Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Yleistä => Aiheen aloitti: KeijoK - 31.01.14 - klo:10:09
-
Eli vaihdan öljylämmityksen maalämpöön (lämpökaivolla) 1970 rakennetussa omakotitalossa. Taloon on laitettu lisäeristys ulkoseiniin. Välikatossa on alkuperäiset purut. Lattia on muutettu pari vuotta sitten rossipohjaiseksi (vesikierto+lämmönluovutuslevyt). Ikkunat on 3-lasiset. Huoneistoissa on neliöitä 124m2. Huonekorkeus keskimäärin 244 cm. Keskimääräinen öljynkulutus 1800 litraa vuodessa.
Pumpun koko?
Kaivon syvyys?
Puskurivaraaja?
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Eli vaihdan öljylämmityksen maalämpöön (lämpökaivolla) 1970 rakennetussa omakotitalossa. Taloon on laitettu lisäeristys ulkoseiniin. Välikatossa on alkuperäiset purut. Lattia on muutettu pari vuotta sitten rossipohjaiseksi (vesikierto+lämmönluovutuslevyt). Ikkunat on 3-lasiset. Huoneistoissa on neliöitä 124m2. Huonekorkeus keskimäärin 235 cm. Keskimääräinen öljynkulutus 1800 litraa vuodessa.
Pumpun koko?
Kaivon syvyys?
Puskurivaraaja?
Tein laskelman ja liitin sen omaan viestiisi. Laskelma on tehty annettuun vuosikulutustietoon (1800 litraa/vuosi) perustuen.
Paikkakunta ei ole tiedossa, mitoitus saattaa siksi olla reilustikin virheellinen.
Öljyn vuosikulutus 1800 l/v on epätodellisen pienen tuntuinen. Onko oikein?
Tieto on luultavasti viime vuosilta, jotka ovat olleet normaalivuotta lämpöisempiä, siksi korotin lukemaa vuotuisten lämmitystarvelukujen perusteella.
Rakennuksen lämmönpitävyys on ilmeisen hyvä ja on ehkä kaksikerroksinen.
Hyvin remontoitu, kun kulutus vastaa lähes uusien talojen vastaavia.
Huomaa, että mitoitus tehty puutteellisten tietojen perusteella on on siksi kovasti epävarma.
Tämä ei siis ole mikään takuumitoitus, vaan vähän sinne päin.
Takuumitoituksen saat alan ammattisuunnittelijalta, tai vastuulliselta maalämpötoimittajalta.
-
Pientä öljynkulutusta olen itsekin ihmetellyt, mutta samaa tasoa se näyttää olleen vuodesta 2006 eteenpäin, jolloin taloon tuli lisäeristys seiniin. Talo on yhdessä kerroksessa. Ajoittain olen käyttänyt parina viime vuonna ilmalämpöpumppua, jolloin öljyn vuosikulutus on mennyt alle 1800 litran. Talo on yhdessä kerroksessa. Eli voisi ilmeisesti kuvietella, että 6kw pumppu olisi parempi kuin 8kw? Paikkakunta Vimpeli
-
Laskelmassa oleva 6 KW -pumppu saattaa olla liian pienitehoinen.
Laskelman antama lämpökaivonkin syvyys riippuu vahvasti sijainnista Suomen kartalla
ja tuo luku 169 metriä aktiivisyvyyttä voi siksi olla pahastikin pielessä kun sijaintipaikkakunta ei ole tiedossa!
Korjasin laskelmaan paikkakunnan.
Lämpökaivon mitoitus muuttui. Kaivon syvyys väheni hiukan.
-
Kumpaa tehoa noissa maalämpöpumppujen teknisisssä tiedoissa kannattaa tuijottaa. Esim. Nibe F1245-6 lukema 0/35 vedelle on 6,3kW ja 0/50 vedelle vaan 5,1kW. Omat menovedet kovilla pakkasilla on nykyisellä öljylämmityksellä sen 42 astetta. lattiaan
-
Kumpaa tehoa noissa maalämpöpumppujen teknisisssä tiedoissa kannattaa tuijottaa. Esim. Nibe F1245-6 lukema 0/35 vedelle on 6,3kW ja 0/50 vedelle vaan 5,1kW. Omat menovedet kovilla pakkasilla on nykyisellä öljylämmityksellä sen 42 astetta. lattiaan
Kato sitä 0/45 (42) arvoa, jos ei tuota jollakin pumpulla ole annettu niin ei kauas mene kun lasket sen 0/35 ja 0/50 perusteella...
-
Kumpaa tehoa noissa maalämpöpumppujen teknisisssä tiedoissa kannattaa tuijottaa. Esim. Nibe F1245-6 lukema 0/35 vedelle on 6,3kW ja 0/50 vedelle vaan 5,1kW. Omat menovedet kovilla pakkasilla on nykyisellä öljylämmityksellä sen 42 astetta. lattiaan
Kato sitä 0/45 (42) arvoa, jos ei tuota jollakin pumpulla ole annettu niin ei kauas mene kun lasket sen 0/35 ja 0/50 perusteella...
Karkeasti (50+35)/2=42,5 astetta (6,3+5,1)=5,7 kW
-
Eli jos oikein ymmärrän, niin pumpputeho onkin vain 5,7 kw niillä kovilla pakkasilla, jolloin lattiaan tarvitaan kuumempaa vettä. Mitoitus on 6,02kw eli vajaaksi jäisi.
-
Eli jos oikein ymmärrän, niin pumpputeho onkin vain 5,7 kw niillä kovilla pakkasilla, jolloin lattiaan tarvitaan kuumempaa vettä. Mitoitus on 6,02kw eli vajaaksi jäisi.
Tuossa ryki riittäisi tomppelin laskemien perusteella hiukan -25 astetta lämpimimmille keleille.
Jos varman päälle pelaa niin sitten ottaa 8kW pumpun. Tuleepahan sitten käyttövesikin hiukan nopeammin.
-
Eli jos oikein ymmärrän, niin pumpputeho onkin vain 5,7 kw niillä kovilla pakkasilla, jolloin lattiaan tarvitaan kuumempaa vettä. Mitoitus on 6,02kw eli vajaaksi jäisi.
Kuuluu jäädäkin vähän vajaaksi. Kattaa kuitenkin 99.xx% energiasta. Puita takkaan, niin sekin auttaa.
Parin kilowatin ero ei käytännössä vaikuta käyttöveden tekoon.
-
Kuinka paljon olet käyttänyt ilmalämpöpumppuja öljyn tilalla? Jos on polteltu kovillekin pakkasille, jotta vain saadaan öljynkulutus putoamaan, niin se kyllä vaikuttaa reilusti tuohon oikeaan mitoitukseen. saatta olla järkevämpää puksuttaa 8 kW pumpulla kaikki tarvittava lämpö ja saa nuo ilmalämpö hökötykset sitten sen arvoisensa tehtävän. Voihan niillä tietty viilennellä sitten kesäisin, jos ei laita maaviilennystä. Paljonko on koko sähkön kulutus ollut vuositasolla?
-
Laitoin tuon aloitusviestin kulutukset väärin. 10 vuoden keskikulutus on ollut 114 neliölle noin 1800-1900 litraa. Teen nyt pienen laajennuksen 124 neliöön eli kulutus tulisi nousemaan ehkäpä korkeintaan 2200 litraan. Viimeiset pari vuotta olen käytellyt takkaa ja ilmalämpöpumppua ja öljyä palaa enää 1200-1400 litraa ( ei laskettu ym. keskikulutukseen).
Nibe suosittelee F1245-6 ja puskurivaraajaa. Kaivolle 120 m.
-
Kaivolle 120 m.
120 metrinen kaivo ei riitä, kun ottaa huomioon paikkakuntasi!
-
Niin itsekin epäilen. Jos tuohon 6kw päädyn, niin 150 metriä lienee turvallisempi valinta.
-
Teen nyt pienen laajennuksen 124 neliöön eli kulutus tulisi nousemaan ehkäpä korkeintaan 2200 litraan
Minulla itselläni oli aikanaan öljyn keskikulutus sama 2200 l/v.
Kaivo aktiivisyvyys 153 m, kaivosta tulo pienimmillään n. +1,5C
L-Ässä V7.0 antoteho 7 - 8 kW lämpötiloista riippuen, riittää ilman vastuksia n. -29 C pakkasille menoveden ollessa 50C, patteritalo.
ATS