Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Yleistä => Aiheen aloitti: Heikki75 - 23.11.13 - klo:11:05
-
On tullut mietittyä rakennusprojektia, kun tulin yllättäen tontinomistajaksi.
Tontti on vanhaa peltoa, jossa selkeää savea noin metrin verran ja sitten alkaa karkeutua. Tontilla on muinaisten lohkomisten seurauksena noin 15 x 100m kokoinen sarka ulokkeena ja tämän olen ajatellut hyödyntää keruukentän käyttöön.
Ajatus on ollut myös levittää talon alta ja muista kaivannoista lähtevä maa-aines tuolle saralle. Näin välttäisi saven ajattamisen pois tontilta. Laskin että maata voisi tulla sinne noin 0,3m kerros, joka ei maisemallisesti meinaa mitään.
Mielipiteitä haluaisin tuohon työjärjestykseen? Kannattaako putkistoa asentaa ennen maatäyttöä, vai tiivistyykö kenttä liikaa, koska traktoriliikennettä tulee maiden ajosta jonkin verran väkisinkin ylimääräistä. Onko järkevintä taputella kenttä valmiiksi ja vasta sitten kaivaa ja peitellä putkisto?
-
Ei ole merkitystä missä järjestyksessä tuon tekee. Helpoimmalla taitaa päästä, jos kaivaa ensimmäisenä ne putket 80cm syvyyteen ja ajaa sitten päälle maata sen mitä ylimääräistä tontilla on (0-40 cm). Ei se maaperä voi liikaa tiivistyä...
-
Lämmön keruun kannalta tiivistynyt maa on vain hyvästä.
Tiiviimpi maa johtaa paremmin lämpöä.
-
Ok. Kiitos tiedosta.
Näin päättelinkin, mutta kun aihe ei ole tähän saakka juurikaan edes kiinnostanut, niin aikalailla tässä on muiden mielipiteiden varassa.
Itse kaivamista ajattelin niin, että olisi kiskaissut 3 reilun metrin levyistä kaivantoa tuohon saralle ja putket seuraamaan kaivantojen laitoja. Näin saisi verkostoa varmasti vajaan 650m kaikkineen, vai riittäisikö 105neliön yksitaso mökkiin 200metriä vähemmän.
Sokkelista tuohon saralle tulisi olemaan noin 20 metriä matkaa.
-
Itse kaivamista ajattelin niin, että olisi kiskaissut 3 reilun metrin levyistä kaivantoa tuohon saralle ja putket seuraamaan kaivantojen laitoja.
Sivusuunnassa riittää hyvin kun keruuputkien väli on 1,5m mutta jos sulla on kone joka tekee 3m:n levyista ojaa niin voi laittaa hyvin ojan reunoille ja keskelle keruuputken. :-[
Sorry,käsitin väärin.....
Jos käytettävissä on sileä peltosarka ja tilaa ympärillä niin kannattaisi harkita putken upottamista salaojakoneella.
http://www.sulpu.fi/maapera-lammon-lahteena
-
Itse kaivamista ajattelin niin, että olisi kiskaissut 3 reilun metrin levyistä kaivantoa tuohon saralle ja putket seuraamaan kaivantojen laitoja
= 3 kpl 1metrin levyistä kaivantoa.
ATS
-
Ok. Kiitos tiedosta.
Näin päättelinkin, mutta kun aihe ei ole tähän saakka juurikaan edes kiinnostanut, niin aikalailla tässä on muiden mielipiteiden varassa.
Itse kaivamista ajattelin niin, että olisi kiskaissut 3 reilun metrin levyistä kaivantoa tuohon saralle ja putket seuraamaan kaivantojen laitoja. Näin saisi verkostoa varmasti vajaan 650m kaikkineen, vai riittäisikö 105neliön yksitaso mökkiin 200metriä vähemmän.
Sokkelista tuohon saralle tulisi olemaan noin 20 metriä matkaa.
Uuteen taloon riittää helposti 400m. Jos 400m pidemmästi laittaa putkea, niin silloin pitää laittaa 2 putkistoa esim. 2 x 250m.
Nopeimmin homma taitaa hoitua jos kaivinkoneen kauha on leveydeltään tuota 1,5m luokkaa.
1,5m kaivantoa saran toiseen päähän, 1,5m maata väliin ja toinen 1,5m kaivanto sarkaa takaisin = n. 400m putkea.
Meillä tuolla tekniikalla meni 100 metriä tunnissa putkea peltoon 13t telakoneella. Pellon perältä palatessa peitti samalla kun kaivoi.
Lisäys: jos ei ole noin leveää kaivaa niin sitten voi joutua kaivamaan salaojakauhalla. Vähän hitaampaa hommaa.
-
Eli, voisikko ajatella neljää peruskauhalla tehtyä ojaa, johon saisi reilun 400m lenkin, tai niin, että 400 metrin kiepin ja thats it? Mikäli se on riittävä määrä? Maaperän pitäisi olla käsitykseni mukaan aika optimaalista toimivuuden kannalta, että varmasti puhutaan verrattaen pienestä minimi-mitoituksesta.
Itsellä käytössä traktori, jolla kaivajan hommien jälkeen voisi rauhassa asennella putkiston ja täytellä kaivannot ja kapean ojan täyttäminen on aina kätevämpää kuin laajemman kaivannon.
Mitä tuo kaksipiirinen verkosto tarkoittaa tekniikan kannalta? Vaaditaanko jotakin olellisesti kallimpaa järjestelyä pumpun ja verkoston välille?
-
400m on vähintään riittävä määrä tuon kokoiselle uudelle talolle. Saattaisi 300m riittää, mutta kun tilaa on niin kannattaa ostaa/laittaa 400m ja MLP:n teholuokka on noin 6 kw. Kaksipiirinen ei tarkoita mitään muuta kuin tekniikan kannalta kuin pumpun lähellä 4 putkea yhdistetään 2:ksi ja tuollainen on tarpeen vasta sitten kun putkiston kokonaispituus ylittää 400m.
-
Kannattaa vaarmaan laittaa se maksimipituus, mitä pumpun valmistaja yhdelle lenkille pituutta sallii... ei siitä liiasta sitten muuta haittaa ole kun tekemisen vaiva, ja kun itse tekee, niin yks ylimääränen sata metriä ei tunnu missään 8)
Mä kaivelin kanssa meille viimekesänä keruupiirin, talolta tohon pellon kulmalle tulee n. 41m ja se väli meni kahdella putkella (meno ja paluu), sitten pellon kulmalle tuli kokoojakaivo, jossa yhdistin menon kahteen eri lenkkiin ja paluut kahdesta lenkistä... Kokonaisuudessaan tuli vajaa 600m putkea ja pumppu on 9kW vanhassa rintamamiestalossa.
Se siirtoputkisto siihen "sarkaan" kannattaa myös ajatella lämpöä keräävänä, eli jos mahdollista, niin kierrä paikat, joista aurataan talvella lumet, muutoin ne putket joutuu eristämään, eikä niiltä osilta keräydy lämpöä.
EDIT: ja lisäyksenä vielä, mulla ei ollu käytettävissä kun yksi 46cm kauha joten jouduin sillä sitten kaivelemaan 1.5m - 2.0m välein noita putkia, tossa kokoojakaivon lähellä on n. 10m matkalla etäisyys putkien välillä vain 1m luokkaa... Voi voi, kun olis ollu 1.5m kuuppa käytettävissä... Väliin oli muuten savi tiukassa kuupassa, loppumetreillä oppi välttämään kuvan kaltaisia tilanteita, amatöörinä kun hommaan läksin...
(http://s24.postimg.org/ya9mcjkut/vga_20130709_201533.jpg)
(http://s24.postimg.org/7tjag7hhx/vga_20130703_153147.jpg)
-
Meillä on 2x250 m keruupiiri kaivettu v 1980.Tehtiin niin että maahan menevä kylmä alku on 3-4 m erillään omissa kaivannoissa n. 50 m matkalla jonka jälkeen putket on loppumatkan samassa noin metrin levyisellä kauhalla tehdyssä kaivanossa eri reunoissa.Kylmä jää alkupäähän.Silloin ei tiedetty mikä pitäisi olla kaivusyvyys mutta tehtiin n. 0.9-1.0 m kaivantoa.Kone on 7.5 Kw.Kevättalvella tulo on yleensä vähintään +1+2 ja meno 0 tai -1-2.Kun routa sulaa niin lämpö putkistossa nousee +14-16 C.Putkisto tuolle koneelle on ollut riittävä.
-
Taitaisi olla pelkästään hyötyä ylimitoitetusta putkistosta, kun laitteen tehokerroinkin nousee ja laittaa vielä tuplana putket. niin pienikin pumppu saa kierrärtyksen suurella keräimellä helposti käyttöön. Ittellä tuli kaikki ylimitoitettua. Pumppu suurempi mitä edes tomppelin llaskelma tarjosi. Kaivo syvempi mitä ohjelmat mitoitti. Reikiä enämpi mitä kauppias tarjosi. kai tästä joku konkurssi sitten tulee, kun nyt on neljäs vuorokausi täyttymässä ja sähköä on jo palanut 44 kWh.. Kauppias puhui jostain ilmaisenergiasta MLP:llä, mutta täähän syö euroja kuin viimeistäpäivää. Taisi sittenkin huijata mua.
-
Kiitoksia selventävistä viesteistä. Alkaa hahmottua tuo toteutus pikkuhiljaa.
Entäs tuon pumpputekniikan suhteen? Talokauppias tietenkin tarjoaa jonkin valmistajan, jotakin, todennäköisesti parhaan katteen omaavaa ratkaisua?
Talohan tekniikan osalta tulee olemaan yksitasoinen, noin 105m2, varaava takka, vesikiertoinen lattia.
Jokin neljästä suurimmasta kotimaisesta toimittajasta, joten energia-arvot lienevät jokseenkin normaalitasolla.
Onko asiantuntijoilla heti mielessä jotakin tiettyjä laitteita, tietyltä valmistajalta, joita kannattaisi ajatella ja verrata sitten esim. Talotoimittajan tarjontaan.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Talohan tekniikan osalta tulee olemaan yksitasoinen, noin 105m2, varaava takka, vesikiertoinen lattia.
Teinpähän tällekin laskelman ja liitin sen omaan viestiisi.
Laskelma on vain suuntaa antava!
Sitovan takuulaskelman saat alan ammattisuunnittelijalta tai vastuulliselta maalämpötoimittajalta.
-
Entäs tuon pumpputekniikan suhteen? Talokauppias tietenkin tarjoaa jonkin valmistajan, jotakin, todennäköisesti parhaan katteen omaavaa ratkaisua?
Onko asiantuntijoilla heti mielessä jotakin tiettyjä laitteita, tietyltä valmistajalta, joita kannattaisi ajatella ja verrata sitten esim. Talotoimittajan tarjontaan.
Referenssihinnat Nibe/Danfoss pumpuille kannattaa ottaa www.taloon.com ja www.talotarvike.com sivuilta. F1245 ja F1226 pumput ovat ainakin toimivia värkkejä, F1245 jonkinlainen testivoittaja yhdessä Viesmanin kanssa Ruotsalaisessa testissä. Hintaan verrattuna tod.näk. ylivoimainen. Mutta onko F1226 muita eroja F1245 kuin epätaloudellisemmat kiertovesipumput ja värinäyttö, silloin voi olla vaikea saada COPpien erotuksella hintaeroa koskaan kiinni?
-
Entäs tuon pumpputekniikan suhteen?
Vaihtoventtiilipumppu on hyvä valinta, kun kyseessä on lattialämmitys.
-
Kannattaa pyytää myös tarjous http://www.torujyri.ee/fi (http://www.torujyri.ee/fi) Itse sain tuolta pari tonnia halvemmalla kuin halvin tarjous suomesta. Ja toimitus myöhästyi yhden vuorokauden alkuperäisestä arvioidusta toimituspäivästä. Ovat Oilonin virallisia eestin maahantuojia/myyjiä.
-
Entäs tuon pumpputekniikan suhteen? Talokauppias tietenkin tarjoaa jonkin valmistajan, jotakin, todennäköisesti parhaan katteen omaavaa ratkaisua?
Onko asiantuntijoilla heti mielessä jotakin tiettyjä laitteita, tietyltä valmistajalta, joita kannattaisi ajatella ja verrata sitten esim. Talotoimittajan tarjontaan.
Referenssihinnat Nibe/Danfoss pumpuille kannattaa ottaa www.taloon.com ja www.talotarvike.com sivuilta. F1245 ja F1226 pumput ovat ainakin toimivia värkkejä, F1245 jonkinlainen testivoittaja yhdessä Viesmanin kanssa Ruotsalaisessa testissä. Hintaan verrattuna tod.näk. ylivoimainen. Mutta onko F1226 muita eroja F1245 kuin epätaloudellisemmat kiertovesipumput ja värinäyttö, silloin voi olla vaikea saada COPpien erotuksella hintaeroa koskaan kiinni?
En nyt menisi sanomaan mitenkään ylivoimaiseksi tuota Nibenkään laitosta. Tuolta kun kattelee esim tuota 300 G laitetta Viessmaninlta, niin aika helposti voisi tuohonkin sortua. 200 G on karvalakki malli ja itte ottasin mielummin ja otinkin tuon 300 G mallin. Tuossa olisi topicin aloittajalle yksi referenssi hinta tinkaamisen aloittamiseen. Kannattaa noihin Virosta tuotuihin"tein itte" ja "ostin halvalla" suhtautua vaikka sillä tavalla, että kun huoltoa soittelee, niin saattaa huoltaja sanoa, että tuun kun kerkiän, mutta hoitelen nämä omat asiakkaat nyt ensin ja tulen sinne ihan heti kun tulee väli. Tuohon 300 L varaajan tilalle voisi ottaa sen 390 L. Jos taas laite tule johonkin esille tai muualle kuin pannuhuoneeseen, niin kattelisin sellaisen mahdollisimman hiljaisen vehkeen heti. Sukulaisille tuli entiseen ruokakomeroon IVT:n pumppu ja en kyllä itte ottaisi sitä keittiön nurkkaan äänensä puolesta.
http://www.sunbio.fi/tuotteet/maalampopumput
-
Talohan tekniikan osalta tulee olemaan yksitasoinen, noin 105m2, varaava takka, vesikiertoinen lattia.
Teinpähän tällekin laskelman ja liitin sen omaan viestiisi.
Laskelma on vain suuntaa antava!
Sitovan takuulaskelman saat alan ammattisuunnittelijalta tai vastuulliselta maalämpötoimittajalta.
Kiitokset vaivannäöstä!
-
Kiitokset vaivannäöstä!
Kiitos sinulle osallistumisestasi. Ei siitä vaivaa ole...
...
Hyvä, että tänne saadaan monenlaisia esimerkkejä.
Niistä voi olla lukijoillemme kovastikin hyötyä.
Maalämmitys on melkoisen uusi ja useille vielä huonosti tunnettu.
Palstan kirjoituksista löytyy jatkuvasti jotain mielenkiintoista.
Uskoisin, että pumppuvalmistajatkin lueskelevat foorumin juttuja.
-
No nyt on projektissa edetty vaiheeseen jossa pitäisi päättää tuo putkiston toteutus..
Homma on mitoituksen puolesta sinänsä selvä mutta...
Tässä nyt vähän hämmentää viimeisin ehdotus toimittajalta, jossa oli laskeskellut että tässä kohteessa toimisi homma hienosti 500m yksipiirisellä putkistolla. Tässä kun on kuitenkin tullut itselle vahva käsitys, että se 400m. on ehdoton maksimi pituus.
Maasto on jokseenkin tasaista ja lattiataso teknisessä tilassa lienee noin 1, 8-2m. Keruupiirin yläpuolella.
Toki ratkaisussa houkuttelee liitosten pois jääminen ja asennuksen helppous ( ei ehkä putken käsittelyn kannalta..)
En epäile missään nimessä laskijan asennetta saati pätevyyttä, mutta mielenkiinnosta haluaisin kuulla myös tätä foorumia lukevien ammattilaisten mielipidettä noin pitkästä lenkistä? Missä tapauksissa se voi toimia hyvin vs. missä tapauksessa ehdottomasti ei.
Putkeksi on tulossa tämä 40x2.7
-
No nyt on projektissa edetty vaiheeseen jossa pitäisi päättää tuo putkiston toteutus..
Homma on mitoituksen puolesta sinänsä selvä mutta...
Tässä nyt vähän hämmentää viimeisin ehdotus toimittajalta, jossa oli laskeskellut että tässä kohteessa toimisi homma hienosti 500m yksipiirisellä putkistolla. Tässä kun on kuitenkin tullut itselle vahva käsitys, että se 400m. on ehdoton maksimi pituus.
Maasto on jokseenkin tasaista ja lattiataso teknisessä tilassa lienee noin 1, 8-2m. Keruupiirin yläpuolella.
Toki ratkaisussa houkuttelee liitosten pois jääminen ja asennuksen helppous ( ei ehkä putken käsittelyn kannalta..)
En epäile missään nimessä laskijan asennetta saati pätevyyttä, mutta mielenkiinnosta haluaisin kuulla myös tätä foorumia lukevien ammattilaisten mielipidettä noin pitkästä lenkistä? Missä tapauksissa se voi toimia hyvin vs. missä tapauksessa ehdottomasti ei.
Putkeksi on tulossa tämä 40x2.7
Ei yli 400m lenkkiä! Toimii paremmin kahdella piirillä. Asentaminen on tietysti helpompaa yhdellä ja se houkuttaisi.
Maahan ei suositella tuota ohutsseinämä putkea. Se on porakaivoja ja niiden vaakaputkistoja varten. Edut kumoavat mahdolliset haitat monikertaisesti..
-
Ok.
Jos putken seinämä muutetaan tuohon 3.7mm. pienenee putken poikkipinta-ala äkkiä arvoiden yli 10%.
Tällöin tuntuisi että tuo 500m. yhdessä lenkissä on vieläkin huonompi vaihtoehto?
-
Mulla on nyt tuolla 110 viemäriputket anturan alle menossa.
Mietin tuota eristettä putkeen. Nähtävästi tulen käyttämään armaflex tyyppistä tuotetta, mutta mietin riittäisikkö tuolla suojaputken sisässä 9mm. eristevahvuus?
Tarjolla on 9, 13 ja 20mm. seinämällä noita eristeitä. Tuota 20mm. tuskin saa ehjänä tulemaan läpi, mutta ohuemmat luulen tulevan aika mukavasti?
Siellä on siis 6m. kanget, joiden päässä 3kpl. 30asteen kulmia erotettuna 400mm. pätkillä toisistaan. Paljas putki ainakin menee aivan löysänä läpi..
Oliko tähän kohtaan näkemyksiä?