Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Oilon Geopro => Aiheen aloitti: K - 03.07.06 - klo:13:18
-
Moro,
Sain puolueettomalta asiantuntijataholta tietoa että Geopron SH tai Lämpöässä T olisivat parhaat pumput meikäläisen kohteeseen (330m2, useita suihkuja ja poramme, Uusimaa).
Molemmat noista ilmeisesti sopii sekä osa- että täystehomitoitukseen, mutta ilmeisesti täystehollista ei tänä päivänä kannata harkita missään tapauksessa. SH:sta sanotaan että on uutta ja kaikinpuolin kehittynyttä tekniikkaa, kun taas T-malli olisi ilmeisesti vanhempaa tekniikkaa. Ainakin uudempi ohjauselektroniikka SH:ssa taitaa olla.
Kumpi sitten on parempi lyhyellä ja/tai pitkällä tähtäimellä? Kokemukset ja neuvot tulevat tositarpeeseen.
Terv. K
-
Puusilmä kun olen, niin en sivustoa lukemalla löytänyt vastausta ;D
Joo, puolueetonta asiantuntija tahoa ei ole olemassakaan. Olipahan kuitenkin vain tuttu alan mies joka on asentanut ja korjannut pumppuja maailman sivu. Hänellä itse asiassa ei tuosta T-mallista ollut niin tarkkaa tietoa, mutta V-mallin kertoi olevan vanhaa tekniikkaa. Suositteli kuitenkin LÄ:ä sen toimintavarmuuden vuoksi. Tästä itse päättelin, että T-malli voisi olla hyvä, sillä ainakin tässä foorumissa moni on LÄ:n pumpuista kovasti suositellut juuri sitä, varsinkin isompien koneiden puolella.
Onko tuo T-malli miten uusi lapualainen keksintö?
K
-
http://www.google.fi/search?q=l%C3%A4mp%C3%B6%C3%A4ss%C3%A4-T&hl=fi&lr=&start=20&sa=N
-
"""Täystehomitoituksessa selvitään usein halvemmalla sähköliittymällä ja ainakin Vattenfallin alueella myös pienemmällä kk-maksulla kun ei tarvinnut ottaa suurempaa liittymää (3x35A). Joten säästöä tulee 11,7 egee (yösiirto) joka kuukausi. Tämä tekee vaivaiset 140 euroa vuodessa. Eli osatehopumppu olisi tullut pitkässä juoksussa minulle hyvin kalliiksi
Liittymähinnassa säästää näköjään 640 euroa, kun valitsee pienemmän sulakekoon.
Eli useissa tapauksissa osatehomitoituksessa ei ole mitään järkeä"""
Useissa tapauksissa osatehomitoituksessa tai sanotaanko lähes optimimitoituksessa on järkeä:
Minulla Vattenfallin alueella 3*25A pääsulakkeet, kompressorin lämpöteho 11kW+ lisävastus 6kW, eikä neljään vuoteen mitään ongelmaa pääsulakkeitten kanssa, okei kovalla pakkasella lämmitän saunan puukiukaalla, jos on epäily että lisävastus napsahtaa päälle (sähkökiuas putoaa pelistä, jos lisävastus kytkeytyy). Minulla kompressorin ottama sähköteho n. 73% sinun kompressorin ottotehosta ja se on sitä joka ainut kerta kun kompressori käy...minulla oli esim. viime talvena lisävastukset päällä peräti 7h eli maksimissaan lisävastukset vei 42kWh suoraa sähköä.
Se siitä täystehomitoituksen järkevyydestä....tämä on loputon väittely... ;D
-Peca-
-
3X25 sulakkeet on täälläkin, eikä minkäänlaisia ongelmia ole ollut. Lämmittelen jopa sähkösaunaakin riippumatta ulkokeleistä. Kodinhoitohuoneesta löytyy myös kaikenlaiset kuivausjudanssit (kuivausrumpu ja kaappi {en tiä miksi pitää olla molemmat, mutta vaimon mielestä pitää ja käyttää niitä säälimättömästi]). Kulutus on aika tarkka 10 tonni vuodessa.
Turha on varmaankin tässä alkaa taas vatvomaan osateho täystehojuttuja. Kaikki pumput säästävät aivan varmasti sähkössä ja kaikkien mielestä oma pumppu on maailman paras. Tärkeintä on saada pumppu säädettyä optimiksi omiin tarpeisiin.
-Santeri-
-
No minulla on 310 neliötä +uima-allas +normaalit kodin elektroniikkaroinat (ei kylläkään kuivauskaappia) , eli ei sitä eroa aivan hirveästi ole K:n tulevaan taloon, tosta lisävastuksen käytöstä käyttöveden tekoon sanon sen, että IVT:n (ja Carrierin) pumppu ei käytä sitä kuin tilanteessa, jossa talon lämmityssyklin aikana lisävastus on pamahtanut päälle ja tulee käyttöveden lämmitystarve.
Minulla esim. viime talvena 1:n lämmityssyklin aikana pumppu käytti lisävastusta käyttöveden tekoon....
-Peca-
-
Paitsi se poreamme? , johon lasketaan kerralla 200-300 litraa 40 asteista vettä. Ei taloa voi lähtökohtaisesti suunnitella siten että poreammetta voi käyttää vain kun ulkona on alle 10 pakkasastetta, sauna ei ole päällä ja kukaan ei käytä hellaa.
Ulkolämpötila ei ainakaan IVT pumpuissa vaikuta lämpimänveden tuottoon. Muissa pumpuissa ilmeisesti vaikuttaa...
Tässä eksytään nyt vähän osa/täystehokeskustelusta, mutta lopuksi sanoisin K:lle että joko 3x25A sulakkeet ja täysteho tai mikäli pers kestää/suuremmasta sulakekoosta ei tule lisäkulunkia niin silloin valikoiman kannattaa laajentaa myös osatehomitoitettuihin malleihin.
Happy now?
Jani
Täys/Yliteho pumppu tarvitsee 99% vuodessa isompaa sulakekokoa...
Osateho pumppuun tarvitset isomnan sulakekkon jos: käytät kovilla pakkasilla saunaa+kuivausrumpua+pesukonetta + astianpesukonetta + uunia yhtä aikaa päällä ja lisäksi vielä pumppu sattuisi tarvimaan lisävastusta. Tuota ei tapahdu koskaan normi perheissä. Joten jatkatko sitä Lässä MBS:ää toisessa esim. lässä osiossa. ;D
-
Paitsi se poreamme? , johon lasketaan kerralla 200-300 litraa 40 asteista vettä. Ei taloa voi lähtökohtaisesti suunnitella siten että poreammetta voi käyttää vain kun ulkona on alle 10 pakkasastetta, sauna ei ole päällä ja kukaan ei käytä hellaa.
Tässä eksytään nyt vähän osa/täystehokeskustelusta, mutta lopuksi sanoisin K:lle että joko 3x25A sulakkeet ja täysteho tai mikäli pers kestää/suuremmasta sulakekoosta ei tule lisäkulunkia niin silloin valikoiman kannattaa laajentaa myös osatehomitoitettuihin malleihin.
Happy now?
Jani
Mainittakoon vielä, että IVT/Carrierin pumpusta saa asetuksista kytkettyä lisävastuksen pois käyttövettä tehdessä, jos haluaa...tai sen saa kytkettyä pois ulkoisella kosketintiedolla, kuten minulla altaan lämmityksessä...
-Peca-
-
K ei kertonut minkä verkkoyhtiön alueelle rakentaa. Jos sähköyhtiö ei laskuta lisää 3*35 A pääsulakekoosta, niin ilman muuta kannattaa laittaa tämä suurempi vaihtoehto.
Ei tule ongelmaa nyt tai tulevaisuudessa, kun joku kehittää uuden vielä tuntemattoman ja ah niin välttämättömän vimpaimen, joka on pakko ostaa ja syö 800 W.
-
Joku provosoi ja joku provosoituu, ihan miten vaan...Mutta asiaan: mun järkeen ei millään mahdu se että ajan täystehopumpulla pätkäkäyntiä ympäri vuoden sen tähden, että kovimmilla pakkasilla ei tarvi muutamana päivänä lisävastusta, jonka kulutus suoraa sähköä on muutama kymmenen kWh:ta.
Eikä minun ole vielä 4 vuoden aikana kertaakaan tarvinnut katsoa ulkolämpömittaria miettiäkseni, voinko kytkeä jonkun sähkölaitteen päälle tai en...kun automatiikka huolehtii siitä.
Sitä paitsi ne puukiukaan löylyt on aivan jotain muuta kuin sähkökiukaan :P
Niin vielä vastaus siihen millä koitit provosoida: Ylikuumennuksen aikana IVT:ssä kompura nostaa varaajan lämmön normihystereesin ylärajaan ja sen jälkeen vastus nostaa lämmön 65 asteeseen. IVT:ssä nimittäin käytetään MAALÄMPÖPUMPPUUN suunniteltua ohjausta...
-Peca-
-
Koittakaas nyt olla sekoittamatta pääsulakkeen kokoa osa/täystehomitoitukseen. Sulakekoon määrää ensisijaisesti se, haluaako ottaa täyden tehon varavastukset vai ei. Sailorkaan ei halunnut, joten siitä LÄ:n pienempi sulakekoko. Meillä taas on täysi teho saatavana myös sähkövastuksilla, mutta silti näyttää 3x25A riittävän.
Ja kiuas on muuten 10,5 kW Sawo.
-
@ Peca
Sinulla on puusauna ja kohtuullisen kokoinen talo. Sinun ei tarvitse murehtia sulakekokoa ja pumpun mitoitusta.
Pätkäkäynnin taajuuteen vaikuttaa lämpimillä keleillä vain varaajan koko. Pumppu missä on 150 litran varaaja käy nyt enemmän pätkäkäyntiä kuin pumppu 300 litran varaajalla. Pakkasilla sitten asiaan vaikuttaa moni muukin asia.
Koska IVT ei käytä sähkövastusta ja kompuraa yhtäaikaa legionellan tappamiseen niin silloinhan IVT mitoittaminen täystehoiseksi 3 x 25A sulakkeille suureenkaan taloon ei ole mitään ongelmaa - vai onko?
Jani
P.S Kannattaa käydä saunassa, jossa on IKI-sähkökiuas niin palataan löylykeskusteluun :)
Ei siinä mitään estettä täystehomitoitukseen ole.
Minulla hyvällä tuurilla pumppu on lähellä optimimitoitusta, koska lisävastus viime talvena oli 7h päällä, edellisenä talvena 4h.
-Peca-
-
Aika outo pitää olla lämpimän veden kulutus jos esim. V-15:llä ei pärjää. Ko. pumppumalli on nimenomaan optimoitu tuottamaan lämmintä käyttövettä. Ainakin ammeen saa hyvin täyteen.
Suihkun käyttö on jaksoittaista, jolloin käytetty suihkuvesi korvataan nopeasti (15kW). 200 litran lämmitys 5 asteesta 38 asteeseen vie puoli tuntia.
(lue: vanhaa tekniikkaa)
Sailor en taaskaan ymmärrä....
Miten niin optimoitu? Ainoa mikä auttaa optimoimaan käyttöveden riittävyyden lämpöpumpun yhteydessä on riittävän iso säiliö ja lisäsähkö! Jollet tätä ymmärrä lue hieman teoriaa.
Totuushan on, että sinun 15 kW ei riitä edes yhden suihkun vaatimaan tehoon! (yksi suihku, joka tuottaa 38C tarvitsee n. 25kW:n tehon).
Kerroit että; Puolessa tunnissa Sinun V 15 lämmittää 200 l vettä 5 C -> 38C. Tällä saatkin olla yhdessä suihkussa peräti noin 8 minuuttia ja kahdesssa suihkussa 4 minuuttia ja sitten taas pestään tukkaa tuo puoli tuntia ;D. Todellisuudessa asia ei ole edes näin "mukavasti"
V-mallissa on 340 litrainen säiliö, geopron vakio säiliö on 700 litraa!
V- mallissa on ns. vanhanaikainen rakenne eli lämpö johtuu pienestä ulkovaipasta, jossa kylmäaine putkessa ensin lämmittää vettä ja sitten lämpö siirtyy seinämän läpi varsinaiseen käyttövesisäiliöön eli huonoin mahdollinen tapa.
Geoprossa SH:ssa lämpö johtuu lämpimään käyttöveteen pitkän kampakuparikierukan avulla, joka johtaa lämpöä mahdollisimman hyvin. Kierukka on sijoitettu isoon 700 litran vesimassaan, joka takaa pitkät käyntijaksot.
Esim. minulla ei mitään ongelmia käyttöveden kanssa ja parhaimmillaan saunassa käynyt yli kymmenen sähly kaveria.
Suosittelen!!
-
Tähän Teron hienoon kommenttiin olikin hyvä lopettaa. Tämmöseen shitan ole mitään kommentoitavaa...poistin muut viestini tästä ketjusta.
Jani
-
Kauhee riita Terolla ja sailorilla ...
V-mallissa on 340 litrainen säiliö, geopron vakio säiliö on 700 litraa!
Terolla on isompi. Mutta tarvitseeko sen olla noin iso? Onko koolla väliä?
-
Kauhee riita Terolla ja sailorilla ...
Terolla on isompi. Mutta tarvitseeko sen olla noin iso? Onko koolla väliä?
Itseasiassa Sailorilla oli tässä topicissa "erimielisyyttä" vähän kaikkien kanssa.
Lukemalla jäljellä olevat kirjoitukset yllä huomaat sen.
Olen kuitenkin edelleen sitä mieltä, että koolla on vläiä ;D
-
no postaampa mieki...
Mielestäni ei ylitehomitoituksessa (normaali täysitehomitoityus) eikä alitehomitoituksessa ole mitään järkeä.
GeoPron ja LÄ:n ohjauslogiigat ovat miltei identtiset yms. GeoProhon saa alijäähdyttimen eli jos sille on hyvää käyttöä niin se voi ratkaista (maksaa noin 400€ lisää).
Muutoin nuiden välillä voi valinnan hyvinkin tehdä vaikka hinnan perusteella. (meille LÄ oli karvan verran edullisenpi ja koska se on jo "vanha tekijä" niin sepä sitten)
Vielä mitoituksesta.
- kun mitoitetaan tarkalleen on osatehokoneen ja täystehokoneen hintaero mitätön eli säästöä ei saa alimitoittamalla
- käytössä ei ole mitään tyhjentävää näyttöä että toinen olisi toista taloudellisenpi tai kestävänpi, etenkään kun tuo varaaja takaa anyway pitkät käyntijaksot molemmissa
- maalaisjärjellä sanoisin että kannattaa tähdätä 100% mitoitukseen tai 99% mitoitukseen siten että talon hukkenergianlähteet huomioidaan yms..
Muistettavaa: Lämpökaivo mitoitetaan aina talon vuotuisen energiatarpeen mukaan (* 2/3). (Lämpökaivo piotää olla sen syvenpi mitä suurempi on MLP:n COP, eikä päinvastoin, huom Nibe !!!)
Mielestäni oikein mitoitettu "täysteho" tulistin pumppu kattaa nippa nappa huippupakkasten lämmitysTEHONtarpeen. (käyttövettä ei silloin tarvitse huomioida ... no joku vois sanoa että sittenhän se on osatehokone ... mut ei se oikeasti ole)
Myyjien vakiotarjouksia:
- he tarjoavat täystehopumppua joka on 30-50% liian tehokas
- osatehopumppu joka onkin "vahgingossa" mitoitettu täydelle teholla tai yliteholle
- molemmanlaiset myyjät voivat vahingossa tai tahallaan mitoittaa lämmönlähteen liian pieneksi jolloin asiakas kärsii isommasta sähkölaskusta
Lämmönlähteen mitoitusohjeita kannattaa mielestäni lukea suomen lämpöpumppuyhdistyksen sivuilta.
www.sulpu.fi
-
Geopro SH:n ohjauslogiikkaa on uusittu, ja uusi vertailu Geopron ja LämpöÄssän välillä voi olla perusteltu. Paremmuus on aina niin mieltymyksistä ja tarpeista kiinni - mitään yleissääntöä ei ole.
Mitoituksesta: Ihan huvikseni kävin Suplun sivuilla, josta sitten vinkataan tutustumaan Poratekin normiporakaivoon. Poratekin normiporakaivo taas sanoo yksiselitteisesti että mitoitus on pumpun toimittajan vastuulla. Koko normikaivo-sivu näyttää enemmän vastuunrajoituslausekkeen pohdiskelulta.
Että ympäri mennään ...
Varaajan kokoa ei helposti osaa arvioida oikein. Jos olisin valitessa tiennyt sen mitä nyt, en olisi alle 700 l varaajsta niillä hinnaneroilla edes keskustellut.
-
" Mitoituksesta: Ihan huvikseni kävin Suplun sivuilla, josta sitten vinkataan tutustumaan Poratekin normiporakaivoon. Poratekin normiporakaivo taas sanoo yksiselitteisesti että mitoitus on pumpun toimittajan vastuulla. Koko normikaivo-sivu näyttää enemmän vastuunrajoituslausekkeen pohdiskelulta.
Että ympäri mennään ... "
Tässä linkki Sulpun ohjeisiin:
http://www.sulpu.fi/images/stories/pdf/LPjarjsuunnittelu.pdf
Pumpun toimittaja EI OTA MITÄÄN VASTUUTA siitä jos lämpökaivo on liian tehoton !!!!!
Esim. GeoPro esitti meille että 70% kaivo riittää (2/3*lämmitysenergian tarve*70%) vaikka energiaa otetaan vuodessa 96% (2/3*lämmitysenergian tarve*96%). Se on yksiselitteisesti VÄÄRIN!
Lämpökaivo tulee mitoittaa 100%. Lisäksi poratekin ohje neuvoo poraamaan 10m lisää (muistaakseni).
-
Sulpun ohjeet suunnitteluun lähtevät täysin kuivan kaivon oletuksesta. (Epäilen, että laskelma on peräisin muualta kuin Suomesta - Sveitsissä tekevät lähes pelkästään kuivia lämpökaivoja). Kuivassa kaivossa arviona on lämmöntuotto 50 kWh/m.
Vesistöön sijoitettava mitoitus taas lähtee arvosta 70-80 kWh/m, johtuen veden "teoreettisesta jäätymisenergiasta" (SulPun käsite, ei minun).
Oma kysymyksensä on, pitäisikö ns aktiivireiän lämmöntuotto arvioida sittenkin vesistön pohjalta, jos kyse on "veden jäätymisenergian" huomioimisesta.
SulPun luvut jättävät ihmettelemään. Mitoitusohjeessa nimittäin puhutaan kaivon kohdalla syvyydestä, ja vesistön kohdalla keräysputken pituudesta. Siis kaivossa on sama meneekö siellä kaksi, kolme vain neljä kaivon mittaa keräysputkia, mutta vesistössä putken määrällä on ratkaiseva merkitys. Jos kyse on oikeasti veden "teoreettisen jäätymisenergian" huomioonotosta, niin olettaisi lämpökaivossa olevan veden (ja erityisesti silloin kun kaivossa on edes vähän virtausta, ts. kaivolla on jokin tuotto x litraa/tunti) luovuttaman energian olevan jotakuin lähellä kummassakin tapauksessa. Märässä reiässä on myös pystyvirtausta niissä lämmöissä, joissa ollaan lähellä +4 astetta, johtuen veden fysikaalisista ominaisuuksista. Vai onko porakaivo niin tukossa liuosputkista, että veden massa on merkityksettömän vähäinen?
Meillä on Sulpun laskelmien mukaan vain runsas 1/2 kuivan kaivon ohjeen määrästä märkää aktiivisyvyyttä, ja hyvin riittää. (Tosin tuo mitta tulee siitä, missä kohtaa poratessa tuli vesi vastaan - veden pinta voi olla korkeammallakin.) Ei paleltu viime talvena kertaakaan, ja reserviasteita jäi vaikka kevät olikin myöhässä. Ei jäätynyt.
Jasso
-
@Jasso
Ei muuta sitä faktaa ettei pumppuvalmistaja/myyjä ota/kanna mitään vastuuta.
Miten selität sen että 7kw ja 9kw maalämpöpumpuille GeoPro antaa suuren eron lämpökaivon aktiivisyvyydeksi vaikka vuotuinen maasta otettu energiamäärä eroaa vaiun 2% ?
(siis 9kw pumpulle se kaivon aktiivi sysvyys oli just sama kuin sulpun ohjein laskettu mutta 7kw pumpulle reilusti vähemmän)
Selkein kusettaja on Nibe, kun kuuntelee esim. tehdyt mitoitukset & tarjoukset. Kehuvat vielä samaan hengenvetoon "ottavansa enemmän lämpöä maasta". LOL!
(meille aktiivisyvyys mitoituksella oli 150-205 metriä vaikka samat lähtötiedot meni myyjille tarkennetulla kierroksella tilanne ei paljon muuttunut ... mutta muistelen että 9kw SH:lle oli 175m ja LÄT8:lle 182m, sulpun ohjeilla sain 175m, porari porasi 205 (koska sanoin reiän olevan sen verran kuiva) josta seuraavana päivänä märkää 199 ja maksettua 200)
-
"Ei muuta sitä faktaa ettei pumppuvalmistaja/myyjä ota/kanna mitään vastuuta. "
Ei muutakaan. Juuri tätä samaa minäkin olen koettanut kertoa. Kyllä rakentamisessa vastuu jää aina rakennuttajalle - sanoo kuluttajansuojalainsäädäntö mitä tahansa. Homma kaatuu viimeistään näytön arviointiin. Jos lähtee prosessaamaan, joku maalaisjuristi kerää vain palkkionsa, ja prosessoija maksaa vastapuolenkin oikeudenkäyntikulut. (Kotivakuutusten oikeusturvamaksimeilla ei kunnon juristia makseta).
Siinä mielessä syvän reiän poraaminen on järkevää. Itselleni Geopro laski kaksi matalampaa reikää, ja päädyin yhteen syvempään.
"Miten selität sen että 7kw ja 9kw maalämpöpumpuille GeoPro antaa suuren eron lämpökaivon aktiivisyvyydeksi vaikka vuotuinen maasta otettu energiamäärä eroaa vaiun 2% ?"
Lainaan teini-ikäistä tytärtäni: Ihan sama.
Kysy Geoprolta. Minulle ei ollut kumpikaan ehdolla. Teknisessä tilassa mörisee se mikä siellä nyt on - ainoa tekninen kehitys jonka siihen vähällä vaivalla saa on uuden ohjauslogiikan sisältävä PROM-piiri, jonka laitoin paikoilleen pari viikkoa sitten. Ensi talvena ei enää vastus tule mukaan kuin pitkien suihkujen jälkeen.
Kymmenen vuoden jälkeen (kai - vai mikä niiden tekninen käyttöikä on) tulee eteen varaajan vaihto. Silloin harkitsen suuremman laittamista - vaikka silloin lapsia ei olisikaan enää kotona tuhlaamassa vettä. Suuremmalla varaajalla saa nimittäin kompuran käynnistykset ohjautumaan helpommin halvemmalle sähkölle. Jos kymmenen vuoden kuluttua on enää mitään eroa yö- ja päiväsähkön hinnoissa.
Miettii pihi
Jasso
-
KimmoK kirjoitti
"Selkein kusettaja on Nibe, kun kuuntelee esim. tehdyt mitoitukset & tarjoukset. Kehuvat vielä samaan hengenvetoon "ottavansa enemmän lämpöä maasta". LOL!"
Ehkä tämä on harvinaista mutta:
Meille kävi niin päin että Lässän(asennusliikkeen) avaimetkäteentarjouksessa kaivon syvyys oli 155 metriä ja Niben avaimetkäteentarjouksessa (asennusliikkeen) tarj. kaivon syvyys oli 170 metriä.
Eli
Minkään merkkinen/maalainen pumppu ei asenna itseään vaan tarjouksen tekee ja laskee aina "rehellinen" suomalainen joka toivon mukaan suorittaa laskelman suomalaisen mitoituksen mukaan.
-
meillä ensimmäisen kierroksen tarjouksissa NIBEllä oli selkeesti muita syvempi kaivo (muut 135-155 ja NIBE 175m). Pumput olivat kilowatin tarkkuudella samantehoisia.
Kun kyselin miksi kaivo pitää olla noin syvä oli NIBEn edustajan kommentti että muut laittavat syvyyden minimiin, jotta saavat nämä avaimet käteen tarjoukset näyttämään edulliselta...
-
Kylla Terolla oli aika tyhjentava vastaus kumpi pumpuista tana paivana toimii paremmin.Kylla se on raaka totuus etta SH on ajanut tekniikassa LA n ohi jo ajat sitten ja tuo varaajan paine 1.5 bar tai LA n 6-8 baariin kertoo kylla aika paljon. 8)
-
SH 13 lähdössä ensi viikolla käyntiin. LÄ:n T:stä ei tullut minkäänlaista tarjousta useista pyynnöistä ja myyjän lupauksista huolimatta joten tarjous vertalu jäi tekemättä. :) :)
-
Mitä järkeä on mitoittaa pumppua täysitehoiseksi koska pumppu on aina isompi ja porakaivo syvempi .Sitä hinnaneroa ei saa säästetyksi vuosikymmeniin.70 % mitoituksella saa 98%lämmöntarpeesta.Täysteho mitoitus tehdään aina miinus 29 asteen pakkaseen,eipä niitä Suomessa hirveästi ole.Mitoitukseen ei oteta huomioon takkaa tai ilmalämpöpumppua.
-
Mitä järkeä on mitoittaa pumppua täysitehoiseksi koska pumppu on aina isompi ja porakaivo syvempi .Sitä hinnaneroa ei saa säästetyksi vuosikymmeniin.70 % mitoituksella saa 98%lämmöntarpeesta.Täysteho mitoitus tehdään aina miinus 29 asteen pakkaseen,eipä niitä Suomessa hirveästi ole.Mitoitukseen ei oteta huomioon takkaa tai ilmalämpöpumppua.
Samaa mieltä. Meille tuo isompi mitoitus olisi maksanut niin paljon enemmän, että sillä maksaisi liki vuoden kaikki sähkölaskut. Käytännössä vastusten käyttö apuna paukkupakkasilla tulee paljon halvemmaksi parin vuoden kokemuksen valossa.
-
" Mitä järkeä on mitoittaa pumppua täysitehoiseksi koska pumppu on aina isompi"
Siksi että silloin:
+ Suorasähkövastuksia ei tarvitse käyttää.
+ pärjätään halvemmalla päätaulun sulakekoolla
+ pumpulle tulee käyttötunteja vähemmän
+ taloa on mahdollista laajentaa ilman että suorasähköä menee entistä enemmän
(hintaero tais olla 700€ samanvalmistajan osatehokoneella ja täysitehokoneella, 35A sulakkeet maksaisi 12€/KK enemmän, tehovahtikin osatehokoneen tapaukseen maksaisi satoja euroja, jne)
" ja porakaivo syvempi ."
Eroa täysteholla ja osateholla porakaivon syvyydessä on 2% - 4% silloin jos on osattu mitoittaa oikein. ELI EI MITÄÄN MERKITYSTÄ.
Sen sijaan syvenpi porakaivo tuottaa lämpöä paremmalla vuosihyötysuhteella.
Maaperäkin lämpiää asteen per 100m mentäessä kohti maapallonm ydintä. ;)
"Sitä hinnaneroa ei saa säästetyksi vuosikymmeniin."
Hintaeroa ei ole. (käytännössä)
"70 % mitoituksella saa 98%lämmöntarpeesta.Täysteho mitoitus tehdään aina miinus 29 asteen pakkaseen,eipä niitä Suomessa hirveästi ole.Mitoitukseen ei oteta huomioon takkaa tai ilmalämpöpumppua."
Meille mitoitettiin alunperin 10kW Thermia OSATEHO.
Kun laskin itse ja lasketin oikein ammattilaisillakin, minulle riittää TÄYSTEHOISEKSI noin 9kW maalämpöpumppu. (todellisuudessa ehkä pienempikin, mikäli elektroniikan hukkalämpö huomioidaan kunnolla)
TULISTIN on tätäpäivää. Sillä saadaan korkea hyötysuhde myös kuumalle käyttövedelle.
Hankkikaa semmoinen ja mitoittakaa niin että lämpöteho+1.5kw kodin laitteista tulevaa lämpöä riittää nippa nappa (tai melkein) kovimmillakin pakkasilla.
Se ompi paras.
t. omaan valintaan uskovainen
-
Komppaan tässä Kimmoa. Täysitehoisempaan minäkin menisin nyt jos rakentaisin. Ehkä ottaisin Geopro SH 9 mallin eli jotain 98-100% mitoitus ja isommalla 700 litran varaajalla.
-
Kuinkas paljon Kimmolla on talossa neliöitä jos "asiantuntijoitten "mukaan 9kw riittää täystehomitoitukseen.
Täystehomitoituksessa kaivon syvyys on lähenpänä 10% syvempi kuin osatehomitoituksessa.200m kaivossa se tekee 20 m kertaa 32 euroa on 640 e.
Eikä se välttämättä tarvi 35 a sulakkeita.Jos pumppu käy vuodessa 50-100 kwh sähkövastuksella 5-10 e vuodessa niin siinä voi jokainen itse laskea kuinka monta vuotta kestää säästää tuo täystehomitoituksen hinta ja lisäksi isompi pumppu ja varaaja.
Kuinkas paljon Terolla pumppu käy sähkövastuksella vuodessa. 8)
-
Pro: Jeps asia ei ole niin yks selitteinen.
Itseasiassa automatiikan päivityksen jälkeen sähkövastus on ollut pois päältä ja katson kuinka pitkälle (pakkasarvo) päästään pelkällä kompuralla.
Sähkövastusta en tarvitse käyttöveden tekoon lainkaan.
-
@pro
"Kuinkas paljon Kimmolla on talossa neliöitä jos "asiantuntijoitten "mukaan 9kw riittää täystehomitoitukseen."
Tuossa jotain vanhoja juttuja:
Käytin erästä Väinö Niemelän (kukalie) laatimista excel taulukkoista joka antaa ihan käypät energiankulutuslukemat (kun vertaan muihin laskureihin).
Sen mukaan meillä menee:
- 11% vuotoilmaan (voi olla vähemmän, on käytetty extreme huolellisuutta)
- 7% ilmanvaihtoon (80% LTO)
- 9% alapohjaan (200mm EPS)
- 7% yläpohjaan (450mm Ekovilla+Paroc)
- 4% ovista (U=noin 1,2)
- 22% ikkunoista (Tehoselektiivi ja Superlasi)
- 8% maanpaineseinistä (120mm EPS)
- 32% ulkoseinistä (120mm EPS)
Lämpövuoto noin 23 000kwh/a 230m2/700m3 rinnetalossa, Oulun leveysasteella.
Käyttöveteen noin 3000kwh/a.
Lämmityksestä noin 8000kwh/a tuotetaan kodinkoneiden hukkalämmöstä.
Eli maksettavaa lämmitystä on jotain 18000kwh/a.
Sitä tuotetaan maalämmöllä eli Fortumin kaupasta haetaan 6000kwh/a lämmitykseen.
Huipputehon tarpeeksi sain jotain 8.5...9.5 kwh.
Ja siitä sais laskea vielä pois 1.5kw kodinhärpäkkeistä tulevaa hukkalämpöä .... eli täysteho vois olla jopa 7kw. Mutta niin pientä konetta erillisellä varaajalla varustettuna ei juuri kukaan myy.
"Täystehomitoituksessa kaivon syvyys on lähenpänä 10% syvempi kuin osatehomitoituksessa."
Ei se niin pitäisi olla.
Koska ... abouttia 60-70% osatehomitoituksella päästään abouttia 96-98% osuuteen vuotuisesta energiantarpeesta.
Ja lämpökaivo TULEE MITOITTAA vuotuisen energiantarpeen mukaan. Eli osatehokoneelle lämpökaivo saa olla MAX muutaman prosentin pienempi. Mutta toisaalta jotkut osatehokoneiden valmistajat kirjoittavat:
"LÄMMÖNKERUUPUTKISTO ON AINA "TÄYSTEHOMITOITETTU" ALAN AMMATTILAISEN TOIMESTA."
http://www.ekowell.fi/ekowell_mitoitusperusteet.html
Eli senttiäkään ei osateholla säästä. Ei senttiäkään.
"Eikä se välttämättä tarvi 35 a sulakkeita."
Ei jos mökki on sataneliöinen tai asennetaan se tehovahti. Mutta sataneliöisessä ei maalämpö kannata ensinkään ja se tehovatti maksaa ylimääräistä verrattuna täystohotukseen.
Ensimmäinen meille tarjottu osatehokone oli tosiaan Thermia Duo12 (11kW) 215m lämpökaivolla.
Ja ensimmäinen tarjottu täystehokone oli T10 (12-15kW !!!!)
Molemmat siis YLITEHOisia.
Myöhemmin sain tarjoukset pienemmistäkin. Sotkamolaiset ei D10:ä pienempää suostuneet myymään ja LÄ:n mielestä loppuviimein T9 ois ollut oikea.
En nyt löytänyt vertailuani mutta loppuviimein 5000 ja 6000€ euron väliin mahtui kaikki järjelliset koneet tulistimilla tai ilman. (varaajat erikseen, integroitu varaaja ei ollut edes vaihtoehto, meinasin hankkia 1000L varaajan mutta lopulta tyydyin pienempään kun se tonninen ois pitänyt ottaa sisään ikkunasta)
Mutta mielestäni T8 (8-10kw) on ehdottomasti se oikea. ;-)
Olen aivan varma että sellaista -32 asteen pakkasjaksoa ei tule jolloin mun oikeasti pitäisi laittaa puuta pesään.
...
Jos myyjien älykkyysosamäärän perusteella olisin lämpöpumpun valinnut, mulla ois GebWell.
-
Kyllä hartiapankki raksaajalla on mennyt jotain pieleen jos on tuollaiset lämpöhäviöt.
Kyllä sen kaivon ero on vieläkin lähes 10 prossaa osa-täys teho mitoituksessa.
Lisäksi tulee vielä isomman pumpun hinta täysteho mitoituksessa.
Kuka toimittaja vielä tänä päivänä suosittelee täysteho mitoitusta ja miksi.
-
@pro
>Kyllä hartiapankki raksaajalla on mennyt jotain pieleen jos on tuollaiset lämpöhäviöt.
Älä hullujas latele.
Menee alle motivoittaja tasoisten matalaenergiatalojen.
(esim. putkiasentajani samankokoisen suorasähkötalo 31000kwh, veljellä 120m2 tekee 19000kwh+6mottia jne...)
>Kyllä sen kaivon ero on vieläkin lähes 10 prossaa osa-täys teho mitoituksessa.
Jos pää on umpiluuta niin se sitten on umpiluuta.
LUE & OPI:
http://www.sulpu.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=17&Itemid=29
>Lisäksi tulee vielä isomman pumpun hinta täysteho mitoituksessa.
Kaikuuko täällä?
Ero on häviävän pieni.
MINULLE TÄYSITEHOKONE ON PIENEMPI KUIN MYYJIEN OSATEHOKONEET!!!!
>Kuka toimittaja vielä tänä päivänä suosittelee täysteho mitoitusta ja miksi.
Olet selvästi osatehomyyjä joka on ihan yhtä sokeasti uskovainen kuin täystehomyyjä.
Kumpikaan ei tiedä mitä tekee.
Mitoitus pitää tehdä oikein.
(eikä esim. vanhaan LÄ tyyliin jossa teho on jopa 50% yli maksimitarpeen!!!
useat takavuosien "osatehokoneet" on mitoitettu "vahingossa" täysitehoisiksi, se on vahingossa se oikea tapa, eli mitoitetaan niin ettei se vastus mene päälle)
Tuossakin on luettavaa ja opittavaa:
http://www.ekowell.fi/ekowell_mitoitusperusteet.html
"LÄMMÖNKERUUPUTKISTO ON AINA "TÄYSTEHOMITOITETTU" ALAN AMMATTILAISEN TOIMESTA."
-
Kenellähän tässä on pää umpiluuta?
Jos osa teho mitoituksella pystytään säästämään pienempi pumppu eikä tartte varaajaa siihen kylkeen niin kyllä hinnanero on ainakin 2500 euroo.
Varaaja+syvempi kaivo+kalliimpi asennus.
Eikä todellakaan kaikkia kaivoja mitoiteta talon energian tarpeen täystehon mukaan.
Mitä järkee on mitoittaa 200m:n kaivo jos 170m riittää?
Kyllä edelleenkin ihmetyttää talon koko jos 9 kw riittää täysteho mitoitukseen. 8)
-
Älkää sitten lukitko tätä aihetta. ;D
-
Vois melkein lukitakin... ;D
No nyt kelit näyttää, että riittääkö tehot. Täälläpäin hipoo -20C ainakin öisin.
-
Täällä on mennyt 26 astetta pakkasen puolelle öisin.
olipas tuossa yhtenä iltana myös neljän tunnin sähkökatkoskin (lanka maassa sanottiin sähkölaitokselta). Pakkasta oli tuolloin 21 astetta. Tuossa kyllä huomasi, että tuommoinen pikku katkos jakeluverkossa ei tee lämpötiloille juuri mitään.
-Santeri-
-
>Jos osa teho mitoituksella pystytään säästämään pienempi pumppu
Muutama sata €.
+ tehovahti tai isompi pääsulake+ kuukausimaksut
= +- 0 etu
>eikä tartte varaajaa siihen kylkeen niin kyllä hinnanero on ainakin 2500 euroo.
Eihän varaajan tarpeella ole mitään merkitystä LÄMMITYStehon mitoitukseen.
Jos on poreamme + tuplasuihkut + vesipeto vaimona niin on pakko olla iso erillisvaraaja.
(ja semmonen on jännä juttu että varaajan koolla on paljon suurempi merkitys käynnistyskertojen määrään kuin itse mitoituksella)
>Varaaja+syvempi kaivo+kalliimpi asennus.
Ei se asia siitä kummene vaikka kuinka jankkaat.
>Eikä todellakaan kaikkia kaivoja mitoiteta talon energian tarpeen täystehon mukaan.
Juu ei. Vaikka jotkut maalämpövalmistajat niin edellyttää. (esim tuo osatehovalmistaja)
>Mitä järkee on mitoittaa 200m:n kaivo jos 170m riittää?
Tuossa on tyypillinen väärän mitoituksen esimerkki.
Eli jos 200m on täysiteho tarkoittaa se sitä että 170m kattaa vain 85% vuotuisesta lämmitysenergian tarpeesta. Eli 15% otettaisiin valtakunnan verkosta suorasähkövastukseen!!
(Siitä tulee äkkiä satanen tai pari lisää sähkölaskuun!)
Esimerkkejä:
Thermiaa tarjottiin 215m kaivolla. (ylisyvä, mukamas 98% vuotuisesta tarpeesta)
Lämpöässää noin 165m kaivolla (liian matala, mukamas 100% vuotuisesta tarpeesta)
Geopro SH9 175m kaivolla (OIKEIN, mukamas 99% vuotuisesta tarpeesta)
Geopro SH7 150m kaivolla (liian matala, mukamas 98% vuotuisesta tarpeesta, huomaa että se on VAIN 86% SH9:n kaivon syvyydestä eli SH7 EI KOSKAAN saisi sitä energiamäärää kaivosta minkä se tarvitsisim, koska se on 14% vajaa tuosta 99% mitoituksesta)
Kannattaa opiskella suomen lämpöpumppuyhdityksen ohjeet niin ei menis keturalleen nuo mitoitukset.
>Kyllä edelleenkin ihmetyttää talon koko jos 9 kw riittää täysteho mitoitukseen.
Niin se vain on... 9kw+ 1.5 kw kodin hukkalämpöä riittää kaikilla käyttämilläni laskureilla laskettuna (-32 ... -35 asteen pakkasiin asti).
Aika tietenkin näyttää...
PS. mulla kone käy nyt 30 minsaa ja pitää taukoa 60 minsaa kun pakkanen on 10 ja 20 välissä. se tarkoittaa että jos käynnistyskertojen lukumäärä rikkoo kompuran, se hajoaa joskus 60 vuoden päästä.
-
KimmoK:
Näyttää, että mitoitus on osunut aikahyvin kohdalleen...vai jopa ylitehoinen?
-
@Tero
Koetan olla nuolasematta ennen kuin tipahtaa.
Kuun vaihteessa koetetaan päästä muuttamaan ja silloin sisälämpö nousee vielä muutamalla asteella & alkuvaiheen ilmanvaihtona tulee olemaan pelkkä painovoimainen poisto liesituulettimen hormin kautta & tuulettaminen akkunoista.
Keväällä tietää paremmin miten lämmityksen mitoitus sattui kohdilleen. Ja kunhan joskus tulevaisuudessa raaskii poremmeen ostaa niin sitten vasta pääsee koeponnistamaan kuuman veden riittävyyden.
So far so good.
-
Luuletko tosissaan että Ekowell on ainut ja oikea mitoittaja Suomessa.
Vastaa nyt ihan aikuisten oikeesti minkä kokosen talon täysteho mitoitukseen riittää 9 kw.
Kirjoitit että gp n mitoituksen mukaan sh 175 m kaivolla on 99 prossaa ja 150 m kaivolla 98 prossaa.
Eroksi tulee 25 m kertaa 32 euroo on 800 euroo.
Kaikuuko täällä.
Millä aikavälillä luulet säästäväs ton summan
On siinä pumpussa muitakin kuluvia osia kuin kompura
-
En tiedä, mutta on se vaan hauskaa luettavaa nuo amat... eikun pro:n tekstit (http://www.jjhifi.com/smilies/haha.gif)
-Janne-
-
Jannelle vois sanoa ..että on sitä vuosien aikana tullut seurattua noita useimpien pumppujen asennuksia ja jälkiseurantaa.
Kyllä tässä monella muulla on tosi hauskaa. ;D
-
Kuten automyyjätkin; jotkut ovat myyneet satoja ja jotkut jopa tuhansia autoja ja silti ne ei tiedä/ymmärrä autoista juuri mitään. Maalämpöpuolella taitaa asiat olla samalla tolalla.
-Janne-
(Minäkin olen seurannut uutisia kymmeniä vuosia enkä siltikään tiedä uutisten teosta mitään.)
-
Voi herran tähren...Meinaaksää todella että joku vaihtaa lämmitysjärjestelmää niin kuin autoa.
Kannattas hiukan ottaa selvää ennenkuin tekee jotain JÄRKEVIÄ päätöksiä eikä uskoa kaikkiin myyntimiesten puheisiin. Tärkeät uutiset on todennäköisesti jäänyt väliin. ;D
-
@pro
>Luuletko tosissaan että Ekowell on ainut ja oikea mitoittaja Suomessa.
En tosiaankaan. He vaan vannovat osatehon nimeen ainoana oikeana vaihtoehtona.
Ekowelliltä en saanut mitoitusta.
Mutta kuten huomaat niin kaikki muut ainakin mitoittivat jotenkin pyllylleen.
>Vastaa nyt ihan aikuisten oikeesti minkä kokosen talon täysteho mitoitukseen riittää 9 kw.
Oulun läänissä 230m2, 700m3 lämmintä, harjun puuttomalla etelärinteellä, isot ikkunat eteläänpäin, rinnetalo, (kivitalon massiivisuutta ei huomioitu tuossa), kodinlaitteiden arvioitu lämmitysteho 1500W (saatu keräämällä tietoa tuttavien ja tuntemattomien kotien kesäkulutus, talvella tuohon tulee lisäksi ainakin valaistus), seinien U arvo vain 0.25 kaikkien muiden rakenneosien U arvot paremmat kuin määräykset edellyttää jne...
>Kirjoitit että gp n mitoituksen mukaan sh 175 m kaivolla on 99 prossaa ja 150 m kaivolla 98 prossaa.
Juu. Siis Geopron tekemien laskelmien mukaan ja niissä papereissa olleiden % mukaan.
Laskelmat teetin nippelintarkoilla tiedoilla joissa oli eriteltynä jokaikinen rakenneosa.
((Lämpöässältä tuli tarkimmat laskelmat ja heidän mielestään T8 ois ollut nippa nappa liian pieni ja T9 sopiva täystehoiseksi .... ennen tuota nippelin tarkkaa laskentaa Oululainen myyjä yrittä väen vängällä myydä mulle T10:n jossa siis 15 kW lämmöntuotto, sillä olisi lämmittänyt naapurinkin talon.))
>Eroksi tulee 25 m kertaa 32 euroo on 800 euroo.
Joo.
Mutta se 150 metriä on rajusti liian matala kaivo !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Eli fysiikanlakien mukaan se SH7 ei ikinä olisi saanut kaivosta taloni tarvitsemaa 98%.
Suomen lämpöpumppuyhdistys (jonka jäsen myös Geopro on) ohjeistaa AMMATTILAISILLE että lämpökaivo tulee mitoittaa vuotuisen lämmitysenergian tarpeen mukaan. Ei pelkästään maalämpöpumpun tehon mukaan.
>Millä aikavälillä luulet säästäväs ton summan
Jos lämpökaivo olisi ollut noin rajusti liian matala niin se olisi varmaan näkynyt huonompana vuotuisena hyötysuhteena ja kevätkaudella kasvavana lisävastuksen tarpeena.
(jos ei tuurilla olisi osunut isoon vesisuoneen, ei osunut, oli kuulemma heikkotuottoinen hole)
>On siinä pumpussa muitakin kuluvia osia kuin kompura
Jep. Se vaan on monella "osatehomyyjällä" myyntiartikkeli. Eli se että kompressorille tulee täystehomitoituksessa liikaa käynnistymiskertoja. Käytännössä käy monasti niin että jos isommassa pumpussa tulee mukana isompi varaaja, käynnistyskertojen lukumäärä jopa laskee.
Selvennykseksi vielä:
Olen sillä kannalla että lämpökaivon mitoitus kannattaa tehdä mahdollisimman puolueettoman tahon antamien (MINIMI) ohjeiden mukaan (Sulpu).
Ja että huipputehon tarpeeseen kannattaa suunnitella laitteet niin että lisävastusta EI KÄYTETÄ.
(huomioidaan kodin laitteiden tuottama lämpöteho + oman mieltymyksen mukainen tulisijojen käyttö jne)
Sähkövastusten käytölle maalämpöpumpussa ei ole osoitettu mitään hyötyä. Se lienee selvää kaikille että suorasähköllä tuotettu lämpö on epäedullisenpaa kuin maalämpö missään tilanteessa.
(eli esim LÄ T8 mallissa oleva 460W liuspumppu on sen koneen ehdottomasti pöljin komponentti, se käytännössä lämmittää muutaman sadan watin ylimääräisellä suorasähköteholla verrattuna esim. Geopro SH7:n. tiedä sitten kestääkö tuo isompi pumppu pidempään tai onko sen turbulenttisenpi vedenkierrätys rahallisesti eduksi lämmönt tuotossa ... varmaa on että kun siitä aika jättää laitan tilalle ainakin puolet pienemmän)
(jotkin ruåttalaiset tarvitsevat lisäpumpun IV koneen vuoksi ja siinäkin on taas turhaa suorasähkötehoa verrattuna joihinkin suomalaisiin)
-
Lisähoxio:
Erillisvaraajallisissa koneissa ei Geoprolla eikä lämpöässällä ole kyllin pientä konetta jos oikeasti haluaa tehdä poreammetaloon esim. 60-70% huipputehosta tyylisen osatehomitoituksen.
Mitoituksesta tulla väen vängällä ylitehoinen ellei talo ole kokoa "linna" ja sijaitse Inarissa.
-
Voi herran tähren...Meinaaksää todella että joku vaihtaa lämmitysjärjestelmää niin kuin autoa.
Kannattas hiukan ottaa selvää ennenkuin tekee jotain JÄRKEVIÄ päätöksiä eikä uskoa kaikkiin myyntimiesten puheisiin. Tärkeät uutiset on todennäköisesti jäänyt väliin. ;D
Ei helvata. Teet todella epäloogiset päättelyt kirjoitetusta tekstistä.
1) Myyjiä ei keskimäärin kiinnosta heidän myymänsä tuotteen tarkempi toiminta.
2) Vierestä seuraaminen ei tarkoita sitä, että tietäisit sen jälkeen asiasta jotakin.
3) Mikäli olet kaikentietävä maalämpökonkari niin onnistut todella hyvin suodattamaan sen tiedon kirjoittamistasi posteista pois ja korvaamaan sen suoli24 keskustelupalstan tasoisilla tokaisuilla ja väittämillä. Minä tulkitsen ne siten ettet tiedä sitä että et oikeasti ymmärrä maalämmön mitoituksesta, toteutuksesta ja eri maalämpötekniikoista juurikaan mitään.
-Janne-
-
Ei tuo Kimmon mitoitus voi paljoa pielessä olla kun vertaa meikäläisen mittauksiin ja taloon.
- Oulussa lämmitystarve 4,4% suurempi kuin JKL:ssä, mutta meillä mittarit (3 kpl) näyttää säännöllisesti matalampaa lämpötilaa (1-3 astetta) kuin kentän mittari ilmatieteenlaitoksen sivulla, aika liki Oulu siis
- Kimmolla ilmanpitävämpi talo ja enerventti
- Kimmolla kokonaan Lammia, meillä vaan alakerta
- meillä V15, 58% käyntiaikasuhde ja n.32 astetta pakkasta, yläkerran varaava takka lämpimänä
- meillä 3 putkea kaivossa ja 220m kaivo melko runsaalla veden tuotolla, Kimmolla 2 putkea ja oliko 210m kaivo
- meillä alakerrassa horo autotallin ovi (nyt säädetty ja laitettu listat reunoihin)
- meillä horo käyttöullakon luukku, fiksattu täksi talveksi
- meillä muistaakseni vähän enemmän rinteen sisällä
- meillä avoin rinne lounaissuuntaan, josta tuulee
- tuohon mun mittausjaksoon sisältyi yönosto 2 astetta -> lisää käyntiä (huomaa se 2h48min käyntijakso)
- pahisn liki siis tuo Kimmon mitoitus, itse ottaisin tällä tietoa V9:n.
Jani
Edit: tuo LÄ:n suuri liuospumppu on pöljä vain pienissä malleissa V/T 8,9. Suuremmissa se lunastanee paikkansa varsinkin suurissa maalenkeissä. Kimmon 2-putkijärjestelmässä pienemmällä kompurateholla varmaan riittäisi pienempikin?
-
>Kimmolla 2 putkea ja oliko 210m kaivo
Sotkamon paperin mukaan 199m kaivoa on vettä täynnä, kokonaissyvyys 205 muistaakseni, niistä on maksettuja metrejä noin 200.
(vedättivät mua porausvaiheessa, tuli turhan syvä kaivo, mutta ylisyvän kanssa aina pärjää, taloakin voi vaikka laajentaa tai ostaa 20 vuoden päästä paremman hyötysuhteen pumppu, ilman että kaivosta loppuu lämpöteho) ;)
>- tuohon mun mittausjaksoon sisältyi yönosto 2 astetta -> lisää käyntiä (huomaa se 2h48min käyntijakso)
Aikanaan kokeilen asteen tai parin yönostoa ja sen vaikutusta talvipäivä/muuaika sähkönkäytön osuuteen.
-
Jannelle
1.Juu ..en usko että k-raudan tai vastaavien myyjien kiinnostus riittää kaupanteon jälkeen.
Suurin osa ei tiedä pumpuista yhtään mitään.
Eri asia on ammattimaiset putkiliikkeet ja myymälät joista yleensä tulee pumppu ja asennus.
Niillä ei ole varaa jatkuvuuden kannalta olla varmistumatta siitä että kaikki toimii niin kuin pitää.
2.Näitä seurantoja on tullut tehtyä eri pumppumerkkien kannalta jonkin verran.
3.En todellakaan ole mikään kaikkitietävä maalämpöasioissa.Tuskin kukaan on tässä maassa.
Vaikuttaa vähän siltä että sinä luulet tietäväsi kaiken vaikka todennäköisesti sulla on kokemusta vain yhdestä -omasta- pumpusta.
Suoli 24 on varmaan sulle parempi keskustelupalsta koska näytät tuntevan sen tosi hyvin.
;D
-
pumppu + asennus avaimetkäteen -paketti ...
Toki siinä on etunsa mutta mielestäni myös haittansa.
- mitoituksessa ei ole huomioitu lämmityksen maksajan etua (kaupan teko on elannon ehto)
- tarjottu informaatio ei ole puolueetonta
- asennuksen tekee tuntematon henkilö
Mulle passasi malli jossa perehdyin maalämpövehkeisiin noin 5 vuotta ennen semmosen hankintaa.
Putkiasentaja oli sellainen jonka työn jäljen ja moraalin minä jo tunnen. Ja hänellä oli asennuskokemusta ainakin LÄ, Nibe, IVT ja Thermia pumpuista.
Itse asensin kaikki hikiset hommat. Ja heikkovirrat kun on itellä sen puolen koulutuskin.
Sähköasentaja joka hänkin oli ennestään nuiita pumppuja kytkenyt teki vahvavirtakytkyt.
(ainoaksi havaituksi bugiksi jäi toistaiseksi se että LÄ ohjeissa oli Belimon kytkentä väärin päin, Belimossa ja Oumanissa ohjeet ok)
Loppuviimein asennus maksoi (varmaan) enemmän mitä esim. Oulun Vesi ja Lämpö ois veloittanut Geopro:n asennuksesta, mutta lopputuloksena ei meillä olekaan peruskytkyt. Joka ikinen laite on sulkuventtiilein irrotettavissa ja jäähdytykselle ja lisälämpöantureille on valmiit taskut yms. jne...
Esim. LÄ:n mukana tulleet maapiirin täyttöryhmän kupari osat heitettii roskiin sulkuventtiileitä ja sitä muovipönttöä lukuunottamatta.
-
Mulle passasi malli jossa perehdyin maalämpövehkeisiin noin 5 vuotta ennen semmosen hankintaa.
Ja valitsit LÄssän? Hukkaan mennyttä aikaa...
:o :P ;D
-
>:(
;)
Ässiä on moneen lähtöön.
T on mun nähdäkseni paras malli Lapualaisilta.
S pitäisin toiseks parhaana
sitten V
ja C malli on täys susi jo syntyissään 8)
(Ekowellin suurin ongelma on mielestäni ailahteleva palvelu)
-
Esim. LÄ:n mukana tulleet maapiirin täyttöryhmän kupari osat heitettii roskiin sulkuventtiileitä ja sitä muovipönttöä lukuunottamatta.
Mitä tilalle ja millaista tavaraa/materiaalia . Kerro mikä niissä paketin mukana tulleissa oli huonoa ?
IVT:n paketin mukana tulee vain Sveitsiläiset sulku-mutapussiventtiilit ja se muovipönttö. Muu tulee putkarin alacarte valikoimasta. On juuri passelia suunnittelua ja toteutusta erottaa kaikki modulit suluilla mahdollista irroitusta varten.
Nostan hattua Kimmon esiperehtymisen määrälle !!!
Itse jaksoin perehtyä etukäteen ja käydä jos milläkin messuilla vain noin 2v ajan. Kivaa oli ja ei mennyt hukkaan vaikka odottaminen on aina kallista jos saneeraa!
-
@MNK
Miksi LÄ kupariosat jätettiin käyttämättä:
- Kupariin puristuvissa liitoksissa tuppaa kylmä-aine tms aiheuttamaan messingin heikentymistä ja mutterit halkeaa -> minimoitiin sellaiset liitokset
- LÄ kupariset T haarat ei vakuuttaneet laadullaan (mielestäni hieman mm rajoittaa nestevirtausta koska putken kylkeen hitsattu toinen kupariputki menee ensimmäisen sisälle puoleen väliin asti).
- pelkästään mesinkisiä kaksoisnippoja + sulkuja + T haaroja + mutkia käyttämällä saatiin kytkentä kokonaisuudesta tiiviinpi & matalampi paketti (jäähdytysliitäntöineen).
Varmaan parisataa euroa tuli ylimääräistä messinkiä kylmäpuolelle (myös kaivolle laitettiin haaroitus johon saan esim. kylmä-altaan/avanto-altaan tai maakellarin tai samojendin koirankopin jäähdytyksen 8) ).
"On juuri passelia suunnittelua ja toteutusta erottaa kaikki modulit suluilla mahdollista irroitusta varten. "
Juu.
Laitoin lisäksi L1 piirin KV pumpun pistokkeen taakse ja samoin koko T8:n voimavirtapistokkeen taakse.
Niinpä voin tarvittaessa pyörittää vehkeitä agregaatilla ja jopa vaihtaa koko pumpun ilman sähkömiehen paikalla oloa.
PS. kyllä kylmätekniikassa on mullekin vielä paljon hepreaa .... pitäis jokuviikonloppu vissiin kaivaa kaavastot esille ja laskeskella hieman....
-
Ässiä on moneen lähtöön.
No niin näyttää olevan: lauhtuminen välivaippaan, säiliöt alkavat vuotaa ja lisäksi tarvitsevat lisäeristystä. Taitaa olla todellinen harrastajan pumppu!
Minä kun kuvittelin, että pumppu hankitaan sillä mielellä, että se asennetaan, laitetaan käyntiin ja kymmenen vuoden päästä kompura sanoo poks, se vaihdetaan ja taasen 10 vuotta huoletonta lämmitystä.
LÄssän omistajat sensijaan lähettelevät toisilleen privana huoltokoodeja, eristävät pumppuaan ja säätävät pumpun erikseen kesäkäyntiä varten.
Onhan se kivaa, että pumpun kanssa riittää askartelemista, mutta minusta MLP:n pitäisi olla vain yhdenlainen sähkölämmityksen muoto ja siten yhtä huoleton ja helppokäyttöinen. Jos lämmitysjärjestlemän kanssa haluaa askarrella, silloin pitää hankkia pelletti- tai puulämmitys, ei MLP.
-
>No niin näyttää olevan: lauhtuminen välivaippaan,
Nyt puhut V mallista.
Samoin tekee moni muukin pumppu, ei sikäli muita paskempi.
Ainakin lämpöässällä on valinnan varaa tuossakin asiassa.
> säiliöt alkavat vuotaa
Joka vehkeessä taitaa olla omat juttunsa.
Voisin kuvitella että ainakin Akvaterm osaisi tehdä varaajat, se kun
on sen alan specialisti.
Mulla siis akvaterm varaaja Lämöässässäni. Taitaa muuten tehdä varaajat myös Ekowellille?
>ja lisäksi tarvitsevat lisäeristystä.
Jaa... tuostapa en ole kuullutkaan.
Olen kyllä huomannut että lämpöässissä on 2-10 cm lämpö eristettä + ääneneriste mallista riippuen.
> Taitaa olla todellinen harrastajan pumppu!
;)
>Minä kun kuvittelin, että pumppu hankitaan sillä mielellä, että se asennetaan, laitetaan käyntiin ja kymmenen vuoden päästä kompura sanoo poks, se vaihdetaan ja taasen 10 vuotta huoletonta lämmitystä.
Mieluummin käytän kompuraa luvatun 15-25 vuotta enkä vain 10 vuotta.
Jos aikoo 10 vuoden välein tai jopa tiuhempaan kompuran vaihtaa niin kannattanee ostaa Gebwell, siinä on muistaakseni sulut että kompuran voi vaihtaa melkein vaikka itse.
>LÄssän omistajat sensijaan lähettelevät toisilleen privana huoltokoodeja, eristävät pumppuaan ja säätävät pumpun erikseen kesäkäyntiä varten.
Tuohan on täysin vapaaehtoista. Ei sitä tarvitse säätää jos ei halua.
En jaksa uskoa että mikään maalämpöpumppu olisi täydellisesti oikein säädetty tehtaalta tullessaan tai olisi täydellisen itsesäätyvä.
Se kun on niin että jokainen MLP on yksilö, niinkuin käyttäjänsäkin ja jokainen OKT.
Pystyykö sinun pumpussa säätämään hidastuksen jos talosi on lämpöä varaavalla rungolla varustettu?
Pystyykö siihen kytkemään vesivuotoantureita?
jne...
>Onhan se kivaa, että pumpun kanssa riittää askartelemista, mutta minusta MLP:n pitäisi olla vain yhdenlainen sähkölämmityksen muoto ja siten yhtä huoleton ja helppokäyttöinen.
No mikä ettei.
>Jos lämmitysjärjestlemän kanssa haluaa askarrella, silloin pitää hankkia pelletti- tai puulämmitys, ei MLP.
No voe hellanlettas. Kyllä minä insinöörinä koen maalämmön paljon askarteluhaluja kiihottavanpana kuin pelletti tai puulämmitystä.
(suunnittelen&teen myös anopille pellettilämmitystä)
-
No niin näyttää olevan: lauhtuminen välivaippaan, säiliöt alkavat vuotaa ja lisäksi tarvitsevat lisäeristystä. Taitaa olla todellinen harrastajan pumppu!
Minä kun kuvittelin, että pumppu hankitaan sillä mielellä, että se asennetaan, laitetaan käyntiin ja kymmenen vuoden päästä kompura sanoo poks, se vaihdetaan ja taasen 10 vuotta huoletonta lämmitystä.
LÄssän omistajat sensijaan lähettelevät toisilleen privana huoltokoodeja, eristävät pumppuaan ja säätävät pumpun erikseen kesäkäyntiä varten.
Onhan se kivaa, että pumpun kanssa riittää askartelemista, mutta minusta MLP:n pitäisi olla vain yhdenlainen sähkölämmityksen muoto ja siten yhtä huoleton ja helppokäyttöinen. Jos lämmitysjärjestlemän kanssa haluaa askarrella, silloin pitää hankkia pelletti- tai puulämmitys, ei MLP.
Onko Petterillä menkat? Pitäisikö vähän härnätä: legionella (vihje).
Koskahan joku testaisi Ekowell:n lämpimän veden tuoton? Väitän ettei sillä saa poreammetta edes puolilleen
Jani
P.S Missä siihen ekowelliin voi tutustua? (http://www.ekowell.fi/tapahtumaGrid.php), taitaa olla kuoleva pulju. Onkohan faksinumero jo korjattu nettisivuille?
-
Hei pojat, tämän viestiketjun aihe on "Geopro SH vai Lämpöässä T?", mutta nyt menee jo Ekowellit sekaisin ;D Hengähtäkää hieman!
-
Onko Petterillä menkat? Pitäisikö vähän härnätä: legionella (vihje).
Tämä aihe (legionella) on käsitelty ajat sitten.
Koskahan joku testaisi Ekowell:n lämpimän veden tuoton? Väitän ettei sillä saa poreammetta edes puolilleen
Muistaakseni jo ajat sitten myönsin, että ekowell ei pärjää lämpimän käyttöveden tuotossa esim. vaikkapa LÄssän v-mallille, koska molemmissa on about samankokoinen säiliö, mutta LÄssässä se on täynnä lämmintä käyttövettä kun taas ekowellissä lämmitysvettä. Onhan se selvää, että LÄssä pystyy parempaan käyttöveden tuotantoon.
Toinen asia on sitten se, kuinka paljon sitä lämmintä käyttövettä pitää pystyä kerralla tuottamaan. Yläsäiliön säätämisen jälkeen meillä on lämmin vesi piisannut hyvin koko perheen käyttöön. Isompaa tarvetta varten on saunakytkin (jonka toimivuutta en meidän pumpussa ole vielä testannut). Jos sekään ei riitä, niin sitten täytyy vaan odottaa.
Minusta vaan on niin, että pumpun tärkein tehtävä on tuottaa hyvällä hyötysuhteella lämmitysvesi ja jos sen jälkeen vielä riittää lämmin käyttövesi perheen tarpeisiin niin hyvä niin.
Poreammetta ei meillä ole eikä tule, on kuulemma kovatöinen pitää puhtaana.
P.S Missä siihen ekowelliin voi tutustua? http://www.ekowell.fi/tapahtumaGrid.php), taitaa olla kuoleva pulju. Onkohan faksinumero jo korjattu nettisivuille?
Miksi sinä ekowellin elinkelpoisuudesta olet huolestunut? Minunhan siitä huolestunut olla pitäisi, mutta enpä jaksa murehtia. Tietysti jos pumpun ohjausyksikkö hajoaa ja firma on nurin niin tuleehan siitä ongelma, mutta se on sen ajan murhe. Vaikea minun on kuitenkin uskoa, että jos firma menee nurin niin kaikki tiedot pumpusta häviää firman myötä, luultavasti joku toinen firma ottaa tuotteen omakseen ja jatkaa edellisen raunioilta.
LÄssä on muistaakseni Suomen eniten myydyin pumppumalli ja olenkin yllättynyt että sen heikkoudet alkavat tulla esiin vasta näinkin myöhään. Itse kun aikanaan pumppua valitsin, yritin saada ekowell-tietoiskun jälkeen tietoa LÄssän tekniikasta, minulle ei LÄssän joku tekniikasta vastaava vaivautunut puhelimessa mitään pumpun toteutustavasta ja tekniikasta kertomaan. Koska en pumpusta mitään tiennyt, en uskaltanut sitä ostaakaan. Jälkeenpäin sitten huomasin, että olin onnekas, nyt minulla olisi (jos lässän olisin valinnut), välivaippaan lauhtuva pumppu, mikä tuntuu näin maallikosta aivan järjettömältä touhulta.
-
"Yläsäiliön säätämisen jälkeen meillä on lämmin vesi piisannut hyvin koko perheen käyttöön. "
Eli Ekowelliäkin pitää säätää. Aiemmasta kommentista ois voinut luulla jotain muuta. ;)
-
NIPS
Muistaakseni jo ajat sitten myönsin, että ekowell ei pärjää lämpimän käyttöveden tuotossa esim. vaikkapa LÄssän v-mallille, koska molemmissa on about samankokoinen säiliö, mutta LÄssässä se on täynnä lämmintä käyttövettä kun taas ekowellissä lämmitysvettä.
NIPS
Tätä "kenttätestiä" ekowellin lämpimän veden tuotosta on odotettu jo 1.huhtikuuta 2005 lähtien...
EVT752: "Minulla ei ole vielä lämminvesihanaa kytketty, mutta teen testin sitten joskus kun se on."
Joko olisi aika? (http://www.saunalahti.fi/~kaivo/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi?board=idEkowell;action=display;num=1112296082;start=5#5)
Jani
P.S Samalla EVT voisit listata ne heikkoudet, joita näissä tuhansissa myydyissä lämpöässissä on. Kuinka hyvä se ekowellin hyötysuhde oikein on kun mulla on alasäiliön lämpötila välillä 23-33 astetta? Paljonko tuosta vielä säästetään vaihtamalla ekowelliin?
EDIT: GEOPRO:ta harkitseva:
http://www.saunalahti.fi/~kaivo/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi?board=IDGeopro;action=display;num=1168523183
-
Kuinka hyvä se ekowellin hyötysuhde oikein on kun mulla on alasäiliön lämpötila välillä 23-33 astetta? Paljonko tuosta vielä säästetään vaihtamalla ekowelliin?
Miten hyvin muuten "alasäiliön lämpötila" korreloi kylmäaineen lauhtumislämpötilan kanssa LÄssässä?
Joissain pumpuissa kylmäaineen paluu paisuntaventtiilille
(tai alijäähdyttimelle) on huomattavasti alasäliön lämpötilaa
korkeampi. Onko LÄssässä näyttöä tuolle lauduttimelta
paluu-lämpötilalle?
Muuten: Itse vaikka ekowellin omistaja olenkin en mitenkään
pidä lämpöässän tulistinmalleja huonoina vaihtoehtona,
en tosin tiedä yhtään syytä missä suhteessa se olisi ekowellinkiä parempikaan (paitsi markkinoinnissa).