Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Mitoitus omakotitalot ja pienet kohteet => Aiheen aloitti: pemakin66 - 05.02.14 - klo:19:11
-
Moron,
Viikonloppuna se päätös syntyi, uusi aika koittakoot mahdollisimman nopeasti :)
Eli Tampereella öljylämmitteinen ns. rintamamiestalo vuodelta 1954, jossa remonttia väännetty 1990-2005. Lämmintä tilaa noin 210m2 kuutioita noin 500m3.
-Kellarikerros noin 72m2 lattialämmitys
-Keskikerros 72m2, josta puolet lattialämmityksellä ja loput 3 patterilla.
-Yläkerta, ullakot otettu asuin käyttöön eli noin sen 70m2, 3 patteria.
Lisäksi kuisti, jossa toistaiseksi pieni sähköpatteri.
Lisäeristykset kellarissa hoidettu sisäpuolen lecaharkolla ja takkahuoneessa 50mm solulevy, keskikerros alkuperäinen puru + 50mm puukuitu, yläkerta 120/150 seinissä puukuitua ja vinoissa katoissa muistaakseni 200mm puukuitua
Öljyä palaa nyt 2800-3200 litraa ja käyttösähköä, jossa mukana ulkovaraston ja kuistin sähköpatterit 7800kw/V
Perheessä 5 henkilöä
Meillä on kuistikin eristetty ja pidän sitä talvella noin 10-12 asteen lämmössä.
Unohdin mainita, että lämpiää meillä lisäksi puukiuas, alakerrassa varaava takka, joka erittäin harvoin päällä.
Keskikerroksessa toinen varaava takka, joka päällä useammin. Kylmillä keleillä lähes päivittäin, mutta puuta palaa 4-5m3 kun laskee saunan mukaan
Ehdotuksia kaikesta, taivoitteena saada mahdollisimman alhaiset käyttökulut.
Pumpuista esin on eniten noussut, Thermia, Viessman, Stiegel, Lämpöässä, IVT, joku muu?
Lämpökaivo on ainoa vaihtoehto
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
9kW Geopro SH sopis ku nenä päähän :D Lähtökohdat on samat kun meillä täällä reilu sata km etelämpänä...
-
Heh, pitääkin tuo katsoa, jostain syystä hylkäsin Oilonin ensimmäisten joukosta ja just tänään kävi kaveri joka kauppasi Viessmania ja Oilonia..... pyysin tarjouksen vain Viessamanista :D
Näin sitä käy kun ei tiedä mistään mitään ;)
-
9kW Geopro SH sopis ku nenä päähän :D Lähtökohdat on samat kun meillä täällä reilu sata km etelämpänä...
Siihen vielä alijäähdytin hoitamaan kuistin....
-
Meijän kuisti on ainakin niin horo, että se siihen tarvittas paljon enemmän... Kaikki aikanaan...
Mutta suihkuhuoneeseen oon sitä ihan vakavissani miettiny, kun sen option sillon mukaan otin... ei muistaakseni maksanu ku pari kolme sataa extraa oilonin pumppuun...
Mä tilasin pumpun ja keruupiirin (meillä siis pellossa vaakakeruu) eestistä ja säästin siinä pari tonnia suomen hintoihin nähden...
SH:ssa vakiona kaksi piiriä joten helppo kytkeä lattia ja patteripiirit.
-
Meillä on kuistikin eristetty ja pidän sitä talvella noin 10-12 asteen lämmössä.
Unohdin mainita, että lämpiää meillä lisäksi puukiuas, alakerrassa varaava takka, joka erittäin harvoin päällä.
Keskikerroksessa toinen varaava takka, joka päällä useammin. Kylmillä keleillä lähes päivittäin, mutta puuta palaa 4-5m3 kun laskee saunan mukaan
-
Meillä kuistilla on villat seinissä ja katossa, mutta lattia pitäs avata ja eristää, lumet ei sula lattialle kovilla pakkasilla, jos kuistin ja eteisen välinen ovi on kiinni :D Meilläkin kellarikerroksessa puukiuas ja keskikerroksessa varaava tiilerin takka. Takkaa ei oo jaksettu lämmitellä kun yli 10 asteen pakkasilla...
-
Mikä on max tarvittava menovesi...vaikkakin taisi pattereita olla niin vähän että niiden suurentaminen ei liene voittamaton rasti jos on kovin korkea menoveden tarve?
Noista esiin tulleista pumpuistasi valitsisin jatkoon kaikki mallit jotka alkaa T, V ja S kirjaimilla ja mikä ettei tuo esiin tullut O@SH jos on kovin korkea käyttöveden tarve, vaikka taitaa olla ettei siitä nyt sen enempää sitä saa kuin noista T-V-S:stä...
Mukaan vielä kaivaisin Niben ja AIT:tin...
-
... Tampereella öljylämmitteinen ns. rintamamiestalo vuodelta 1954, jossa remonttia väännetty 1990-2005. Lämmintä tilaa noin 210m2 kuutioita noin 500m3.
-Kellarikerros noin 72m2 lattialämmitys
-Keskikerros 72m2, josta puolet lattialämmityksellä ja loput 3 patterilla.
-Yläkerta, ullakot otettu asuin käyttöön eli noin sen 70m2, 3 patteria.
Lisäksi kuisti, jossa toistaiseksi pieni sähköpatteri.
Lisäeristykset kellarissa hoidettu sisäpuolen lecaharkolla ja takkahuoneessa 50mm solulevy, keskikerros alkuperäinen puru + 50mm puukuitu, yläkerta 120/150 seinissä puukuitua ja vinoissa katoissa muistaakseni 200mm puukuitua
Öljyä palaa nyt 2800-3200 litraa ja käyttösähköä, jossa mukana ulkovaraston ja kuistin sähköpatterit 7800kw/V
Perheessä 5 henkilöä
Meillä on kuistikin eristetty ja pidän sitä talvella noin 10-12 asteen lämmössä.
Unohdin mainita, että lämpiää meillä lisäksi puukiuas, alakerrassa varaava takka, joka erittäin harvoin päällä.
Keskikerroksessa toinen varaava takka, joka päällä useammin. Kylmillä keleillä lähes päivittäin, mutta puuta palaa 4-5m3 kun laskee saunan mukaan
...
Tein jonkinlaisen laskelman ja liitin sen omaan viestiisi.
Kulutustietojenkin mukaan pumpun teholuokka on noin 11 kW. 9 kW olisi alitehoinen.
Tämä laskelma on vain suuntaa antava; ei mikään takuumitoitus!
Takuumitoituksen saat alan ammattisuunnittelijalta tai vastuulliselta maalämpötoimittajalta.
-
Kiitoksia laskelmasta, pitääkin tutustua siihen ennen kuin uusi myyjä tulee tänään. Eilinen kauppasi ensi 8kw 140 reijällä, mutta kun hiukan puhutin häntä, niin lopullinen tarjous tulee 10kw ja 180m reikä.
-
Moron,
Katsoin äkkiä laskelman läpi ja huomio kiinnittyi öljyn kulutukseen reilu 3600 litraa? Viimeiset vuodet öljyn kulutus on ollut keskimäärin sen 3000 litraa välillä alle ja välillä hiukan päälle, mutta keskiarvo on noin 3000L/V
En todellakaan ole asiantuntija, päinvastoin, mutta kun olen jutellut naapureiden kanssa, joilla on vastaavanlainen/kokoinen talo, tosin huonommin eristetty ja täysin pattereilla. Niin heidän laitteensa ovat 8-10kw välillä ja kaivot 160-180m.
Ajattelin vaan kun tuo laskelma näyttää kovin isoja lukemia ?
-
Moron,
Katsoin äkkiä laskelman läpi ja huomio kiinnittyi öljyn kulutukseen reilu 3600 litraa? Viimeiset vuodet öljyn kulutus on ollut keskimäärin sen 3000 litraa välillä alle ja välillä hiukan päälle, mutta keskiarvo on noin 3000L/V
En todellakaan ole asiantuntija, päinvastoin, mutta kun olen jutellut naapureiden kanssa, joilla on vastaavanlainen/kokoinen talo, tosin huonommin eristetty ja täysin pattereilla. Niin heidän laitteensa ovat 8-10kw välillä ja kaivot 160-180m.
Ajattelin vaan kun tuo laskelma näyttää kovin isoja lukemia ?
Siinä lukee:
" Kokonaisteho saadaan öljylämmityksellä 3 675 litraa ".
Se tarkoittaa sitä, että jos lämmitettäisiin vain öljyllä, ei siis puuta, ei sähkölämpöä jne.., niin öljyä menisi noin paljon.
Tuossa on siis kaikki, sekä polttopuut, että se vähäinen sähkölämmityskin muutettu kertomaan sitä, kuinka paljon menisi pelkällä öljyllä, jos ne muut lämmityskeinot muutetaan öljyksi.
Siinä lukee myöskin:
" Kokonaisteho saadaan puulämmityksellä 30m3 ", silloin lämmitettäisiin vain puulla.!
jne...
Tämä on vain vertailun vuoksi tehtyä havainnollistamista!
Tässä lämmityslaitoksen hankintavaiheessa moni pettää itseään olemalla liian optimistinen!
Jos hankkii vajaatehoisen lämmityslaitteen, sen kanssa on sitten vain pakko elää.
Laitteen tehon suurentaminen jälkikäteen on tosi hankalaa ja kallista!
En rohkene väittää, että tuo laskelmani olisi oikea. Se perustuu vain täältä saamiini tietoihin.
Nekin olen voinut ymmärtää väärin.
Suositan kovasti, että otat yhteyttä paikalliseen alan suunnitteluammattilaiseen.
Häneltä saat mahdollisimman oikean mitoituksen!
-
Moron,
Katsoin äkkiä laskelman läpi ja huomio kiinnittyi öljyn kulutukseen reilu 3600 litraa? Viimeiset vuodet öljyn kulutus on ollut keskimäärin sen 3000 litraa välillä alle ja välillä hiukan päälle, mutta keskiarvo on noin 3000L/V
En todellakaan ole asiantuntija, päinvastoin, mutta kun olen jutellut naapureiden kanssa, joilla on vastaavanlainen/kokoinen talo, tosin huonommin eristetty ja täysin pattereilla. Niin heidän laitteensa ovat 8-10kw välillä ja kaivot 160-180m.
Ajattelin vaan kun tuo laskelma näyttää kovin isoja lukemia ?
Kannattaa käydä vilkaisemassa hiukan tätä läpi http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5293.0 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5293.0) ja funtsia..
Tuossa vielä yksi: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5225.0 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5225.0)
Oletko kysynyt naapureiltasi kuinka pitkälle heillä mlp potku piisaa ja koska vastukset ovat apuna?
Noita on paljon muitakin missä mitoitus on tehty naftiksi mutta en ehdi tähän hätään niitä tähän kaivamaan esimerkiksi. Löytynee foorumia selailemalla..
-
Kuten konkarit sanoo, niin mitoituksessa ei kannata itseään pettää, mielummin hiukan yli kuin alitehoinen.
Minä lisäsin tarjouspyyntöihin keskimääräiseen vuosikulutukseen +10%. Olisi pitänyt lisätä +20%.
Nyt n. -18 ... pakkasilla tulee vastukset avuksi, mutta siitä en yöunta menetä kun niitä on länsirannikolla 5-10 päivää vuodessa.
Jos sinulla on huippukulutuskuukauden öljykulutus tiedossa, niin se antaa lisätietoa.
Maalämmitys on niin huokea ja huoleton, että sen jälkeen ei takkaa poltella kuin fiilistelyn vuoksi ;)
-
Juu, kiitoksia taas :)
Kuten totesin en todellakaan tiedä maalämmöstä mitään, mutta sen kyllä tajusin kun kaveri puhui 140m reijästä, niin ei voi pitää paikkansa.
Takkaan tulen käyttämänn vaikka maalämpö tuleekin, siitä vaan tulee sellain hyvä fiilis kun saa käryttää naapureita ;D
-
Aikoi sitä takkaa polttaa tai ei, niin...öljystä saatu lämpöenergia (3200L) + puista (5m3) saatu lämpöenergia = maalämpöjärjestelmän mitoituksessa käytettävä energian tarve. Ellei sitten lähivuosina ole tiedossa jotain isompaa energiaremonttia taloon.
Mikäli et kerro sille mitoittajalle/kauppiaalle, että olet polttanut puitakin ja kauppias mitoittaa ja myy pelkän öljynkulutuksen mukaan maalämpöpumpun, niin sähkövastukset onkin käytössä paljon arvioitua ennemmän. Saattaa sitten se kaivokin alkaa ahdistamaan. Tilanne huononee vielä entisestään, jos hankittu laitteisto on jo valmiiksi mitoitettu osatehoiseksi (väärillä kulutustiedoilla).
Oikeilla energialuvuilla hieman osatehoiseksi mitoitettu ja oikein säädetty järjestelmä puolestaan toimii takan kanssa hyvin.
-
Ekat tarjoukset tulleet Viessman 222G 10kw + puskurivaraaja, reikä 180m
Lämpöässä Vsi 12kw reikä 185m
Molemmat parinkympin hujakoilla
-
Ootko ajatellu rojektin palottelemista osiin? Siinä voisi kanssa säästää... Tarjoukset erikseen kaivosta ja pumpun asennuksista...
-
Se kävi kyllä mielessä, mutta välillä kuullut kommetteja, että kun joku menee vikaan, niin firmat sitten syyttelevät toisiaan ja sen jälkeen meikä on ns. kuusessa :D
-
Älä hyvä mies mene perse edellä puuhun ja kairaa alimittaista reikää varoituksista huolimatta.... tee nyt edes se 200m vähintään.
-> esm. http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5297
-
Se kävi kyllä mielessä, mutta välillä kuullut kommetteja, että kun joku menee vikaan, niin firmat sitten syyttelevät toisiaan ja sen jälkeen meikä on ns. kuusessa :D
No se on tietysti totta, että niiden on sitte helppo yrittää vierittää syitä muiden niskoille... Toisaalta säästöerotuksellakin voi sitten jo jotain saada aikaan jos niikseen tulee...
-
Tuosta kaivon pituudesta....katson mitä yritykset tarjoavat. Tarjouksia on nyt sitten tulossa sen kymmenkunta kappaletta, jos suurinosa tarjoaa tuota 180-190m en ihan äkkiä usko sen niin paljoa pieleen menevän....mutta uotellaan nyt rauhassa.
jos näin tapahtuisi nehän olisivat kaikki ihan kusettajia ja ykskään asiakas ei olisi tyytyväinen.
Tosiaan tässä naapurissa on vastaavat talot 180m kaivoilla, huonomilla eristyksillä ja ei heillä ole kuulemma ollut mitään ongelmia??
Mutta katson nyt ihan rauhassa ;) No panic.... ;D
-
Niin olikos tuohon max menoveteen mitään käsitystä?
Mikä on max tarvittava menovesi...vaikkakin taisi pattereita olla niin vähän että niiden suurentaminen ei liene voittamaton rasti jos on kovin korkea menoveden tarve?
Noista esiin tulleista pumpuistasi valitsisin jatkoon kaikki mallit jotka alkaa T, V ja S kirjaimilla ja mikä ettei tuo esiin tullut O@SH jos on kovin korkea käyttöveden tarve, vaikka taitaa olla ettei siitä nyt sen enempää sitä saa kuin noista T-V-S:stä...
Mukaan vielä kaivaisin Niben ja AIT:tin...
Se kävi kyllä mielessä, mutta välillä kuullut kommetteja, että kun joku menee vikaan, niin firmat sitten syyttelevät toisiaan ja sen jälkeen meikä on ns. kuusessa :D
Omasta mielestä MLP projektissa on niin selkeet rajat toimituksissa ettei paljon ole syyttelyn mahdollisuuksia, itse tein ihan pilkottuna ja se kyllä näkyi lopullisessa hinnassa varsinkin kun heilutti omiakin hihoja siinä kohtaa kun se oli mahdollista...eli omalla kohdalla ei mitään onkelmia pilkkomisesta...tulee samalla asiat tutuiksi kun loppupeleissä sen laitteiston kanssa pitää sitten itse tulla toimeen...
-
Älä hyvä mies mene perse edellä puuhun ja kairaa alimittaista reikää varoituksista huolimatta.... tee nyt edes se 200m vähintään.
-> esm. http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5297
Näyttää tuo 132 metrinenkin kaivo Torniossa toimivan yllättävänkin hyvin vaikka oikeampi koko olisi luokkaa 200 metriä.
Aika näyttää miten kaivo kestää tuolla kuormituksella, saattaa kyllä pumppu lyödä suojaukset päälle milloin tahansa.
Nibessä muistaakseni suojaus menee päälle -7c asteessa, joten Nibe olisi ottanut jo vastukset käyttöön liian kylmän kaivon takia.
-
Näyttää tuo 132 metrinenkin kaivo Torniossa toimivan yllättävänkin hyvin vaikka oikeampi koko olisi luokkaa 200 metriä.
Aika näyttää miten kaivo kestää tuolla kuormituksella, saattaa kyllä pumppu lyödä suojaukset päälle milloin tahansa.
Nibessä muistaakseni suojaus menee päälle -7c asteessa, joten Nibe olisi ottanut jo vastukset käyttöön liian kylmän kaivon takia.
Niin ja kaivon lämpötila tulee laskemaan seuraavat 25v...
Toisekseen sitten jos/kun ongelmia tulee on niiden ratkaiseminen todennäköisesti huomattavasti kalliimpaa kuin se että kairataan suoraan tarpeeksi syvä reikä.
-
Niin siis meno vesi on ollut max noin 60 astetta ihan kovilla pakasilla, kuinka on jaksanut sunttia vääntää.
Muutama päivä sitten kun oli tuon -5 niin näytty pattereille menevän 40 ja lattiaan 30 astetta
-
Mulla huiteli kanssa menovedet 60:ssä niillä yksilevysillä radiaattoreilla, mutta vaihdoin olohuoneeseen, makuuhuoneeseen ja yläkerran kakaroiden huoneeseen kaksilevyset radiaattorit (yhteensä 4kpl siis) niin maksimi menoveden lämpötila tipahti 45 asteeseen. Kustannus oli 500-600€ luokkaa, kun itse ne vaihdoin. Tuo varmasti tulee ajanoloon maksamaan itsensä takaisin ja lämpötilakin on jotenkin tasaisemman tuntuista eikä patterit hehku niin kuumana, että nakit palaa... Suihkuhuoneessa on kellarikerroksessa vielä yksilevynen ja siellä on nyt kylmää pakkasilla, sinne pitäs vielä vaihtaa patteri, mutta se on suurempi jobi, kun pitää niitä putkia rakennella vähän enemmän...
-
Juu, helppohan nuo on vaihdella. Ajattelin muutenkin ennen maalämmön tuloa tsekata ainakin noiden vanhempien pattereiden tatinan määrään. Järjestelmässä on 2 uudempaa 2000-luvun pateria ja loput 4 on 70-luvun lopulta
-
Näyttää tuo 132 metrinenkin kaivo Torniossa toimivan yllättävänkin hyvin vaikka oikeampi koko olisi luokkaa 200 metriä.
Aika näyttää miten kaivo kestää tuolla kuormituksella, saattaa kyllä pumppu lyödä suojaukset päälle milloin tahansa.
Nibessä muistaakseni suojaus menee päälle -7c asteessa, joten Nibe olisi ottanut jo vastukset käyttöön liian kylmän kaivon takia.
Niin ja kaivon lämpötila tulee laskemaan seuraavat 25v...
Toisekseen sitten jos/kun ongelmia tulee on niiden ratkaiseminen todennäköisesti huomattavasti kalliimpaa kuin se että kairataan suoraan tarpeeksi syvä reikä.
Itseasiassa OIKEIN mitoitetun kaivon lämpötila laskee ensimmäiset kolme vuotta,sitten se stabilisoituu.
Väärin mitoitettu taas..noh,anti olla.
-
Onko muuten tässä meidän tapauksessa merkitystä haikaileeko tulistimella olevan vain vaihtuvaventtiilisen perään?
-
Onko muuten tässä meidän tapauksessa merkitystä haikaileeko tulistimella olevan vain vaihtuvaventtiilisen perään?
Eipä juuri ole väliä...mikä vaan sattuu parhaiten kokonaisuutena kohilleen että lämmitys järjestyy hyvästi ja käyttövesi riittää ja ajetaan hyvällä cop:lla
Puskuria tarvinnet joka tapauksessa systeemiisi.
Minä etenisin VV-kone haaraa...
-
Eli tarvitsen joka tapauksessa varaajan?? Lämpöässän varaaja 260 litraa vai onko??
Tyhmä kysymys mitä VV linjaa?? Tarkoitatko vaihtoventtiili?
-
Vielä muutamia asioita , jotka pälkähti mieleeni eli meillä on 3-kertaiset ikkunat ja talon runko on puuta, sitten tiili ja rappaus eli talo ei ole puutalo
-
VV = vaihtoventtiili juu...
Lässän vs mallissa taitaa olla 260l varaaja, sehän on 'tulistuspumppu'... lue läpis tarkasti lässän ketjut jos semmosen haluat!
Oliko sinulla kuinka paljon tilaa niille vermeille?
Entä korkeus?
-
Tilan korkeus on noin 210-214cm riippuen piikataanko kattilan jalus pois vai valanko osan lattiaa samaan korkoon jaluksen kanssa. Kovin isoa varaajaa ei mahdu, koska tila on mielestäni suhteellisen normi tuolta aikakaudelta leveyttä 160cm ja syvyys 164cm.
Koitin katsoa noita Lämpöässän kommentteja, mutta sielä ei ollut montaakaan kommenttia tästä Vsi 12 mallista. Kaverilla on tuo LÄ ja hän ollut tyytyväinen siihen, tosin talo on alle 10v vanha
-
Itselläni on LÄ:n Vm:ää vastaava malli, eli tuolla suuremmalla varaajalla. Noissa on kaikki kilkkeet maapiirinpaisuntasäiliöistä alkaen yhdessä laatikossa, joten se tilankäytöllisesti se on varsin siisti&kätevä. Ulkopuolelle jää lämmönjakotukit + kalvopaisunta-astia.
Noihin LÄ:n 260l versioihin (asiaa paremmin tuntematta) suhtaudun hieman varauksin. Kalliimman tulistinratkaisun edut tulevat paremmin esiin suuremmalla korkeammalla varaajalla.
Suosittelen tee-se-itse -ratkaisua. Tarjouksien ja tämän palstan perusteella saat mitoituksen, voit tehdä tietoisen valinnan mille sisä/ulkolämpötilalle tehot riittävät. Reikä on reikä, sen tilaat putkitettuna laitetilaan ja pumpu on oma kokonaisuutensa, kumpikin toimittaja vastaa selkeästi omastaan. En oikein keksi ongelmatilannetta, jossa toinen voisi syyttää toista.
-
Tilan korkeus on noin 210-214cm riippuen piikataanko kattilan jalus pois vai valanko osan lattiaa samaan korkoon jaluksen kanssa. Kovin isoa varaajaa ei mahdu, koska tila on mielestäni suhteellisen normi tuolta aikakaudelta leveyttä 160cm ja syvyys 164cm.
Koitin katsoa noita Lämpöässän kommentteja, mutta sielä ei ollut montaakaan kommenttia tästä Vsi 12 mallista. Kaverilla on tuo LÄ ja hän ollut tyytyväinen siihen, tosin talo on alle 10v vanha
Kyllä se korkeus on tarkalla tai ainakin tarkistamisen arvoinen kaikkien valmistajien kanssa, alla lässän vaatima korkeus...en nähnyt kippauskorkeutta mutta sekin pitänee ottaa huomioon...
-
Otin tarjoukset sisään tuotuna ja asennettua eli vastuu mahtumisesta on myyjällä ;D
-
Otin tarjoukset sisään tuotuna ja asennettua eli vastuu mahtumisesta on myyjällä ;D
No se näkynee hinnassa kun kalliin putkimiehen hinnalla haalataan...mä otin ite vastuun haalaamisesta sun muista aputöistä niin putkimiehen tarvinnut kuin kytkeskellä putket, pumput ja muut hilppeet...
-
Tuossa kävi yhdellä tutulla, että kun hoitivat koneen itse sisälle ihan ongelmitta, niin sitten asennuksen jälkeen kun laiteita alettiin koekäyttään ei kaikki toiminutkaan kuten piti alkoi syyttely siitä, että sisään kannossa olisi laitetta vaurioitettu.
Että näin Tampereella ;D
Kuljetusyhtiöthän kuljettavat tavarat aina niin siististi jep, jep :D
-
Mulla oli Danfossin myllyssä paketin kyljessä sellanen anturi, mistä näki jos pakettia oli kallisteltu liikoja. Aika paljon sitä kyllä sai kallistella kun nokkakärryillä kuskailin ilman että anturi ilmotti että nyt on kallisteltu. Elikkäs liiat kallistelut tuli vasta siinä vaiheessa kun purin pahvit pois pumpun ympäriltä. Ennen sitä otin kuvat mistä näkyi, että anturi oli "ehjä" kun mylly oli jo asennuspaikalla vielä paketissa. Ei ainakaan olisi ollut mitään epäselvää jos masiina ei olisikaan lähtenyt asennuksen jäljiltä tulille.
-
Niin ja kaivon lämpötila tulee laskemaan seuraavat 25v...
Toisekseen sitten jos/kun ongelmia tulee on niiden ratkaiseminen todennäköisesti huomattavasti kalliimpaa kuin se että kairataan suoraan tarpeeksi syvä reikä.
Itseasiassa OIKEIN mitoitetun kaivon lämpötila laskee ensimmäiset kolme vuotta,sitten se stabilisoituu.
Väärin mitoitettu taas..noh,anti olla.
Väärin! Vaikka tuosta luettavaa: http://www.buildingphysics.com/Eskilson1987.pdf (http://www.buildingphysics.com/Eskilson1987.pdf)
Paper 1 deals with the mathematical analysis of the thermal processes for a single borehole,
while Paper 2, which is based on the results of Paper 1, is devoted to physical and more technical
aspects. It is shown that more than 25 years are required to attain approximate steady-stateconditions
(for a borehole with the depth 100 m). The extracted heat originates partly fro*'
cooling of the ground, partly from heat flow through the ground surface. It is interesting to note
that only one-third of the extracted heat is supplied through the ground surface after 25 years
(for'the borehole depth 100 m). The time-scale of the thermal process is indeed large.
Further insight in the processes is gained by an andysis of extraction pulses. Handy formuIas
for the effect of a single pulse, balanced pulsea, and a pulse train are derived. ?he futility of
thermal recharge in summertime in order to improve the extraction the following winter is
demonstrated.
Esim tuossa 180m kaivon simulaatio lämpötiloista jos kaivosta otetaan 12MWh lämmitystä varten ja 5MWh käyttövettä varten. Maaperän lämpötila on tuossa simulaatiossa 8 astetta vaikka se on todellisuudessa hiukan vajaa 6 astetta(demo versio ohjelmasta) Eli tuloksen lämpötiloista pitää vähentää hiukan reilu 2 astetta. Ohjelman demo version voi ladata täältä http://www.buildingphysics.com/index-filer/Page1099.htm (http://www.buildingphysics.com/index-filer/Page1099.htm)
(http://i.imgur.com/MTEksFI.jpg)
-
Niin ja kaivon lämpötila tulee laskemaan seuraavat 25v...
Toisekseen sitten jos/kun ongelmia tulee on niiden ratkaiseminen todennäköisesti huomattavasti kalliimpaa kuin se että kairataan suoraan tarpeeksi syvä reikä.
Itseasiassa OIKEIN mitoitetun kaivon lämpötila laskee ensimmäiset kolme vuotta,sitten se stabilisoituu.
Väärin mitoitettu taas..noh,anti olla.
Väärin! Vaikka tuosta luettavaa: http://www.buildingphysics.com/Eskilson1987.pdf (http://www.buildingphysics.com/Eskilson1987.pdf)
Paper 1 deals with the mathematical analysis of the thermal processes for a single borehole,
while Paper 2, which is based on the results of Paper 1, is devoted to physical and more technical
aspects. It is shown that more than 25 years are required to attain approximate steady-stateconditions
(for a borehole with the depth 100 m). The extracted heat originates partly fro*'
cooling of the ground, partly from heat flow through the ground surface. It is interesting to note
that only one-third of the extracted heat is supplied through the ground surface after 25 years
(for'the borehole depth 100 m). The time-scale of the thermal process is indeed large.
Further insight in the processes is gained by an andysis of extraction pulses. Handy formuIas
for the effect of a single pulse, balanced pulsea, and a pulse train are derived. ?he futility of
thermal recharge in summertime in order to improve the extraction the following winter is
demonstrated.
Esim tuossa 180m kaivon simulaatio lämpötiloista jos kaivosta otetaan 12MWh lämmitystä varten ja 5MWh käyttövettä varten. Maaperän lämpötila on tuossa simulaatiossa 8 astetta vaikka se on todellisuudessa hiukan vajaa 6 astetta(demo versio ohjelmasta) Eli tuloksen lämpötiloista pitää vähentää hiukan reilu 2 astetta. Ohjelman demo version voi ladata täältä http://www.buildingphysics.com/index-filer/Page1099.htm (http://www.buildingphysics.com/index-filer/Page1099.htm)
(http://i.imgur.com/MTEksFI.jpg)
Väärin.
Jokainen kaivo on erilainen, kaliioperä, veden virtaus..yms kaikki vaikuttaa kaivon kestävyyteen.
-
Niin ja kaivon lämpötila tulee laskemaan seuraavat 25v...
Toisekseen sitten jos/kun ongelmia tulee on niiden ratkaiseminen todennäköisesti huomattavasti kalliimpaa kuin se että kairataan suoraan tarpeeksi syvä reikä.
Itseasiassa OIKEIN mitoitetun kaivon lämpötila laskee ensimmäiset kolme vuotta,sitten se stabilisoituu.
Väärin mitoitettu taas..noh,anti olla.
Väärin! Vaikka tuosta luettavaa: http://www.buildingphysics.com/Eskilson1987.pdf (http://www.buildingphysics.com/Eskilson1987.pdf)
Väärin.
Jokainen kaivo on erilainen, kaliioperä, veden virtaus..yms kaikki vaikuttaa kaivon kestävyyteen.
Tottakai vaikuttaa mutta lähimmäksi voidaan päästä simuloimalla asia jollain ohjelmalla ja käyttämällä jotain oletuksia kallion laadusta, pohjaveden virtauksesta yms. Eräs parhaista lienee tuo earth energy designer. Tarkalleen kaivon ominaisuuksia ei voi tietää muutakuin tekemällä kaivoon terminen vastetesti millä nähdään oikeasti kuinka kallio vastaanottaa/luovuttaa tehoa. Tuota tosin ei tehdä kuin suuriin maalämpökohteisiin jotta tarkka porauksen määrä voidaan laskea. Mutta se että väitit että kolmen vuoden jälkeen kaivo on saavuttanut tasapaino tilan ei todellakaan pidä paikkaansa.
-
EED:lla voi myös simuloida kaivon lataamista esim. aurinkolämmöllä tai IV:lla (kuten itse teen). Todellisuus vastaa ainakin omassa tapauksessa melkosen hyvin EED:n ilmoittamia arvoja.
-
EED:lla voi myös simuloida kaivon lataamista esim. aurinkolämmöllä tai IV:lla (kuten itse teen). Todellisuus vastaa ainakin omassa tapauksessa melkosen hyvin EED:n ilmoittamia arvoja.
Onko sulla pääsy eed:n kokoversioon käsiksi?
Tekisi mieli nähdä millaisia tuloksia se antaa tomppelin bergheatiin verrattaessa... esim helsingin korkeudella ja sitten vaikka rovaniemellä... Onko tomppeli itse testannut?
-
Tuossa kävi yhdellä tutulla, että kun hoitivat koneen itse sisälle ihan ongelmitta, niin sitten asennuksen jälkeen kun laiteita alettiin koekäyttään ei kaikki toiminutkaan kuten piti alkoi syyttely siitä, että sisään kannossa olisi laitetta vaurioitettu.
Että näin Tampereella ;D
Kuljetusyhtiöthän kuljettavat tavarat aina niin siististi jep, jep :D
Mikähän leikkuri täällä on käynyt kun mielestäni tähän jo vastasin...vai tökkiikö foorumi, kummallista.
mutta kuitenkin avaimet käteen taitaa olla sitten kuitenkin sulle sopevin, jos pelkoa on puserossa ja taskuista pursuaa dollarit ;).
-
Onko sulla pääsy eed:n kokoversioon käsiksi?
Demoversiolla olen pyöritellyt.
-
Minulla on varsin kattava seuranta kaivon lämpötilakäyttäytymisestä, alkaen ennen lämpöpumpun käynnistystä v. 2007. Alkuvuosina harvemmin ja nykyään lähes kuukausittain.
Keruuliuoksen lämpötila on otettu kun liuospumppu on käynyt 50 min, liuos tehnyt kolme kierrosta, kompressorin seistessä.
Vuoden 2010 lopulta on kaivossa ollut myös anturi mittaamassa kaivon veden lämpötilaa.
Anturi on 25 m maan pinnasta ja 15 m veden pinnasta.
Lisäksi kuvassa on kuukausittainen lämmitystarveluku.
Kuten kuvasta huomataan ei kaivo ole juurikaan jäähtynyt siitä mihin se stabiloitui muutaman ensimmäisen kuukauden aikana.
-
Juu niitä taalojahan on ihan rajattomasti ;D
Sen verran katselin vanhaa kattilaa ja se on vanha 9kw Laka
-
Juu niitä taalojahan on ihan rajattomasti ;D
Sen verran katselin vanhaa kattilaa ja se on vanha 9kw Laka
Tuo 9kW lienee vastuksen koko, kattila-osuus lienee luokkaa 20kW?
-
Meitin öljykattilassa ei ole sähkövastusta eli kattila on Laka Zx10 ja teho 9kw
-
Meitin öljykattilassa ei ole sähkövastusta eli kattila on Laka Zx10 ja teho 9kw
On tainnut tulla väärä kyltti Lakastua siihen kattilaan kun on leimat laitettu... ;)
Mikäs poltin siinä on?
Kyllä ne öljytehot on yleensä ainakin jotain tämmösiä:
http://www.taloon.com/oljykattila-jaspi-eco-17-lux/LVIN-5055016/dp?nosto=nosto_tuotelistaus_ryhman_suosituimmat
-
Oilon junior näyttää olevan
-
Laka kattilan teholuokka on määritetty 0-20kW ja Oilon juniorille sitten 1,4-2,3 kg/h. Eli kai tuon sitten pystyy säätämään alle 10 kW teholle, mutta epäilen että 15 kW on lähempänä. Siellä on kansien alla piilossa 9 kW vastukset ja siitä on maininta tuolla kyltissä. Laka 10 on siis oltava 0-20 kW rajoilla öljytehona.
-
Kiitos, selvis tuokin ;)
Kattilassa ei ole vastuksia, liekö ollut optio hankintavaiheessa.
Tuossa jo hiukan katsellut noita ensimmäisiä tarjouksia ja jos tekisi tuon 210m syvän reijän, niin se kustantaisi noin 8000 euroa (33 eur/m ja putkituksen osalta 93 eur/m)
Noita laitteiden hintoja ei oikein tiedä kun vain muutamien hintoja löytyy netistä. Pähkäilin kuitenkin, että vanhan kattilan poisto ja uusi tilalle ja siitä työ voisi olla noin 4000 euroa, kuullostaa aikas kovalta kun laskee siitä vielä tuntihinnan?
Voi olla, että olen ihan ulapalla, mutta nihilistille on kaikki kallista :D
-
Huh, huh on tää vaikeeta ja raskasta.
3 edustajaa illassa on kyl ihan maksimi ;)
Onko se nyt sitten Nibe F1245-10, Stiebel WBC 10, CTC Ecoheat 419, Lämpöässä Vsi 10, Thermia Diplomat G3 10, 11 vai mikä Viessman 222, ITV.
Kaivon syvyydessä päästy nyt jonkinlaiseen yhteisymmärrykseen 200-210m, hiukan kun on kavereita avittanut.
Mitä tulee kulutuslaskelmiin, niin samat tiedot mitä annoin tänne ovat antaneet vanhan talon energiankulutukseksi n. 25000-33000kw riippuen kenen valmistajan ohjelmalla lasketaan.
On tämä hurjaa ja väsyttävää puuhaa..... vielä kaksi edustajaa ja sitten ensi viikolla tehdään päätös.
-
Tuleehan tuossa nyt sitten aika liuta vaihtoehtoja, onko noissa VV malleissa puskuri tarjoukissa mukana?
-
Kaikissa muissa on puskuri paitsi Stiebelissä jossa on joku hydrauliikka systeemi ja siinä ei tarvitse kuulemma käyttää puskuria ja toinen olisi CTC, jossa olisi itsessään puskuri..... mutta tiedä nyt näistä.
Hinnoissa ei pahemmin eroja ole eli mennään noin 2500 euron sisään
-
Kaikissa muissa on puskuri paitsi Stiebelissä jossa on joku hydrauliikka systeemi ja siinä ei tarvitse kuulemma käyttää puskuria ja toinen olisi CTC, jossa olisi itsessään puskuri..... mutta tiedä nyt näistä.
Hinnoissa ei pahemmin eroja ole eli mennään noin 2500 euron sisään
Kerros nyt jotain tuosta Stiebelin systeemistä jotain tai linkkaa johonkin missä tuosta kerrotaan...kuulostaa niin niin vedätykseltä tuo 'hydrauliikka systeemi' ennenkuin tietää enemmän. ???
-
Mikä kuulostaa vedätykseltä, on vedätystä :D
-
En tiedä vedätyksestä, mutta minulla tuo hydraulinen erotin syöttää lämmitysvettä iv koneen patterille jotta se ei jäädy kovallakaan pakkasella jos muut kiertopumput on seis. Hyvin on toiminut...
Lähetetty minun Nexus 5 laitteesta Tapatalkilla
-
En tiedä vedätyksestä, mutta minulla tuo hydraulinen erotin syöttää lämmitysvettä iv koneen patterille jotta se ei jäädy kovallakaan pakkasella jos muut kiertopumput on seis. Hyvin on toiminut...
Lähetetty minun Nexus 5 laitteesta Tapatalkilla
Tuo on aivan toinen juttu, sulla on varmaan joku glygolikierto siinä iv-koneelle...minä tarkoitin sitä että millä ihmeen "hydrayli systeemillä" on joku puskuri korvattu kun muistaakseni tässä kohteessa oli patterilämmitystäkin....mielenkiinnollla odotellaan mikä se mahtaa olla 8)
-
Ei kun siellä kiertää ihan lämmitysvesi.
Lähetetty minun Nexus 5 laitteesta Tapatalkilla
-
Tässä vielä kuva toiminnasta:
-
Ei kun siellä kiertää ihan lämmitysvesi.
Lähetetty minun Nexus 5 laitteesta Tapatalkilla
No joka tapauksessa se ei ole puskurointi tarkoituksessa jota minä ajoin takaa...tuo taitaa vain erottaa iv lämmityksen omaksi vesipiiriksi lämmönvaihtimen avulla?
vai onko siinä shunttaus?
-
En tiedä vedätyksestä, mutta minulla tuo hydraulinen erotin syöttää lämmitysvettä iv koneen patterille jotta se ei jäädy kovallakaan pakkasella jos muut kiertopumput on seis. Hyvin on toiminut...
Näyttäisi siltä, että tässä olisi kyseessä IV -kierron erottaminen lämmönvaihtimella muusta lämmityskierrosta.
IV -koneella ilmeisesti kiertää lämmönvaihtimen takana joku erillinen liuos, joka kestää pakkasta; ei jäädy vikatapauksessa.
Tämä ei toimi mitenkään varaajana.
-
Non niin, eilen oli sitten ensimmäinen kaveri, joka kiinnostui patteriverkostani ja totesi, että sehän ei olekkaan perinteinen. Kaikille olen kuitenkin näyttänyt systeemin pannuhuoneessa samalla tavalla ja nyt tosiaan ensimmäinen hiffasi asiani, miksi pattereihini ei syötetä 70 asteista vettä.
Eli ohessa karkea piirros miten meillä homma toimii.
-
Non niin, eilen oli sitten ensimmäinen kaveri, joka kiinnostui patteriverkostani ja totesi, että sehän ei olekkaan perinteinen. Kaikille olen kuitenkin näyttänyt systeemin pannuhuoneessa samalla tavalla ja nyt tosiaan ensimmäinen hiffasi asiani, miksi pattereihini ei syötetä 70 asteista vettä.
Eli ohessa karkea piirros miten meillä homma toimii.
Tuolla kuvalla ei ole mitään tekemistä menoveden lämpötilan kanssa.
-
Ehkä kuvani on huono, mutta kyllähän tuo osaltaan vaikuttaa menoveden lämpötilaan kun vesi ei kierrä patterilta patterille eli tässä joka patterille ajetaan ns. saman lämpöistä vettä ja ei tarvitse ajaa kuumaa vettä verkkoon, jotta sille viimeisellekkin patterille riittäisi lämpöä.
-
Kyllä kuvasta ihan selvän saa. Systeemisi on kuitenkin ihan normaalitapaus eikä siten liity lämpötilaan mitenkään erikoisuutena.
-
Ehkä kuvani on huono, mutta kyllähän tuo osaltaan vaikuttaa menoveden lämpötilaan kun vesi ei kierrä patterilta patterille eli tässä joka patterille ajetaan ns. saman lämpöistä vettä ja ei tarvitse ajaa kuumaa vettä verkkoon, jotta sille viimeisellekkin patterille riittäisi lämpöä.
Kyllä se kuva on ihan hyvä.
Periaate on ihan sama, kuin yleensäkin.
(http://www.taloyhtio.net/images/2003-04-08T15-24_1192762656_32.gif)
Joskus on tosiaan asennettu ns. 1- järjestelmiä, jotka tosiaan ovat vähän ongelmallisia matalalämpötekniikalle, kuten maalämpö.
Tässä on putket eräänlaisessa sarjaan kytkennässä.:
(http://www.kotiposti.net/yli_oyra/Putkisto.JPG)
Tämä lämmönjako on vähän hankalampi maalämmölle, mutta sekin toimii!
-
Eli onko tuo minulla oleva systeemi jotenkin vaikea maalämmölle?
-
Ei ole.
Sinulla on tuo ylemmän kuvan systeemi.
On se tyypillisin ja samalla se parempi vaihtoehto!
-
Mun nähdäkseni ainoa pieni ero tossa, kun patterit on ikäänkuin pienissä ryhmissä runkolinjaan nähden, on se, että jos esimerkiksi sen ryhmän ensimmäisen patterin venttiilit on täysin auki, saattaa se perimmäinen saada hieman vähemmän virtausta (lämpöä) kuin se ensimmäinen... Tollasessa sen ryhmän keskinäinen säätäminen on ehkä tarkempaa ::)
Kun ne kaikki patterit otetaan siitä paksummasta runkolinjasta, on lämmön jakautuminen ehkä vähän tasaisempaa... Kuten myös se pumpulle palaavan veden lämpötila. Mutta suurta merkitystä tuosta ei minustakaan ole.
Mutta jos se meno ja paluu lähtee pumpun läheltä omista jakotukeistaan, pitäs mun mielestä varsin tasasesti lämpötilan jakautua...
-
Ne on omilla jakotukeilla pannun vieressä.
Jotenkin tässä alkaisi hahmottuun itselle, josko valitsen jonkun näistä kolmesta IVT, Stiebel tai Thermia, mutta käyn vielä tänään Asta messuilla sekoittamassa päätä :D
-
Ne on omilla jakotukeilla pannun vieressä.
Jotenkin tässä alkaisi hahmottuun itselle, josko valitsen jonkun näistä kolmesta IVT, Stiebel tai Thermia, mutta käyn vielä tänään Asta messuilla sekoittamassa päätä :D
mikä ivt, älä vaan sekaannu manttelivaraajaan...siitä voi saada 'linnaa', sakkoja vähintään ;) 8)
keskity siellä astassa myös...kokonaisuuden hallintaan, eli kenen laitteilla pystyt ohjaamaan kokonaisuuttasi, ettei tarvi viljellä kaikenmaailman oumanneja pitkin nurkkia...oletettavasti teet nyt kumminkin ratkaisun taas >20v eteenpäin.
-
Noooh, tuohon en kommentoi mitään :D
Totuus vaan näyttää olevan, että yllättävän monta hyvääkin merkkiä saa pudottaa pois myyjien "heikkouden" vuoksi ja tarjousten epämääräisyyden johdosta, se vaan on valitettavaa. On ikävää lukea tarjouksista sitten rivien välistä, että esim ulkoanturin asennus ei kuulukkaan hintaan, vaikka olen pyytänyt tarjouksen kattavasta toimituksesta, tyyliin tuossa on reijän paikka ja pannuhuone on tässä....hoitakaa homma ja antakaa kokonaishinta ;)
-
mutta käyn vielä tänään Asta messuilla sekoittamassa päätä :D
Sekoitetaan lisää ;D
Tuossa ruotsin mlp testin tulokset...
(http://i.imgur.com/1Tddwg9.png)
-
Ne on omilla jakotukeilla pannun vieressä.
Jotenkin tässä alkaisi hahmottuun itselle, josko valitsen jonkun näistä kolmesta IVT, Stiebel tai Thermia, mutta käyn vielä tänään Asta messuilla sekoittamassa päätä :D
mikä ivt, älä vaan sekaannu manttelivaraajaan...siitä voi saada 'linnaa', sakkoja vähintään ;) 8)
keskity siellä astassa myös...kokonaisuuden hallintaan, eli kenen laitteilla pystyt ohjaamaan kokonaisuuttasi, ettei tarvi viljellä kaikenmaailman oumanneja pitkin nurkkia...oletettavasti teet nyt kumminkin ratkaisun taas >20v eteenpäin.
Noista kolmesta Stiebel on ainoa jota kelpuuttaisin.
Mitenkäs kotimaiset vaihtoehdot? (Oilon,Lämpö-ässä...)
-
Mihin mahtaa perustua daikinin muita parempi COP?
-
Olisikohan tuo invertteripumppu, tästä syystä simuloitu koppi on muka parempi..
-
....Totuus vaan näyttää olevan, että yllättävän monta hyvääkin merkkiä saa pudottaa pois myyjien "heikkouden" vuoksi ja tarjousten epämääräisyyden johdosta, se vaan on valitettavaa. On ikävää lukea tarjouksista sitten rivien välistä, että esim ulkoanturin asennus ei kuulukkaan hintaan, vaikka olen pyytänyt tarjouksen kattavasta toimituksesta, tyyliin tuossa on reijän paikka ja pannuhuone on tässä....hoitakaa homma ja antakaa kokonaishinta ;)
Ei kannata lannistua, myyjät yrittävät päästä mahdollisimman helpolla.
Käyttävät "vanhoja pohjia" joista jää aina jotain pientä epämääräista, mutta sitähän kaupankäynti on...
... tarkennetaan tarjouksia... hiotaan... vaaditaan lisää.... jne.
Kaksi - kolme asiallaista konetta/tarjousta kannattaa hieroa kaupankäyntimielessä niin pitkälle kuin suinkin jaksat.
Vaivaa tuottaa, mutta kirkastuu itsellesikin mitä olet ostamassa = saamassa.
Älä laita nimeä paperiin jos siinä ei kaikki ole kirjattu kuten olette sopineet
Aikanan jouduin useamman asian "korjauttamaan" tarjouksiin.
Lähestyin asiaa samoin kuin sinä, eli kokonaistoimituksena.
Ja varsinkin sen, jonka kanssa teet kaupat, tee asia viestityksessä (esim. s-posti) totaalisen selväksi että hänellä on kokonaisvastuu.
Hommassa "tarvitaan" kaivon poraajaa, kaivinkonetta, timanttiporaajaa, putkimiestä, LVI-asentajaa, sähkömiestä, asbestimiestä (vanhoissa kohteissa), rakennusmiestä... eli vilske käy työmaalla.
Minulla oli kokonaistoimitus ja varmaan maksoin DIY miesten mielestä liikaa (n. 13000€, verovähennykset ja energia-avustus huomioiden), mutta olen tyytyväinen ratkaisuun.
Lämpö oli pois päältä alle 2 päivää ja hoitivat homman ammattimaisesti.
Yksi toimittaja olisi tarvinnut 2-3 viikko hommiinsa, ei pärjännyt tarjouskilpailussa ;)
Jos palastelet, koordinoit, sovitat ja teet itse, niin aloita "heti" kaivon porauksella ja varsinainen homma kesän alussa niin ei tule hoppu ja vilu.
Tsemppiä rojektiin !
Tämä foorumi on upea paikka peilata ajatuksia ja ehdotuksia.
Tutustuin tähän vasta hankinnan jälkeen ja nyt "luulen ymmärtäväni" miten mun kone toimii. Kiitos opastajille !
nim. entinen öljylämmittäjä, jonka energialasku putosi 1800-1900 €/v.
-
Non niin, ehkä tästä saan erinäisiä kommentteja kun nyt lopulta päädyin IVT:n pumppuun. Päätöksen ratkaisi mutu ja kokonaisvaltaisin ja selkein tarjous.
Laite IVT Greenline C9 ja aktiivisyvyys kaivolle 200m.
Kaikkien tarjoajien laskelmissa kone oli 9-10kw ja laskelmissa lämmitystarve pyöreästi 8,7kw. Tätä kun vertaa naapureiden laitteisiin niin samoilla linjoilla mennään.
Kairaaminen alkaa huomenna ja laitteen asennus seuraavalla viikolla.
Että näin.....
-
Laite IVT Greenline C9 ja aktiivisyvyys kaivolle 200m.
Mikäs ero sillä on tuohon greenlinessä on Premium Lineen verrattuna? Tuleeko puskuri ja kuinka eri lämpöistä vettä on tarkoitus jakaa lattioihin ja pattereille?
-
200 litrainen puskuri ja pattereille max 55-60, lattiaan 28-35 asteista. Greenline sopii ilmeisesti paremmin taloon, jossa myös pattereita
-
200 litrainen puskuri ja pattereille max 55-60, lattiaan 28-35 asteista. Greenline sopii ilmeisesti paremmin taloon, jossa myös pattereita
Pyytäisin kytkentäkuvan/kaavion nähtäväksi ennen kuin maksaisin euroakaan toimittajalle.
-
Järjestelmästähän tulee 2-piirinen, ja puskurivaraja, jollain 4-putki systeemillä.
-
Mitähän mahtoi ko.paketti kustantaa?
-
Kaikkine päivinensä 19t euroa sis. myös vanhan öljysäiliön tyhjennyksen, kaivuun poiskuljetuksen ja maatäytön
-
No sitten tuo ei pahan hintainen ollut..
Mikä oli syy IVT:hen päätymisessä?
IVTssä on oikkuina ESBEn vaihtoventtiilit, vaihevahdit ja ulkomanttelista mädäntyvät varaajat..mutta toisaalta, eipä mikään laite viaton ole.
-
No sitten tuo ei pahan hintainen ollut..
Mikä oli syy IVT:hen päätymisessä?
IVTssä on oikkuina ESBEn vaihtoventtiilit, vaihevahdit ja ulkomanttelista mädäntyvät varaajat..mutta toisaalta, eipä mikään laite viaton ole.
Mikä tuo ulkomantteli on ja missä malleissa on Esben vaihtovena?
-
Ainakin vanhemmissa >2008 malleissa tuo VV bugeili.Vaihevahteja myös tuon ikäisissä on vaihdettu paljon.
Manttelin ulko-osassa eli siellä missä lämm.piirin vesi kiertää on tietty kohta mistä se tupesi mätänemään.
-
Nyt on sitten pumppu toiminnassa. Kaikkiaan 3 päivää oli talo kylmillään suunnitellun 2 päivän sijaan. Meikäläisen tuurilla kun 1 tunnin käytön jälkeen myrähti G2 pumppu...... kyllä ketutti kun toivottiin jo kämppään lämmintä ja kuumaa vettä :(
Eli tiistaina alkoi vanhojen purku ja uuden asennus. Valmista tuli perjantaina puolilta päivin, jolloin alettiin saamaan ihan oikeasti maasta lämpöä. Torstai piti mennä vastuksen voimalla, mutta se G2.....
Asentaja kyllä teki helkutin hienoa jälkeä pannuhuoneessa ja siitä ei ole kuin hyvää sanottavaa, muutenkin aikataulut meni just niinkuin sovittiin porauksesta alkaen.
Pumpulla on nyt oma sähkömittari ja nyt kun se puhku kylmän talon lämpöiseksi niin 24h kulutus näytti 32kwh.....onko se sitten paljon vai vähän ???
-
Unohtuikin jatkaa keskustelua, niin tyytyväisiä ollaan oltu maalämpöön elikäs tässä kommenttia järjestelmästämme.
- lämmin vesi riittänyt 5-henkiselle perheelle, lapset teinejä
- kertaakaan ei ole laite mennyt vastuksille, muuta kuin kahden viikon välein tehtävässä käyttöveden bakteerikeitoksessa.
- tarkka lämpöpumpun ja laitteiden kulutus vuodessa 7134kwh (lämmitys ja käyttövesi)
- pumppu käytössö 21.3.2014 lähtien, tuotettu energia 39554kwh sähkövastuksella 224kwh, kokonais sähkönkulutus 11033kwh
Kiitos äitimaa lämmöstä :D
-
Kaksi vuotta on IVT pöhöttänyt lämpöä moitteetta. Lämpöä ja lämmintä vettä on riittänyt 5 hengelle ja tammikuun paukkupakkasistakin selvittiin kunnialla.
Kahden vuoden kokonais sähkönkulutus maalämmölle oli 15350 kwh eli tyytyväinen pitää olla ;)
-
mikä ivt, älä vaan sekaannu manttelivaraajaan...siitä voi saada 'linnaa', sakkoja vähintään ;) 8)
keskity siellä astassa myös...kokonaisuuden hallintaan, eli kenen laitteilla pystyt ohjaamaan kokonaisuuttasi, ettei tarvi viljellä kaikenmaailman oumanneja pitkin nurkkia...oletettavasti teet nyt kumminkin ratkaisun taas >20v eteenpäin.
Jos joku kokeilu lämpöässällä manttelin kanssa meni pereelleen, niin älä kumminkaan mollaa
koko ideaa vanhentuneena. Tänne vaan mittauksia :-X
-
Jos joku kokeilu lämpöässällä manttelin kanssa meni pereelleen, niin älä kumminkaan mollaa
koko ideaa vanhentuneena. Tänne vaan mittauksia :-X
Tuossapa sulle mittausta (=ruotsin mlp testi), vastaavasti mittausten vaatijana voisit yrittää esittää manttelia puolustavia tuloksia...
http://www.energimyndigheten.se/tester/jamforelsesida/?productTypeVersionId=364&comparisonProducts=1636,1637,1639,1640,1651
Manttelivaraajat erottuu muista heikommalla LKV tuotolla, mikä nyt sinänsä ihan hyvinkin selvää kun ajattelee sen rakennetta:
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=5319.0;attach=5214;image)
-
Tekniikka kehittyy, manttelivaraaja oli aikanaan tekniikan huippua mutta nykyään ..........
ATS