Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Nibe => Aiheen aloitti: JannenNibe - 22.10.13 - klo:19:27
-
Tervehdys,
minulla 01/2011 asennettu 1245 200m kaivolla.
Rupesi askarruttamaan tuo menolämpö verrattuna laskettuun menolämpöön.
Olin jo viime keväänä huomannut menolämpöjen olevan aina 34,0-35,0. Siis aina tuo n.34,0C kun lämmitti lattiakiertoa! Keleistä riippumatta.
Äsken kattelin infotaulusta:
Laskettu menolämpötila 28,8
Menolämpötila 34,6
Paluulämpötila 27,4
Ulkolämpötila -1,0
Lämpökäyrä 4
käyntiajat minusta normaalit, asteminuutit juoksee ylöspäin..
Olenko ymmärtänyt väärin tuon lasketun ja todellisen kohdalla.
Vai työntääkö järjestelmä niin kauan tuota 34asteista, kun paluulämpötila on tuo laskettu?
-
Olin jo viime keväänä huomannut menolämpöjen olevan aina 34,0-35,0. Siis aina tuo n.34,0C kun lämmitti lattiakiertoa! Keleistä riippumatta.
Tarkasta että kuinka suureksi on aseteltu menoveden minimilämpötila?
ATS
-
Menoveden minimilämpötilaa en löytänyt valikosta, vain maksimi lämpötila löytyi 40C.
-
Käykö kone koko ajan ?
Jos ei, niin kuinka pitkä on käynti- ja huilijakso ?
Mikä Nibe on kyseessä ?
Edit: Luulisi tuvassa tulevan lämmin, jos koko ajan pidetään lattia +6C korkeammalla kuin pyynti.
-
Ja menolämpö aina sama, 34C..
-
Minimi löytyy sisäilmaston puolelta, kohta lisäasetukset. Eli se on käyrän taitto vaakaan sieltä alapäästä
-
Joo lämpökäyrän säädön löysin. lämpökäyrä olikin 3, eikä 4.
Siellä oli vaakakäyrän päässä vasemmalla 20C astetta. Se pysyy paikallaan käyrää jyrkentäessä.
-
Maalämmittäjälle:
Nibe 1245. Ei ole tuvassa liian kuuma (22C), tuntuu että käy lyhyempiä jaksoja vastaavasti.
Voiskohan olla shunttiventtiili sökö, tai joku ohjaa sitä väärin?
Minkälaisia menolämpöjä teillä on vastaavassa koneessa tällä kelillä. Onko yli vai alle lasketun?
-
Ja koska se on osa käyrää, se on mukana lasketussa menossa; katsoin omastani. Jokin muu selitys siis. En tunne lattialämmityksen sykliä, mutta minulla patterilämmityksessä laskettu ( =pyynti) toteutuu käynti/huilijakson keskiarvona. Menolämpöhän vaihtelee koko ajan, minulla nousee melkein 10 astetta ja taas huilin aikana tippuu sen 10 astetta. Laatassa varmaan vakaampaa, mutta jotain eloa siinäkin pitäisi olla, ellei jokin sitä estä.
-
ihan normaalia että työntää lattiaan lämpimämpää mitä on pyynti.
-
Jos pyynti on esimerkiksi 28c:
...kiertoveden lämpötila laskee aina kun kompura ei ole käynnissä. Kun kiertoveden lämpötila on 1 asteen alle pyynnin alkaa asteminuutit painua negatiiviseksi 1 per minuutti vauhtia. Kun pyynnin alitus on 2 astetta, niin kohti negatiivista käynnistysrajaa mennään jo 2 pykälää minuutissa jne....
...kun kone pärähtää käyntiin voi paluu-/lähtölämpötila olla esimerkiksi 26c astetta. Jos kiertovesipumppu on isolla ja kaikki termostaatit auki voi lähtevä vesi olla tuolloin esimerkiksi 32c. Jos kiertovesi pumppu ei ole isolla tai osa termostaateista on kiinni, niin lähtevä voi olla vaikka 38c. Jos lähtevä on 38c ja pyynti edelleen 28c, niin asteminuutit lähtee nousemaan kohti nollaa 10 pykälää minuutissa. Että tälleen se toimii.
Kesällä lähtevä on yleensä sen takia kuumaa, koska vesi kiertää vain joissakin tiloissa (pieni virtaus => korkea lämpötila)
Ja kaikki ohjaus/laskenta tehdään Nibessä lämmönjaon lähtölämpötilan mukaan...
-
Tässä patteritalon yhden syklin lämpötilat + asteminuutit.
Toiminee lattialämmöllä samoin mutta pidemmillä käynti-/huiliajoilla.
Tarkoitin että minkä tehoinen kone on ?
-
Jos laitteisto toimii muuten normaalisti, tulee mieleen että mittaukselta logiikkaan menee oikea mittaustieto mutta näyttöön tulee jostain syystä virheellinen vakioarvo.
Mittaa menovesiputken lämpötila esim. tavallisen sisä- ulkolämpömittarin ulkoanturi teipataan putken kylkeen ja eristetään hyvin.
ATS
-
näyttöön tulee jostain syystä virheellinen vakioarvo.
Minusta tuo lämpökäyrän mukaan määräytyvä lämpötila 28.8 on ihan normaali näillä +5c...-5c syyskeleillä betonilaattaan varaavan lattialämmityksen kanssa.
Aloittajalle:
Onko lämmönjaon huonetermostaatit käytössä? Mitä on asetettu kiertovesipumpun nopeudeksi? Jos huonetermostaatit on käytössä, niin niiden toiminta vaikuttaa pumpulta lähtevän veden lämpötilaan... Minusta noissa ilmoittamissasi lukemissa ei ole mitään ihmeellistä.
Vielä yksi esimerkki, pyyntilämpötila 28c.
Todellisuus voi olla esimerkiksi seuraava: vedenlämpötila keskimäärin +26c astetta 60 minuutin ajan (pumppu seis, -120 asteminuuttia) ja +34c astetta 20 minuutin ajan (pumppu käynnissä, +120 asteminuuttia). Tuosta tulee keskimääräiseksi lämpötilaksi juuri se pyydetty +28c
Kesällä tuo pyyntilämpötila voi laskea hyvinkin alas ellei ole asetuksista estetty ja siitä huolimatta lähtevän veden lämpötila pumpun käydessä voi olla jopa +40c, mikäli lattiassa ei kierrä vesi kuin yhdessä tai kahdessa huoneessa.
-
JannenNibe systeemissä ei ole mitään vikaa. Noin on/off koneet toimivat. Niben logiikkaa ei kiinnosta paluuarvot pätkän vertaa, vain lähtölämpö ja asteminuuttien laskenta kiinnostaa.
-
Se vain ihmetytti, että keleistä riippumatta lattiapiiriin menevä vesi oli yli34, kun laskettu oli esim28,8.
Pääasia että tuo on normaalia.
Enää ei ihmetytä kuin, miten lämpökäyrä ohjaa lämmitystä. Ilmeisesti vain lämmitysAikaa ohjataan.
-
Ei liene normaalia että menolämpötila on AINA (siis koko lämmityskauden ja joka tunti) 34C.
Ajoittain se on, muttei AINA.
Kuten aiemmissa viesteissä on kerrottu, niin Nibeissä menoveden lämpötila on keskimäärin lasketun mukaista.
Ehdotus: Laita muistitikku koneeseen ja loggaus päälle, vaikka 1 min välein ja katsotaan tulokset "huomenna".
Pohdintaan: Voisiko kone olla asennettu toimintaan jotenkin muuten kuin "normaalisti", tai järjestelmä sisältää muita laitteita/säätöjä kuin Nibe?
-
Ei liene normaalia että menolämpötila on AINA (siis koko lämmityskauden ja joka tunti) 34C.
Ajoittain se on, muttei AINA.
No tottakai ei ole normaalia, mutta en minä ainakaan tuota aloitusviestiä niin tulkinnutkaan että se todella olisi AINA 34c. Jos sitä keväällä on tiiraillut ja nyt syksymmällä, niin ilmat ovat ehkä olleet samanlaiset (paluulämmöt lähellä toisiaan) jolloin meno on ollut sen 34 - 35 kuten aloitusviestissä todetaan.
-
Se vain ihmetytti, että keleistä riippumatta lattiapiiriin menevä vesi oli yli34, kun laskettu oli esim28,8.
Tuo menoveden lämpötila on varmaankin kompressorin käyntijakson aikana?
Paljonkohan se on kompressorin taukojakson aikana?
-
Äsken kattelin infotaulusta:
Laskettu menolämpötila 28,8
Menolämpötila 34,6
Paluulämpötila 27,4
Ulkolämpötila -1,0
Lämpökäyrä 4
käyntiajat minusta normaalit, asteminuutit juoksee ylöspäin..
Olenko ymmärtänyt väärin tuon lasketun ja todellisen kohdalla.
Vai työntääkö järjestelmä niin kauan tuota 34asteista, kun paluulämpötila on tuo laskettu?
Tuo JannenNibe :D toimii juuri kuten pitääkin, jopa erinomaisella menon ja paluun erotuksella 7,2K. (vrt.7-asteen liukuma R407 kylmäaine)
Noin juuri se toimii integraaliin perustuvassa laskennassa. Varmasti pakkasella menolämpö on vielä korkeampi ja lämpöisellä säällä matalampi.
Sisäinen kiertovesipumppu on säädetty oikein 7 asteen erotukselle lauhduttimen yli.
Jos JannenNiben järjestelmään on asennettu ulkopuolinen kiertovesipumppu ja säädetty oikein, lattiaan menevän ja palaavan veden ero on jossain 3-4K ja lattiaan ei mene 34 asteinen vaan noin 30-31 asteinen vesi. Ilmeisesti tuo menolämpötila tarkoittaa lämpöpumpun sisäistä anturia.
Onko sinulla ulkopuolista kv-pumppua ja ohituskiertoa?
-Peca-
-
Lämmin kv-kierto käytössä, virtaus todella pieni ja ajastettu.
Lämpötila lukemat on pumpun omilta antureilta.
Puskurivaraajia ym. lisälaitteita ei ole.
-
Saatko laittettua yhden päivän lokin "esille", niin katsellaan sitä porukalla.
-
Nyt ois 1vrk "purkissa" 10s välein tallennettuna. Ongelma on vain siinä, että osaa tuon ecxelin kanssa touhuta..
Jos joku viitsisi ottaa selkoa tuosta, lähetän sen kyllä.
-
Lähetin s-postiosoitteen YV:nä....
-
Vein lokin tiedot Bruno taulukkoon ja sen mukaan kaikki on JannenNibessä ohjearvojen rajoissa.
Muutama havainto seuraavissa viesteissä.
Ne ovat enemmänkin hienosäätöä ja muille kommentoitavaksi.
-
KÄYNTIKERRAT / VRK :
Kuten mainitsitkin, niin kone käy melko usein.
Lämmitysjaksoja oli 10 esimerkkivuorokaudessa, kun vastaavana aikana mulla patteritalossa oli 13.
Käynnistyksen asteminuutit vaikutti olevan 170GM (hiukan korkeampi kuin suositus 120GM).
Nostamalla käynnistysrajaa kone käy harvemmin, jos nostaa liikaa niin voi tuntua sisälämpötilassa.
Mikä muilla lattialämmittäjilla on käynnistysraja ?
Ja kuinka usein lämmittää näillä keleillä.
-
".. menolämpötila on koko ajan 34C..":
Lämmitysjakson loppupuolikkaalla menolämpötila ei jostain syystä nouse 34,2C:stä.
Törmää ikäänkuin kattoon (kuva 1).
Keruun Dt on 3,9C.
Osaako joku selittää mistä tämä johtuu ?
Mun koneessa menolämpötila nousee loppuun asti "vakiodeltalla" paluuveden suhteen (kuva 2).
-
Onko molemmilla ohituskierto, eli ulkonen kiertopumppu lämmitysjärjestelmässä?
-
Minulla on UKV100 + ulkoinen pumppu.
JannenNibessä aiemman vastauksen perusteella ei ole.
-
Jannella varmaan aikas hyvin imuttaa lämmitysjärjestelmä energiat talteen. Tuo puolen asteen ero käynnin jälkipuoliskolla tulo-meno DTssä, kun meno "jumii" on selitettävissä keruun jäähtymisellä ja sitä kautta hieman huonompana hyötysuhteena lauhduttimella.
Tarkastaisin vaihtovenan jos kyseisessä pumpussa sellainen on.
-
Kiitos Maalämmittäjä, kun tutkit datan.
Eikös tuo 1245 ole vaihtoventtilikone. Pystyykö sen toimivuuden miten tarkastamaan?
-
Kiitos Maalämmittäjä, kun tutkit datan.
Eikös tuo 1245 ole vaihtoventtilikone. Pystyykö sen toimivuuden miten tarkastamaan?
Vaihtoventtiilin vuotamisen/jumittamisen näkee huomaa siitä, että veden lämpötilan nousee lämmönjakoputkistossa silloinkin kun pumppu yrittää lämmittää käyttövesivaraajaa. Toinen oire on sitten se, että käyttövesivaraaja jäähtyy nopeasti vaikka kukaan ei käytä lämmintä vettä.
-
Jannen varaaja jäähtyy melko vertailukelpoisesti mun varaajan kanssa.
Jannella on lisäksi käyttöveden kierto käytössä.
-
Keruun jäähtymisestä .... molemmilla jäähtyy, mutta mulla nousee lämpötila loppuun asti.
-
Jannen koneessa ei liene mitään merkittävää vikaa, niin palataanko menolämpötilan arvoon kun ollaan kunnolla pakkaskaudella? Esim. tammikuulla.
-
Jos Jannella on kokeiluintoa, niin voisi testata pidentämällä käyntijaksoa integraalin muutoksella, ja siten aiheuttaa myös isomman vaihtelun menoveden lämpöön jakson aikana. Käyntijaksohan on nyt varsin lyhyt, joten varaa on. Siis jos käynnistysraja nyt on -X asteminuuttia, niin laita -2*X, ja seuraa muutaman jakson yli, ennen ja jälkeen muutoksen. Siinä pitäisi näkyä ettei mitään kattoa ole 34 tms asteen kohdalla, vaan jakson loppulämpö nousee pidemmän huilin jälkeen ylemmäksi. Laatan ison massan takia muutos ei liene iso, mutta on kuitenkin. Sitä lokiahan voi lukea myös suoraan tekstinä, jos ei halua excelin kanssa leikkiä, eikä vieressä kykkiä.
-
Tai sitten Janne voisi sulkea tilapäisesti pari lämmityspiiriä joko tukilta tai termareista (jos on), niin pitäisi menonkin kohota.
-
Janne : Riittää kun keräät arvoja 1 minuutin välein lokiin.
Tulee pienepiä tiedostoja, mutta resoluutio on riittävä.