Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Lämmönkeruu => Aiheen aloitti: JeiLaa - 04.11.13 - klo:06:44
-
Mitkä on keruu nesteen lämpöjen ns. normaali liikkumaväli ja minkä jälkeen pitäisi epäillä että kaikki ei ole kunnossa?
-
Mitkä on keruu nesteen lämpöjen ns. normaali liikkumaväli ja minkä jälkeen pitäisi epäillä että kaikki ei ole kunnossa?
Normaali liikkumaväli on varsin laaja mutta seuraavasta voisi lähteä liikkeelle.
Tänä vuonna tähän aikaan vuodesta kaivosta tuleva liuos
- Käyntijakson alussa n. 5C vaihteluväli 3 -- 6 C
- Käyntijakson loppupuolella asteen pari pienempi kuin alussa.
Dt, kaivosta tulevan ja sinne menevän ero
- 3C, vaihteluväli 2 -- 5 C
Onko epäilyksiä, että kaikki ei ole kunnossa?
Mitkä sinulla on keruupiirin lämpötilat?
ATS
-
Meillä taisi tulla viime viikolla käyntijakson päättyessä vajaa 7 asteista nestettä keruupiiristä. Mulla ei menolämpötilan mittausta ei valitettavasti vielä ole...
-
Aamulla kun kävin vilkaisemassa niin maasta tulo n.9 astetta ja menevä n5 astetta. Mut en tiiä onko mun pumppu jo antiikkista tekniikkaa. geotherm 15v vuosimallia 81 ;D
Edit. tosiaan n380-400 metriä lenkkiä, märässä saviturve mitälie maata kumminkin 15 senttiä tuli kaivannon pohjalle vettä.
-
Pitää ottaa huomioon että
JeiLaa'lla on kaivo.
JJ'llä ja Touni'lla on ilmeisesti pintakeruuputkisto.
ATS
-
Mitkä on keruu nesteen lämpöjen ns. normaali liikkumaväli ja minkä jälkeen pitäisi epäillä että kaikki ei ole kunnossa?
Normaali liikkumaväli on varsin laaja mutta seuraavasta voisi lähteä liikkeelle.
Tänä vuonna tähän aikaan vuodesta kaivosta tuleva liuos
- Käyntijakson alussa n. 5C vaihteluväli 3 -- 6 C
- Käyntijakson loppupuolella asteen pari pienempi kuin alussa.
Dt, kaivosta tulevan ja sinne menevän ero
- 3C, vaihteluväli 2 -- 5 C
Onko epäilyksiä, että kaikki ei ole kunnossa?
Mitkä sinulla on keruupiirin lämpötilat?
No käynnin lopussa meno -2 ja paluu +1
Ulkona n.+3 että aika viileetä on...
ATS
-
Meillä on käynin lopussa kaivosta pumpulle noin 2,8-3,2c pumpulta kaivoon 0,5-0,9c.
-
No käynnin lopussa meno -2 ja paluu +1
Ulkona n.+3 että aika viileetä on...
Vähän kylmänlaisenahan tuo käy.
Kaivon syvyys 153m. Onko se aktiivisyvyys?
Mikä on koneen käyntiaika vuorokaudessa?
ATS
-
Putkee on varmaa sen 150m lenkillänsä ja veden pinnasta ei tietoo...
Pumppu käy melkosta pätkä käyntiä pari kertaa tunnissa sen 10-15 min kerrallaa...
-
Meillä on käynin lopussa kaivosta pumpulle noin 2,8-3,2c pumpulta kaivoon 0,5-0,9c.
Entä kovemmilla pakkasilla? Itsellä ei vielä ole juuri pakkasia tuo vehje nähnyt...
-
Mulla 100m kaivo saman pumpun kaverina ja ennen jäteilmapatteria pahimmillaan meni kaivolta tuleva litku hetkeksi -2C lukemiin. Muutamaksi tunniksi vuodessa siis. Viime talvena oli pahimmillaan -1C hetken aikaa. Nyt tulee 5-7C.
-
meillä käynnin alussa n.6astetta ja puolen tunnin käynnin jälkeen siinä 0,4-0,8 astetta siis kaivolta tulo.Laskee tuohon nollaan tulo 2-3 tunnin käynti jakson aikana mutta pysyttelee siinä alimmillaan tainnu olla -0,2.Ei meilläkään vielä ole kovampaa pakkasta ollut pumppu käynyt elokuun alusta..alussa kyllä puuttu eristeitä talosta..
-
Putkee on varmaa sen 150m lenkillänsä ja veden pinnasta ei tietoo...
Pumppu käy melkosta pätkä käyntiä pari kertaa tunnissa sen 10-15 min kerrallaa...
Katsohan aina samaan aikaan muutaman päivän ajan tuntimittarin lukema.
Mitenkä se kaivo on piilotettu, että olisiko mahdollista mitata veden pinnan korkeus.
Sinullahan on se kaivo missä aluksi ei meinannut kannettu vesi pysyä?
ATS
-
Putkee on varmaa sen 150m lenkillänsä ja veden pinnasta ei tietoo...
Pumppu käy melkosta pätkä käyntiä pari kertaa tunnissa sen 10-15 min kerrallaa...
Katsohan aina samaan aikaan muutaman päivän ajan tuntimittarin lukema.
Mitenkä se kaivo on piilotettu, että olisiko mahdollista mitata veden pinnan korkeus.
Sinullahan on se kaivo missä aluksi ei meinannut kannettu vesi pysyä?
ATS
Ok pitää katsoa.... kaivo on kyllä n.70cm maan alla ja ympärillä vielä betoni rengas ja siinä kansi (aikas pahisn painava)...
joo ja alussa ei meinannut vettä tulla eikä edes kannettukkaan vesi sielä pysyä... mutta sitten se vesi alkoi kaivossa kestää ja tuntu että sitä tuli itekseenkin sinne... keruuputkia laittaessa kaivo tulvi yli reilusti.... nyttenhän tilanne voi tosin olla mikä tahansa....
-
Meillä on käynin lopussa kaivosta pumpulle noin 2,8-3,2c pumpulta kaivoon 0,5-0,9c.
Entä kovemmilla pakkasilla? Itsellä ei vielä ole juuri pakkasia tuo vehje nähnyt...
Ei ole viellä kovempia pakkasia kuin -10 pumppu käynyt heinäkuusta lähtien.
-
Putkee on varmaa sen 150m lenkillänsä ja veden pinnasta ei tietoo...
Pumppu käy melkosta pätkä käyntiä pari kertaa tunnissa sen 10-15 min kerrallaa...
Katsohan aina samaan aikaan muutaman päivän ajan tuntimittarin lukema.
Mitenkä se kaivo on piilotettu, että olisiko mahdollista mitata veden pinnan korkeus.
Sinullahan on se kaivo missä aluksi ei meinannut kannettu vesi pysyä?
ATS
No näyttäsi että vuorokaudessa tulee käyntiä n. 5-6 tuntia mutta tuo aika on tosiaan 10 min pätkissä...
-
Näillä noin -10 asteen pakkasilla pumppu käy sen 50-60 tuntia viikossa ja lähtevän/tulevan nesteen keskiarvolämpötilat ovat viikolta luokka 05/-1,5. Pitäisikö tässä huolestua?
-
Mitäpä asiantuntijat tällä foorumilla veikkaisi riskirajaksi keruun lämmöissä ennen kaivon jäähän vetämistä? Minulla on sellainen näppituntuma että lämmönero saattaisi olla luokkaa 2 astetta paluuputken lämmön ja kaivon lämmön välillä. Tällä olettamalla kaivon jäätyminen alkaisi olla uhkana kun paluun lämpö menee -2 asteeseen. Tätä tuli tässä mietittyä kun joissain pumpuissa saa asetuksissa määriteltyä rajan keruun lämmölle jolloin kompura pysähtyy, tosin tämän jälkeenhän mennään vastuksille. Mutta olisiko tuollaisessa ensiapua kaivon jäätymistä estämään.
-
Reilu 20 nyt pakkasta ja pidemmän käynnin jälkeen näyttää lukemat
pumpulle kaivosta (185m) +0,2astetta
takasin kaivoon -4,5 astetta.
Ilmeisesti tuo n. viiden asteen raapasu on turhan paljon, mutta mistä tuota kierron nopeutta suurennetaan (vai vaikuttaako sekään?). Tosin, tuo viis astetta on ollut melkein aina lämpötilojen erotus. Tosin tuo on aivan loppuvaiheessaa, asteminuutit nyt 130. käyrä 3. ja lämpöä riittää tosi hyvin.
Kun käynti alkaa, maasta tulee reilu kaks asteista nestettä. Putkarit meinasi viime talvena, että ei ole vielä mithään huolta ko 4 astetta pakkasella menee, kestää paljon enemmänki,
NIbe f1245 8kw pumppuna, lattialämmitys
-
Tuollaisen 9h yhtäjaksoisen rykäisyn jälkeen maapiirin lämpö tulo + 1,5
Alkaa kohta olemaan laatta lämmin.
http://www.saunalahti.fi/sundanic/Lammot24h.jpg
-
Tossa mun vastaava. 1,6/-0,5 oli alhasimmillaan reilun viiden tunnin imutuksen jälkeen.
Tehoo taitaa antaa noin 5,5kw kaivolta, noin 60m/kw on keruun pituus :)
-
Meillä on käynin lopussa kaivosta pumpulle noin 2,8-3,2c pumpulta kaivoon 0,5-0,9c.
Edeleen samat lukemat nyt ollut hieman pakkasta -28,7c lämmitykseen menevä vesi 48,1 pyynti 47,7
-
mittailin lämpökameralla kaivon lämpötiloja.
0.5h käynnin jälkeen meno -7.1 ja paluu -2.6 astetta. Pakkasella molemmat. mikä vikana vai mittausvirhe. Pumppu käy näillä -12 keleillä noin 70% ajasta. eroahan ihan ok lukema eli 3.4
-
mittailin lämpökameralla kaivon lämpötiloja.
0.5h käynnin jälkeen meno -7.1 ja paluu -2.6 astetta. Pakkasella molemmat. mikä vikana vai mittausvirhe. Pumppu käy näillä -12 keleillä noin 70% ajasta. eroahan ihan ok lukema eli 3.4
Riiippuu varmaan mistä kohtaa mittailee. Itse yrittänyt Fluken pintalämpömittarilla mitata mutta ihan liian epätarkkaa on. Paras tulos mustan teipin kanssa, mutta sekin pitää juuri ennen mittausta kuivata koska pintaan tiivistyvä kosteus taitaa tehdä heittoa. Varmaa kuitenkin on että pakkasella molemmat suunnat, koska putken pinnassa on jäätä.
-
mittailin lämpökameralla kaivon lämpötiloja.
0.5h käynnin jälkeen meno -7.1 ja paluu -2.6 astetta. Pakkasella molemmat. mikä vikana vai mittausvirhe. Pumppu käy näillä -12 keleillä noin 70% ajasta. eroahan ihan ok lukema eli 3.4
Kylmältä kuulostaa... Sellainen mittavirhe voi olla, että lämpökamera on herkkä lämpösäteilyn heijastumisen suhteen. Eli jos näyttää helposti mitä sattuu jos esim. kuvaa kupariputken pintaa. Lisäksi mitattavasta pinnasta pitäisi tuntea emissiivisyys ja myöskin kertoa se kameralle (ihan kaikki kamerat ei tätä tue). Siitä ei kyllä niin suurta virhettä tule kuin tuosta heijastuvuudesta. Jos metallipintoja kuvailee niin siihen voi laittaa esim. maalarinteipinpalan ja odotella hetki, että teippi kylmenee/lämpenee alla olevan pinnan kanssa samaan lämpötilaan. Teippi kun ei samalla tavalla heijastele niin mittaus on helpompi toteuttaa.
-
Kokeilin myös mitata lämpötiloja jakotukeille menevistä kupariputkista. Ei onnistu ir mittarilla vaikka siinä oli emissiivisyyden säätö 0,1 asteen tarkkuudella. Kokeilin mustalla teipillä ja ilman. Ilman teippiä mittauksesta ei tullut yhtään mitään. Emissiivisyyden säädöllä pääsi noin 2 asteen tarkkuuteen. Myös teknisen tilan oven aukaisu ulkoilmaan vaikutti lukemiin heti. Vaikka kahdessa putkessa virtasi täysin samanlämpöinen vesi, samaa lukemaa en saanut silti mitattua kertaakaan.
-
Kannattaisiko maapiiriin yhdistetyn IV-patterin käynnistyslämpötilaa nostaa ylemmäs, jotta sisääntuleva ilma lämmittäisi samalla maapiiriä?
Valloxin koneessa on itselläni lähtöaarvona 0 astetta, jonka jälkeen pumppu lähtee pyörimään. Maaliuos on varmaan talvella lähellä nollaa jo maasta tullessaan. Mikäli tuon etupatterin käynnistysarvon nostaisi vaikka +5 asteeseen, niin tulisiko siitä kaivoon sellaista hyötyä, joka ei sulaisi vastaavasti pois kylmenneenä sisääntuloilmana?
Vai missä teillä on pidetty etupatterin käynnistyslämpötila?
-
Kannattaisiko maapiiriin yhdistetyn IV-patterin käynnistyslämpötilaa nostaa ylemmäs, jotta sisääntuleva ilma lämmittäisi samalla maapiiriä?
Valloxin koneessa on itselläni lähtöaarvona 0 astetta, jonka jälkeen pumppu lähtee pyörimään. Maaliuos on varmaan talvella lähellä nollaa jo maasta tullessaan. Mikäli tuon etupatterin käynnistysarvon nostaisi vaikka +5 asteeseen, niin tulisiko siitä kaivoon sellaista hyötyä, joka ei sulaisi vastaavasti pois kylmenneenä sisääntuloilmana?
Vai missä teillä on pidetty etupatterin käynnistyslämpötila?
Mulla on jatkuvalla kierrolla ympäri vuoden. En siis käytä Valloxin ohjausta ollenkaan vaan kiertovesipumpulle ja magneettiventtiilille menee jatkuvasti sähköt suoraan kaapilta. Pitäisi kyllä jaksaa selvittää, saisiko tuon magneettiventtiilin käännettyä niin, että olisi jännitteellisenä kiinni niin ei tarviisi sitä kokoajan "poltella". Ilman lämpötilaa säätelen jälkilämmityspatterilla.
Tosin se perimmäinen syy mulla tuohon on se, että saisin jäteilmapatterille kierron ilman, että tarvii MLP:n järeää keruupumppua pyörittää. Laskeskelin kyllä tuon MLV:n jatkuvaa kiertoakin ja totesin, että aika harvassa (jos olemassakaan) on sellaset tilanteet, missä siitä olisi suoranaista haittaa. Kiertovesipumpun sähkönkulutus taitaa olla se suurin syy jättää pyörittämättä. Ennenkaikkea tilanteessa missä ilman ja nesteen lämpötilat ovat samat. Siinäkin tapauksessa mulla on jäteilmapatterilla reilusti talteenotettavaa ja siksipä kierrätän nestettä aina ja ikuisesti.
-
Nostanpa kokeeksi käynnistymislämpötilan + 5:een ja katson heijastuuko sähkönkulutukseen.
Miten toi jäteilmapuoli liittyy tuohon?
-
Miten toi jäteilmapuoli liittyy tuohon?
Ehkä tämä liitteen kuva selventää.
Viilennyshaaran pumppu hoitaa siis myös jäteilmapatterin (LTO2) kierron. Nyt tuo LTO2:n ohitus on kokonaan kiinni kun moottoriventtiilin virittely on vaiheessa. Jäteilmapatteri on siis CWK-200 ja se ahistaa käyntijakson aikaista kiertoa jonkin verran niin sillä kannattaa olla ohitus, mutta ei sitä ohitusta taas kannata lepojaksolla pitää auki.
-
Periaate aukeaa kyllä, mutta kiertääkö siis minullakin (150 SE) jäteilma poistuessaan jotenkin tuon etupatterin läpi? Vai vaatiiko jäteilma oman erillisen patterin, joka pitää itse rakentaa?
Ihan pihalla...
-
Siis käyttääkö Vallox tuon MLV-etupatterin ohjaukseen ulkolämpötilaa? Mielestäni paljon järkevämpää olisi käyttää jäteilman lämpötilaa. MLV-kierto päälle, kun jäteilman lämpötila lähestyy nollaa. Esim. +1...+3 päälle ja +4...+6 pois. Tuolla tavalla kenno voisi pysyä sulana, eikä MLV-kierto tarpeettomasti huonontaisi LTO:n hyötysuhdetta ja/tai kuormittaisi kaivoa.
Itse(kin) joskus laskeskelin, että MLV-etulämmityksen kierto kannattaisi pitää jatkuvasti päällä talvella.
-
Periaate aukeaa kyllä, mutta kiertääkö siis minullakin (150 SE) jäteilma poistuessaan jotenkin tuon etupatterin läpi? Vai vaatiiko jäteilma oman erillisen patterin, joka pitää itse rakentaa?
Tuo jäteilmapatteri on ihan mun oma juttu. Taisiis talon suunnitteluvaiheessa pyysin LVI-suunnittelijaa moisen sinne piirtämään ja siellä se nyt on.
Siis käyttääkö Vallox tuon MLV-etupatterin ohjaukseen ulkolämpötilaa? Mielestäni paljon järkevämpää olisi käyttää jäteilman lämpötilaa. MLV-kierto päälle, kun jäteilman lämpötila lähestyy nollaa. Esim. +1...+3 päälle ja +4...+6 pois. Tuolla tavalla kenno voisi pysyä sulana, eikä MLV-kierto tarpeettomasti huonontaisi LTO:n hyötysuhdetta ja/tai kuormittaisi kaivoa.
Raitisilman lämpötilaa käytetään joo ja samaa mieltä olen, että jäätymisenestomielessä kannattaisi käyttää nimenomaan jäteilman lämpötilaa.
-
Kävin äskön kattomassa, pumppu käy nyt n. 17h/vrk... keruupiiristä tulee +2 ja sinne menee -1.5
-
mittailin lämpökameralla kaivon lämpötiloja.
0.5h käynnin jälkeen meno -7.1 ja paluu -2.6 astetta. Pakkasella molemmat. mikä vikana vai mittausvirhe. Pumppu käy näillä -12 keleillä noin 70% ajasta. eroahan ihan ok lukema eli 3.4
Riiippuu varmaan mistä kohtaa mittailee. Itse yrittänyt Fluken pintalämpömittarilla mitata mutta ihan liian epätarkkaa on. Paras tulos mustan teipin kanssa, mutta sekin pitää juuri ennen mittausta kuivata koska pintaan tiivistyvä kosteus taitaa tehdä heittoa. Varmaa kuitenkin on että pakkasella molemmat suunnat, koska putken pinnassa on jäätä.
Nyt sain riittävän tarkkoja tuloksia ja voin kohta mennä nukkumaan rauhallisin mielin. Kaivolle palaavaan putkeen kiinnitin Oumaniin kytketyn mitta-anturin jonka totesin jäävesisohjolla näyttävän 0 asteen kohdalla ihan tarkalleen 0.0 ja kaivolta tulevaa mittasin ulkolämpömittarilla jossa asteen heitto mutta otetaan se huomioon.
Kun maalämpöpumppu käynnistyi, tuli kaivosta noin 1,5 asteinen vesi ja paluu kaivoon 2,1 astetta. Puolen tunnin ajon jälkeen lukemat -0,5 ja -4,0. Eli ihan ok. IR-pintalämpötilamittari näytti kaikkea 2:n ja -8 asteen välillä, eli eipä sellaisella noita mittauksia vaan voi tehdä.
-
Tuossa meidän kaivon mittauksia, käynnin lopussa tulo kaivosta 4,5 astetta, meno kaivoon 1,5 astetta.
Punainen siis kaivosta ylös ja vihreä kaivoon alas. Pumppu on käynyt näillä 15-20 asteen pakkasilla noin 10-12h vuorokaudessa.
(http://www.sarvi.fi/ouman/kaivo.jpg)
-
Tuossa meidän kaivon mittauksia, käynnin lopussa tulo kaivosta 4,5 astetta, meno kaivoon 1,5 astetta.
Punainen siis kaivosta ylös ja vihreä kaivoon alas. Pumppu on käynyt näillä 15-20 asteen pakkasilla noin 10-12h vuorokaudessa.
(http://www.sarvi.fi/ouman/kaivo.jpg)
Tämä on siis lämpökaivo. Onkohan tuolla veden virtausta kun noin lämpöisenä pysyy. Ei minulla meinaan taukojen aikana nouse yli 2 asteen vaikkä jättäisi kierron päälle. Meidän kaivosta ensimmäiset vedet taisi tulla jostain 100 metrin kohdilta ja täyttyminen kesti ainakin pari viikkoa, että ei kummosta veden liikehdintää taida olla. Tosi tiivistä kiveä kuulemma oli.
-
Tuossa meidän kaivon mittauksia, käynnin lopussa tulo kaivosta 4,5 astetta, meno kaivoon 1,5 astetta.
Punainen siis kaivosta ylös ja vihreä kaivoon alas. Pumppu on käynyt näillä 15-20 asteen pakkasilla noin 10-12h vuorokaudessa.
(http://www.sarvi.fi/ouman/kaivo.jpg)
Tämä on siis lämpökaivo. Onkohan tuolla veden virtausta kun noin lämpöisenä pysyy. Ei minulla meinaan taukojen aikana nouse yli 2 asteen vaikkä jättäisi kierron päälle. Meidän kaivosta ensimmäiset vedet taisi tulla jostain 100 metrin kohdilta ja täyttyminen kesti ainakin pari viikkoa, että ei kummosta veden liikehdintää taida olla. Tosi tiivistä kiveä kuulemma oli.
Ompa näitä tullut itsekin aikaisemmin ihmeteltyä, nämä on 1-wire mittareilla mitattuja, sen lisäksi on kiinni tuollainen halpis elektroninen mittari kiinni joka näyttää samoja, sekä vielä kytkin ntc-vastuksen joka on kiinni oumanin kautta ja samoja sekin näyttää, en vaan saa taas sitä piirtämään Oumanin trendiin viivaa. Nämä anturit ovat kiinni piitahnalla kupariputkessa, eristettunä armaflexillä.
-
Kyllä vain alkaa jo kaivot kylmetä, kun alkaa olla pakkasta sellaista -10 ympäri vrk.
Tulo kaivolta +1°
Meno kaivolle -3°
Tosin alkuunsa se on vielä pysynyt siellä +4/0°, mutta siis kylmenee käynnin loppuun tuohon +1°:een.
Kyllä tuolla alussa näytti niin ruusuiselta tuo tulon puoli, mutta nyt jo kohta jäätää laitteet umpeen. Nyt ei enää onnistuisi tehdä 60°:ta litkua laitteen teknisten tietojen mukaan.
-
Ei vielä ala kylmetä:
Juuri pitkähkön käynnin lopussa satuin kattomaan koneesta, piti tehdä vaikeimman kautta kun automaatti-anturit on pyhitetty aurinkolämmölle (=puutetta RTD mittauksista :( ):
Tulo 3C ja meno kaivoon 0C, eli ihan mukavat lukemat vaikka muutama päivä tässä on kärvistelty ka.-15C pakkasissa ja pattereille tuupataan ka.45C tavaraa.
-
Alla kuva kaivoon menevän keruunesteen lämpötilasta(ruudukko 15min). Kuvassa näkyy, että ensimmäiset kolme keruunesteen kaivokierrosta lämpötila laskee ja neljännellä ei ainakaan enää nopeasti.
Voiko tuosta tehdä sen johtopäätelmän, että keruunesteen ja kallion/kaivoveden lämpötilaero on niin suuri, että lämmönsiirto on tasapainossa.
Eli tuossa olisi kaivon maksimiteho sen hetkisellä kaivosta otetulla teholla jatkuvassa käytössä.
Tarkat arvot lopussa ovat 0,5C kaivolta ja -2,4 kaivolle(Geopron anturi näyttää liikaa)
Haen tuosta kaivon maksimitehoa.
Eli minulla KAIVON antoteho saattaisi olla suurinpiirtein 4,5kW 0,5C keruunesteellä talvikaudella.
Isommalla pumpulla se voisi olla esim. 6kW 0C
Tietysti kallio jäähtyy pikkuhiljaa keruuneste jäähtyy sen myötä, mutta ehkä tuon pisteen hakeminen pitkällä käyntijaksolla antaisi jotain osviittaa kaivon "hyvyydestä" ja maksimikuormituksesta ilman jäätymispelkoa.
Vai menikö aivan metsään?
-
Tossa mun vastaava. 1,6/-0,5 oli alhasimmillaan reilun viiden tunnin imutuksen jälkeen.
Tehoo taitaa antaa noin 5,5kw kaivolta, noin 60m/kw on keruun pituus :)
Eli hyvä kaivo, 5,5kW 1,6C asteen keruunesteellä. Enemmänkin voisi ottaa.
Paljonkos tuolla on syvyyttä? varmaankin eteläsuomessa.
Edit: 5,5 * 60m = 330m ?
-
Tossa mun vastaava. 1,6/-0,5 oli alhasimmillaan reilun viiden tunnin imutuksen jälkeen.
Tehoo taitaa antaa noin 5,5kw kaivolta, noin 60m/kw on keruun pituus :)
Eli hyvä kaivo, 5,5kW 1,6C asteen keruunesteellä. Enemmänkin voisi ottaa.
Paljonkos tuolla on syvyyttä? varmaankin eteläsuomessa.
Edit: 5,5 * 60m = 330m ?
168m syvyys kaivolla. Kaivo on vissiin "ylimitoitettu" Tuo pumppu ei vaan taida pystyä enempään.
Helmikuun lopulla tulo on noin asteen plussalla ja lauhduttimen DT hiukan tippuu.
-
168m syvyys kaivolla. Kaivo on vissiin "ylimitoitettu" Tuo pumppu ei vaan taida pystyä enempään.
Helmikuun lopulla tulo on noin asteen plussalla ja lauhduttimen DT hiukan tippuu.
No tosiaan, tottakai. Unohdin, että putket menee sekä ylös, että alas ;D
Pumppu ilmeisesti 8kW tai jos isompi niin tosi hyvä kaivo.
-
Tässä vielä tälläinen, laitoin kaivopiirin pumpun jatkuvalle käytölle ja tälläistä käyrää tulee. Täytyy koittaa näitä vielä eristellä lisää, koska nuo ovat niin oudon lämpöisiä verrattuna muiden vastaaviin.
(http://www.sarvi.fi/ouman/kaivotammikuu.png)
-
Tässä vielä tälläinen, laitoin kaivopiirin pumpun jatkuvalle käytölle ja tälläistä käyrää tulee. Täytyy koittaa näitä vielä eristellä lisää, koska nuo ovat niin oudon lämpöisiä verrattuna muiden vastaaviin.
Oletko katsonut paluuputken pintaa pitkän lämmitysjakson jälkeen? Kyllä se ainakin metallipinnassa näkyy jos menee pakkaselle. Sullahan ei mittauksen mukaan mene missään vaiheessa miinukselle, eli putken pinta korkeintaan hieman hikoilee, mutta pysyisi sulana. Omassa systeemissä myös tuloputken pinta, eli se paisuntasäiliön liitosmöklä joka on messinkiä, menee aavistuksen jäähän pinnasta. Tulo on ollut kylmimmillään noin -1 tai hieman alle ja paluu -4,8. Ja aivan samalla tavalla käyttäytyy kuin rss:llä eli kolme noin 11 minuutin pituista kierrosta paluu laskee ja sen jälkeen voi rallattaa vaikka 2 tuntia, niin ei laske alle tuon 4,8 asteen.
-
On se vaan kallio vuodessa parissa jäähtynyt kuten osattiin alussa neuvoa. Viime talven pakkasista muistan kuinka ei menty alle nollan mutta mut huidellaan jo -0,6C tuloviinassa (takaisin maahan -3,6C). -18C ulkona ja putkeen pari käyttövesikierrosta ja n. -500 asteminuutin lämmitystarve
Kaivo kanssa "hidasvetinen" eli täyttyi mutta kyllä siinä kuitenkin pari kolme päivää meni. Pitänee alkaa annostelemaan suorasähköä ettei jäädy.
-
Mulla on pakkasöiden vähän pidemmät käyntijaksot tän näkösiä. Päivällä sitten menee sellasia 40min rykäsyjä ja niissä kaivolta nousee ekan vartin 2C litku ja laskee sitten jakson loppuun 1C lukemiin. Noissa yön pitkissä jaksoissa näkee, että ei satanen kaivo oikein pysy kasikilosen pumpun perässä, mutta jäteilmapatteri auttaa kyllä siinä näilläkin keleillä. Patterillehan menee noissa pitkissä jaksoissa n. -4C litku ja kuutiokoneella jäteilma on kuitenkin plussan puolella. Niin ja esilämmityskin revitään tosta kaivosta.
Tuo lämpöjen heiluminen johtuu termostaateista.
-
168m syvyys kaivolla. Kaivo on vissiin "ylimitoitettu" Tuo pumppu ei vaan taida pystyä enempään.
Helmikuun lopulla tulo on noin asteen plussalla ja lauhduttimen DT hiukan tippuu.
No tosiaan, tottakai. Unohdin, että putket menee sekä ylös, että alas ;D
Pumppu ilmeisesti 8kW tai jos isompi niin tosi hyvä kaivo.
7 kw mylly.
Tein lyhyen ajon pelkästään kaivon kanssa ja näyttäisi olevan noin 2,5C vielä kaivon lämpötila.
-
Mulla on pakkasöiden vähän pidemmät käyntijaksot tän näkösiä. Päivällä sitten menee sellasia 40min rykäsyjä ja niissä kaivolta nousee ekan vartin 2C litku ja laskee sitten jakson loppuun 1C lukemiin. Noissa yön pitkissä jaksoissa näkee, että ei satanen kaivo oikein pysy kasikilosen pumpun perässä, mutta jäteilmapatteri auttaa kyllä siinä näilläkin keleillä. Patterillehan menee noissa pitkissä jaksoissa n. -4C litku ja kuutiokoneella jäteilma on kuitenkin plussan puolella. Niin ja esilämmityskin revitään tosta kaivosta.
Tuo lämpöjen heiluminen johtuu termostaateista.
Miten sulla voi olla paluu 28C noilla pakkasilla? Itsellä jotain 32C jo -16 asteessa.
-
Eilen illalla useamman tunnin käynnin jälkeen keruun meno n. -2 ja keruun tulo n. +2...
-
Miten sulla voi olla paluu 28C noilla pakkasilla? Itsellä jotain 32C jo -16 asteessa.
Lämmönjaosta ja talon eristyksestähän tuo on kiinni. Mullahan on jonkin verran tuota urtsua taloon käytetty. Musta tuo tänhetkinen ei edes ole hirveän hyvä suoritus kun lämmönjaosta on vaan puolet käytössä niin tarvii pitää korkeampaa lämpötilaa. Tässä liitteenä mun lämpöpumppuhistorian kylmimmät kelit niin näkee mihin tuo lämmönjako pystyy kun on kokonaisuudessaan käytössä. Tuolloin tosin pinnat oli auki eli betoni pääsi luovuttamaan lämmön suoraan huonetilaan. Toisaalta talossa oli vielä melkosesti lämpövuotokohtia (on niitä joitain edelleen, kuten tallin ovi esimerkiksi). Kokeilin siis tuossa testimielessä raksa-aikana, miten korkean menoveen lämpötilan tarvitsee huippupakkasilla 20C sisälämpötilaan ja tuossa vastaus. Tuosta samasta käppyrästä näkee myös mihin lämpöihin kaivo on pahimmillaan mennyt. Tuolloin ei vielä ollut jäteilmapatteria käytössä. Tänä talvena ei ole kaivolta noussut pakkasen puolella olevaa litkua.
-
Miten sulla voi olla paluu 28C noilla pakkasilla? Itsellä jotain 32C jo -16 asteessa.
Lämmönjaosta ja talon eristyksestähän tuo on kiinni. Mullahan on jonkin verran tuota urtsua taloon käytetty. Musta tuo tänhetkinen ei edes ole hirveän hyvä suoritus kun lämmönjaosta on vaan puolet käytössä niin tarvii pitää korkeampaa lämpötilaa. Tässä liitteenä mun lämpöpumppuhistorian kylmimmät kelit niin näkee mihin tuo lämmönjako pystyy kun on kokonaisuudessaan käytössä. Tuolloin tosin pinnat oli auki eli betoni pääsi luovuttamaan lämmön suoraan huonetilaan. Toisaalta talossa oli vielä melkosesti lämpövuotokohtia (on niitä joitain edelleen, kuten tallin ovi esimerkiksi). Kokeilin siis tuossa testimielessä raksa-aikana, miten korkean menoveen lämpötilan tarvitsee huippupakkasilla 20C sisälämpötilaan ja tuossa vastaus. Tuosta samasta käppyrästä näkee myös mihin lämpöihin kaivo on pahimmillaan mennyt. Tuolloin ei vielä ollut jäteilmapatteria käytössä. Tänä talvena ei ole kaivolta noussut pakkasen puolella olevaa litkua.
Rakennusaikasii ei lasketa ::)
No onhan noissa muutakin eroo kun paluulämpö. Täytyy olla aika kova virtaus kun lauhduttimen yli DT 5K?
Mulla huitelee 6.5-7 välillä ja lauhduttimelta lähtee joku 37-38C vesi pumppu kolmosella.
Tämä mun talo on 10 vuotta vanha kohta ja eristyksiä ei ihan vielä viittis lisäillä. Saisi ensin maksettuu noi entiset. :-X
-
No onhan noissa muutakin eroo kun paluulämpö. Täytyy olla aika kova virtaus kun lauhduttimen yli DT 5K?
Mulla huitelee 6.5-7 välillä ja lauhduttimelta lähtee joku 37-38C vesi pumppu kolmosella.
Joo ja tietysti kun kivitalo kyseessä niin rakennusaikana tehontarve oli senkin takia suurempi kun oli märkää betonia useampi 100 tonnia kuivateltavana. Lauhdutinpumppua olen pitänyt täysillä kun ei se muistaakseni siltikään haukannut kuin jonkun 70W ja sekin menee pitkälti lämmityskiertoon. Kesällä se on sitten seis. Erillistä lämmönjaon pumppuahan mulla ei ole, eikä hullunkiertoa.
Mut eiköhän huippupakkasien menoveden pyynti asetu sinne jonnekin 30C paikkeille kunhan saan alakerrankin lämmönjaon kunnolla mukaan.
Mulla nää lämmöt menee nyt vähän hassusti kun plussakeleillä menovesi karkaa sinne jonnekin 37C paikkeille käyntijaksolla. Ei oo siis vielä(kään) sitä puskuria kytketty. Sehän korjaisi tuolta osin tilanteen. Näillä oikeilla pakkasilla taas ei puskuria kaipaisi muuhun kun käyttöveden esilämmitykseen.
-
Kun näkee muiden kaivojen lukemia, niin alkaa ihmettelemään oman kaivon huonoutta. Viime päivinä tulo kaivolta on ollut huonoimmillaan -1.7C. Mielestäni kaivoa ei ole kuormitettu paljoakaan, joten hieman parempia lukemia olisin odottanut. Ilmeisesti asialle ei ole mitään tehtävissä. Onko kaivon syvyyttä mahdollista tarkistaa jälkeenpäin?
Pumppu on nibe f1245 ja kaivo 172m (aktiivisyvyys 166m). Talo Pirkanmaalla v2013 valmistunut (135 huonesto + 30 lämmin autotalli/varasto). Porarin mukaan kallio alkoi 2m syvyydessä. Veden pintä myös siinä. Veden tuotto hyvä, kasteluvesi riittää hyvin.
Pumpulla on oma sähkömittari ja alla kulutus talvikuukausina. Jätelaudoista olen yrittänyt päästä eroon ja takkaa on poltettu pakkaspäivinä. Se varmaankin selittää kohtuullisen kulutuksen.
Marraskuu 369 kWh
Joulukuu 418 kWh
Tammikuu (22.1 asti) 328 kWh
Lisäksi keruunesteellä lämmitetaan tuloilmaa alle -6C pakkasilla, mutta johtuen osittain viileästä nesteestä teho ei ole suuri. Kun ilma on plussalla, niin tuloilma vastaavasti lämmittää keruuta.
Onko muilla yhtä huonoja kaivoja?
-
Ei noilla kulutuslukemilla pitäisi kaivon näin kylmäksi mennä.
Paljonko on kaivoon menevä viina?
Onko epäilyjä kaivon syvyydestä tai putkien pituudesta?
ATS
-
6 Kw F1245 käytössä kaivo 125 joista 18m teräsputkea.
Täällä uudellamaalla omasta kaivosta tulee n. -20 pakkasilla käyntijakson lopussa(n.40-45min) -1c nestettä.
Tarkistelin viime talvenkin mittauksia ja suurinpiirtein samoilla lämmöillä mentiin silloinkin.
Talo 155 m3/5henkilöä viimevuoden kokonais sähkönkulutus 9348 Kwh.
-
Kun näkee muiden kaivojen lukemia, niin alkaa ihmettelemään oman kaivon huonoutta. Viime päivinä tulo kaivolta on ollut huonoimmillaan -1.7C. Mielestäni kaivoa ei ole kuormitettu paljoakaan, joten hieman parempia lukemia olisin odottanut. Ilmeisesti asialle ei ole mitään tehtävissä. Onko kaivon syvyyttä mahdollista tarkistaa jälkeenpäin?
Nibessähän on aika kattava logitus. Eli yksi tapa arvioida kaivon syvyyttä on katsoa logista kuinka pitkään kestää käyntijakson alusta kun tulee hetken aikaa alkua lämpimämpää litkua kaivolta. Siitä näkee kuinka pitkään kestää yksi keruun kierros. Sitten vaan jostain datalehdestä kaivamaan kiertovesipumpun virtausnopeus ja sitä kautta pystyy laskemaan suurinpiirtein kaivon syvyyden.
Yksi juttu mistä voi johtua alhaiset lämmöt on huono lämmönsiirtyminen kaivovedestä maaviinaan. Se taas voi johtua alhaisesta virtausnopeudesta. Varmastikin ainakin esilämmityskäytössä keruussa on laminaarinen virtaus (huono lämmönsiirron kannalta) ellei sitten esilämmityskiertokin ole Niben keruupumpulla kunnon kierroksilla.
Mainitsit että olet ottanut kaivosta kasteluvesiä. Saatko nyt koitettua nostaa vettä sieltä? Itse nostelen vesiä kaivosta talvellakin eli pidän siis imuletkun kaivossa ympäri vuoden ja vesiautomaatti asuu sisällä teknisessä tilassa.
-
Ei noilla kulutuslukemilla pitäisi kaivon näin kylmäksi mennä.
Paljonko on kaivoon menevä viina?
Onko epäilyjä kaivon syvyydestä tai putkien pituudesta?
ATS
Pumppu on 8 kW mikä unohtu mainita. Kaivoon menevä neste on n. 3 astetta viileempää, kun pumpun nopeus 100%. Asteminuutit ovat 120.
En ollut paikalla kun kaivo porattiin. Syvyys raportista. Muuta syytä epäilyyn ei ole kylmä kaivo.
Veden ottaminen ei onnistu talvella. Pohjavesi on alueella korkealla. Tuli vastaan kun kaivettiin pihakiviä.
Pitääpä tehdä lokitus ja tarkistaa siitä syvyys.
-
Ainoa varma tapa mitata kaivossa olevien putkien pituus lienee se, että avaat kaivolta liitoksen keruuputkesta ja pudotat putkeen siiman päässä olevan painon. Käytetyn siiman pituus kertoo putken pituuden.
ATS
-
Kun näkee muiden kaivojen lukemia, niin alkaa ihmettelemään oman kaivon huonoutta. Viime päivinä tulo kaivolta on ollut huonoimmillaan -1.7C. Mielestäni kaivoa ei ole kuormitettu paljoakaan, joten hieman parempia lukemia olisin odottanut. Ilmeisesti asialle ei ole mitään tehtävissä. Onko kaivon syvyyttä mahdollista tarkistaa jälkeenpäin?
Pumppu on nibe f1245 ja kaivo 172m (aktiivisyvyys 166m). Talo Pirkanmaalla v2013 valmistunut (135 huonesto + 30 lämmin autotalli/varasto). Porarin mukaan kallio alkoi 2m syvyydessä. Veden pintä myös siinä. Veden tuotto hyvä, kasteluvesi riittää hyvin.
Kaivon pitäisi mitoitusohjelman mukaan olla riittävän syvä.
Syynä saattaa olla kallioperän kiviaineksen laatu.
Onko alueella mahdollisesti kalkkikiveä, tai jotain muuta lämpöä huonosti johtavaa kiviainesta?
GTK kartoittaa maamme kallioperää ja netissä on asiasta karttapalvelu:
http://www.gtk.fi/tietopalvelut/geologiset/kartta_aineistot/
http://ptrarc.gtk.fi/digikp200/default.html
-
Täälläkin meno kaivoon -3.8 ja tulo -1.3. Ollu jo viisi vuotta tähän aikaan vuodesta. Ei ole ollut ongelmia, eo ole paisarin pinta paljon heilunut. Pumppu käy tauotta nyt kun pakkasta -25.
-
Onko alueella mahdollisesti kalkkikiveä, tai jotain muuta lämpöä huonosti johtavaa kiviainesta?
Kallioperän pitäisi olla graniittia.
Porausraportissa oli kaivon vedentuotoksi mainittu 2000 l/h.
Liitteenä loki yhdestä lämmitysjaksosta, jossa väliin tehdään myös käyttövettä. Pystyykö kuvaajasta päättelemään, että ensimmäinen kaivokierros kestää n. 13 min?
-
Täälläkin meno kaivoon -3.8 ja tulo -1.3. Ollu jo viisi vuotta tähän aikaan vuodesta. Ei ole ollut ongelmia, eo ole paisarin pinta paljon heilunut. Pumppu käy tauotta nyt kun pakkasta -25.
Aika samankokonen talo kun mulla. Itse tein vuonna 2003-2004, Pumppu sama, mulla kaivo 30 metriä syvempi.
Koko sähkö viime vuonna 10300kwh pumppu 2200h josta noin 500h käyttöveteen. arvio 4600kwh pumpulle.
keruulta 1.2C/-1.2C
-
Ainoa varma tapa mitata kaivossa olevien putkien pituus lienee se, että avaat kaivolta liitoksen keruuputkesta ja pudotat putkeen siiman päässä olevan painon. Käytetyn siiman pituus kertoo putken pituuden.
ATS
Kollektorissa on myös juokseva metrinumero putken kyljessä. Siitä voi myös päätellä jotain. Tuskin kuitenkaan pätkistä ovat kollektoria tehneet vaan yleensä käyttävät valmiita ja leikkaavat sitten ylimääräisen pois.
-
Laskin, että jos yhteen kaivo kierrokseen kuluisi 13 min, niin silloin keruupumpun nopeus tulisi olla 0.44 l/s. Pumpun kaavion mukaan tuollainen nopeus on mahdollinen, tosin lähellä maksimia. Todellista virtausnopeutta voisin yrittää selvittää siten, että mittaa pumpun kuluttaman tehon, kun pelkästään keruupumppu käynnissä ja vertaa lukemaan sähkötehon/virtauksen käyrään.
Keruuputki on 40x2.4. Kaivon osuus 172m + vaakaveto 5m. Keruunestettä yhteensä 344l.
-
Laitoin tuohon esimerkin miten voisi yrittää elvyttää kaivoa.
Yöllä tosin kävi 8h putkeen ja ymmärrettävästi meni kaivo aika kylmäksi. Laatan kytkentäerotus 3,5K
Aamulla muutin kytkentäerotusta 3,2K ja kaivo alkoi elpymään aika tavalla. Tosin ulkonakin lämpeni pari astetta mutta
tuota voisi kokeilla jos jollain alkaa pelottamaan keruun tilanne omalla kohdallaan.
-
Tuohon edelliseen ketjuun jatkoa . Laatan kytkentäerotus 3.0C ja ulkona -17--14.
Aika äkkiä lämpötila litkulla nousee. Taas tuli tuo bugi :-[