Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Saneeraus maalämmölle => Aiheen aloitti: sonic - 14.01.14 - klo:16:19
-
On ajatus tehdä seuraavaa ja kaipaisin vinkkejä onkö järkevää: Elikkä päärakennuksessa patterilämmitys, ylimitoitetut patterit hyvä, lattialämmitystä 38m2 käyttövedestä jolloin yhdistyy kieto hanoille autotallirakennus jossa lämpökeskus on erillinen, lattialämmitys käyttövedestä, vielä huononpi, miten ajatus muuttaa.
1. Päärakennuksen lattialämmityksestä muutetaan kaksi piiriä siten että vesi otetaan patterikierrosta omalla piirillä pumppu+esbe 20-43 ast säätimellä kattaa n. 20m2.
2. Autotalli ja varastot lättialämmitys patterikierrosta 3-piiriin edeleen omalla pumpulla+esbe 20-43 ast säätimellä, siten että tämä pumppu käy vain kun kompura käy jolloin hieman jäähtynyt lattia haluaa lisää lämpöä sitä tehdään ja kulutetaan eli kone käy pitkään, kun kompura pysähtyy, niin ko. piirin pumppu pysähtyy eli puskurista otetaan tällöin vähemmin ja lepo-aika pitenee. Autotallissa ja varastossa riittää alhaisenpikin lämpötila joten vois toimia.
-
Mitäs jos ottaisit tallin lattiakierron patteriverkon paluusta?
-
Tätä myös mietin,mutta en tiedä voitanko siinä mitään,tuo lauhtumislämpö tippunee molemmilla tavoilla samaan kun tuo lattialta palaava sekoittuu tuohon pattereilta palaavaan ja näin tiputtaa tuota lauhtumislämpöä. Samalla mietin että riittääkö virtaukset kun lämpöä halutaan lisää tuossa menopuolelta otossa hieman pienemmällä virtauksella tulee lämpöä enemmän+? Pitäs olla joku joka ymmärtää? Tai on tehnyt ko. tavalla?
-
Jos autotallirakennus on erillinen, laittaisin levylämmönvaihtimen jolloin mahdollisuus laittaa vaikka pakkasnesteet tuohon autotallin piiriin. Itsellä jotain vähän samankaltaista ollut mielessä. Tosin lämmitettävänä paja/huoltotila, jossa ei ole lattialämmitystä, vaan ajattelin jotain ILP kennoa puhaltamaan lämmöt nesteestä pihalle.
-
Piti oikein rekisteröityä kun aihe kiinnostaa minuakin. Oma tilanteeni on tosin sellainen, että taloon olisi suunnitteilla patterilämmitys mutta muutamiin paikkoihin voisi rakentaa lattialämmityksen (uudet märkätilat) Onko tällaiselle toteutukselle mitään estettä ja mitä tuli huomioida? Kysessä -36 rakennettu purutalo.
-
Piti oikein rekisteröityä kun aihe kiinnostaa minuakin. Oma tilanteeni on tosin sellainen, että taloon olisi suunnitteilla patterilämmitys mutta muutamiin paikkoihin voisi rakentaa lattialämmityksen (uudet märkätilat) Onko tällaiselle toteutukselle mitään estettä ja mitä tuli huomioida? Kysessä -36 rakennettu purutalo.
Kun on sekä patteri-, että lattia lämmitystä, tarvitaan lämpöpumppuun 2 lämmönjakopiiriä.
Patteriverkostoon menee yleensä, verkoston mitoituksesta riippuen, noin +55C kiertovesi kovimmilla paikkakunnalla esiintyvillä pakkaskeleillä.
Lämpöpumpulla ei saa tuon kuumempaa kiertovettä muutamien pumppumerkkien mainoksista huolimatta kohtuullisin kustannuksin.
Uusi patteriverkosto olisi syytä mitoittaa toimimaan alle +50C kiertovedellä.
Mitä alhaisempaan kiertoveden lämpötilaan päästään, sitä paremmalla hyötysuhteella lämpöpumppu toimii.
Lattialämmitykseen riittää enimmilläänkin alle 40 asteinen kiertovesi.
Lämpökeskuksessa tulisi olla kokoa niin paljon, että patteriverkoston tarvitsema varaajallinen lämpöpumppu liitäntöineen mahtuu sinne.
Laitteiden tuominen lämpökeskukseen vaatii tarpeeksi isot oviaukot ja muutoinkin soveltuvan kuljetusreitin laitteiden siirtelyyn paikoilleen.
Lämpöpumppua ei yleensä saa kaataa kuljetuksessakaan. On kuljetettava pystyasennossaan.
Pumpuksi patteritaloon ja varsinkin tällaiseen kohteeseen, jossa on sekä lattia-, että patterilämmitystä, soveltuu hyvin tulistusvaraajallinen lämpöpumppu.
-
Ok, kiitos tiedoista. Meillä on tällä hetkellä suora sähkölämmitys+puu joten järjestelmää pääsee suunnittelemaan "puhtaalta pöydältä". Availen tuonne saneerauksen puolelle oman topikin jossain välissä.
Piti oikein rekisteröityä kun aihe kiinnostaa minuakin. Oma tilanteeni on tosin sellainen, että taloon olisi suunnitteilla patterilämmitys mutta muutamiin paikkoihin voisi rakentaa lattialämmityksen (uudet märkätilat) Onko tällaiselle toteutukselle mitään estettä ja mitä tuli huomioida? Kysessä -36 rakennettu purutalo.
Kun on sekä patteri-, että lattia lämmitystä, tarvitaan lämpöpumppuun 2 lämmönjakopiiriä.
Patteriverkostoon menee yleensä, verkoston mitoituksesta riippuen, noin +55C kiertovesi kovimmilla paikkakunnalla esiintyvillä pakkaskeleillä.
Lämpöpumpulla ei saa tuon kuumempaa kiertovettä muutamien pumppumerkkien mainoksista huolimatta kohtuullisin kustannuksin.
Uusi patteriverkosto olisi syytä mitoittaa toimimaan alle +50C kiertovedellä.
Mitä alhaisempaan kiertoveden lämpötilaan päästään, sitä paremmalla hyötysuhteella lämpöpumppu toimii.
Lattialämmitykseen riittää enimmilläänkin alle 40 asteinen kiertovesi.
Lämpökeskuksessa tulisi olla kokoa niin paljon, että patteriverkoston tarvitsema varaajallinen lämpöpumppu liitäntöineen mahtuu sinne.
Laitteiden tuominen lämpökeskukseen vaatii tarpeeksi isot oviaukot ja muutoinkin soveltuvan kuljetusreitin laitteiden siirtelyyn paikoilleen.
Lämpöpumppua ei yleensä saa kaataa kuljetuksessakaan. On kuljetettava pystyasennossaan.
Pumpuksi patteritaloon ja varsinkin tällaiseen kohteeseen, jossa on sekä lattia-, että patterilämmitystä, soveltuu hyvin tulistusvaraajallinen lämpöpumppu.
-
Patteriverkostoon menee yleensä, verkoston mitoituksesta riippuen, noin +55C kiertovesi kovimmilla paikkakunnalla esiintyvillä pakkaskeleillä.
Lämpöpumpulla ei saa tuon kuumempaa kiertovettä muutamien pumppumerkkien mainoksista huolimatta kohtuullisin kustannuksin.
Uusi patteriverkosto olisi syytä mitoittaa toimimaan alle +50C kiertovedellä.
Pumpuksi patteritaloon ja varsinkin tällaiseen kohteeseen, jossa on sekä lattia-, että patterilämmitystä, soveltuu hyvin tulistusvaraajallinen lämpöpumppu.
Yli +55C Lämpötila lämmitysverkostoon ei tuota ongelmaa, se on monellakin pumpulla mahdollista, alla leikkeitä eri merkkien dokumenteista.
Kahden piirin, patteri + lattialämmitys, ei myöskään tuota tuskaa millekään pumpputyypille...enemmänkin on kohdekohtainen kysymys eli mikä ratkaisu nyt sattuu osumaan parhaiten taloon ja käyttöön.
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=5220.0;attach=1838;image)
-
Niin , patteriverkko/lattialämmitys yhdessä ei aina tarvii tuota omaa shunttausta, tai sitä ei tarvitse tehdä tarkaksi,jos lämmität lattialämmityksellä vaikka autotallia ja varastotiloja missä lämpö saa vaihdella sanotaan vaikka 8-15 asteen välillä ulkolämpötilassa -30 ja 0c, tosin oma piiri tarvitaan jos halutaan että vesi kiertää ja lämpöä siirtyy, mutta jos ei vaadi piiruntarkkaa lämpötilaa rautojen hyvinvoinneille, niin halvenpi tapa on hoitaa lämpötilan säätö noilla term. sekoittajilla.Omassa projektissani laitan autotallin ja varaston lattiaan ko. tavalla lattioiden säädön. Tulistuspumppu on ok. ko. hommaan kun ottaa nuo piirit eri korkeuksilta, mutta ainakin omassa tapauksessani tuolle 4000e hinnanlisälle ei ollut perusteita, tuolla rahalla voin huoletta tarvittaessa hieman kääntää tuon Esben säätimen ruuvia kun nuo kelit eivät kuitenkaan ihan päivittäin 0 ja 30 asteen väliä sahaa ja samalla voin ottaa vaikka säätö-oluen. Elikkä tyydyin vaihtoventtiilikoneeseen 8kw 130m2 patterilämmitystä ja 40m2 puolilämmintä at/varasto, pattereiden meno näytti 40ast kun pakkasta oli 22ast eli pattereiden mitoitus ainakin riittävä, reikää 180m haluten sen syvemmäksi kuin tarjottiin, puskuria 200l.Katotaan kuinka käy.
-
Suunnitelen muuttavani parin huoneen patterilämmityksen lattialämmitykseksi.
Houkutus on suuri ottaa kiertovesi vanhoilta pattereilta (+ jollain termarivirityksellä kuristus huonekohtaisesti?).
Oikeaoppisesti pitäisi varmaan laittaa pannuhuoneeseen (maalämpöpumpun sijainti) oma jakotunkki näille piireille (kodinhoitohuone ja takkahuone).
Tällöin jo jakotunkilla voi piiriin syöttää matalampaa lämpötilaa ja pumpun COP pysyy parempana. (toki jollain lisävempeleellä Nibe F1245:een saa erillisen lähdön lattialämmitykselle, mutta onko hintansa väärti??)
Ideoita /komentteja?
-
Sama. Omassa kohteessa on kellari jossa 30 neliötä lattialämmössä joka on suoraan patteripiirissä raakana. Pelaa vähän huonosti kun kelin laskiessa kellarin lämpö ryöstäytyy. Tulevana kesänä 40 neliötä keskikerroksessa on menossa lattiat uusiksi ja samassa lämmitys vesikiertoiseksi lattiaan jolloin kolme patteria joutaa lavalle. Jäljelle jää keskikerrokseen neljä isoa huonetta/viisi patteria. Erikoista että yläkerrassa on kahdessa huoneessa 3-levy ja yhdessä 2-levypatteri jotka ei ole ekana listalla uusittavien listalla. Keskikerroksessa 1-levysiä on kaikki. Keskikerroksen patterireista on tarkoitus tulla nykyaikaisia samalla.
Miten tälläisessä sekasysteemissä vedenjako pitää hoitaa?
-
Sunttauksilla ja omilla kierroilla eri tasoiset lämpötasot -piirit on (kunnolla) hoidossa...