Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Nibe => Aiheen aloitti: Sinihuuli - 07.12.13 - klo:18:41
-
En tiedä on otsikossa maninitut tekijät suhteessa toisiinsa mutta nyt olisi asiantutemuksellenne käyttöä ja hyville neuvoille otollinen maaperä. Olisin kiitollinen jos osaisitte kertoa mitä Nibelleni kuuluu...
Ja asiaan; ulkolämpötila on ollut nyt nollan molemmin puolin, huonekohtaiset termostaatit n. 22-23 C, jakotukit tuntuu olevan auki. Silti sisälämpätila on koko talossa laskenut viimeisen parin viikon aikana n. 18-19 välille pysyvästi. Eli lisää lämpöä pitäisi saada. Lämpäpumppu on ollut asennettuna n. 5,5 vuotta, josta ajasta itse nauttinut puolet. Talo on siis ostettu vasta rakennuttamisen jälkeen ja valitettavasti edellinen omistaja ei pystynyt neuvomaan pumpun käytössä/säädöissä yhteen (yksihuoltajaäiti). Talo sijaitsee Vantaalla ja asuinneliöitä n. 200+. Kaksi edllistä talvea lämpöä on riittänyt kovista pakkasista huolimatta. Nyt on jotain pumpussa pielessä kun sisälömpätila ei nouse halutuksi? Lämmönsäädin on asetettu "lisää/vähennä" säätimestä arvoon +2.
Alla on näytöstä pomittuja arvoja, pumppu oli lukemien lukuhetkellä käynnissä. Kuten mainittuja, lämmin kiitos jo etukäteen avustanne!
LJ-Meno 32 (34)
Käyttövesi 51
Ulkolämp 0
LJ-P 24 (52)
KVkäynn 51 (49)
KeruuM 50 (aiemmin myös vilkkui -nyt oli lukemien lukuhetkellä "paikallaan")
KeruuP 20 (-12)
Lämpökäyrä 4
käynn 43091
LP-aika 20622 h
SV-aika 719 h (joista viimeisen reilun kahden vuoden aikana tullut vain n. 80 h lisää)
Asetukset 0 00
LJ -meno min 22
LJ -meno max 42
Kiitokset vielä kerran...hhhr-rrr...
-
Nyt on jotain pumpussa pielessä kun sisälömpätila ei nouse halutuksi? Lämmönsäädin on asetettu "lisää/vähennä" säätimestä arvoon +2.
Alla on näytöstä pomittuja arvoja, pumppu oli lukemien lukuhetkellä käynnissä. Kuten mainittuja, lämmin kiitos jo etukäteen avustanne!
LJ-Meno 32 (34)
Käyttövesi 51
Ulkolämp 0
LJ-P 24 (52)
KVkäynn 51 (49)
KeruuM 50 (aiemmin myös vilkkui -nyt oli lukemien lukuhetkellä "paikallaan")
KeruuP 20 (-12)
Lämpökäyrä 4
käynn 43091
LP-aika 20622 h
SV-aika 719 h (joista viimeisen reilun kahden vuoden aikana tullut vain n. 80 h lisää)
Asetukset 0 00
LJ -meno min 22
LJ -meno max 42
Keruun lämpötila näyttäisi ettei keruuliuoksen kiertopumppu pyöri
-
Nyt on jotain pumpussa pielessä kun sisälömpätila ei nouse halutuksi? Lämmönsäädin on asetettu "lisää/vähennä" säätimestä arvoon +2.
Alla on näytöstä pomittuja arvoja, pumppu oli lukemien lukuhetkellä käynnissä. Kuten mainittuja, lämmin kiitos jo etukäteen avustanne!
LJ-Meno 32 (34)
Käyttövesi 51
Ulkolämp 0
LJ-P 24 (52)
KVkäynn 51 (49)
KeruuM 50 (aiemmin myös vilkkui -nyt oli lukemien lukuhetkellä "paikallaan")
KeruuP 20 (-12)
Lämpökäyrä 4
käynn 43091
LP-aika 20622 h
SV-aika 719 h (joista viimeisen reilun kahden vuoden aikana tullut vain n. 80 h lisää)
Asetukset 0 00
LJ -meno min 22
LJ -meno max 42
Keruun lämpötila näyttäisi ettei keruuliuoksen kiertopumppu pyöri
Kiitos nopeasta diagnoosista. Eli ohjekirjan mukainen "Kiertopumpun apukäynnistys" voisi olla ensimmäinen toimenpide? Sen pystyy ilmeisesti tekemään itsekkin...meneekö myös käytännössä alla olevan mukaisesti?
Pysäytä FIGHTER 1217 kääntämällä katkaisin ( 8)
asentoon ”0”
■ Avaa etuluukku.
■ Löysää ilmaruuvi ruuvitaltalla. Pidä riepua taltan
terän ympärillä, koska laitteesta saattaa valua
vähän vettä.
■ Työnnä ruuvitaltta sisään ja käännä roottoria.
■ Ruuvaa ilmausruuvi kiinni.
■ Käynnistä FIGHTER 1217 ja tarkasta, että
kiertopumppu toimii.
Kiertopumppu on usein helpompi käynnistää FIGHTER
1217:n ollessa käynnissä ja katkaisin ( 8) asennossa
”1”. Jos FIGHTER 1217 on käynnissä kiertopumpun
apukäynnistyksen aikana, ota huomioon se, että
ruuvitaltta saattaa nytkähtää pumpun käynnistyessä
-
Joo,siitä on hyvä aloittaa,normaalisti keruuliuoksen kiertopumppu pyörii vain silloin kun kompressori käy.
Millaisia käyntijaksoja kompressorilla on viimeaikoina ollut,käykö esim jatkuvasti?
-
Joo,siitä on hyvä aloittaa,normaalisti keruuliuoksen kiertopumppu pyörii vain silloin kun kompressori käy.
Millaisia käyntijaksoja kompressorilla on viimeaikoina ollut,käykö esim jatkuvasti?
En ole huomannut käynnissä mitään erityistä. Nopea piipahdus teknisessä tilassa kertoi että esim. juuri nyt ei käynyt. Mitä nyt olen viimepäivinä käynyt asiaa ihmettelemässä niin yleensä ei ole silloin käynyt. Eli lienee ihan normaali.
Osaatko sanoa tuosta kiertopumpusta, kumpaan suntaan pitäisi pyörii, eli miten sitä pitäisi ruuvimeisselillä avittaa liikkeelle?
-
Siinä pumpun kyljessä pitäisi olla nuoli joka näyttää pyörimissuunnan. Ruuvarilla vaan samaan suuntaan kääntäen.
-
LJ-Meno 32 (34)
Käyttövesi 51
Jos liuospumppu ei ollenkaan pyöri, niin mistä se kone kuitenkin tekee lämpöä, vain vähän liian niukasti ??? Olettaisi kompuran pysähtyvän johonkin hälytykseen tuolloin, ja menisi sähköllä ??
pumppu oli lukemien lukuhetkellä käynnissä.
Viittaatko tässä kompressoriin, vai koneeseen yleisesti ?
Kiertopumput on tietysti saatava pyörimään, jos ovat jumissa.
-
Jos liuospumppu ei ollenkaan pyöri, niin mistä se kone kuitenkin tekee lämpöä, vain vähän liian niukasti
Aivan näin,jos esim käyttöveden lämpö on ollut riittävä ja se on lämmitetty lämpöpumpulla (ei vastuksilla) viimeaikoina niin tuskinpa silloin vikaa tuolla keruun puolella.
KeruuM 50 (aiemmin myös vilkkui -nyt oli lukemien lukuhetkellä "paikallaan")
KeruuP 20 (-12)
Kuitenkin nuo anturien Keruu M ja Keruu P lukemat viittaa ettei keruun kiertopumppu pyöri,jos pyörisi niin ne olisi joko samat tai muutaman asteen(2-5) erolla.
Toinen anturi Keruu M näyttää 50 asteen lämpötilaa,koska ko anturi on kiertopumpusta ylöspäin lähtevässä putkessa niin tuollainen lukema voisi tulla siitä että kiertopumppu kuumenee ja lämpö johtuu ylöspäin lähellä olevaan anturiin.
Myös viallinen anturi on mahdollista.
Ketjun aloittajan "Sinihuulen" kannattaisi seurata noiden KeruuM ja KeruuP anturien lukemaa jonkun kerran uudestaan kun kompressori käy,,ja nimenomaan kompressorin käydessä.Muina aikoina nuo anturit näyttää jotain muuta kuin keruuliuoksen lämpötilaa.
Jos käyttöveden lämpö on riittänyt silloinkin kun huonelämpötila on alkanut laskemaan niin sitten pitäisi tutkia lämmitysverkon toimintaa.
Ensimmäisenä pitäisi tarkistaa paljonko lämmitysverkon paine on ?
Sen pitäisi olla 1-1,5bar paikkeilla,jos on lähellä nollaa niin lattiapiirissä saattaa olla ilmaa ja siksi lämmitysvesi ei kierrä kunnolla lattiassa.
Hälytys ohjeita
(http://i9.aijaa.com/t/00486/12889715.t.jpg) (http://aijaa.com/3q27oV)
Osasijoittelu koneikossa
(http://i7.aijaa.com/t/00386/12889719.t.jpg) (http://aijaa.com/1CEJB4)
-
Huomenta. Kiitoksia kommenteistanne. Sisälämpötila on 18,6, eilen poltettu takkaa ja saunottu...
Kävin juuri katsomassa uudet lukemat (kompressori ei käynyt):
LJ-Meno 51 (34)
Käyttövesi 50
Ulkolämp -2
LJ-P 39 (52)
KVkäynn 50 (49)
KeruuM 50 (huom: vilkkui)
KeruuP 23 (-12)
Lämpökäyrä 4
käynn 43112 "käynnistynyt siis n. 20 kertaa 14 tunnin aikana..."
LP-aika 20629 h "ollut siis käynnissä 7 tuntia edellämainitussa ajassa"
SV-aika 720 h "tullut tunti lisää eilisestä vaikka ulkolämpötila ollut vain hieman pakkasella"
Ja vielä tarkennuksena edellisiin kommentteihin:
1) Lämmitysverkon paine on ollut koko ajan tuolla 1-1,5 hahlolla. Ei ole ollut koskaan ongelmia; pari kertaa vuodessa lisään hieman
2) Käyttöveden osalta myös lämpöä on riittänyt. Kuuma vesi ei ole koskaan loppunut. Erillistä vesivaraajaa ei ole ja lisälämmitystä en ole käyttänyt käytännössä lainkaan.
3) Siinä tasopaisunta-astiassakin on nestettä puolessavälin. Ei ole muuttunut mihinkään kahteen vuoteen.
4) Itse pumpun käynnistä en tosiaan ole ollut tietoinen vaan kuullostellut maallikkona koko "maalämpöpumpun" (kompressorin) käyntiääntä :)
Kiitoksia vielä avustanne. Tarkoitus olisi tänään kääriä hihat ja kokeilla ainakin sitä pumpun apukäynnistystä, ellei tule muita ehdotuksia mieleen...
LISÄTTY: Ylläolevaan lisättynä, eli otin katkaisimesta lämpöpumpun pois päältä, poistin tulpan kiertopumpun keskeltä ja kääntelin sitä akselin päätä ruuvarilla. Ei näppituntumalta ainakaan ollut mitenkään jumissa. Tulpat kiinni ja virrat päälle. Seuraavan kerran kun kompressori lähti (ilmeisesti käynnistyy 15 min välein) käyntiin niin kiertopumppu värisi siihen malliin että uskoisin sen pyörivän ihan ok.
Toimenpiteiden jälkeen tuo KeruuM näyttää edelleen "50" ja vilkkuu. LJ-Meno näytti 54 (kv) ja käyttövesi nousi 54:een.
Eli ilmeisesti kiertopumppu ei ole ongeman syy? Voiko vika olla antureissa? Voiko sille tehdä itse jotain; testata tai vaihtaa? Muita ajatuksia...?
-
Eli ilmeisesti kiertopumppu ei ole ongeman syy? Voiko vika olla antureissa? Voiko sille tehdä itse jotain; testata tai vaihtaa? Muita ajatuksia...?
Kun lämpöpumppu tekee käyttövettä piisallisesti niin sekin viittaa siihen suuntaan että itse lämpöpumppu on kunnossa,samoin keruupuoli.
Myös käynti- ja taukojaksot tukee tätä ajatusta.
Kun useampi anturi alkaa näyttää omiaan niin on mahdollista että anturit on viallisia,onhan ne voineet vioittua pitemmän ajan kuluessa,harvinaisempaa että useampi anturi vioittuu samanaikaisesti.
Silloin jos useampi anturi alkaa samanaikaisesti näyttää väärin niin on mahdollista että Niben ohjauslogiikassa on joku kortti tms viallinen.
Jos voisit testata vaikka LJ Meno (lattialämmityksen menoputki ,osasijoittelukuvan n:o 70/89) jollain omalla lämpömittarilla putken pinnasta että onko putken lämpötila suunnilleen sama kuin mitä Niben näytössä "LJ Meno" lämpötila on?
Tämä siis silloin kun lämpöpumppu lämmittää lattian menovettä.
Ilmeisesti tuossa allaolevassa on käyttöveden lämmitysjakso juuri päättynyt(?)
Kävin juuri katsomassa uudet lukemat (kompressori ei käynyt):
LJ-Meno 51 (34)
Käyttövesi 50
Ulkolämp -2
LJ-P 39 (52)
edit:Näyttää olevan vuosi sitten vastaava anturivika Nibe F1217 pumpussa,molemmat keruun anturit näyttää väärin ja korjattu uusimalla anturit,eli jonkinlainen vakiovika tässä Nibe mallissa
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=1591.msg15581#msg15581
-
LJ-Meno oli ennen kompressorin käynnistymistä 22 astetta, kunnes kompressorin käynnistyttyä nousi 30:een. Tällöin kuumemittari näytti aika lähelle samaa (28,6-31,0 useamalla kerralla mitattuna). Kun alkoi lopuksi lämmittämään käyttövettä niin näyttötaulussa lämpötila nousi 58:een ja kuumemittari pysyi perässä vielä 40:een...
Tämä siis mitattuna siitä laitteen päältä. Edellisessä mittauksessa lämmitysjakso oli varmasti juuri päättynyt.
edit:Näyttää olevan vuosi sitten vastaava anturivika Nibe F1217 pumpussa,molemmat keruun anturit näyttää väärin ja korjattu uusimalla anturit,eli jonkinlainen vakiovika tässä Nibe mallissa
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=1591.msg15581#msg15581
Pystyykö noi anturit vaihtamaan itse vai vaatiiko huoltomiehen? Onko näissä mitään takuuta tuollaisen varalle?
-
LJ-Meno oli ennen kompressorin käynnistymistä 22 astetta, kunnes kompressorin käynnistyttyä nousi 30:een. Tällöin kuumemittari näytti aika lähelle samaa (28,6-31,0 useamalla kerralla mitattuna). Kun alkoi lopuksi lämmittämään käyttövettä niin näyttötaulussa lämpötila nousi 58:een ja kuumemittari pysyi perässä vielä 40:een...
Kyllä Niben ohjauslogiikka vaikuttaisi olevan kunnossa,samoin lämmönjaon anturit.
Tuosta alkuviasta (huonelämpö laskee) niin ensihätiin kannattaa kääntää lisää lämpöä käyttöpanelin käsinupista.
Jos aikaisempina vuosina lämmitys on nykyiseen verrattuna toiminut normaalisti niin nyt olisi paneuduttava lattian lämmönjakopuoleen vianetsinnässä.
Mulle on lattialämmityksen säätösysteemien toiminnan tuntemus aika huonoa joten niihin en oikein osaa sanoa mitä sieltä pitäisi tarkistaa ja mikä on oikein ja mikä ei.
Ehkä joku Niben/lattialämmitystalon omistaja voisi tästä paremmin kertoa,samoin noiden keruun anturien uusimisesta ja mistä varaosia on saatavissa.
-
Ok, kiitoksia paljon kuitenkin avusta! Täytynee vielä katsoa jos joku lattialämmitysexpertti ilmaantuu palstalle. Kovin kauan ei tietysti viitsisi täristä...:)
Mutta voiko tuosta KeruuM:n arvosta "50" vetää jotain johtopäätöstä anturiviasta? En viitsisi ainakaan itse vaihdella antureita jos vika ei olekaan siitä johtuva. Ymmärtääkseni sekä lämpöpumpun että lattialämmityksen on asentanut sama yritys (Diileri/Lämpödiileri), joten sieltä varmaan löytyy apuja molempiin. Ellei kenelläkään ole ehdottaa edullista huoltoliikettä pääkaupunkiseudulla...
Meillä on tosiaan vesikiertoinen lattialämmitys, mutta niihinkään en ole tarkemmin perehtynyt/perehdytetty talokaupan yhteydessä. Makuuhuoneissa (4kpl) on omat termostaatit mutta muita huoneita ohjataan suoraan lämpöpumpun nupista. Tietysti tulee mieleen että voiko teknisessä tilassa joku säädin/vipu tms olla kääntynyt epäedulliseen asentoon, rajoittaen lattialämmitykseen tulevan veden määrää tai kiertoa?
Aiemmissa Nibe1217:n keskusteluissa on tullut myös esiin "Keruupiirin sihdin puhdistaminen". Mistäs sellainen löytyy...?
-
Tuli muuten myös sellainen mieleen että toimiihan iv kone normaalisti? Ettei ole lto pois päältä ja lämmöt karkaa harakoille?
Tuo antri vaikuttaa olevan pimeä...
-
Kyllä, IV kone on päällä ja "kesäpellit" poistettu lämmön talteenottokuution ympäriltä (Parmair Iiwari), eli lto toimii...
Mutta, mitä toi anturi käytönnössä vaikuttaa tai sen rikkoutuminen aiheuttaa? Jotenkin vaan arvon että onko itse lämpöpumpussa vika vai tosiaan lämmön siirrossa lattialämmitysputkistoon... ja ratkaiseeko anturin vaihtaminen koko ongelman?
-
Mulla on sellainen käsitys ettei noilla keruun antureilla voidaan seurata keruuliuoksen meno- ja paluu lämpötiloja.
Tuossa KeruuP anturissa on aseteltava minimilämpötila suluissa (-12) ja jos liuoksen lämpötila laskee tuohon niin se pysäyttää lämpöpumpun ja tekee hälytyksen.
Nyt ei teillä tuokaan ominaisuus anturivian takia voi toimia koska anturi väittää että lämpötila on +23C
KeruuM 50 (huom: vilkkui)
KeruuP 23 (-12)
Eli nyt käsillä olevaan ongelmaan tai muuhunkaan lämpöpumpun toimintaan ei nuo keruun anturit mielestäni vaikuta laisinkaan.
Jos KeruuP anturin lukema siis alittaa suluissa olevan lukeman niin silloin menee häiriötilaan koska liuoksen lämpötila on liian kylmä
Noista keruun antureista vielä että piirikaavion mukaan ne on liitetty jossain kohtaa pistokeliitännällä,jos löydät tuon pistokkeen niin kannattaa muutama kerta ottaa irti ja painaa takaisin kiinni niin saattaa korjautua silläkin.
Joskus tuollaiset pistokeliitännät altistuu hapettumiselle tms kontaktihäiriölle ja kosketuspiikkien liikuttelu irti ja kiinni saattaa korjata vian
edit Nibe F1217 manuaali http://www.nibeonline.com/pdf/031109-4.pdf
-
Keruupiirin sihti löytyy tietty kaivosta tulevasta keruuputkesta. Se on putkessa oleva 5cm messinkipätkä, jossa on vinosti alas osoittava proppu, kuva myös asennusohjeessa s35. Sulut kiinni molemmilta puolelta ennen avaamista.
Kun seuraat lämmitysjaksoa alusta loppuun, niin nouseeko tämä LJ-Meno 32 (34) yli tuon tavoitearvon 34 ? Senhän pitäisi ajaa tavoitetarvon kahta puolen liki symmetrisesti, jotta keskiarvoksi tulee tuo tavoitearvo. Jos niin tapahtuu, niin sitten syytä kylmyyteen lienee itse jakelussakin. Seuraa myös käyntijakson pituus , ja mahdollisen sähkölisäyksen pituus loppuvaiheessa. Näkyy paneelissa
merkkivalosta. Paneelin hälytysvalo (kolmio) ei ilmeisesti ei ole antanut valomerkkejä, kun et mainitse ?
Minun Nibeni ilmoittaa hälytyksestä tuvan puolelle vetämällä valinnaisesti joko käyttöveden tai lämmitysveden kylmäksi. Tästä tyypistä en löytänyt tuollaisen kuvausta asennusohjeesta. Mutta jos siinä olisi tuollainen piirre, se voisi selittää alentuneen menolämmön viestinä havaitusta viasta.
Sekä keruupiiri että jakelupiiri kannattaa ilmata säännöllisesti, ja varmuuden vuoksi nytkin.
Jos tuo keruuM on jopa staattisesti aina 50, niin vialla on joko anturi, tai sen vastapää ohjauslogiikassa. Huono sähköliitos johtaisi - merkkisiin lämpöihin. Näin jos anturi on sama kuin nykyisissä Niben malleissa. Mitään tolkkua tällaisissa lukemissa ei ole
Kun sanot näytön vilkuttavan tätä, niin onko se säännöllistä (ohjelmalla tehtyä) vilkutusta, vai satunnaista sammuilua ?
Melko helposti voi kokeilla vaikuttaako tuon anturin irroitus putken kyljestä mitään lukemiin, siis mittaamaan ilmaa.
Minä hain lisäanturin lähimmästä Nibeä asentavasta putkifirmasta 30€:lla. Anturin asennuksessa hankalinta voi olla pääsy itse anturin sijoituspaikkaan, ja johdotus sinne vastapäähän. Jotkut sisäiset anturit ovat hyvin esillä, toiset eivät, juuri näistä en osaa sanoa. Näet itse parhaiten ovatko "käsillä". Voi olla helpointa tehdä johtoliitos vanhoihin johtoihin vaikka sokeripalalla.
En kyllä tiedä miten tuollainen lukema tässä mallissa vaikuttaa. Minulla se laukaisisi ylilämpöhälytyksen keruupiiristä, ja kompressori sammuisi saman tien. Sitten mentäis sähköllä, ja talo kylmenisi merkiksi viasta. Kannattaa tavata alkuperäiset asennus-ja käyttöohjeet läpi, voi olla eroja nykyiseen. Esim tuo sinun asetuksesi KeruuP 23 (-12) on nykyään laiton, -8 on alin sallittu
"Jos säätö on alimmassa arvossa (-8), on
minimiarvorajoitus ja hälytys kytketty irti."
Ei kuitenkaan selitä noita korkeita pluslämpöja, tai niiden seurauksia mitenkään.
-
Meillä on tuo pumppu johon anturit vaihdettiin. Kyllä ne helposti itsekin vaihtaa, ja ne ovat liittimillä kiinni, keruu meno ja paluu anturit voisi varmaan kytkeä ristiin ja kokeilla "siirtyykö" vika toiseen anturin. Lisäksi meillä tuo lisää/vähennä potikka mielestäni vaeltaa (olen ihan varma, että se oli keväällä - 2, nyt syksyllä alkoi olla sisällä tukalan kuuma ja lisäys oli asennossa - 1). Voiko tästä olla kyse?
-
Onko kaikki lattiat kylminä, vaiko vain ne jotka on termostaatin takana? Onko kenen valmistama lattialämmityssysteemi? Ootko koittanut ottaa toimilaitteet pois jakotukeilta, vai onko sulla jakotukeilla virtausmittarit joista totesit että lattiassa kiertää vesi?
-
Sambo, voi sanoa että kaikki lattiat on lähes kylminä, sekä huonekohtaisen termostaatin takana olevat makuuhuoneet että suoraan jakotukeilta tulevat huoneet (olohuone, keittiö, pesuhuoneet jne). Ei ihan täysin kylminä kuitenkaan, koska talo pysyy kuitenkin n. 18 asteen lämmössä. Eli vähintään heikentynyt... Lattialämmitys on Warmian. Jakotukeilla on ne termostaatit tms, joiden pää pompahtaa ylös kun päästää lämmintä vettä kiertoon. Nämä ovat kaikki ylhäällä niinkuin pitääkin.
nipe, katsoin omaa viestiketjuasi ja mainitsit että "Lämpöä ja vettä kone kyllä tuottaa normaalisti". Eli oliko teillä ongelma vain se että lämpöpumpun näyttö ilmoitti ihan mitä sattui vaikka lattialämmitys pelasi ja käyttövettä riitti. Edelleen vaan mietin että lisääkö anturin vaihto myös konkreettisesti huonelämpötilaa jotenkin. Toi lisää/vähennä säädin on tosiaan aika lepsu, mutta pysyy kyllä paikallaan. Kävin vielä tosin jälleen patsastelemassa masiinaa ja painelin nuppia tiukemmin "sisäänpäin"...jos vika olisi samanlainen kuin vanhoissa 90-luvun mankoissa, joissa nuppi lähtee irti vain vetämällä..:)
kotikallio, keruupiirin sihtiä muistattavia löytyi parikin ehdokasta, mutta ei sellaista joiden molemmin puolin olisi sulkuventtiili. Voisiko sihdin tukkeutuminen aiheittaa tämän? Toi LJ-meno asettuu tuonne n. 20-22 asteen nurkille kun kompressori ei käy. Kun alkaa käymään niin nousee aluksi tuohon 30-32 asteeseen (n. 10 min) ja sitten lopuksi vielä käyttövettä lämmittäessä tuonne 55-58 asteeseen... Eli skaalaa riittää. Toi KeruuM "50"on ihan ohjelman säännöllistä vilkuttamista. Hälytys/kolmiovalo ei ole syttynyt ollenkaan. Toi järjestelmän ilmaus ainakin ohjekirjan kuvauksen perusteella vähän arveluttaa. Siinä on kohta liuokset housuilla 3 barin voimalla...
Matias, varmaan kymmenes kerta pumpulla tänään ja pistokeliitäntää en löytänyt. Pumpun päältä lähtee kyllä sähköjohtoja mutta ne on asennettu kaapelikouruun ja matkalla on katkaisija joka on päällä (valoilmaisin kun "1"). Eli mitään töpseliä ei ole mitä voisi nykäistä irti. Turvakytkin löytyy myös lämpöpumpun vierestä mutta se on kai jo eri juttu.
-
nipe, katsoin omaa viestiketjuasi ja mainitsit että "Lämpöä ja vettä kone kyllä tuottaa normaalisti". Eli oliko teillä ongelma vain se että lämpöpumpun näyttö ilmoitti ihan mitä sattui vaikka lattialämmitys pelasi ja käyttövettä riitti. Edelleen vaan mietin että lisääkö anturin vaihto myös konkreettisesti huonelämpötilaa jotenkin. Toi lisää/vähennä säädin on tosiaan aika lepsu, mutta pysyy kyllä paikallaan. Kävin vielä tosin jälleen patsastelemassa masiinaa ja painelin nuppia tiukemmin "sisäänpäin"...jos vika olisi samanlainen kuin vanhoissa 90-luvun mankoissa, joissa nuppi lähtee irti vain vetämällä..:)
Keruupiirin anturit eivät vaikuta lämmöntuottoon mitenkään paitsi kun mennään liian kylmälle. Anturi kuulemma hajotessa alkaa näyttämään 50 astetta.
Anturit on liittimillä, voin ottaa kuvan noista myöhemmin tänään, nyt tosin on lasten nukutun käynnissä.
Tuosta nupin "vaeltamisesta", ei se itse nuppi fyysisesti mihinkään liiku, vaan jos on esim - 1 ja - 2 rajalla voi vastusarvo tms vähän muuttua ja näin säädöt vaihtua. Tuo todellinen arvo näkyy valikossa.
-
OK. Jotenkin toi kylmyys saattais silti haiskahtaa sille, että lämmityspuolen kierrossa on jotain hämärää. Oletko laittanut lämmityspiirin pumppua isomalle/tarkastanut että se pyörii kunnolla? Kun ollaan jokusia "väsyneitä" Grundfosin pumppuja vaihdeltu maakuntaan. Ne pyörii, muttei tuota painetta tarpeeksi. (Olettaen että koneessa on Grundfosin pumput) ja millainen on LJmenon ja paluun ero silloin kun kone on käynnissä?
-
Kun alkaa käymään niin nousee aluksi tuohon 30-32 asteeseen (n. 10 min) ja sitten lopuksi vielä käyttövettä lämmittäessä tuonne 55-58 asteeseen..
Talo sijaitsee Vantaalla ja asuinneliöitä n. 200+. Kaksi edllistä talvea lämpöä on riittänyt kovista pakkasista huolimatta.
Lattialämmityksen käyntiaika on talon koon huomioonottaen varsin lyhyt.
Kuitenkin meno- ja käyttövedenveden lämpötilat nousee normaalisen tuntuisesti.
Lattiapiirin vettä kierrättää lämpöjohtoverkon kiertopumppu lämpöpumpun koneikossa,kokeile suurentaa sen pyörimisnopeutta
Onko tuollaista huoneanturia?
Miten siinä asetuslämpötila (jos anturi on)?
(http://i3.aijaa.com/t/00935/12891766.t.jpg) (http://aijaa.com/LgU1jF)
-
keruupiirin sihtiä muistattavia löytyi parikin ehdokasta, mutta ei sellaista joiden molemmin puolin olisi sulkuventtiili. Voisiko sihdin tukkeutuminen aiheittaa tämän?
Keruupiirin osittainen tukos hidastaa virtausta, ja samoin kuin liuospumpun liian pieni teho, se aiheuttaa kompressorin tehon alentumista, jos kierto hidastuu paljon, eli höyrystin kylmenee liikaa. Ei ole mistä ottaa, kun liuos ei kierrä. Mutta jos/kun käyttövesi lämpiää normaalisti samasta lähteestä, ei todennäköinen syy. SV-aika 720 h "tullut tunti lisää eilisestä vaikka ulkolämpötila ollut vain hieman pakkasella"
Mutta kun se käyttää lisäsähköä, niin eihän se ole normaalia
Se toinen sulku voi löytyä menoputkesta, ja toinen tuloputkesta, kunhan proppu jää siihen väliin.
Toi LJ-meno asettuu tuonne n. 20-22 asteen nurkille kun kompressori ei käy. Kun alkaa käymään niin nousee aluksi tuohon 30-32 asteeseen (n. 10 min) ja sitten lopuksi vielä käyttövettä lämmittäessä tuonne 55-58 asteeseen...
Käyttövesijaksoa ei tässä huomioida, vain lämmitysjakso. Sen loppulämpötilan pitää olla reilusti yli tavoitelämmön, jotta huilin ja käyntijakson aikakeskiarvoksi tulee tavoitelämpö. Jos ei tule, niin sitten tulee kylmä pirtissä. Tuo jäi kyllä epäselväksi, et kai tarkoita että lämmitysjakso on vain 10 min, ja loppulämpö 32
Toi KeruuM "50"on ihan ohjelman säännöllistä vilkuttamista.
Tarkoittanee, että ohjelma tajuaa lukeman virheelliseksi, vaikkei muuten reagoisikaan.
Toi järjestelmän ilmaus ainakin ohjekirjan kuvauksen perusteella vähän arveluttaa. Siinä on kohta liuokset housuilla 3 barin voimalla...[/
No eihän sinulla ole 3 barin painetta kummassakaan kierrossa. Liika ilma voi heikentää kiertoa samoin kuin tukos. Minulla on kyllä ilmausventtiilit sekä keruun että jakelun puolella. Katselepa tarkemmin.
-
Vaikka nämä keruun anturit eivät mökkiä kylmennäkään, liitän tähän ne lupaamani kuvat. Varmaan tulee turhiakin kuvai, mutta parempi liikaa kuin yksinäinen kuva koneen uumenista.
Kone edestä, alakerta auki (meillä keruun liitännät koneen oikealla kyljellä):
(http://i2.aijaa.com/t/00621/12891896.t.jpg) (http://aijaa.com/evObvF)
KeruuP anturi kuvassa, lähimmäisestä putkesta lähtevä johto on siis keruuM anturi. Kuvassa myös keruun ilmaus putken takana ylhäällä.
(http://i11.aijaa.com/t/00039/12891895.t.jpg) (http://aijaa.com/NXoz6t)
KeruuP anturi keskellä kuvaa oleva musta johto sinisen teipin kohdalla.
(http://i4.aijaa.com/t/00152/12891894.t.jpg) (http://aijaa.com/Y0cRnE)
Koneen oikea kylki, keruun lähdöt:
(http://i7.aijaa.com/t/00439/12891893.t.jpg) (http://aijaa.com/210a1o)
Lähempänä luukkua oleva lähtö, koitin taskulampulla saada vähän valoa sisälle.
(http://i7.aijaa.com/t/00760/12891891.t.jpg) (http://aijaa.com/4OzZbr)
Sama lähempää. Kuvasta juuri ja juuri erottaa keruun anturien liittimet. En alkanut enempää purkamaan, mutta tuon kyljen sai kyllä jotenkin auki. Se kummasti helpottaa anturien vaihtoa.
(http://i4.aijaa.com/t/00736/12891892.t.jpg) (http://aijaa.com/2z9Rn9)
Jos termarit tuntuvat ahdistavan, ne voi irroittaa jakotukilta. Meillä on yksi warmian toimilaite tai termostaatti sökö. Se sulkee kierron hajotessaan. Itse en edes viitsinyt ostaa uutta vaan otin koko toimilaitteen irti ja huoneen lämpö säätyy suoraan käyrän mukaan.
-
OK. Jotenkin toi kylmyys saattais silti haiskahtaa sille, että lämmityspuolen kierrossa on jotain hämärää. Oletko laittanut lämmityspiirin pumppua isomalle/tarkastanut että se pyörii kunnolla? Kun ollaan jokusia "väsyneitä" Grundfosin pumppuja vaihdeltu maakuntaan. Ne pyörii, muttei tuota painetta tarpeeksi. (Olettaen että koneessa on Grundfosin pumput) ja millainen on LJmenon ja paluun ero silloin kun kone on käynnissä?
Lämmityspumppu (Grundfos) on asennossa "2". Kävin katsomassa juuri kun kompressori oli päällä niin kyllä sen läpi tuntui käsikopelolla nestettä virtaavan. Sen yläpuolella oleva kupariputki lämpeni myös, varsinkin kun käyttäveden lämmitys alkoi.
-
Onko tuollaista huoneanturia?.Miten siinä asetuslämpötila (jos anturi on)?
Tuollaista huoneanturia ei ole... Lämpöjohtoverkon pumppu tuntui kyllä hyrräävän ja lämmitti ainakin yläpuolista putkea ihan kiitettävästi. Myös itse pumppu lämpenee luonnollisesti.
-
Alan kouluttajana olen huolissani osaamisen tasosta. Pientalon lämmitysjärjestelmä pilkotaan osiin:
Lattialämmitysurakoitsija termostaatteineen.
Lämpöpumppukauppias huoneantureineen.
Putkimies ja surkeat asennuohjeet.
Naapurinmies, jolla hullunkierto lisävaraaja.
Porari jolla on parempaa tietoa.
Besservisser kylmämies
Sähkäri anturinjohdot ristissä.
Pitäisi maalämpö asentua helpomminkin.
Meillä on kovin vähän lämpöpumppuasentajia jotka handlaavat kokonaisuuden joka on monipuolinen.
Heittolaukauksia:
Lattialämmitys on itsesäätyvä, kun huoneen lämpötila nousee niin lämpötilaero pienenee, huonesäätimet ovat tarpeettomia.
Vaihtoventtiilikoneissa lauhduttimen lämpö poistetaan lattialämmön kiertopumpulla, älä ahdista veden kiertoa.
Tasaajasäiliö hullunkiertoineen on yleensä turha hankinta ellei olemassa oleva patteriverkosto ole väärin asennettu ja siten napiseva.
Huoneanturi helpottaa säätyötä, anta mikrokontrollerin ajatella.
-
Käyttövesijaksoa ei tässä huomioida, vain lämmitysjakso. Sen loppulämpötilan pitää olla reilusti yli tavoitelämmön, jotta huilin ja käyntijakson aikakeskiarvoksi tulee tavoitelämpö. Jos ei tule, niin sitten tulee kylmä pirtissä. Tuo jäi kyllä epäselväksi, et kai tarkoita että lämmitysjakso on vain 10 min, ja loppulämpö 32
Kyllä toi lämmitysjako juurikin päättyi lukemaan 33 astetta. Ihan tarkalleen en ole kellosta katsonut mutta kyllä se noilla nurkilla suurinpiirtein on (10 min)... Noita käynnistyksiä on toisaalta mielestäni aika paljon?
-
KeruuP anturi kuvassa, lähimmäisestä putkesta lähtevä johto on siis keruuM anturi. Kuvassa myös keruun ilmaus putken takana ylhäällä.
Kiitos kuvista! Luulin paikantaneeni ne nyt myös omasta pumpustani. Niitä antureita pitänee kaivaa eristeiden alta, en alkanut vielä repiä esiin. Varsinkin se takana oleva (KeruuP?) on aika hankalassa paikassa. Mutta eihän noita johtojen toisiapäitä löydä millään, pitääköhän niihin vain laittaa tosiaan sokeripalat väliin, aika paljon yli ylimääräistä tarjolla.
Keruun ilmausruuvin luulin myös löytäneeni. Sellainen aika vaatimaton keruuputken päällä. Ja siitäkö vaan kääntämään ja jostain reiästä pitäisi tulla (ensin ehkä ilmaa) nestettä ulos jos on ok? Ilmeisesti laitetta ei saa sammuttaa tms?
Jos termarit tuntuvat ahdistavan, ne voi irroittaa jakotukilta. Meillä on yksi warmian toimilaite tai termostaatti sökö. Se sulkee kierron hajotessaan. Itse en edes viitsinyt ostaa uutta vaan otin koko toimilaitteen irti ja huoneen lämpö säätyy suoraan käyrän mukaan.
Tee-se-itse miehen tietämys senkuin vain kasvaa, kiitos. Meillä on yhden lastenhuoneen lattia ollut parina talvena hieman muita viileämpi, mutta en tiedä onko huoneen termarin viallisuuden takia, jakotukin säätöjen takia vai minkä. Ajatellut että ehkä joskus senkin voisi hoitaa. Mutta ehkä lähtökohtaisesti kuitenkin vaihdattaisin sen termarin. Joko huoneessa olevan säätimen tai sitten jakotukin, siinäpä kysymys (ammattilaiselle) :)
-
Vielä muutama vaihtoehto siihen miksi talo voi olla kylmempi kuin aikaisemmin:
- IVK:n tuloilmapuhallin rikki/loppu. (ei pyöri ollenkaan tai pyörii hiljempaa, mahdollisesti voi myös ääntää)
- Ilmanvaihtokoneen jälkilämmitys ei päällä tai ei toimi.
Ensi hätiin säätäisin käyrää korkeammalle, ettei tarvitse turhaan palella ja jatkaisin etsimistä.
Monenko kilowatin pumppu on? Jos on 8 tai 10 kw:n molemmat kiertovesipumput kannattaa pitää täysillä.
8kw:n pumpulla lattialämmityksen dT on noin 6 astetta, kun kiertovesipumppu on täysillä eikä lämmönjako jarruta (ainakin meillä).
33c lähtevän veden lämpötilana noilla käyrän asetuksilla ja tällä kelillä kertoo, että maalämpöpumppu on todennäköisesti ihan kunnossa ( lukuunottamatta keruupiirin antureita) ja lattiassa kiertää vettä ihan hyvin.
-
Jos tässä on yhtään sama logiikka kuin omassani, niin ei toimi oikein. Kun pyynti on 34 , niin loppulämpötilan pitäisi olla 40 asteen korvilla, jotta koko huili+ käyntisyklin keskilämmöksi tulisi 34 . Nyt pysähtyy jo 33 asteen kohdalla, joten pakko on palella.
Sitä millä pyynnillä sinun talosi pitäisi pysyä lämpimänä on kovin vaikea arvioida, mutta oletan että sitä ei ole muutettu.
Katso asennusohjeen sivulta 13 asteminuuttilogiikka, ja koneestasi asetettu käynnistysvajaus, ja seuraa toimiiko loogisesti, meneekö vajaus (=nykyinen GM) nollaan ennen pysähtymistä. Terveen käyntijakson pituus pitäisi minusta olla 30 min paremmalla puolella, ja huilin jotain 2x se, talosta tietysti riippuen. Lattialämmityksen kanssa käytettänee > 100 GM käynnistysvajeasetusta, minulla 60 patteritalossa. Ja käyntijakso minulla on nyt n 40 min, tosin 300 l puskurin avulla.
Tarkista myös jakelun meno-paluuerotus, siis lauhdutindelta käynnin aikana, 5-8 astetta lienee sopiva myös lattiaan.
-
Jos tässä on yhtään sama logiikka kuin omassani, niin ei toimi oikein. Kun pyynti on 34 , niin loppulämpötilan pitäisi olla 40 asteen korvilla, jotta koko huili+ käyntisyklin keskilämmöksi tulisi 34 .
Enpäs huomannut, että aloittajalla on noin kova pyyntilämpötila pumpulta. Täsmääköhän tuo +34c pyyntilämpötila käyrään?? (4,+2 ja ulkona 0c) Meillä ei ole noin kova pyyntilämpötila edes -20c pakkasilla. (käyrä 3, +1..2).
Aloittajalle kysymys: Näyttääkö pumppu ulkolämpötilan oikein
-
Enpäs huomannut, että aloittajalla on noin kova pyyntilämpötila pumpulta. Täsmääköhän tuo +34c pyyntilämpötila käyrään?? (4,+2 ja ulkona 0c) Meillä ei ole noin kova pyyntilämpötila edes -20c pakkasilla. (käyrä 3, +1..2).
Aloittajalle kysymys: Näyttääkö pumppu ulkolämpötilan oikein
Olen tosiaan joutunut nostamaan tuota lämmönsäädintä arvoon +2, kun kuvitellut että kyllä se lämpö sieltä viiveellä tulee... aiempina talvina tuo on ollut samoissa kovilla pakkasilla ja lämpöä on riittänyt. Pumppu näyttää ulkolämpötilaksi nyt -5 eli on ihan tontilla. Yön aikana on sähkövastus ollut taas 2 tuntia päällä....
-
- IVK:n tuloilmapuhallin rikki/loppu. (ei pyöri ollenkaan tai pyörii hiljempaa, mahdollisesti voi myös ääntää)
- Ilmanvaihtokoneen jälkilämmitys ei päällä tai ei toimi.
IV laite pyörii ihan normaalisti (Parmair). Kesäpellit on pois eli lämmenkeruukuutio on käytössä. Varsinaista grilliä/jäätymisen estoa en ole kytkenyt. Niitä ei tarvittu viimetalven -22-> pakkasillakaan.
Ensi hätiin säätäisin käyrää korkeammalle, ettei tarvitse turhaan palella ja jatkaisin etsimistä.
Monenko kilowatin pumppu on? Jos on 8 tai 10 kw:n molemmat kiertovesipumput kannattaa pitää täysillä.
.
Pumppu on 10 kw:n versio. Ja koko ongelman ydin onkin siinä että aivan samoilla säädöillä, pumpun lämmönsäätimen olessa näillä pakkasilla vielä yleensä +1:n nurkilla niin lämpöä on riittänyt. Mitään muita pumpun säätöjä, lämpökäyriä tms. en ole muuttanut itse kahteen vuoteen (koskaan).
maalämpöpumppu on todennäköisesti ihan kunnossa ( lukuunottamatta keruupiirin antureita) ja lattiassa kiertää vettä ihan hyvin.
Anturi(t) on selvästi rikki mutta kyllä se ongelma on jotenkin siinä että lattiassa ei kierrä vesi ainakaan siinä lämpötilassa mitä pitäisi. Ovat siis kylmähköt. Mutta onko syy itse lämpöpumpussa vai ahdistaako jokin veden kiertoa lämpöpumpun ulkopuolella. Ja edelleen, nyt on niin pikkupakkaset vielä että ei pitäisi olla mitään ongelmia. Samoilla säädöillä pärjätty mainosti -25 pakkasillakin.
-
nousee aluksi tuohon 30-32 asteeseen (n. 10 min) ja sitten lopuksi vielä käyttövettä lämmittäessä tuonne 55-58 asteeseen...
Tästä lausunnosta jää sellainen kuva, että sinulla käyttövesijaksot säännöllisesti katkaisevat hyvin alkaneen lämmitysjakson, ja ehkä siinä on syy lämmityksen epäonnistumiseen ??? Tapahtuuko noin todella säännöllisesti, vai joskus harvoin ? Käyttövesijaksoja normaalisti on hyvin harvoin, ellei ole erityistä "lämpövuotoa" käyttövesiverkossa. Vaikka käyttövesiradiaattoreita tms.
Joka tapauksessa näyttää, että jokin tekijä keskeyttää lämmitysjakson noin sen puolivälissä, ja se tekijä olisi löydettävä. Seuraa niitä asteminuutteja jakson yli, näkyykö siellä hyppäys nollaan normaalin hitaan etenemisen sijasta.
-
Joka tapauksessa näyttää, että jokin tekijä keskeyttää lämmitysjakson noin sen puolivälissä, ja se tekijä olisi löydettävä. Seuraa niitä asteminuutteja jakson yli, näkyykö siellä hyppäys nollaan normaalin hitaan etenemisen sijasta.
Toi on varmaan hyvä yhteenveto. Luulen että nyt alkaa olla pieni ähky päällä ja kun tänä aamunakin sisälämpötila oli 17,5 astetta niin lukemat alkaa olla pikkuhiljaa koneelta luettu :-X Ajattelin tänään kääntyä laitteet (lämpöpumppu & lattialämmitys) asentaneen firman huollon puoleen. Mutta näillä keskusteluilla pystyn vähintäänkin kommunikoimaan asentajan kanssa ja heittelemään takavasemmalta hyviä "havaintojani". Kunhan ei vaihda koko pumpun sisälmyksiä varmuuden vuoksi vaan löytäisi sen ongelman ytimen (nopeasti, tehokkaasti ja edullisesti...).
-
Kunhan ei vaihda koko pumpun sisälmyksiä varmuuden vuoksi vaan löytäisi sen ongelman ytimen (nopeasti, tehokkaasti ja edullisesti...).
Hämärältähän nuot ongelmat vaikuttaa, kun ei vastuksenkaan avustuksella pysy talo lämpimänä pikku pakkasella.
Koko laitteen vaihtaminen saattaa olla sen korjaajan/asentajan näkökulmasta olla taloudellisesti kaikista kannattavinta, varsinkin jos kotivakuutus maksaa. Myös "ammattitaidottaman" korjaajan kannalta tuo on paras vaihtoehto.
Oma arvaukseni on, että korjaajan ehdottamat vaihtoehdot ovat kompressoriyksikön (kylden) vaihto tai kokonaan uusi pumppu.
Toivotaan kuitenkin, että sattuis asiansa osaava ja laitteen korjaamisesta kiinnostunut mies paikalle.
-
Olen huomannut sellaisen jutun, että pienenkin sähkökatkon jälkeen saattaa pumpun anturit seota ja toiminta mennä täysin järjettömäksi. Virrat poikki pumpusta ja uudelleen käynnistys on tuntunut tehoavan omassa koneessa.
-
Mikäli vika on vain kompura/kylmäainepuolella, niin talon pitäisi pysyä lämpimänä, kun siirtyy "sähkökattilamoodiin". Käsittääkseni pumppu ei tuolloin lämmitä vettä ulkoanturin mukaan vaan työntää lattiaa +35c vettä (oletuksena), joten huonetermostaatit pitää ottaa käyttöön.
-
Olen huomannut sellaisen jutun, että pienenkin sähkökatkon jälkeen saattaa pumpun anturit seota ja toiminta mennä täysin järjettömäksi. Virrat poikki pumpusta ja uudelleen käynnistys on tuntunut tehoavan omassa koneessa.
Tätäkin on kokeiltu... tosin vain kerran tarkistaessani sitä kiertopumpun toimintaa/apukäynnistystä.
-
Voisiko vaihtoventtiili olla jumissa, jossain puoliväliasennossa ?
-
Voisiko vaihtoventtiili olla jumissa, jossain puoliväliasennossa ?
Tuo on kyllä mahdollista,jos vaihtoventtiili sulkee lattiakierron kun tehdään käyttövettä niin käyttöveden lämpö nousee normaalisti.
Jos lattialämmitysasennossa vaihtoventtiili jääkin hieman auki käyttövesivaraajaan niin käyttövesivaraajan korkeampi lämpötila nostaa nopeasti lattiamenon ja -paluun lämpötilat jos/kun osa virtauksesta oikaisee käyttövesivaraajan ulkovaipan kautta.
Tälle teorialle saisi tukea jos jokaisen (tai lähes jokaisen) lattialämmitysjakson perään pumppu alkaa lämmittää käyttövettä.
edit: Onhan tuolla "arkistossa" samantapainen Niben vaihtoventtiilin jumittuminen,siinä vaan käyttövesivaraaja jäähtyy nopeasti.
Elikkäs näyttäisi nyt Niben vaihtoventtiilin tunnit täyttyneen lopullisesti, 5 ja puoli vuotta tuo kestikin. Alkuvuodesta jo vihoitteli kertaalleen, mutta silloin koki "ihmeparantumisen" muutamaksi viikoksi. Nyt taasen päästää lattialämmitysvettä varaajan ulkovaipan kautta kiertoon ja lämmöt tippuvat jo muutamassa minuutissa 52 ->alle 40.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=1320.msg12168;topicseen#msg12168
http://aijaa.com/WhS8Xy#zoom
-
Korjasin vuosi sitten yhden nibe:n jossa vaihtoventtiili jumitti. Vennttiilin kara kun ei ole millään lailla kiinni moottorissa vaan moottri painaa karaa ja venttiilin jousi paluttaa niin ei näy päälle päin toimiiko.
Nyt kesän jälkeen oireet viittaavat kovin vahvasti samaan ongelmaan. Kara ei alkanut puhdistuksista huolimatta kunnolla liikkumaan vaan venttiili piti vaihtaa uuteen. :(
-
Voisiko vaihtoventtiili olla jumissa, jossain puoliväliasennossa ?
Nyt tuntuu että alkaa jo polttaa, siis vertauskuvannollisesti. Mitenkäs tuota vaihtoventtiiliä voisi testata että toimiiko? Voiko sitä itse jotenkin todentaa? Kuumemittari on jo valmiina mittaamaan vaihtoventtiiliin liittyvien putkistojen lämpötiloja... 8)
-
Mitenkäs tuota vaihtoventtiiliä voisi testata että toimiiko? Voiko sitä itse jotenkin todentaa? Kuumemittari on jo valmiina mittaamaan vaihtoventtiiliin liittyvien putkistojen lämpötiloja
Vaikkapa noin,silloin kun lattian lämmitys on käynnissä ;)
(http://i6.aijaa.com/t/00113/12893925.t.jpg) (http://aijaa.com/pHOABd)
-
Vaikkapa noin,silloin kun lattian lämmitys on käynnissä ;)
Oli juuri kerinnyt lämmitysjakso päättymään... I'll be back. Nyt kun kompressori ei käynyt niin toi punaisilla viivoilla merkitty yhdistelmä oli selvästi vallalla. Takana oleva putki oli selvästi viileämpi (ei kuitenkaan kylmä).
Sisälämpötila on nyt muuten 17,2 astetta, ulkona -10 astetta. :-\
-
punaisilla viivoilla merkitty yhdistelmä oli selvästi vallalla. Takana oleva putki oli selvästi viileämpi (ei kuitenkaan kylmä).
No jokohan päästiin jäljille :)
Jos vaihtoventtiili jää varaajan suuntaan raolleen niin saattaa tulla virtauksien osalta sellainen tilanne että lauhduttimelta lattiaan lähtevä kierto oikaiseekin varaajan kautta takaisin paluuputkeen koska varaajan virtausvastus on pienempi kuin lattiapiirin.
Sopisi hyvin noihin oireisiin mitä teillä nyt on ollut,vaihtoventtiilin jumittelu on Nibessä melko yleistä kun muutama käyttövuosi on takana.
Kun mittaat lämpötiloja niin luotettavat lukemat pitäisi saada kun kompressori on käynyt vähintään 5 minuuttia
-
Käynnistysten määrän runsauskin tukee "analyysiä".
-
No jokohan päästiin jäljille :) ) Kun mittaat lämpötiloja niin luotettavat lukemat pitäisi saada kun kompressori on käynyt vähintään 5 minuuttia.
Eli, lämmitysjako takana ja... ennen kompressorin käynnistymistä toi vaihtoventtiilin alapuolinen sekä takana oleva putki olivat molemmat kylmiä ja toi ylemmällä punaisella viivalla merkitty putki oli lämmin.
Koko lattialämmitysjakson ajan sekä vaihtoventtiilin alapuolinen (alempi punainen viiva) että takimmainen putki (ylemmällä mustalla viivalla merkitty) olivat koko lämmitysjakson ajan kylmiä. Kun taas lopuksi käyttöveden lämmitys alkoi niin molemmat punaisella merkityt putket kuumenivat (Lj meno 61 astetta). Samalla toi takimmainen putki lämpeni korkeintaan kädenlämpöiseksi. Eli olisiko toi vaihtoventtiili rikki ja ainoa mikä lattioitä nyt lämmittää hetkisen on käyttöveden lämmityksestä siirtyvä lämpö venttiilin kohdalta? Täh, mitäs sanot? 8)
-
Koko lattialämmitysjakson ajan sekä vaihtoventtiilin alapuolinen (alempi punainen viiva) että takimmainen putki (ylemmällä mustalla viivalla merkitty) olivat koko lämmitysjakson ajan kylmiä.
Kyllä se vaihtoventtiili on sitten kunnossa jos lattiasta vaihtoventtiilille tuleva putki ja vaihtoventtiililtä kiertopumpulle menevä putki on molemmat yhtä kylmiä.
Jos vaihtoventtiilistä olisi päässyt varaajan vettä niin vaihtoventtiililtä kiertopumpulle menevä olisi ollut lämpimämpi kuin lattiapaluusta vaihtoventtillille.
Kun taas lopuksi käyttöveden lämmitys alkoi niin molemmat punaisella merkityt putket kuumenivat (Lj meno 61 astetta). Samalla toi takimmainen putki lämpeni korkeintaan kädenlämpöiseksi. Eli olisiko toi vaihtoventtiili rikki ja ainoa mikä lattioitä nyt lämmittää hetkisen on käyttöveden lämmityksestä siirtyvä lämpö venttiilin kohdalta?
Kyllä nämäkin lämpötilat on siihen malliin että vaihtoventtiili toimii oikein.
Lattiaanhan menee lauhduttimen toiselta puolelta putki,lauhdutin siis lämmittää lattiasta palavaa vettä.
Pitäisi vaan saada käyntijakso pidemmäksi..........
Paljonko LJ Meno ja LJ Paluu asteet on lattialämmitysjakson lopussa,siis ennen kuin vaihtoventtiili kääntyy käyttöveden lämmitysasentoon?
-
Paljonko LJ Meno ja LJ Paluu asteet on lattialämmitysjakson lopussa,siis ennen kuin vaihtoventtiili kääntyy käyttöveden lämmitysasentoon?
Nyt taas tuntuu kestävän ennenkin lämmitysjakso/kompressori käynnistyy... tällä hetkellä LJ-meno 51(37) ja LJ-P 36 (52). Nämä lukemat näyttävät pysyvän aika stabiilina. Yritän saada tuon seuraavan lämmitysjakson ylös. Tekninen tila sijaitsee autotallin yhteydessä, ei siis kuulu tänne olohuoneeseen asti... Käyttäveden lämmityksen jälkeen (joka oli tässä välissä ilman lämmitysjaksoa) noi arvot putosivat LJ-meno 22 (37) ja LJ-P 21 (52)
Näytössä LP käynn stu 13 min...eli lämmitysjakso käynnistyy n. 23:18. Sen jälkeen illan viimeiset lukemat taululle...n. 23:30
-
tällä hetkellä LJ-meno 51(37) ja LJ-P 36 (52). Nämä lukemat näyttävät pysyvän aika stabiilina.
Onko nämä lattialämmityksen lämpötilat?
Nuo sopisi käyttöveden lämmityksen lämpötiloiksi,lattian lämmitykseen 51 on liian korkea
Niben näytössä pitäisi palaa patteri-symboli merkkivalo kun lämmittää lattiaa ja hana-symboli kun lämmittää käyttövettä.Noista siis näkee kumpaa lämmitetään
(http://i11.aijaa.com/t/00159/12894270.t.jpg) (http://aijaa.com/ze389S)
Vaihtoventtiilin toimintaperiaate ,se siis vaihtaa paluuvirtauksen varaajalta kun lämmitetään käyttövettä ja lattiasta kun lämmitetään lattiaa
(http://i5.aijaa.com/t/00882/12894251.t.jpg) (http://aijaa.com/eO6e0q)
-
Paljonko LJ Meno ja LJ Paluu asteet on lattialämmitysjakson lopussa,siis ennen kuin vaihtoventtiili kääntyy käyttöveden lämmitysasentoon?
Lattialämmitysjakso päättyi (kesti n. 6 min) ja lukemat sen jälkeen oli LJ-Meno 33 (37) ja LJ-P 21 (52).
-
Taisi pukata varaajan lämmöt lauhduttimelle?
-
Paljonko LJ Meno ja LJ Paluu asteet on lattialämmitysjakson lopussa,siis ennen kuin vaihtoventtiili kääntyy käyttöveden lämmitysasentoon?
Lattialämmitysjakso päättyi (kesti n. 6 min) ja lukemat sen jälkeen oli LJ-Meno 33 (37) ja LJ-P 21 (52).
Enpä ymmärrä :-[
Lattian lämmitys alkaa ihan oikean tuntuisilla lämpötiloilla mutta jostain syystä lattialämmitysjakso on liian lyhyt?
-
Koetas tutkia jäsen kotikallion vinkkiä asteminuuteista
Jos tässä on yhtään sama logiikka kuin omassani, niin ei toimi oikein. Kun pyynti on 34 , niin loppulämpötilan pitäisi olla 40 asteen korvilla, jotta koko huili+ käyntisyklin keskilämmöksi tulisi 34 . Nyt pysähtyy jo 33 asteen kohdalla, joten pakko on palella.
Sitä millä pyynnillä sinun talosi pitäisi pysyä lämpimänä on kovin vaikea arvioida, mutta oletan että sitä ei ole muutettu.
Katso asennusohjeen sivulta 13 asteminuuttilogiikka, ja koneestasi asetettu käynnistysvajaus, ja seuraa toimiiko loogisesti, meneekö vajaus (=nykyinen GM) nollaan ennen pysähtymistä. Terveen käyntijakson pituus pitäisi minusta olla 30 min paremmalla puolella, ja huilin jotain 2x se, talosta tietysti riippuen. Lattialämmityksen kanssa käytettänee > 100 GM käynnistysvajeasetusta, minulla 60 patteritalossa. Ja käyntijakso minulla on nyt n 40 min, tosin 300 l puskurin avulla.
Tarkista myös jakelun meno-paluuerotus, siis lauhdutindelta käynnin aikana, 5-8 astetta lienee sopiva myös lattiaan.
-
Näytössä LP käynn stu 13 min...eli lämmitysjakso käynnistyy n. 23:18......
Eikös ilmoitus viittaa siihen, että lämmitysjakso päättyy epänormaalisti?
Keruupumpun testasit, entä lämmönjakopumppu... toimiiko se ? Millä nopeudella se käy ?
Mikä on lämmitysjakson lopussa menolämpötila ?
Jos on aikaa, niin otatko reilun käyttöjakson ajalta 1-2 minuutin välein arvoja ja vie ne exceliin ja tuo näytille.
Ehkä niistä voimme päätellä jotain.
- aika
- menolämpötila
- paluulämpötila
- pyyntilämpötila (kerta riittänee)
- asteminuutit
- lämmitys vai käyttövesi (kumpaa tehdään)
- käyttöveden lämpötila
-
Paljonko LJ Meno ja LJ Paluu asteet on lattialämmitysjakson lopussa,siis ennen kuin vaihtoventtiili kääntyy käyttöveden lämmitysasentoon?
Nyt taas tuntuu kestävän ennenkin lämmitysjakso/kompressori käynnistyy... tällä hetkellä LJ-meno 51(37) ja LJ-P 36 (52). Nämä lukemat näyttävät pysyvän aika stabiilina. Yritän saada tuon seuraavan lämmitysjakson ylös. Tekninen tila sijaitsee autotallin yhteydessä, ei siis kuulu tänne olohuoneeseen asti... Käyttäveden lämmityksen jälkeen (joka oli tässä välissä ilman lämmitysjaksoa) noi arvot putosivat LJ-meno 22 (37) ja LJ-P 21 (52)
Näytössä LP käynn stu 13 min...eli lämmitysjakso käynnistyy n. 23:18. Sen jälkeen illan viimeiset lukemat taululle...n. 23:30
Kannan minäkin lusikkana tähän soppaan. Mitään en Nibeistä tiedä, mutta. Jos nyt lämmönjakoon menee 51 asteinen vesi ja palaa 37 asteinen vesi. Kerroit että tämä pumppu on nyt autotallin teknisessä tilassa. Onko talli irti talosta? Miten tuo lämmönjako on rakennettu. Montako jakotukkia sinulla on ja missä ne sijaitsevat. Minusta tuntuu, että tämä vesi ei nyt kierrä siellä lattiassa vaan palaa nopeasti oikaisten takaisin pumpulle, kiertoa ei ole joten pumppu nostaa lattian kiertoveden nopeasti taivaisiin ja pysähtyy.
EDIT: taisin ymmärtää tuon tällä hetkellä LJ-meno 51(37) ja LJ-P 36 (52) kohdan väärin. Mutta olen edelleen sitä mieltä, että lattioissa ei kierrä vesi vaan se oikaisee jostain. Nyt kun sinun lattiat ovat kylmät ja kompura alkaa puskemaan 30 asteista vettä lattiaan niin tuo paluun ei pitäisi nousta tuollaisella 10 min käynnillä oikeastaan yhtään, mikäli lattiassa kiertäisi vesi niin tuollainen kylmä betoni imee kaiken lämmön mitä sinne pusketaan, nyt jos paluu nousee kompuran käynnistyttyä niin ei tuo vesi kyllä kierrä lattiassa kauttaaltaan.
-
Lattialämmitysjakso päättyi (kesti n. 6 min) ja lukemat sen jälkeen oli LJ-Meno 33 (37) ja LJ-P 21 (52).
Tuossa dt on 12K ja jos lauhduttimen teho on 10kw niin silloin virtaus olisi laskemalla 0,21l/s.(720l/h)
Manuaalissa Niben suositus lauhdutinvirtaukseksi näyttää olevan 0,24l/s (864l/h)
Jos teho on 10kw ja virtaus 0,24l/s niin lauhduttimen dt pitäisi olla 10K
Ilmeisesti lauhduttimen kautta on riittävä virtaus vaikka melko suurelta tuo 12K dt jotenkin tuntuu?
Aloittajan mukaan pumppu on 5v:n ikäinen,ollut aloittajan käytössä nyt kolmatta talvea,kaksi edellistä talvea toiminut ongelmitta ja lämpöä riittänyt.
Vaihtoventtiilin toimintaa testailtiin eilen illalla ja vaikutti että toimii normaalisti,siinä meni se teoria että virtaus oikaisee ohi lattian varaajan ulkovaipan kautta.
Lattialämmitykset jakotukkien termostaatit kaikki auki.
Jakotukeilla on ne termostaatit tms, joiden pää pompahtaa ylös kun päästää lämmintä vettä kiertoon. Nämä ovat kaikki ylhäällä niinkuin pitääkin.
Lämmityksen anturien lukemat on likimain oikeat kuin mitä Niben logiikka ilmoittaa(aloittajan mittaustulos putkien pinnasta)
Aikalailla vaikuttaisi lämpöpumpun fyysinen toiminta olevan normaalia(?)
Jostain syystä vaan käyntijaksot jää olemattoman lyhyiksi?
Nibe F1217 manuaali http://www.nibeonline.com/pdf/031109-4.pdf
-
Mikä pumpun hystereesiasetus on tällä hetkellä? Voiko hystereesiasetus olla syystä tai toisesta liian pieni, pätkiikö hystereesi pumpun käyntiä? Kannattaisiko kokeilla nostaa hystereesiä reippasti ja katsoa, onko mitään vaikutusta?
-
Joka tapauksessa näyttää, että jokin tekijä keskeyttää lämmitysjakson noin sen puolivälissä, ja se tekijä olisi löydettävä. Seuraa niitä asteminuutteja jakson yli, näkyykö siellä hyppäys nollaan normaalin hitaan etenemisen sijasta.
Toistan tämän neuvon, se on yksinkertainen tapa nähdä miten tilanne ohjaavan ohjelman kannalta kehittyy, ja siksi tehty näkyväksi käyttäjälle. Taudinkuvaan sopisi esim sellainen, että kun asteminuutit ovat vielä kaukana nollasta, ohjelma näkee jonkin raja-arvon ylittymisen ja katkaisee jakson sen takia. Tämä näkyy asteminuuttien hyppäyksenä nollaan, normaalin askelluksen sijaan. Tuollaisia raja-arvoja jotka aiheuttavat pysäytyksen, muttei hälytystä on esim paine, menolämmön poikkeama ja luultavasti muitakin. Jos laitteessa on jokin vika esim antureissa, voi tuollainen ylityshavainto tulla ilman varsinaista poikkeamaakin.
Minua myös askarruttaa tuon tiedossa olevan keruulämpöanturivian mahdollinen yhteys tähän. Nythän ohjelma on selvästi havainnut anturivian, kun vilkuttelee lukemaa 50 sen merkiksi. Ohjelma tietää, että anturi ei toimi, joten se ei saa tietoa esim jäätymisvaarasta. Miten järkevä ohjelma reagoi tuollaiseen tilanteeseen ? Esim rajoittamalla käyntijaksoja, kuten tässä tapahtuu ?
Pelkkää spekulointia, mutta kannattaisi korjata tunnetut viat, ja katsoa sitten mikä on tilanne.
Hystereesiä vastaa Nibessä juuri asteminuuttien käynnistysvajeasetus, kuten aiemmin kuvasin.
-
Lämmityspumppu (Grundfos) on asennossa "2". Kävin katsomassa juuri kun kompressori oli päällä niin kyllä sen läpi tuntui käsikopelolla nestettä virtaavan.
Kannattaa kääntää lämmityskiertopumpun (lauhdutinkiertopumppu) nopeus suurimmalle,yleensä se on "3".
Silloin lauhdutinvirtaus suurenee ja dt laskee varmaan lähelle Niben suositusta.
Tuskinpa tämäkään alkuperäistä vikaa poistaa mutta olisi hyvä nähdä piteneekö lattialämmityksen käyntijakso?
Näyttää kyllä vahvasti siltä että jäsen kotikallion esitys asteminuutti asetuksista korjaisi alkuperäisen häiriön (liian lyhyt käyntijakso) eli se alkuvika on väärissä/muuttuneissa asteminuuttiasetuksissa.
-
Jos laitteessa on jokin vika esim antureissa, voi tuollainen ylityshavainto tulla ilman varsinaista poikkeamaakin.
Nyt kai olemme yhtä mieltä siitä että KeruuM anturi on ainakin viallinen, koska vilkuttaa "50" astetta. Eli voiko tämä anturivika olla kuitenkin syynä siihen että lattialämmitysjakson aikana joku raja-arvo virheellisesti katkaisee ko. lämmitysjakson? ...ja koko hässäkkä on siitä johtuvaa? Tuon anturin ymmärtääkseni pystyisi itsekin vaihtamaan. Onko se anturi putkessa jotenkin erityisesti kiinnitettynä vai irtoaako ihan kotityökaluilla?
Aamulla huonelämpötila oli 16,2 astetta. Soitin eilen huoltoon, muuteivat osanneet vielä vahvistaa pääsevätkö torstaiaamuna paikalla, jota toivoin...
-
Muistelen että, minun pumpussa (F1245) on keruun tulolämpötilalla maksimiraja (olikohan oletus 25C).
-
Jos laitteessa on jokin vika esim antureissa, voi tuollainen ylityshavainto tulla ilman varsinaista poikkeamaakin.
Nyt kai olemme yhtä mieltä että KeruuM anturi on ainakin viallinen, koska vilkuttaa 50 astetta. Eli voiko tämä anturivika olla kuitenkin syynä siihen että lämmitysjakson aikana joku raja-arvo virheellisesti katkaisee lämmitysjakson? ...ja koko hässäkkä selviää?
Aamulla huonelämpötila oli 16,2 astetta. Soitin eilen huoltoon, muuteivat osanneet vielä vahvistaa pääsevätkö torstaiaamuna paikalla, jota toivoin...
Keruupiirin anturivian ei pitäisi vaikuttaa lämmitykseen millään tavalla. 1217:ssa on vain minimiarvolle raja-arvo. Vilkaiseppas seuraavat arvot pumpusta:
Paljonko on LP-min? (yleensä 120...150 lattialämmitystaloissa)
Paljonko näyttää GM kun pumppu käynnistää?
Paljonko näyttää GM kun pumppu sammuu?
Talon voisi ehkä saada lämpimämmäksi säätämällä LP-min arvosta 20 m arvoon 10 min. Pumpun tauot lyhenee 20 minuutista 10 minuuttiin. (Ei korjaa alkuperäistä vikaa/ongelmaa)
Jos tuo ei auta mitään, niin sitten pelkkä sähkövastus lämmittäämään taloa "Käyttötila"-napista. Ohjeita manuaalin sivulla 5 ja 11. http://www.nibeonline.com/pdf/031109-4.pdf
(Tuo käyttöliittymä on syvältä ja muistaakseni tilan vaihtumisessa oli jokin ihmeellinen viive...)
-
Nyt kai olemme yhtä mieltä siitä että KeruuM anturi on ainakin viallinen, koska vilkuttaa "50" astetta. Eli voiko tämä anturivika olla kuitenkin syynä siihen että lattialämmitysjakson aikana joku raja-arvo virheellisesti katkaisee ko. lämmitysjakson?
Alkaako tuo vilkuttaa "50" astetta heti kun kompressori käynnistyy vai silloin kun lattialämmityksellä kompressori pysähtyy?
Vai vilkuttaako se jatkuvasti käynti- ja taukojaksojen aikana?
-
Kyllä nämä molemmat ovat lukeman perusteella viallisia ( jos lukemat käynnin aikaisia) , hae uudet ja vaihda, sillä se varmistuu. Antureita on hyvä olla yksi varalla joka tapauksessa, kun tuntuvat hajoilevan
KeruuM 50 (huom: vilkkui)
KeruuP 23 (-12)
1217:ssa on vain minimiarvolle raja-arvo.
Tarkoitat käyttäjän aseteltavaa raja-arvoa. Kyllä kiinteitä voi olla vaikka kuinka monta, ilman että me sitä näkisimme
-
Kyllä nämä molemmat ovat lukeman perusteella viallisia ( jos lukemat käynnin aikaisia) , hae uudet ja vaihda, sillä se varmistuu. Antureita on hyvä olla yksi varalla joka tapauksessa, kun tuntuvat hajoilevan
KeruuM 50 (huom: vilkkui)
KeruuP 23 (-12)
1217:ssa on vain minimiarvolle raja-arvo.
Tarkoitat käyttäjän aseteltavaa raja-arvoa. Kyllä kiinteitä voi olla vaikka kuinka monta, ilman että me sitä näkisimme
Voipi olla tai sitten ei...
Foorumin kirjoitusten perusteella minulle on tullut sellainen käsitys, että pumppu toimii normaalisti viallisillakin antureilla.
-
Muistin hiukan väärin (siis F1145:ssä näin ):
"maks. keruu sisään
Säätöalue: 10 – 40 °C
Tehdasasetus: 30 °C
maks. keruu sisään
Tässä asetetaan, missä lämpötilassa lämpöpumppu hälyttää
liian korkeasta lämmönkeruun tulolämpötilasta."[/i]
-
Alkaako tuo vilkuttaa "50" astetta heti kun kompressori käynnistyy vai silloin kun lattialämmityksellä kompressori pysähtyy? Vai vilkuttaako se jatkuvasti käynti- ja taukojaksojen aikana?
Tuo KeruuM "50" vilkuttaa jatkuvasti, riippumatta onko kompressori käynnissä tai ei.
Kysymys, onko KeruuM ja KeruuP anturit fyysisesti samanlaisia? Ja tietysti jos niiden vaihtamiseen on jotain käytännön neuvoa niin otetaan vastaan... ilmeisesti vain kaivetaan eristeen alta, nyppästään irti putkesta sekä liitinpäästä sekä suoritetaan vaihto päinvastaisessa järjestyksessä. Laite voi olla päällä vai pitääkö sammuttaa...? Pitäkö ohjauspaneelista muuttaa jotain anturien vaihdon takia vai asettuuko hardware ihan automaattisesti paikalleen voimassaolevien asetusten mukaiseksi?
-
Lämpöanturit ovat kaikki samanlaisia, ainakin minun koneessani.
Onko se anturi putkessa jotenkin erityisesti kiinnitettynä vai irtoaako ihan kotityökaluilla?
Eiköhän se ole jollakin pannalla putkessa kiinni, ja ehkä tahnaa välissä, ja hyvä eristys päällä. Parilla nippusiteella sen saa ihan riittävän hyvin putken kylkeen puristettua, ja tosiaan hyvä eristys kötöstyksen päälle. Johtoihin pikaliitos vanhoihin, voi sitten korjata myöhemmin, jos siltä tuntuu. Arvot ovat kilo-ohmeja, joten lisäjohto ei tunnu missään
Ei asetuksiin tarvitse kajota, mutta varminta on tehdä vaihto sähköttömänä, ja kone sitten käynnistyessään löytää ehjät anturit, ja terveet lukemat, ja voi samalla luopua ohjelman vanhoista vikatiloista, joita ehkä ylläpitää.
-
Onko se anturi putkessa jotenkin erityisesti kiinnitettynä vai irtoaako ihan kotityökaluilla?
Eiköhän se ole jollakin pannalla putkessa kiinni, ja ehkä tahnaa välissä, ja hyvä eristys päällä. Parilla nippusiteella sen saa ihan riittävän
Jos anturit on metallipannoilla putkessa kiinni niin saattaa olla hankalaa tai mahdotonta saada samalla pannalla uutta anturia putkeen mutta reilun kokoisilla (30-40cm pitkä) nippusiteillä kiinnitys onnistuu näppärästi.
Se anturin johtoliitos niin jos nykyisen johdon reitti on liian hankala,ts joutuu purkamaan nippuja ja irroittelemaan kiinnikkeitä tms niin helpompi tapa silloin on liittää uusi anturi vanhaan johtoon sokeripalalla,puristettavilla (eristetyillä) abiko jatkoholkeilla tms irtoliittimillä.
Anturikaapelissa pitäisi olla vain kaksi johtoa eikä niillä ole väliä kumminpäin uusi anturi kytketään(NTC/PTC vastus)
Jos kuitenkin vanhan ja uuden anturin johtojen värit on samat niin kytke "väri väriin" ;)
Kun olet yhden anturin vaihtanut niin tarkista Niben näytöltä muuttuiko keruun lukema järkeviin arvoihin.Kompressorin käydessä jotain +5/-5 asteen väliltä.
Jos lukema muuttui niin anturi oli viallinen ja vaihda toinenkin anturi.
Jos lukema ei muuttunut niin sitten vika on jossain muualla kuin anturissa.
Katkaise aina ennen toimenpiteitä anturien vaihdossa sähkö lämpöpumpun pää/turvakytkimeltä työn ajaksi.
Tuossa periaatekuva(kotitekoisen) anturin kiinnityksestä putkeen,tuossa voisi klemmarin tilalla olla myös pari nippusidettä
(http://i9.aijaa.com/t/00415/12895026.t.jpg) (http://aijaa.com/NYLi2c)
-
En tiedä kysyttiinkö jo tällaista. Näetkö mistään paljonko keruun puolella on keruunestettä? Mulla laski lämmöt talossa kun keruupiirissä oli ilmaa.
-
En tiedä kysyttiinkö jo tällaista. Näetkö mistään paljonko keruun puolella on keruunestettä? Mulla laski lämmöt talossa kun keruupiirissä oli ilmaa.
Avasin lämmönkeruun ilmausventtiilin eikä ilmaa tullut yhtään, bioetanolia kyllä. Ilmeisesti ilmaa ei ole siis ainakaan siellä...
Tänään on ollut vähän huilipäivä lukemien osalta. Tarkoitus on hankkia ne lämmönkeruun anturit huomenna tai torstaina ja asentaa ne viimeistään viikonloppuna. Tässä kun näitä ratkaisuehdotuksia ja veikkauksia vian lähteistä on tullut muutamia esille ja suurin osa poissuljettua, niin täytyy tosiaan alkaa ratkomaan tätä siitä kohtaa mikä ainakin on rikki, eli anturit. Ehkä, toivottavasti, ratkaisu olisi niin yksinkertainen että kun korjataan se mikä ilmeisimmin on rikki... niin ongelmat ratkeaa.
Mutta suuret kiitokset jo tässä vaiheessa kaikille osallistujille!! Palaan asiaan kun asia on edistynyt, toivottavasti anturien vaihdon myötä lämpimän kodin sohvalta käsin. Jos viikonlopun jälkeen on vielä nenä huurussa niin sitten hätäisempi soitto huoltoon että saisi vielä sananmukaisesti lämpimän joulun... ::)
-
Tänään taas ongelman kimpussa, antureita en ole vaihtanut. Tapahtunutta viime kerrasta: Sain laitteiden asentajan langanpäähän ja kävimme illalla etänä puhelimitse muutamia tarkistuksia läpi (mutasihti -ei likainen, ulkovaipan ilmaus -ei ilmaa, paisuntasäiliön tyhjennys ja täyttö mutasihdin tark. yhteydessä, turvakatkaisijasta virran nollaus, vaihtoventtiilin moottorin irroitus ja karan jousen testaus painamalla alas -ok). Kiitokset erittäin avuliaalle asentajalle työajan ulkopuolisesta konsultaatiosta kotoaan käsin... :)
Seuraus: loppuillan tarkkailtuani niin lattialämmityksen jaksot pitenivät selvästi. Huonelämpötila nousi aamuun mennessä n. 18,8:een, muttei enenpää. Toisaalta myös ulkolämpötila lauhtui samalla plussalle, joten sisäilman nousu voi johtua myös siitä...
Tänään illalla tarkkailin taas pari tuntia konetta ja alla on sanallista ja numeerista logilistaa mitä koneessa tapahtui. Ensin koneen asetukset, joita en aiemmin ollut löytänyt:
LP-min 120, SV min 300, LJ ero LP 10, Ero LP-SV 3, LP väli 20m, LVV stop 50, LKV stop 65, LKV väli 7d, Vertailu = säädin = +2, ulkolämpötila +6 (ok).
Sähkövastusta ei ole kytkeytynyt päälle yli vuorokauteen.
Ja illan tapahtumat: (alussa GM +100)
Klo 20:40 Käyttöveden lämmitys juuri menossa (en tiedä alkamisajankohtaa), vaihtoventtiilin kara alhaalla, LJ-meno nousee +58 asteeseen.
Klo 20:50 Käyttöveden lämmitys loppuu, vaihtoventtiilin kara nousee ylös. LJ-meno laskee nopeasti 23 asteeseen, samalla myös LJ putket kylmenee vastaavasti. LJ-P myös 23 astetta. GM alkaa laskea. (Miksi LJ menoputken lämpötila laskee nopeasti alas??)
Klo 21:10 Lattialämmitysjakso alkaa. GM laskenut -121 :een. Vaihtoventtiilin kara edelleen ylhäällä. LJ-meno nousee 30 (31), LJ-P edelleen 23 astetta.
Klo 21:12 Vaihtoi lennosta käyttöveden lämmitykseen, vaihtoventtiilin kara alas, LJ-meno alkaa nousta, samoin LJ meno putki alkaa lämmetä koneen yläosasta, muttei parin metrin päästä. GM -125.
Klo 21:19 Vaihtoi lenosta takaisin lattialämmitykseen. Vaihtoventtiilin kara nousi ylös. LJ-meno alkaa laskea => 30 (31), GM -125. Myös LJ meno putki n. 30 astetta parin metrin päästä. LJ-P edelleen kuitenkin 23 astetta ja LJ-P putki vastaavan kylmä. GM alkaa laskea noin yhden asteminuutin minuutissa (looginen). LJ meno koko ajan sama 30 (31) ja vastaavasti LJ-P koko ajan 23 astetta (epänormaali, eikö vesi kierrä?, ilmaa?). LJ putkien lämpötila vastaa käsituntumalta näytön astetta myös 2 metrin päästä. GM -142.
21:40 Vaihtoi lennosta käyttöveden lämmitykseen. Vaihtoventtiilin kara nousee ylös. LJ-meno nousee 56 (KV). LJ-meno putken lämpötila nousee koneen yläosasta kuumaksi, muttei enään ensimmäisen sulkuventtiilin jälkeen (n. 20cm ylempänä) saati 2 m päästä. GM- 142 edelleen.
21:45 Vaihtoi lennosta lattialämmitykseen. Vaihtoventtiilin kara painuu alas. LJ meno putki yläosasta kuuma muttei enään 2m päästä.
21:47 Kompressori pysähtyy. LJ-meno päättyy 57 (31). Myös LJ-P noussut 29 (52) yllättäen vaikka edellinen jakso oli koko ajan 23 astetta. Myös GM on pompahtanut salakavalasti nollaan parin minuutin sisällä kun olen räplännyt muualla valikkoa ja nousee edelleen muutamassa minuutissa +100:aan. LJ-P näyttää lopuksi 31 (52) vaikka putki on selvästi kylmempi (tod.näk. se 23 astetta).
Tuossa siis tuollainen jakso. Aiemmin tänään illalla kun olin käynyt patsastelemassa niin myös tuo LJ-meno putki oli lattialämmitysvaiheessa selvästi lämpimämpi sieltä 2 metrin päästä (selvästi yli 30 astetta). Aiemmin illalla GM oli myös n. -195.
Eli minkälaisia johtopäätöksiä tästä voisi vetää näillä tiedoilla? Onko ongelma kenties siinä ettei vesi kierrä (ilmaa jossain)?, pumppu ei jaksa pyörittää? Koneen ohjauslogiikka sekaisin tms?
Nyt kun muistelen taaksepäin niin talossa alkoi lämmöt pudota pian taannoisen Oskari -myrskyn jälkeen. Tuolloin meillä oli ihan pieniä, muutaman sekunnin sähkökatkoksia ja valot välkkyi. Olisiko se voinut rikkoa jotain koneen ohjauksessa, antureissa jne jne?
Niben huollolla on ilmeisesti kiire juuri nyt mutta tarkoitus on ottaa yhteyttä huoltomieheen huomenna perjantaina. Jos kerkeätte tekemään taas viiltävät analyysinne (kiitos niistä) niin voisin viestittää myös niitä huomenna eteenpäin. Jos ongelmat viittavaat selvästi johonkin niin osaisi sitten paremmin varautua varaosilla jne...
-
Tuon perusteella lämmönjaossa kiertää vesi ihan hyvin koska meno-paluu erotus on vain 7 astetta. Paluu lämpötila ei lähde (nopeasti) nousemaan koska "kaikki" lämpö varautuu kylmäksi jäähtyneeseen laattaan (ilmeisesti on pitkästi lattialämmitysputkea betonissa). Mikäli vesi ei kiertäisi kunnolla nousisi LJ-meno paljon korkeammaksi.
Tuo asteminuuttien yhtäkkinen nollautuminen sotkee koko lämmityksen, muuten vaikuttaisi toimivan ihan normaalista mielestäni.
Vika vaikuttaisi ohjainkorttiongelmalta minun mielestäni...
-
vaihtoventtiilin moottorin irroitus ja karan jousen testaus painamalla alas
Tämä "liikunnan" antaminen vaihtoventtiilin karalle varmaan korjasi alkuperäistä vikaa melkoisesti,kannattaa laittaa "korvan taakse" tuo operaatio jos tulevaisuudessa tulee samoja ongelmia lämpöpumpulle.Ilmeisesti jotenkin jumitellut tuo venttiilin kara (?)
Klo 20:50 Käyttöveden lämmitys loppuu, vaihtoventtiilin kara nousee ylös. LJ-meno laskee nopeasti 23 asteeseen, samalla myös LJ putket kylmenee vastaavasti. LJ-P myös 23 astetta. GM alkaa laskea. (Miksi LJ menoputken lämpötila laskee nopeasti alas??)
Ilmeisesti kompressori ei käynyt tässä mittauksessa ?
LJ-P 23 astetta ja koska sitä ei lämmitetä niin se LJ meno laskee myös 23 asteeseen koska virtaus on LJ-P:sta LJ menoon niin siksihän niiden lämpötilat tasoittuu.
Tästä voi muuten päätellä että LJ-P ja LJ meno anturit on kunnossa koska ne näyttää samaa lämpötilaa niinkuin tässä tilanteessa pitääkin.Samoin lattian veden virtaus toimii oikein koska LJ-meno jäähtyy
Klo 21:10 Lattialämmitysjakso alkaa. GM laskenut -121 :een. Vaihtoventtiilin kara edelleen ylhäällä. LJ-meno nousee 30 (31), LJ-P edelleen 23 astetta.
Tässä kohtaa kompressori on käynnistynyt ja alkaa lämmittää LJ-menoa ,se nousee 30 asteeseen,LJ-P ei lämpene koska kaikki lämpö mitä LJ-meno vie lattiaan jää myös sinne eli vesi jäähtyy lattiassa niin paljon.Lämpötilaero (dt) LJ-meno-LJ-P välillä 7 astetta mikä on ihan hyvä.
Jos/kun LJ-P nousee esim 27 asteeseen niin LJ-meno pitäisi silloin olla 34 astetta eli tuo 7 astetta erona säilyy lattian lämmityksessä
Klo 21:19 Vaihtoi lenosta takaisin lattialämmitykseen. Vaihtoventtiilin kara nousi ylös. LJ-meno alkaa laskea => 30 (31), GM -125. Myös LJ meno putki n. 30 astetta parin metrin päästä. LJ-P edelleen kuitenkin 23 astetta ja LJ-P putki vastaavan kylmä. GM alkaa laskea noin yhden asteminuutin minuutissa (looginen). LJ meno koko ajan sama 30 (31) ja vastaavasti LJ-P koko ajan 23 astetta (epänormaali, eikö vesi kierrä?, ilmaa?). LJ putkien lämpötila vastaa käsituntumalta näytön astetta myös 2 metrin päästä. GM -142.
Lattiaan jää edelleen kaikki lämpö mitä LJ-meno vie sinne,siksi LJ-P ei (vielä) nouse
21:47 Kompressori pysähtyy. LJ-meno päättyy 57 (31). Myös LJ-P noussut 29 (52) yllättäen
Tämä viimeisimmän käyntijakson aikana LJ-P on jo hieman noussut mutta ottaa aikansa ennenkuin lattioissa alkaa lämpö nousta :)
-
21:47 Kompressori pysähtyy. LJ-meno päättyy 57 (31). Myös LJ-P noussut 29 (52) yllättäen vaikka edellinen jakso oli koko ajan 23 astetta. Myös GM on pompahtanut salakavalasti nollaan parin minuutin sisällä kun olen räplännyt muualla valikkoa ja nousee edelleen muutamassa minuutissa +100:aan. LJ-P näyttää lopuksi 31 (52) vaikka putki on selvästi kylmempi (tod.näk. se 23 astetta).
Lämmönjakoon menee +57 asteista vettä joka on 26 astetta yli pyyntilämpötilan. Tuota tarkoittaa, että GM -142 => 0 kestää 5 ja puoli minuuttia. Taitaa tosiaan vaihtoventtiili jumittaa.
-
Mutta se mikä jäi vaivaamaan on että miksi GM nollaantuu niin nopeasti lattialämmitysjakson lopuksi vaikka ensin on työntänyt vain 30 asteista vettä LJ-menoon ja tavoitekeskiarvo on 31 astetta. Eikö sen pitäisi tosiaan olla jossain 40 nurkilla että lepojakso huomioiden toi keskiarvo 31 toteutuisi?
21:45 Vaihtoi lennosta lattialämmitykseen. Vaihtoventtiilin kara painuu alas. LJ meno putki yläosasta kuuma muttei enään 2m päästä.
21:47 Kompressori pysähtyy. LJ-meno päättyy 57 (31). Myös LJ-P noussut 29 (52) yllättäen vaikka edellinen jakso oli koko ajan 23 astetta.
Ja tuo lattialämmityksen loppuhuipennus kesti vain pari minuuttia, jolloin Lj-meno pompahti ylös. Mutta eihän tuon pitäisi nollata -142 asteminuuttia jos tuo kesti vain noin lyhyen aikaa (57-31 = 26 x 2 minuuttia = 52 asteminuuttia)? Vaatisi vähintään 5 minuuttia tuolla 57 asteen lämmöllä?
Nyt kun pyynnitkin on pumpulta vielä kovat (säädin +2), mutta sisälämpötila ei nouse tarpeeksi vaikka tuosta karan liikuttelustakin on jo 1,5 vuorokautta, niin joku tuossa vielä mättää? Eli sisälämpötila on edelleen 18-19 astetta vaikka keli on plussalla. Onko toi ihan normaalia että vaihtaa noin lyhyitä jaksoja lennosta lattialämmityksen ja käyttöveden välillä?
Jakotukkien termostaatit ovat myös sen verran lämmenneet että siitä kai voisi päätellä että vettä virtaa lattiaan ainakin ajoittain oikealla lämpötilalla?
-
Lämmönjakoon menee +57 asteista vettä joka on 26 astetta yli pyyntilämpötilan. Tuota tarkoittaa, että GM -142 => 0 kestää 5 ja puoli minuuttia. Taitaa tosiaan vaihtoventtiili jumittaa.
Kerkesitkin kirjoittamaan saman havainnon... Tuossa Nibessa on joku (surullisen) kuuluisa sininen Fiat muovinen vaihtoventtiili (Foorumin kirjoitusten perusteella). Jotkut ovat tilanneet noita netistä Saksasta tms. Mitähän tuollaisesta huoltoliike veloittaa...
-
Onko toi ihan normaalia että vaihtaa noin lyhyitä jaksoja lennosta lattialämmityksen ja käyttöveden välillä?
Voisin kuvitella, että nyt jos tuo vaihtovena ei toimi oikein, niin eikös siinä niin käy, että tuo pumppu työntää tuon käyttöveden lattiaan ja siitä tulee tuo kierre, että käyttövettä pitää taas lämmittää.
-
Kuten Renoo tuossa mainitsikin, niin vaihtoventtiilin jumittaminen käyttövesijakson jälkeen aiheuttaa sellaisen oireen, että lämpöä siirretään käyttövesivaraajan manttelista lattialämmitykseen ja varaaja jäähtyy nopeasti. Lisäys: Pumpun toimiessa normaalisti käyttövesijakson jälkeen lämmönjakoon siirtyy pieni määrä kuumaa vettä, jolloin LJ-meno on hetken aikaa korkea.
Sitten ihan yleisellä tasolla tämän 1217 Niben manttelivaraaja on sellainen, että sitä "joudutaan" lämmittämään normaalistikin useissa pätkissä huonon manttelin takia.
Vaihtoventtiilin hinta muistaakseni Suomessa 250-400€, Saksa/Englannissa 150-200€. Vaihtotyöhon ei pitäisi mennä tuntia enempää aikaa ellei sitten ilmaamisen kanssa tule jotain ongelmia. Taloon.comin hinta 339€ (http://www.taloon.com/vaihtoventtiili-nibe-vst-11/LVI-5361581/dp?openGroup=7007) En ole ihan varma sopiiko tuo 1217 pumppun.
Meilläkin joskus vaihtoventtiili jumittaa ja "shunttaa" varaajasta lattiaan noin 40..45c asteista vettä, mutta tuota tapahtuu (oletettavasti) aika harvoin. Helpoiten tuon huomaa meillä liian lämpimästä kylpyhuoneen ja vessan laattalattiasta. En ole tehnyt vielä tuolle vaihtoventtiilille mitään, kun ei ole haitaksi asti jumitellut.
-
Tuo astemin. nollaantuminen liian aikaisin voisi johtua asetuksesta "Max menoveden poikeama" . Itsellä ainakin tuo teki aikoinaan kiusaa.
En muista oliko nimeltää juuri tuo ja ei ole manuskaa käsillä, että voisi tarkistaa.
-
Taloon.comin hinta 339€ (http://www.taloon.com/vaihtoventtiili-nibe-vst-11/LVI-5361581/dp?openGroup=7007)
Tuossa hinnassa näyttää olevan mukana toi huoneanturi, jota meillä ei ole... Suolaiset on hinnat... >:( luulisi ettei koko liitäntää tarvitisi vaihtaa...
Meilläkin joskus vaihtoventtiili jumittaa ja "shunttaa" varaajasta lattiaan noin 40..45c asteista vettä, mutta tuota tapahtuu (oletettavasti) aika harvoin. Helpoiten tuon huomaa meillä liian lämpimästä kylpyhuoneen ja vessan laattalattiasta. En ole tehnyt vielä tuolle vaihtoventtiilille mitään, kun ei ole haitaksi asti jumitellut.
Toi mua tässä jotenkin mietityttää että ilmeisesti jos vaihtoventtiili jumittaa niin lopputuloksena yleisesti lienee se että se laskee varaajasta vettä lattiaan ja lämmöt nousee. Mutta itselläni näin päin ei ole suuressa määrin tapahtunut (lattiat on kylmähköt), tosin eilen lattialämmitysjakson lopussa pari minuuttia meni 57 asteista vettä kunnes kompressori pysähtyi. Eli voiko toi vaihtoventtiilin jumittaminen aiheuttaa myös ongelman näin päin. Luulisi että moottori painaa kyllä karan joka kerta alas ja jumittaminen tapahtuu siinä ettei palaudu takaisin ylös (kara jää alas = lämmittää käyttövettä)?. Vai olenko nyt ymmärtänyt virtaukset tms väärin... :o
-
Varaajan manttelissa on vettä vain n. 50 litraa, niin sillä ei se kovin kauaa lattiaa lämmitä.
Kun varaajan manttelin vesi (>50C) vaihdetaan lattiasta palaavaan veteen (esim. 24C), niin se alkaa jäähdyttämään käyttövettä ja pian taas pitää sitä lämmittää.
-
Jos Niben vaihtoventtiili on ilman sähköä jousivoimalla lattianlämmitys asennossa niin vian rajaamiseksi kannattaisi kokeilla sellaista että irroittaa vaihtoventtiilin moottoriosan venttiilistä ja ajaa yhden lämmitysjakson moottoriosa irroitettuna.
Jos silloin tulee pitkä käyntijakso ja lattian lämmöt nousee normaaleiksi niin alkuvika voisi olla vaihtoventtiilin moottorin ohjauspuolella.
Nibe vaihtoventtiilistä
http://www.talotarvike.com/kauppa/open_attachment.php?attachment=1825&h=450482fa9470a138d179eec5d1a9daaf&d=1
-
Kun irrotit VV-toimilaitteen, niin kokeilitko samalla miten herkästi venttiilin kara liikkuu ääriasentojen välillä ? Sen pitäisi liikkua "varsin herkästi". Herkistelemällä ( renkkaamalla esim 30 kertaa eestaas) voi saada vähän lisäaikaa venttiilille. Kyllä sekin on mahdollista, ettei moottori jaksa ihan loppuun painaa, jos venttiili on jumissa. Katsoin suunnat omasta Honeywellin venttiilistä, ja samoinpäin ovat. Eli jos jousi ei täysin palauta, jää kv-haara raolleen, ja virtaus oikaisee sitä kautta.
Toi mua tässä jotenkin mietityttää että ilmeisesti jos vaihtoventtiili jumittaa niin lopputuloksena yleisesti lienee se että se laskee varaajasta vettä lattiaan ja lämmöt nousee. Mutta itselläni näin päin ei ole suuressa määrin tapahtunut
Minusta tuossa sinulla tapahtui juuri raja-arvon ylittämisestä johtuva pysäytys, jolloin ohjelma pakkonollaa asteminuutit pysäytyksen yhteydessä. Tällöinhän itse lämpövajaus lattiassa säilyy, kun jakso keskeytettiin.
-
Mites Niben vaihtoventtiili oikein toimii?
Ruskeaa johtoa menee jatkuva 230V ja mustaa johtoa -RE8 koskettimella ohjattu 230V.
Onkohan siellä rajakatkaisijat ääriasennoille moottorissa vai miten? :-[
(http://i10.aijaa.com/t/00797/12900482.t.jpg) (http://aijaa.com/0SM8nk)
-
Jos mantelin vesi (50l ja n.50C) vuotaisi lattialämmitykseen, niin säilyisikö "annoksen" lämpötila kierrossa niin korkeana, että koneen suojaus tarttuu tilanteeseen ja ilmoittaa että "yritetäänpä hetken kuluttua uudelleen" (tämän suuntaista on aiemmin mainittu)?
Jos näin olisi, niin auttaisiko tilapäisesti että lattiakierron nopeutta laskee?
-
Jos mantelin vesi (50l ja n.50C) vuotaisi lattialämmitykseen, niin säilyisikö "annoksen" lämpötila kierrossa niin korkeana
Se kiertohan on vain mantteliin ja takaisin tuossa tilanteessa ( pienin virtausvastus), eli sieltä tulee lämpöpulssi koneelle, ja lämmitysjakson raja-arvot ylittyvät liian pitkäksi aikaa, luulisin. Riippuu siitä miten paljon venttiili on auki manttelin suuntaan. Jos venttiili takertelee, tämä voi vaihdella jaksosta toiseen paljonkin. Myös toimilaite voi kulumisen seurauksena alkaa "lonksua"
-
Kun irrotit VV-toimilaitteen, niin kokeilitko samalla miten herkästi venttiilin kara liikkuu ääriasentojen välillä ? Sen pitäisi liikkua "varsin herkästi".
Painoin sen ruuvarin kärjellä pari kertaa alas. En sanoisi että se liikkui "varsin herkästi", mutta siinä tilanteessa mielessä taisi käydä siitä vain positiivinen fiilis; kylläpä jousi palauttaa hyvin ylös...(lue: ei mene kunnolla alas). Tietysti kun ei ollut vertailukohtaa niin en epäillyt olevan jotain pielessä. Mutta ehkä sitä pitäisi vielä renkuttaa ylös alas se 30 kertaa... 8)
-
Painoin sen ruuvarin kärjellä pari kertaa alas.
Taidat puhua toimilaitteesta tässä, et venttiilistä, jota toimilaite käyttää. Herkistele myös venttiili, se jonka läpi vesi virtaa.
-
Painoin sen ruuvarin kärjellä pari kertaa alas.
Taidat puhua toimilaitteesta tässä, et venttiilistä, jota toimilaite käyttää. Herkistele myös venttiili, se jonka läpi vesi virtaa.
Eli siis sitä venttiilin "tappia"/karaa?
-
Jos mantelin vesi (50l ja n.50C) vuotaisi lattialämmitykseen, niin säilyisikö "annoksen" lämpötila kierrossa niin korkeana
Se kiertohan on vain mantteliin ja takaisin tuossa tilanteessa ( pienin virtausvastus), eli sieltä tulee lämpöpulssi koneelle, ja lämmitysjakson raja-arvot ylittyvät liian pitkäksi aikaa, luulisin. .................."
Totta puhut :(
-
Jos ja kun lämmönjakoon menee suunniteltua kuumempaa vettä, niin LJ ero LP ja LJ-meno maks. arvot voivat keskeyttää talon lämmittämisen ennen aikojaan. Nibetyksellä oli ilmeisesti tuo LJ ero LP nollannut asteminuutit. Periaatteessa LJ-meno maks. voi tehdä saman, ei tietoa.
Lattialämmitys talossa LJ-meno maks. luokkaa 40..45 ja LJ ero LP luokkaa 10..15.
Copy-paste manuaalista:
LJ-meno maks
Menolämpötilan lasketun maksimiarvon
asetus.
Asetusalue: 30 — 70 °C.
Esiasetusarvo on 45 °C. Tätä arvoa on siksi
yleensä korotettava, jos kyseessä on
patterijärjestelmä.
Menolämpötila vaihtelee normaalisti suhteessa
laskettuun arvoon, siksi asetettu arvo voidaan alittaa
tai ylittää tilapäisesti.
E sim. vaihtelevalla lauhdutuksella varustetun
lattialämmityksen sopivat arvot voivat olla min. 18 °C,
maks. 40 °C.
LJ ero LP
Suurin lämpötilapoikkeama lämpöjohtolämpötilan
(LJ) nimellisarvosta ennen lämpöpumpun
pakko-ohjausta.
Perusasetus: 13.
Asetusalue: 3 – 25.
-
Eli siis sitä venttiilin "tappia"/karaa?
Sitäpä juuri. Sen pitäisi liikkua "varsin herkästi" ihan sormilla. Toimit siis itse toimilaitteena. Ja niinkuin Matias ehdotti, voit halutessasi kytkeä käyttöveden teon joksikin aikaa pois (esim käynnistysehtoja muuttamalla) ja antaa koneen hyrrätä venttiili lämmitysasennossa, kunnes mökissä taas tarkenee. Toimilaite voi olla irtikin tämän ajan
-
Eli siis sitä venttiilin "tappia"/karaa?
Sitäpä juuri. Sen pitäisi liikkua "varsin herkästi" ihan sormilla. Toimit siis itse toimilaitteena. Ja niinkuin Matias ehdotti, voit halutessasi kytkeä käyttöveden teon joksikin aikaa pois (esim käynnistysehtoja muuttamalla) ja antaa koneen hyrrätä venttiili lämmitysasennossa, kunnes mökissä taas tarkenee. Toimilaite voi olla irtikin tämän ajan
Jos venttiilin kara ei liiku kevyesti, voisi yrittää "rasvata" sitä.
Tavallisia öljyjä ei kannata käyttää, koska tiivisteet saattavat turvota ja huonontaa vain toimintaa.
Mäntysuopa tai Fairy ovat yleensä turvallisia käyttää tällaisissa kohteissa.
ATS
-
Niben huoltomies kävi juuri ja huomasi että osasi kyllä asiansa. :) Nopeasti havaitsi että vaihtoventtiili oli jäänyt ilmeisesti väärään asentoon edellisen käyttövesijakson päätyttyä. Eli "lukittunut" hieman väärään asentoon. Akuuttina lääkkeenä vaihtoventtiiliin moottorin herkistäminen, eli sieltä mikä painaa karaa alas. Itse venttiili oli kuullema niin erinomaisessa kunnossa ja herkkänä että epäili että oli vaihdettu joskus aiemmin.
Jos ei lämmöt illan ja yön aikana nouse niin tuo huomenna ohikulkumatkallaan uuden moottorin tilalle. Nyt vaan odotellaan miten käy. I'll let you know.
Toivottavasti tästä viestiketjusta on jollekkin jotain hyötyä joskus, jollekkin joka on vasta aloittamassa omaa matkaansa kylmästä lämpimään. Oma tietämys teknisessä tilassa olevasta valkoisesta kaapista on lisääntynyt merkittävästi. Ja sivutuotteena oma profiilinikin on nykyään "Täysjäsen", cool ;D