Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Thermia => Aiheen aloitti: seppaant - 03.10.13 - klo:16:11
-
Nyt naapurilla on pyörinyt viikon verranThermia Diplomat 6.
Käyttöohjeista ei löytynyt minkäänlaista mainintaa kuinka lämpötilan säätö toimii.
Ainoastaan "käyrä" oli selitetty muutamalla rivillä.
Kysymyksiä:
Onko Diplomatissa perinteinen integraalisäätö vai ohjaako pumpun käyntiä suoraan jokin lämpötilamittaus?
Käyttöveden teon käynnistää varaajassa oleva lämpötilamittaus. Onko käynnistysraja muutettavissa? Pysäytysrajahan on kiinteä, painekytkin.
Onko toiminta sellainen, että normaalin lämmitysjakson jälkeen jatketaan käyttöveden lämmityksellä vaikka käyttöveden lämpötilan alaraja ei sitä edellyttäisi?
ATS
-
Nyt naapurilla on pyörinyt viikon verranThermia Diplomat 6.
Käyttöohjeista ei löytynyt minkäänlaista mainintaa kuinka lämpötilan säätö toimii.
Ainoastaan "käyrä" oli selitetty muutamalla rivillä.
Kysymyksiä:
Onko Diplomatissa perinteinen integraalisäätö vai ohjaako pumpun käyntiä suoraan jokin lämpötilamittaus?
Käyttöveden teon käynnistää varaajassa oleva lämpötilamittaus. Onko käynnistysraja muutettavissa? Pysäytysrajahan on kiinteä, painekytkin.
Onko toiminta sellainen, että normaalin lämmitysjakson jälkeen jatketaan käyttöveden lämmityksellä vaikka käyttöveden lämpötilan alaraja ei sitä edellyttäisi?
ATS
On integraalisäätö ja sitä voi muokata huoltovalikosta (vasen nuoli pohjassa 5 sek ajan). Integraalin laskenta tulee menoveden ja tavoitelämpötilan mukaan.
Käyttöveden käynnistys on muutettavissa huoltovalikosta sekin. Tämä lasketaan ylä- ja ala-anturien mukaan, joiden vaikutuksen suhdetta käynnistysarvoon - eli painotusta - voi myös muuttaa.
Käyttöveden ja lämmityksen vuorottelun aikajaksoja voi myös itse säätää tilanteessa jossa on molemmilla yhtäaikainen lämmitystarve. Eli käyttöveden teko jatkuu, jos on jäänyt kesken lämmitysveden tekemisen takia, vaikka enää ei käynnistysarvo alittuisikaan.
Tuolla lisää tietoa: http://www.thermia.fi/docroot/dokumentbank/Thermia_Total_install_086U6289_rev7_ROM_fi.pdf
-
Kiitoksia
Sieltähän ne tarvittavat tiedot löytyy.
ATS
-
Seuraava kysymys:
Diplomaatin ja patteriverkon välissä on tällainen Bosch BC 100 työsäiliö.
Löytyyköhän jostakin tietoa mitenkä putket on säiliöön asennettu ja mitenkä ne pitäisi kytkeä.
Nyt ainakin patteriverkkoon menee samanlämpöistä vettä kuin mitä lämpöpumpulta lähtee ja jopa käyttövesisyklin jälkeinen kuumapulssi näkyy pattereiden menolinjassa.
Patteriverkossa on oma "hullunkieropumppu".
ATS
(http://s5.postimg.org/4g8j0vwnr/201306261707000_Bosch_STH504.jpg) (http://postimage.org/)
screencapture (http://postimage.org/app.php)
-
Ohje joka on pdf enkä saa sitä nyt tähän sanoo näin: Puskurisäiliöiden tilavuus on 100 litraa. Niissä on neljä
liitäntää päällä, kaksi paluuputkea pohjassa ja kaksi menoa säiliön yläosassa. Eli jos tuota ohjetta noudattaa niin Tulo lämpöpumpulta/lämmitysjärjestelmän meno tulisivat yläosaan vierekkäin ja Paluu lämpöpumpulle/lämmitysjärjestelmän paluu vierekkäin alas.
Ko. kytkennän järkevyydestä en kyllä itse menisi vannomaan. Mielummin laittaisin tulon alas ja lähdön ylhäältä, jotta pääsee sekoittumaan kunnolla.
-
Minä kytkisin tuon puskurin alla olevalla kuvalla.
(http://joulex.fi/logtemp/Diplomat kaksoispiiri ja puskuriin kolmella putkella.PNG)
-Peca-
-
Miten tuossa Pecan kuvassa lämmitysverkon paluu toimii käytännössä,tarkoitan tuossa n:o 3 kohdilla olevaa venttiiliä.
Onko siinä esim sulku joka avautuu kun kompressori käynnistyy ja sulkeutuu kun kompressori pysähtyy talon lämmityksen aikana?
Vai jotain muuta?
http://joulex.fi/logtemp/Diplomat%20kaksoispiiri%20ja%20puskuriin%20kolmella%20putkella.PNG
-
N:o 3 on mutapussi kytkentäkuvassa. Paluu kiertää koneen kautta enemmän tauon aikana ja kompressorin käydessä, käyttövesijakson aikana paluu menee suoraan puskuriin. Tällä kytkennällä ulkopuolisten kv-pumpun/-pumppujen yhteenlaskettu virtaus pitää olla hieman MLP:n sisäisen kv-pumpun virtausta suurempi.
-Peca-
-
Joo,kiitoksia :)
Eli ainoastaan käyttöveden lämmityksen aikana lämmitysverkon paluu menee puskurivaraajan kautta.
-
Lainaus Sihti:ltä
Tällaisesta linkistä löytyy Bosch (IVT) puskurisäiliöiden kytkentäkaavioita myös suomeksi.
http://doc.ivt.se/download.asp?pt=pdf&fn=6720800533ADBuffertankBC201109.pdf
Mikäli oikein tulkitsin kykennän niin sen mukaan lämpöpumpulta tuleva vesi menee säiliön yläosaan ja pattereille lähtee myös yläosasta.
Pattereilta paluu menee säiliön alaosaan josta myös lähtö lämpöpumpulle.
Tässä kytkennässä lämpöpumpulta tuleva vesi oikaisee suoraan pattereille menevään linjaan.
Tämä kytkentä ei suodata pois lämpöpumpun käynnistys, pysäytys eikä käyttöveden teon lopun kuumapulsin aiheuttamia lämpötilatransientteja.
Minä kytkisin siten että lämpöpumpulta menee säiliön pohjaan ja paluu lämpöpumpulle on säiliön yläosasta.
ATS
-
Tuo minun kuvan kytkentätapa on tehty kolmella putkella, neliyhteisestä varaajasta yksi tulpataan. Tuossa kytkentätavassa 100 litran puskurin kanssa saadaan estettyä nopeat kuumapulssit käynnistyksen ja käyttöveden teon jälkeen. Paluuhaara suoraan koneelle pitää lauhtumislämmön mahdollisimman alhaalla.
100 litran varaaja on niin pieni, että 4 putken kytkennässä (melkein sama, kummin päin koneen meno/paluu on kytketty) koneen käyntiaika tahtoo jäädä lyhyemmäksi, koska varaajan lämpötila nousee nopeasti, tosin jos ulkopuolinen kv-pumppu voidaan pitää reilusti suuremmalla teholla kuin MLP:n sisäinen kv-pumppu saadaan pidempi käyntiaika. Ja tarkoitan nyt patterilämmitystä.
Ja pitää muistaa, että koneen sisäisen kv-pumpun teholla pitää säätää lämpötilaero lauhduttimen yli vähintään 7 asteeseen.
-Peca-
-
Tässä näitä erilaisia kytkentämahdollisuuksia.
Pecan 3-putkikytkentä näyttää parhaalta sitten 4-putkikytkentä ja nykyinen on huonoin.
ATS
(http://s5.postimg.org/fw67qtd07/BOSCH_kytkent_j_01.jpg) (http://postimage.org/)
imagur (http://postimage.org/)
-
Tuollaiseen kolmiputkikytkentään pitää laittaa takaiskuventtiili paluuputken ja puskurisäiliön väliin, ettei menovesi oikaise säiliön kautta paluuseen normaalin lämmityskäynnin aikana, kun kyse on näin pienestä säiliöstä. Kiertovesipumppujen nopeuksilla ei pysty estämään tätä.
-
Tuollaiseen kolmiputkikytkentään pitää laittaa takaiskuventtiili paluuputken ja puskurisäiliön väliin, ettei menovesi oikaise säiliön kautta paluuseen normaalin lämmityskäynnin aikana, kun kyse on näin pienestä säiliöstä. Kiertovesipumppujen nopeuksilla ei pysty estämään tätä.
Niin, eli hullunkiertoon (koska sitähän tuo paluu varaajaan tuossa minun kuvassa on) takaisku. Se on vähän kakspiippuinen juttu. Esim. Thermia /Danfoss suosittelee, IVT kieltää. Totuus on se, että ulkopuolinen kv-pumppu pitää mitoittaa oikein tai tehdä 4-putkikytkentä.
Asiakas helposti pienentää ulkopuolisen kv-pumpun pyörimisnopeutta, varsinkin patterilämmityskohteissa. Takaisku estää veden kiertämisen väärinpäin, mutta liian pieni kierto lämmönjaossa myös huonontaa hyötysuhdetta ja se on kv-pumppujen toiminnan kannalta parempi että ulkopuolinen kv-pumppu "vetää" hieman palaavaa vettä hullunkierron kautta menoveteen.
-Peca-
-
Mikähän on IVT:n perustelu takaiskun kiellolle tuossa paikassa?
-
Mikähän on IVT:n perustelu takaiskun kiellolle tuossa paikassa?
En tiedä, kai sillä halutaan varmistaa hullunkierrossa suurempi virtaus. Tuo suositus oli joskus vuosia sitten, en tiedä onko enää käypä suositus.
Kyllähän se takaisku varmistaa, ettei virtaus ole missään tilanteessa väärään suuntaan.
Edit: Joskus takaiskun kanssa voi käydä niin, että sopivalla virtauksella se alkaa "räpättämään" eli paine-ero on liian pieni.
-Peca-
-
Olen jo kauan aikaa pähkäillyt tuon takaiskun tarpeellisuutta.
Omassa järjestelmässä ei puskuria ole, vain hullunkierto ja ulkonen pumppu.
Varmaan syy ettei takaiskua tarvita on nämä.
-Paluuputki koneelle supistuu hullunkierron jälkeen 28mm:stä 22mm:iin.
-Ohuemmassa putkessa on lisäksi linja linjasulku ja mutasihti, jotka lisäävät vastusta ja osaltaan auttavat ettei hullunkierto päästä vettä oikasemaan takaisin lauhduttimelle vaikka ulkonen on ykkösellä ja sisänen pumppu kolmosella.
Jos hullunkierrossa olisi tuo takaisku niin voipi käydä niin että ulkonen pumppu alkaisi imeä lauhtuttimelta vettä ja tämä taas saattaisi sekoittaa lämpötila näytön (gt8) joka taas ohjaa pumpun toimintaa.
Nämä omia arvailuja ja testailujen päätelmiä.
-
Mikähän on IVT:n perustelu takaiskun kiellolle tuossa paikassa?
En tiedä, kai sillä halutaan varmistaa hullunkierrossa suurempi virtaus. Tuo suositus oli joskus vuosia sitten, en tiedä onko enää käypä suositus.
Kyllähän se takaisku varmistaa, ettei virtaus ole missään tilanteessa väärään suuntaan.
Edit: Joskus takaiskun kanssa voi käydä niin, että sopivalla virtauksella se alkaa "räpättämään" eli paine-ero on liian pieni.
-Peca-
Anteeksi ot, mutta päteekö tuo räpättäminen myös maapiirissä? Ja samasta syystä? Itse epäilin toisessa ketjussa ilmakuplia mutta ei tainnut kukaan vahvistaa sitä.
-
Nyt kun lisätään takaiskuventtiili, niin systeemi toimii hyvin normaalitilanteessa.
Mutta mitenkä kesällä kun naapuri haluaa sulkea patterit ja pitää pesuhuoneen lattian lämpimänä?
Todennäköisesti pesuhuoneen lattialämmitysputket ovat senverran ahtaat että lämpöpumpun virtaus jää niin pieneksi että pumppu laukeaa pois lauhduttimen korkeasta paineesta.
ATS
(http://i10.aijaa.com/t/00375/12731755.t.jpg) (http://aijaa.com/FZv9dV)
-
Todennäköisesti pesuhuoneen lattialämmitysputket ovat senverran ahtaat että lämpöpumpun virtaus jää niin pieneksi että pumppu laukeaa pois lauhduttimen korkeasta paineesta.
ATS
Noinhan ne vaihtoventtiilipumput yleensä toimii, paitsi maksimilämpötilan raja on kyllä alempana kuin pressostaatin raja. Jonkin sortin yleisohje nykyään on, että lattiaan ei saisi ajaa yli +40c asteista vettä, joka tulee ilmeisesti laminaatti- ja parkettivalmistajien vaatimuksista. Betoni/laattalattia lienee turvallista pukata kuumempaakin, ellei sitten vesieristevalmistajat ole asettanut omia rajoituksia.
Eli käynnistys integraalin/asteminuuttien perusteella ja sammutus lähtevän veden lämpötilan mukaan silloin, kun lämmönjaon virtaus ahdistaa. Tuloksena lyhyehköjä pätkiä pumppu käy vähän kehnolla COP:lla. Vuosikulutus/-hyötysuhdetta sekä kokonaiskäynnistysten lukumäärää ajatellen kuitenkin melko merkityksetöntä, ainakin meidän talossa ja meidän pumpun asetuksilla. (min. +26c max +40c, integraalin/astemin. -120, ei puskuria).
-
Menee vähän säätämiseksi, mutta tuolla voisi kokeilla. Kesäksi sulku auki samalla kun patterit sulkee.
(http://joulex.fi/logtemp/Diplomat%20kaksoispiiri%20ja%20puskuri%20kolmi_neliputki.PNG)
-Peca-
-
Nyt kun lisätään takaiskuventtiili, niin systeemi toimii hyvin normaalitilanteessa.
Mutta mitenkä kesällä kun naapuri haluaa sulkea patterit ja pitää pesuhuoneen lattian lämpimänä?
Todennäköisesti pesuhuoneen lattialämmitysputket ovat senverran ahtaat että lämpöpumpun virtaus jää niin pieneksi että pumppu laukeaa pois lauhduttimen korkeasta paineesta.
ATS
(http://i10.aijaa.com/t/00375/12731755.t.jpg) (http://aijaa.com/FZv9dV)
Itselläni on juuri kuvan mukainen kytkentä paitsi lisäksi lattioille oma shuntattu piiri. Kesäksi laitan vain pattereiden kv- pumpun pois ja lämmin vesi menee lattioihin. Ei ole pumppu laukeillut.