Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Yleistä => Aiheen aloitti: allis - 27.01.14 - klo:19:03
-
Jos vaihtaa maalämpöpumppuun isomman kompuran mitä muuta täytyy vaihtaa? Ja mistä näitä tarvikkeita löytyisi ehkä edullisemmin kuin ostamalla uusi lämpöpumppu?! kysyy nimim. ei ne tehot riittäneet sittenkään.
-
Koko kylmäainepiirin pitää olla "linjassa"
Kompressori, lauhdutin, paisuntaventtiili (suutin) ja höyrystin sekä lataus- ja viinapumppu.
Tuskin kaikissa kokoluokissa on nämä pääkomponentit erilaisia vaan saattaa mennä pari tehopykälää osittain samoilla komponenteilla
Nyt sinun pitäisi selvittää mitkä ovat nykyisen koneen pääkomponentit ja mitkä parin seuraavan kokoluokan komponentit.
Kyllä se siitä lähtee aukeemaan, tosin lienee vaikeata saada valmistajalta tietoa, vetoavat liikesalaisuuksiin.
Hintakin voi nousta aika suolaiseksi. Osta uusi ja myy vanha on todennäköisesti edullisempi ratkaisu.
ATS
-
Jos vaihtaa maalämpöpumppuun isomman kompuran mitä muuta täytyy vaihtaa? Ja mistä näitä tarvikkeita löytyisi ehkä edullisemmin kuin ostamalla uusi lämpöpumppu?! kysyy nimim. ei ne tehot riittäneet sittenkään.
Hyvinhän se potkii TRENDin mukaan. Tasaantuu kun pakkanen vähän laski. Itse kyselin muutama vuosi sitten tämän V15 kompuran vaihtamista pienempään ja silloin LÄ:n ukko sanoi että V15 mallissa on enemmän kupariputkea välitilassa kuin pienemmässä (V10?) mallissa. Kysy myös käyttäjä W10:ltä, minkä kompuran hän vaihtoi omaansa. Mulla on sellainen muistikuva että se oli vähän tehokkaampi kuin alkuperäinen.
Oletko ajanut pumppuasi osatehoisena sähkövastuksen kera? Sittenhän on mahdollista vielä joko nostaa maapiirin lämpötilaa tai pienentää menoveden lämpötilaa - jolloin saadaan tehoa lisää.
Sulla oli jotain puolikylmiä rakennuksia mukana tuossa systeemissäsi. Paljonko sieltä palaavan veden lämpötila on? Saisiko tuohon alijäähdyttimen, jolla esilämmitettäisiin kylmiltä rakennuksilta palaava vesi?
P.S Ja eihän vain ole joku ikkuna auki ;)
-
Koko kylmäainepiirin pitää olla "linjassa"
Kompressori, lauhdutin, paisuntaventtiili (suutin) ja höyrystin sekä lataus- ja viinapumppu.
Tuskin kaikissa kokoluokissa on nämä pääkomponentit erilaisia vaan saattaa mennä pari tehopykälää osittain samoilla komponenteilla
Nyt sinun pitäisi selvittää mitkä ovat nykyisen koneen pääkomponentit ja mitkä parin seuraavan kokoluokan komponentit.
Kyllä se siitä lähtee aukeemaan, tosin lienee vaikeata saada valmistajalta tietoa, vetoavat liikesalaisuuksiin.
Hintakin voi nousta aika suolaiseksi. Osta uusi ja myy vanha on todennäköisesti edullisempi ratkaisu.
ATS
Luulisin, että maapumpun ja muiden pumppujen teho riittää eli isoimmat ongelmat on varmaan lauhduttimen ja höyrystimen kanssa. Onko ne maalämpöpumpussa samannäköiset kuin esim ilmastointikoneissa? Lopputulema voi hyvinkin olla tuo viimeinen lauseesi.
-
Hyvinhän se potkii TRENDin mukaan. Tasaantuu kun pakkanen vähän laski. Itse kyselin muutama vuosi sitten tämän V15 kompuran vaihtamista pienempään ja silloin LÄ:n ukko sanoi että V15 mallissa on enemmän kupariputkea välitilassa kuin pienemmässä (V10?) mallissa. Kysy myös käyttäjä W10:ltä, minkä kompuran hän vaihtoi omaansa. Mulla on sellainen muistikuva että se oli vähän tehokkaampi kuin alkuperäinen.
Oletko ajanut pumppuasi osatehoisena sähkövastuksen kera? Sittenhän on mahdollista vielä joko nostaa maapiirin lämpötilaa tai pienentää menoveden lämpötilaa - jolloin saadaan tehoa lisää.
Sulla oli jotain puolikylmiä rakennuksia mukana tuossa systeemissäsi. Paljonko sieltä palaavan veden lämpötila on? Saisiko tuohon alijäähdyttimen, jolla esilämmitettäisiin kylmiltä rakennuksilta palaava vesi?
P.S Ja eihän vain ole joku ikkuna auki ;)
Joo oon joutunut kovilla pakkasilla laittaan vastuksen peliin. Jouduin rakentamaan sillekin oman kytkimen, kun oumanin ohjauksella sitä ei saa päälle mitenkään järkevästi. Vastusajossa menee vaan sähköä niin pahissti. Mites tohon keruupiiriin vois vaikuttaa, kun ei mee miinukselle oikeestaan ollenkaan? Menoveden lämpöä ei pysty puottaan. Nyt arvot 0/27 ja -20/32. Sitte tota lämpökanaalia on niin pitkälti noille muille rakennuksille, että paluuvesi on varmaan kymmenen astetta vähemmän kuin meno. Täytyy mitata paluuveden lämpö. On jääny toi 1-wire vähän kesken. Mikä on alijäähdytin?
Mode editunut ihan vähän: Parantelin vähän lainauksen näkymistä...
-
Kiinnitin huomion aikaisemmin postaamaasi logituskuvaan samoilta pakkasilta ja ihmetellä vaan täytyy miten voi noin paljon huonompi
olla käyntiaikasuhde? Kun lunta ei ole niin onko kanaalit jäässä?
-
Paljonko teho jää vajaaksi. Osaatko arvioida? Missä kohtaa joudut laittamaan sähkövastusta kehiin. Laskeeko menoveden lämpötila kun pakkanen kiristyy?
Ei kai se alijäähdytin ole kuin lauhduttimen jälkeinen lämmönvaihdin, jolla saadaan viimeisetkin lämpörippeet talteen. Sivu 5 kuva: http://www.oilon.com/uploadedFiles/OilonHome/Materials/RE%20FI%20Operation%20manual.pdf (http://www.oilon.com/uploadedFiles/OilonHome/Materials/RE%20FI%20Operation%20manual.pdf)
Kehutaan että sillä saa 5-10% lisää tehoa ilmaiseksi. Se taas riippuu sitä minkälämpöiseen sitä lämpöripettä siirtää. Voisin kuvitella että neste on aika viileää kanaalista palatessaan. Kannattaa mitata.
Onko ilmanvaihdossa lämmön talteenotto? Voiko kylmillään olevia rakennuksia "pikalämpöeristää"? Esim. pakkauskuplamuovit ikkunoihin tjmv. Voiko pattereiden? lämmönluovutusta parantaa?
Maapiiri sulla nyt kuitenkin rokkaa varsin hyvin.
Kiinnitin huomion aikaisemmin postaamaasi logituskuvaan samoilta pakkasilta ja ihmetellä vaan täytyy miten voi noin paljon huonompi
olla käyntiaikasuhde? Kun lunta ei ole niin onko kanaalit jäässä?
Samaa minäkin hiukan katselin että kovasti käy 10 asteen pakkasella...
-
No siis ketjun aloitin ajatuksella, että tehot ei riitä. Voisko joku muu asia olla pielessä? Kylmäainetta lisättiin silmän vaahtoamisen takia kilon verran mutta ei vaikutusta.
Kun pakkasta -20 alkaa menovesi hiipua eikä pysy enää pyynnin mukaisena. Vastuksen kanssa sähkönkulutus mukavasti kolminkertaistuu. Rakennukset on kyllä kohtuuhyvin eristetty, tietty isot nosto-ovet hukkaa energiaa. Ilmavaihdossa on talteenotto. Lässässä oleva vastushan on 6kW ja sen kanssa pumppu jopa huilaa eli senverran kait puuttuu potkua.
Mittasin kanaalista tulevan paluulämmön 22 menoveden ollessa 30. Miksi keruupiiri ei mene miinukselle pitkällä käyntiajalla? vertaan muilla menee. Onko laitteistossa sittenkin vikaa?
-
Luulisi tehokkaammaksi päivityksen hinnalla käyttävän melko pitkään sähkövastuksia apuna.
-
Luulisi tehokkaammaksi päivityksen hinnalla käyttävän melko pitkään sähkövastuksia apuna.
Juu itsekkin ostin talon jossa on CTC Ecoheat 5.0 vuodelta 2004. Ja lisäksi lattialämmitteinen talo eli mitä foorumia lukenut niin surkein mahdollinen yhdistelmä.
Ja vastuksellahan tuo priimaa käyttöveden. 1,5kW asetuksella pidän vastusta ja sähkökattilan lämpöä 55°C (suihkuun mennessä pistän monesti vastusta isommalle). Vastusta käytetään keskimäärin 5-10kWh edestä riippuen päivästä ja pakkasesta.
Eli turhaa sähkönkulutusta, mutta kun vertaa uuden pumpun hintaan niin ei ole mitään järkeä vaihtaa ennenkuin tuo leviää kokonaan.
Sent from my HTC One using Tapatalk 2
-
No siis ketjun aloitin ajatuksella, että tehot ei riitä. Voisko joku muu asia olla pielessä? Kylmäainetta lisättiin silmän vaahtoamisen takia kilon verran mutta ei vaikutusta.
Kun pakkasta -20 alkaa menovesi hiipua eikä pysy enää pyynnin mukaisena. Vastuksen kanssa sähkönkulutus mukavasti kolminkertaistuu. Rakennukset on kyllä kohtuuhyvin eristetty, tietty isot nosto-ovet hukkaa energiaa. Ilmavaihdossa on talteenotto. Lässässä oleva vastushan on 6kW ja sen kanssa pumppu jopa huilaa eli senverran kait puuttuu potkua.
Mittasin kanaalista tulevan paluulämmön 22 menoveden ollessa 30. Miksi keruupiiri ei mene miinukselle pitkällä käyntiajalla? vertaan muilla menee. Onko laitteistossa sittenkin vikaa?
Terve.
Luestkelin tuossa aikani kuluksi vanhoja viestejäsi ja muutama kysymys olisi.
Sulla on DIGIT SE vastuskone iv-puolella ja kirjoitit että tuloilma on noin 10 asteista. Onko edelleen niin?
Jos on niin laita ihmeessä se vastus päälle ja lämpötila asetus vaikka 19C.
Miksi huolto lisäsi kylmistä noinkin paljon? Löytyikö syy?
Jos sulla on Opationin modaus käytössä niin mitä se vaikutti pumpun toimintaan?
-
Moni asia on muutettu/muuttunut postauksien välissä ja jälkeen. Kaikesta en kirjoitellut vaan pyrkiny olennaiseen. Kyllä, ilmanvaihto pelaa edelleen Valloxilla ja vastusta en ole pitänyt päällä sähkön säästämiseksi. Mitään kylmään tai vedon tunnetta se ei ole aiheuttanut. Tuloilma tänään +4, ulkona -13.
Kylmäainetta lisättiin, koska vaahtoaminen tarkistussilmässä ei loppunut pitkänkään käynnin jälkeen. Ainetta lisättiiin vain sen verran, että vaahtoaminen loppui. Mitään vuotoja ei näkyvillä olevista laitteista löytynyt vuototesterillä. Piilossa olevia ei tietty pystytty testaamaan. Kun pumppu on pyöreet kymmenen vuotta vanha niin oletuksena että aine vähentynyt ajan kuluessa. Tosiaan tehoon tämä lisäys ei vaikuttanut.
Opation mode toimi ihan ok kun ei ollut kylmä. Heti kun tarvittiin tehoja talo viileni. Sen takia poistin sen käytöstä.
Kompuran kokonaistunnit pyörii jossain 8000 h tienoilla. Viimeistään kun se hajoaa jotain muutoksia teen. V13 kompuran voisi laittaa suoraan tilalle, mutta ei tietoa tuoko se tarpeeksi lisää potkua koneeseen. Varaajasäiliö on kerran vaihdettu takuuseen vuodon takia, joten se kait pettää viimeiseksi. Myydäänkö noita lauhduttimia ja höyrystimiä jossain netin ihmeellisessä maailmassa? Joku 17 kW voisi toimia niinkuin haluan
-
Wanhan V10 mallin kompura on 15kW ja uudemman V13-mallin kompura lienee tehottomampi?
-
Kompuran kokonaistunnit pyörii jossain 8000 h tienoilla. Viimeistään kun se hajoaa jotain muutoksia teen. V13 kompuran voisi laittaa suoraan tilalle, mutta ei tietoa tuoko se tarpeeksi lisää potkua koneeseen. Varaajasäiliö on kerran vaihdettu takuuseen vuodon takia, joten se kait pettää viimeiseksi. Myydäänkö noita lauhduttimia ja höyrystimiä jossain netin ihmeellisessä maailmassa? Joku 17 kW voisi toimia niinkuin haluan
Tämä pumppuhan on sitä vanhemman mallista V-mallia?
Näissä, ainakin suuremmissa malleissa, on teho ollut huomattavasti suurempi kuin mitä tyyppinumero kertoo.
V10 teho saattaisi olla 13kW tai enemmänkin. "Sailor" tietää. Edit Sailor ehtikin jo vastata tähän.
Ennen kuin hankit uutta selvitä nykyisen teho
Suuruusluokkaan pääsee kiinni kun tietää ottotehon.
Onko sinulla tilastotietoa koneen ottamasta energiasta (kWh) ja samanaikaisista käyntitunneista.
Jos on vanhempaa tietoa, niin vertaa sitä nykyiseen. Siitä saattaisi selvitä onko tehot tallella.
Samaten onko sinulla vanhempaa tietoa keruupiirin lämpötilaerosta. Vertaamalla sitä nykyiseen saattaisi myös selvitä onko tehot tallella.
Näissä vanhoissa V-malleissa on samaan pyttyyn integroitu lämmitys- ja käyttövesivaraajat sekä tulistin että lauhdutin.
Tätä pyttyä on aikanaan saanut varmaankin vain L-Ässältä ja nykyään tuskin sieltäkään, koska tämän mallin valmistus loppui vuonna 2006 tai 2007.
ATS
-
Moni asia on muutettu/muuttunut postauksien välissä ja jälkeen. Kaikesta en kirjoitellut vaan pyrkiny olennaiseen. Kyllä, ilmanvaihto pelaa edelleen Valloxilla ja vastusta en ole pitänyt päällä sähkön säästämiseksi. Mitään kylmään tai vedon tunnetta se ei ole aiheuttanut. Tuloilma tänään +4, ulkona -13.
Kylmäainetta lisättiin, koska vaahtoaminen tarkistussilmässä ei loppunut pitkänkään käynnin jälkeen. Ainetta lisättiiin vain sen verran, että vaahtoaminen loppui. Mitään vuotoja ei näkyvillä olevista laitteista löytynyt vuototesterillä. Piilossa olevia ei tietty pystytty testaamaan. Kun pumppu on pyöreet kymmenen vuotta vanha niin oletuksena että aine vähentynyt ajan kuluessa. Tosiaan tehoon tämä lisäys ei vaikuttanut.
Opation mode toimi ihan ok kun ei ollut kylmä. Heti kun tarvittiin tehoja talo viileni. Sen takia poistin sen käytöstä.
Kompuran kokonaistunnit pyörii jossain 8000 h tienoilla. Viimeistään kun se hajoaa jotain muutoksia teen. V13 kompuran voisi laittaa suoraan tilalle, mutta ei tietoa tuoko se tarpeeksi lisää potkua koneeseen. Varaajasäiliö on kerran vaihdettu takuuseen vuodon takia, joten se kait pettää viimeiseksi. Myydäänkö noita lauhduttimia ja höyrystimiä jossain netin ihmeellisessä maailmassa? Joku 17 kW voisi toimia niinkuin haluan
Tuota noin. Mulla sattuu olemaan tuo sama iv-kone ja se ei todellakaan vie paljoo mitään virtaa vaikka laitat sen vastuksen päälle ja tuloilman 20C.
Sulla puhaltaa kämppään nyt noin 50 litraa sekunnissa melkein nolla-asteista ilmaa. Tekee noin 180000 litraa tunnissa.
Laita nyt hyvä ihminen se VASTUS PÄÄLLE.
Alkaa muutes olemaan pikku kondessio ongelmakin jo aika lähellä.
Lisäys.
Luin ton käyttiksen ja siinä on kesätoiminto päällä jos ei jälkilämmitysvastusta ole kytketty. Toisin sanoen ottaa raakana ulkoa ilman sisään.
No ei oo ihmekkään jos pumppu ei ihan riitä :)
-
Alliksella näyttäisi perustiedoissa olevan 500l:n lisävaraaja tuon V10:n kanssa.
Millainen putkikytkentä on V10:n ja lisävaraajan välillä?
-
Tällä hetkellä lässän L2 kierto lämmittää lisävaraajan, talon lämmitys lässän L1-piiristä ja hallien lämmitys lisävaraajasta.
-
Tässä vielä nämä uuden ja wanhan lässän mallien tehot.
(http://www.sarvi.fi/ouman/wanhatehot.png)
(http://www.sarvi.fi/ouman/uusitehot.png)
-
Tuota lämpökanaalia jos epäillään kärsivän vähälumisuudesta, niin mittaisin kanaalista kaikki lämpötilat. Varaajan ja rakennuksen päästä.
-
Taulukosta katsoen V13 kompuran teho olis suunnilleen sama, joten ei apuja siitä. Mulla kuluttaa pumppu tehdessään alle 35 asteista lämmitysvettä 4,3 kWh tunnissa. Se on enemmän kuin taulukossa mainitaan. Vai vaikuttaako ylälämmön nouseminen yli 60 ottotehoa nostavasti?
Kun Peki vaatimalla vaati niin ilmanvaihdon vastus on nyt päällä. Katotaan auttaako.
Lämpökanaali ei ole jäässä kun rakennukset kuitenkin lämpenee. Kahdesta kohtaa menee tien ali muuten ei liikennöitävällä alueella noin 2 metrin syvyydessä.
Tää talvi on mentävä jotenkin näin. Nyt kun käy ilman vastusta olen kulutukseen tyytyväinen= 80 kWh vrk. Sähkövastuksen kanssa parhaimmillaan yli 220 kWh vrk.
-
Olisko kuitenkaan kaikki mehut kompurassa/lämmönkeruussa tallessa? Jos allekirjoituksestasi oikein ymmärsin sulla on 500m maapiiri eikä mene alle nollan noilla käyttötunneilla. Onko tämä siis toiminut paremmin aikaisempina vuosina vai onko vastusten käyttö uusi ongelma. Minulla 1200m piiri savessa ja menee silti reilusti pakkaselle vaikkakin 20kW mylly, mutta ei käy läheskään jatkuvasti. Onko lauhduttimen ja höyrystimien dt tiedossa? Voisko olla että maapiirissä ei tavara kierrä tarpeeksi?
-
Taulukosta katsoen V13 kompuran teho olis suunnilleen sama, joten ei apuja siitä. Mulla kuluttaa pumppu tehdessään alle 35 asteista lämmitysvettä 4,3 kWh tunnissa. Se on enemmän kuin taulukossa mainitaan.
Valmistaja on ilmoittanut tuossa pelkän kompressorin ottotehon. Tämän päälle tulevat kaikki kiertovesipumput, Wanhassa Lässässä taisi olla vielä tuo maapiirin pumpun teho luokkaa 400w. Joten ei tuo minusta nyt niin kauhean kaukana ole.
-
Taulukosta katsoen V13 kompuran teho olis suunnilleen sama, joten ei apuja siitä. Mulla kuluttaa pumppu tehdessään alle 35 asteista lämmitysvettä 4,3 kWh tunnissa. Se on enemmän kuin taulukossa mainitaan. Vai vaikuttaako ylälämmön nouseminen yli 60 ottotehoa nostavasti?
Kun Peki vaatimalla vaati niin ilmanvaihdon vastus on nyt päällä. Katotaan auttaako.
Lämpökanaali ei ole jäässä kun rakennukset kuitenkin lämpenee. Kahdesta kohtaa menee tien ali muuten ei liikennöitävällä alueella noin 2 metrin syvyydessä.
Tää talvi on mentävä jotenkin näin. Nyt kun käy ilman vastusta olen kulutukseen tyytyväinen= 80 kWh vrk. Sähkövastuksen kanssa parhaimmillaan yli 220 kWh vrk.
Tarkista myös että lämmön talteenotto on kunnolla toiminnassa. Että kaikki ilma menee kennon läpi, 4 asteinen tuloilma kuulostaa tuolla kelillä viileältä. Xargo voisi ainakin antaa vertailulukuja. Olen kyllä Pekin kanssa samaa mieltä kuitenkin että vastuksella sitten pitää tuota tulolämpöä korkeammalla.
Voiko Digitin kennon saada jäähän ilman etulämmitystä? Silloinhan tuloilma kylmenee. Jospa se on umpijäässä sen takia kun etulämmitystä ei ole ja siksi energiaa kuluu paljon.
-
miten taajuusmuuttaja toimisi tehon lisääjänä tai alentajana samalla voisi tehdä rampin käytiin lähtöön?
-
Tarkista myös että lämmön talteenotto on kunnolla toiminnassa. Että kaikki ilma menee kennon läpi, 4 asteinen tuloilma kuulostaa tuolla kelillä viileältä. Xargo voisi ainakin antaa vertailulukuja. Olen kyllä Pekin kanssa samaa mieltä kuitenkin että vastuksella sitten pitää tuota tulolämpöä korkeammalla.
Voiko Digitin kennon saada jäähän ilman etulämmitystä? Silloinhan tuloilma kylmenee. Jospa se on umpijäässä sen takia kun etulämmitystä ei ole ja siksi energiaa kuluu paljon.
Digitissä (ainakin kakkosessa) on automaatio, joka lähtee pätkimään tuloilmaa jos ulkoilman lämpötila menee alle asetusarvon. Vakkarina se oli muistaakseni jonkin verran plussan puolella. Tämän jäätymiseneston aikanahan talteenotto on 0% kun poistoilma menee kennon läpi suoraan pihalle. Tainno ei se ihan nolla ole kun poistoilman lämpöä menee kennon lämmittämiseen. Pienempi prosentti nyt kuitenkin kuin se ristivirtakennon normaali huima 60%
Tuloilman pitäisi noilla -13C keleillä olla n. +7,5C jos oletetaan, että poistoilma on 21C. Eli onhan tuo +4C vähän alakanttiin, mutta voi selittyä esim. kanavoinnin/iv-koneen sijannilla. Lähinnä siis jos poistoilma on koneeseen saapuessaan jo jäähtynyt matkalla ja onkin jo alle huonelämpötilan.
Jos kenno on jäässä niin talon pitäisi olla aika tuhdisti ylipaineinen. Miltäs ulko-ovi vaikuttaa. Oikein säädetyillä ilmavirroilla oven pitäisi vetää itseään kevyesti kiinni kun sitä raottaa. Jos ovi pyrkii aukeutumaan voimaakkaasti niin se on merkki ylipaineesta (eli esim. siitä kennon jäätymisestä). Jos tätä testailee niin tarkkana sitten, että se ovi on ainut räppänä jota availee, ettei tule tehtyä virheellisiä päätelmiä esim. läpivedon takia.
Talteenoton päällä olemisen voi tarkastaa ottamalla iv-koneesta etupaneeli pois ja katsomalla, onko kennolle menevä (vasen yläpuoli kennosta) poistoilmavirta tukittu pellillä. Jos on niin talteenotto on ohitettu. Pellin pitäisi talvella olla pystyasennossa (sikälimikäli haluaa talteenottoa käyttää).
Esim. 50l/s ilmavirralla jäähdytetään muuten taloa n. 1kW jatkuvalla teholla jos ajatellaan, että huoneilma pitäisi olla 21C. Siis jos tuloilma on se +4C.
*edit* nyt vilasin digit2se:n teknistä manuaalia ja näköjään se on ainakin uusissa malleissa niin, että tuloilmapuhaltimen ohjaukseen käytetään myös jäteilman lämpötilaa (joka on fiksua), mutta ei tuossa kuitenkaan kerrottu, millä kaavalla sitten logiikka ohjautuu...
os etulämmitysyksikön R2 teho ei riitä, ohjaus /säätökeskus pysäyttelee tuloilmapuhallinta T lämpötila-anturien TE1 ja TE3 mittaustietojen perusteella estäen LTO-kennon jäätymisen.
Mulla ei ole pätkimistä ollut eli MLV-patteri on riittänyt. VLK-patterin (jälkilämmitys) jäätymisenestohälyjä on kyllä yli -20C pakkasten aikaan tullut käyttövettä tehtäessä. Mulla siis lattialämmityksen kierto on käyttövettä tehtäessä seis (vaihtoventtiili) ja kun VLK-patterilla kiertää lattiavesi niin eipähän se paljoa lämmitä kun seisoo paikallaan. Tuolloin kone vetää tuloilmahyrrän seis jos tuloilma laskee liian alas. Ts. LTO ei pysty pitämään tuloilmaa plussalla.
-
Luin ton käyttiksen ja siinä on kesätoiminto päällä jos ei jälkilämmitysvastusta ole kytketty. Toisin sanoen ottaa raakana ulkoa ilman sisään.
Digitissä on aika monenlaista asetusta/ehtoa/rajoitusta. Omassa vm.2008 manuaalissa luki jotain siihen suuntaan, että LTO menee päälle kesä/talvi asetuksesta riippumatta jos/kun ulkolämpötila laskee alle +10c ja tämä sen takia ettei putket kondensoi.
Omia vanhoja mittauksia Vallox Digit SE vkl koneesta (copy-paste):
ULKO -15
SISÄ 24
TULO 9
JÄTE -3
TODELLINEN ULKOLÄMPÖTILA -17,4
IVK:N NOPEUS 2
JÄLKILÄMMITYS: EI KÄYTÖSSÄ
SULATUSRAJA: -6
Lisää:
Asetukset: nopeus 2, jälkilämmitys off, sulatusraja -6c.
ULKO SISÄ TULO JÄTE
11 22 19 14
7 22 18 11
3 23 17 9
2 23 16 8
-3 22 14 4
-11 22 11 -1
(Laajempi excel hyötysuhdelaskelmineen....pitäis olla jossain)
Huom: Sulatusraja muutettu vain mittauksien ajaksi tuonne -6c asteeseen pätkimisen estämiseksi. Jatkuvassa käytössä sulatusrajan pitää olla plussan puolella jotta sulatukset toimii joka kelillä.
-
Olisko kuitenkaan kaikki mehut kompurassa/lämmönkeruussa tallessa? Jos allekirjoituksestasi oikein ymmärsin sulla on 500m maapiiri eikä mene alle nollan noilla käyttötunneilla. Onko tämä siis toiminut paremmin aikaisempina vuosina vai onko vastusten käyttö uusi ongelma. Minulla 1200m piiri savessa ja menee silti reilusti pakkaselle vaikkakin 20kW mylly, mutta ei käy läheskään jatkuvasti. Onko lauhduttimen ja höyrystimien dt tiedossa? Voisko olla että maapiirissä ei tavara kierrä tarpeeksi?
Tätä olen miettinyt... Pumppu on siis toiminut tehokkaammin aikaisemmin. Syksyllä kun ekat lämmityskelit alkoivat pumppu meni vikatilaan ja laukas pressostaatin. Sain pumpun käymään magneettiventtiilin pakkoajolla ym tempuilla. Silloin havaitsin kylmäaineen vaahtoavan tarkistussilmässä. Soitto Lässälle ja sieltä todettiin maapiirissä olevan ilmaa. Ilmasin maapiirin ohjeiden mukaan, mutta ei siellä ilmaa ollut. Olen kylläkin joutunut lisäämään maanestettä vajaassa kymmenessä vuodessa noin sata litraa. Tämä on ihmetyttänyt, mutta olen ajatellut sen kuuluvan asiaan. Nyt sitten pakkasjaksolla kun tehot hiipui laitettiin lisää kylmäainetta eli se pitäis olla kunnossa. Eli ongelma on sinällään uusi, koska sähkövastusta ei ole tarvinut aikaisemmin käyttää. Mutta tilannekin oli uusi kun vuorokaudessa ulkolämpö putosi parikymmentä astetta. Nyt ei vastusta ole tarvittu, mutta kone käy melkein kokoajan.
Lauhdutin ja höyrystin on vissiin semmoisessa paikassa, etten pysty mittaamaan lämpöjä???
-
Taulukosta katsoen V13 kompuran teho olis suunnilleen sama, joten ei apuja siitä. Mulla kuluttaa pumppu tehdessään alle 35 asteista lämmitysvettä 4,3 kWh tunnissa. Se on enemmän kuin taulukossa mainitaan.
Valmistaja on ilmoittanut tuossa pelkän kompressorin ottotehon. Tämän päälle tulevat kaikki kiertovesipumput, Wanhassa Lässässä taisi olla vielä tuo maapiirin pumpun teho luokkaa 400w. Joten ei tuo minusta nyt niin kauhean kaukana ole.
Ok. Eli ton mukaan kunnossa.
-
miten taajuusmuuttaja toimisi tehon lisääjänä tai alentajana samalla voisi tehdä rampin käytiin lähtöön?
Tämä on mielenkiintoinen ajatus niinkuin alijäähdytinkin, mutta paljon tarvii kaivaa tietoa näiden toteuttamiseen. Pistetään myssyyn...
-
Ilmanvaihtoasiaan sen verran, että nyt tuloilma vaihtelee 16-19 astettä vastuksen avulla. Sisälämpötilaan se ei ole vaikuttanut.
-
Ilmanvaihtoasiaan sen verran, että nyt tuloilma vaihtelee 16-19 astettä vastuksen avulla. Sisälämpötilaan se ei ole vaikuttanut.
Tuolla tempulla nyt ainakin saat sen vajaan kilowatin kuorman pois Lässän harteilta.
-
Tätä olen miettinyt... Pumppu on siis toiminut tehokkaammin aikaisemmin
Yksi syy lisääntyneeseen kulutukseen on kovat pakkaset ja lumeton maa.
ATS
-
Kyllä V10 tehot taitaa olla "tapissa" kun ulkona on -15 pakkasta
TE10 alavaraaja,TE 2/ L1 meno ja TE 4/ L2 meno näyttää samaa lämpötilaa.
Kun pakkanen lauhtuu muutaman asteen niin teho alkaa riittää kulutukseen.
Näkyy hyvin tämän päivän trendissä kun alavaraajan TE10 alkaa lämpö nousta kun ulkona lauhtuu 2-3 astetta. http://allis1.arkku.net/trend.html
Kärsiskö L2 käyrää hiukan alentaa? Saattais olla iso vaikutus...tai sitten ei
(http://i6.aijaa.com/t/00939/13011828.t.jpg) (http://aijaa.com/HkAoLZ)
-
Laita Allis se IV-kone tuloilma 20C lämpötila-asetukseksi niin katsotaan auttaako vielä enemmän.
-
Kyllä V10 tehot taitaa olla "tapissa" kun ulkona on -15 pakkasta
TE10 alavaraaja,TE 2/ L1 meno ja TE 4/ L2 meno näyttää samaa lämpötilaa.
Kun pakkanen lauhtuu muutaman asteen niin teho alkaa riittää kulutukseen.
Näkyy hyvin tämän päivän trendissä kun alavaraajan TE10 alkaa lämpö nousta kun ulkona lauhtuu 2-3 astetta. http://allis1.arkku.net/trend.html
Kärsiskö L2 käyrää hiukan alentaa? Saattais olla iso vaikutus...tai sitten ei
(http://i6.aijaa.com/t/00939/13011828.t.jpg) (http://aijaa.com/HkAoLZ)
Hienon kaavion olit tehnyt. Semmonen korjaus, että lässän L2-kierto lämmittää lisävaraajan ja lisävaraajasta shuntataan toinen lämmityspiiri. Tällä hetkellä piharakennukset on L1-piiri ja talo L2-piiri.
L1 käyrän kanssa yritän löytää optimin, mutta tällä hetkelläkin L1-paluu on vain 22 C.
-
Laita Allis se IV-kone tuloilma 20C lämpötila-asetukseksi niin katsotaan auttaako vielä enemmän.
Asetus on 20 C. Silti tulo on maksimissaan 19 C.
-
Laita Allis se IV-kone tuloilma 20C lämpötila-asetukseksi niin katsotaan auttaako vielä enemmän.
Asetus on 20 C. Silti tulo on maksimissaan 19 C.
Taitaa johtua ohjauslogiikasta. Mullakin pitää laittaa pyynti asteen/pari yli todellisen tavoitteen. Toisaalta tuloilman on hyvä ollakin hieman huoneilmaa kylmempää, että sekoittuu (laskeutuu) paremmin. Musta tuo 19C on aika passeli. Tietysti jos haluaa enempi poistaa kuormaa lässältä niin voihan tuota nostaakin, mutta ilmanvaihdon kannalta tuo on musta hyvä nyt.
... ja jos(?) siinä on 1kW jälkkäripatteri niin eihän se paljoa tuon enempään pystykään...
-
Joko mittasit kanaalin meno ja paluulämpötilat? Yksi temppu voisi olla IV koneen esilämmitys maapiirillä. Ei tarvitsisi vastusta hehkuttaa. Jos siihen alijäähdytyksen rakenteluun lähtee niin sekin kannattaisi laittaa noin pitkillä käyntijaksoilla ilmanvaihtoon.
Mites siellä hallissa, onko lämmönjako puhallinkonvektorilla? Tehoa saa lisää jos tehdään kylmempää vettä.
-
Joko mittasit kanaalin meno ja paluulämpötilat? Yksi temppu voisi olla IV koneen esilämmitys maapiirillä. Ei tarvitsisi vastusta hehkuttaa. Jos siihen alijäähdytyksen rakenteluun lähtee niin sekin kannattaisi laittaa noin pitkillä käyntijaksoilla ilmanvaihtoon.
Mites siellä hallissa, onko lämmönjako puhallinkonvektorilla? Tehoa saa lisää jos tehdään kylmempää vettä.
Kanaaliin menee tällä hetkellä 31 asteinen ja sieltä palaa 22 asteinen vesi. Ei voi oikeen pudottaa menovettä, kun palaava on noin kylmää.
Ja lattialämmöt on kaikissa rakennuksissa.
-
miten taajuusmuuttaja toimisi tehon lisääjänä tai alentajana samalla voisi tehdä rampin käytiin lähtöön?
Tätä yritin selvittää. Käynnistysrampin ja tehon säädön "invertterimalliin" ymmärsin, mutta epäselväksi jäi miten taajuusmuuttajalla saa tehoa lisättyä???
-
Laita siihen halliin oma pumppu, joku halpa ja peltookin on varmaan :)
-
miten taajuusmuuttaja toimisi tehon lisääjänä tai alentajana samalla voisi tehdä rampin käytiin lähtöön?
Tätä yritin selvittää. Käynnistysrampin ja tehon säädön "invertterimalliin" ymmärsin, mutta epäselväksi jäi miten taajuusmuuttajalla saa tehoa lisättyä???
50Hz -> 60Hz ?
-
ivt x15 kompuraa ajetaan tajuuksilla 20-90hz
lisää aiheesta http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=3853.0
-
Mites taajuusmuuttaja kytketään lämpöpumppuun? Tuleeko se vaan syötön ja kompuran väliin? Lämpöpumpun ohjaushan katkoo syöttöä, joten pysyykö tamun asetukset taukojen aikana muistissa? Vai tarviiko tamu jatkuvan virran ja ohjauksen erikseen?
-
Mites taajuusmuuttaja kytketään lämpöpumppuun? Tuleeko se vaan syötön ja kompuran väliin? Lämpöpumpun ohjaushan katkoo syöttöä, joten pysyykö tamun asetukset taukojen aikana muistissa? Vai tarviiko tamu jatkuvan virran ja ohjauksen erikseen?
Pysyy ne muistissa.
Kyllä yksinkertaisin kytkentä on "johto poikki ja TaMu väliin"
Periaatteessa kytkentä voisi olla noin.
Tuossa on 3-asentoinen ohjauskytkin jolla ennakkoon asetellut taajuudet saa vaihdeltua.
Toki taajuusohjauksen saa automaattisesti ja portaattomasti mutta se on hiukan pidempi juttu.
Joissakin pikkumuutoksissa olen tehnyt tuon liitekuvan mukaisesti TaMu lisäyksen niin ei tartte kajota muihin ohjauksiin.
Tuolla kytkennällä moottori käynnistyy kun normaali käynnistyskäsky tulee mutta moottorin pyörimisnopeus riippuu kytkimen asennosta.
Huomattava että taajuusmuuttaja on oltava 3X400V ja luotettavan toiminnan kannalta mitoitus yhden pykälän suurempi kuin moottorin nimellisteho,esim 3kw:n moottorille on 4kw:n taajuusmuuttaja hyvä.
Kannattaa kuitenkin kysellä 3X400V:n taajuumuuttajan hintoja,muistelen että ne on aika hintavia...ainakin takavuosina oli.
Nuo kiinteästi valittavat käyntitaajuudet saa valittua taajuusmuuttajan panelista (esim Mitsubishi) ja ne voi valita miten haluaa väliltä 1 -120Hz, kunhan valinta on oikein.
(http://i1.aijaa.com/t/00161/13069943.t.jpg) (http://aijaa.com/q1LGKJ)
-
Kiitti Matias ohjeesta. Mulla on tossa muuten sopiva taajuusmuuttaja odottamassa jos vaan suostuu noi kondensaattorit latautumaan. On sen verran kauan seissyt käyttämättä et saa nähä...
-
Tamu on toimiva ja kunnossa. Kytkentöjä ja ohjauksia tutkiessa huomasin, että tamun voisi asentaa myös jatkuvasti päällä olevaksi. Ohjausrele kertoisi sitten tamulle tiedon kompuran käynnistämiseksi. Kumpaa kytkentätapaa suositellaan, onko jommassa kummassa tamun kestoikä pidempi? Tän kun vielä saisi selville niin sitte lähtee asennukseen...
-
Eikö se aina päällä oleva vaihtoehto olisi parempi. Jos tulee vikatila niin se jää näkyviin eikä häviä kun tamu menee pois päältä (näin ainakin meillä töissä muutamat tamut tekevät)
-
Nykyisin TaMun voi kaiketi kytkeä jatkuvaan verkkosähköön suoraan sulakkeiden jälkeen.
Taajuusmuuttajien alkuaikoina oli oltava verkkokontaktori ennen tamua,tosin senkin toiminta oli siten että tamulla oli aina jatkuva sähkö ja verkkokontaktorilla varmistettiin että tamun sähkö varmasti katkeaa esim hätäseis tms pysäytyksessä.
Ei se varmaan tamun puolesta ole väliä onko jatkuvassa verkkosähkössä,ohjauspuolelle vaan pitää kytkeä pysäytyskäsky.
Yleensä tamun käynnistys/pysäytys tehdään 24VDC jännitteellä siten että joko logiikan lähtö tai apurele antaa 24V start (STF= start front) tuloon niin tamu käynnistyy ja kun tuo jännite katkeaa niin tamu pysähtyy.
Useimmissa tamuissa on itsessään 24VDC pieni poweri josta tuon ohjaussähkön saa,käy myös ulkopuolisen powerin 24VDC.
Lisäksi jatkuvalla sähköllä on tamussa mahdollista pehmeän käynnistyksen lisäksi käyttää pehmeää pysäytystä ( start- ja stop rampit).
Sellainen olisi hyvä selvittää pehmeän käynnityksen ja pysäytyksen asetuksista että pitääkö kompressorille olla joku maksimi kiihdytys aika rampille ,tätä en tiedä tarkemmin mutta esim Danfossin pehmokäynnistimissä näkyy tuo ramppiaika olevan vain 1,5 sekuntia,se on niin lyhyt että saattaa olla joku kaasujen virtaus tekijä,muutenhan se voisi olla jotain 5-10 sekuntia.
-
Meni aika myöhäseen... No nyt on tamu toiminnassa. Kysyin tamun maahantuojalta Schneiderilta vielä tuon ohjaushomman. Kuulemma parempi pitää 3-vaihevirta kokoajan päällä ja ohjata käyntiä ohjauspiirin kautta. Tamu on nyt kytketty kompressorin moottorisuojan jälkeen suoraan virtaan. Ohjaus tapahtuu kompressorin kontaktoriin lisätyn releen avulla. Kun kompuran kuuluu käynnistyä kontaktorin mukaan rele yhdistää tamun ohjauspiirin ja käynnistää kompuran.
Pyörimissuunta aiheutti vähän mietittävää: vaikka johtimet on kytketty samaan järjestykseen kuin ennen kompuran ääni on erilainen. Kuitenkin kuumaa tulee, joten kait tamu jotenkin ääntä muuttaa.
Nyt laitoin käynnistysrampin 0,5 ja pysäytysrampin 0,1 kaiken lukemani perusteella. Tähän ja muuhunkin haluan mielellään kannanottoja kaikilta tietäviltä.
Asentamaani tamuun voi laittaa neljä taajuutta kompuran ohjaukseen. Laitoin nyt vaan kaksi taajuutta käyttöön, koska ilmeisesti scroll kompuran voitelu vaatii vähintään 50 Hz. Vipukytkimellä saan nostettua taajuuden 60 Hz, joka on myös maksimi tällä tamulla. Nopea testi osoitti 60 Hz asennon pienentävän jännitettä ja isontavan virtaa noin amperin verran.
Ilmeisesti kytkennät ovat onnistuneet, koska savua ei tarvi hälventää.... saa kommentoida
-
Tamussa johtojen järjestys ennen tamua ei vaikuta pyörimissuuntaan,ainoastaan tamun ja moottorin välisen johdotuksen järjestyksen muuttuminen voi vaihtaa moottorin pyörimissuunnan.
Tamu tekee vaihejärjestyksen itse ja pyörimissuunta valitaan ohjauksella,esim STF eteen ja STR on taaksepäin jos käytössä tarvitaan pyörimissuunnan vaihtoa.
Yhteensuuntaan pyörivä moottori käynnistetään yleensä STR tulolla ja aina kannattaa tarkistaa että moottoiri pyörii oikeinpäin.
Varmaankin pyörii oikeinpäin jos lämmöt nousee normaalisti.
Moottorin käyntiääni saattaa hiukan muuttua ,tamun siniaalto on hieman erilainen kuin verkkosähkön ja se vaikuttaa käyntiääneen.
50 ja 60Hz on turvallisia käyntinopeuksia,varmaan kompressorin tyyppikilvessäkin on samat taajuus
arvot,esim USAssa verkkosähkö on 60 Hz ja samoja kompressoreita sielläkin käytetään.
Mielenkiinnolla odotellaan saako lämpötehoa lisää tamulla
-
Lueskelin netistä, että jos scroll pyörii väärään suuntaan se ei lämmitä ollenkaan. Toisinsanoen scroll toimii vain yhteen suuntaan.
Mites toi pysäytysramppi, uskaltaako aikaa pidentää?
-
Mites toi pysäytysramppi, uskaltaako aikaa pidentää?
En tosiaan tiedä.
Mekaanisia rasituksia se tietysti pienentää mutta miten mahtaa kaasun virtauksien ja paineiden kanssa käydä hitaassa pysäytyksessä?
Scrollissahan on jonkinlainen takaisku läppä kompressorin painepuolen lähdössä ja se sulkeutuu heti kun kompressorin paine on alempi kuin kuumakaasuputkessa.
Pahin tilanne siinä voisi tulla jotenkin silleen että jos kompressori pysähtyy hitaasti niin voiko kaasun virtaus kääntyä lauhduttimelta kompressorin läpi imupuolelle höyrystimeen ja höyrystimeen pääsee kylmäainekaasua joka nesteytyy siellä.
Käyntipaineet lauhduttimelle menevässä putkessa kun on 25-30bar ja imupuolen putkessa taitaa olla alipaine normaalikäynnin aikana.
Joku muistikuva että joskus tehdään ns pump down kytkenta ,siinä kompressori käy muutaman sekunnin sen jälkeen kun nestelinjan magneettiventtiili on mennyt kiinni pysäytystilanteessa.Tällä imetään höyrystin ja putket tyhjiksi kylmäaineesta.
Siinäpä meikäläiset tietämys tästä kohdasta :-[
Osaiskohan foorumin kylmäaine-ekspertit tästä jotain neuvoa antaa?
-
Nyt Allikselle pumppu: http://www.tori.fi/pohjois-pohjanmaa/LAMPO_ASSA_15_KW_maalampopumppu_9351239.htm?ca=7&w=3 (http://www.tori.fi/pohjois-pohjanmaa/LAMPO_ASSA_15_KW_maalampopumppu_9351239.htm?ca=7&w=3)
-
En tosiaan tiedä.
Mekaanisia rasituksia se tietysti pienentää mutta miten mahtaa kaasun virtauksien ja paineiden kanssa käydä hitaassa pysäytyksessä?
Scrollissahan on jonkinlainen takaisku läppä kompressorin painepuolen lähdössä ja se sulkeutuu heti kun kompressorin paine on alempi kuin kuumakaasuputkessa.
Pahin tilanne siinä voisi tulla jotenkin silleen että jos kompressori pysähtyy hitaasti niin voiko kaasun virtaus kääntyä lauhduttimelta kompressorin läpi imupuolelle höyrystimeen ja höyrystimeen pääsee kylmäainekaasua joka nesteytyy siellä.
Käyntipaineet lauhduttimelle menevässä putkessa kun on 25-30bar ja imupuolen putkessa taitaa olla alipaine normaalikäynnin aikana.
Joku muistikuva että joskus tehdään ns pump down kytkenta ,siinä kompressori käy muutaman sekunnin sen jälkeen kun nestelinjan magneettiventtiili on mennyt kiinni pysäytystilanteessa.Tällä imetään höyrystin ja putket tyhjiksi kylmäaineesta.
Siinäpä meikäläiset tietämys tästä kohdasta :-[
Osaiskohan foorumin kylmäaine-ekspertit tästä jotain neuvoa antaa?
En nyt väitä olevani kylmäaine-ekspertti, mutta harrastepohjalta jotain kommenttia:
Imupuolella esim. R407C kylmäaineella paine pyörii käynnin aikana siinä suurinpiirtein 4-5bar haarukassa (ei siis alipainetta). Esim. DHP-H katkaisee käynnin liian alhaisesta höyrystymispaineesta jos mennään 0,8bar lukemiin. Nyt en ole aivan varma onko tuo datalehdestä kaivettu luku mittaripainetta vai absoluuttista eli ollaanko alipaineen puolella. Vastaavasti kuumakaasupuolella sellaset 10-30bar. Eli siis toki imupuolella on joka tapauksessa imu johtuen tuosta paine-erosta.
Sitten tuo käynnin jälkeinen käyttäytyminen onkin kiinnostava. Paisuntaventtiilihän pyrkii ylläpitämään tietyn tulistuksen ja se ei tiedä onko kompura päällä vai ei. Eli jos imukaasuputki bulbin (paisuntaventtiilin lämpötila-anturi) kohdalla kylmenee suhteessa höyrystymispaineeseen niin paisuntaventtiili pyrkii sulkeutumaan. Tämä siksi, että käyntijakson aikana kuristamalla kylmäainevirtausta saadaan imukaasun lämpötilaa nostettua kun virtaus höyrystimen yli pienenee. Vastaavasti jos bulbin lämpötila kasvaa niin paisuntaventtiili avautuu.
Tuo taas johtaa siihen, että käyntijakson päätyttyä ympäröivä lämpötila nostaa imukaasuputken ja siinä samalla bulbin lämpötilaa. Onhan siinä ainakin mulla solukumieriste päällä, mutta pikkuhiljaa siellä kuitenkin lämpö nousee samoihin lukemiin kuin on pumpun koteloinnin sisällä. Tämähän sitten tarkoittaa sitä, että paisuntaventtiili avautuu kun se koittaa ylläpitää vakiotulistuksen. Eli siis käyntijakson jälkeen paisuntaventtiili laskee kylmäainetta höyrystimeen. Tässä vielä käppyrää. Voisi olla parempikin esimerkki kun tässä muutin tulistusta käyntijaksojen välillä, mutta näkee tuosta nyt jotain. Lisäksi muistan monesta lähteestä (mm. täältä foorumilta) lukeneeni, että kylmäaine kerääntyy kylmimpään paikkaan eli höyrystimeen ja kun paisuntaventtiili sen tuon ylläolevan selostuksen mukaan sinne päästää niin sinnehän se menee...
Toki paisuntaventtiili sulkeutuu (en ole varma sulkeutuuko kuitenkaan aivan kokonaan) sitten kun paine höyrystimellä on noussut lukemaan, joka täsmää aseteltuun tulistukseen bulbilla. Eli esim. jos ajatellaan, että MLP:n koteloinnin sisällä on vaikka +20C lämpötila ja tulistus on 3K niin yksinkertaistettuna paine höyrystimellä on suurinpiirtein +17C höyrystymislämpötilaa vastaava paine eli R407C:lla n. 8bar. Siis pitkän ajan päästä.
Mulla on keruussa jatkuva kierto niin tuo näkyy tasaantuvan tuonne +7C paikkeille. Eikä siis "huonelämpötilaan".
(https://lh6.googleusercontent.com/-PXvcCd0GNhE/UxMM-hbkNDI/AAAAAAAAAtU/BoWFgRsmnpo/s1072/3Ktulistus.PNG)
Mitä tuohon hitaaseen pysäytykseen tulee niin voisi kuvitella, että kaasun puristavuus hoitaa sen hidastuksen itsessään. Vrt. kaasujousi.
-
Varmaan tuo on totta mitä Xargo kirjoittelee tuossa yllä.
Mulla vaan on sellainen käsitys että kun kompressori pysähtyy normaalipumpuissa niin kylmäainevirtaukselle tulisi tavallaan pikasulku koska nestelinjassa lauhduttimen ja paisarin välissä on magneettiventtiili joka sulkeutuu heti kun kompressorin ohjaus katkeaa.
Silloin kylmäainevirtaus paisarille ja höyrystimelle katkeaa heti.
Kompressorissahan on sitten painepuolella läppä joka sulkeutuu kun kaasun paine kompressorissa laskee alemmas kuin kuumakaasuputkessa/lauhduttimessa.
Toisaalta kun nestelinjan magneettiventtiili sulkeutuu niin eihän lyhyt kompressorin jälkikäynti haittaisi koska se imee imupuolen ja höyrystimen tyhjiksi kylmäaineesta,tämä olisi lähellä ns "pump down" kytkentää.
Muutamia lämpöpumppuja on invertterikäytöllä,mitenhän niissä pysäytys tapahtuu,onko pehmeä pysäytys (ramppi) vai pysähtyykö kompressori heti?
Sieltäpäin saattaisi jotain tietoa hitaaseen pysäytykseen löytyä ::)
Mitä tuohon hitaaseen pysäytykseen tulee niin voisi kuvitella, että kaasun puristavuus hoitaa sen hidastuksen itsessään. Vrt. kaasujousi.
Ainakin meillä kompressori pysähtyy kuin seinään kun sähkö katkeaa,luultavasti pehmeässä pysäytyksessä sitä joutuisi sähköllä vedättämään rampin ajan
-
Varmaan tuo on totta mitä Xargo kirjoittelee tuossa yllä.
Mulla vaan on sellainen käsitys että kun kompressori pysähtyy normaalipumpuissa niin kylmäainevirtaukselle tulisi tavallaan pikasulku koska nestelinjassa lauhduttimen ja paisarin välissä on magneettiventtiili joka sulkeutuu heti kun kompressorin ohjaus katkeaa.
Silloin kylmäainevirtaus paisarille ja höyrystimelle katkeaa heti.
Toki jos tuollainen magneettiventtiili löytyy niin silloin tuo yllä kirjoittamani ei pidä paikkaansa (taisiis pitää, mutta kylmis ei pääse mankun läpi vaikka paisari eläisikin omaa elämäänsä). Omasta masiinastani en tuota magneettiventtiiliä löytänyt. Sepä siinä kun ei näissä myllyissä ole yhtä oikeaa toteutusta...
Toisaalta vaikka mankku siellä olisikin niin kaasumaisessa muodossa oleva kylmis kyllä käsittääkseni joustaa vaikka sille löisikin seinän eteen. Paine toki kasvaa ainakin hetkellisesti. Eli siinä mielessä voi tulla extra rasitusta jos vaikka käyttövesijakson päätteeksi kun muutenkin on korkeat paineet käsillä niin jos lyödään mankulla seinä eteen... En sitten tiedä onko merkityksellistä kokonaisuuden kannalta.
Pitäisikin muuten joku pieni ääniklippi nauhoittaa tuosta kompuran pysähtymisestä. Muistaakseni putkistosta kuuluu vielä hetken aikaan jotain pihinöitä. Voipi liittyä tuohon mankun puutteeseen.
-
Mites Alliksen invertterikäyttö on sujunut?
Onko mitään ertyistä ilmennyt?
Millaisilla taajuuksilla ajelet kompressoria?
Onko käynnistys/pysäytysrampit käytössä?
Trendissä http://allis1.arkku.net/trend.html näyttää kuumakaasun lämpötila nousu hieman erilaiselta kuin perusLÄ:ssä
-
Pahus kun ei kiireiden takia ehtiny touhuumaan enempää. Invertteri toimii ihan ok. Se on siis 5,5 kW Altivar 18. Se toimii nyt perus 50 Hz. Yhden lämmitysjakson ajoin 60 Hz, jossa muut lämpötilat ei trendin mukaan nousseet paljoakaan paitsi kuumakaasu nousi normi 85-95 lämmöstä 105 asteeseen. Käynnistysrampin laitoin nyt 0,6, koska kompurapehmoissa näyttäis olevan kiinteä käynnistysramppi just 0,6. Pysäytysramppi on 0,1. Jos tohon edellä keskusteltuun pump down asiaan saisi varmuutta, voisi kokeilla pidentää sitäkin. Toisaalta ei kait toi pysäytys ole niin haitallista kompuralle kuin käynnistys??
-
Ruotsin vastaavalla foorumilla muutamat ovat ajaneet jo vuosia pumppuja inverttereillä. Yhdellä on PIC ohjaus ulkolämpötilan mukaan. http://www.varmepumpsforum.com/vpforum/index.php?topic=46899.0;all (http://www.varmepumpsforum.com/vpforum/index.php?topic=46899.0;all)
Yksi totesi että antoteho seuraa kierroksia hyvin, 75Hz antaa noin 50% lisää.
-
Erehdyin tossa yhtenä iltana jättämään tamun 60 Hz käytölle ja aamulla herättiin viluun. Jostain syystä oli presson laukaissut käynnistysvaiheessa. Eli lässässä sen vaakasuuntaisen. Kun käynnisteli sitten 50 Hz ei meinannut toimia. Vielä vaati yhden kuittauksen pressosta ennenkuin asettui. Nyt pelaa taas moitteetta. Mikäköhän ton aiheutti? Onko tossa 60Hz käynnistyksessä jotain erilaista? Käynnistysramppi on nyt 0,7 kuinka isoksi sen uskaltaa laittaa?
-
Jostain syystä oli presson laukaissut käynnistysvaiheessa. Eli lässässä sen vaakasuuntaisen.
Höyrystimen alipaine.
Ehtisikö suurilla kierroksilla käyvä kompressori imaista höyrystimeen liian suuren alipaineen ennen kuin paisuntaventtiili kerkiää leikkiin mukaan?
ATS
-
Joku edukas mini logiikka missä on analogia lähtö. Aina kun RUN tieto tippuu pois niin tamu ensin 50hz ja sitten vasta STOP päälle.
-
analogia lähtö ei vissiin löydy mutta muuten taipuu kyllä moneen hommaan mulla talon logikkana
http://www.poscope.com/PoKeys57E