Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Oilon Geopro => Aiheen aloitti: kipi - 18.10.06 - klo:08:36
-
Tein taannoin tällaisen havainnon: Sähkövastus tulee apuun kun kompura on käynyt max 35 minuuttia jos kompura ei siinä ajassa ole saanut työtään tehtyä. Sitten sekä kompura että vastus lämmittävät vähän aikaa yhdessä ja sitten kompura lopettaa ja vastus jatkaa yksinään.
Ei aivan vastaa minun käsitystä taloudellisesta lämmittämisestä. Toimiiko teillä samalla tavalla? Onkohan tälle olemassa jokin hyvä syy?
Taitaa olla yksi niistä Oumanin lukuisista hienouksista joita Tero taannoin mainosti ;D
-
Kai siinä koneessa on joku asetus sille vastuksen käytölle? Jos vastuksen asetus "katkaisurajasta" on korkeammalla kuin kompuralla niin noinhan siinä käy. Saako vastuksen kytkeytymisviivettä suuremmalle (30min->60min). Viimeisenä keinona (riippuen asetuksesta, mitoituksesta jne) ottaisin koko vastuksen pois käytöstä ja ottaisin käyttöön vasta kunnon pakkasten tultua.
OT:
Jos se nyt vaan on tuollainen niin sitten haukutaan GeoPro GS:ää (vrt. SH:n holtiton sähkövastuksen käyttö) tarpeeksi niin GeoPro korjaa asetukset säädettäviksi. Ei kai kukaan aikuisten oikeesti usko että SH:n asetukset korjattiin muun kuin tämän foorumin kritiikin takia.
Jani
EDIT: Onhan sille lisävastukselle vaikka mitä asetuksia huoltovalikossa. Lähetän privalla huoltookoodin niin laitat asetukset kuntoon...
-
Jos se nyt vaan on tuollainen niin sitten haukutaan GeoPro GS:ää (vrt. SH:n holtiton sähkövastuksen käyttö) tarpeeksi niin GeoPro korjaa asetukset säädettäviksi. Ei kai kukaan aikuisten oikeesti usko että SH:n asetukset korjattiin muun kuin tämän foorumin kritiikin takia.
Jani
Itselläni käytännön kokemuksia vain SH:sta, mutta jos kurkkaa GS:n käyttäjän manuaalia, sivu 18
http://www.oilon.com/material/kaytt_manuaalinet.pdf
niin huomaa ettei SH:n tapainen vastuksen viiveen säätö ole juurikaan mahdollista (säätöalue GS:ssä 0 - 35 minuuttia)... Eli epäilisin, että johtuen GS:n varaajan koosta vastus "pakotetaan" päälle huomattavasti SH:ta pienemmällä marginaalilla..
Muistaakseni tuo oli yksi keskeisimmistä syistä (epäilin jo ostovaiheessa että näin tapahtuu) siihen että päädyin itse SH malliin..
SH:ssahan tuo sama ongelma "hötkyilevästä sähkövastuksesta" oli ennen uuden prommin julkaisua, nykyisellään SH hoitaa tuon puolen ihan mallikkaasti.
Voiko tästäkin syystä nyt sitten sanoa että GS on ns. "ruotsalaismallinen" ;)
-
En tiedä ruotsalaisista sen enempää kun ei ymmärtänyt kaikkea ennen pumpun hankkimista. Olisin tutustunut laitteiden toimintaan tarkemmin.
Ei tosiaan voi säätää yli 35 minuutin tuota viivettä. Tarkoittaa sitä, kuten aiemminkin on palstalla ollut puhetta, että kun yöllä pakastuu niin kone laittaa lämmitystä päälle. Aamulla kun käy katsomassa niin sähkövastushan se siellä hoitaa lämmityksen virkaa. Tuo viiveen kasvattaminen olisi tässä keskeinen asia, toinen on se että kompuran pitäisi käydä siihen saakka kun asetettu lämpö on saavutettu eikä jättää hommaa vastuksen työksi.
Varaajan vesi riittää nykyään ihan hyvin kun on opetellut suihkuttamaan vähän lyhyemmän aikaa.
Saunakytkin on mun mielestä sitä varten, että jos on isompi porukka tulossa saunaan.
Ei sitä varaajaa tarvi saunan jälkeen niin nopeasti lämmittää, että siihen sähkövastusta tarvittaisiin.
Laitoin tämän aloituksen tänne osittain juuri siksi, että valmistaja heräisi päivittämään softaa. Ootellaan...
-
Mitä nuo huoltovalikon:
- LV lämmitys
- LV korotus
- LV lisälämmitys
tarkoittavat?
Jani
-
Nämä ovat normaali valikossa netti käyttöohjekirjan mukaan.
- LV lämmitys = Sisäsäiliön pyyntö
- LV korotus = Legionella toiminto
- LV lisälämmitys = Saunanapin päälläoloaika 0-6h
-
Eipä se taida Joukahainenkaan tietää mitään ruotsalaismallisista pumpuista. Vertaapa esimerkiksi Nibeä kuinka sähkövastuksen käyttöä säädellään, niin tiedät enemmän. Tiedoksesi vain, että jos pumppu on ruotsalaista alkuperää, niin se ei tarkoita, että pitäisi "suoralla" sähköllä lämmittää.
-Santeri-
-
Nämä ovat normaali valikossa netti käyttöohjekirjan mukaan.
- LV lämmitys = Sisäsäiliön pyyntö
- LV korotus = Legionella toiminto
- LV lisälämmitys = Saunanapin päälläoloaika 0-6h
LV=lämminvesi eikä lisävastus?
Jani
-
OT:
Jos se nyt vaan on tuollainen niin sitten haukutaan GeoPro GS:ää (vrt. SH:n holtiton sähkövastuksen käyttö) tarpeeksi niin GeoPro korjaa asetukset säädettäviksi. Ei kai kukaan aikuisten oikeesti usko että SH:n asetukset korjattiin muun kuin tämän foorumin kritiikin takia.
Kuinkahan paljon tällaiset foorumit oikeasti vaikuttavat lämpöpumppuvalmistajien toimintaan? Todennäköisesti tätäkin palstaa seurataan, mutta eiköhän Geopron ja muiden valmistajien tuotekehitysosastot saa palautetta suoraankin asiakkailta. Ja ehkäpä insinöörit myös omissa pikku päissään miettivät näitä toimintoja. Toivottavasti ainakin ;D
-
Eipä se taida Joukahainenkaan tietää mitään ruotsalaismallisista pumpuista. Vertaapa esimerkiksi Nibeä kuinka sähkövastuksen käyttöä säädellään, niin tiedät enemmän. Tiedoksesi vain, että jos pumppu on ruotsalaista alkuperää, niin se ei tarkoita, että pitäisi "suoralla" sähköllä lämmittää.
Aiai kun osuu ilmeisesti arkaan paikkaan. Mutta kerro toki mitä tuo käsite tarkoittaa niin en käytä sitä väärin toiste. Itse olen ymmärtänyt "ruotsalaisella pumpulla" tarkoitettavan osatehopumppua joka vielä on ns. sähkövastusta herkästi käyttelevä, mutta joskus olen huomannut olevani väärässäkin, enkä vaain luullut niin. ;D
-
Kuinkahan paljon tällaiset foorumit oikeasti vaikuttavat lämpöpumppuvalmistajien toimintaan? Todennäköisesti tätäkin palstaa seurataan, mutta eiköhän Geopron ja muiden valmistajien tuotekehitysosastot saa palautetta suoraankin asiakkailta. Ja ehkäpä insinöörit myös omissa pikku päissään miettivät näitä toimintoja. Toivottavasti ainakin ;D
Tuskin paljoa vaikuttaa, mutta toisaalta aiheesta tietoa etsiskelevä saattaa foorumille hyvinkin päätyä, ja hakea ihmisten kokemuksista osviittaa siihen mitä ostaa. Aina kun ei niitä myyntimiesten puheita kannata uskoa (vaikka lienee tällä foorumilla niitäkin edustettuna).
-
Onkos Oumanilla varustetut koneet joitain suomenruåtsalaisia kun ne osaavat molemmat hommat.
(LÄssy ja Geoporo on piisexuaaleja siis)
(välikevennys sallittaneen)
-
Aiai kun osuu ilmeisesti arkaan paikkaan. Mutta kerro toki mitä tuo käsite tarkoittaa niin en käytä sitä väärin toiste. Itse olen ymmärtänyt "ruotsalaisella pumpulla" tarkoitettavan osatehopumppua joka vielä on ns. sähkövastusta herkästi käyttelevä, mutta joskus olen huomannut olevani väärässäkin, enkä vaain luullut niin. ;D
Kuvauksesi passaa erittäin hyvin yhteen pumppumerkkiin, jonka sähkövastuksen toimintaa pohditaan tässäkin aiheessa (http://www.jjhifi.com/smilies/icon_rollsmile.gif)
-Janne-
-
Kuvauksesi passaa erittäin hyvin yhteen pumppumerkkiin, jonka sähkövastuksen toimintaa pohditaan tässäkin aiheessa (http://www.jjhifi.com/smilies/icon_rollsmile.gif)
-Janne-
No en nyt ihan noin rehvakkaasti lausuisi, kun oma merkki johtaa jo VAHVASTI vuosien kokemuksella Ruotsin vikatilastoja.
Ruotsalaistyyppinen pumppu on yleisnimite lämpöpumpuille, jotka ovat 60*60cm integroituja vaihtuvan lauhtumislämpötilan lämpöpumppuja pienellä kaksoisvaippavaraajalla.
Nämä pumput toimivat mainiosti normaali olosuhteissa.
Mutta....jos lämpöisen käyttöveden tarve on suuri on fysikaalinen tosiasia riippumatta AUTOMATIIKASTA, että pieni varaajatilavuus yhdistettynä pienitehoiseen kompuraan johtaa tilanteeseen jossa tarvitaan jotain LISÄÄ ja se on sähkövastus.
Ruotsissa missä nämä on suunniteltu ei paljoa saunota ::) joten ei hätää... mutta jos kuumaa vettä tarvitaan normaalia enemmän tarvitaan sähkövastusta varmasti.
Muistetaan että yksi suihku vie 25 kW tehon, joten esim 9kW:n kompura ei riitä alkuunsakaan, vaan tarvitaan iso varaaja tai sähköä.
Onhan Geoprossa nappula josta saa vastuksen pois, jos pärjää ilman.
Lämmityspuoli riippuu täysin kompressorin mitoitus asteesta, jos 35 minuuttia viivettä ei riitä on luonnollista, että vastus menee päälle.
-
No en nyt ihan noin rehvakkaasti lausuisi, kun oma merkki johtaa jo VAHVASTI vuosien kokemuksella Ruotsin vikatilastoja.
Ruotsalaistyyppinen pumppu on yleisnimite lämpöpumpuille, jotka ovat 60*60cm integroituja vaihtuvan lauhtumislämpötilan lämpöpumppuja pienellä kaksoisvaippavaraajalla.
Nämä pumput toimivat mainiosti normaali olosuhteissa.
Mutta....jos lämpöisen käyttöveden tarve on suuri on fysikaalinen tosiasia riippumatta AUTOMATIIKASTA, että pieni varaajatilavuus yhdistettynä pienitehoiseen kompuraan johtaa tilanteeseen jossa tarvitaan jotain LISÄÄ ja se on sähkövastus.
Ruotsissa missä nämä on suunniteltu ei paljoa saunota ::) joten ei hätää... mutta jos kuumaa vettä tarvitaan normaalia enemmän tarvitaan sähkövastusta varmasti.
Muistetaan että yksi suihku vie 25 kW tehon, joten esim 9kW:n kompura ei riitä alkuunsakaan, vaan tarvitaan iso varaaja tai sähköä.
Kannattais Teronkin tutustua ruottalaasmallin pumppuihin paremmin, ennenkuin niitä lähtee parjaamaan.
Mikä sun mielestä on normaalia suurempi käyttövesi tarve? Omasta mielestä se on uima-allas, tai suuri poreamme. Ollaan nimittäin saunottu isommallakin porukalla eikä ole kuumavesi loppunut. Eikä myöskään vastus mennyt päälle. ;D
En tunne Geopron tekniikkaa, mutta mitä järkeä on lämmittää noinkin suurta vesimäärää, ellei omista näitä "ammeita". Voihan toki olla ettei näissä tekniikka yllä samalle tasolle, kuin ruottalaasissa ;D
-
No en nyt ihan noin rehvakkaasti lausuisi, kun oma merkki johtaa jo VAHVASTI vuosien kokemuksella Ruotsin vikatilastoja.
Ruotsalaistyyppinen pumppu on yleisnimite lämpöpumpuille, jotka ovat 60*60cm integroituja vaihtuvan lauhtumislämpötilan lämpöpumppuja pienellä kaksoisvaippavaraajalla.
Nämä pumput toimivat mainiosti normaali olosuhteissa.
Mutta....jos lämpöisen käyttöveden tarve on suuri on fysikaalinen tosiasia riippumatta AUTOMATIIKASTA, että pieni varaajatilavuus yhdistettynä pienitehoiseen kompuraan johtaa tilanteeseen jossa tarvitaan jotain LISÄÄ ja se on sähkövastus.
Ruotsissa missä nämä on suunniteltu ei paljoa saunota ::) joten ei hätää... mutta jos kuumaa vettä tarvitaan normaalia enemmän tarvitaan sähkövastusta varmasti.
Muistetaan että yksi suihku vie 25 kW tehon, joten esim 9kW:n kompura ei riitä alkuunsakaan, vaan tarvitaan iso varaaja tai sähköä.
Onhan Geoprossa nappula josta saa vastuksen pois, jos pärjää ilman.
Lämmityspuoli riippuu täysin kompressorin mitoitus asteesta, jos 35 minuuttia viivettä ei riitä on luonnollista, että vastus menee päälle.
Oleppas hyvä (http://www.ateriamestarit.fi/gfx/tuotteet/apetit/herne.jpg)
-Janne-
-
Terolle:
IVT:ssä käyttöveden lämmityksessä lisävastus on päällä ainoastaan ja ainoastaan silloin kun talon lämmityssyklin aikana on lisävastus kytkeytynyt ja tulee käyttöveden lämmitystarve. Eli ainoastaan kovien pakkasten aikana, muuten IVT lämmittää käyttöveden ainoastaan kompressorilla.
Kommenttina voin vielä mainita, että Rego on MAALÄMPÖPUMPPUUN tehty ohjaus...
-Peca- :D
-
Eikö välikeleille ole oikea ratkaisu napsauttaa koko vastus pois päältä...?
Laitoin Geoprolle sähköpostia asiasta...jos eivät vastaa niin pitää jakaa tietoa vähän Suomi24 ja rakentaja.fi palstoillekkin. Turha täällä on keskenään tapella kun asia varmasti hoidetaan kuten SH:kin tapauksessa. Jos ei niin myyntihän siitä kärsii...
Jani
P.S Kuinka muuten tavalliselle SH:n omistajalle tuli tieto PROM:n päivityksestä? Eli onko asiasta tiedotettu vain geopron nettisivuilla?
-
No en nyt ihan noin rehvakkaasti lausuisi, kun oma merkki johtaa jo VAHVASTI vuosien kokemuksella Ruotsin vikatilastoja.
Tero hyvä, jospa et vetoaisi vikatilastoon, joka ei kerro mitään, koska sen taustalla ei ole tietoa eri merkkien yleisyydestä. Samalla tavalla voisin väittää, että Toyota on paljon vaarallisempi auto kuin Lada, koska edellisille sattuu Suomessa paljon enemmän vahinkoja.
Tilastoon voi vedota vain, jos tilasto kertoo tapahtumien ohella myös niiden suhteellisen esiintymistiheyden.
-
P.S Kuinka muuten tavalliselle SH:n omistajalle tuli tieto PROM:n päivityksestä? Eli onko asiasta tiedotettu vain geopron nettisivuilla?
Itse huomasin tuon tältä foorumilta, Geopron webbisivuillakin sitten oli kyllä juttua. Muille varmaan kantautunut (lue naapureille joilla myös sama pumppu) lähinnä puskaradion välityksellä :). Eihän tuo prommi kallis ollut , mutta tietysti ottaisin moisen "ominaisuuden" korjauksen vastaan ilmaiseksi..
-
Ei osunut Joukahainen arkaan paikkaan, mutta ammutaan nuo kommentit, jotka eivät pidä paikkaansa alas samantien.
-Santeri-
-
No en nyt ihan noin rehvakkaasti lausuisi, kun oma merkki johtaa jo VAHVASTI vuosien kokemuksella Ruotsin vikatilastoja.
Mutta....jos lämpöisen käyttöveden tarve on suuri on fysikaalinen tosiasia riippumatta AUTOMATIIKASTA, että pieni varaajatilavuus yhdistettynä pienitehoiseen kompuraan johtaa tilanteeseen jossa tarvitaan jotain LISÄÄ ja se on sähkövastus.
Lämmityspuoli riippuu täysin kompressorin mitoitus asteesta, jos 35 minuuttia viivettä ei riitä on luonnollista, että vastus menee päälle.
Teron on pakko olla Geopro-kauppias???
Kerrotko Tero mielipiteesi onko luonnollista, että kompura lopettaa lämmittämisen ennen sähkövastusta. Kysymyksessä pitäisi kai kuitenkin olla maalämpöpumppu eikä suorasähkölämmitys?
Minusta ei ole luonnollista, että maalämpöpumpun sähkövastus menee päälle normaalissa vuorokauden lämpötilavaihtelussa vaikka ei ole edes kovat pakkaset. Meillä harvemmin lotrataan vettä aamuyöstä että sen takia pitäisi sähkölämmittää. Ei, meillä sähkölämmitetään muuten vaan.;)
Taitaa olla GS:n käyttäjiä palstalla melko vähän kun ei yhtään GS:n omistajaa ole lisäkseni ilmaantunut?
-
Nyt on Oumanin käyttöohjekirja avattu ja yritetty ottaa selvää miksi vastus tekee hommia vaikka kompura on jo lopettanut.
Ohjekirjasta en löytänyt sellaista tilannetta jolloin sähkövastus voisi jatkaa lämmittämistä kompuran sammumisen jälkeen. (Paitsi lisälämmitys sähkövastuksella, saunakytkimen käyttö)
Kompuran pysäytyskynnyksen pitäisi joka tilanteessa olla korkeampi kuin sähkövastuksen.
Onko muut lukeneet Oumanin ohjetta tarkemmin?
-
Paas vetäen Kipi happea välillä.
Jos kompuran teho ei käyttövettä tehdessä riitä on tosiaan luonnollista, että vastus tulee mukaan.
Käyttöohjeen mukaan SH mallissa vastus tippuu pois ennen kompuraa.
-
Jos kompuran teho ei käyttövettä tehdessä riitä on tosiaan luonnollista, että vastus tulee mukaan.
Ei kai näillä lämpimillä syyskeleillä kompuralla pitäisi olla mitään vaikeuksia tuottaa lämmintä vettä, ellei sitä hehtolitroja kerrallaan tarvita?
-
Ei kai näillä lämpimillä syyskeleillä kompuralla pitäisi olla mitään vaikeuksia tuottaa lämmintä vettä, ellei sitä hehtolitroja kerrallaan tarvita?
Puhuin käyttövedestä.... ???
-
Paas vetäen Kipi happea välillä.
Jos kompuran teho ei käyttövettä tehdessä riitä on tosiaan luonnollista, että vastus tulee mukaan.
Käyttöohjeen mukaan SH mallissa vastus tippuu pois ennen kompuraa.
Happi kulkee hyvin. Kiitos huolenpidosta. :D
Olen Teron kanssa samaa mieltä. On luonnollista, että vastus tulee mukaan KUN SITÄ TARVITAAN.
Myös GS:n käyttöohjeen mukaan vastus tippuu pois ennen kompuraa.
Mutta kun näin ei tapahdu todellisuudessa!
Toisille myyntimiehille on ominaista, että ei vastata kysymykseen vaan koetetaan siirtää keskustelu pois itselle epämiellyttävästä aiheesta. Tai sitten vaietaan kokonaan. Kokemukseni Geopro-ammattilaisista on juuri kuvatunlainen.
-
Tiätysti osatehopumpuissa täytyy vastuksen olla päällä vain silloin kun kompura käy. Muutenhan hommassa ei olisi mitään järkeä.
Ohjauslogiikassa on jotain vikaa, vikaa vikaa....
-
Olisiko täysresetti mitään? Eli sähköt pois pariksi minuutiksi koko laitteesta, tai jos ei haittaa käyttötuntien kadotus niin huoltovalikosta kanssa...? Ei ole Ouman nimittäin kovin stabiili laite noin yleisesti ottaen.
Jani
-
Aiheeseen liittyen tuli propellihattutyyppinen ehdotus mieleen: Foorumilla voisi olla linkit kaikkiin manuaaleihin. Jokainen voisi tutustua vaivatta esim toisen laitteen automatiikan ominaisuuksiin ja antaa palstalla rakentavia parannusehdotuksia.
Seurauksena olisi se, että kaikki valmistajat joutuisivat benchmarkkaamaan kaikkia ja mikä parasta, maalämpöpumppua hankkiva voisi vertailla tuotteita toisiinsa samalla tutustuen myös meidän kirjoitteluihin. Helpottaisi varmasti lämpöpumpun valintaa.
-
Ari Aula vastaa tiedusteluuni tässä ketjussa esitettyyn ongelmaan/ominaisuuteen:
Tervehdys
ja kiitos palautteesta. Pyrimme aina kehittämään tuotteitamme vastaamaan asiakkaidemme vaatimuksia ja tarpeita.
Selasin nopeasti keskustelupalstan kommentteja, ja jos ymmärsin oikein, teillä ei ole meidän lämpöpumppuamme?
En tiedä kuinka hyvin tunnet laitteitamme, joten aluksi hieman taustaa GS- mallista, rakenteesta ja ohjauksen perusteista.
GS -lämpöpumppu on ns. vaihtuvan lauhtumislämpötilan pumppu ja varustettu vaipallisella käyttövesivaraajalla. Käyttövesi- ja vaippaosassa on omat anturinsa, jotka voivat käynnistää ja pysäyttää kompressorin sekä sähkövastuksen. Pumppu mitoitetaan yleensä osa/optimiteholle eli maksimi tehontarpeen aikana kompressorin rinnalla on käytössä sähkövastus. Vuositasolla sähkövastuksella tuotetun lämmön osuus on yleensä melko marginaalinen. Sähkövastuksen käyttö voidaan tosin kokonaankin estää, jos niin halutaan.
Kun lämpöpumpusta tehdään moduulimittainen, 60 cm leveä, jää käyttövesivaraaja väistämättä melko pieneksi ja joissakin tilanteissa kuuman veden riittävyys vaatii kompressorin ja vastuksen yhtäaikaiskäyttöä. On huomattava, että vaikka varaaja olisi täynnä 55C vettä, saadaan sieltä laskennallisesti noin 240 litraa suihkulämpöistä (40C) vettä, kun tulevan kylmän veden lämpötila on 5C. Tämä vastaa noin 20 min suihkukäyttöä (normivirtaama 12 litraa/min). Tämä siis tilanteessa, jolloin uutta lämpötehoa ei tuoda käyttövesivaraajaan. Jos kompressorin lämpöteho on 6 kW, tekee se teoriassakin vain noin 1/5 osan yhden suihkun tarvitsemasta tehosta. Vastuksella tämä tuotto pystytään tuplaamaan ja siten nopeammin tekemään käytetty lämpö takaisin. Tilanne muuttuu kriittisemmäksi, kun suihkun käyttö alkaa tilanteessa, jossa jo osa käyttövesivaraajan kuumasta vedestä on kulutettu, mutta varsinainen lämmitysjakso ei vielä ole alkanut (kylmän veden kerrostuma varaajan pohjalla).
Olemme toki saaneet palautetta useilta asiakkailta, että käyttövesi riittää hyvin isollekin porukalle normaalissa suomalaisessa saunomiskäytössä, vaikka sähkövastuksen käyttö on ollut estettynä. Kokonaissaunomisajastahan vain pieni osa on varsinaista käyttöveden kulutusta ja kompressori ehtii tehdä ”uutta” kuumaa vettä.
Keskustelupalstan aihe oli pääpiirteissään sähkövastuksen ohjaukseen liittyvää, joten keskitytään siihen.
Sähkövastuksen käyttöön vaikuttavia asetusarvoja on useita. Käyttövesipuolella ei ole aikaviiveparametreja, ainoastaan lämpötilaeroja (vrt. edellä oleva teoreettinen kapasiteettilaskelma). Eli kompressori käynnistyy, kun käyttöveden lämpötila on laskenut asetusarvosta, LV lämmitys, säädettävän eroalueen, LV-lämm.ero, verran ja vastus kytkeytyy kompressorin rinnalle, jos lämpötila edelleen putoaa 3 astetta. Ja on päällä niin kauan, että ollaan asteen päässä asetusarvosta (oletuksena eroalue on 3 astetta. Jos eroalue on suurempi, putoaa vastuskin aiemmin pois, siis kauempana asetusarvosta).
Lämpöpumppuun voidaan kytkeä erillinen kytkin, LV-lisälämpöpainike eli ns.saunanappi, jolla voidaan varmistaa käyttövesivaraajan olevan täynnä kuumaa vettä siinä vaiheessa, kun oletettavissa on suurempi kulutusjakso. Tällöin ohjaus siirtyy käyttövesivaraajan pohjalla olevalle anturille, ja varaaja latautuu varmasti täyteen kuumaa vettä ja lisäksi reagoi lähes välittömästi kulutuksen alettua. Toiminto on voimassa säädettävän ajan siitä, kun kytkimellä on annettu aloitustieto. Tämä toiminto luonnollisesti kytkee sähkövastuksen nopeasti päälle (ellei vastuksen kytkeytymistä ole estetty), onhan lämpötilamuutos varaajan pohjalla nopea (ja suuri), kun hana avataan.
Käyttöveden lämmitysjaksoja voidaan nopeuttaa sulkemalla lämmityspiirit käyttövesilämmitysjaksojen ajaksi (parametri L1/L2 säädössä tai kiinni).
Lämmityspuolella vastuksen kytkeytymisessä on lämpötilaerojen lisäksi myös aikaviive, jonka säätöalue on 0...35min. Sähkövastuksen kytkeytyminen edellyttää, että varaajan lämpötila laskee vielä kompressorin käynnistymisrajasta alaspäin ja pysyy siellä yli säädetyn ajan. Vastus on päällä niin kauan, että ollaan puolivälissä kompressorin käyntiero aluetta. Nopeisiin ulkolämpötilamuutoksiin ja sitä kautta myös nopeita menoveden lämpötilan muutoksia voidaan hidastaa parametrilla Ulkolämpötilan hidastus, jonka säätöalue on 0...20 h. Tämä on aika, jolta säädin laskee keskiarvon ja jonka perusteella menoveden lämpötila lasketaan.
On totta, että varsinkin lattialämmitystaloissa sähkövastuksen kytkeytymisviive voisi olla suurempi.
Vastus voi olla yksinään päällä tilanteissa, joissa varaajan alaosan/lauhduttimelle tulevan veden lämpötila ylittää maksimirajan (säädin pysäyttää kompressorin ja estää käynnin liian korkeilla lauhtumispaineilla), mutta jokin lämpötila varaajassa on vielä alle asetusarvon. Näin esim. tilanteessa, jossa kellotoiminnoissa on ohjelmoitu bakteerintappotoiminto, LV-korotus, ja lämpötila pyynti nousee yli 55C:een. Tässä tilanteessa L1 ja L2 ovat kiinni.
Ystävällisin terveisin
Geopro Systems Oy
Ari Aula
tel +358 3 8576403
gsm +358 44 7576403
fax +358 3 8576499
Jani
-
Aiheeseen liittyen tuli propellihattutyyppinen ehdotus mieleen: Foorumilla voisi olla linkit kaikkiin manuaaleihin. Jokainen voisi tutustua vaivatta esim toisen laitteen automatiikan ominaisuuksiin ja antaa palstalla rakentavia parannusehdotuksia.
Tätä olen minäkin joskus miettinyt. Voi, kunpa olisi joskus kunnolla aikaa käydä valmistajien nettisivuja lävitse.
-
Ari Aulan vastauksesta.
Olipahan mahdottoman ansiokas ja korrekti vastaus asian tiimoilta. Vaikka en itse sinällään olekaan sähkövastuksen suurkuluttaja niin puhtaan akateemisen uteliaisuuden tyydyttämiseksi luin sen kyllä suurella mielenkiinnolla.
Tällaisia asiantuntijavastauksia kun saisimme tänne palstalle lisää eri pumpputoimittajilta niin saisimme mukavasti substanssia viestiketjuihin. Luulisi sen olevan mlp toimittajienkin etujen mukaista.
Hyvä Sailor kun jaksoit tiedustella asiaa.
-
Samaa mieltä Vallun kanssa: hyvä, että saadaan valmistajan edustajalta perusteellisia vastauksia.
Myös ruotsalaisessa veljesfoorumissamme näkyy käyvän laitevalmistajien edustajia esittämässä käsityksiään. Luulen, että on hyödyksi sekä pumppujen käyttäjille että tekijöille.
Valtaosa meistä käyttäjistä on maallikkoja, jotka tuntevat vain sen oman pumppunsa ja senkin ehkä ylimalkaisesti.
Kiitos Ari Aulalle ja Sailorille
-
Geopron laitteen omistajana olen itsekkin ollut tyytyväinen siihen että valmistaja tuntuu olevan hyvinkin aktiivinen vastaamaan kysymyksiin. Ei sinänsä ole kauheasti ollut kysyttävää (prommin päivityksen yhteydessä tuli pienoinen ongelma joka tuokin hoitui nopsaan).
Jälleenmyyjiltä taasen on vastausten saaminen hieman työläämpää, lienevät ilmeisen kiireisiä, taitaa kauppa käydä :)
-
Tuo ulkolämpötilan hidastus on uusi, mielenkiintoinen asia minulle.
Illalla testaamaan ;D
-
Kiitos Ari Aula.
Siinä tuli aika selvästi esille asioita joita olen itsekin miettinyt.
Toivottavasti asiantuntija tietoa tulisi useamminkin. 8)
-
Pakko palata vanhaan aiheeseen, eli GS:n sähkövastuksen käyttöön.
Olosuhteet itä-Uudellamaalla aamulla olivat -5 astetta ulkona ja sisällä ihan kiva lämpö. Talo on uusi ja hyvin eristetty.
Oli vaihteeksi asetettu ohjaus asennolle kompr+sähkövastus.
Yksi perheenjäsen kävi suihkussa 5 minuuttia. Kymmenen minuuttia suihkun jälkeen GS lämmittää sekä kompuralla että vastuksella.
Mun mielestä voi ja pitää haukkua maalämpölaitteistoa, joka näillä keleillä viiden minuutin suihkun jälkeen joutuu turvautumaan sähkövastukseen! Tuskinpa markkinoilla yhtä huonoa konetta löytyy kuin GS.
Nyt on siis noin neljännesvuosi kulunut siitä kun GS:n automatiikan ominaisuuksia kritisoin palstalla ja myöskin meilailin tehtaalle. Mielestäni tehtaan olisi pitänyt tässä ajassa tehdä jotain. Tai ainakin vastata siihen kysymykseen, että olisiko mitenkään mahdollista saada Geopron automatiikan pahimpiin puutteisiin jotain parannusta.
Ottaa välillä vaan niin päähän että ei tajunnut tulevansa kusetetuksi.
-
Ottaa välillä vaan niin päähän että ei tajunnut tulevansa kusetetuksi.
Tässä on katsos Kipi sellainen ongelma kun Geoprossa ei ole "virallisesti" mitään vikaa. Muut omistajat (ja myyjät) kehuvat omaansa maasta taivaaseen, siinä ei yksi Kipi paljoa paina.
Jos nyt oikeasti haluat asiaan muutoksen niin se on itseasiassa aika helppoa. Teet kiihkottoman tekstin asiasta korjausehdotuksineen, joka on hyvin selvätajuinen ja "maallikonkin" todettavissa. Tekstin loppuun laitat kehoituksen ottaa yhteyttä tiettyyn sähköpostiosoitteeseen tai puhelinnumeroon.
Niin ja mukaan tietysti kehoitus siitä että ko. pumppua ei kannata ostaa ennen kuin vika on korjattu.
Tekstin postaat ensin vaikka Suomi24, Rakentaja, kuningaskuluttaja, MOT ;D jne.
Tottakai ennen kampanjan aloittamista lähetät tekstin oikoluettavaksi Geoprolle ja kerrot aikeistasi, jotka katsot oikeutetuiksi kun kerran mitään ei ole tapahtunut vaikka asia on tiedossa.
*ulkuksihan sitä leimautuu...mutta itsepähän maksat sähkölaskusi.
Toinen helpompi keino on kierrättää sähkövastuksen ohjaus yhden 20 euron pintatermostaatin kautta. Termostaattihan kytkee kuorman irti mikäli lämpötila on ylittänyt kytkentärajan. Jos tuommoisen termostaatin laittaisi pumpulta lähtevään lämpimän käyttöveden putkeen ja säätäisi termostaatin esim. 40 asteeseen niin vastus pysyisi "pimeänä" kunnes käyttöveden lämpötila laskisi alle 40 asteen.
Tulipalopakkasilla tuon termostaatin voisi vääntää täysin "auki", jolloin vastusta voidaan käyttää lämmityksen apuna.
Jani
-
@Gepropn selvitys
GS:n ohjaus on siis kokovartalosusi jo syntyissään.
Onneksi se on softaa jonka voi joskus vaihtaa tolkullisenpaan.
Oliskohan osateho lämmityksen oppimiseksi syytä ostaa geoprolle yksi IVT:n kone ja anturoida & analysoida sen sielunelämä ja tilata sen mukainen softa Oumanilta.
@Ulkolämpötilan hidastus
Ulkolämpötilan hidastus on tarkoitettu talon lämpöönreagoimisen hitauden huomioimiseen.
Eli puutaloissa 2tunnin keskiarvoistusaika/viive on Oumanilla katsottu sopivaksi. Eli 2h sen jälkeen kun ulkolämpö on alkanut (esim) tipahtaa pakkaselle alkaa ohjain lisätä lämmitystä. Siihen tulee tietenkin lisäksi lattialämmityksen hitaus. Eli se 2h voi olla jopa liian pitkä aika kevytrakenteiselle talolle jossa on paksu lattialaatta jossa lämmitys. Kivitaloissa taas tuota keskiarvoistusaikaa voidaan tarvittaessa kasvattaa jos esim ulkolämpötilan noustessa meinaakin sisällä tulla kylmä. jne...
Sen käyttö johonkin muuhun (esim sähkövastuksen jarruttamiseen) tuskin tuottaa haluttua tulosta.
Meillä on valubetoniharkkotalossa tuo keskiarvoistusaika nyt 5 tuntia.
(en tiedä vielä onko tuo arvo sopiva ... luulen että pitäisi malttaa antaa tuo asetus olla koko talven jossain arvossa ja seuraavan talven seuraavassa arvossa jotta saisi oikean kuvan vaikutuksista .... jos talo on yksinkertainen ja pieni voisi huonekompensointi korvatra tämän kikkauluyrityksen ... samaten huonetermostaateilla pystyisi kikkaileen vaihtoehtona.... kyllä nää maalämpökoneet+lattalämmitys+termostaatit+kompenspoinnit yms. on säätäjäfriikin taivas .... tai pahisi.) ;D
-
GS:ssä on pieni varaaja. Insinööri todennäköisesti halunnut nopean reagoinnin lisälämpöön vastuksella kun tarve tulee ? Kompa siinä, että käyttäjän ei anneta määrittää tuota "masokismirajaa", jonka jälkeen vasta vastuksen luvallista tulla päälle. Lisäksi systeemissä on mainoksen mukaan samaan aikaan syöttöä lämmityspiiriin, joten voimaa, jolla lämmitetään LV-säiliötä "hukataan" myös lämpöpiiriin.
Hukkaamiselle on puolensa, koska jos lämmitetään pitkään LV varaajaa, niin on mahdollista, että linjaveden lämpö lämmityspiirissä laskee liian alas. Mielestäni lattiatalossa, jossa iso laatta ei näin voi käytännössä tapahtua.
IVT:n pumppu priorisoi aina suihkuveden tekemisen ja siksi lämpöä ei anneta samaan aikaan "haaskaten" lämmityspiiriin paitsi, jos lämpö laskee liikaa lämmityspiirissä, jolloin annetaan Geopron termillä "lämpöshokkihoitoa" lämpöpiiriin ja hetken kuluttua palataan taas LV-lämmityksen piiriin.
summa summarum: pieni varaaja on kompakti ja säästää kallista asennustilaa, mutta kyllä isommassa varaajassa on suuret etunsa.
Päivittäisin ohjaussoftaa monipuolisemmaksi ja toimittaisin päivitykset niille, jotka sen haluavat.
---> epätyydyttävällä softalla pilaa hyvänkin raudan keskinkertaiseksi.
-
Huoltotilassa voi määritellä lämmityspiirin toiminnan silloin, kun pumppu lämmittää käyttövettä. Tehdasasetuksilla lämmityspiiri on jatkuvassa säädössä eli käytännössä lämmityspiirillä on suurempi prioriteetti kuin käyttövedellä.
Kun muutin tuon niin, että lämmityspiiri menee kiinni, käyttövesi lämpenee selvästi nopeammin. Näin se pitäisi olla oletuksena.
-
Tässä on katsos Kipi sellainen ongelma kun Geoprossa ei ole "virallisesti" mitään vikaa. Muut omistajat (ja myyjät) kehuvat omaansa maasta taivaaseen, siinä ei yksi Kipi paljoa paina.
*ulkuksihan sitä leimautuu...mutta itsepähän maksat sähkölaskusi.
Jep. Tää näyttää yhden *ulkuksi leimautuvan miehen taistelulta.
Mutta uskon, että se kannattaa. Kiitoksia vinkeistä. Osaa olen jo käyttänyt.
Nämä ovat tosiaankin vain GS:n ominaisuuksia. Rakenteellisesti pätkäkäyntikone, automatiikka joka ei paljoa kaipaisi jotta käyttäjä voisi itse valita antaako vastuksen ruveta lämmittämään.
Mielestäni olisi Geopronkin kannalta viisasta oikeasti pyrkiä parantamaan tuotettaan. Ei niitä asioita niin montaa ole ja minä lopetan GS:n haukkumisen:
- sv-viive 35 minuutista pidemmäksi
- Mahdollisuus estää sähkövastuksen kytkeytyminen päälle silloin kun on viisi minuuttia valuttanut vettä.
(kytkeytyy päälle lähes poikkeuksetta koska kompura lopettaa kun lämm alaosa nousee 55 asteeseen JA lämminvesi ei vielä ole riittävän kuumaa jotta lämmitys loppuisi. Seurauksena on että vastus lämmittää ja kompura lepää)
Ratkaisuksi ei riitä ohjaustavan muuttaminen pelkälle kompuralle koska vastusta tarvitaan mm. legionellan tappoon ja satunnaisiin saunailtoihin ja sitten jos sitä oikeasti joskus tarvittaisiin lämmitykseen jos ei kompuran teho riitä.
Jonakin päivänä päivitys tulee ja minä vaikenen.
Palaan asiaan taas muutaman kuukauden kuluttua ellei päivitystä tule jo ennen sitä.
-
Terve!
Meillä on myös tuo ko gs75 ja tarvitsisin sen huoltokoodin, jotta saisin priorisoitua tuon lämpimänkäyttöveden tuon lämmityksen edelle (sikäli mikäli se on mahdollista). Jos joku voisi sen minulle privana lähettää. Kiitos siitä!
Lisäksi tuo sähkövastuksen käytön säädön puute on sietämätön ongelma, koska en haluasis sitä turhaa käyttää. Tästä syystä pidän ohjauksena pelkkää kompuraa. Tämä taas aiheuttaa sen, että joutuu manuaalisesti käydä laittamassa kompura+sähkövastus asetuksen päälle kun kompuran teho ei enää riitä.Onko tuossa asetuksessa joitain riskejä?
-
Laitoin tuleen
-
Lisäksi tuo sähkövastuksen käytön säädön puute on sietämätön ongelma, koska en haluasis sitä turhaa käyttää. Tästä syystä pidän ohjauksena pelkkää kompuraa. Tämä taas aiheuttaa sen, että joutuu manuaalisesti käydä laittamassa kompura+sähkövastus asetuksen päälle kun kompuran teho ei enää riitä.Onko tuossa asetuksessa joitain riskejä?
Myyjän mukaan on riski, että maapiiri tai kaivo menee liian kylmäksi. ???
Itse ymmärrän asian siten, että myyjä pitää tapanaan myydä asiakkaalleen liian matalia kaivoja jotta saa kaupat tehtyä. Jäätymisen pelossa myyjä suosittelee pitämään vastusta päällä. Jos kaivo on oikein mitoitettu, ei mitään riskiä pitäisi olla. Jää tietysti pois legionellanpoisto ja mahdollisuus saunakytkimen käyttöön.
-
Normaali tilanteessa taloa lämmittäessä ei kaivoa pitäisi saada liian kylmäksi. Tai sitten kaivo on liian lyhyt
Rakennusvaiheessa pitää vastuksen olla mukana koska muuten kaivo voi oikeesti jäätyä. COP lienee hyvä jos menoveden lämpötila on esim. 10C silloin kaivo on oikeesti tiukoilla.
-
TTästä syystä pidän ohjauksena pelkkää kompuraa. Tämä taas aiheuttaa sen, että joutuu manuaalisesti käydä laittamassa kompura+sähkövastus asetuksen päälle kun kompuran teho ei enää riitä.Onko tuossa asetuksessa joitain riskejä?
Onkohan hyvä ajatus ruveta itse korvaamaan säätöautomatiikkaa? Luulen, että säätöautomatiikka hoitaa asian normaalisti ihan hyvin.
-
Luulen, että säätöautomatiikka hoitaa asian normaalisti ihan hyvin.
Kun ei GS:n yhteydessä oikein hoida. Eli varsin leudoilla keleillä hyppää vastus päälle ilman että "oikeasti" olisi tarve. Huomatkaa kuitenkin kompuran vikatapaukset, jolloin vastuksen pitää päästä tekemään tehtävänsä.
Jani
-
Ei hoida ei. Muunmuassa eilen kun vaimo meni suihkuun, niin sähkövastus napsahti heti päälle kun suihku avattiin, vaikka varaaja oli täynnä 50 asteista vettä... että se siitä toimivuudesta!
-
Pikku galluppi:
kuinka paljon vuodessa kertyy vastustunteja?
Meillä GS75 ja asuttu nyt vuosi. 4 hengen perhe. Oli lähes täysin tehdassäädöissä ekan talven. Legionellatoiminto kerran viikossa 65 astetta/1 tunti.
Vastustunteja vuodessa 56, joka rahaksi muutettuna about 40 eur.
Hankintaa tehdessäni sain myyjältä sen käsityksen, että vastustunteja tulisi reilusti enemmän osatehopumpulla.
-
Ekana vuonna vastustunteja 236. Noin 8 kk käytön jälkeen on ohjaustapana yleensä pelkkä kompura. Paitsi nyt sydäntalvella.
Timolla on uskomattoman pienet vastustunnit. Hyvä niin. Kateeksi käy.
-
Itsenikin lienee syytä olla tyytyväinen GS:n omistaja: Kumulatiivinen kulututus 5700 kWh/vuosi (oma mittari), vastustunnit 32h/vuosi.
Ohjaustapa priorisoitu niin, että lämmitetään joko käyttövettä tai lattialämmitysvettä. Eli käytännössa suntit menevät kiinni käyttövettä tehtäessä. Tämä toimintohan on huoltovalikon kautta valittavissa.
Uskoisin, että nuo vastustunnit tippuvat vielä tuosta, koska muutin tuon ohjaustavan n. puoli vuotta sitten. Tosin sillä "säästöllä" ei ole enää käytännön merkitystä ;D
-
Hei,
Voisiko joku lähettää minulle GS90 mallin hultokoodin jotta saisin vaihdettua tuo asetuksen että jos tehdään käyttövettä niin ei lämmitetä taloa
kiitos
-
Hei,
Voisiko joku lähettää minulle GS90 mallin hultokoodin jotta saisin vaihdettua tuo asetuksen että jos tehdään käyttövettä niin ei lämmitetä taloa
kiitos
Minkä takia tuo pitäisi vaihtaa? Olen vasta ostamassa mlp:tä ja kävin Geopron mainosseminaarissa, jossa juuri tuota ominaisuutta mainostettiin (että tekee samalla käyttövettä ja lämmittää taloa). Onko tämä hieno ominaisuus sitten kuitenkin ihan turha?
-
SH ja GS malli on eri asia. SH mallissa käyttövesi tehdään kierukoilla.
Gs mallissa, jos on sähköinen jälkilämmityspatteri ja kova käyttöveden tarve voi olla hyvä priorisoida Veden lämmitys.
-
Tuolla asetuksella on GS-pumpussa se merkitys, että kun lämmitetään taloa yhtä aikaa kuin käyttövettä, käyttövesi lämpenee paljon hitaammin. Vettä kulutettaessa vastus napsahtaa helpommin päälle, mikä lisää sähkön kulutusta.
Lattialämmitystalossa, varsinkin jos on varaava laatta, 1/2-1 tunnin katkos laatan lämmityksessä ei vaikuta yhtään mitään sisätilan lämpöön, eikä verkostoon mitään lämpösokkeja tule, kun lämmitysveden lämpö laskee tuona aikana korkeintaan pari astetta. Patterilämmityksessä voi olla eri asia.
Minusta tuota ominaisuutta on täysin turha mainostaa. Lämpimän käyttöveden riittävyys on aina akuutti asia ja ajaa talon lämmityksen ohi.
Jokainen tietysti säätää pumppunsa omien tarpeidensa mukaan.