Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Yleistä => Aiheen aloitti: JJ72 - 15.10.13 - klo:13:07
-
Mitäs tietoja tuohon tarvitaan? Mulla on kWh mittaus pumpulle, ja se pitää sisällään kaikki lämmön tekemiseen ja siirtämiseen tarvittavat sähkölaitteet, eli piirien kiertovesipumput ja liuospumpun ja pumpun ohjauslogiikan.
Talon öljynkulutushistoria on kohtuudella tiedossa, joten sillä pystyy määrittelemään jollain tarkkuudella talon lämmitykseen ja käyttöveteen tarvittavan energian määrän. Jos oletetaan, että käyttötottumukset eivät ole muuttuneet, niin miten se laskenta yksinkertaisimmillaan tapahtuu?
-
Millä tarkkuudella tiedät öljynkulutushistorian?
Vuosi-, kuukausitasolla?
ATS
-
Vuodesta 2005 vuoteen 2012 on öljyn ostot ylhäällä, eli pvm koska on ostettu x-tuhatta litraa, ja sitten ku loppu alkaa lähestyä, on muutamia mittaustuloksia. Noista päättelin ja laskin, että vuoden keskiarvo 2005-2009 oli n. 2700l/v ja kylmät runsaslumiset talvet nostivat kulutusta muutamalla sadalla litralla. Kuukausijakaumaa en tiedä...
-
Värkkäsin oheiseen Excel taulukkoon yksinkertaisen laskurin kk-COP:n suuruusluokan laskemiseksi
ATS
-
Hmm... miten tota pitäs oikeen käyttää ??? Arvio maalämpöpumpun kulutuksesta on n. 8500kWh Millä perusteella vuosi jakautuu kuukausille?
EDIT no siinähän oli selitykset mukana, puusilmä ei vaan nähny :D Kiitoksia!!!
-
Jäähän tossakin vielä arvailujen varaan kun ei tiedä ton öljykattilan hyötysuhdetta... onko se 80% vai 90% vai jotain siltä väliltä ::) Sellasen kentän olisin kaivannut, mihin syötetään pumpun vuosiarvio (8500kWh) ja se lätkii tonne kuukausille jakauman kuukauden lämmitystarveluvun perusteella!
-
Moni tuota COPpia laskee mutta minusta se on imaginääriluku, joka kuuluu lähinnä kategoriaan nippelitietoa. Mikäli olisi aivan tarkka mittausjärjestelmä niin sen avulla voisi toki hakea järjestelmän perussäädöt alkuvaiheessa kohdalleen mutta muuten euroilla on enempi merkitystä.
Plajon relevantimpi on minun mielestäni vanha kulutus (euroissa) verrattuna nykyiseen kulutukseen (euroissa). Esim meillä 2900 litraa öljyä (3073 €) versus 7500 kWh sähköä (902 €). Eli öljylämmityksaen hinta 3,4 x maalämmityksen hinta tämän päivän kustannustasolla laskettuna.
-
Tuo on täysin totta! Kiinnostaa vaan teoreettisella tasolla, että minkälaiseen vuosiCOPpiin pääsee tämmösellä tulistinpumpulla ja isolla varaajalla, se kun pitäisi kait olla vähän parempi kun vaihtovenakoneissa!?
EDIT: kävin äskön katsomassa, kun arvasin että kompura pärähtää kohta käyntiin, pumppu pukkaa 63°C varaajan yläosaan ja saa varaajan alaosasta 36° ja ottaa verkosta 2.8kW. Mikähän mahtaa olla teho, jolla sitä varaajaa ladataan ::) Jos varaajan lämpötila olisi ylhäältä asti alas sama, voisi tuonkin vielä laskea käyntijakson pituudesta ja lämmön noususta, mutta pırukos tommosta laskee tollaselle kerrostuvalle varaajalle :D
-
Tuo on täysin totta! Kiinnostaa vaan teoreettisella tasolla, että minkälaiseen vuosiCOPpiin pääsee tämmösellä tulistinpumpulla ja isolla varaajalla, se kun pitäisi kait olla vähän parempi kun vaihtovenakoneissa!?
Ai... Miksi ihmeessä pitäisi?
-
Tossa syy on aika hyvin kiteytetty:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4113.msg44843#msg44843
Ja tässä vähän jatkoa:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4113.msg44861#msg44861
-
Tossa syy on aika hyvin kiteytetty:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4113.msg44843#msg44843
Ja tässä vähän jatkoa:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4113.msg44861#msg44861
Voisitko kiteyttää sen vielä tähän, kun ei jaksa lukea koko pitkää ketjua läpi.
-
Toinen linkki ohjaa siihen kiteytettyyn viestiin, ja toinen aika perusteelliseen kuvaukseen tulistinpumpun toiminnasta.
-
Toinen linkki ohjaa siihen kiteytettyyn viestiin, ja toinen aika perusteelliseen kuvaukseen tulistinpumpun toiminnasta.
Jos viittaat viestiin jossa puhutaan tulistinvaraajasta shunttaamalla otettuun lämmitysverkon menoveteen ja isomman virtaaman hyödyistä, niin ei aukene mulle missä kohdin tulistinpumpun hyötysuhde olisi todettu vaihtovenaa paremmaksi.
Aiheesta on varmaankin väitelty moneenkin otteeseen tällä foorumilla, mutta itse en osaa tulkita mitään loppuratkaisua asiassa puoleen enkä toiseen.
-
Kiinnostaa vaan teoreettisella tasolla, että minkälaiseen vuosiCOPpiin pääsee tämmösellä tulistinpumpulla ja isolla varaajalla
Jos laittaa esim Pollucom energiamittarit tulistin- ja lauhdutin putkiin niin niistä näkee paljonko pumppu tuottaa lämpötehoa.
Pollucom näyttää sen kilowatteina reaaliaikaisesti ja kumuloituvan tehon ja paljon muutakin esim virtausmäärän.
Nyt kun lämpöpumpun ottoteho saadaan lämpöpumpun kwh-mittarista ja antoteho energiamittareista niin COP arvon saa helposti jakamalla antotehon ottoteholla.
On muutenkin todella hyvä jos muuttelee lämpöpumpun asetuksia niin vaikutuksen tehoon voi lukea suoraan energiamittarin kw näytöstä
Näitä Pollucom energiamittareita on esim eBay:n kautta saatavissa 10-30e:n hintaan/kpl.Tosin ne on käytettyjä mutta ainakin meillä on toimineet ihan hyvin.
Erään lähteen mukaan Saksassa joutuvat uusimaan kaukolämmön kulutusmittarit tietyn käyttöajan jälkeen niin sillä noita tulee edullisesti myyntiin.
Noissa on kolmea teholuokkaa Qn0,6--Qn1,5--Qn2,5 joten kannattaa valita lauhdutinputkeen tuollainen Qn2,5 (2,5m3/h virtaus) ja tulistinputkeen Qn0,6 (0,6m3/h)
Googlella löytyy http://www.ebay.de/bhp/pollucom?_trksid=p2045573.m2388
-
hmm. no toi alkaa jo olemaan sitä mitä olen itse miettinyt, mutta en tiennyt moisten "pollukoiden" olemassaolosta. Hintakaan ei ole paha kokonaisuuteen nähden. Pitääpä tutkiskella aihetta lisää!
-
Helpoiten Pollucomin asentaminen sujuu jos sen saa mitattavan piirin paluuputkeen(kylmempään).
Pollucomissa on 2kpl lämpötila-antureita ja paluun lämpöä mittaava anturi on valmiina mittarissa,toinen kuumempaan putkeen tuleva anturi on 1,5m:n johdolla kiinni Pollucomissa.
Muuta sen asennuksessa ei sitten tarvita.
Jos kuitenkin paluuputki on hyvin hankalassa paikassa niin Pollcomin asentaminen kuumempaan putkeenkin onnistuu,pitää vaan vaihtaa anturit keskenään.
-
Värkkäsin oheiseen Excel taulukkoon yksinkertaisen laskurin kk-COP:n suuruusluokan laskemiseksi
ATS
Tervehdys,
meillä on käytössä Niben pumput, joten en kait ihan ymmärrä noita taulukossa olevia lähtöarvoja?
MLP_kWh %
LTL %
Mitä arvoja nämä ovat?
Voitko kertoa, mitä tarkalleen ne on ja mistä ko. arvot saadaan?
Saan taulukon laskemaan "oikein", mutta en ymmärrä sitä noilta osin... ::)
-RaS-
-
MLP_kWh %
LTL %
Mitä arvoja nämä ovat?
Voitko kertoa, mitä tarkalleen ne on ja mistä ko. arvot saadaan?
Saan taulukon laskemaan "oikein", mutta en ymmärrä sitä noilta osin... ::)
MLP_kWh% on oman L-Ässän kuukausiottoenergia prosenteissa koko vuoden ottoenergiasta.
LTL% on kuukausien lämmitystarveluku prosentteina laskettuna koko vuoden lämmitystarveluvusta (Itäinen Uusimaa).
Luvut on laskettu vuosien 2009 -- 2012 kuukausi- ja vuosikeskiarvoista.
MLP_kWh% -luvuilla lasketaan kuukausittainen ottoenergia kun tiedetään koko vuoden energian tarve.
ATS
-
Sain varsin mielenkiintoisia tuloksia Viessmann vitocal 333-g 10kW pumpusta ulos.
Antoteho oli tuossa testissä 13,4 - 10,8 kW välissä. Lattiassa tosin kiersi melko viileä lattialämmitysvesi kun sisälämpö vain 17 astetta, joten lattiasta palaavan veden lämpötilakin on vain 17,4 - 19,5 välissä. Cop 7,2 - 6,6. Miltei vastaavat tulokset sain myös Copelandin lämpöpumppujen suunniteluun tarkoitetulla Select 7.7 softalla.
Lisää testin suorituksesta yms löytyy tuolta http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4576.msg60334#msg60334 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4576.msg60334#msg60334)