Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Yleistä => Aiheen aloitti: pikku-eetu - 01.09.13 - klo:20:21
-
Heips,
eli kesämökkiprojekti aluillaan ja järvi lähellä, tosin vesi on hakusessa :'( Ranta on matala hiekkaranta ja vedensyvyys 100m päässä rannasta on vain 70 cm.
Olen pohtinut tuon rannan soveltuvuutta lämmönkeräämiseen, eli joudun ajamaan kaivurin järveen ja kaivamaan ne putket sinne hiekan sisään. Miten tuollaisen hiekkarannan soveltuvuus, monessa ohjeessa neuvotaan välttäämään hiekkaan upottamista sen heikon lämmönsiirtokyvyn takia verrattuna esim saveen. Luulisin kuitenkin että järven pohjassa asustaa aina vettä joka parantaisi osaltaan lämmön siirtymistä keräysputkistoon.
Onko kokemuksia / näkemyksiä asiasta?
Ystävällisin terveisin
pikku-eetu
-
Pelko pois, onnistuu varmasti. Lämpö ei piile hiekassa vaan vedessä!
Kuiva hiekka on konstikkaampi, mutta muutamassa vuodessa kosteaan putken ympäristöön muodostuu pysyvästi märkä kasvusto, ehkä :-[
-
Pelko pois, onnistuu varmasti. Lämpö ei piile hiekassa vaan vedessä!
Kuiva hiekka on konstikkaampi, mutta muutamassa vuodessa kosteaan putken ympäristöön muodostuu pysyvästi märkä kasvusto, ehkä :-[
Hei Ego,
no niin minäkin sitä ajattelin eli noin 400 m ø40 mm siniraitaa sinne järven pohjaan ei ole temppu eikä mikään kun kuitenkin joudun ruoppaamaan uima-alueen ja veneväylän niin samalla sen sinne reunalle upottaa.
Thanks
pikku-eetu
-
Muista laittaa riittävästi ja riittävän tiuhaan painoja keruuputkeen. Jos keruuliuos sattuisi menemään reilusti pakkasen puolelle, sen ympärille voisi muodostua jäätä, jonka noste saattaisi pullauttaa putket ylös, vaikka olisivat reilusti rantahiekan alla.
-
Muista laittaa riittävästi ja riittävän tiuhaan painoja keruuputkeen. Jos keruuliuos sattuisi menemään reilusti pakkasen puolelle, sen ympärille voisi muodostua jäätä, jonka noste saattaisi pullauttaa putket ylös, vaikka olisivat reilusti rantahiekan alla.
Siis häh, ei kai se putki metrin syvyydestä hiekan alta voi pintaan nousta? Kai siihen jäähän hiekkakin sekaantuu ettei sille sellaista nostetta pitäisi tulla? Vai onko nimenomaan kokemusta että ne nousivat? No ei kyllä olisi tullut pieneen mieleenkään moinen asia, tiedän että putki pitää painottaa jos sen veteen vain laskee mutta että hiekan alta pintaan, vau.
pikku-eetu
-
Aivan mahdollista, ettei putki koskaan jäädy ja että jäätyessäänkin pysyy hiekan alla. Sillä hiekan sekaantumisella jäähän ei ole oikeastaan merkitystä, koska keskeistä on jää–hiekka-seoksen ominaistiheys verrattuna vesi–hiekka-seoksen ominaistiheyteen. Jos putken ympärille alkaa kertyä keruunesteen mentyä selvästi pakkasella talvilämmityskaudella jäätä, se saattaa paksuta aika nopeasti, kun talvella lämpöä on niukasti haalittavissa putken tienoilta. Voi käydä niin, että putki pysyy pohjassa niin kauan kun rantaveden pohjakin on jäässä ja pidättelee putkea alhaalla. Jäätilanne voi olla keväällä sellainen, että järvestä lähtevät jäät ja metrin syvyydessä rantahiekassa on runsaassa jääkuormassa oleva putki, joka pyrkii ylös. Ehkä noste ei kerrallaan tuo sitä ulos, mutta vähitellen usean pakkastalven kuluessa putki voi hivuttautua nosteen voimasta vähän kerrallaan ylös päin. Riippuu ilmeisen paljon maalajeista ja muista olosuhteista.
Jos sattuisi niin, että putki nousisi jostain kohtaa hiekan seasta, sen saaminen ehjänä takaisin saattaisi olla hankalaa tai mahdotonta.
Anteeksi, jos maalaan pıruja seinälle. Toki tämä tilanne on mahdoton, mikäli keruuliuoksen lämpötila pysyy koko ajan plussan puolella. Jos kesämökkiä ei käytetä talvella jatkuvasti, talviaikainen lämmitystarve on paljon pienempi.
Tärkeää on joka tapauksessa, että keruupiiri on riittävän pitkä, jolloin keruunesteen lämpötila ja samalla hyötysuhde pysyy korkeana.
-
Aivan mahdollista, ettei putki koskaan jäädy ja että jäätyessäänkin pysyy hiekan alla. Sillä hiekan sekaantumisella jäähän ei ole oikeastaan merkitystä, koska keskeistä on jää–hiekka-seoksen ominaistiheys verrattuna vesi–hiekka-seoksen ominaistiheyteen. Jos putken ympärille alkaa kertyä keruunesteen mentyä selvästi pakkasella talvilämmityskaudella jäätä, se saattaa paksuta aika nopeasti, kun talvella lämpöä on niukasti haalittavissa putken tienoilta. Voi käydä niin, että putki pysyy pohjassa niin kauan kun rantaveden pohjakin on jäässä ja pidättelee putkea alhaalla. Jäätilanne voi olla keväällä sellainen, että järvestä lähtevät jäät ja metrin syvyydessä rantahiekassa on runsaassa jääkuormassa oleva putki, joka pyrkii ylös. Ehkä noste ei kerrallaan tuo sitä ulos, mutta vähitellen usean pakkastalven kuluessa putki voi hivuttautua nosteen voimasta vähän kerrallaan ylös päin. Riippuu ilmeisen paljon maalajeista ja muista olosuhteista.
Jos sattuisi niin, että putki nousisi jostain kohtaa hiekan seasta, sen saaminen ehjänä takaisin saattaisi olla hankalaa tai mahdotonta.
Anteeksi, jos maalaan pıruja seinälle. Toki tämä tilanne on mahdoton, mikäli keruuliuoksen lämpötila pysyy koko ajan plussan puolella. Jos kesämökkiä ei käytetä talvella jatkuvasti, talviaikainen lämmitystarve on paljon pienempi.
Tärkeää on joka tapauksessa, että keruupiiri on riittävän pitkä, jolloin keruunesteen lämpötila ja samalla hyötysuhde pysyy korkeana.
Jeps, kiitoksia varoituksesta kuitenkin, ei ehkä haittaa jos sinne putken päälle laittaa kymmenen metrin välein vaikka 2x4 lankun pätkän poikittain niin ei pääse karkuun. pahisllinen sitä on sieltä jälkikäteen takaisin laitella.
Br. pikku-eetu
-
Jeps, kiitoksia varoituksesta kuitenkin, ei ehkä haittaa jos sinne putken päälle laittaa kymmenen metrin välein vaikka 2x4 lankun pätkän poikittain niin ei pääse karkuun. pahisllinen sitä on sieltä jälkikäteen takaisin laitella.
Br. pikku-eetu
No, ei tuo kelluva lankku ainakaan paranna tilannetta. Vettynyt hiekka 'nesteytyy'. Maanjäristyksissä suurimmat tuhot taloille johtuu maaperässä olevan veden ja hiekan sekoittumisesta, talot sanamukaisesti uppoavat maahan.
-
Kannattaa ottaa vakavasti tuo painotus. Tässä muutama päivä sitten käytiin sukeltamassa yhden isännän keruuputki ja lisäämässä betonipainoja putkeen kun oli pullahtanut osittain pintaan/jään alapintaan kevättalvella jäänosteen takia ja vain hyvällä tuurilla oli vältytty siltä, että liikkuvat jäät järvessä eivät olleet repineet putkea mennessään.
Pahin viritys, joka on tullut eteen on ollut hiekalla täytetyt mehukattitölkit putkessa ???
-
No, ei tuo kelluva lankku ainakaan paranna tilannetta. Vettynyt hiekka 'nesteytyy'. Maanjäristyksissä suurimmat tuhot taloille johtuu maaperässä olevan veden ja hiekan sekoittumisesta, talot sanamukaisesti uppoavat maahan.
Heips,
olkoon miten vaan, antaa niiden talojen upota rauhassa, ei Einsteinin kanssa kannata väitellä suhteellisuusteoriasta. Mutta sen tiedän että kun hautaan puulankun metrin syvään järvenpohjaan hiekan alle niin se ei nouse sieltä ikinä kaivamatta pintaan, ei sitten minkään maanjäristyksen eikä jäätymisen seuraksena. Hiekan ominaistiheys on 1,8 - 2,3 ja puun ominaistiheys on 0,3 - 1,0 eli metri hiekka painaa paljon enemmän kuin 5cm paksu puu ikinä pystyy nostamaan. Koska järven pohja ei suomessa liiku niin ei se puu sieltä minnekkään nouse hiekan pysyessä paikallaan. Eikä sitä poikittain putken päälle asetettua lankkua nosta sieltä ylös mikään jäätynyt putki, sen verran on minullakin maalaisjärkeä.
Mutta voi lähettää sinulle ennen kuolemaani vahvistuksen jos ne lankut ovat sieltä nousseet tai vai eivätkö ole.
Maalaisjärki terveisin
pikku-eetu
-
Luonnonilmiöt ovat ihmeellisiä.
Tiedän tapauksen missä ihmeteltiin, kun pintaputkiston teho oli pienentynyt.
Asiaa selviteltäessä kaivettiin osa putkea näkyviin ja todettiin, että putken ympärillä oli tyhjä onkalo.
Todennäköisesti putken ympärille muodostunut jää oli työntänyt ympäröivää maata jollain mekanismilla sivummalle ja maan laadusta (turve) johtuen jään sulaessa onkalo ei romahtanutkaan kasaan.
Toinen tapaus, jota on käsitelty tällä foorumilla, on kun porakaivon teräksisen suojaputken ympärille maahan muodostuu suuri kuoppa keväällä roudan sulaessa. Tässä tapauksessa maalajina oli muistaaksaeni savi. Syynä tähänkin ilmiöön on todennäköisesti putken ympärille muodostunut jää.
ATS
-
Luonnonilmiöt ovat ihmeellisiä.
Tiedän tapauksen missä ihmeteltiin, kun pintaputkiston teho oli pienentynyt.
Asiaa selviteltäessä kaivettiin osa putkea näkyviin ja todettiin, että putken ympärillä oli tyhjä onkalo.
Todennäköisesti putken ympärille muodostunut jää oli työntänyt ympäröivää maata jollain mekanismilla sivummalle ja maan laadusta (turve) johtuen jään sulaessa onkalo ei romahtanutkaan kasaan.
Toinen tapaus, jota on käsitelty tällä foorumilla, on kun porakaivon teräksisen suojaputken ympärille maahan muodostuu suuri kuoppa keväällä roudan sulaessa. Tässä tapauksessa maalajina oli muistaaksaeni savi. Syynä tähänkin ilmiöön on todennäköisesti putken ympärille muodostunut jää.
ATS
Jeps, kuulostaa järkevältä ja todenmukaiselta mutta vedellä täyttyneessä hiekassa ei liene mahdollinen. Turve on myös aika hyvä eriste kuivana eli helposti muodostaa jään jos taipumusta sille alueelle. Savi routii ja se kyllä siirtää isojakin kuormia mennessään :(
pikku-eetu