Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Yleistä => Aiheen aloitti: kotikallio - 18.10.13 - klo:14:53
-
Akvassa on vesitilaan menevät n 15 cm pitkät ( 10 cm eristettä + 5 cm vesitilaa) , ja n 12 mm sisähalk rautaputket anturitaskuina. Niben anturi on n 5mm paksu ja 40 mm pitkä sylinteri. Mikä olisi paras asennustapa, jolla terminen resistanssi veden ja anturin valillä olisi minimaalinen ? Rakenteen olisi oltava purettavissa vuosienkin päästä, eikä anturia muutenkaan saa ruhjoa. Kai tähän jokin "patentti" on olemassa.
Piitöhnää putkenpohja täyteen, vai onko jotain fiksumpaa tapaa ?
-
Mä ihan vaan työnsin ne sinne ilman sen kummempia... Jos haluut varmistaa mekaanista kontaktia, ni koita työntää joku sopivan paksunen kumiletku, anturin kanssa rinnakkain, joka painaa anturin kiinni siihen rautaputken sisäkylkeen...
-
Niin minäkin työnsin, mutta huomaan että se sillä tavalla asennettuna lämpeää kovin hitaasti, esim juuri asennuksen jälkeen. Ja siitä seuraa, että vettä juoksutettaessa, kun varaajan lämpö tippuu vauhdilla, kompuran käynnistyminen viivästyy, ja sen seurauksena joudun pitämään käynnistysrajaa vähän korkeammalla, ja siitä taas seuraa vähän turhaa sähkönkulutusta... Ei niinkään reaalitalouden ongelma, vaan periaatteellinen. Eli haen mahd nopeaa reagointia tällä taskuasennuksella, ennenkuin siirryn kokeilemaan muita, kummallisempia konsteja nopeutukseen.
Jokin kiilaustapa se kait olisi oltava, ellei töhnän kanssa halua sotata.
-
Kannattaa ainakin tulpata anturitaskun putkenpää suht tiiviiksi kun anturi on paikoillaan.
Ei pääse ilma jäähdyttämään anturia ;)
-
Minulla oli vastaava ongelma, tosin messinkisten taskujen sisähalkaisija oli 9-10 mm, en muista enää.
Otin sitten 1.5 mm2 MMJ kaapelia, kuorin sieltä pätkän kuparijohdinta ja kaksien pihtien avulla kiersin anturin ympärille tiukkaan. Lopputulos tuntui hyvältä, ja parani edelleen kun aavistuksen kiersin kuparijohtimesta syntynyttä jousta löysemmäksi, jolloin sen halkaisija kasvoi juuri sopivasti. Sitten hankin vielä Jimms pc storesta "kynsilakkaa", eli prosessorien ja jäähdytyssiilien väliin tarkoitettua lämmönsiirtopastaa, hinta pienellä purkilla n. 10 eur, mutta riitti kevyesti 3:lle anturille, siis anturien päälle ja kuparijousien päälle. Nyt varaajan ala- ja yläanturit näyttävät välillä täysin samoja lukemia, juuri ennen kuin uusi lämmitysjakso alkaa.
Jos sinulla anturiputken sisäosa on isompi, kokeile 2.5 mm2 kuparijohdinta. Voi olla kyllä aika jäykkää tavaraa. Vaihtoehtoisesti, tee ohuemmasta kaksi jousta päällekkäin, laita tarvittaessa vähän limittäin jos tulee liian paksua.
En nyt viitsi repiä anturipatenttia kuvattavaksi koska tuo pasta hiukan kuivahtaa ja toiminta saattaa huonontua jos sitä liikuttelee.
-
Mulla on kiiloina nippusiteen pätkät jotka on taitettu "kaksin kerroin".
-
Heh, yksinkertainen tuo nipparikin! Mutta se kumiletku juttu vois mun mielestä toimia, esim 4-5mm alipaineletku, se painaa anturin rautaputken kylkeen... taidanpa mennä kokeilemaan ::)
-
Ei löytynyt kumiletkua nurkista, mutta 8 mm kupariputkea löytyi. Tein siitä taskun mittaisen pätkän, ja litistin sitä ruustukilla 5 cm matkan toisesta päästä, niin että anturi ja kupariputki juuri voimaa käyttäen menevät päällekkäin rautaputkeen. Aivan päähän tein luiskan, jotta kupariputki liukuu helposti anturin päälle, kun anturi on siellä taskun pohjassa. Näyttäisi toimivan ainakin paremmin kuin aiemmin.
-
Mulla oli kyllä kumiletkua, mutta se oli aika paksuseinämäistä ja hankala työntää kovin syvälle anturin kanssa... Joten ei sekään oikeen toiminu... Laitoin sitte ison nipparin kaksinkerroin ja työnsin sen varovasti anturin kanssa sinne... Mun mielestä siinä nopeudessa ei suurta eroa ollu... Se neste olis kyllä se paras vaihtoehto... Maalämpönestettä ??? Sitte insinöörin shitlla tulppaus ettei haihdu :D