin kiinnitystä sen minkä pystyi (hyvin hankalassa paikassa) ja se on kyllä tukevasti kiinni.
Tässä yksi tapaus tilanteessa, jossa kompressorin taajuus, lämmönkeruun nopeus ja lämmönjaon nopeus pysyy samana. Tällöin tapahtuu seuraavaa, kun lähdetään pumpun levosta liikkeelle:
- Imukaasun lämpötila pysyttelee 40 minuuttia samana (+4 C), jonka jälkeen noustaankin rivakasti +8 C-asteeseen ja sielläkin pysytään peräti 20 minuuttia ilman huojuntaa.
- Tämän jälkeen alkaa huojunta +8...+4 C ilman muutoksia mainituissa tekijöissä.
- Ainoa muutos tapahtuu kuumakaasun lämpötilassa, joka tuon ensimmäisen 60 minuutin aikana noussut noin +35 C:sta + 43 C:een, mutta jatkaa huojunnan alkamisen jälkeen edelleen tasaista nousua +46 C:een.
Tuo kuumakaasun lämpötila tuntuu toistuvan huojunnan alkamisen osalta eri mittauspisteissä. Tästä voisi kai päätellä, että jossain kuumakaasun +43 C-asteessa saavutetaan kriittinen piste paine-eron osalta lauhdutus- ja höyrystyspuolen välillä, jolloin tasainen prosessi häiriintyy. Joku prosessin paremmin tunteva voisi ehkä valaista, että meneekö tämä arvaus aivan metsään.
Vika siis tuskin on laitteistossa itsessään. En tiedä voisiko väärä kylmäaineen määrä järjestelmässä aiheuttaa tällaista ongelmaa.
Vapunpäivän aamuna oli F1255-6:ssa punaiset päällä ja näytöllä hälytys "437 Verkkohäiriö". Kokeilin ensin muutaman kerran käyttää konetta sähköttömänä eikä apua. Täältä foorumilta löysin vinkin että laittaa turvakytkin nollille vähintään puoleksi tunniksi. Se auttoi ja kompressori hyrähti käyntiin.Päivitystä: Invertteri rikki. Uusi osa maksoi 2000€ sis alv ja siihen työt päälle. On kyllä järkyttävä hinta pienestä ja kevyestä muovipurkista. Tekisi mieli viedä vanha elektroniikkahuoltoon tutkittavaksi että mikä siitä on hajonnut.
Luulin jo päässeeni säikähdyksellä, mutta kun seuraavana päivänä laitoin koneen sähköttömäksi kun puhdistin mutasihdin, ei kompura lähde enää millään päälle. Juuri kokeilin pitää sähköjä pois 2h, eikä apua. Punaista hälytystä ei ole tullut, mutta infoviestejä tulee satunnaisesti kompuran starttaustilanteessa seuraavia:
- 428 Tilap. suojauspys. invert. Kompressorin pysäytys, syynä epäonnistunut tahdistus
- 436 Tilap. verkkohäiriö. Kompressorin pysäytys, syynä verkkohäiriö
- 420 Tilap. yhteysvika invertteriin
Onkohan tuosta nyt invertterimooduli mennyt? Noita on ilmeisesti mennyt F1255:stä mutta kait lähinnä isommista malleista? Maalämpökone on ollut nyt käytössä 8,5 vuotta.
Täällä maaseudulla kun asutaan, niin sellaisia pieniä sähkökatkoja on vähintään kerran viikossa. Lyhimmät saattaa olla vain sekunnin-kaksi... Juuri tuolloin vappuaamuna oli käynyt lyhyt muutaman sekunnin sähkökatko. Olen vähän pelännytkin koska tuo räpsiminen hajottaa koneen. :-[
Vanhassa Uplinkissä näki vanhoja tilaviestejä. 2023 keväällä sinne oli alkanut tulemaan "448 Epäonnistunut kompressorin käynnistys" -viestiä. Trendeistä kun katsoi, niin kompura ei lähtenyt aina eka kerralla käyntiin. Sitä jatkui 2-3 kertaa vuorokaudessa kesän 2023, talvella hälytys hävisi ja ne palasi taas pätkäkäynnin alettua keväällä 2024. Liekö sitten ollut jo jotain orastavaa ongelmaa...
Uusi maalämpöilijö hukassa ??? Osin viilennysasiaa, mutta tulkoot tänne.Jos konvektorin käyttöliittymästä näkee sisään ja ulos menevät nesteen lämmöt niin kokeile katsoa sieltä paljonko pumpun eri säädöt vaikuttavat. Meillä vaikuttaa niin marginaalisesti että otin koko MLP pumpun pois päältä ja konvektorin omassa linjassa oleva ulkoinen hoitaa koko homman.
F1255 ja cool-in comfort topline kattokonvektorilla. Viilennyksen startatessa se antaa aux-tietona lämmönkeruupumpun aktivoinnin ja tällöin pumppu käy aina vakionopeudella(ei ole muita modeja) joka oli säädetty 70%. Voiko jostain päätellä mikä olisi sopiva nopeus? Keruupiirin lämpö?
Kesäkaudella ei juuri lämmitetä, mutta käyttövettä kuluu. Millainen merkitys kiinteällä 70% keruupumpun nopeudella on verrattuna autolla käymiseen? Autolla tuo kuitenkin tuppaa vaihtelemaan reilusti eli silloin kun ei viilennys ole aktiivisena?
Osaako joku sanoa minkä verran tuo keruupiirin tavarasta menee viilennyspiiriin ja paljonko tämän ohi suoraa MLPlle? Ihmettelin että Brine-in ja Brine-out ovat melko samoissa lämmöissä vaikka viilennystä tapahtuu. Lämmittäessä kompuran kanssa kun delta T on sen muutama astetta.
Kiitoksia kommenteista.
@brainsurgery Sellainen fiilis et konvektori/viilennysjärjestelmä ei itsessään tarjoa mitään dataa, mutta tarkistetaan vielä. Siitä on vain tuo kaukosäädin, josta säätää asetuslämpötila ja puhaltimen nopeus.
@Lappanen Tuo keruupumpun vakio käyntinopeus käyttöveden lämmityksen aikana juurikin sai minut asiaa pohtimaan. Ja tietty vähän kovaa se käy muutenkin suuren osan ajasta jos jäähdtytystarvetta riittää.
Ehkäpä otan tuon ulkoisen aktivoinnin pois ja annan jäähdytyksen oman pumpun hoitaa koko homman ja katson miten vaikuttaa.
Sillä mietin josko Brine-in & Brine-out lämpötiloissa näkyisi jotain eroa jäähdytykselläkin, kun eikös tuo viilennyspiirin paluu kierrä MLP kautta, vaikkei siellä muuta tapahdu kuin keruupumppu käy?
Liitteen mukainen järjestelmä manuaalin mukaan
Lämmennyt keruuneste kiertää MLPn kautta takaisin kaivoon, joten keruun sisään ja ulos lämmöt samat silloin kun MLP ei lämmitä käyttövettä.
Uudelleenkäynnistyksen jälkeen Nibe surruttaa ihan alkuun jotain alle viisi sekuntia ja menee aina suoraan vikatilaanOnko sinulla tästä "surrutustilanteesta" loggausta?
Lauhduttimelle menevä vesi BT3 ja lähtevä vesi BT12 oli maksimissaan 54C.Nyt tuli kirjoitettua puuta heinää
Mutta kuitenkin MP-hälytys oli koko ajan päällä lukuunottamatta kahta hälytyksen kuittausta.
Hälytyksen päälläoloon ei siis ole prosessiteknistä perustetta. => Painekytkimessä vikaa.
Pitäisikö nyt alkaa tuhlaan lämmintä käyttövettä oikein kunnolla, että saisi pumpulle kuormaa ja vikaa tulemaan uudestaan esiin.Tuhlaa nyt kuitenkin sen verran että saat logia vähintään yhdestä kokonaisesta KV-jaksosta.
Päivitystä asiaan. Tänään asentaja tuli jatkamaan selvittelyä heti aamusta ja selvisi, että kylmäaineet oli kadonneet. Jälkiä jättämättä. Hän täytti ne ja nyt pumppu toimii normaalisti.Kertoiko paljonko kylmäainetta oli jäljellä ja paljonko oli karannut
Kertoiko paljonko kylmäainetta oli jäljellä ja paljonko oli karannut
ATS
Version: v9719R2
Release date: 2025-08-11
ADDED
• Updated functionality for myUplink
- New security algorithm for connection to myUplink for continued safe and secure experience.
We are aware that the timeframe is tight, but appreciate your help in updating before August 31,
2025 – so that the connection to myUplink continues to work without interruption
- Hot water temperature added on tile “hot water”
- Fanspeed in percentage added to “fan” tile (does not apply to ERS)
- Fixed problem with the “hot water” tile being displayed for a product that was not docked to hot water
production
- New help texts on tile “energy log”, “ventilation” and “night cooling”
- Improved display of historical indoor temperature on tile “climate adjustment”
Onkos täällä kokemuksia Nibeturvan jatkoturvasta? Omasta pumpusta alkaa olla "ilmainen" turva lopuillaan ja mietin, kannattaako tuota kotivakuutuksen jatketta erikseen maksella?
Jatkoturvahan ei taida korvata kuin ikävähennyksen erotuksen, eli toimisiko tuo lähinnä vain, jos koko pumppu menee vaihtoon ja muuten kaikki menee vakuutuksen piikkiin? Niben sivuilta ei löydy myöskään mitään tietoa siitä, miten jatkoturvan saisi käyttöön. Hinnastakaan ei ole sen tarkempaa tietoa.
Käsittääkseni tuo on ilmainen vakuutus/turva, mutta se pitää hakea muistaakseni viimeistään 6kk pumpun asennuksesta ja tosiaan pitää olla kotivakuutus joka korvaa pumpun rikkoutumisen.
Turva on ilmainen kuuden vuoden ajan ja oma laite on asennuksen jälkeen kyllä rekisteröity. Kuudennen vuoden jälkeen jatkoturvan voi hankkia vuosimaksulla jopa 18 vuoteen saakka. Vaikea sanoa koskeeko 18v kaikkia laitteita ja millä ehdoilla sen voi ylipäätään saada. Täytynee yrittää Nibeltä tiedustella tuota jatkoturvan hintaa ja miettiä olisiko se järkevä sijoitus. Sen verran arvokas laite on kuitenkin kyseessä.
Kyllähän tuo nyt näyttää varmalta että höyrystin on rikki.
ATS
Version: 9721R3
Release date: 2025-10-08
ADDED
• Smart Energy Source + Smart price adaption and Smart price adaption and Smart control is working with hourly prices.
• Hot water temperature added on tile “hot water”
• Support for 15 minutes electricity price
CHANGES
• Improved communcation quality to S-serie main units
• Update of demand controlled ventilation functionality
• Fixed an issue with AUX control for heating and cooling that was causing heating to be active
when no operational mode was activated
• Improved functionality against myUplink
• Fixed a bug that affected the functionality of smart thermostats connected via API
Version: v9719R2
Release date: 2025-08-11
ADDED
• Updated functionality for myUplink
- New security algorithm for connection to myUplink for continued safe and secure experience.
We are aware that the timeframe is tight, but appreciate your help in updating before August 31,
2025 – so that the connection to myUplink continues to work without interruption
- Hot water temperature added on tile “hot water”
- Fanspeed in percentage added to “fan” tile (does not apply to ERS)
- Fixed problem with the “hot water” tile being displayed for a product that was not docked to hot water
production
- New help texts on tile “energy log”, “ventilation” and “night cooling”
- Improved display of historical indoor temperature on tile “climate adjustment”
Version: 9718R2
Release date: 2025-06-30
ADDED
• Updated Smart Price Adaptation algorithms to prepare support for 15-minute electricity pricing
periods
• Added supply temperature sensor pool, BT59 display only function
• Added support for upcoming myUplink App 2.0
...Seurailin käynnistystä ja huomasin kun kompressori käynnistyi kävi LK-pumppu ensin 100% nopeudella jonka jälkeen alkoi hitaasti tippumaan. Onkohan normaalia? Yleensä LK-pumpun nopeus ollut hyvin pienillä lukemilla.