Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Yleistä => Aiheen aloitti: tomppeli - 29.01.14 - klo:22:53
-
Tähän ketjuun
foorumilaiset voivat tallentaa teknistä tietoutta, jolla on yleisempääkin merkitystä ja joka on siksi säilyttämisen arvoista.
Modet katsovat oikeudekseen poistaa poistaa kaikki muut viestit.
Tärkeät ja yleisesti hyödylliset tekstit ja kuvat säilytetään tässä ketjussa.
Keskustelut ja mielipiteet eivät kuulu tänne!
-
Vaihtoventtiilin testi:
Tee legionella-ajo.
Varaajan lämmettyä huippuunsa vaihtoventtiili kääntyy lämmitysajoon.
Tässä kohdassa venttiilin kääntyessä pääsee hiukan tulikuumaa vettä lämmitysjärjestelmään ja putki venttiilin
jälkeen kuumenee voimakkaasti.
Venttiilin oikein toimiessa putken pitäisi jäähtyä noin minuutissa normilämpöön.
Jos tätä ei kuitenkaan tapahdu niin venttiili vuotaa.
Tämä testi pätee vain niihin merkkeihin joissa vaihtoventtili sijaitsee MENOPUTKESSA.
-
Kerään tähän listan mitä liuospumppuja käytetään missäkin eri myynnissä olevassa maalämpöpumpussa.
Pumppukäyrät:
(http://i.imgur.com/C27OcM3.jpg)
Ivt premiumline eq sarja
Wilo stratos para 25/1-7 (5-70W) 6kW pumppu
Wilo stratos para 25/1-11 (8-140W) 8kW pumppu
Wilo Stratos para 25/1-12 (16-310W) 10-17kW pumput
Ivt premiumline hq c
Wilo Stratos para 25/1-7 (5-70W) 4,5-8kW pumput
Wilo Stratos para 25/1-11 (8-140W) 10kW pumppu
Ivt premiumline hq e
Wilo Stratos para 25/1-7 (5-70W) 6-8kW pumput
Wilo Stratos para 25/1-11 (8-140W) 10kW pumppu
Wilo Stratos para 25/1-12 (16-310W) 13-17kW pumput
Nibe F 1245/1145 sarja
Grundfos magna geo 25-100 pwm (10-185W) 6-17kW pumput
Nibe F 1255
Grundfos UPMGEO 25-85 180 (5-87W) 1,5-6kW kone
Grundfos magna geo 25-100 pwm (10-185W) 4-16kW kone
Danfoss dhp-opti/opti pro
Wilo Stratos para 25/1-11 (8-140W) 6-12kW pumput
Wilo Stratos para 25/1-12 (16-310W) 16kW pumppu
Grundfos magna geo 25-100 (10-185W) 10kW 2011 jälkeen
Viessmann vitocal 3xx-G
Wilo Stratos para 25/1-7 130mm (5-70W) 6-10kW pumput vanhempi a-sarja
Wilo Stratos para 25/1-8 130mm (8-140W) 6-10kW pumput uudempi b-sarja
Wilo Stratos para 25/1-7 PWM 130mm (5-70W) 6-10kW pumput uudempi b-sarja
Wilo Stratos para 25/1-8 PWM 130mm (8-140W) 6-10kW pumput uudempi b-sarja
Viessmann vitocal 2x2-G
Grundfoss UPM GEO 25-85 PWM (6-10kW)
Stiebel eltron wpc/wpf-sarja
Wilo Yonos para RS 25/7,5 (3-76w) 4-5kW pumput
Wilo Stratos para 25/1-8 (8-140W) 7-13kW
Wilo Stratos para 25/1-12 (16-310W) 16kW
Diplomat Optimum G3 / Diplomat Duo Optimum G3 (päätelty kiertopumppujen ottotehosta)
Wilo stratos para 25/1-7 (5-70W) 6-8kW pumput
Wilo stratos para 25/1-11 (8-140W) 10-13kW pumppu
Wilo stratos para 25/1-12 (16-310W) 17kW pumppu
Oilon Geopro GT-20
Wilo Stratos PARA 25/1 - 12 T3 (16-310W) 20kW pumppu
Jos listassa on virhe niin lähetä yksityisviesti...
-
Oheisessa trendistössä on esitetty veden ja maaviinan ominaislämpöjä.
ATS
-
Ohessa patolevymittauksen
- Mittalevy
- Laskentakaavat
- Virtaukset trendimuodossa pinnankorkeuden funktiona
ATS
-
Lämpöpumpun ohjaus Ouman EH-80 shuntilla kun käytössä on iso varaaja.
Shuntin asennonosoittimessa on M3X20 koneruuvi joka shuntin avautuessa lähelle "täysin auki" asentoa painaa mikrokytkimen viiksen ylöspäin jolloin mikrokytkimessä kosketin sulkeutuu ja kompressori käynnistyy.
Kun varaajan lämpö on noussut n 5 astetta niin shuntti alkaa sulkeutumaan jolloin asennonosoitusvipu vapauttaa mikrokytkimen ja kompressori pysähtyy.
Tällä siis ohjataan lämpöpumpun käyntiä Ouman EH-80 lämpökäyrällä lämmöntarpeen mukaan
-
Millaisia maakiertonesteen massavirtauksia eri teholuokkien lämpöpumput tarvitsevat.
- Taulukko on laskettu 0 -asteiselle Altian Naturet -17 C (http://www.naturet.fi/connect/930a908f-8121-4ac8-ab90-e4df804d6b3e/tuoteinfolaimennettavatraaka131202.pdf?MOD=AJPERES) maakeruunesteelle (4,096 kJ/l).
- Vasen pystyrivi on lämpöpumpun antoteho.
- Alleviivattu ylärivi on pumpun COP -arvo. Suuremmalla COP -arvolla otetaan maasta suurempi osa lämmöstä.
- Keruun meno / paluulämpötilan erotus, Δt on tässä taulukossa 3 K -astetta.
Pumppu 2,5 COP 3,0 COP 3,5 COP 4,0 COP 4,5 COP 5,0 COP
240 kW 11,718 l/s 13,020 l/s 13,950 l/s 14,647 l/s 15,190 l/s 15,624 l/s
230 kW 11,230 l/s 12,477 l/s 13,369 l/s 14,037 l/s 14,557 l/s 14,973 l/s
220 kW 10,741 l/s 11,935 l/s 12,787 l/s 13,427 l/s 13,924 l/s 14,322 l/s
210 kW 10,253 l/s 11,392 l/s 12,206 l/s 12,816 l/s 13,291 l/s 13,671 l/s
200 kW 9,765 l/s 10,850 l/s 11,625 l/s 12,206 l/s 12,658 l/s 13,020 l/s
190 kW 9,277 l/s 10,307 l/s 11,044 l/s 11,596 l/s 12,025 l/s 12,369 l/s
180 kW 8,788 l/s 9,765 l/s 10,462 l/s 10,985 l/s 11,392 l/s 11,718 l/s
170 kW 8,300 l/s 9,222 l/s 9,881 l/s 10,375 l/s 10,759 l/s 11,067 l/s
160 kW 7,812 l/s 8,680 l/s 9,300 l/s 9,765 l/s 10,126 l/s 10,416 l/s
150 kW 7,324 l/s 8,137 l/s 8,719 l/s 9,155 l/s 9,494 l/s 9,765 l/s
140 kW 6,835 l/s 7,595 l/s 8,137 l/s 8,544 l/s 8,861 l/s 9,114 l/s
130 kW 6,347 l/s 7,052 l/s 7,556 l/s 7,934 l/s 8,228 l/s 8,463 l/s
120 kW 5,859 l/s 6,510 l/s 6,975 l/s 7,324 l/s 7,595 l/s 7,812 l/s
110 kW 5,371 l/s 5,967 l/s 6,394 l/s 6,713 l/s 6,962 l/s 7,161 l/s
100 kW 4,882 l/s 5,425 l/s 5,812 l/s 6,103 l/s 6,329 l/s 6,510 l/s
90 kW 4,394 l/s 4,882 l/s 5,231 l/s 5,493 l/s 5,696 l/s 5,859 l/s
80 kW 3,906 l/s 4,340 l/s 4,650 l/s 4,882 l/s 5,063 l/s 5,208 l/s
70 kW 3,418 l/s 3,797 l/s 4,069 l/s 4,272 l/s 4,430 l/s 4,557 l/s
60 kW 2,929 l/s 3,255 l/s 3,487 l/s 3,662 l/s 3,797 l/s 3,906 l/s
50 kW 2,441 l/s 2,712 l/s 2,906 l/s 3,052 l/s 3,165 l/s 3,255 l/s
40 kW 1,953 l/s 2,170 l/s 2,325 l/s 2,441 l/s 2,532 l/s 2,604 l/s
30 kW 1,465 l/s 1,627 l/s 1,744 l/s 1,831 l/s 1,899 l/s 1,953 l/s
25 kW 1,221 l/s 1,356 l/s 1,453 l/s 1,526 l/s 1,582 l/s 1,627 l/s
20 kW 0,976 l/s 1,085 l/s 1,162 l/s 1,221 l/s 1,266 l/s 1,302 l/s
18 kW 0,879 l/s 0,976 l/s 1,046 l/s 1,099 l/s 1,139 l/s 1,172 l/s
16 kW 0,781 l/s 0,868 l/s 0,930 l/s 0,976 l/s 1,013 l/s 1,042 l/s
15 kW 0,732 l/s 0,814 l/s 0,872 l/s 0,915 l/s 0,949 l/s 0,976 l/s
12 kW 0,586 l/s 0,651 l/s 0,697 l/s 0,732 l/s 0,759 l/s 0,781 l/s
10 kW 0,488 l/s 0,542 l/s 0,581 l/s 0,610 l/s 0,633 l/s 0,651 l/s
9 kW 0,439 l/s 0,488 l/s 0,523 l/s 0,549 l/s 0,570 l/s 0,586 l/s
8 kW 0,391 l/s 0,434 l/s 0,465 l/s 0,488 l/s 0,506 l/s 0,521 l/s
7 kW 0,342 l/s 0,380 l/s 0,407 l/s 0,427 l/s 0,443 l/s 0,456 l/s
6 kW 0,293 l/s 0,325 l/s 0,349 l/s 0,366 l/s 0,380 l/s 0,391 l/s
5 kW 0,244 l/s 0,271 l/s 0,291 l/s 0,305 l/s 0,316 l/s 0,325 l/s
Taulukon arvo on teoreettinen minimi, jolla vielä voidaan saavuttaa otsikkorivin COP -arvo Δt arvolla 3 K.
Jos virtaama jää alle tuon arvon, nousee Δt ja vastaavaa COP -arvoa ei saavuteta.
-
Erilaisten maakiertonesteiden lämmönsiirto-ominaisuuksia sveitsiläisen korkeakoulun julkaisusta lainatusssa graafiikassa.
Julkaisun saat klikkaamalla kuvaa .:
(http://kuva.termiitti.com/image/37909.jpg) (http://www.eav.admin.ch/dokumentation/00445/00585/00589/index.html?lang=de&download=NHzLpZeg7t,lnp6I0NTU042l2Z6ln1acy4Zn4Z2qZpnO2Yuq2Z6gpJCDdX59gmym162epYbg2c_JjKbNoKSn6A--)
- Noin 25 p% etanoli - vesi seoksen ominaislämpökapasiteetti on alueella 4,1 ... 4,35 kJ/kg K.
- 0 C -asteisen Altian (http://rehu.altia.fi/connect/63425d20-a019-4753-8792-13ba75325548/altia+tuotekansio+13+org.pdf?MOD=AJPERES) Naturet -17 C (http://www.naturet.fi/connect/930a908f-8121-4ac8-ab90-e4df804d6b3e/tuoteinfolaimennettavatraaka131202.pdf?MOD=AJPERES) maakiertonesteen paino on n. 0,97 kg/l.
Edit (tomppeli) 21.01.2018: Sekä kuva, että artikkeli näyttävät poistuneen linkkien osoitteista.!
Tässäkin tietoa keruunesteistä.. (http://hpc2017.org/wp-content/uploads/2017/05/O.4.1.1-Different-ethyl-alcohol-secondary-fluids-used-for-GSHP-in-Europe.pdf)
-
Lämpöjohtopumput:
Nibe F1245/1145 sarja
UPM2 25-75 180 PWM 6-12kW
Wilo Stratos PARA 25/1-11 T1 NI 15, 17kW
Nibe F1255
Grundfos UPM2 25-70 130 2-63W PWM 1,5-6kW kone
Grundfos UPM2 25-75 180 PWM 4-16kW-kone
Viessmann vitocal 2x2/3x3-g
Wilo Yonos PARA 15/7.5 PWM
Viessmann Vitocal 200-g
Wilo Stratos Para 25/1-7
AIT PWZS 82H3S 7,7kW
Grundfos UPM3 25-75 130
-
Infrapuna lämpömittarin virhe
Tein kokeen, missä mittasin 28mm Cu putken lämpötilaa IR-mittarilla
Mittari: "testo 810", emissiokerroin 0,95.
Mittauskohdat:
1) Maalarinteippi
2) Maalarinteippi mustaksi tussattu
3) Eristysnauha muovi kiiltävä musta
4) Maali matta musta
5) Patinoitunut kupari
6) Kiillotettu kupari
7) 1-Wire anturi putken sisässä
Tulokset on esitetty oheisessa kuvassa mittausvirhe putken lämpötila-ympäristön lämpötilan funktiona.
Kuvasta nähdään että virhe on suoraan verrannollinen putken ja ympäristön väliseen lämpötilaeroon.
Teipatuissa ja maalatussa kohdissa olivat virheet yhtä suuria (pieniä), esim lämpötilaeron ollessa 30 C oli virhe vain n. 1C.
Metallisista pinnoista mitattaessa tuloksissa ei ollut mitään tolkkua, esim lämpötilaeron ollessa 30C oli virhe 13 - 23 C.
Mittarin käyttöohjeessa kehotetaan metalleja mitattaessa laittamaan mittauskohtaan esim teippi.
Kuparin emissiokerroin vaihtelee välillä 0,04 - 0,76.
ATS
-
Maalämpöpumppujen kompressorien mallit
Nibe
1145/1245/1226
5-10kW mäntäkoneita, Muut scrolleja, Kylmäaine kaikissa (paitsi 60kW 1345) R407C
5kW malli Bristol H71J193ABHA
6kW malli Bristol H71J233DBVA
8kW malli Bristol H71J323DBVA
10kW malli Bristol H71J383DBVA
12kW malli Copeland ZH30K4E-TFD
15kW malli Mitsubishi GUC5192HS2N1 (vain 1145)
17kW malli Mitsubishi GUD5210HS2N1 (vain 1145)
1155/1255
Scroll koneita, kylmäaine R407C
1,5-6kW malli Mitsubishi AEE33FPAMT
4-16kW malli Mitsubishi AEE60FPAMT
1345
Scroll koneita, kylmäaine R407C
24kW 2kpl Copeland ZH30K4E-TFD
30kW 2kpl Mitsubishi GUC5192HS2N1
Lämpöässä
Scroll kone, Kylmäaine R407C
V 7.0 Copeland ZH21-K4E-TFD-524
Viessmann
Kaikki Copeland scroll koneita, Kaikissa kylmäaineena R410A
3xx/2xx Vanhempi mallisarja BWT3**.A**/BWC.A**:
ZP23K3E-TFD 6kW
ZP32K3E-TFD 8kW
ZP41K3E-TFD 10kW
ZP54KSE-TFD 13kW
ZP72KCE-TFD 17kW
3xx Uudempi mallisarja: BWT3**.B**/BWC.B**
ZH05K1P-TFM 6kW
ZH06K1P-TFM 8kW
ZH09K1P-TFM 10kW
ZH12K1P-TFM 13kW
ZH15K1P-TFM 17kW
Vitocal 333-G BWT 331.C06 invertteri
XHV018 1P 4E9
Vitocal 333-G BWT 331.C12 invertteri
XHV025 1P 9E9
IVT
Premium line eq/(Bosch Compress)
Copeland scroll, Kylmäaine R410A
ZH05K1P-TFM 6kW
ZH06K1P-TFM 8kW
ZH09K1P-TFM 10kW
ZH12K1P-TFM 13kW
ZH15K1P-TFM 17kW
Greenline HE
Mitsubishi Scroll, Kylmäaine R407C
AEH-33YEYMT 6kW
AEH-42YEXMT 7kW
AEH-52YEYMT 9kW
AEH-60YEYMT 11kW
BEH-82YEYMT 14kW
BEH-96YEYMT 17kW
Stiebel Eltron
Copeland scroll, Kylmäaine R410A
WPF/WPC (vanha mallisarja)
ZP31KSE-TFMN 7kW
ZP41K3E-TFD 10kW
WPC (uusi mallisarja)
ZH09K1P-TFM 10kW
Vaillant geoTHERM vws
Copeland ZH-sarja, R407C kylmäaine
Ekowell
EPT400
Kylmäaine R22, Mäntäkompressori Copeland CRLQ-0350-TDF-551
Oper.Press. H/L 26,5/17 bar; I oper.Max 7,4A; V 14,11 m3/h
Danfoss
Kylmäaine R407C, scroll kompressori
DHP-H8
Copeland ZH21K4E-TFD
Thermia inverter Mini: 1.5-7 kW
XHV0181P-9X9-582.
Thermia inverter M: 3-12 kW; L: 5-17 kW
ZHV0342p-2X9
Copeland kompressoreiden tekniset tiedot: http://www.emersonclimate.com/europe/productdocuments/copelandliterature/c050202_0909_e_rgl_zp_zr_full_0.pdf (http://www.emersonclimate.com/europe/productdocuments/copelandliterature/c050202_0909_e_rgl_zp_zr_full_0.pdf)
Copeland Select 7 (lämpöpumppu/kompressori simulointi ohjelma):http://www.emersonclimate.com/europe/en-eu/resources/software_tools/pages/download_full_instructions.aspx
(http://www.emersonclimate.com/europe/en-eu/resources/software_tools/pages/download_full_instructions.aspx)
Mitsubishi kompressoreiden tekniset tiedot:
http://www.mitsubishi-les.com/files/kompressoren-de-screen.pdf (http://www.mitsubishi-les.com/files/kompressoren-de-screen.pdf)
http://www.mitsubishi-les.com/pdf/ME_Kompressoren_WEB.pdf (http://www.mitsubishi-les.com/pdf/ME_Kompressoren_WEB.pdf)
Bristol kompressoreiden tekniset tiedot:
http://search.bristolcompressors.com/BCWF01.aspx (http://search.bristolcompressors.com/BCWF01.aspx)
YV niin lisään kompressorin listaan niin pysyy ketju siistinä...
-
Maalämpöpumpussa on kolme YLIPAINEVENTTIILIÄ, joista kustakin saattaa joskus tulla nestevuotoa.
Ylipaineventtiilistä käytetään myös nimitystä VAROVENTTIILI.
1. Maapiirin ylipaineventtiili (1,5 bar), josta ei yleensä pitäisi tulla mitään ulos.
Jos siitä tulee jotain, on se viinalta haisevaa maakiertonestettä.
Jos maakiertonestettä tulee venttiilistä, on vika huolestuttava ja sen syy pitää selvittää.
Vikana voi olla vaikkapa lämpökaivon jäätyminen.
2. Lämmityksen kiertoveden ylipaineventtiilistä ei yleensä tule mitään ulos.
Jos lämmityksen kiertoveden paisunta-astia on liian pieni,
voi venttiilistä tulla vähän kiertovettä yli pakkasen kiristyessä ulkona.
Pakkasen kiristyminen aiheuttaa lämmityksen kiertoveden lämpötilan nousun.
Lämmetessään vesi vaatii suuremman tilavuuden ja siksi kiertovettä voi vähän tulla ulos.
Varoventtiilin ulostulosta voi tulla vettä ulos, jos kiertoon lisätään liikaa uutta vettä.
Tämän ylipaineventtiilin avautumispaine on yleensä noin 1,5 - 3,0 bar.
3. Lämpimän käyttöveden ylipaineventtiilin (varoventtiilin) avautumispaine on yleensä 8 – 10 bar.
Tästä venttiilistä tulee yleensä pieni määrä vettä ulos jokaisen kuumanveden käyttökerran jälkeen.
Tämä johtuu siitä, että kuumaa vettä päästettäessä lämpimän veden kuumennuslaitteeseen,
tulee ulosvirtaavan kuuman veden tilalle uutta kylmää vesijohtovettä.
Kylmän veden sisääntulossa on vesilaitosten määräysten mukaisesti oltava takaiskuventtiili,
joka estää veden virtaamisen takaisin vesilaitoksen jakeluverkostoon.
Kun veden lämmittimeen on tullut uutta kylmää vettä, se lämpenee lämmityslaitteessa.
Lämmetessään vesi laajenee ja vaatii vähän isomman tilavuuden.
Koska vesi on kuitenkin suljetussa tilassa lämmityslaitteessa, nousee siellä paine,
joka lopulta pakottaa ylipaineventtiilin avautumaan. Venttiilistä lirahtaa ulos vettä,
kunnes paine on laskenut alle varoventtiilin avautumispaineen.
-
Sain käsiini 30 cm pätkän 50 mm turboputkea ja laitan oheen pari kuvaa siitä.
Putki oli 1,2 mm soikea mutta ulkohalkaisijan keskiarvo on 50,0 mm.
Seinämän vahvuus vaihteli 3,20 - 3,55 mm välillä keskiarvon ollessa 3,3 mm
Rihlojen poikkileikkaus on n. puoliympyrä, korkeus 0,7 mm ja leveys 1,8 mm
Rihlat eivät muodosta pituussuunnassa jatkuvaa spiraalia vaan aaltomaisen kuvion, aallonpituuden ollessa n. 400 mm.
Rihlat eivät siten saa aikaan virtaukseen aksiaalista pyörimisliikettä vaan ainoastaan normaalia turbulenssia.
ATS
-
Hehee.. kuten joku heidänkin henkilöstöstä on joskus sanonut... pääasia että neste liikkuu... ;D
Ja jottei asia mene ihan huulen heiluttamiseksi niin aiemmista ketjuista löytyy myös asiaa siitä miksi osa tutkituista asioista oli myös "salattu"
Laittakaas joku jolta löytyy pätkä 45mm putkea pätkä myös viestiä seppaantille...
-
Julkaisun saat klikkaamalla kuvaa .:
(http://kuva.termiitti.com/image/37909.jpg) (http://www.eav.admin.ch/dokumentation/00445/00585/00589/index.html?lang=de&download=NHzLpZeg7t,lnp6I0NTU042l2Z6ln1acy4Zn4Z2qZpnO2Yuq2Z6gpJCDdX59gmym162epYbg2c_JjKbNoKSn6A--)
On niin hieno linkki että on lakannut toimimasta. Oliskos mahdollista saada tuo julkaisu jakoon jonnekin tai toimivampi linkki?
-
On niin hieno linkki että on lakannut toimimasta. Oliskos mahdollista saada tuo julkaisu jakoon jonnekin tai toimivampi linkki?
Sekä kuva, että julkaisu näyttävät hävinneen linkkien osoitteista.
Jos löydän julkaisun jostain, laitan uuden linkin.
Tällaisen löysin.. (http://hpc2017.org/wp-content/uploads/2017/05/O.4.1.1-Different-ethyl-alcohol-secondary-fluids-used-for-GSHP-in-Europe.pdf)
-
Opation modaus valokuva LämpöÄssä vanhempi V-malli
-
GeoPro GS + Ouman 202 yhdistelmällä käyntiaikojen pidentäminen:
1. Säädetään lämpökäyrä "normaalista" tasosta ylöspäin 4 astetta (kohdista -20, 0, +20)
2. Yöalennuksen asetukseksi asetetaan 8 astetta
3. L1 pudotukseen ajastetaan jokaiselle viikonpäivälle ajaksi 00:00-02:00, 04:00-06:00 jne.
Ts. uuden käyrän normaalitila on +4 astetta tarvetta suurempi kahden tunnin ajan, jolloin laattaa varataan. Seuraavat kaksi tuntia laatan varausta puretaan menoveden ollessa 4 astetta tarvetta pienempi.
-
Lämpö ja kylmä
Termodynamiikan mukaan kylmää ei ole olemassakaan, on vain lämpöä, enemmän tai vähemmän.
Absoluuttisessa 0-pisteessä -273 C ei ole enää lämpöä.
Kun lämpöä on vähemmän, sanotaan kansanomaisesti että on kylmää.
Lämpö siirtyy aina lämpimästä kohti vähemmän lämmintä (kylmää).
Jäätyminen
+4 C lämpötilassa veden tiheys on suurimmillaan, lämpötilan laskiessa tästä alaspäin alkaa vesi siirtyä kohti jään kidemuotoa, tiheys pienenee ja tilavuus kasvaa.
0 C lämpötilassa vesi jäätyy ja tilavuus kasvaa n. 10 % .
Lämpölaajenemiskertoimia
- Jää 5,4*10-5/C
- Rauta 1,2*10-5/C
- Kupari 1,7 *10-5/C
Vesiputken jäätyminen
Putken lämpötilan laskettua 0 C:een tai sen alapuolelle, alkaa putkessa oleva vesi jäätyä.
Jäätä muodostuu putken seinämälle ja siitä edelleen kerroksittain kohti putken keskustaa. Vaikka jään tilavuus on 10% suurempi kuin jäätyneen veden ei jää aiheuta mitään voimia putken seinämään ”avoimessa” putkistossa (normaali vesijohtoverkko), koska jään lisääntyneen tilavuuden syrjäyttämä vesi pakenee viime kädessä esim. vesitorniin.
Kun vesi loukkuuntuu esim. kahden jäätulpan tai jäätulpan ja kraanan väliin ja tämä loukkuuntunut vesi jäätyy, nousee loukkuuntuneen veden paine voimakkaasti ja mahdollistaa putken vaurioitumisen.
Vuoto tulee ilmi vasta sään lauhtuessa ja jäätulpan sulaessa, kun vesi pääsee sulaneen jäätulpan ohi rikkoutuneeseen putkeen.
Väite: ”Sään lämmetessä lämpenevä jää laajenee ja rikkoo putken”
Jään lämpölaajenemiskerroin on n. kolme kertaa suurempi kuin kuparilla ja n. viisinkertainen verrattuna rautaan.
Kun putkeen on muodostunut jäätulppa, on sen lämpötila n. 0 C. Oletetaan, että putki ja tulppa jäähtyvät -10 C:een lämpötilaan. Koska jäällä on suurempi lämpölaajenemiskerroin kuin metallilla, kutistuu jää enemmän kuin putki ja putken ja jään väliin tulee rako. Sään, putken ja jään lämmetessä tämä rako menee vain kiinni eikä putkeen kohdistu mitään voimia.
Jos tämä rako täyttyy vedellä ja jäätyy, aiheutuu lämpötilan noustessa laajenevasta jäästä voimia putken seinämään.
Lasketaan mitä tapahtuu kun 22 mm kupariputki ja siinä oleva jäätulppa lämpiävät -10 C -> 0 C.
- Jää laajenee 5,4*10-5*10*20 = 0,011 mm
- Kupari laajenee 1,7*10-5*10*20 = 0,003 mm
Erotus on 0,008 mm
Eeli lämmennyt jää venyttää kupariputken halkaisijaa 0,008 mm ja tämän kupariputki taatusti kestää.
Energiakaivo
Edellisen perusteella yksi yhtenäinen jäätulppa ei rutista keruuputkia. Poikkeuksena ns. kuivakaivo, jossa jäätulpan loukkuunnuttama vesi ei pääse pakenemaan kallion halkeamiin.
Jos kahden jäätulpan välissä on ehjää kalliota, niin tässä tapauksessa jäätymisen edetessä loukkuuntuneen veden lisääntynyt tilavuus rutistaa keruuputkia.
Suurimmassa osassa kaivon jäätyminen ei aiheuta ongelmia.
Väite ”Virtaava vesi ei jäädy”
Vesi jäätyy yleensä kun lämpötila laskee 0 C:een.
Myös virtaava vesi jäätyy kun sen lämpötila laskee 0 C:een.
Virtaava vesi ei jäädy niin helposti, koska virtaus tuo jäätymisherkkään kohtaan lämpimämpää vettä esim. syvällä lämpimämmässä maassa olevista putkiston osista.
Väite: ”Seinän sisällä oleva putki jäätyy vasta kun ilma lämpenee”
Jos sisällä on +20 C ja ulkona -20 C ja seinä on tasalaatuinen, on nollalämpötila piste keskellä seinää. Jos seinässä on kerroksia erilaisista lämpöeristeistä, on nollapiste jossain muualla kun keskellä seinää.
On tuo nollapiste missä kohtaa tahansa, se ei ainakaan siirry sisälle päin ulkolämpötilan lämmetessä.
ATS
-
Keräsin oheiseen taulukkoon Niben/Jämän mittaustunnuksia.
Jos löydätte puutteita tai virheitä, niin korjatkaa.
Punaisella merkittyihin en löytänyt tietoja.
ATS
Relays PCA-Base on koodattu (usein lokissä näkyneitä tiloja):
2 Vain lämpöjohtopumppu käy
6 Käynnistys tai pysäytystilanne lämmön tuotannossa (pumput käy ja vaihtoventtiili lämmitys asennossa)
7 Lämmön tuotanto
8 Vaihtoventtiili käyttövesi asennossa, muut pois
10 Vaihtoventtiili käyttövesi asennossa ja lämpöjohtopumppu käy (mm. legionella-ajon sähkövastusosuus)
14 Käynnistys tai pysäytys KV-tuotannossa (pumput käy ja vaihtoventtiili KV-asennossa, kompura ei käy)
15 Käyttövesituotanto
Bitti Merkitys 0 1
0 Kompressori pois käy
1 lämpöjohtopumppu pois käy
2 keruupumppu pois käy
3 vaihtoventtiilin tila lämmitys käyttövesi