Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => STIEBEL ELTRON => Aiheen aloitti: bluefightingcat - 02.03.14 - klo:21:41
-
Kuinka paljon teillä kompura pyörii keskimäärin kun ulkoilma on noin 0C? Yritän saada tästä vähän ideaa. Toistaiseksi oma on pyörinyt noin puolet ajasta eli karkeesti 12 tuntia vuorokaudessa. Onko tämä normaali vai onko syytä olla huolestunut? Kaivo 200m, WPC10 käytössä ja noin 250m2 lämitettävän patteriverkolla ja lattialämmitys hybridi systeemillä.
-
Hei,
helmikuussa minulla on pyörinyt 221+10 h (lämmitys+lämminvesi)=231h. Siis 34 % ajasta. Lämpötila on keikkunut nollan molemmin puolin.
Harri
-
Hei,
helmikuussa minulla on pyörinyt 221+10 h (lämmitys+lämminvesi)=231h. Siis 34 % ajasta. Lämpötila on keikkunut nollan molemmin puolin.
Harri
Pidätkö noita ajoista manuaalisti kirjaa vai onko joku keino saada se valikosta selville?
-
Pidän manuaalisesti kirjaa. Kirjaan tulokset kerran kuussa ja se kestää noin 5 min. Suosittelen.
Se on hyvä keino seurata pumpun kuntoa.
Jos haluat voin lähettää blancon excel-sheetin, jota voit jatkojalostaa mieleiseksesi.
Harri
-
Pidän manuaalisesti kirjaa. Kirjaan tulokset kerran kuussa ja se kestää noin 5 min. Suosittelen.
Se on hyvä keino seurata pumpun kuntoa.
Jos haluat voin lähettää blancon excel-sheetin, jota voit jatkojalostaa mieleiseksesi.
Harri
Ottaisin mielellään vastaan. Kiitos
-
Laitan yv:n muutaman päivän päästä.
Harri
-
Hei,
helmikuussa minulla on pyörinyt 221+10 h (lämmitys+lämminvesi)=231h. Siis 34 % ajasta. Lämpötila on keikkunut nollan molemmin puolin.
Harri
Aika vähällä menee tuo käyttöveden osuus, 20min päivä :-[ Paljonko vettä kuluu kuukausitasolla?
-
Hei,
ohessa helmikuun kuutiot ja 8 kk keskiarvo:
helmi ka 8 kk
6 m3 7.4 m3
10 h 11.4 h
Harri
edit:
lisätty yksiköt
-
Tosi vähän vettäkin kuluu. Tossa vaan viime kesänä jollain pumppu kävi juuri tuon 20 minsaa pelkästään varaajan lämpövuotoihin, siksi
ihmettelin. Itellä menee puolet enemmän vettä ja kv-osuus noin 40h kk. Tosin tossa on mantteli joka ei ihan pärjää noille uutuuksille :-[
-
Lapset (ja aikuisetkin) oppivat käymään suihkussa silloin kun meillä oli öljylämmitys eikä lämmivesivaraaja. Maks. 3 min per suihku.
-
Tosi vähän vettäkin kuluu. Tossa vaan viime kesänä jollain pumppu kävi juuri tuon 20 minsaa pelkästään varaajan lämpövuotoihin, siksi
ihmettelin. Itellä menee puolet enemmän vettä ja kv-osuus noin 40h kk. Tosin tossa on mantteli joka ei ihan pärjää noille uutuuksille :-[
Ei se nyt ihan uutuus ole. Tulikohan se kierukka Stiebel varaajaan joskus 2004 vuonna..
-
Lapset (ja aikuisetkin) oppivat käymään suihkussa silloin kun meillä oli öljylämmitys eikä lämmivesivaraaja. Maks. 3 min per suihku.
Meillä oli 300l kv- varaaja aikasemmassa talossa ja perhe oppi vissiin väärille tavoille. :-[
Lisäksi tuo IVT:n vanha malli lämmittää käyttöveden aina lämmitysjakson päätteeksi tappiin ja näin ollen aika paljon tulee turhia tunteja.
Onneksi saa estettyä turhat lämmitykset öisin. Noissa uusissa toiminta on onneksi järkeistetty. Heinäkuussa oli vain yksi teini ja kv-tunnit 24h
jota pidän varsin kohtuullisena.
-
Maalämmitykseni täytti juuri neljä vuotta. Kompressori on käynyt 6660 tuntia eli keskimäärin 4,5 tuntia/ vrk. Pumppu lämmittää 1800 litran varaajaa ja rinnalle jätettyä puukattilaa lämmitetään aina yli 10 asteen pakkasella eli noin 25 kertaa vuodessa. Puun kulutus n. 2m3/ vuosi. Lämmitettäviä kuutioita on 450. Patterilämmitys ja talon valmistumisvuosi 1980.
Onko lukemat kohdallaan?
-
Maalämmitykseni täytti juuri neljä vuotta. Kompressori on käynyt 6660 tuntia eli keskimäärin 4,5 tuntia/ vrk. Pumppu lämmittää 1800 litran varaajaa ja rinnalle jätettyä puukattilaa lämmitetään aina yli 10 asteen pakkasella eli noin 25 kertaa vuodessa. Puun kulutus n. 2m3/ vuosi. Lämmitettäviä kuutioita on 450. Patterilämmitys ja talon valmistumisvuosi 1980.
Onko lukemat kohdallaan?
On ihan kohdallaan.
Aika täystehoinen laite kun käy 1665h vuosi. (puulämmitys tunteja ehkä 400-500 tuohon päälle?)
-
Meillä maalämpöä tuli täyteen juuri ensimmäinen vuosi. Seuraavanlaisia lukemia sain:
Käyntiaika lämmitykseen 2620 tuntia ja lämpimään veteen 82 tuntia. Sähkövastus 1 (NHZ 1) ollut päällä 19 tuntia ja kaikki 3 vastusta (NHZ 1/2) 13 tuntia.
Kompressorin käynnistyksiä 4517 kpl.
Lämpöä tuottanut yhteensä 24,948 MWh ja siihen kuluttanut tehoa 6,652 MWh. Tästä lasken COP:ksi 3,75.
Lämmintä vettä tuottanut 3,641 MWh ja siihen kuluttanut 1,219 MWh. Tästä COP:ksi 2,99.
Sähkölaitoksen tiedoista katsoin, että sähköä on kaikkiaan kulunut vuoden aikana samalla jaksolla 9,597 MWh eli muuhun toimintaan olisi mennyt 1,726 MWh.
Mitä mieltä olette luvuista, tuntuuko loogiselta ja sujuuko kaikki hyvin? En ole tässä vähään aikaan näitä asioita miettinyt, kunhan vaan nauttinut maan lämmöstä :)
Hankintavaiheessa mietittiin kovasti, otetaanko 7-8 kW pumppu vai tämä 10 kW luokkaa oleva. isompaan päädyttiin, mutta kertokaapa arvon asiantuntijat oliko se näiden lukemien perusteella oikea ratkaisu?
-
Hyvin toimii ja 10 kW oli okiea ratkaisu.
8000kWh vastaa suurin piirtein 900-1000 litraa öljyä, joten pienllä menee.
Käyntiaika aikalailla optimi, joten mitoituskin kohdallaan.
-
Vaikuttaa varsin hyvältä valinnalta.
-
Kiitos, tämä oli mukava kuulla! Kaikki on siis mennyt suunnitellusti ja lämpimänä on taloa pidetty, aina yli 22 astetta.
Lähdepaine sekä Stiebelin ilmoittamana että paisuntasäiliöiden mittareissa on vuoden kuluessa laskenut ja on nyt pumpun mittarilla 0,43 bar. Onkohan tämä ok?
-
Kiitos, tämä oli mukava kuulla! Kaikki on siis mennyt suunnitellusti ja lämpimänä on taloa pidetty, aina yli 22 astetta.
Lähdepaine sekä Stiebelin ilmoittamana että paisuntasäiliöiden mittareissa on vuoden kuluessa laskenut ja on nyt pumpun mittarilla 0,43 bar. Onkohan tämä ok?
Itse sain jotakuinkin sellaisen vastauksen, että toimii se maapiiri vaikka paineettomanakin, mutta jos menee alle 0,5, niin voisi jo paineita vähän lisätäkin.
Ota tuosta nyt sitten selvää...
Meillä laitettiin kesällä uudestaan painetta maapiiriin, jonka jälkeen se nousi 2,6 bar:iin.
Nyt se on laskenut 1,5 bar:iin, kun kone on käynnissä.
-
Kiitos, tämä oli mukava kuulla! Kaikki on siis mennyt suunnitellusti ja lämpimänä on taloa pidetty, aina yli 22 astetta.
Lähdepaine sekä Stiebelin ilmoittamana että paisuntasäiliöiden mittareissa on vuoden kuluessa laskenut ja on nyt pumpun mittarilla 0,43 bar. Onkohan tämä ok?
Ilmeisesti se 0.5 bar on raja. Eli jos menee alle, niin saisi painetta vähän nostaa. Täällä nostin huvikseen painetta 1.3 bar -> 2.8 bar ja on tainnut siinä pysyäkin. Varoventtiili on ainakin täällä 3.0 bar.
-
Itse sain jotakuinkin sellaisen vastauksen, että toimii se maapiiri vaikka paineettomanakin, mutta jos menee alle 0,5, niin voisi jo paineita vähän lisätäkin.
Ota tuosta nyt sitten selvää...
Automaatti-ilmain vaatii painetta jotta se toimii. Johonkin toiseen ketjuun kirjoitin tuosta mutta muistelin että tuo vaadittava paine oli vähintään 0,2 bar. Itse nostaisin painetta jos se laskee alle 0,5 barin. Ei tuolla teknisessä tilassa kuitenkaan kukaan oo jatkuvasti kyttäämässä niin varmaan olisi parempi että tuossa olisi edes hiukan marginaalia.
-
... eli muuhun toimintaan olisi mennyt 1,726 MWh.
Mitä mieltä olette luvuista, tuntuuko loogiselta ja sujuuko kaikki hyvin?
No tuo ei tunnu kyllä yhtään loogiselta. Alle 4000 kWh kulutuksia taloussähkölle on foorumilla raportoitu mutta alle 2000 kWh vaikuttaa kerrostalokaksion vuosikulutukselta.
-
Kiitos vastauksista! Miten maapiirin painetta sitten lisätään ja mitä vaikutuksia sillä saadaan aikaan? Muistelen asentajien sanoneen, että se voisi laskea vaikka nollaan. Paine ei kuitenkaan laskenut juuri yhtään vielä viime talvena ja siksi yllätyinkin kun nyt pitkästä aikaa kävin pumppua morjestamassa.
-
Tässä Niben kertomassa jutssa laitetaan kertaheitolla MLP pumpun kestämisen syyt uusiksi.
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/04/01/maalampopumppu-hajosi-viidessa-vuodessa-miksi-maahantuoja-sulki-valmistusvian
NIBEn mukaan maalämpöpumppu oli kohteessa alimitoitettu, mikä lisää kompressorin rasitusta.
Varmaan joku on täälläkin ehkä lukenut mutta se että alimitoitus hajoittaa kompuran eikä käynnistysten määrä joten varokaa jos teillä on Niben pumppu että ei käy liikaa. Kannattaa vähintäänkin tuplasti ylimitoittaa , ainakin Nibe olettamuksen mukaan..
-
Kiitos vastauksista! Miten maapiirin painetta sitten lisätään ja mitä vaikutuksia sillä saadaan aikaan? Muistelen asentajien sanoneen, että se voisi laskea vaikka nollaan. Paine ei kuitenkaan laskenut juuri yhtään vielä viime talvena ja siksi yllätyinkin kun nyt pitkästä aikaa kävin pumppua morjestamassa.
Älä tee mitään, vaan anna pöristä. Siellä on vielä painettakin.
-
Kiitos vastauksista! Miten maapiirin painetta sitten lisätään ja mitä vaikutuksia sillä saadaan aikaan? Muistelen asentajien sanoneen, että se voisi laskea vaikka nollaan. Paine ei kuitenkaan laskenut juuri yhtään vielä viime talvena ja siksi yllätyinkin kun nyt pitkästä aikaa kävin pumppua morjestamassa.
Onko keruupiisissä myös kalvopaisuntasäiliö? Säiliöön ei toki painetta lisätä. Ensimmäinen vaihtoehto että älä tee mitään. Toinen vaihtoehto lisätä vettä vesiletkulla sen täyttöryhmän kautta ja samalla seurata sitä painemittaria. Letku täytyy vain ensin ilmata että piiriin ei mene ilmaa. Tai sitten saa lisättyä painetta myös ulkoisella täyttöpumpulla. Huolto saa myös painetta nostettua.
Jos ei tee mitään, niin kumminkin jossain vaiheessa olisi hyvä lisätä painetta.
Täällä tuli kaivon paperit jossa luki että takuu on voimassa kun paine on vähintään 0.5 bar. Teillä 0.4 bar ja se on vähän sen suositellun minimin alle.
Suuremmalla paineella ei saa mitään vaikutusta. Mutta 0.5 bar minimi olisi sitä varten kun liuospumppu lähtee päälle, niin imupuolelle tulee alipaine. Jos paine on liian pieni, niin paine voi mennä jopa 0.0 bar kun liuospumppu käynnistyy. Voi seurata liuospumppuun kavitointia kun ilmeisesti paine voi mennä alipaineiseksikin? Eli pumpulta keruuseen päin paine kasvaa ja keruulta pumpulle päin taas paine pienenee kun liuospumppu on käynnissä.
-
Onko keruupiisissä myös kalvopaisuntasäiliö? Säiliöön ei toki painetta lisätä. Ensimmäinen vaihtoehto että älä tee mitään. Toinen vaihtoehto lisätä vettä vesiletkulla sen täyttöryhmän kautta ja samalla seurata sitä painemittaria. Letku täytyy vain ensin ilmata että piiriin ei mene ilmaa. Tai sitten saa lisättyä painetta myös ulkoisella täyttöpumpulla. Huolto saa myös painetta nostettua.
Jos ei tee mitään, niin kumminkin jossain vaiheessa olisi hyvä lisätä painetta.
Täällä tuli kaivon paperit jossa luki että takuu on voimassa kun paine on vähintään 0.5 bar. Teillä 0.4 bar ja se on vähän sen suositellun minimin alle.
Suuremmalla paineella ei saa mitään vaikutusta. Mutta 0.5 bar minimi olisi sitä varten kun liuospumppu lähtee päälle, niin imupuolelle tulee alipaine. Jos paine on liian pieni, niin paine voi mennä jopa 0.0 bar kun liuospumppu käynnistyy. Voi seurata liuospumppuun kavitointia kun ilmeisesti paine voi mennä alipaineiseksikin? Eli pumpulta keruuseen päin paine kasvaa ja keruulta pumpulle päin taas paine pienenee kun liuospumppu on käynnissä.
Kaivon papereissa lukee 0,5 bar minimi? Siis onko kaivola takuu jos minimi yli 0,5bar? Kenen poraama kaivo.
-
Vastataan nyt tähänkin ketjuun, jos maapiirin paineista on kyse. Itsellä on maapiirin paine näyttänyt +5 vuotta 0 bar, mitään haittaa tuosta ei mielestäni ole ollut, eikä ole tullut mieleenkään tehdä mitään toimenpiteitä.
-
Kaivon papereissa lukee 0,5 bar minimi? Siis onko kaivola takuu jos minimi yli 0,5bar? Kenen poraama kaivo.
Saa se yli 0.5 bar olla. Ei siinä lukenut maksimista mitään.
Muistaakseni Muovitech:n kollekotorin takuu. Ja syvyys 200 metriä. Tai sitten kaivon takia rikkoontuvaa laitetta ei korvata jos painetta on ollut vähemmän kuin 0.5 bar. Lisäksi vaatimus oli että on kalvopaisuntasäiliö. Koska pumppu tuli kaivoa alemmaksi. Ei siis toimi jos painetta on liian vähän?
Ei selitetty että miksi. Mutta on se muillekin sanottu että 0.5 bar on minimipaine. En siis ole ainut. Eikä riipu edes porarista. Täällä porasi KS Geoenergi. Ja melko varmasti muistelen että luki "kollektorin takuu on voimassa kun paine on 0.5 Bar". Kaikki liitokset on muovihitsattuja ja tehty muovitech:in osin. Eli Muovitech:iltä ehkä sais faktaa?
Ainakin paineet pysyi hyvin kaksi vuotta 1.3 barissa, eli ohjeet oli ainakin toimivat.
Piti mielenkiinnosta etsiä se porausraportti.
Porausfirma tuskin vastaa kollektorin takuusta. Takuun varmaan antaa valmistaja, eli muovitech? :
Sopimus/Raportti
Energiakaivon poraus, lasku 5250€. 24.10.14
Keikien syvyys 200 m, poraaminen kalliosta 187 m. Suojaputki 21 m.
"Omistusoikeus sopimuksen kohteena olevaan kallioreijän käyttöön siirtyy ostajalle vasta kun lasku on kokonaisuudessaan maksettu"
"Kollektorien takuu ei ole voimassa jos painekalvosäiliötä ei asenneta kalliolämpöpumppuun ja painetta asenneta vähintään 0.5 bariin."
Oy KS Geoenergi AB ks-geokonsult.fi 68500 Kruunupyy
-
Kiitos neuvoista! Meillä on tosiaan se maapiiri ja kalvopaisuntasäiliö. Valitsemme vaihtoehdon 1 eli seurataan tilannetta eikä ainakaan vielä tehdä mitään. Mitään ongelmaahan meillä ei ole ollut vaan kaikki tuntuu toimivan. Kunhan nyt kiinnitin tähän huomiota kun otin ylös 1-vuotislukemia pumpulta.