Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Nibe => Aiheen aloitti: VaVi - 31.01.14 - klo:23:48
-
Tervehdys,
Ihmetyksen aiheena on pumpun lyhyet lepojaksot, ja miten niihin voisi säädöillä vaikuttaa.
Lähtötiedot:
Täystiilitalo rv.1974
P-ala n. 360 m2 kahdessa kerroksessa, patterilämmitys, lattialämmitystä n. 40m2, joka liitetty lämmitysverkkoon maalämpöön siirtymisen yhteydessä
Maalämpö kevät 2013, 2x185m kaivoa 15KW pumppu, ukv 200l,
Ulkoiset kiertovesipumput sekä patteriverkolle, että lattialämmitykselle, jossa niben shuntti ECS40
Varaajassa kolmiputkikytkentä
Öljynkulutus ollut n. 5500l/v
Nyt tosiaan pakkasten tultua ihmetyttää pumpun lyhyet lepojaksot suhteessa käyntiaikoihin. Käytössä on ollut käyrät 7+2 ja 7+3. Pumppu käy n. 40 min. ja lepää maksimissaan 15 min. Menoveden lämpötilan kanssa ei ole mitään ongelmaa, koska pumppu tekee ilman vastuksia reilusti yli 50 asteista vettä. Itse olen päätynyt, että käyntijaksoihin voi vaikuttaa ainoastaan kiertovesipumppujen nopeuden säätämisellä, jotta ukv varaaja saadaan jotenkin hyödynnettyä lepojakson pidentämiseen. Mikä olisi oikea suhde lämpöpumpun ja ulkoisten pumppujen nopeuksille? Mpl:n kv-pumpun nopudella 68-70% olen saanut pisimmät lepojaksot. Pienemmät (35-50%) tehot kyllä pienentävät asteminuutit nopeammin, mutta lepojakso jää n. 10 minuuttiin, mistä näin lyhyt lepojakso voi johtua?
Toinen kysymysy liittyen kv-pumpun asetuksiin. Jos käytössä on ulkoinen kiertovesipumppu lämmitykselle niin onko merkitystä pitääkö Niben kiertovesipumpun käyttöasetusta ajoittaisena, jolloin lepojaksojen aikana pumppu ei pyöri vai "auto", jolloin kv-pumpppu pyörii säästötilassa myös lepojakson aikana. Itse en näe järkeä kierrättää vettä pumpun kautta myös lepojaksojen aikana
Toivottavasti joku patterilämmittäjä on pohtinut samoja asioita...
VV
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
On pohtinut, mutta varsinkaan noihin sisäisen ja ulkoisen pumpun nopeuksiin ei ole saanut omin päin tiukkaa selvyyttä ;)
Lauhdutindeltassa tavoittelen 6-8C ja pattereissa hiukan vähempää.
Jään siis mielenkiinnolla odottamaan vastauksia.
Minulla toimii kone samalla tavalla.
No, melko loogista on, että kun ilmat kylmenee niin koneen pitää käydä enemmän ja huilata vähemmän.
Asteminuutteja lisäämällä voi asiaan vaikuttaa, mutta tällöin sisälämpötilan vaihtelu tulee "ohjaavaksi tekijäksi".
Oletus -60GM on käytössä.
Kysymys 2: Pidän sisäistä pumppua käynnissä (muistaakseni 25%:lla), jotta näen patteriverkosta palaavan veden lämpötilan.
-
Ihmetyksen aiheena on pumpun lyhyet lepojaksot, ja miten niihin voisi säädöillä vaikuttaa.
Lähtötiedot:
Täystiilitalo rv.1974
P-ala n. 360 m2 kahdessa kerroksessa, patterilämmitys, lattialämmitystä n. 40m2, joka liitetty lämmitysverkkoon maalämpöön siirtymisen yhteydessä
Maalämpö kevät 2013, 2x185m kaivoa 15KW pumppu, ukv 200l,
Ulkoiset kiertovesipumput sekä patteriverkolle, että lattialämmitykselle, jossa niben shuntti ECS40
Varaajassa kolmiputkikytkentä
Öljynkulutus ollut n. 5500l/v
Nyt tosiaan pakkasten tultua ihmetyttää pumpun lyhyet lepojaksot suhteessa käyntiaikoihin. Käytössä on ollut käyrät 7+2 ja 7+3. Pumppu käy n. 40 min. ja lepää maksimissaan 15 min. Menoveden lämpötilan kanssa ei ole mitään ongelmaa, koska pumppu tekee ilman vastuksia reilusti yli 50 asteista vettä. Itse olen päätynyt, että käyntijaksoihin voi vaikuttaa ainoastaan kiertovesipumppujen nopeuden säätämisellä, jotta ukv varaaja saadaan jotenkin hyödynnettyä lepojakson pidentämiseen. Mikä olisi oikea suhde lämpöpumpun ja ulkoisten pumppujen nopeuksille? Mpl:n kv-pumpun nopudella 68-70% olen saanut pisimmät lepojaksot. Pienemmät (35-50%) tehot kyllä pienentävät asteminuutit nopeammin, mutta lepojakso jää n. 10 minuuttiin, mistä näin lyhyt lepojakso voi johtua?
Lyhyisiin taukoihin saattaa olla syynä se, että lämmitystehoa tarvitaan aika paljon noin ison rakennuksen lämmittämiseen.
UKV200 varaaja on aika pieni, eikä siitä riitä pitkäksi toviksi lämpöenergiaa talon lämmittämiseen.
Isommalla varaajalla päästäisiin pidempiin taukoihin.
Taukoja voi pidentää myöskin pumpun asteminuutteja lisäämällä.
Silloin patterit kylläkin pääsevät tauon aikana viilenemään enemmän tai vähemmän, tauon pituuden mukaisesti.
Tein antamiesi tietojen pohjalta laskelman, jonka mukaan pumpun antoteho riittäisi noin -17 asteen pakkasille saakka, jossa ulkolämpötilassa pumppu alkaisi käymään jatkuvasti.
Laskelma on liitteenä omassa viestissäsi.
Tämäkin laskelma on vain suuntaa antava!
-
Itsellä sama lauhuttimen delta n. 7, jolloin BT2 ja BT3 ero n. 5,5 astetta. Pumpun kv-pumppu siis nopeudella 68%. BT25 suurinpiirtein sama kuin BT2, kun pumppu käynyt n. 15 min. Tuota BT2-BT3 eroa saa kyllä helposti nostettu pumpun tehoa laskemalla. Esim. Nopeudella 45% on BT2-BT3 ero n. kahdeksan astetta, mutta myös BT2-Bt25 ero kasvaa n. kahteen asteeseen. Tämä asia mietityttääkin. Onko parempi että puskurin jälkeinen lämpötila on mahdollisimman lähellä pumpun menolämpötilaa, vai pitäsikö niissä olla eroa? Ja toisaalta miksi BT2-BT25 ero kasvaa kun lämpöpumpun kv-pumpun tehoa laskee. Ulkoisena pumppuna on Grundfos Alpha, ja sitä olen nyt talvella pitänyt ylemällä suhteellisella painekäyrällä (pp2) tai vakionopeudella 2. Osaako joku sanoa, miten tuo pumppu reagoi, kun lämmityssyklin aikana myös lämpöpumpun kv-pumppu on läynnissä, ja miten pumppujen keskinäinen virtaus tulisi säätää? Vaikuttanee ainakin puskurin ja paluuveden lämpötilaan.
-
Kiitos laskelmasta, täytyypä tutustua siihen. Tuota varaajan kokoa olen miettinyt itsekin, ja nyt tavoitteena olisi saada se lämpiämään optimaalisesti, jotta lepojaksot pitenisivät. En tiedä kuinka suuri varaajan sitten pitäsi olla, jotta sillä olisi merkitystä lepojaksoihin, vai jääkö tällä hetkellä varaaja jotenkin hyödyntämättä ja siksinlepojakso on niin lyhyt.
-
Jos haluaa pitempää huiliaikaa maalämpöpumpulle pitää ulkoisen kiertovesipumpun pumppausteho olla pienempi kun sisäisen
kiertovesipumpun,silloin tankki latautuu täyteen menovesi-lämpöisellä vedellä .
Jos ulkoisen pumpun pumppausteho on suurempi kuin sisäisen kiertovesipumpun ,niin tankki latautuu alhaalta ylöspäin radiattoripaluusta tulevalla vedellä joka voi olla melkein kymmentä astetta kylmempää. Tässä esimerkissä myöskin menoveden
lämpö laskee kun radiaattoripaluun vesi sekoittuu menoveteen. Tämä lämmönlasku voi olla monta astetta .
Jos pumppu kovilla pakkasilla käy koko ajan niin pumppaus tehot ulkoisessa ja sisäisessä pumpussa pitäisi olla samat ,silloinhan
tankilta ei vaadita varaustehoa.
-
Valtaosa isosta talostasi lämpiää pattereilla. Niissä ei lähimainkaan samanlaista varaavuutta ole kuin lattialaatassa, luovutuspintaa senkin edestä. Eli lepojaksot ovat automaattisesti lyhyempiä. Minulla isossa patteritalossa kunnon pakkasilla käyntiä ehkä 1,5-2 tuntia ja lepoa puolisen tuntia, kovilla pakkasilla vähemmänkin. Noin se vaan menee. Tuosta syystä ainakin minulla asteminuuttienkin kasvattaminen pidentää käytännössä vain käynti-, ei niinkään lepojaksoja.
Minulla oli niin ikään 200 litran puskuri omalla kiertovesipumpulla, mutta luovuin siitä, kun ei sillä ainakaan minun järjestelmässäni ollut käytännön vaikutusta mihinkään. Tulistinpumpulla kovasti simppelimpää ilman puskureita ja erillisiä kiertovesipumppuja ja niiden kanssa pähkäilyjä. Varmaan jollain 1000 litran puskurilla saisi sitten jaksoja pidemmiksi, mutta miksi ihmeessä investoida moisiin kun pelittää ilmankin...
-
Jeps, itsekin huomannut saman, että asteminuutteja kasvattamalla vain käyntijaksot pitenevät, mutta lepojaksoihin sillä ei ole paljon merkitystä. Kuinkahan paljon suuremmalla teholla tuota lämpöpumpun kv-pumppua kannattaa pyörittää suhteessa ulkoiseen kv-pumppuun. 80% teholla alkaa puskurin jälkeinen menolämpötila(bt25) olla jo korkeampi kuin pumpulta lähtevä meno(bt2) jakson loppupuolella, onko tämä jo "turhaa" käyntiä ja pelkkää paluuveden lämmitystä?
Samaa mieltä, että kovin paljon ei mieli tekisi investoida, mutta toisaalta kaivolle olisi varmasti hyvä saada pidempiä lepojaksoja talvellakin.
-
...... 80% teholla alkaa puskurin jälkeinen menolämpötila(bt25) olla jo korkeampi kuin pumpulta lähtevä meno(bt2) jakson loppupuolella....
Olisiko tässä kuitenkin on kyse mittauksien epätarkkuudesta ;)
-
VaVi , Omassa järjestelmässäni , sisäisen kiertovesipumppun pumppausteho ei tarvitse olla kun 30-80 l/h suurempi kuin ulkoisen kiertovesipumpun ,että saisin hyvän lämpövarauksen UKV 100-tankiin. Näyttäisi siltä että näin pienessä tankissa, pienikin virtaus tankin yläosasta alaspäin on riittävä varamaan tankin. Yläosa tankista lämpiää jo muutenkin menovesivirtauksesta radiaaattoreihin.
Virtaustarve on myös riippuvainen lämpösyklin kokonaispituudesta, eli talvella kun on pitkät lämpösyklit, pienempi virtausluvuista ja kesällä suurempi virtausluku.
Isompi tankkikoko vaatii varmaankin jonkinverran suuremman virtauksen.
-
Nyt taita rayb puhua erilaisesta järjestelmästä kuin VaV:lla todellisuudessa on, ymmärtäisin että VaVin syteemi on tällainen, korjaa jos ei:
Eli kaikki vesi on ns. sarjassa samassa "putkessa" eli virtaus Nibe läpi on sama kuin UKV:n läpi, paitsi tietysti tuo lattian shunttaus runttaa omaa kiertoaan...mutta sieltäkin Niben puolelle tuleva "nettovirtaus"
menee myös UKV:n läpi.
Taitaa nyt vaan se 200L olla niin pieni varasto että se tyhjenee niin nopsaan...ei kai tuossa nyt sinänsä ole ongelmaa, käyntijaksot taitaa kumminkin olla kohtuu pitkiä...jaa 40min käyntiä eli startteja tulee >24/vrk, no voishan ne vähemmänkin olla...
-
Terve,
Varaajan kytkennät meneen minulla niin, että pumpulta menee varaajan ylös ja myös lämmitysverkon meno on varaajan yläosassa ja paluu patterikierrosta (ja lattiasta) tulee t-putkella varaajan alaosaan/pumpulle, eli ei ole tuon kaavion mukainen.
-
Terve,
Varaajan kytkennät meneen minulla niin, että pumpulta menee varaajan ylös ja myös lämmitysverkon meno on varaajan yläosassa ja paluu patterikierrosta (ja lattiasta) tulee t-putkella varaajan alaosaan/pumpulle, eli ei ole tuon kaavion mukainen.
No ei sitä sitten oikein voi kutsua alla olevalla nimellä:
Varaajassa kolmiputkikytkentä
Parempi nimi olis neliputkikytkentä, taas tässä nähtiin että kun ei kaaviota ole heittää ruutuun, niin jokainen tekee omia oletuksiaan ja asia karkaa helposti eri suuntii... tulee semmonen "tähtilähtö" ketjulle. :D
Tässä toinen yritelmä, uppoaako nyt?:
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=5308.0;attach=1890;image)
-
Kyllä, nyt kaavion kytkennät vastaavat omaani, tosin lattiapiirin pumppu on menoputkessa shuntin jälkeen, mutta en usko, että sillä suurta merkitystä kokonaisuuteen. Ja nyt tosiaan ihmetyksen aiheena on tuo lämpöpumpun kv-pumpun ja patteriverkon kiertovesipumpun nopeuksien suhde, jotta varaaja saataisiin hyödynnettyä lepojaksojen pidentämiseksi.
Itse olen ajatellut, että tuolla lattiakierrolla ei ole niin paljon merkitystä tähän "ongelmaan", koska bt25:n arvo määrittää kuitenkin asteminuutit. Korjatkaa, jos olen väärässä ja nyt pitäisikin miettiä kaikkien kolmen pumpun nopeuksia?
-
Hei,
Minusta tuolla kytkennällä varaajaa ei saada kokonaan lämpimäksi, tai ainakin virtaamien säädöt ovat vaikeita.
Nyt pumpulta tuleva kuuma vesi sujahtaa samantein lämmityskiertoon. Samalla kierrosta palaava kylmentynyt vesi alkaa täyttämään varaajaa alaosasta ylöspäin. Muuttaisin mlp:ltä varaajalle tulevan putken varaajan pohjaan menevään tumppiin. Lämmitysverkon paluuputki samaan haaraan ja lisäksi mlp:n sisäänmenoon. Siis molemmat alas. Varaajan yläosasta lähtö vain lämmityskiertoon.
Mulla on pienempi kämppä, pumppu ja varaaja. Tammikuun pakkasilla -15°C pumppu kävi 50 min ja huilasi 1,5 h (käyntisuhde 35%) = 11 käyntijaksoa / vrk. Käytän ulkoista kv-pummpua auto-adapt asennossa.
250 m², patterit+lattia, 1245-8 +UKV100, Turku.
-
kokemuksien jakoa....tai lisää vaihtoehtoja
Meillä mlp:ltä lämmin vesi varaajaan ylös (100l) ja pattereille vesi alhaalta.
Pattereilta paluu ylös ja siitä on haara mlp:n "kylmälle" puolelle.
Ulkoinen pumppu II:lla ja sisäinen lämmityksessä n. 50%:ssa.
Täyttää varaajan lämmöllä eli puskuroi määränsä ja estää kv-naksumiset.
-
Aina kuin sekoitetaan radiaattoripaluuta maalämpöpumpun menoveteen , joudutaan käyttämään tarpettoman korkeata lämpökäyrää.
Mikäli radiaattori -ja maalämpöpumpun teho riittää voi näinkin lämmittää, puskeehan maalämpöpumppu aina kaiken tehonsa lämpöjärjestelmään mikäli vaan pysyy käynnissä.
"Maalämmittää":jän kytkennän uskoisin toimivan varsin hyvin jos ulkoisen ja sisäisen kiertovesipumpun pumppaustehot ovat samat .
Tässäkin kytkennässä, jos sisäisen pumpun teho on suurempi kuin ulkoisen niin osa lämpöisestä menovedestä menee jo lämpösyklin alusta suoraan maalämpöpumpun paluuseen. Niben manuaalin mukaisessa "perinteisessä" 3-putkikytkenässä tämä tapahtuu vasta lämpösyklin lopussa.
Jakarin, kytkentää en varmaan käsittänyt oikein, siinähän sekoitetaan täydellisesti maalämpöpumpun menovesi ja kaikki paluuvedet. :-\
-
Jos oikeen ymmärsin niin minullakin samanlailla systeemi kuin Jakarilla. Pattereilta tuleva vesi UKV:n alanatsaan siittä on haara maalämpöpumpulle. Maalämpöpumpulta lähtö
UKV:n toiseen alanatsaan ja pattereille/lattiaaan lähtö UKV:n ylänatsasta. Taittaa olla aikalailla erilaisia variaatioita tästäkin :D
-
......... Tässäkin kytkennässä, jos sisäisen pumpun teho on suurempi kuin ulkoisen niin osa lämpöisestä menovedestä menee jo lämpösyklin alusta suoraan maalämpöpumpun paluuseen. ................ :-\
Olin hieman epätäsmällinen...
Paluulinjassa on myös takaiskuventtiili estämään mainittua ilmiötä, mlp haaran jälkeen.
-
Takaiskuventtiililla "maalämmittää",jän tankki toimii volyymitankin tapaan lämmityssyklin aikana jos sisäisen pumppun teho on suurempi
kuin ulkoisen pumpun pumppausteho............. ei paha kytkentä minusta.
Nouseeko asteminuutit kompressorin pysähtymisen jälkeen korkealle plussan puolelle tällä kytkenällä.
Minulla 3-putki kytkentä Niben manuaalin mukainen .Ulkoinen Alfa2 II-asenossa (1000 l/ h) ja Niben pumppu 45% (1030 l/h) :)
-
Noin +30 ja -100 välillä asteminuutit. Startti on oletus 60GM.
Mistä pumppujen litramäärät olet selvittänyt ?
Manuaalissa on pelkkiä käyriä (lähes hepreaa ;) )
-
Minulla on virtausmittari Niben paluuputkessa, ja sulkemalla UKV-tankin pohjassa olevaa venttiiliä saan luettua virtauseron +/ - patteripiiriin verrattuna.
Mittari on merkiltään Sensus Residia-Jet
Asteminuutit minulla nyt +33 ... -100 mutta startti nyt -80 GM :)
-
Ok, täytyy pitää tuo mittari mielessä.
Mulla on puskurina myös alkuperäistä n. 60mm vapaan kierron putkea talon vanhassa osassa, siitä tulee n. 100l tilavuutta lisää.
Plus muu putkisto ja reilu 20 erilaista patteria pitkin taloa.
Mikä lauhdutindelta sulla on ?
-
Noihin asteminuutteihin liittyen. Itsellä asteminuutit nyt pakkasten hellitettyä +55... -90, startti -60 GM, joten kyllä varaajan ilmeisesti jotain lämpöä jää tälläkin kytkennällä. Lisäksi olen laskenut patteriverkon pumpun tehoa alemmalla suhteelliselle painekäyrälle. Voisi vielä tulla muutamat kunnon pakkaset, niin näkisi johtuuko pidentyneet lepojaksot ja asteminuuttien nouseminen ainoastaan sään lauhtumisesta... Kovilla pakkasilla siis maalämpöpumpun kv pumppu oli aluksi 45% ja patteriverkon kiertovesipumppu suuremmalla nopeudella, se yhtälö ei siis toiminut. Nyt lämpöpumpun kv pumppu siis 68% ja patterikierron pumppu pienemmällä nopeudella, tuntuu pelittävän joten kuten.
Vielä tuohon Niben kiertopumpun asetuksiin. Pidättekö muut patterilämmittäjät asetuksena auto vai ajoittainen?
-
Minulla on Niben pumppu käynnissä myös huilijakson aikana (muistaakseni 25%:lla).
Näin saan pattereilta palaavan veden lämpötilan tietooni.
-
Maalämmittää,... Seurasin aamulla yhden lämpösyklijakson.
Menovesipyynti 38.5
5 min startista menovesi 40 ... delta 7.7
35 min startista menovesi 45 ... delta 7.0
Pyrin kyllä suurempaan deltaan mutta virtausbalanssi menee väärinpäin.
-
Mulla aamun lämmitysjakso :
Menovesipyynti 35,7
5 min startista menovesi 36,3 ... delta 7.2
35 min startista menovesi 40,4 ... delta 5,9
.. ihan lopussa menovesi 43,8 ... delta 5,7
Ulkoinen pumppu on II:lla ja sisäinen 50%:lla.
Niben lauhduttimen nimellisvirtaus on 0,22 l/s, joka käyrien mukaan tulee 40% nopeudella.
Tämä lienee alin arvo missä sisäistä kannattaa pitää.
-
Omassa järjestelmässä olen mitannut seuraavat Niben virtauarvot .( Alfa 2 pumppu II- kiinteä pumppausasenossa )
Nibe 5% 12 l /h
Nibe 25 % 753 l/h
Nibe 30% 810 l/h
Nibe 35 % 875 l/h
Nibe 40 % 950 l/h
Nibe 45 % 1030l/h
Nibe 50 % 1066 l/h
Nibe 55 % 1134 l/h
Suurin hetkellinen vedenlämmitysteho olen mitannut 25% asetuksessa silloin delta oli 10 ja virtaus vähän alle nimellisvirtauksen.
Pari viikko sitten laitoin ulkoisen menojohdon anturin, Alfan 2 jälkeen, ja laitoin Niben pumpun ajoittaiselle.
Minulla oli ollut Niben pumppu säästöasetuksella 15%.
Tarkastin virtauksen kun kompressori on pysäytynyt niin Alfa 2 ylläpitää 70 l/h virtauksen niben kautta.
Vavi:in järjestelmässä missä iso tankki ,varmaan ulkoinen anturi ja pumppu ajoittaiselle paras ratkisu .Paluulämpötilat pitäisi mitata ir-mittarilla tai kädellä aivan lämpösyklin lopussa ettei tule turhaan isoa oikosulkua paluuputkeen.
-
Make_K
Juuri tuollainen kytkentä meillä kyseessä. Selitykseni vain ontui.
Kun varaajassa on 4 natsaa, niin niistä näyttää saatavan ainakin 4² erilaista kytkentää aikaiseksi.
Mikä sitten lie tehokkain tapa ? Ja mitä on tuo tehokkuus ? :-[
1. Suuri varauskyky - harvemmat ja pidemmät käyntijaksot
2. Tasainen lämmönluovutus - pienemmät lämpöerot menovedessä
3. Jokin muu - ?
Energian kulutukseen kytkennät eivät merkittävästi vaikuta. Paitsi jos mlp:n sisäänmenoon työnnetään lämmintä vettä paluun sekaan.
Tänään (ulkona +1°C) kompura käy 0:30 ja huilaa 2:30. Ei paha.
-
Palataaanpa näihin lyhyisiin käyntijaksoihin, kun asia edelleen ajankohtainen. Tässä on muutaman talven aikana tehty varmasti kaikki mahdollinen säätö kiertovesipumppujen yms. osalta, mutta tilanne ei ole oikeastaan muuttunut miksikään. Kuten Tomppeli jo aikanaan epäili, niin puskuri vaan on liian pieni, ja vesitilavuuden kasvattaminen taitaa olla ainoa vaihtoehto.
Tähän liittyen kysyisin onko mitään estettä kytkeä vanha öljykattila sarjaan toiseksi puskurivaraajaksi, jolloin saisi kasvatettua tilavuutta n. 250l? Kattila seisoo nykyisen puskurin vieressä tyhjän panttina ja sen saisi helposti kytkettyä nykyisen puskurin ja lämmityskierron väliin. Onko jollakin kokemusta kahdesta sarjaan kytketystä puskurivaraajasta?
VaVi
-
Palataaanpa näihin lyhyisiin käyntijaksoihin, kun asia edelleen ajankohtainen. Tässä on muutaman talven aikana tehty varmasti kaikki mahdollinen säätö kiertovesipumppujen yms. osalta, mutta tilanne ei ole oikeastaan muuttunut miksikään. Kuten Tomppeli jo aikanaan epäili, niin puskuri vaan on liian pieni, ja vesitilavuuden kasvattaminen taitaa olla ainoa vaihtoehto.
Tähän liittyen kysyisin onko mitään estettä kytkeä vanha öljykattila sarjaan toiseksi puskurivaraajaksi, jolloin saisi kasvatettua tilavuutta n. 250l? Kattila seisoo nykyisen puskurin vieressä tyhjän panttina ja sen saisi helposti kytkettyä nykyisen puskurin ja lämmityskierron väliin. Onko jollakin kokemusta kahdesta sarjaan kytketystä puskurivaraajasta?
VaVi
Onko maalämpöpumpussa se ulkoinen BT25-lämpötila-anturi pattereiden menoputksessa? Se auttaa vähän. Läpivirtaava 100 L puskuri siis.
Täällä on isompi 400-500 L läpivirtaava puskuri. Eli patteri/lattialämmitys paluu menee ensin maalämpöpumpulle ja siitä kuuma jatkaa puskurivaraajan pohjalle. Siitä kuuma taas lähtee puskurivaraajan yläosasta patteri/lattilalämmitys kiertoon.
Kyllä noita säiliöitä voi kytkeä useamman sarjaan. Täällä tosiaan kuuma menee alas ja lähtee pois ylhäältä. Eli kait vähän samalla periaatteella saisi kytkettyä kuin paristoja sarjaan?
Eli jos 100 L ja 250 L pöntöt kytkee sarjaan, niin siitä sitten ilmeisesti tulee 350 L puskuria. Täälläkin on öljy/puu kattila tuossa puskurivaraajassa kiinni, mutta toinen sulkuhana on kiinni, niin ei pääse vesi kulkeutumaan sinne kattilalle asti. Kattila on 4-putki kytkennällä puskurissa (varaajassa) kiinni. Oma latauspumppu toki kattilalle. Mutta jos kaksi puskurivaraajaa on sarjassa, niin ei tarvitse mitään ulkoista kiertovesipumppua. Täällä on ulkoinen pumppu, mutta se on ollut aina pois päältä kun niben pumppu pumppaa siitä sammuksissa olevasta pumpusta vain läpi. Eli täällä kattila ei ole sarjassa. On vain tyhjänpanttina. Saisi sen kattilan vedenkin kiertämään jos avaa sulkuhanan ja laittaa kattilan latauspumpun I-nopeudelle. Mutta sarjaan kytkettynä ei tarvitse olla mitään kiertovesipumppua, koska vesi vaan virtaa säiliön läpi.
-
Tähän liittyen kysyisin onko mitään estettä kytkeä vanha öljykattila sarjaan toiseksi puskurivaraajaksi, jolloin saisi kasvatettua tilavuutta n. 250l? Kattila seisoo nykyisen puskurin vieressä tyhjän panttina ja sen saisi helposti kytkettyä nykyisen puskurin ja lämmityskierron väliin. Onko jollakin kokemusta kahdesta sarjaan kytketystä puskurivaraajasta?
Ei kait tuossa mitään estettä ole mutta tyypillisesti tuollaisessa öljykattiloissa on ollut melko suurin lämmönhukka jonka on huomannut muunmuassa tilan runsaana ylilämpönä. Eli laite todennäköisesti toimisi samalla "ylimääräisenä patterina". Jos tuo huone ei sijaitse mitenkään järkevästi niin sitten tuo lisää automaattisesti lämmönhukkaa...
-
Bt 25 on asennettu lämmityskiertoon, ja ulkoiset pumput kierrättää sekä patteri- että lattiakierron vettä ja koneen oma pumppu on ajoittaisella. Tuo öljykattila, jota ajattelin puskuriksi on kuitenkin vuodelta 2001, joten uskoisin, että se on kuitenkin ihan kohtuullisesti eristetty. Ainakaan öljylämmityksen aikana pannuhuoneessa ei ollut mitenkään erityisen lämmin. Lähinnä mietin sitä, että onko tuosta ylimääräisestä 250 litrasta apua, vain täytyykö alkaa raivaamaan tilaa vielä suuremmalle puskurille...
-
250 litraa vettä lämpenee 15 kW lämmitysteholla 10 astetta noin 11,6 minuutissa.
Jäähtymisnopeus riippuu sen hetken lämmön tarpeesta ja vaihtelee ulkolämpötilan mukaan.
Tuosta voit itse päätellä vesimäärän riittävyyttä.
Omasta mielestäni 250 litraa on ihan liian vähän noinkin isolle pumpputeholle.
Reilusti enemmän on olisi tarpeen.
-
Juu, eli tällä hetkellä puskuri on 200 litraa ja tuo 250 olisi lisäys, eli sen jälkeen puskurin koko olisi n.450 l yhteensä. Vieressä tietty olisi myös kuuden kuution tyhjä öljysäiliö, jos sitä alkaisi lämmittelemään...
Tuo jäähtymisnopeus on iso tekijä, kun patteripinta-alaa on aika reippaasti, joten paluuvesi viilenee tosi nopeasti, ja tämä on osittain vain hyväksyttävä. Täytyy varmaankin vaan kokeilla onko tuosta toisesta varaajasta mitään apua lyhyille lepojaksoille. Kuinkahan paljon toinen varaaja vaikuttaa lämmityspiirin virtaukseen, eli täytyykö patteripiirien kiertovesipumpun nopeutta kasvattaa tuon muutoksen takia?
-
450 litraa vettä lämpenee 15 kW lämmitysteholla 10 astetta noin 20,8 minuutissa.
Tuokin vesimäärä on vielä varsin vähän isolle lämmitysteholle.
Harventaa jonkin verran käynnistyksiä, mutta ei riittävästi.
-
Juu, eli tällä hetkellä puskuri on 200 litraa ja tuo 250 olisi lisäys, eli sen jälkeen puskurin koko olisi n.450 l yhteensä. Vieressä tietty olisi myös kuuden kuution tyhjä öljysäiliö, jos sitä alkaisi lämmittelemään...
Tuo jäähtymisnopeus on iso tekijä, kun patteripinta-alaa on aika reippaasti, joten paluuvesi viilenee tosi nopeasti, ja tämä on osittain vain hyväksyttävä. Täytyy varmaankin vaan kokeilla onko tuosta toisesta varaajasta mitään apua lyhyille lepojaksoille. Kuinkahan paljon toinen varaaja vaikuttaa lämmityspiirin virtaukseen, eli täytyykö patteripiirien kiertovesipumpun nopeutta kasvattaa tuon muutoksen takia?
nyt pitää kysyä, miksi sinne semmonen vanha öljykattila on jäänyt?
Kai se 250L auttaa, ehkä se 200L puskuri latautuu niin nopeasti ettei se se lämpö ehdi latautua sinne 250L kattilaan kokonaan, jos se 250L on niinku sarjassa sinne patteripiiriin menossa...voi olla ettei ihan täysillä litroilla laajene puskurointi, riippuu myös virtausnopeuksista sinne lämmityspiireihin. Puskuri kasvaa joka tapauksessa
-
Ja niin eikös tuollaisessa kattilassa ole muutakin massaa kuin pelkkä vesitilavuus. Kierukat yms mitkä myös hiukan varastoivat lämpöä?
-
Bt 25 on asennettu lämmityskiertoon, ja ulkoiset pumput kierrättää sekä patteri- että lattiakierron vettä ja koneen oma pumppu on ajoittaisella. Tuo öljykattila, jota ajattelin puskuriksi on kuitenkin vuodelta 2001, joten uskoisin, että se on kuitenkin ihan kohtuullisesti eristetty. Ainakaan öljylämmityksen aikana pannuhuoneessa ei ollut mitenkään erityisen lämmin. Lähinnä mietin sitä, että onko tuosta ylimääräisestä 250 litrasta apua, vain täytyykö alkaa raivaamaan tilaa vielä suuremmalle puskurille...
Omasta mielestä parhaiten toimisi sarjaan kytketyt varaajat. Onko nykyinen 200 L varaaja sarjaan kytketty? Eli että menee vain kaksi putkea siihen puskuriin?
Eli voisi mennä vaikka niin että patteri/lattialämmitys paluu menee maalämpöpumppuun, siitä kuuma puskuriin alas tai ylös, sitten lähtö juuri vastakkaisesta korkeudesta. Siitä sitten kuuma öljykattilan pohjalle ja lähtö öljykattilan yläosasta. Vieläkö kierukka on käytössä? Siitä saa siis myös käyttöveden esilämmityksen otettua käyttövesikierukasta. BT 25 menolämpötila-anturi öljykattilan yläosan lähtöön. Eli kompura käynnistyy vasta kun 200 L vesi on kylmää ja 250L vesi on myös kylmää. Toimii idioottivarmasti ja 450 L vesimäärä on todella iso. Riittää siis vähintäänkin riittävän hyvin. 15kW vaatii 200L puskurin, mutta olisi siis 250 L extraa.
Täällä 400-500L varaaja. Eli sellainen joka juuri ja juuri mahtuu 1.95m korkeaan kellariin pystyyn. Asteminuutit kyykkää aika pahasti kun vesitilavuus on niin iso. Eli -10 pakkasella asteminuutit laskee -60 -> -150 ja sitten vasta alkaa mennä lämmintä vettä pattereille ja lattiaan. Kompura kuumentaa koko vesimäärän varaajassa koska kuuma menee pohjalle ja lähtee ylhäältä. Lisäksi esilämmityskierukka viilentää pönttöä jos käyttövettä käytetään samaan aikaan. Ensimmäinen kierukka on kattilassa, mutta kattila on vain noin 20C eli "pannuhuoneen" lämpöinen. Pumppu on viereisessä kellarin huoneessa seinän takana. Niin siis kompura kuumentaa varaajan. Asteminuutit menee sitten plussalle koska varaajassa on jonkun verran ylilämpöä. Niben maksimi on +100 asteminuuttia. Eli kun varaaja taas jäähtyy, niin asteminuutit alkaa hitaasti laskea +100 -> -60 ja kompura käynnistyy. Mutta siis asteminuutit jatkaa vielä laskua, noin -150 josta siis alkaa "oikea" patterien ja lattian kuumennus ja -150 -> 0 taas sammuu.
Oman käsityksen mukaan hyötysuhde on parempi ison läpivirtaavan puskurin ansiosta. Koska ensin kuumenee 500 L vesimäärä ja sitten vasta kuumenee patterit ja lattia. Lisäksi patteriputket haukkaa lämpöä koska menevät kaksoisbetonilaatan välissä hiekassa. Eli lämmittävät osittain myös sokkelin (vale sokkeli). Eli patteri/lattialämmitys paluu pysyy todella pitkään erittäin matalana. Jopa lopussa. Eli paluu on jotain 37C esim ja meno pattereille/lattiaan 7C enemmän eli 44C. Joskus seurasin, niin paluu lämpötila voi noista vielä kompuran sammumisen jälkeenkin. Koska meno on 44C ja paluu vain 37C, eli onhan siinä varaakin nousulle. Käynnistyksiä taitaa tulla noin 7 päivässä. Lämpöisellä saattaa tulla vain 4 käynnistystä päivässä hyvällä tuurilla. 15kW kompura on tietysti tehokkaampi, mutta 450L pitäisi olla aika sopiva määrä jos kytkentä olisi samanlainen.
Täällä patterikierto/lattialämmitys siis pysähtyy kokonaan kun kompura lämmittää käyttövettä. Lattiaan ei ole shunntausta tai shunttipiiriä. -99 tehty laajennus ja kytkentä on otettu suoraa patterikierrosta. Ainoastaan sulkuhana ja patteritermostaatti on, mutta termostaatti on siellä pannuhuoneessa. Hanaa vähän laitoin pienemmälle, mutta ei tainnut vaikuttaa lämpötilaan yhtään mitään. On myös toinen lattialämmityspiiri joka on tehty -82, mutta sekin on suora piiri ilman shuntti ja ilman pumppua. Se on kellarissa olevaan pesuhuoneeseen ja saunaan. Mutta shuntattu piiri ei mitään haittaa. Takaiskulla saa myös veden kiertämään käyttöveden lämmittämisen aikanakin, mutta voi vaatia jotain muutoksia.
edit:
Sähkön seurannasta näkyy että 6 lämmityskertaa eilen 9.12. Lämpötila -3.3C, kulutus 20 kWh. Eli on lämmittänyt osan aikaa 00.00-02.00. Sitten 02.00-04.00 kompura on ollut pois päältä. Sama jatkuu koko päivän. Suurin tuntikulutus 20.00-21.00 2.49 kWh ja ulkolämpötila -7.0C. Seuraavan tunnin kulutus 0.70kWh.
Eli jos kytkee jotenkin "fiksusti", niin vesitilavuus yli tuplaantuu 200 L -> 450 L. Sekä saa kierukasta myös käyttöveden esilämmityksen. Toki myös patteriputkissa ja pattereissa on sitä vettä.
Kytkentä niin että niben sisäinen pumppu kierrättää vettä. Toki voi olla vielä toinen lisäpumppu joka "auttaa". Nibe säätää kiertoveden nopeutta sopivaksi, eli toimii automaattisesti se kiertoveden säätö. "Apupumppu" olisi sitten vain periaatteessa käyttöveden ajaksi. Jos laittaa sen takaiskun että pumppu "rosvoaa" paluuvettä niben ohi siihen ensimmäiseen 200 L puskuriin.
Termostaatit tulisi olla ainakin suurin osa pois, että vesi pääsee kiertämään riittävän nopeasti. 10 kW pumpulla saa olla aika paljon termostaatteja päällä. Eli riittää kun kaksi patteria on täysillä jotka on omassa kierrossa ja vessan/pesuhuoneen lattialämmitys täysillä. Pääkierron kaikki patteritermostaatit voi olla käytössä. Eli vesi niissäkin kiertää, mutta ei niin paljon. Jos pääpatterit sulkee kokonaan, niin sitten täytyy pyöräyttää shunttia vähän "vinksalleen". Eli osa vedestä palaa suoraan nibelle. Toimisi varmaan ilmankin, mutta parempi että ei turhaan pienennä kiertoa.
Voi siis olla ongelma jos kesällä haluaa lämmittää 15kW kompuralla jotain tosi pientä tilaa. Mutta täällä en ole kesällä edes lämmittänyt.
-
450 litraa vettä lämpenee 15 kW lämmitysteholla 10 astetta noin 20,8 minuutissa.
Tuokin vesimäärä on vielä varsin vähän isolle lämmitysteholle.
Harventaa jonkin verran käynnistyksiä, mutta ei riittävästi.
Jos käyntiaika kokonaan ilman puskuria olisi minimi 20 minuuttia. Niin tuo 450 L lisäisi käyntiajan 41 minuuttiin. Vielä asteminuutteja säätämällä käyntiajan saisi vaikka yhteen tuntiin. Eli ainakin periaatteessa laitteen pitäisi saada toimimaan erittäin hyvin.
12kW ja 15 kW pumppujen suositeltu puskuri on tosiaan 200 L jos talossa on patterilämmitys. Seuraavat koot olisi 300 L ja 500 L.
Ja jos läpivirtaava puskuri on kauhean iso, niin siitäkin tulee taas omat ongelmat. Eli tuo 450 L saattaisi olla ok, jos kytkentä on se perus läpivirtaava puskurisäiliö. Eli joku välisäiliö. BT25 lämpöanturi siis vasta viimeisen "säiliön" jälkeen. Tällöin toimii suunnitellusti.
-
Ja niin eikös tuollaisessa kattilassa ole muutakin massaa kuin pelkkä vesitilavuus. Kierukat yms mitkä myös hiukan varastoivat lämpöä?
Kierukat varastoi. Sitten kattila taitaa olla myös aika massiivinen. Eli rautaa joka "varaa" lämpöä. Kai uudessa voi jotkut eristeetkin olla päällä. Lisäksi öljyllä lämpö voi olla ehkä 70-90C eli maalämmöllä syntyy sitä hukkalämpöä vähemmän koska riittää pienempikin lämpö. Pelti vaan kannattaa sulkea että ei mene lämmön savupiipusta pihalle :)
Täällä olen joskus esilämmittänyt öljy/puu kattilan maalämmöllä ja sitten poltellut roskia ja vähän puita pesässä. Eipä se maalämmön hukkalämpökään juuri mitään haittaa. Öljykättila vaan toimisi isona vesipatterina. Mutta ei tarvite muutenkaan olla kellarissa lämpöjä kun putket vähän vuotaa lämpöä kellariin. Lisäksi varaajassa ei ole kauheasti villaa. Varmaan osan heitin siitä edestä pois.
Tulikin mieleen että öljykattilanhan voi vaikka lisäeristää styroksilla tai jollain :) Kun vaan ottaa öljypolttimesta sähköt pois päältä (tulipalovaara).
-
Valtaosa isosta talostasi lämpiää pattereilla. Niissä ei lähimainkaan samanlaista varaavuutta ole kuin lattialaatassa, luovutuspintaa senkin edestä. Eli lepojaksot ovat automaattisesti lyhyempiä. Minulla isossa patteritalossa kunnon pakkasilla käyntiä ehkä 1,5-2 tuntia ja lepoa puolisen tuntia, kovilla pakkasilla vähemmänkin. Noin se vaan menee. Tuosta syystä ainakin minulla asteminuuttienkin kasvattaminen pidentää käytännössä vain käynti-, ei niinkään lepojaksoja.
Minulla oli niin ikään 200 litran puskuri omalla kiertovesipumpulla, mutta luovuin siitä, kun ei sillä ainakaan minun järjestelmässäni ollut käytännön vaikutusta mihinkään. Tulistinpumpulla kovasti simppelimpää ilman puskureita ja erillisiä kiertovesipumppuja ja niiden kanssa pähkäilyjä. Varmaan jollain 1000 litran puskurilla saisi sitten jaksoja pidemmiksi, mutta miksi ihmeessä investoida moisiin kun pelittää ilmankin...
Tuossa olikin samanlainen tapaus. Eli luopui koko häkkyrästä koska se "ei toimi".
Eli 200L tai 200L + 250 L säiliöt kannattaa kytkeä läpivirtaaviksi välisäiliöiksi. Ei tarvitse enää murehtia säätöjä koska nibe hoitaa säätämisen.
Nibellä on myös kolmiputkikytkentään kytkentäohje. Tai varmaan useitakin eri kytkentöjä. Mutta täytyy siis olla takaisku joka estää veden vääränlaisen kiertämisen.
Nibessä minimi taukoaika on 20 minuuttia. Tuota lukemaa on mahdollista kasvattaa jos haluaa. Esim 25 tai 30 minuuttia. En yhtään osaa arvioida mitä seuraa muutoksesta.
Edellisen sivun mallikuva. Tuohon vielä kattila samalla periaatteella sarjaan.
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=5308.0;attach=1884;image)
-
Tuossa taitaa olla 3-putkikytkentä takaiskulla. Lisäksi siinä on vielä talvi/kesä sulkuhana.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4975.msg57711#msg57711
(http://joulex.fi/logtemp/Diplomat%20kaksoispiiri%20ja%20puskuri%20kolmi_neliputki.PNG)
-
Hei,
Minusta tuolla kytkennällä varaajaa ei saada kokonaan lämpimäksi, tai ainakin virtaamien säädöt ovat vaikeita.
Nyt pumpulta tuleva kuuma vesi sujahtaa samantein lämmityskiertoon. Samalla kierrosta palaava kylmentynyt vesi alkaa täyttämään varaajaa alaosasta ylöspäin. Muuttaisin mlp:ltä varaajalle tulevan putken varaajan pohjaan menevään tumppiin. Lämmitysverkon paluuputki samaan haaraan ja lisäksi mlp:n sisäänmenoon. Siis molemmat alas. Varaajan yläosasta lähtö vain lämmityskiertoon.
Mulla on pienempi kämppä, pumppu ja varaaja. Tammikuun pakkasilla -15°C pumppu kävi 50 min ja huilasi 1,5 h (käyntisuhde 35%) = 11 käyntijaksoa / vrk. Käytän ulkoista kv-pummpua auto-adapt asennossa.
250 m², patterit+lattia, 1245-8 +UKV100, Turku.
Tuossa on juuri sama ongelma huomattu kuin täällä puulämmityksellä. Eli kuuma vesi menee suoraan patterikiertoon ja varaaja ei lämpene ollenkaan.
Tuon takia halusinkin putket niin että kuuma vesi menee sinne aivan alas ja lähto sitten sieltä katonrajasta.
Eli 4-putkikytkennän ongelma kun varaaja on niin pieni 400-500L. Joku 2000 L alkaisi olla jo enemmän riittävä.
Ongelmaa lisää se että öljy/puu kattila on niin pieni ja tehoton. Ja latauspumpun max teho on 45W. Sitten taas patteriverkon pumppu toimii parhaiten kun teho on III-nopeus eli 90W.
Jos olisi järkyttävän iso puukattila ja oikein tehokas kiertovesipumppu latauspumppuna, niin tuskin silloin olisi enää ongelmaa. Eli vesi "sotkeentuisi" tehokkaasti.
-
Tuossa taitaa olla videolla puukattilan automaattinen "lataus". Eli vaatii aika hienot laitteet että saa koko varaavuuden hyötykäyttöön. Helpompi ja yksinkertaisempi on se läpivirtaava puskuri.
Laddomatin toiminta
https://www.rakentaja.fi/artikkelit/11866/latauspumppu_akvaterm.htm
-
Takaiskuventtiililla "maalämmittää",jän tankki toimii volyymitankin tapaan lämmityssyklin aikana jos sisäisen pumppun teho on suurempi
kuin ulkoisen pumpun pumppausteho............. ei paha kytkentä minusta.
Nouseeko asteminuutit kompressorin pysähtymisen jälkeen korkealle plussan puolelle tällä kytkenällä.
Minulla 3-putki kytkentä Niben manuaalin mukainen .Ulkoinen Alfa2 II-asenossa (1000 l/ h) ja Niben pumppu 45% (1030 l/h) :)
Täällä on myös 400-500 litran volyymitanki :)
Täällä asteminuutit menee lämmityksen jälkeen +100 hetkessä. Eli vaikka 5C ylilämpö (kompura stopissa). Asteminuutit on siis tapissa 20 minuutin jälkeen (5x20 = +100). Lämpökäyrä taitaa olla 3 +7, patterilämmitys.
Muistaakseni asteminuutit menee tappiin myös asetuksella -5. Eli asteminuutit laskee aina niin alas ennen kuin alkaa taas nousemaan. Eli minimi säätö periaatteessa +100 -> -5. Eli lyhyin käyntijakso tulee -5 asetuksella. Nyt -60. Syksyllä ja keväällä toimii -120 ihan hyvin myös. Ilman bt25 anturia sai säätää maksimiin -250 ja silloinkin toimi ihan miten sattuu. Eli ei hyödyntänyt varaajassa olevaa kuumaa vettä kunnolla.
-
Omasta mielestä parhaiten toimisi sarjaan kytketyt varaajat. Onko nykyinen 200 L varaaja sarjaan kytketty? Eli että menee vain kaksi putkea siihen puskuriin?
tällä hetkellä varaajaan menee kolme putkea, eli paluusta on t-liitäntä varaajaan jotta lämmitysveden kierto toimii myös käyttöveden lämmityksen aikana
Eli voisi mennä vaikka niin että patteri/lattialämmitys paluu menee maalämpöpumppuun, siitä kuuma puskuriin alas tai ylös, sitten lähtö juuri vastakkaisesta korkeudesta. Siitä sitten kuuma öljykattilan pohjalle ja lähtö öljykattilan yläosasta. Vieläkö kierukka on käytössä? Siitä saa siis myös käyttöveden esilämmityksen otettua käyttövesikierukasta. BT 25 menolämpötila-anturi öljykattilan yläosan lähtöön. Eli kompura käynnistyy vasta kun 200 L vesi on kylmää ja 250L vesi on myös kylmää. Toimii idioottivarmasti ja 450 L vesimäärä on todella iso. Riittää siis vähintäänkin riittävän hyvin. 15kW vaatii 200L puskurin, mutta olisi siis 250 L extraa
Kaipa tuo kierukka on edelleen käytössä, koska öljykattilalle ei ole tehty muuta kuin tyhjennetty ja putket katkaistu, kun vaihdettiin maalämpöön. (Itseasiassa olisi vielä allaskierukkakin öljykattilassa, olisikohan sille jotain järkevää käyttöä?) Enpä ollut ajatellut tuota kv:n esilämmitystä aikaisemmmin, kun 500 litran kv-varaajan kanssa ei ole ollut mitään ongelmia, mutta ihan hyvä ajatus. Tuo nykyisen puskurin kytkentä on tosiaan niin, että lämpöpumpulta tulee ylös ja myös lähtee ylhäältä ja ainostaan paluu on alas, joten tuota varmasti täytyy miettiä, jos vaihtaisi pumpulta tulon alas. Lukaisin myös noita muita viestejä aiheeseen liittyen, ja lähinnä ihmetyttää, miksi alkuperäisessä kytkentäohjeessa neuvottiin kytkemään myös pumpulta tulo varaajan yläosaan...
Oman käsityksen mukaan hyötysuhde on parempi ison läpivirtaavan puskurin ansiosta. Koska ensin kuumenee 500 L vesimäärä ja sitten vasta kuumenee patterit ja lattia. Lisäksi patteriputket haukkaa lämpöä koska menevät kaksoisbetonilaatan välissä hiekassa. Eli lämmittävät osittain myös sokkelin (vale sokkeli). Eli patteri/lattialämmitys paluu pysyy todella pitkään erittäin matalana. Jopa lopussa. Eli paluu on jotain 37C esim ja meno pattereille/lattiaan 7C enemmän eli 44C. Joskus seurasin, niin paluu lämpötila voi noista vielä kompuran sammumisen jälkeenkin. Koska meno on 44C ja paluu vain 37C, eli onhan siinä varaakin nousulle. Käynnistyksiä taitaa tulla noin 7 päivässä. Lämpöisellä saattaa tulla vain 4 käynnistystä päivässä hyvällä tuurilla. 15kW kompura on tietysti tehokkaampi, mutta 450L pitäisi olla aika sopiva määrä jos kytkentä olisi samanlainen.
Täällä paluun ja menon ero pysyy nakutettuna kuudessa asteessa. Sellaistakin olen miettinyt, että kannattaisiko tuota lämmityskierron dt:tä pienentää ulkoisen kiertovesipumpun nopeutta lisäämällä, jolloin paluuvesi olisi lämpimämpää, ja pyynti voisi olla pienempi, mutta en tiedä onko sillä mitään merkitystä käyntijaksojen pituuteen...
Täällä patterikierto/lattialämmitys siis pysähtyy kokonaan kun kompura lämmittää käyttövettä. Lattiaan ei ole shunntausta tai shunttipiiriä. -99 tehty laajennus ja kytkentä on otettu suoraa patterikierrosta. Ainoastaan sulkuhana ja patteritermostaatti on, mutta termostaatti on siellä pannuhuoneessa. Hanaa vähän laitoin pienemmälle, mutta ei tainnut vaikuttaa lämpötilaan yhtään mitään. On myös toinen lattialämmityspiiri joka on tehty -82, mutta sekin on suora piiri ilman shuntti ja ilman pumppua. Se on kellarissa olevaan pesuhuoneeseen ja saunaan. Mutta shuntattu piiri ei mitään haittaa. Takaiskulla saa myös veden kiertämään käyttöveden lämmittämisen aikanakin, mutta voi vaatia jotain muutoksia.
edit:
Sähkön seurannasta näkyy että 6 lämmityskertaa eilen 9.12. Lämpötila -3.3C, kulutus 20 kWh. Eli on lämmittänyt osan aikaa 00.00-02.00. Sitten 02.00-04.00 kompura on ollut pois päältä. Sama jatkuu koko päivän. Suurin tuntikulutus 20.00-21.00 2.49 kWh ja ulkolämpötila -7.0C. Seuraavan tunnin kulutus 0.70kWh.
Eli jos kytkee jotenkin "fiksusti", niin vesitilavuus yli tuplaantuu 200 L -> 450 L. Sekä saa kierukasta myös käyttöveden esilämmityksen. Toki myös patteriputkissa ja pattereissa on sitä vettä.
Kytkentä niin että niben sisäinen pumppu kierrättää vettä. Toki voi olla vielä toinen lisäpumppu joka "auttaa". Nibe säätää kiertoveden nopeutta sopivaksi, eli toimii automaattisesti se kiertoveden säätö. "Apupumppu" olisi sitten vain periaatteessa käyttöveden ajaksi. Jos laittaa sen takaiskun että pumppu "rosvoaa" paluuvettä niben ohi siihen ensimmäiseen 200 L puskuriin.
Täällä tosiaan ulkoiset pumput hoitaa lämmitysveden kierrätyksen ja Niben pumppu ainoastaan kun lämmitys tai käyttöveden teko on päällä. Tässä huomannut sen, mistä joskus aikaiseeminkin ollut puhetta, että Niben sisäinen pumppu oltava suuremmalla kuin ulkoinen, jotta paluuvesi kiertää lämmitysjakson aikana llämpöpumpun kautta.
Termostaatit tulisi olla ainakin suurin osa pois, että vesi pääsee kiertämään riittävän nopeasti. 10 kW pumpulla saa olla aika paljon termostaatteja päällä. Eli riittää kun kaksi patteria on täysillä jotka on omassa kierrossa ja vessan/pesuhuoneen lattialämmitys täysillä. Pääkierron kaikki patteritermostaatit voi olla käytössä. Eli vesi niissäkin kiertää, mutta ei niin paljon. Jos pääpatterit sulkee kokonaan, niin sitten täytyy pyöräyttää shunttia vähän "vinksalleen". Eli osa vedestä palaa suoraan nibelle. Toimisi varmaan ilmankin, mutta parempi että ei turhaan pienennä kiertoa.
Termostaatit on suurimmalta osalta auki, mutta niitäkin joutuu hieman täällä säätämään. Patteriverkko on jaettu kolmeen piiriin, ja suurin yksittäinen patteri on 4,4mx0,9m ja yli neljä metriä pitkiä pattereita on neljä kappaletta ja näitä olen termostaateilla kuristanut. Pattereita on kaikkiaan 17 kpl, joten lämmitysverkon veden jäähtyminen on tosiaan aika nopeaa. Nyt kun lämpötila on alle nollan, niin kone käynnistyy 20-22 kertaa/vrk ja tuota luonnollisesti haluaisin alaspäin. Vaikka aina sanotaan, että patteriventtiilit pitäisi olla täysin auki, niin olisikohan tässä tapauksessa järkeä kuristaa noita isompia pattereita?
Voi siis olla ongelma jos kesällä haluaa lämmittää 15kW kompuralla jotain tosi pientä tilaa. Mutta täällä en ole kesällä edes lämmittänyt.
Tuohon seuraavan viestisi käyntiaikoihin liittyen, niin käyntijaksojen pituudessa ei ole ongelmaa. Keskimääräinen käyntiaika on. n. 30-40 minuuttia ja alle kahdenkymmenen ei mene ollenkaan. Kesälläkin pidän lämmitystä päällä kosteiden tilojen lattialämmityksen, uima-altaan lammityksen ja alakerran allashuoneen kosteudenhallinnan takia. Tietty pyynti on alhainen ja asteminuutut isolla, mutta toimii ihan hyvin.
-
Tämmönen se vissiin on nyt ja tuommosesta (alempi) kaikki ilmeisesti ajattelee, onko oikein?:
Tuossa on se juttu (mistä mainitsin aikaisemmin) että Nibe haluaa veden kiertävän latauksen aikana 22L/min ja yleensä koskaan tuskin tuota määrää menee lämmityspiiri kierrossa, talvella eniten kevät/syksy keskiverto ja kesällä hyvin vähän...
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=5308.0;attach=6030;image)
-
Jos sen kattilan laittaa paluu puolelle, niin varastoidaan paluuta ;) ja annetaan sille pumpulle kauemmin 'kylmää':
Lisäksi jos on esilämmityskierukka käytössä niin se laskee paluuta lisää, toisaalta silloin paluuvedellä esilämmitetään...tuo on semmonen nyanssi mikä siinä myös tulee.
Jos kattila menopuolella sarjassa ja kattilan esilämmityskierukka käytössä niin sillo tipautetaan äkisti lämmitysten menovettä.
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=5308.0;attach=6036;image)
Tiedä sitten kuinka päins se pitäis tuolla paluu puolella olla, yltä vai päältä!?
-
Kyllä se kuulostaisi ihan fiksulta että puskuri latautuisikin alaosasta.
Että olisi helpompi kytkeä ja että toimisi vielä halutusti, niin öljykattila varmaan saisi olla kytketty puskurivaraajaan sarjaan. Eli puskurista menisi putki öljykättilan "alaosaan" ja lähtö pattereille/lattiaan kattilasta yläosasta.
Täällä paluun ja menon ero pysyy nakutettuna kuudessa asteessa. Sellaistakin olen miettinyt, että kannattaisiko tuota lämmityskierron dt:tä pienentää ulkoisen kiertovesipumpun nopeutta lisäämällä, jolloin paluuvesi olisi lämpimämpää, ja pyynti voisi olla pienempi, mutta en tiedä onko sillä mitään merkitystä käyntijaksojen pituuteen...
Kyllä hyötysuhteen kannalta. Ja jos paluu on lämpimämpää, niin puskurivaraaja ei jäähdy aivan niin nopeasti.
Onko tuo 6C siis pattereiden/lattialämmityksen ero? Paljonko on niben ero kun nibe lämmittää taloa? Ilmeisesti paras voisi olla automaattinen säätö. Tai ainakin automaatti säädöstä saa tarkistettua että mikä se nopeus kuuluisi olla.
Ilmeisesti tuolla säädöllä saa niben pumpun pyörimään max nopeutta:
Itse ratkaisin tuon ongelman täältä saadun vinkin mukaan määrittelemällä Nibelle automaattiasetuksena oletus lattialämmityksen +7@-29C sijaan +1@+20C, nyt automattiikka pitää l.jaon deltan omasta mielestään turvallisessa minimissään ympäri vuoden ja ympäri tehoalueen.
Uusimman ohjelmiston voi myös päivittää ja kaivo/keruu pumppu voi olla automaatti säädöllä.
Patterit saisi olla kaikki täysillä. Ja säätää nibellä se haluttu lämpö. Mutta tämän jälkeen voi toki osaa pattereista laittaa pienemmälle. Eli jos jossain tilassa on turhankin kuumaa, niin kannattaa termostaateilla säätää lämpöä pienemmälle. Täälläkin on toisessa eteisessä kaksilehtinen iso patteri. Eli patteri on vähän liian tehokas niin pieneen tilaan. Riittää ihan hyvin että termostaatti on paikallaan ja joku II-lämpö taitaa riittää eteiseen.
Tosiaan koska kesälläkin on lämmitystä, niin ei kannata liikaa muuttaa sitä kytkentää sittenkään. Ehkä lataus alas ja vaikka öljykattila vielä sarjaan. Se lisäisi 250 L vettä. Eli pidentää käynti- ja tauko- jaksoja.
-
Nykyinen kytkentä on lähes juuri kuvan mukainen. Toinen ulkoisista kiertopumpuista on patteriverkon paluussa (kaavioon oli piirretty lattialämmitysverkon paluuseen). Jos nyt otettaisiin kattila lisävaraajaksi, niin saataisiin vaihtoehto A:n mukainen kytkentä (edelleen toinen ulkoinen pumppu patterikierrossa). Mietityttääkin, että vaihtaako samalla tuon ukv:n tulon alas vai antaako olla ylhäällä. Varaajassa olisi nasta valmiina kytkeä se myös menemään alas.
Lisäksi ajattelin laittaa "varulta" sulut sekä öljykattilaan meneviin putkiin, että nykyiseen ukv:stä lämmityskiertoon menevään putkeen, jotta kesällä/tarvittaessa tuo lisävaraajan voi ohittaa ja palata nykyiseen tilanteeseen. (Eli vaihtoehto A:ssa saisi öljykattilan ohitettua halutessaan)
-
Kyllä se kuulostaisi ihan fiksulta että puskuri latautuisikin alaosasta.
Että olisi helpompi kytkeä ja että toimisi vielä halutusti, niin öljykattila varmaan saisi olla kytketty puskurivaraajaan sarjaan. Eli puskurista menisi putki öljykättilan "alaosaan" ja lähtö pattereille/lattiaan kattilasta yläosasta.
Näin taitaa olla järkevin tehdä, eli molempiin tulo alas ja lähtö ylös. Voisi kuvitella että öljykattilassa (malli siis Jämä 1030, paluu menee säiliön alaosaan, täytyy vielä selvittää jostain)
Onko tuo 6C siis pattereiden/lattialämmityksen ero? Paljonko on niben ero kun nibe lämmittää taloa? Ilmeisesti paras voisi olla automaattinen säätö. Tai ainakin automaatti säädöstä saa tarkistettua että mikä se nopeus kuuluisi olla.
Tuo 6 astetta on siis ero silloin, kun pumppu lämmittää. Shuntattu lattialämmitys elelee aika omaa elämäänsä, ja lämmityskaudella siinä on koko ajan alempi menolämpötila ja korkeampi paluulämpötila kuin patteriverkossa, joten se tuskin vaikuttaa paljonkaan kokonaisuuteen.
Ilmeisesti tuolla säädöllä saa niben pumpun pyörimään max nopeutta:Uusimman ohjelmiston voi myös päivittää ja kaivo/keruu pumppu voi olla automaatti säädöllä.
Tosiaan koska kesälläkin on lämmitystä, niin ei kannata liikaa muuttaa sitä kytkentää sittenkään. Ehkä lataus alas ja vaikka öljykattila vielä sarjaan. Se lisäisi 250 L vettä. Eli pidentää käynti- ja tauko- jaksoja.
[/
Itse olen huomannut, että kun kyseessä on hieman erikoinen tapaus ( isohko talo kahdessa tasossa, eri kokoiset patterit, osassa lattialämmitys, uima-allas, vaihteleva lämmityksen tarve myös kesällä, patterikierto jaettu kolmeen piiriin) niin automaattisesti tätä yhtälöä on vaikea säätää, vaan sekä Niben, että ulkoisten kiertopumppujen "käsisäädöllä" pääsee parhaaseen kompromissiin
-
Kuva päivitetty kun tuo pumppu oli vähän samassa piirissä molemmat, olisko nyt oikein?
Sama ongelma tässä sarjassa olevassa kattilassa on tuolla paluu-puolella kuin menopuolellakin, eli UKV on latingissa ennenkuin kattila on tyhjennetty kylmästä/täytetty kuumalla.
Ei hyvä, mutta taitaa tuo paluukytkentä kumminkin olla parempi
Jos sen kattilan laittaa paluu puolelle, niin varastoidaan paluuta ;) ja annetaan sille pumpulle kauemmin 'kylmää':
Lisäksi jos on esilämmityskierukka käytössä niin se laskee paluuta lisää, toisaalta silloin paluuvedellä esilämmitetään...tuo on semmonen nyanssi mikä siinä myös tulee.
Jos kattila menopuolella sarjassa ja kattilan esilämmityskierukka käytössä niin sillo tipautetaan äkisti lämmitysten menovettä.
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=5308.0;attach=6036;image)
Tiedä sitten kuinka päins se pitäis tuolla paluu puolella olla, yltä vai päältä!?