Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Mitoitus omakotitalot ja pienet kohteet => Aiheen aloitti: noble - 26.02.14 - klo:10:09
-
Uudiskohde rakenteilla ja pumpun antoteho vielä mietityttää. Aluksi olin sitä mieltä, että 8kW pumppu tulee, mutta näyttäisi että 6kW:kin olisi täysitehoinen?!?
Täällä tomppelin laskentaa
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4930.msg59388#msg59388
Kaivoksi on tulossa 180m.
Täysitehoinen pumppu pitää olla.
-8kW on, mutta aiheuttaako pätkäkäyntiä ja ylimääräisiä kuluja (sähkö, hankintahinta)?
-Enimmäkseen on tarjottu 8kW pumppuja, yksi tarjosi 6kW. Ei tule kuitenkaan pakettiratkaisuja.
-6kW puolesta puhuisi justi mitoitus, mutta onko riittävä täyden tehon pumpuksi?
-Onko kaivon syvyys ok, myös 6kW pumpuille (esim. 1245) jaksooko liuospumppu pumppailla?
Mieli vaihtelee päivittäin 6kW ja 8kW välillä. Hieman kallistun 8kW puoleen, mutta onko argumentteja 6kW:n puolesta tai 8kW vastaan?
-
Turha arpoa. Ilman muuta otat 8kW:n pumpun. Joku 6kW:n Nibe on käyttöveden teossa 5kW. Noin syvällä kaivolla 8kW on passeli ja käynnistyseroa voi nostaa tarvittaessa - jos halajaa pitempiä käyntijaksoja.
-
Ainoa ongelma voi tulla kesä aikaan, kun on vain kosteiden tilojen lämmitys yksistään päällä.
Mutta, tämä ongelma tulee sekä 6 että 8 kW koneilla.
Jotta ongelmaa tuota ongelmaa olisi, pitäisi olla 1 - 3 kW -tehoinen pumppu.
100 litran puskurivaraaja lattiakiertoon auttaa kesäajan ylitehoon..
Joten, siitä vaan. 8 kW ja 180 metriä ja toimii!
Hyvää Onnea projektillesi sinne naapurikylään!
-
Kiitokset päätöstä tukevista kommenteista :)
Kyllä 8 kW:n versioon päädytään.
Pienelle puskurille (~500mm) voisi ainakin tehdä varauksen teknisestä tilasta, jos innostuisi vielä sellaisen laittamaan.
-
Kiitokset päätöstä tukevista kommenteista :)
Kyllä 8 kW:n versioon päädytään.
Pienelle puskurille (~500mm) voisi ainakin tehdä varauksen teknisestä tilasta, jos innostuisi vielä sellaisen laittamaan.
tähänkin kohteeseen sopis mainiosti taas se Nilanin MLP+PILP yhdistelmä laite, kesäajan pätkäkäyntikään ei lieneis ongelma kun alin lämmitykseen ajettava teho voi olla 1.5kW (invertteri ohjattu).
tulee jäähdytykset ja tehokkaat LTO:t samassa paketissa, maapiirikenno vaan vielä lisäksi raitisilmakanvaan hoitamaan PILP/LTO sulatukset pois.
max kompuratehoa löytynee masiinasta >8kW, MLP:stä 1.5-6kW ja PILP:stä jotain tuohon päälle...en muista tuota tehoa.
ainakin voisit verrata kokonaisuuksia keskenään, Niben ja IV-koneen ja kattokasettien sun muiden kanssa...versus tämä yksi laite joka hoitaa kaikki.
-
Mikäli laitteiston valintaperusteena on kokonaistaloudellisuus toimivalla systeemillä, niin ehdottomasti mahdollisimman yksinkertainen järjestelmä ja pienempi pumppu hiukan "ylimitoitetulla" kaivolla. Laittaa pumpusta säästyneen rahan kaivon lisämetreihin. Vaikka järjestelmä käyttäisi muutaman sata kilowattituntia vastussähköenergiaa vuodessa, sen vuosilämpökerroin on sen verran parempi, että kokonaiskulutus voi olla jopa pienempi ja pumppu kestää pidempään.
Tämä on minun laskelmiini perustuva mielipiteeni. Itse valitsin uuteen massiivihirsitalooni 133 m2 (huipputeho n. 5,4 kW, lämmityksen vuosikulutus n. 12000 kW) Niben 4,8 kW pumpun ja 140 m kaivon. Pumppu käynyt pari viikkoa ja vaikka lämmitin pari vuorokautta laattaa lähes tauotta, laski keruuliuoksen tulolämpötila min. n. 1 asteeseen. Pumppu on teknisten tietojen mukaan jopa 5 dB hiljaisempi kuin "täysteho" 6 kW pumppu ja tämä on aika iso ero, kun pumppu on kodinhoitohuoneen yhteydessä liukuoven takana.
Lämpimän käyttöveden riittävyyden kanssa pumpun teholla ei ole merkitystä. Kyllä 180 l varaajaan jäähdyttämiseen pitää vettä lotrata jo ihan tahallaan ja 2 kw tehokkaampi pumppu lämmittää tällaisessa tapauksessa varaajan vain hiukan nopeammin.
-
Itse valitsin uuteen massiivihirsitalooni 133 m2 (huipputeho n. 5,4 kW, lämmityksen vuosikulutus n. 12000 kW) Niben 4,8 kW pumpun ja 140 m kaivon.
Oletko kokenut jo noita -20 pakkasia? Missä lämpötilassa pumppu on käynyt tauotta? Äkkiseltään kuulostaa melkoisen pieneltä laitteelta kun nuo hirsitalot kuitenkin hiukan enemmän kuluttavat kuin muut. Vai oliko kyseessä tuore tapaus? Jos tuore niin paljonko käy näillä keleillä vuorokaudessa ja mikä on sisälämpötila?
-
Itse valitsin uuteen massiivihirsitalooni 133 m2 (huipputeho n. 5,4 kW, lämmityksen vuosikulutus n. 12000 kW) Niben 4,8 kW pumpun ja 140 m kaivon.
Mikä on massiivihirren paksuus?
Onko kuitenkin jotain lisäeristystä?
250 mm massiivihirsi saattaisi edellyttää Etelä-Suomessa noin 7,3 kW -tehoista lämmityslaitetta.
-
Hirren paksuus 205 mm ja rakennusala 133 m2, eikä ole lisäeristystä. Lämmitystehon tarpeeseen vaikuttaa aika moni muukin asia kuin seinän U- arvo. Meillä on vaipan ilmanvuotoluku 0,7 ja iv- koneen vuosihyötysuhde 77 %. Huipputehon tarve on energiaselvityksen mukaan 5,4 kW 76 l/s poistoilmalla. Taitaa tuo mitoituspiste olla eteläsuomessa -26 astetta. Oikeasti asutussa talossa on lisäksi paljon muitakin lämpöä tuottavia laitteita ja ihmisiä, joten varmasti pärjään tuolla 4,8 kW koneella. Mikäli pumppu saa maapiiristä yli 0-asteista nestettä, on sen tehokin tuota suurempi.
Esimerkiksi ilmanvuotoluvulla 4 ja iv- koneen 60 % hyötysuhteella talon huipputehon laskennallinen tarve onkin 6,9 kW. Eli kyllä se huipputehon tarve kannattaa laskea/ lasketuttaa huolella, lämmitysjärjestelmää mitoitettaessa.
Parin asteen pakkasilla kuivatin lattiaa ikkunat auki viikonlopun ennen pinnoitusta. Tapaus on tuore ja kun ei vielä asuta eikä ole iv-konetta (liesituulettimen putki katolle auki), niin turha mitään käyntitietoja vielä tutkia.
Pumppu on tosiaan Nibe F1245-5 ja maksoi 5000 €. 6 kw:n pumppu olisi ollut 500 € kalliimpi. Pumpussä on mielestäni loistava hinta-laatusuhde. Automaattisesti kierroslukuohjatut pumput, COP 4,3 ja todella hiljainen laite. Käyttöliittymä on myös todella helppokäyttöinen ja selkeä. Suosittelen.
-
Vieläkin kummittelee mielessä tuo pumpun koon valinta.
Antamani tiedot tomppelille ja omat pyörittelyni (ja myyjien välihuudot) perustuvat energiatodistukseen, missä vuotoluku 4-->mitoitustilanteen lämmitystarve tiloille 5,5kW. Sain tietoon, että lämmitystarve olisi 5,07kW jos vuotoluku on 2. Tietääkseni tyypillisesti vuotoluku arvot pyörivät 0,5-1,5.
Tuttavalla vuoden vanha talo samalla alueella ja tilavuus ja neliöt identtiset omaani nähden. Hänellä tosin 10m2 ikkunoita enemmän ja yksi ulko-ovi vähemmän. Viime vuonna hänellä oli mennyt kaukolämpöä 15,8 MWh. Keskilämpötila alueella oli 5,7'C. Tottakai käytöt ovat erilaisia, mutta samoilla hehtaareilla varmasti mennään.
Nyt tarvisi argumentteja, mitä tehdä???
Lähinnä käyntiajat stessaavat. Kuinka esim. jos (8kW:n pumpulla) näyttää että pikkupakkasilla (-5'C) - (-10'C) pumppu käy 10min pätkiä, saadaan käyntiä pidemmäksi? Asteminuutit? Annetaan laatan jäähtyä enemmän?
Taas vastaavasti 6kW:n pumpussa mietityttää "ylipitkät" käynnit, jos sellaisia tulee...? Mitä kaivo tuumaa?
Kaivossa olen nyt jokatapauksessa päätynyt 180m reikään - riittävä pitäisi olla. Siitä sitten mietityttää, että jaksaako pienempien koneiden liuospumput pyörittää viinaa...?
-
Tulet viiltämään ranteesi auki jos päädyt 6KW:n pumppuun. Eikös täällä ollut just yksi tapaus, jossa ruvetaan vaihtamaan 6KW:n pumppuun 8KW kompuraa. Ei kannata mielestäni kikkailla parin sadan takia.
-
Vieläkin kummittelee mielessä tuo pumpun koon valinta.
Älä valitse liian pientä pumppua.
Vähän isommasta ei ole mitään harmia, mutta liian pienestä on.
-
Vieläkin kummittelee mielessä tuo pumpun koon valinta.
Antamani tiedot tomppelille ja omat pyörittelyni (ja myyjien välihuudot) perustuvat energiatodistukseen, missä vuotoluku 4-->mitoitustilanteen lämmitystarve tiloille 5,5kW. Sain tietoon, että lämmitystarve olisi 5,07kW jos vuotoluku on 2. Tietääkseni tyypillisesti vuotoluku arvot pyörivät 0,5-1,5.
Tuttavalla vuoden vanha talo samalla alueella ja tilavuus ja neliöt identtiset omaani nähden. Hänellä tosin 10m2 ikkunoita enemmän ja yksi ulko-ovi vähemmän. Viime vuonna hänellä oli mennyt kaukolämpöä 15,8 MWh. Keskilämpötila alueella oli 5,7'C. Tottakai käytöt ovat erilaisia, mutta samoilla hehtaareilla varmasti mennään.
Nyt tarvisi argumentteja, mitä tehdä???
Lähinnä käyntiajat stessaavat. Kuinka esim. jos (8kW:n pumpulla) näyttää että pikkupakkasilla (-5'C) - (-10'C) pumppu käy 10min pätkiä, saadaan käyntiä pidemmäksi? Asteminuutit? Annetaan laatan jäähtyä enemmän?
Taas vastaavasti 6kW:n pumpussa mietityttää "ylipitkät" käynnit, jos sellaisia tulee...? Mitä kaivo tuumaa?
Kaivossa olen nyt jokatapauksessa päätynyt 180m reikään - riittävä pitäisi olla. Siitä sitten mietityttää, että jaksaako pienempien koneiden liuospumput pyörittää viinaa...?
Käyntijaksoa saadaan sillä että säädetään hystereesiä isommaksi, ja kaivo ei tuumaa "ylipitkästä" käynnistä mitään koska se mitoitetaan ENERGIANTARPEEN mukaan.
-
Käyntijaksoa saadaan sillä että säädetään hystereesiä isommaksi, ja kaivo ei tuumaa "ylipitkästä" käynnistä mitään koska se mitoitetaan ENERGIANTARPEEN mukaan.
Pitääkö tässä tapauksessa olla 180m kaivo oli pumppu sitten 6kW tai 8kW?
-
Lähinnä käyntiajat stessaavat. Kuinka esim. jos (8kW:n pumpulla) näyttää että pikkupakkasilla (-5'C) - (-10'C) pumppu käy 10min pätkiä, saadaan käyntiä pidemmäksi? Asteminuutit? Annetaan laatan jäähtyä enemmän?
Ei varmasti ole mitään pätkäkäyntiongelmia tuon kokoisessa lattialämmitystalossa, ei 6kW eikä 8kw pumpulla.
Meillä 8,8 kw ja 108m2, eikä taida millään kelillä käydä alle 10 minuutin jaksoja jos kaikki lattiakierrot on auki.
Itse laittaisin noblen tilanteessa 6kw pumpun...pumpun hyötysuhde on parempi silloin kuin kompura on käynnissä :D
Omien kokemuksieni perusteella 6 kw tehot kyllä riittää uuteen tuon kokoiseen taloon, jos talo ja pumppu on kunnossa.
-
Tulet viiltämään ranteesi auki jos päädyt 6KW:n pumppuun. Eikös täällä ollut just yksi tapaus, jossa ruvetaan vaihtamaan 6KW:n pumppuun 8KW kompuraa. Ei kannata mielestäni kikkailla parin sadan takia.
Oliko sillä samanlainen talo kuin noblella?
-
Mulla on tuollainen 390 L käyttövesivaraaja ratkaisu ja voin vakuuttaa, että vettä riittää kaikkeen käyttöön. Myöskin poreammeen jälkeen saa suihkuun mennä heti.
Vitocal 200-G 7,7 kw Nettohintaan 7 800,00 € (390 litran erillisvaraajalla)
Laitan tähän yhden verrokin hintojen pähkäilyyn. Tuosta perusmallista voi laskea jotain arvioita. Esim mulle tyrkyttivät 12,9 kW 300 G mallia ja 250m kaivoa 21.500 €. 17 kW kone ja 2 x 165m kaivoja tuli sitten 24 500 €, elikkä pikkusta vaille ilmaseksi.
http://www.maalampoturku.fi/tuotteet/tarjoukset
Maalämpöpumppu Vitocall 242-G 6kw ( Tarjous voimassa asennettuna Turun seudulla)
-Varaaja 220 litraa aurinkokenno liitäntä mahdollisuus
-Sähkövastus
-Sähköanodi yht. 7150 euroa
Lämpökaivo 150 metriä kallioon
-kaivoputkisto(kollektori)
-kaivoputkiston liuoksen
-pohjapainot ja kaivon hattu yht. 5250 euroa
Siirtolinjan kaivolta 5 metriä kaivolta tekniseen tilaan( ei mahdollisia kaivuu töitä)
-siirtolinjan hitsaukset
yht. 250 euroa
Lämpöpumpun asennus
-ensiöpuolen kytkentä työt
- paisunta säiliö 25 litraa
-täyttöryhmä
-kaivopiirin putkien kytkentä / täyttö / ilmaus.
-asiakkaan toimesta pumppu tekniseen tilaan tontilta
yht. 1500 euroa
-----------------------------------------
Esimerkki laskelman maalämpöpumppu yhteensä 14.500 euroa
Muut mahdolliset lisätyöt sovittava tapauskohtaisesti.
-
kerrosala 175m2, asuinpinta-ala 157m2 Sijainti Seinäjoki
5 asukasta (2 aikuista+3 lasta)
Seinäjoki on "hieman" eri paikassa kuin esimerkin Etelä-Suomi: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5370.0 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5370.0)
-
djoh:lla on tosin talli tuossa lisänä ja mahtaakohan olla mikä lämpötila tallissa...?
Pohdintojeni mukaan 160m kaivo voisi riittää (esim. verrattuna tuohon kaukolämpötalon kulutukseen, talo on vastaavan kokoinen), mutta olen aikeissa kuitenkin porauttaa 180m, aktiivisyvydestä kun ei ole tietoa tässä vaiheessa. Ainut referenssi on alueelta yhdestä porauksesta, vettä oli asteikolla 1-3 tullut 3 eli runsaasti vettä. En kuitenkaan laske tuon vedentuoton varaan.
-
djoh:lla on tosin talli tuossa lisänä ja mahtaakohan olla mikä lämpötila tallissa...?
Lisäksi djoh:n talon ET on todennäköisesti isompi kuin teidän talon.
-----------------------------------------------------------
Energian nettotarve (energiatodistuksen mukaan):
tilojen lämmitys 7502 kWh/vuosi
ilmanvaihdon lämmitys 1950
lämpimän käyttöveden valmistus 4200
------------------------------------------------------------
Yhteensä 13622 kWh => noin 3500-4000 kWh sähköä maalämpöpumpulle, eli sama kuin meillä.
Meidällä 8,8 kW pumppu ja käyttöaste vuositasolla vain 18%. Kylmin kuukausi tähän menessä ollut keskilämpötilaltaan hieman -15c kylmemmällä puolelle ja tuon kuukauden käyttöaste 40%. Meillä -35c pakkasella pumpun oli käynnissä "korvakuulolta" arviotuna noin 70-80% ajasta. (Käyttösähkö vuodessa 5000 kWh)
Meillä noin iso pumppu sen takia, että lämmitettävää tilaa tulee joskus +60% lisää.
-
Energiatodistukseen uskoen ihmiset rakensivat "passiivitaloja", jotka siis eivät tarvitse lämmitysjärjestelmää lainkaan. Asia korjattiin aina näppärillä irtosähköpattereilla ja haloilla.
Aloittaja laittaa ihan sen kokoisen pumpun kuin hyvältä tuntuu. Jatketaan jälkiviisastelua sitten ekan asumisvuoden jälkeen ;D
(Muistutuksena laitetaan että Nibe F1245 6 ja 8kW:n pumppujen hintaero on kirjoitushetkellä xxx.comissa 330€)
-
Energiatodistukseen uskoen ihmiset rakensivat "passiivitaloja", jotka siis eivät tarvitse lämmitystä lainkaan. Asia korjattiin aina näppärillä irtosähköpattereilla ja haloilla.
Itse uskon, että esimerkiksi ET 140 talo tarvitsee vähemmän lämmitysenergiaa kuin ET 185.
-
Aloittaja laittaa ihan sen kokoisen pumpun kuin hyvältä tuntuu. Jatketaan jälkiviisastelua sitten ekan asumisvuoden jälkeen ;D
Nyt kun ei tunnu yhtään hyvältä ;D Pitää ilmeisesti hankkia manttelivaraajalla oleva IVT 7kW. (vitsi)
Hyviä kommentteja on molempien antotehojen puolesta.
Mitoituksesta vielä, takaksi on tulossa kuitenkin varaava takka, 2350kg.
Vaakakuppi on vielä 8kW:n puolella. Ehkä mietteeni kiteyttää tällä hetkellä tomppelin kirjoitus: "Vähän isommasta ei ole mitään harmia, mutta liian pienestä on."
-
Mulla 227brm2, rakennetilavuus 849m3 uudiskohteessa (tai eihän tämä enää uusi ole kun on jo kohta 2 vuotta asuttukin :P) on ollut jonkin verran pätkäkäyntiä 8kW masiinalla. Nyt Tammi/Helmikuun vaihteessa laiteltiin 400l puskuri lämmityskiertoon ja nyt saa just sellaset käynnit kun huvittaa säätää. Niin ja pätkäkäynti aiheutui mulla termostaateista. Jos pitää kaikki piirit auki niin silloin käy ilman puskuriakin suht nätisti.
Kuten tuossa jo sanottiinkin niin 180l kaivolla ei "ylipitkiä" käyntejä tarvii pelätä. Itse olen jyystänyt yli 11h käyntejä 8kW masiinalla satasesta kaivosta ja päälle vielä IV:n esilämmitys. Tuolloin kaivolta tuleva litku kyllä meni hetkeksi pakkasen puolelle, mutta ei se mitään ongelmia MLP:lle aiheuttanut. Kaivossa asuva vesiautomaatin imuletku meni kyllä jäähän.
Eli jos termostaatteja haluaa käyttää ja päätyy 8kW myllyyn niin reilun kokoinen puskuri sitten kaveriksi.
-
Niin ja pätkäkäynti aiheutui mulla termostaateista.
Eihän nyt maalämpötaloon mitään termostaatteja laiteta, varsinkaan vaihtoventtiilipumppuun, vaan käytetään lämpökäyrää :)
nim. 6 termostaattia ja kaikki täysin auki jo vuodesta 2005 ;D
-
Eihän nyt maalämpötaloon mitään termostaatteja laiteta, varsinkaan vaihtoventtiilipumppuun, vaan käytetään lämpökäyrää :)
nim. 6 termostaattia ja kaikki täysin auki jo vuodesta 2005 ;D
Kyllä ne termostaatit on ihan kivat jos haluaa heittää rahaa hukkaan ja saada vastineeksi marginaalisesti paremman asumismukavuuden huonekohtaisen lämpötilansäädön muodossa. Eli siis säästöä niillä on turha tavoitella, siitä olen aivan samaa mieltä. Oma logiikka vaan menee niin päin, että maalämpö tuli sitä varten, että on varaa tuhlata enemmän... Eli termostaatit kehiin jos arvostaa sitä huonekohtaista lämpötilansäätöä enemmän kuin rahallista säästöä (termostaatit maksaa, se puskuri maksaa, asennus maksaa ja yllättäen käyttökin maksaa). Ei siis kannata uskoa termostaattikauppiasta, joka kauppaa niitä energiansäästömielessä. Se säästö mitä pienemmällä lämmitysenergiankulutuksella saadaan, menee huonontuneen lämpökertoimen piikkiin kun joudutaan tekemään lämpimämpää vettä kun termostaatit sössii maalämmön normaalin toiminnan. Kaikesta huolimatta omassa torpassa termostaatit on ja pysyy, sen verran on varaa pistää haisemaan. 8)
-
Itse uskon, että esimerkiksi ET 140 talo tarvitsee vähemmän lämmitysenergiaa kuin ET 185.
Nope, kannattaa hieman penkaista kuinka tuo magic number syntyy. Nykyisin on energiamuotokerroin. Koko roskahan muuttui 2013 ja vanhoilla luvuilla ei ole mitään tekemistä nykyisten luokitusten kanssa. Tästä aiheesta pitäisi avata uusi ketju.
P.S Ei tuo Noblen energiatodistuksen lukuarvot kestä minkäänlaista kriittistä tarkastelua, mutta se nyt koskee koko lappua. (Voi sillä takkaa sytyttää jos se on kuivassa paperimuodossa.).
-
Ilman termostaatteja on tarkoitus järjestelmä ottaa (toki laitan putket johtoja varten varalle).
Ei nyt oikein meinaa vaan hahmottaa, kuinka kesäajan kosteiden tilojen lämmitys hoidetaan ilman termostaatteja? Nyt on tulossa jakotukit niin, että kosteille tiloille + khh oma tukki ja muulle talolle toinen. Eli kuristetaanko kesäksi tuo toinen kokonaan kiinni vai kuinka tuo on vv-koneella hyvä hoitaa?
-
Ilman termostaatteja on tarkoitus järjestelmä ottaa (toki laitan putket johtoja varten varalle).
Ei nyt oikein meinaa vaan hahmottaa, kuinka kesäajan kosteiden tilojen lämmitys hoidetaan ilman termostaatteja? Nyt on tulossa jakotukit niin, että kosteille tiloille + khh oma tukki ja muulle talolle toinen. Eli kuristetaanko kesäksi tuo toinen kokonaan kiinni vai kuinka tuo on vv-koneella hyvä hoitaa?
Itse olen miettinyt samoja asioita, juurikin tuota kosteiden tilojen kesäajan lämmitystä. Tällä hetkellä omassa mökissämme on patteriverkosta otettu lattialämmitys kylppäriin, mutta tulevaisuudessa olisi tarkoitus laittaa lattialämmitystä myös muualle.
Jos siis rupean lattialämmitystä laittamaan, niin otan kyllä termostaatit joihinkin huoneisiin. En ymmärrä, kun useat vouhkaavat siitä, ettei niitä missään nimessä laiteta maalämpökohteisiin. Millä sitä sitten säädetään, jos johonkin huoneeseen halutaan enemmän lämpöä kuin toiseen? Jos joku huone on lämpimämpi kuin toinen ja tarvitsee hienosäätää? Tai aurinko lämmittää toista puolta talosta ja toista ei... En ole hakemassa termareilla lisäsäästöä, vaan sitä mukavuutta asumiseen. Tosin, eipä meillä ole maalämpöäkään vielä, mutta tarkoitus olisi pian laittaa hommat rullaamaan.
En siis osaa vastata tuohon kysymykseen vaan kompata täältä, jos joku kertoisi miten tuo kesäajan lämmitys oikein menee.
-
Nämä lattialämmityksen termostaatit ovat yleensä ON / OFF -tyyppisiä.
Jos paljon silmukoita sulkeutuu, jää lämmitysveden kiertoa liian vähän ja
pumpussa olevaa kiertovettä lämmittävää lauhdutinta jäähdytetään liian vähän.
Tästä seuraa, että lauhduttimessa kiertävä kuumakaasu ei jäähdy tarpeeksi ja kompressorin vastapaine nousee liikaa.
Pumppu tekee käynnilleen ylipainekatkaisun.
Jos lämmityssilmukoita on kovin vähän auki, joutuu pumppu tekemään hätäkatkaisun, oli sitten kyseessä 6 tai 8 kW -tehoinen pumppu.
Tarvittaisiin ehkäpä vain 2 kW -tehoinen pumppu!
Pelkät talon kosteiden tilojen silmukat eivät viilennä lauhdutinta tarpeeksi.
Ratkaisuna voi olla jotain näistä:
- jätä termostaatit pois.
Jos kumminkin haluat käyttää termostaatteja:
- asennuta puskurivaraaja,
- hanki tulistusvaraajallinen lämpöpumppu.
-
Jeps, eli juuri noin kuin tomppeli sanoi. Tässä vielä pari esimerkkiä. Ensimmäisessä liitteessä tulee katkaisu hystereesistä kun menoveden lämpötila kasvaa yli 15K katkasurajan (siis 15 astetta yli pyynnin). Tuosta olisi vielä matkaa ylipainekatkaisuun, mutta pointti nyt kuitenkin oli, että jos ajetaan lämpöä vain niihin märkätiloihin niin lauhduttimelta lähtevän veden lämpötila kasvaa voimakkaasti kun vesipuolen virtaus on niin pieni, että sillä ei saada siirrettyä lämpöä pois lauhduttimelta riittävän tehokkaasti ja silloin pumpun logiikka katkaisee käynnin.
Toisessa liitteessä taas nähdään miten termostaattien sulkeutuessa ja avautuessa menoveden lämpötila vaihtelee. Korkeampilämpöinen menovesi tehdään huonommalla lämpökertoimella eli vaikka virtaus pysyisikin riittävän suurena, että käynti ei katkea niin lämpökerroin laskee joka tapauksessa kun piirejä suljetaan eli siis lauhduttimen virtaus pienennetään. Mulla on käytössä 400l puskuri ilman hullunkiertoa eli lauhduttimen ja puskurin läpi on yhtä suuri virtaus ja virtausta rajoittaa kaikkien piirien yhteenlaskettu virtaama. Eli tästä syystä lämpötilaero lauhduttimen yli vaihtelee. Ilman puskuria kävisi samoin, paitsi lisäksi paluuveden lämpötila nousisi voimakkaasti kun niiltä märkätilojen piireiltä tulisi lämmintä vettä takaisin kun ei se esim. 6kW teho uppoa sinne hetkessä ja se edelleen nostaisi menoveden lämpötilaa ja käynti katkeaisi nopeasti. Mulla tuo 400l puskuri estää tämän ja paluulämmöt pysyy melko vakiona vaikka olisikin vain märkätilojen piirit auki, mutta kuten sanottua, lämpötilaero lauhduttimen yli on tavallista suurempi ja sitä kautta lämpökerroin huonompi. Eli siis mulla kesäaikaiset mukavuuslämmöt tulee huonommalla lämpökertoimella (siltikin melkosen hyvällä). Kierroslukuohjattu kompura olisi teoriassa paras ratkaisu, mutta vissiin käytännössä eivät toimi hirveän hyvin. Toivottavasti tulee hyviä tuotteita markkinoille ratkaisemaan tämän...
-
Tuota pientä lattiapiirivaaraa pääsee kompensoimaan helposti myös tämmösellä yhdistelmälaitteen säätyvällä MLP:llä joka siis antaa tehoa lämmitykseen mallista riippuen 1-3.5kW tai 1,5-6,6kW:
(http://www.nilan.fi/wp-content/uploads/MLP-avattu.jpg)
Tämän taulukon perusteella 1,5-6,6kW laite olis sopevampi, koska suurimmat käyntitunnit tulis todnäk osatehon puolelle:
(http://www.nilan.fi/wp-content/uploads/scop-taulukko.png)
-
Ok, kiitokset selvityksestä!
Koitan vielä käydä ajatuksella nuo kaaviotkin kunnolla läpi.
Tällä hetkellä omat suunnitelmat on siten, että talon yläkertaan tulisi lattialämpö ja alakerta jäisi pattereiden varaan ja näin ollen 400 l puskuri oli tulossa toimitukseen.
Tällöin ei kait sitten termareista ongelmia tulisi.
Osaako joku vielä vääntää rautalangasta, että jos termareita ei ole, niin miten huonekohtaisia lämpöjä säädellään?
Jotain virtauksia kuristamalla vai miten?
Menikö tämä nyt jo topicin ryöstöksi, sori...
-
Osaako joku vielä vääntää rautalangasta, että jos termareita ei ole, niin miten huonekohtaisia lämpöjä säädellään?
Jotain virtauksia kuristamalla vai miten?
Jakotukin säädöistä voi virtauksia kuristaa, mutta samat ongelmat siinäkin tulee. Eli toisinsanoen ei se märkätilojen mukavuuslämpö oikein toimi on/off tyyppisellä pumpulla ilman puskuria. Taisiis toimii jos teholuokka on mitoitettu niiden märkätilojen mukaan, jolloin sama mylly ei taas riitä koko talolle.
Huonekohtainen lämpötilansäätö siis vaatii ne termostaatit tai muun tavan rajoittaa huonekohtaisesti sinne siirrettävää lämpöä vallitsevan lämpötilan mukaan. Jakotukin säädöillä päästään sinne päin, mutta ei tietenkään yhtä tarkkaan säätöön kuin termostaateilla. Termostaatit taas sössivät maalämmön toiminnan enemmän tai vähemmän ja jakotukilta kuristaminenkin sössii samalla tavalla hieman, mutta huomattavasti vähemmän kuin koko kierron katkaiseminen on/off tyyppisesti. Toinen ongelma on/off termareissa ilman puskuria on se, että jos lepojaksolla termari on "on" tilassa niin eipä silti lämpöä siirry kun samaan aikaan ei ole kompura päällä (toki jos muut piirit ovat lämpimämpiä niin sieltä siirtyy pieni teho viileämpään piiriin). Sitten taas jos tuo piiri oli logiikan mukaan sopivan ajan auki ja mennään taas "off" tilaan ja sitten kompura meneekin päälle niin eipähän taaskaan saada lämpöä kyseiseen huoneeseen ja kompura lyödään seis kun ei ollutkaan lämmöntarvetta. Eli siinä mielessä voi myös sanoa, että MLP:n on/off tyyppinen käynti ilman puskuria sotkee myös termostaattien toiminnan (siis jos termostaatit on ns. "älykkäät", kuten mulla oleva Devilink).
-
Mitä säätöjä te joilla ei ole termostaatteja teette kesän tullessa? Ette mitään...?
Jos tuota mukavuuslämpöä mielii, termarien ja toimilaitteiden hinnalla saisi sen 100l puskurin.
-
Mun käsityksen mukaan moni vaihtoventtiilikoneen omistaja tekee maalämmöllä kesäisin ainoastaan käyttöveden. Esim. DHP-H:ssa voi määrittää ulkolämpötilan, jonka ylittyessä lämmitys lopetetaan ja tehdään vain käyttövettä. Tällöin koko lämmityskierron kiertovesipumppu on seis (sekin säästää sähköä). Mukavuuslämmöt voi tuolloin toteuttaa erillisillä sähkökäyttöisellä lattialämmityksellä siellä märkätiloissa. Tulistuspumpulla tai hullunkierrolla varustetulla puskurivaraajalla taas voidaan jakaa märkätiloihin lämpöä "sopivasti".
Eli kyse on oikeastaan siitä, kuinka paljon sille mukavuuslämmölle ja huonekohtaiselle lämpötilansäädölle laittaa arvoa. Säätötekniikka maksaa ja lisäksi säädön käyttäminen maksaa kun lämpökerroin alenee ja se on sitten mielipideasia minkä toimintatavan valitsee. Kaikki eivät pidä mukavuuslämpöjä saati sitten huonekohtaista säätöä kynnyskysymyksenä (itse pidän).
-
Mitä säätöjä te joilla ei ole termostaatteja teette kesän tullessa? Ette mitään...?
Jos tuota mukavuuslämpöä mielii, termarien ja toimilaitteiden hinnalla saisi sen 100l puskurin.
Sähköllä tuo mukavuuslämpö pesuhuoneeseen. Ei ole mitään järkeä säätää pumppua niin että lattia olisi lämmin kesällä.
-
Itse olen myös harkinnut, että pesuhuonetiloja remontoidessa laittaisin lattialämmityksen sekä lisäksi sähkölämmityksen juuri kesä ajan käyttöä ajatellen. Vähänlaisesti tullut keskusteulua tuolla toisessa ketjussa sähkölämmityksen toteuttamisesta.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5360.msg64529#msg64529 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5360.msg64529#msg64529)
Olisi myös mukava kuulla käsityksiä kuinka paljon tulee olla välimatkaa putken ja kaapelin välillä lattiassa vertaa lainauksen jälkeinen viesti samassa ketjussa?
-
En tiedä noista muista laitteista, mutta jos olisi varaaja käyttövedelle, jossa olisi muutama lisäkierukka, niin lämmönvaihtimella laittaisin pesutilat. Mulla kun on 500 L puskuri ja aurinkovaraaja yhdistelmä, niin se saa lämmitä ihan tuolla mollukalla sen kesän ajan. Nyt tulee jo 60°:sta vettä katolta osan päivää ja pumppu huilaa.
-
Meillä kesäaikaan on termostaatit kiinni. Kierrot on auki vain laattalattioissa (kodinhoitohuone, kuisti, pesuhuone ).
Lattiaan veden minimipyyntilämpötilaksi on asetettu +25c (tai +26c). Käynnistyksiä kertyy kesäkuukausina noin 10 kpl päivässä ja käyntijakson keskimääräinen pituus 5 minuuttia (sis. 4 hengen käyttöveden). Käyttöveden lämmitysjaksoja kertyy talon ollessa tyhjillään noin 3..4, joten lattialämmitys aiheuttaa noin 4..6 käynnistystä vuorokaudessa. Pumppu lähtee käyntiin kun pumpulta lähtevä on muistaakseni +23..+24c ja sammuu kun lähtevä on +40c (<=säädettävissä).
Lämmityskaudella meidän ylitehokone (108m2 / 8,8 kW) käynnistyy 10-15 kertaa ja käy keskimäärin 25-35 minuuttia aina käynnistyttyään (sis. 4 hengen käyttöveden).
-
Kaivo porattu. Nihkeästi tuli vettä, vasta noin 150m syvyydessä oli parempi vesisuoni. 6h päästä porauksesta oli vesi noussut kuitenkin 8m päähän maan pinnasta, toki kaivoon juoksutettiin vettä noin kuutio kun liosputkia laskettiin.
Pitääkö muuten paikkansa, että Warmian termostaatit ja toimilaitteet eivät ole on/off -tyyppisiä? Jos näin on, voisi termostaatteja vielä harkita.
Pumpuksi on kyllä valikoitumassa tuo 8kW. Ei tule sitten mitään ylläreitä.
-
Itse tykkäisin, että lämmitysjärjestelmä ja ilmanvaihto toimisi mahdollisimman automaattisesti pyrkien pitämään sisälämpötilan suurin piirtein haluttuna riippumatta siitä paistaako aurinko, onko saunottu vai ei, onko talossa 10 vierasta iltaa istumassa...
Jos lämmityksen säätö tapahtuu pelkästään ulkolämpötilan, niin se ei reagoi mitenkään edellä mainittuihin asioihin. Mitä pienempi ja kevyt rakenteisempi talo sitä enemmän/nopeammin esimerkiksi nuot 10 ylimääräistä ihmistä ja/tai saunominen vaikuttaa sisälämpötilaan. Laittaisin termostaatit ainakin oleskelutiloihin ja keittiöön, vaikka ne aina myöhässä ovatkin lattialämmityksen varaavuuden vuoksi. Parempi myöhään kuin ei silloinkaan....
Joissakin taloissa voi pumpun sisälämpötermostaatti (joka säätää lämmityskäyrää) olla myös hyvä vaihtoehto lämmönjakotermostaateille, mutta omassa tuttavapiirissä siitä ei ole oikein kukaan tykännyt.
-
Kaivo porattu. Nihkeästi tuli vettä, vasta noin 150m syvyydessä oli parempi vesisuoni. 6h päästä porauksesta oli vesi noussut kuitenkin 8m päähän maan pinnasta, toki kaivoon juoksutettiin vettä noin kuutio kun liosputkia laskettiin.
Pitääkö muuten paikkansa, että Warmian termostaatit ja toimilaitteet eivät ole on/off -tyyppisiä? Jos näin on, voisi termostaatteja vielä harkita.
Pumpuksi on kyllä valikoitumassa tuo 8kW. Ei tule sitten mitään ylläreitä.
Aivan turhaa investoida termostaatteihin, edes putkituksia ei kannata vetää. Jakotukin viereen yksi pistorasia ja tarvittaessa sitten langattomia termostaatteja vuoden asumisen jälkeen. JOS tarvetta ilmenee.
-
Piti mennä Nibestä kysymään hintoja... puhe kääntyi kuitenkin, että "kyllä 6kW on parempi vaihtoehto!, tuon kokoisessa talossa 6kW riittää mainiosti, kun sulla on noin syvä kaivokin." "Ylimittainen kaivo ja ylimittainen pumppu ei ole hyvä yhdistelmä"
No siinä sitten huulipyöreänä, että kiitos...
Toinen väittämä oli, että "100l puskuri laitetaan lähes aina" Painotin, että lattialämmitystalo, mutta puskuri kannattaa kuitenkin laittaa.
-
Jaa-a. LVI-vastaavakin pohdinnan jälkeen suositteli 6kW järkevämmäksi ratkaisuksi.
Toki myös beargheatkin tukee sitä, että 6kW olisi karvan alle täysitehoinen (jos ottaa vielä huomioon, että ilmavuotoluku esim. 1 eikä 4). Ja 2400kg takallekkin saisi olla jotain käyttöä (voisi huipputehotarve aikoina avittaa mukavasti?)
Tässä on hieman ristitulessa :)
-
No laitappa valokuva/skannaus energiatodistuksestasi tänne (tai johonkin muualle ja linkki siihen) niin katsotaan.
-
Toinen väittämä oli, että "100l puskuri laitetaan lähes aina" Painotin, että lattialämmitystalo, mutta puskuri kannattaa kuitenkin laittaa.
Puskurisäiliö on silloin tarpeen, jos lämpöverkossa on pienehkö kostean tilan lämmitysalue,
joka lämmönvastaanottokyky on liian pieni ottamaan vastaan pumpun antama lämpöteho.
Jos teillä on suunnitteilla esimerkiksi sauna/suihkutiloihin tulossa oma lattialämmityspiiri,
joka ohjataan lämpiämään kesälläkin, tarvitaan se puskuri, oli sitten 6 tai 8 kW -tehoinen lämpöpumppu.
Jos puskurisäiliötä ei ole, ei lämpöä siirry tarpeeksi pumpulta pieneen lattiaan ja lauhduttimen lämpötila nousee liikaa,
kompressorin vastapaine nousee liikaa ja
lopulta pumppu tekee liian korkeasta vastapaineesta hätäkatkaisun ja lopettaa lämmittämisen kesken.
Jos tällaista pientä, kesälläkin lämmitettävää lattia-aluetta ei ole, ei tarvita puskuria.
Se lattian suuri betonimassa on itsessään erinomainen puskuri.
-
Tänään ei ehdi enää ottamaan kopsuja todistuksista.
Mikä luku niistä on se todenperäisin? Onko uudessa todistuksessa rakennuksen lämmitysteho mitoitustilanteessa faktaa? Tilojen lämmitys mitoitustilanteessa on laskettu 5,5 kW (35W/m2).
-
Ei tässä nyt kiirettä ole. "kopioksi" kelpaa kännykkäkuva vaikka aijaa.com palveluun.
-
Ei tässä nyt kiirettä ole. "kopioksi" kelpaa kännykkäkuva vaikka aijaa.com palveluun.
Laitoin aiheesta YV:tä.
-
Pitääpä kommentoida jo hetken levänneeseen ketjuun. Hienoa, että näin monipuolista pohdintaa on luettavissa ja opiskeltavissa ihmiselle, joka vasta omaansa suunnittelee. Mutta toisaalta, on tämä sikäli tuskaista luettavaa kun monesta asiasta ei ole perillä tai kuullutkaan. On melkoisen koukeroista puuhaa tämä mitoittaminen ja välineiden valinta. Ensimmäinen kerran törmäsin itse nyt siihen, että lattialämmityksen termostaatit voisivat olla huono juttu. Itselle tällä hetkellä tarjotussa systeemissä termostaatit ohjelmointimahdollisuudella. Ja tämä on vielä ollut oma suosikki tarjouksista.
-
Parempi olisi ilman termostaatteja.
Maalämpöpumppu on jo itsessään termostaattinen toiminnaltaan.
Kaksi peräkkäistä temostointia voi aiheuttaa ongelmia, koska ne toimivat itsenäisesti, toisistaan tietämättä.
Tuplaten termostointi saattaa hiukan huonontaa järjestelmän hyötysuhdetta ja
joissakin tilanteissa pumpun toiminnalle aiheutuu vaikeuksia, kun liian paljon lämmityssilmukoita on sulkeutuneena.
Hintaakin tulee lisää tarpeettomasta hankinnasta!
-
No laitappa valokuva/skannaus energiatodistuksestasi tänne (tai johonkin muualle ja linkki siihen) niin katsotaan.
Kiinnostaisi minuakin nähdä..jos laitat tänne ja peität oleelliset kohdat.
-
Parin kuukauden päästä on vuosi pumpun asennuksesta. Liitteessä muutaman kuukauden Bruno-excelin tilastotietoja.
Useamman päivän pakkasia ei viime talvena koettu, joten pumppu pääsi sen suhteen helpolla. Ehkä sillä 6kW:n pumpulla olisi pärjännyt, mutta siinä vaiheessa kun on suuri käyttövesitarve ja lämpöäkin pitäisi tehdä, niin voi 6kW jauhaa melkoisesti.
Saako tuota Tomppeli referoitua kuinka nätisti laskelmaasi, mitoitusvinkkelistä katsottuna?
-
Liukuva vuosi takana.
Kokonaissähkönkulutus 9501 kWh
(MLP osuus 3701 kWh, talousrakennuksen ILP osuus 1148 kWh)
MLP käyttötunnit 1830h, josta käyttövesi 357h (vettä kului 89m3)
Käynistyksiä 3044 eli keskimäärin 36min käyntejä.
Varmasti viime vuodesta olisi 6kW pumppu pärjännyt hyvin, mutta olen ollut tyyväinen 8kW pumppuun.
-
Liukuva vuosi takana.
Kokonaissähkönkulutus 9501 kWh
(MLP osuus 3701 kWh, talousrakennuksen ILP osuus 1148 kWh)
MLP käyttötunnit 1830h, josta käyttövesi 357h (vettä kului 89m3)
Käynistyksiä 3044 eli keskimäärin 36min käyntejä.
Varmasti viime vuodesta olisi 6kW pumppu pärjännyt hyvin, mutta olen ollut tyyväinen 8kW pumppuun.
Itsellä on sellainen kutina että nykyiset energiatodistukset arpovat energiatarpeeksi suurempia määriä kuin mitä ne tulevat todellisuudessa olemaan. Minkäkokoinen kohteesi olikaan neliöiltä ja millaisen energian kulutuksen energiatodistus arpoi? Sijainti? Oletko poltellut takkaa ? Laita tiedot vaikka tuohon signatureen koneen ja kaivon viereen... Täytyy katsoa jos joskus jaksaisi aloittaa ketjun mihin tulisi toteutuneita vuosikulutuksia maalämpötaloissa eri ikäisissä kohteissa, sen verran usealta nykyään nuo kWh mittaritkin löytyvät.... Asiaa olisi mukava peilata noihin uusien talojen energiatodistuksiin nähden...
Karkeasti lukujen valossa sinulla on maalämpöpumpulta tullut lämmitykseen noin 12000kWh. Käyttöveteen 2800kWh.
Pienemmällä 6kW koneella käyntiajat olisivat ~2000h ja ~450h.
-
Itsellä on sellainen kutina että nykyiset energiatodistukset arpovat energiatarpeeksi suurempia määriä kuin mitä ne tulevat todellisuudessa olemaan. Minkäkokoinen kohteesi olikaan neliöiltä ja millaisen energian kulutuksen energiatodistus arpoi? Sijainti? Oletko poltellut takkaa ? Laita tiedot vaikka tuohon signatureen koneen ja kaivon viereen... Täytyy katsoa jos joskus jaksaisi aloittaa ketjun mihin tulisi toteutuneita vuosikulutuksia maalämpötaloissa eri ikäisissä kohteissa, sen verran usealta nykyään nuo kWh mittaritkin löytyvät.... Asiaa olisi mukava peilata noihin uusien talojen energiatodistuksiin nähden...
Karkeasti lukujen valossa sinulla on maalämpöpumpulta tullut lämmitykseen noin 12000kWh. Käyttöveteen 2800kWh.
Pienemmällä 6kW koneella käyntiajat olisivat ~2000h ja ~450h.
Kokonaisneliöt 175m2, asuinneliöt 157m2. Kokonaiskuutiot 630m3 ja ilmakuutiot 460m3. Seinäjoki sijainti.
Takassa poltettu noin 1-1,5 i-m3 hyvän lämpöarvon omaavaa lautaa :D
Mitä tuossa energiatodistuksessa pitää varsinaisesti tuijottaa? Ostoenergiaa, ostoenergiaa kerrotettuna vai nettotarvetta?
Laskettu ostoenergia:
Sähkö 9948 kWh/vuosi
Puu 3333 kWh/vuosi
Yhteensä 13281 kWh/vuosi
Kertoimilla sama:
Sähkö 16911 kWh/vuosi
Puu 1667 kWh/vuosi
Yhteensä 18577 kWh/vuosi
Nettotarpeina:
Lämmitys 5521 kWh/vuosi
IV 1950 kWh/vuosi
Vesi 4200 kWh/vuosi
(Yhteensä 11671 kWh/vuosi)
Ja tuo coppelo... Paljonkohan se todellisuudessa mahtaa olla? Olen logintutki-ohjelmalla päätynyt tulokseen 4,5. Sen puolesta energiaa olisi kulunut yhteensä 16650 kWh (käyttövesi COP 2,93 ja lämmitys COP 4,85).
-
Nykyinen energiatodistuskäytäntö (E -todistus) tuli voimaan 1.6.2013.
Todistus sai heti kovaa kritiikkiä mm. omakotiliitolta. (http://www.omakotiliitto.fi/kansalaisaloite) Todistus on voimassa enintään 10 vuotta.
Todistuksella yritetään kertoa rakennuksen ekologisuudesta, mutta todellista rakennuksen lämpöenergian tarvetta niistä ei tahdo löytyä (http://www.omakotiliitto.fi/sites/default/files/2014/1.%20TIEDOTE%2025.3.2014%20Kansalaisaloite%20luovutetaan%20puhemiehelle.pdf).
Todistusta varten lasketaan ensin rakennuksen todellinen lämmitystarve, mutta sitä tuunataan erilaisilla korjauskertoimilla ihan joksikin muuksi.
Finlex 176/2013 (https://www.finlex.fi/data/sdliite/liite/6186.pdf)
Rakennuksen tai sen osan kokonaisenergiankulutus eli E-luku ( kWh E /
(m 2 vuosi) ), määritetään laskemalla yhteen laskennallisen vuotuisen ostoenergian ja
energiamuotojen kertoimien tulot energiamuodoittain lämmitettyä nettoalaa kohden.
E-luvun laskennassa käytetään maankäyttö- ja rakennuslain nojalla annetussa valtio-
neuvoston asetuksessa rakennuksissa käytettävien energiamuotojen kertoimien luku-
arvoista (9/2013) määrättyjä energiamuotojen kertoimia:
sähkö 1,7
kaukolämpö 0,7
kaukojäähdytys 0,4
fossiiliset polttoaineet 1,0
rakennuksessa käytettävät uusiutuvat polttoaineet 0,5
Tässä yksi lain soveltamista kuvaava esimerkki: (http://energiatodistus.motiva.fi/midcom-serveattachmentguid-1e3e7f5de8e3356e7f511e3b9d135ed1959cf3acf3a/energiatodistus_laskentaan_liittyvat_kysymykset_ja_vastaukset_osa1_30052014.pdf)
Jos tilojen lämmitysenergiatarve on esimerkiksi 10 000 kWh ja tilat on varustettu
lattialämmityksellä, jonka järjestelmähyötysuhde on 0,8, niin rakennuksen
lämmitysenergiankulutus 12 500 kWh (=10 000/0,8). Jos maalämpöpumpun SPF‐luku on
esimerkiksi 3,0, niin maalämpöpumpun tarvitsema sähköenergianmäärä on 4 167 kWh
(=12 500 kWh/3). Kun tämä muutetaan kokonaisenergiaksi, saadaan lopputulokseksi 7083
kWh E (=1,7 x 4167 kWh).
Kun samassa tilassa on tulisija, menee laskenta seuraavasti: Tilojen lämmitysenergiantarve
on edelleen sama 10 000 kWh. Laskentasääntöjen mukaisesti varaavan tulisijan oletetaan
luovuttavan tiloihin 2000 kWh ja takan hyötysuhteen olevan 0,6. Tulisija käyttää uusiutuvaa
energiaa, jonka energiamuodon kerroin on 0,5, jolloin takan kokonaisenergiakulutus on 1667
kWh E (=2000 kWh/0,6 * 0,5).
Tässä tilanteessa lattialämmitykselle ja maalämpöpumpulle jää lämmitysenergian
kattamiseksi 8000 kWh osuus (=10 000 – 2000 kWh). Silloin maalämpöpumpun
kokonaisenergia on 5 667 kWh E (=8000 kWh/0,8/3*1,7). Tulisijan ja maalämpöpumpun
yhteenlaskettu kokonaisenergia on 7334 kWh E (1667+5667), joka on suurempi kuin
kokonaisenergiakulutus ilman tulisijaa.
Varsinaista kikkailua, jolla rakennuksen todellinen lämpöenergian tarve piilotetaan tehokkaasti.
Mitä hyötyä tästä todistuksesta on tavalliselle talonrakentajalle tai ostajalle?
-
Kokonaisneliöt 175m2, asuinneliöt 157m2. Kokonaiskuutiot 630m3 ja ilmakuutiot 460m3. Seinäjoki sijainti.
Takassa poltettu noin 1-1,5 i-m3 hyvän lämpöarvon omaavaa lautaa :D
Mitä tuossa energiatodistuksessa pitää varsinaisesti tuijottaa? Ostoenergiaa, ostoenergiaa kerrotettuna vai nettotarvetta?
Laskettu ostoenergia:
Sähkö 9948 kWh/vuosi
Puu 3333 kWh/vuosi
Yhteensä 13281 kWh/vuosi
Ja tuo coppelo... Paljonkohan se todellisuudessa mahtaa olla? Olen logintutki-ohjelmalla päätynyt tulokseen 4,5. Sen puolesta energiaa olisi kulunut yhteensä 16650 kWh (käyttövesi COP 2,93 ja lämmitys COP 4,85).
Kyllä se tuo ostoenergia taitaa olla? Mitähän tuohon lukemaan kuuluu? Itse tein omaan talooni energiatodistuksen ja tuolloin siihen vanhemman malliseen energiatodistukseen tuli perehdyttyä. Onko energiatodistuksen mukana liitteitä?
Tässä oman energiatodistuksen liitteestä kuva jossa on eriteltynä mistä näkyy mihin energiaa kuluu. Tuosta noita lämmitystarpeitakin pystyykin jollain tapaa erittelemään. Tuollainen todistus arpoo käyttösähköksi 9200kWh pelkästään taloon. Jos tallin ja talon kokonaissähkönkulutus on todellisuudessa ollut 10260kWh vuodessa voi ja todeta kuinka realistisella pohjalla nuo lukemat ovat... ::)
(http://i.imgur.com/eiWyzid.png)
Koko vuosihyötysuhdetta lienee mahdoton tietää ilman mittareita. Arvioita voi heittää mutta niiden painoarvo on varsin matala. Joissain pumpuissa on itsessään jonkinmoisia laskureita joilla päässee vuositasolla 5-10% tarkkuuteen(itsellä tulee pian vuosi täyteen kun olen ottanut lukemia ylös jolloin otan tuohon kantaa enemmän...)
-
Liitteessä hieman dataa, ulkona keskilämpötila -26,6'C. Hienosti löytyy vielä reserviä 8kW pumpusta. Se tulee tietenkin osittain käyttöön, kun isommat suihkusessiot on päällä. Ehkä se 6kW pumppu olisi tosiaan ollut hieman nihkeä...
Kaivosta tulee käyntien alussa 2-3'C ja noin tunnin käynnin lopussa ~0'C.
-
Voisiko joku avata, miten konkretisoituu käytäntöön, jos avaan termarit levälleen joka huoneesta? Tuntuu, että kulutus (alle 9.000 kWh) on jo niin pieni, ettei siihen voi vaikuttaa.
Lisäksi kommentit pumpun toiminnasta Oumanin käyrien perusteella ovat olleet myönteisiä. Aina tietysti kehittäminen kiinnostaa..
-
Tuskin sillä voi vuotuiseen kulukseen juurikaan vaikuttaa. Positiivinen vaikutus voi tulla inasen suuremmasta virtauksesta lauhduttimen yli. Myös käynnistyksiä voi kertyä hiukan vähemmän. Nämä ovat kuitenkin niinpaljon kiinni siitä miten kohteessa lämmityskäyrä ja termostaattien toiminta osuu kohdalleen toistensa kanssa. Oikein toimiva termostaatti on muuten auki paitsi silloin kun tilaan tulee jostain ylimääräistä lämpöä joka sinne ei normaalisti kuulu (aurinko, ihmiset, takka jne)
Laita sinäkin kohteen tiedot tuonne alalaitaan niin on helpompi tietään millaisesta kohteesta on kyse.
-
Nyt pitäisi näkyä speksit ja liitteenä Trend-ketjusta kuva.
-
Liitteessä hieman dataa, ulkona keskilämpötila -26,6'C. Hienosti löytyy vielä reserviä 8kW pumpusta. Se tulee tietenkin osittain käyttöön, kun isommat suihkusessiot on päällä. Ehkä se 6kW pumppu olisi tosiaan ollut hieman nihkeä...
Kaivosta tulee käyntien alussa 2-3'C ja noin tunnin käynnin lopussa ~0'C.
40 % lepää. Optimimitoituksessa mitoistusulkolämpötilassa käy kokoajan.
6kW olis ollut hyvä, mutta meneehän se tuokin.
-
Nyt pitäisi näkyä speksit ja liitteenä Trend-ketjusta kuva.
Noniin. Tässätapauksessa kun kyseessä tulistuskone niin noilla nopeuksilla ei taida olla niin väliä koska kone tekee lämpöä kuitenkin omaan varaajaansa...