Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Oilon Geopro => Aiheen aloitti: huuru - 02.04.06 - klo:22:54
-
Tervehdys! Löytyi tällainen varsin hyödyllinen foorumi. Sikana olisi kysymyksiä... Aloitetaanpa oman laitteistoni kokoonpanosta:
Geopro SH7+ 500L varaaja + 550 metriä letkua kentässä kahdessa piirissä. Uusi talo 199m2+talli38m2=~500m3. pumppu tallissa ja 15 m ecoflexiä välissä.
Ongelma. Sähköä palaa aivan simona. vuodessa lähes 5000 tuntia kompuralla ja 500 tuntia vastuksella. Lämmöt normaalilla tasolla talossa ja pumpun säädöt tarkistettu tehtaan kanssa (normaalit). Pellossa jossa maapiiri, on savimaata. Syksy meni vähällä kulutuksella, mutta kun kylmät alkoi, alkoi sähkönkulutus kasvaa. 1.12.-31.3. meni lähes 13500 kWh ja mihinkään sähköä ei ole törsätty. Jos vastuksen kytki pois, loppu lämmin suihkuvesi varsin nopeasti. Talo lämpökuvattu (ei vuotoja).. Alkaa ideat loppumaan. Onko kenelläkään vastaavia kokemuksia ja ratkaisuehdotuksia?
Kiitän etukäteen!
-
::)En tunne paremmin tuota Geopron SH7 pumppua mutta hurjan paljon on lisävastus päällä jos se on 500 tuntia vuoteen päällä, epäilisin että pumpun säädöissä on jotain pahasti pielessä ! Paljonko sinulla on maapiirin paluu ja menolämpötilat ja millä nopeudella sen kiertovesipumppu on ? Meillä on lämmintä alaa 225 m2 ja IVT C7 ja lämmin vesi on riittänyt hyvin 5 henkiselle perheelle ja nyt koko talvena on lisäys ollut käytössä 65 h ja osasyynä tuohonkin oli liian jyrkkä lämpökäyrä, kun tiputin lämpökäyrää niin lisäystä ei ole tarvittu sen jälkeen ollenkaan ! ;D
-
Tehtaalta kysyessäni miksei koneesta löydy maapiirin paluulämpötilaa (on vain meno), sanottiin, ettei sitä tarvitse. Paluu on ollut ainakin viimeisen kuukauden 2 astetta. Kaikki asetukset käytiin läpi tehtaan miehen kanssa ja ne oli ok. Kiertovesipumpun nopeudesta en osaa myöskään valitettavasti sanoa mitään. Tehdas laittaa miehen paikalle, mutta haluan itse saada varmasti puoluetonta infoa muualta. Epäily on, ettei tulistin pelaa kunnolla tai jotain.
-
237 neliötä kertaa 2,6m =616 kuutiota ei 500?
Erillinen talli = 4 ulkoseinää, joten tehontarve uudessa talossa luokkaa 20W /kuutio
jos lasketaan vaikka 616 * 0,02 = 12kW eli mitoitus sinulla on luokkaa 60%.
Sanoisimpa, että näyttää olevan mitoitettu oikein ja toimiikin niinkuin pitäisi. Kyllä se teho ja energia sinne jonnekin kuluu.
Onko IV ja lattialämmitys säädetty ja onko mukana rakennusaikaista kulutusta? Onko poreallasta, onko LV kierto?
Pumpun käyntiaika on aika normaali minulla on 170 neliötä ja pumppu kävi 4400h vuodessa.
Minulla muuten kokonais kulutus viime vuonna oli luokkaa 17000kWh josta ehkä 7000 taloussähkö. Lämmintä on pidetty ja takka palaa harvoin.
-
vakiokysymys ja -vastauksia tällaisiin kyselyihin:
- onko sulla nk. hullunkierto? (eli lämpimän käyttöveden kierrätys, jota Terokin jo kyseli)
- uudessa talossa on kosteutta, joka sitoo lämpöä ja kunhan talo kuivuu kunnolla, tarvitaan vähemmän lämmitystä (ilmanvaihdon pitäminen talvella pykälää suuremmalla kuivaa talon nopeammin)
- maalämpöputkien ympäristö tiivistyy ensimmäisten vuosien aikana ja lämpö siirtyy vuoden parin päästä putkiin paremmin.
Kuitenkin minusta kulutuksenne 1.12.-31.3. välisenä aikana on ehdottomasti aivan liian suuri (olettaen, että kyseessä on 1.12.05-31.3.06, ellette siten kuluta sähköä muuten aivan tavattomasti). Pumppuun kannattaisi hankkia oma sähkömittarinsa niin saisi tarkemman käsityksen sen viemästä sähköstä, nyt sitä voi vain arvailla.
-
- onko sulla nk. hullunkierto? (eli lämpimän käyttöveden kierrätys, jota Terokin jo kyseli)
Itseasiassa vastaus on kysymyksessä.
Pumppu sijaitsee erillisessä autotallissa josta 15 ekoflexiä. Eli on kierto. Minä en laittanut kiertoa, koska se syö paljon energiaa. Varaus tosin minulla on.
-
Aika tiukka mitoitus. Ilmanmuuta olisi pitänyt valita SH-9, nyt vaatii liian paljon sähkövastusta avittamaan lämmintä käyttövettä tehdessä. Kesällä toimii varmasti vähällä sähköllä kun ei tarvitse tehdä kuin käyttövettä. Nyt kannattaa asetuksista vaihtaa pelkälle kompressorille (tehdas as. kompressori+sähköv.). Kova on kulutus, ettei vaan olisi patterit lämmönjakona?
-
Kyllä sitä sähköä jonnekin palaa, sillä meillä 222 m2 ja marraskuun alusta maaliskuun loppuun kokonaiskulutus vajaa 7500 kWh.
Jos viitsit, niin kaiva kaikki asetusarvot (myös huoltovalikosta) ja laita tänne. Laita myös varaajan lämmöt pumpun pysähtyessä ja vielä kiertopumppujen asetukset.
Eiköhän sieltä jotain löydetä.
-
Pumppu sijaitsee erillisessä autotallissa josta 15 ekoflexiä. Eli on kierto.
Huomasin pumpun olevan autotallissa, mutta en tiennyt, että se oletusarvoisesti tarkoittaa käyttöveden kiertoa.
Nimitys "hullunkierto" kuvaa hyvin mistä on kyse (hullua hommaa... ainakin kierrättää talon ja autotallin välillä). Veikkaanpa, että tässä tapauksessa aika paljon hukkuu enerkiaa sillä 15m matkalla. Termi "maalämmitys" ei tarkoita sitä, että lämmitetään maata vaan otetaan sieltä lämpöä pois (hehe, vitsi, huomasitteko?). Saako hullunkierron pois päältä? Väliaikaisesti siis, näkisi kuinka vaikuttaa.
-
Kyllä sitä sähköä jonnekin palaa, sillä meillä 222 m2 ja marraskuun alusta maaliskuun loppuun kokonaiskulutus vajaa 7500 kWh.
.
No sulla menee vähän... Talohan ei ole pieni.
Tuo vastannee n. 800 litraa öljyä :D
-
Ilahduttavan paljon vastauksia ja vastakysymyksiä... Kiitokset kannanotosta.
Pikaisesti täsmennän tietoja.
Ekaksi. pisti silmään tuo "mitoitusivirhe" 500m3. Täytyy selvittää miksi moinen jos tosiaan ovat jo lähtökohtaisesti viisaat liian pienen pumpun antaneet...
- Lämmönjakona lattialämmitys
- kulutus oli siis 1.12.05-31.3.06 ajalta
- ei ole poreallasta, eikä muutenkaan turhia vettä roiskita
- takkaa lämmitetty samalla aikavälillä 2-5 kertaa viikossa. Välilllä joka päivä (kivitakka 2800 kg)
- IV-kone on Vallox Digit SE (ykkösellä koko talven)
- kulutuksessa ei ole rakennusajan sähköä
- vertailutalona kaverin talo, joka on lähes samoilla piirustuksilla, samasta Säynätsalon tehtaasta ja Geopro GS-pumpulla, kulutus 15500 kWh vuodessa ja n. 3000 tuntia kompuraa ja huom! 0 tuntia vastusta!! hänellä tosin pumppu talossa, ei tallissa ja ei lämmintä tallia
- jos vastus pois päältä tuolla välillä, ei kahta ihmistä ehtinyt käydä suihkussa kun lämminvesi jo loppui
- valikot ja koneen huoltotilankin asetukset käytiin tosiaan tehtaan miehen kanssa läpi ja tuumas, että kylläpä joku nyt mättää kun asetuksetkin oli ok. (Voin laittaa tänne jossain välissä)
Jos minulla menisi 7500 kWh edes kuukautta lyhyemmältä ajalta niin olisin tyytyväinen...
No. Odotetaan virallista edustajaa paikalle anaalisoimaan tilanne ja katsotaan mitä sanoo.
-
Meillä myös SH7 ja vieläpä pienemmällä 330l varaajalla, lämmitettäviä kuutioita n. 1000m3 (lasketaan muuten eristeen ulkopinnasta, ei sisäpintojen mukaan), mutta matalaenergiatasoon eristettynä. Meillä riittää suihkutteluun vettä, mutta ammeen kanssa on hieman hankaluuksia ilman vastusta.
Teidän pitää saada varaajan lämpöasetukset sellaisiksi, että lämmintä vettä riittää ilman vastuksen käyttöä muulloin kuin huippupakkasten aikaan. Eli varaajan yläosan lämpöä niin paljon ylös, että varaajassa riittää lämmintä vettä suihkuille, ettei vastuksen apua ko. aikana tarvita. Itselläni varaajan yläosan asetusarvoina on +68 astetta. Tällöin tulistin säätyy tekemään +73 asteista vettä, mutta tähän liittyy sellainen pointti, että olen itse kuristanut pumpun lauhdutinkierron virtausta siten, että tulistin pystyy tälläistä tuottamaan normaalin lämmityksen sivutuotteena, kun varaajan alaosan veden lämpö on luokkaa +27 astetta. Kun tämä kierto oli nopeampi, ei tulistin kyennyt tekemään noin lämmintä vettä. Olisi mielenkiintoista saada tehtaan inssin käydessä selvitettyä, minkä lämpöistä käyttövettä pumppusi tulistin tehdassäädöillä pystyy käytännössä tekemään, siis ilman vastuksen apua?
Pumpussa ei ollut mitään säätöjä tuolle kierrolle kokeilin kuristaa kiertopumpun sulkuventtilejä, ja sillä sain kierron hallintaan, tosin pumpun saa varmaan epäkuntoon, jos niitä liikaa kuristaa, riskinä lähinnä se, että kierron pitää olla riittävän suuri, että vastuksenkin teho saadaan siirrettyä varaajaan alle 100 asteisena.
Meillä vastusta ei tarvita apuna ennen kuin n. -17 asteen lämpötilaa suuremmalla pakkasella, tuohon asti riittää suihkuvesikin useammalle henkilölle (mutta ammeelle ei).
Ko. pumpussa on mielestäni se vika, että käyttöveden lämmittämiseen otetaan sähkövastus liian hanakasti avuksi, kun ilmankin pärjäisi. Eli huippupakkasten ulkopuolella pumppu voisi itse käydä pidempään, ja vastus olla pois päältä. Nyt on ollut ratkaisuna muuttaa ohjaustapaa (vastus+kompressori, tai pelkkä kompressori) ulkolämpötilan mukaan, eli vastusta avuksi huippupakkasilla, ei muulloin.
Meillä lämpimän veden kierto rakennettu, mutta huomasin sen käytännössä syövän liikaa käyttöveden energiaa, joka siis tässä pumpussa syö vastusta, ja voi olla ettei tehdassäätöinen tulistinkierto edes voi tuottaa niin paljon energiaa, että käyttöveden kiertoa voisi pitää päällä. Varsinkaan rakennusten välillä! (Meillä pumppu kellarissa talon vaipan sisällä.) Eli nyt kierto on pois päältä, mutta tulossa kellokytkin.
Onko teillä rakennusten välillä jatkuva kierto vai onko se ohjattu kellokytkimellä? Ei kai pumppu ja varaaja ole eri rakennuksissa? Geopro tälläistä mahdollisuutta esitteissään markkinoi, mutta se kyllä romuttaa myös lämpimän käyttöveden tuoton käytännössä, kun tulistimen vesi kiertäisi siellä ecoflexissä???
Eli summana SH-pumpussa on ongelmia sähkövastuksen käytön optimoinnin suhteen, johtuen säätimen ominaisuuksta, sekä lauhdutuskierron mitoituksesta. Geoprokin osaa sanoa, että lauhdutuspumppu pitää laittaa I-asentoon, niin käyttövettä saadaan enemmän, mutta vitsi onkin siinä, että oikeampi asento olisi kai 0,4, mutta sellaistahan ei tietenkään ole.
HUOM. Kun lauhdutuskiertoa hidatetaan, jossain vaiheessa tulee lauhduttimen kapasiteetti vastaan ja lauhdelämpötila lähtee nousuun (l. lauhdepaine kasvaa) ja kompressorin sähkönkulutus nousee. Itse tein säädön niin, että mittarilla seurasin lauhduttimelta tulevan kylmäaineen lämpötilaa (sen kupariputken läpi) ja kuristin kiertoa siihen pisteeseen saakka, että havaitsin tässä lämpötilassa yhden asteen nousun. Nykyisellä säädöllä kykenee pumppu tulistamaan käyttövettä siis 27->72 = 45 astetta jatkuvasti (tosin hitaasti, tulistinkierron moottoriventtiili lähes kiinni, kun alalämpö on noin alhaalla, kun alalämpö nousee, myös käyttövettä saadaan isommalla teholla).
-
Minua henkilökohtaisesti ärsyttää tuo väite että lämpimän veden ns. hullun kierto syö älyttömästi energiaa, meillä on lämpimän veden kierto ja pumppu sijaitsee erillisessä teknisessä tilassa josta on 17 m ecoflex putki kodinhoitohuoneeseen ja kierron määrä on säädetty minimiin niin että hanoista tulee kuitenkin heti lämmintä vettä ! Lämmintä alaa on 225 m2 ja 5 henkinen perhe joka käyttää reilusti vettä ! Eikä lisälämmitystä puu-uuneilla.Pumpun käyntiajat ovat n.4000 h/v ja talon kokonais sähkönkulutus on n.16 000kwh/v.
Joten vika ei varmaan ole hullun kierrossa ! :P
-
Kiitos Jarno vastauksesta!
Yksi asia pistää tuossa nyt minulla kellot huutamaan ja kun nyt tarkistin taulukostani, niin alalämpö on ollut luokkaa 44 astetta.... Tosin tuota pannun lämpöä en ole valitettavasti ylöskirjannut saatikka seurannut kun nyt ihan viime aikoina vasta.
Minulla on eskelillä tehty taulukko ja jos kiinnostaa sitä tulkita, niin voin lähettää. Ehkäpä osaat tulkita sitä.
Niin vielä, varaaja pumpun vieressä ja kiertovesipumpussa ei ole ajastinta.
-
Huuru: Mikä on alaosan minimi?
Minua henkilökohtaisesti ärsyttää tuo väite että lämpimän veden ns. hullun kierto syö älyttömästi energiaa, meillä on lämpimän veden kierto ja pumppu sijaitsee erillisessä teknisessä tilassa josta on 17 m ecoflex putki kodinhoitohuoneeseen ja kierron määrä on säädetty minimiin niin että hanoista tulee kuitenkin heti lämmintä vettä ! .
Joten vika ei varmaan ole hullun kierrossa ! :P
D2:n mukaan LV kierron paluuveden lämpötila tulee olla muistaakseni 50 vai 51 astetta, joten energiaa kuluu varmasti ja vieläpä sitä korkeaa lämpötilaa.
Kaksoisvaippavaraajassa tuo energia tehdään erillisellä sähkövaraajalla, jotta lämpöpumppu ja sen säiliön kerrostumat ei sekoa. Jos asennuksen on tehnyt osaava putkiliike, niin kierto on lain mukainen.
Luulempa, että Huurulla nimenomaan kierto vie energiaa paljon.
-
Jos alaosan lämpö säädetty 44-asteeseen, niin varmaan kuluu "simona" sähköä. Vähän vaikuttaa siltä että henkilö huurre kyselee ja heittelee lukujaan, en sano mistä ??? Että on muka tehtaan edustajan kanssa käyneet puhelimessa asetukset läpi ja perusasetukset vähän vieläkin pielessä :'( Ja kaverin GS ei muka ole käyttänyt vuoden aikana ollenkaan sähkövastusta apuna (lämmittää ilmeisesti koirankoppia). Joten miettikää vähän mitä tuolla kyselyllä haetaan.
-
>:( Kaikella kunnioituksella...
Faktaa kirjoittelen kun turhan jauhajia on tarpeeksi joka paikassa ja minä en heihin katso kuuluvani. Yleensähän ne tunnistaa siitä, kuinka hyvin omat jutut ja vehkeet toimii, eikä niissä ole mitään vikaa tai kyseenalaistamista. Lisäksi kirjoittajat olevat yleensä anonyymejä. Jopas saa tällä palstalla vähällä epäilyttävän tyypin maineen.
Tarkistanpa nuo asetukset ja listaan oikein tarkkaan, niin keskustelija formia voi vedellä siitäkin sitten omia johtopäätöksiään.
Se mitä koirankoppiin tulee, pitää myös paikkansa. Siellä on myös n. 3 tonnia painava varaava takka, jota lämmitellään pari-kolme kertaa viikossa. Ehkäpä siellä on tehty vaan jotakin niin pahisn hyvin, ettei muualla ole onnistunut.
-
Kommentoinpa
1. pelkkä talonpaikka eli pienoisilmasto voi tarkoittaa helposti muutaman asteen eroa keskilämpötilassa eli suoraan kilowatteja. Lisäksi esim tuulen vaikutus on merkittävä. Parhaimmista koneista saa astepäiväluvut (lämmitystarveluvut) ulos, eli todellisen lämmitystarpeen.
2. pieneltä vaikuttavat erot talon rakenteissa / asumistavoissa voivat vaikuttaa loppukulutukseen ratkaisevasti.
Kohtalainen merkitys on maapiiriä ympäröivän maan kosteus/lämmönsiirtämiskyky, löydätte käppyröitä netistä.
3. kokonaissähkönkulutus ei korreloi juurikaan lämmityskuluihin, koneen käyntitunnit + vastuksen käyntitunnit ainut mitä voi luotettavasti vertailla, jollei pumpulla ole omaa sähkömittaria - valitettavasti tämä on totuus
4. jos sähkövastus on päällä 500h vuodessa on pumpun säädöt varmasti väärin jos pumppu on oikein valittu. Tietysti vaikuttaa mille teholle vastus kytketty 3kw =1500kwh ei paha , mutta 9kw=4500kwh on ihan eri asia.
5. jos sähkövastus ei käy ollenkaan osatehoisissa on pumppu väärin valittu tai talossa lämpötila heittelee rajusti.
6. kuuman veden riittävyyteen on omat konstinsa, luepa näitä sivuja.
7. suosittelen ottamaan laitteen myyjään yhteyttä ja vaatimaan häntä vastuuseen lupaamistaan asioista eli säätämään pumpun kohdalleen tai vaihtamaan uuden jos se on rikki.
8. käyttöveden kierto; kulutus riippuu miten toteutettu, parhaimmillaan vaikutus olematon, pahimmillaan kaataa koko systeemin. Olen nähnyt sellaisenkin jossa käyttövesiputket kulki lämmittämättömässä alapohjassa ja lämmitti sitä kierrollaan.
9. enpä usko kirjoittajan olevan Fortumin asialla.
-
Tero: Väität että kaksoisvaippavaraajassa lämmin vesi tehdään sähkövastuksilla , olet oikeassa siinä suhteen että kompura ottaa sähköä kun se pyörii mutta mitään lisävastuksia ei ainakaan meillä tarvita muuhun kun kerran kuussa tapahtuvaan ylilämmitykseen(65 astetta) ja asennuksen on tehnyt varsin hyvämaineinen iso putkiliike !
-
Osuiko kirjoitukseni nilkkaan ???
Alla suora kopio kirjoituksestani....
****************************************
Tero kirjoitti:
D2:n mukaan LV kierron paluuveden lämpötila tulee olla muistaakseni 50 vai 51 astetta, joten energiaa kuluu varmasti ja vieläpä sitä korkeaa lämpötilaa.
Kaksoisvaippavaraajassa tuo energia tehdään erillisellä sähkövaraajalla, jotta lämpöpumppu ja sen säiliön kerrostumat ei sekoa. Jos asennuksen on tehnyt osaava putkiliike, niin kierto on lain mukainen.
************************************'
ja sinun kommentit..... alla.
Tero: Väität että kaksoisvaippavaraajassa lämmin vesi tehdään sähkövastuksilla , olet oikeassa siinä suhteen että kompura ottaa sähköä kun se pyörii mutta mitään lisävastuksia ei ainakaan meillä tarvita muuhun kun kerran kuussa tapahtuvaan ylilämmitykseen(65 astetta) ja asennuksen on tehnyt varsin hyvämaineinen iso putkiliike !
Asiantuntevalta taholta olen kuullut, että:
Kun ruotsalaistyyppisellä varaajalla tehdään lämpöisen kiertoveden vaatima energia, niin se energia tulee tehdä AINA erillisellä suorasähkövaraajalla. Silloin lämpöisen veden kerrostumat säiliössä ei sekoa. Tämä on elinarvoisen tärkeää ruotasalaistyyppisen lämpöpumpun toiminnan kannalta kaksoisvaippavaraajassa.
Näin se vaan on...
Edit: kiroituvirheet
-
Lupasin numeroita lisää. Huomaan näköjään olevani täysin tietämätön idiootti MLP:n tekniikassa ja osa asioista menee yli..mutta mutta..tapana on ollut ottaa selvää ja vääntää itselle rautalankamalli jotta valkenee.
Geopro 202s v.1.05 04331781
ML-asetukset:
- varaaja ala min 30
- SV viive 45 min
- Varaaja Ylä 56 (muutin nyt kokeeksi, LVI:n jäliltä oli 60 C)
- lisälämmitys 52
- lisälämmitysaika 2 h
L1-asetukset
- L1 käyrä -20=36
0=28
+20=19
- yöalennus 0
- minimiraja 26
- max raja 42
- syyskuivaus 2
- vent. kesäsulku 40
L1 Menovesi
- käyrän muk. 28
- syyskuivaus 0
- ulkol. hid 0
- max raja vaik. 0
- min raja vaik. 0
- Yhteisvaik. 28
L1 ohjaintavat
* autom.säätö
HUOLTOTILAN ASETUKSET
- Ulkol. hidas 2 h
- Esikorotus 0 h
L1 viritys
- P-alue 140 C
- I-aika 50 s
- D-aika 0.0 s
L1 Moot.valinta
* 3tila/aika 35 s
ML-viritys
- P-alue 250 C
- I-aika 25 s
- D-aika 0.0 s
ML-asetus
- Var.AlaEro 5 (Oli ennen 3, muutettu tehtaan ohjeesta)
- Var.YläEro 3 (Oli ennen 5, muutettu tehtaan ohjeesta)
- JV esiavaus 40%
- JV esto 60 s
- Maaliuoshälytys -6 C
ML Moot.valinta
* 3tila/aika 35 s
JV ohj.tapa
- Autom.säätö
Jotta noin.. Onko siis suositeltavaa pitää ylälämpöä missä asetuksessa?
Nappasin just käyttöveden kiertovesipumpun töpselin pois seinästä. Katsomme mitä tapahtuu.
Kiitos ja anteeksi..
Ja vielä löytyi mitoituskaavake jonka sain kun oikein nätisti pyysin.
Tilavuus: 500m3
Lämmin pinta-ala: 193m2
Puolilämmin tilavuus: 100m3
Lämmitystehon tarve: 10,2 kW
Kompura ottoteho 1,8 kW(0C/35C) 2,4 kW(0C/50C)
Lämpöteho 7,5 kW 7,3kW
vastus 6 kW
Sulakekoko 25A, max käyntivirta 5,6A käynnistys 39A
Pumput maakiertopiiri 245W, lämmityspiiri 90W
nimellisvirtaus 0,47 0,23
Kylmäaine R407C 1,5 kg
Energiankäyttö:
lämmitys 19800 kWh
Iv 4200 kWh
käyttövesi 4400 kWh
YHT. 28400 kWh 51,6 kW/m3/v
lämmitystehontarve 10,2 kW, pumpun mitoitusteho 7,5 kW
Pumppu SH7
Pumpulla tuotettava energiamäärä 27867 kWh
Tarvittava lisälämmitysenergia 533 kWh
YHT. 28400 kWh
Energian hankinta:
ilmaisenergia (=säästö) 18578 kWh
pumpun sähkö 9289 kWh
lisälämmitysenergia 533 kWh
Energian käyttö lämmitykseen 28400 kWh
Taloussähkö 7325 kWh
Tehomitoitus
osuus
teho huip.teh. E.määrä E.osuus
Pumpun energia 7,5 kW 73,6% 27867 kWh 98,1%
lisälämmitys 2,7 kW 26,5% 533 kWh 1,9%
YHT. 10,2 kW 100% 28400 kWh 100%
Jotta näin.
-
Tero : Taitaa olla se sinun asiantunteva taho jonkun muun pumpputyypin myyjä kun ei tiedä asioista mitään. Olen valmis esittelemään sinulle toimivan kaksoisvaipallisella varaajalla olevan systeemin jossa on lämpimän veden kierrätys eikä tarvita sähkövastuksia veden lämmitykseen ! Tosin jo muilla palstoillakin olen kirjoittanut etten yritäkkään tehdä yli 55 asteista lämmintä vettä, jos yrittäisin niin silloin olisit oikeassa ja joutuisin käyttämään sähkövastusta veden lämmitykseen. Mutta kyllä minulle riittää tuo n. 55 asteinen vesi hyvin ja sitä meillä on reilusti kun on lisäsäiliö pumpun vieressä , lämmintä vettä yhteensä 460 l.
-
OAsiantuntevalta taholta olen kuullut, että:
Kun ruotsalaistyyppisellä varaajalla tehdään lämpöisen kiertoveden vaatima energia, niin se energia tulee tehdä AINA erillisellä suorasähkövaraajalla. Silloin lämpöisen veden kerrostumat säiliössä ei sekoa. Tämä on elinarvoisen tärkeää ruotasalaistyyppisen lämpöpumpun toiminnan kannalta kaksoisvaippavaraajassa.
Kuka on asiantuntijasi, Tero?
Meidän kaksoisvaippavaraajassamme on sitten jotain vikaa, kun se pitää käyttöveden lämpimänä lämpöpumpun eikä sähkövastuksen avulla.
-
Tämähän käy mielenkiintoiseksi. Voisitteko muuten kaksoisvaippamiehet mennä jollekin toiselle foorumille tappelemaan :-?
Ja vielä löytyi mitoituskaavake jonka sain kun oikein nätisti pyysin.
..
vastus 6 kW
..
Tarvittava lisälämmitysenergia 533 kWh
..
Jotta näin.
Näistä selviää, että VUODESSA vastuksen tulisi olla päällä 533kWh/6kW = 88h. Esitäpä tämä luku tehtaan miehille ja käske säätää systeemi niin, että toimii niinkuin on luvattu!
Lisää:
Lupasin numeroita lisää.
..
- SV viive 45 min
- Varaaja Ylä 56 (muutin nyt kokeeksi, LVI:n jäliltä oli 60 C)
Pienempi ylälämpö => vähemmän lämmintä käyttövettä. Huomannet, että lämmin käyttövesi loppuu, kun yläosan lämpötila laskee alle 40 asteen!
..
L1-asetukset
- L1 käyrä -20=36
0=28
+20=19
- yöalennus 0
- minimiraja 26
- max raja 42
- syyskuivaus 2
- vent. kesäsulku 40
..
HUOLTOTILAN ASETUKSET
- Ulkol. hidas 2 h
- Esikorotus 0 h
..
Jotta noin.. Onko siis suositeltavaa pitää ylälämpöä missä asetuksessa?
Suurin syypää sähkön suureen kulutukseen löytyy melko suurella varmuudella näistä lihavoiduista arvoista. Teillä käy niin, että kun lämmityskaudella ulkolämpötilan vuorokausivaihtelu on suurta, niin lattialaattoja yritetään yöllä lämmittää monta astetta lämpimämmäksi kuin päivällä. Tämä vaatii enemmän aikaa kuin 45 minuuttia, joten pahimmillaan vastus on koko yön päällä, ja sitten kun ulkolämpötila aamulla nousee, on pumppu seis koko päivän.
Riippuen talon varaavasta massasta tämän saattaa havaita vain "mukavan lämpöisestä" kylppärin lattiasta aamulla, talon sisälämpötilan heiluessa vähemmän. Mitä materiaalia muuten on lattiat?
Korjausehdotuksia:
- SV viive 120 min, ehtii pumppu paremmin hoitaa lämmönnousun
- L1 käyrä -20=30, alempikin saattaa riittää!
- Ulkol. hidas 20 h, laatan lämpö säädetään vuorokautisen keskilämmön mukaan!
Tätä voi monimutkaistaa, jos IV-koneessa on vesipatteri, ja se on samassa lämmityspiirissä. Kerro jos on, ja onko kuutio- vai pyörivä kenno koneessa.
Ylläolevia arvoja viilataan sitten sen mukaan, miten lämpöä riittää, paras säätää "normaalilla talvisäällä" siten, että vastus ei ole käytössä ollenkaan:
- Jos kämpän sisälämpötila laskee pakkasyöllä liikaa, täytyy "Ulkol. hidas." arvoa pienentää asteittain alemmas tuosta 20 tunnista.
- Jos -10 asteen pakkasella kämppä on kylmä läpi vuorokauden, täytyy "L1 käyrä -20" arvoa nostaa aste kerrallaan, ja antaa tasaantua pari vuorokautta.
- Jos huippupakkasilla ei lämpö riitä, täytyy vastuksen viiveaikaa pienentää, niin että ehtii mukaan aiemmin (huippupakkasilla vastus käytössä).
Seuraavat ei liity tähän lämmityskauden ongelmaan, mutta aiheuttavat ongelmia keväällä-kesällä:
- minimiraja 19, 26 on liikaa kesällä!
- vent. kesäsulku 18, kesäsulku tulee päälle, kun ulkona yli 18, eli silloin ei laattoihin lisää lämpöä ollenkaan
Nappasin just käyttöveden kiertovesipumpun töpselin pois seinästä. Katsomme mitä tapahtuu.
Laittaisitko vielä "Mittaus" valikosta mittaustiedot, seuraavissa tilanteissa:
1) Käyttövettä ei käytetty, pumppu käynnistyy lämmityksen takia, mittaustiedot 3 minuuttia käynnistymisen jälkeen
2) Juuri ennen pumpun pysähtymistä 1. jälkeen, vaikkapa kun keskiosan lämpö on asteen alle tavoitearvon
3) Käyttövettä käytetty, pumppu käynnistyy käyttöveden takia (saattaa tehdä tämän aika pian suihkun avaamisen jälkeen, yläosan lämpö laskee sen 3 astetta varsin nopeasti), mittaustiedot 3 minuuttia käynnistymisen jälkeen
4) Juuri ennen pumpun pysähtymistä 3. jälkeen, kun yläosan lämpö on asteen alle tavoitearvon
Niin, ja nämä kaikki sekä ohjaustavalla "kompressori" ja "kompressori+vastus". Näillä saa sitten pähkäiltyä sitä käyttöveden riittävyyttä. Erityisesti "yläosa meno" ja "varaaja alaosa" (tjsp.) ovat mielenkiintoisia käyttöveden tuoton kannalta.
Todennäköisesti tehtaan tyyppi ei jaksa olla paikalla tarpeeksi pitkään näitä seuratakseen...
-
Mitoitukset ja asetukset näyttävät olevan kohdallaan. KV-kierrätys jatkuvana ja 15m maanalla rakennusten välillä (kierrossa yht. 30m lisää lämmitettävää putkea :-[), näyttää vievän melko paljon tehoa yläosasta. KV-pumppu kellon perään, jos mahdollista ennustaa kuumanveden käyttöä. Putkiston eristykset kuntoon. SV-viive mielummin vaikka puolet lisää esim 90min. Varaaja ylä 56-58 ihan miltä suihkuveden riittävyys vaikuttaa.
Mitähän mahtaa olla maapiiriin menevän nesteen lämpötila pumpun käydessä tähän aikaan vuodesta?
Joku tossa ehdotti ulko hidastukseksi jopa 20h?? kas kun ei samalla kahta viikkoa. Kyllä tuo 2h on lähempänä oikeaa, varsinkin jos on asentanut (asennat) huoneanturin TMR näin saat Oumanin itseoppivaksi säätimeksi ja lämpökäyrä säätyy automaattisesti myös sisälämpötilan mukaan. Maksaa itsensä nopeasti takaisin, eikä tarvitse säädellä käyriä lämpötilojen vaihdellessa melko rajusti näin keväällä (yö-20 päivä +10).
-
Tämä on hieman sivuraidetta alkuperäiseen kirjoitukseen ja pitäisi olla kohdassa lämpöisen veden riittävyys / hullunkierto.
Kaksoisvaippavaraajaympäristön viritys LV-kiertoon jatkuu täällä:
http://www.saunalahti.fi/~kaivo/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi?board=idSuunYleis;action=display;num=1138990087;start=0#2
-
Tommy200 ymmärsi asian jota ajoin takaa!
"Kuumaa kalliosta" ja "maalämpö" katsokaa Tommyn linkistä lisää muutekin tämä ei kuulu tähän.
Ja tiedoin sain muuten ihan putkiliikkeestä. Kytkentä tapa lisävaraajalla on ihan normaali juttu niin Nibe - Geopro GS - IVT ym. kaksoisvaippavaraajilla.
Kerrostumia ei saa sekoittaa ja jos tekee lain vaatiman virtauksen ne sekoaa .
-
Niin lisävarusteita löytyy:
http://www.ouman.fi/suomi/hinnasto/index.html
Sieltä koneen mukaan kauppoja hieroessa huoneanturi TMR ja pinta-anturi TMS ja samantien Fargo Maestro 20, kumminkin niitä sitten jälkeenpäin haikailee.
-
LÄ:n omistajana löydän muutaman kokeiltavan kohdan. * merkitty ehdotukset/ajatukset.
ML-asetukset:
- varaaja ala min 30
* itselläni laskettu lähelle käyrän arvoa
- SV viive 45 min
* tätä luulisi voivan nostaa, tällöin sv (sähkövastus ei lähde turhaan päälle)
- Varaaja Ylä 56 (muutin nyt kokeeksi, LVI:n jäliltä oli 60 C)
* 55 riittää
- lisälämmitys 52
* tämä johonkin 45 asteeseen, jolloin SV lähtee päälle vasta kun pumpun teho ei kertakaikkiaan riitä
- lisälämmitysaika 2 h
* tämä vaikka 1/2 tunniksi, SV ei kulu, vaikka se käynnistelisi 1/2 tunnin välein :)
L1-asetukset
- L1 käyrä -20=36
* tämä johonkin 30-32 nurkille
0=28
+20=19
- yöalennus 0
- minimiraja 26
* tämä 20 asteeseen, luku on vain suoja sille että lattiaan menee kaikesta huolimatta väh. 20 asteista vettä. Alentaminen mahdollistaa alle 26 asteen alaminimin. Muutoin sulla menee AINA väh. 26 asteista lattiavettä lattiaan, sanoi käyrä mitä tahansa!!
- max raja 42
* Koska sulla on ollut -20 arvo korkella (+36) niin kun käyrällä 42 astetta ylittyy edes hetkellisesti pumpun käynnistyessä niin lattiaveden kiertovesipumppu lakkaa toimimasta. Nosta huoletta 45-50 asteeseen.
- syyskuivaus 2
- vent. kesäsulku 40
* kannattaa laskea johonkin +20 asteeseen, jolloin yleensä talon lämmitystä ei tarvita, vain mikäli haluat kosteisiin tiloihin lämmitystä kesäkuumalla niin sitten tämä pitää olla isolla ja vääntää muiden tilojen lämmöt pois jakotukilta.
L1 Menovesi
- käyrän muk. 28
- syyskuivaus 0
- ulkol. hid 0
- max raja vaik. 0
- min raja vaik. 0
- Yhteisvaik. 28
L1 ohjaintavat
* autom.säätö
HUOLTOTILAN ASETUKSET
- Ulkol. hidas 2 h
- Esikorotus 0 h
L1 viritys
- P-alue 140 C
- I-aika 50 s
- D-aika 0.0 s
L1 Moot.valinta
* 3tila/aika 35 s
ML-viritys
- P-alue 250 C
- I-aika 25 s
- D-aika 0.0 s
ML-asetus
- Var.AlaEro 5 (Oli ennen 3, muutettu tehtaan ohjeesta)
* tämä kylmästi maksimiin, jolloin pummpu käy reilun tovin kerrallaan, muutetaan huoltoasetuksista. Yhdessä alennetun alaminimin kanssa saat parhaan hyötysuhteen.
- Var.YläEro 3 (Oli ennen 5, muutettu tehtaan ohjeesta)
* järkyttävän pieni ero, sullahan nousee alalämmöt aina ylämaksimi-3 astetta. Tämä arvo maksimiin kun on iso säiliö. Koko säiliötä ei ole syytä lämmittää lähes 50 asteiseksi. Vain se yläosa, mistä otetaan käyttövettä.
Pistän sulle privana huoltokoodin, jolla pääset muuttamaan alaerotuksen suuremmaksi.
Summa summarum: Ota koko sähkövastus pois käytöstä. Optimoi nyt lauhalla kelilä pumpppu toimimaan pelkällä kompuralla. Pakkasten taas tullessa muuttelet asetuksia pikkhiljaa. Vasta yli 15 asteen pakkasilla pitäisi SV:n käyttöä harkita.
Jani
-
Lyhyesti taas tässä vaiheessa:
- Lattiat on kuivissa tiloissa laminaattia, kylppärit, vessat ja khh + tuulikaappi laattaa (kaikki yht. n. 45m2). Ja ovat tosiaan välillä oikein mukavan lämpösiä
- IV-kone Vallox Digit SE ja ihan paikallaanpysyvä kenno ja neste ei kierrä (Thermian kauppias suositteli pyörivää kennoa ja urakan vienyt LVI-kauppias tätä)
- Maapiiriin menevän nesteen lämpö ollut +2 astetta noin viimeisen kolmen viikon ajan
Pitää tulostaa nuo teidän jutut ja lukea rauhassa ajan kanssa. Palailen asiaan mahd. pian ja KAIKILLE suuri kiitos avusta! Ilman tällaisia foorumeja maailma ei pelastuisi ja tarvittaisiin lisää sähkölaitoksia ;)
-
Huom. sailori tässä on kyseessä TULISTUSVARAAJA SH-lla ei lämmitellä KOKO varaajaa. Ylä- ja alaosan läpötilat saadaan pysymään kerrostuneina, jolloin eroa voi olla jopa 50-55 astettakin. LÄ-varaajassa puhalletaan ilmeisesti koko pönttö kuumaksi, vaikka olisi tarvetta vain kuumentaa yläosan käyttövettä. Joten ÄLÄ vaan muuta asetuksia. LÄ:ssässäs ei ole ns.tulistuksen ohjausta kolmitieventtiilillä
-
Huuru; oliko talo mitoitettu LTO sähköisellä jälkivastuksella vai nestekierrolla? Sinulla nähtävästi nestekierto?
-
Mitoituskaavakkeessa näytti Geopro laskeneen IV-koneen vesipatterille.
Noista arvoista en äkkiseltään löytänyt mitään mullistavaa, mutta tutkailen niitä myöhemmin.
Itsekin olen huomannut tuon sähkövastuksen päälleohjauksen olevan ongelma, sillä esim. SV-viiveajan muuttaminen ei vaikuta vastuksen päällemenemiseen, jos pyyntö tulee kuuman veden kautta. Tosin minun vanhemmassa säätimessäni koko asetusta ei ole. Ainakin sinulla lienee paljon turhia SV kWh:ja. Itsellä ei vastus ole ollut kertaakaan päällä (sulake nollilla käyttöönotosta asti).
Millä nopeudella liuospumppusi on ja mitkä ovat meno/paluulämmöt pumpun käydessä?
Pidä nuo nykyiset yläero ja alaero arvosi ennallaan, sillä jos koko varaaja lämpenee, se johtuu jostain muusta syystä. Yläeron arvolla ei ole suurta merkitystä, sillä reilun suihkun aikana lämmöt tippuu varmasti alle käynnistysrajojen.
Vikaa pitänee etsiä muualta, esim riittämättömästä kylmäainetäytöstä tms.
-
Huom. sailori tässä on kyseessä TULISTUSVARAAJA SH-lla ei lämmitellä KOKO varaajaa. Ylä- ja alaosan läpötilat saadaan pysymään kerrostuneina, jolloin eroa voi olla jopa 50-55 astettakin. LÄ-varaajassa puhalletaan ilmeisesti koko pönttö kuumaksi, vaikka olisi tarvetta vain kuumentaa yläosan käyttövettä. Joten ÄLÄ vaan muuta asetuksia. LÄ:ssässäs ei ole ns.tulistuksen ohjausta kolmitieventtiilillä
Geopro:ko ei tulista säiliön yläosaa, kun pumppu käynnistyy alaosan ohjaamana kuten LÄ tekee? Ala- ja yläerotuksetko eivät vaikuta käynnistymisiin samoin kuin LÄ:n V-mallissa. Onko OUMAN keksinyt jokaiselle asetuksen sanalle uuden merkityksen ja toiminnon.
Jani
P.S LÄ tietämyksesi häikäisee 8) (kuten minun GP-tietämykseni)
-
Kyllä mitoituslapussa lukee:
"LTO, jälkilämmitys nestekierrolla" ja talossa siis sähköinen LTO jälkilämmitys.
Liuospumpun todellisesta nopeudesta en osaa sanoa. Mistähän sen tiedon löytää? Pumpun kilvestä? Menolämmön mittausta ei ole. Kysyin samaa tehtaan mieheltä ja se sanoi, ettei sitä tarvitse(!?!), josta rohkenin olla hieman eri mieltä ihan vaan vaikka uteliaisuuspohjalta.
hmm....taidanpa hälyttää asentaneen LVI-miehen paikanpäälle tutkimaan mittareidensa kanssa. Lyön monitorin ja tietokoneen ja tämän palstan auki siihen viereen, niin katsokoon kaiken läpi.
Miten muuten teillä muilla, joilla on suurin piirtein sama laitteisto. Onko noita mittauspisteitä ja antureita alkuperäisasennuksina laitettu kuinka paljon. Minulla on käsittääkseni vain:
- ulkolämpö
- maaliuos paluu
- varaajan ylä, keski, ala
- ylämeno
- menovesi
Siinä ne. Kollegalla Ekowell ja siinä 15 mittausta..
-
Kyllä mitoituslapussa lukee:
"
- ulkolämpö
- maaliuos paluu
- varaajan ylä, keski, ala
- ylämeno
- menovesi
Siinä ne. Kollegalla Ekowell ja siinä 15 mittausta..
Muuta ei normaalikäyttäjä tarvitsekaan.
Erikseen on sitten tämän palstan aktiiviharrastajat ;D
-
Lukaisin manuaalin ja tässä on vika:
ML-asetukset:
- SV viive 45 min
- lisälämmitys 52
- lisälämmitysaika 2 h
Vastuksen anturi on säiliön keskiosassa, vastus kytkeytyy, mikäli pumppu on käynyt 45 min, eikä keskiosa ole lämminnyt tarpeeksi (52 asteeseen), tällöin vastus kuumottaa 2 tuntia tjms. Koska sinulla on niukka mitoitus niin kompura ei ole kerinnyt 45 minuutissa tehdä keskiosaa riittävän lämpimäksi ja vastus on napsahtanut kerta toisensa jälkeen päälle...
Viive maksimiin 120min ja lisälämmitys 30 asteeseen ja lisälämmitysaika minimiin. Ensi talvena sitten korottellet arvoja, jos loppuu puhti kesken....
Jani
P.S Käyttöohjeen sivu 18/25
http://www.geopro.fi/ladattavat_ohjeet/
EDIT: näyttää GEOPRO tehdasasetukset tukevan viidettä ydinvoimala hanketta s. 21. Taas on öljylämmittäjät tehneet MLP-asetuksia ;D
-
Mulla on sh7, mutten ole huomannut tuota maapiirin paluulämpötilaa. Onko niin että sen saa näkyviin jotenkin kikkailemalla??
-
Minulla ainoastaan maapiirin paluulämpötila, ei tuloa ollenkaan. Tämä lienee "normaali" konffaus. Sehän selvisi kun revin kuoret auki ja katsoin mihin piuha meni. Itseasiassa sisälmykset oli pienoinen pettymys kun odotti näkevänsä suurinpiirtein ydinvoimalan :) Taitaa olla pumpuissa hyvä kate.
-
Kiitos huurulle??!
Tarkoitin lähinnä, että miten saan sen lämpötilan näkyviin siihen oumannin näytölle??
-
Lukaisin manuaalin ja tässä on vika:
ML-asetukset:
- SV viive 45 min
- lisälämmitys 52
- lisälämmitysaika 2 h
Vastuksen anturi on säiliön keskiosassa, vastus kytkeytyy, mikäli pumppu on käynyt 45 min, eikä keskiosa ole lämminnyt tarpeeksi (52 asteeseen), tällöin vastus kuumottaa 2 tuntia tjms. Koska sinulla on niukka mitoitus niin kompura ei ole kerinnyt 45 minuutissa tehdä keskiosaa riittävän lämpimäksi ja vastus on napsahtanut kerta toisensa jälkeen päälle...
D
Ei ei. Lisälämmitys on ns. Saunanappi. Eli sitä ohjataan vain kokonaan erillisellä kärkitiedolla esim kodinhoitohuoneesta.
silloin se ohittaa alaosan normaali asetukset ko. tapauksessa 2:si tunniksi ja alaosan alaosa pyytää 52 astetta, jolloin käyttövettä riittää takuulla koko komppanialle.
Tämän pystyy asettamaan välille 0-6h
-
hillo: painat sitä kohtaa "mittaukset" oumannista ja kelaat alaspäin. Sieltä pitäis löytyä.
-
Ei löydy Oumannista maastapaluu lämpötilaa ellet ole asentanut mittausanturia (lisävarusteita).
Kyllä geopro tulistaa sitä yläosaakin, mutta tulistettua lämpöä ohjaa säädin sinne mihin sitä tarvitaan.
Ei Ouman ole kai keksinyt uusia sanoja, tässä on vaan kyseessä kaksi vähän eri tavalla toimivaa maalämpölaitetta.
-
Ok...... minulla "paluu" tarkoittaa pumpulta -> maapiiriin.... sekaannus siis. Tussilla oikein kirjoitettu oli siihen.
-
Ei ei. Lisälämmitys on ns. Saunanappi. Eli sitä ohjataan vain kokonaan erillisellä kärkitiedolla esim kodinhoitohuoneesta.
silloin se ohittaa alaosan normaali asetukset ko. tapauksessa 2:si tunniksi ja alaosan alaosa pyytää 52 astetta, jolloin käyttövettä riittää takuulla koko komppanialle.
Tämän pystyy asettamaan välille 0-6h
Siis onko SV-viive ainoa parametri, jota tuossa pystyy muuttamaan? Mikä tuon vastuksen "käynnistää" ja sammuttaa, kun anturi on keskellä säiliötä?
Löytyykö huoltovalikosta jotain arvoja, joita ei ole tullut esille? Manuaalissa puhutaan sähkövastuksen kytkeytymisrajasta? Mikä se on ja miten sitä säädetään?
Jani
-
. Tehdas laittaa miehen paikalle, mutta haluan itse saada varmasti puoluetonta infoa muualta. .
Eli tehdas on siis laittamassa miehen paikalle.
Milloin hän tulee?
Tässä kun on seurannut tätä arpomista, tulee lähinnä huvittunut olo ;D
Jos nyt odotetaan, että tehtaan mies tulee ja katsoo mikä on vikana ja sitten korjaa sen. Sitten Huuru voi kertoa mikä oli vikana.
Vähän sama homma jos mulla on maha kipeä ja aika on tilattu ens viikolle lääkeriin. Sitten keräisin kaverit koolle ja jakaisin kaikille lääkerikirjat ja sitten yhdessä mietitään mikä on vikana etukäteen.
Käsittääkseni kukaan täällä ei ole lämpöpumppu ammattilainen ja ainakaan koulutettu Geopro asentaja... Ei niitä virtauksia ym. saa mennä säätämään ihan vaan käyttöohjeen perusteella.
Taidan tästä muuten lähteä säätämään, bensa opelini ruiskua, onhan mulla ohjekirja ;D
-
Kysy siltä tehtaan mieheltä samalla miten sitä sähkövastuksen käyttöä säädetään 8) Sano että sähköpattereissakin on yleensä säätönuppi, josta säädetään....;D
Jani
-
Kysy siltä tehtaan mieheltä samalla miten sitä sähkövastuksen käyttöä säädetään 8) Sano että sähköpattereissakin on yleensä säätönuppi, josta säädetään....;D
Jani
Lueppas sivu 20 Siinä lukee miten sitä säädetään. ::) ::) ;D
-
Lueppas sivu 20 Siinä lukee miten sitä säädetään. ::) ::) ;D
Jos luemme samaa manuaalia, niin säätö on samaa luokkaa kuin halutessasi pysäyttää auton nopeasti, aja se päin kiviseinää.
Tuohan vaatisi ehdottomasti omatoimista virittelyä, elikkä säädettävä SV:n käynnistyslämpötila. Ei varmaan edes vaikea rakentaa vakio-osista.
Tuollaisenaan pumppu täytyy mitoittaa täystehoiseksi ja käyttää pelkällä kompuralla.
Jani
-
Huomaa hyvin keskustelusta miten palstan taso lähenee Suomi24 keskustelua.
Pelletti foorumin keskustelu palsta on näemmä suljettu. Johtunee lähinnä siitä kuinka huonon kuvan se antaa alasta. täällä käy näemmä samoin.
Et sitten Sailor halua ymmärtää lukemaasi.
Näin nopeasti:
Kaikki perustuu asetettuun säätö käyrään. Kompura käynnistyy kun säädetty ero on saavutettu. Jos haluttua menoveden lämpötilaa ei saavuteta ohjaa automatiikka tietenkin sähkövastuksen päälle. Eli sähkö vastuksen päälle meno "kelluu" säätökäyrän ja sen asetusten mukaan.
No jos ei saavuteta haluttua menoveden lämpötilaa ja varaajan lämpötila lähtee edelleen laskuun, niin voidaan vielä viivästyttää vastuksen päälle menoa asetusarvoista. Jokainen sitten päättää kuinka kauan uskaltaa sitä viivästyttää vaiko kytkee koko vastuksen pois päältä.
Tämä menee täysin off topicikkiin, mutta kun kaverit haluaa kinastella ja mollata asian vierestä, niin tälläistä kuvaa me annetaan vieraileville kuluttajille.
Voitais mennä vaihteeks jatkamaan lämpöässän haukkumista lämpöässä palstalle. Se kun niin kivasti oli vauhdissa pari kuukautta siitten. Tosin minä en siihen osallistunut, mutta jatkossa kyllä osallistun.
-
sähkövastuksen säädöstä: päällekytkeytyminen tapahtuu aina alimman termarin mukaan, eli riittää kun säiliön alaosan lämpö lähtee nousuun SV viive aikana, niin vastus ei mene päälle. Tämä toimii lämmityskäytössä vallan erinomaisesti. Käyttövesipuolella vastus lähtee aina päälle, kun lämpötila laskee muistaakseni asteen kompuran käynnistymisrajasta, eli käytännössä aina kun käyttövettä käytetään. Pitäisi olla erillinen vastuksen käynnistymisraja käyttövedelle, jonka voisi pitää vaikkapa 45 asteessa.
Ulkol. hidas.: oikea arvo riippuu talon eristysvaipan sisäpuolisesta varaavasta massasta. Itsellä sitä on n. 200 tonnia, joten 20 tuntia on ollut oikein hyvä arvo :-) Puutalossa pienempi arvo tarpeen, mutta on niissä betonilaatoissakin jo aika paljon massaa. 2h sopiva varmaan puulattian sisään laitetulle lattialämmitykselle. Eli tämä arvo niin suureksi kuin pystyy, varsinkin kun IV-koneessa ei vettä kierrätetä. Vähentää vuorokautista laatan lämpotilan heiluntaa.
SV viive: niin suureksi kuin pystyy, siten että lämmöt huippupakkasilla riittää. Liian pieni arvo aiheuttaa turhaa sähkövastuksen käyttöä.
L1 käyrä: Liian jyrkkä käyrä syö sähköä, varsinkin jos ulkol. hidas. on niin pieni, että yöllä yritetään lämmittää laattaa. Monestihan halutaan yöllä laskea lämpötilaa sähkön säästämiseksi, joten ei sitä laattaa ainakaan liian kuumaksi kannata lämmittää. Tosin pidemmällä kireän pakkasen jaksolla liian jyrkkä käyrä tietenkin sitten nostaa myös sisälämpötilaa.
Mutta paras kun annat tehtaan hemmojen säätää pelit niin, että vuotuinen sähkövastuksen käyttöaika on luvatut 88 tuntia! Kunhan kerrot meilekin millä arvoilla siihen päästiin!
-
Pientä rajaa Jarno :D
Millä ihmeellä voi luvata käyntitunteja vastukselle, kun se riippuu täysin suihku ja käyttötottumuksista.
Mitoitus on käsittääkseni täysin suuntaa antava energian määrissä. Minäkin olen heittänyt omani mäkeen ajat sitten. Mitoistusohjelmassa käsittääkseni tärkein seikka on pumpun teho luokka ja keruuputkisto.
-
Huomenna ollaan toivottavasti viisaampia kun tulee joku pesialisti katsoon vehettä.. Ihan kuriositeettinä: nyt kun kiertovesipumppu oli offline vuorokauden, sähköä meni vuorokaudessa puolet vähemmän..
Mutta ei nyt innostuta. Tänään saunon pitkän kaavan kautta ja pyykkikone jyllää kerran ja astianpesukone kerran. Jos vieläkin osoittaa huomattavasti vähempää kulutusta, alan olla taipuvainen uskomaan tähän teoriaan. Lisäksi, alalämpö oli asettunut 28 asteeseen, mitä en ole koskaan ennen nähnyt. Ja pumppu kävi ilman sähkövastusta vuorokauden aikana 9 tuntia....
jännää.
Jos jollakin on tehdä minulle huomiseksi kysymyslista, niin arvostaisin kovasti. Itsellä alkaa olla pää ihan tohjona valvomisesta ja *****uksesta.
-
Huomenna ollaan toivottavasti viisaampia kun tulee joku pesialisti katsoon vehettä.. Ihan kuriositeettinä: nyt kun kiertovesipumppu oli offline vuorokauden, sähköä meni vuorokaudessa puolet vähemmän..
Mutta ei nyt innostuta. Tänään saunon pitkän kaavan kautta ja pyykkikone jyllää kerran ja astianpesukone kerran. Jos vieläkin osoittaa huomattavasti vähempää kulutusta, alan olla taipuvainen uskomaan tähän teoriaan. Lisäksi, alalämpö oli asettunut 28 asteeseen, mitä en ole koskaan ennen nähnyt. Ja pumppu kävi ilman sähkövastusta vuorokauden aikana 9 tuntia....
jännää.
Jos jollakin on tehdä minulle huomiseksi kysymyslista, niin arvostaisin kovasti. Itsellä alkaa olla pää ihan tohjona valvomisesta ja *****uksesta.
Eiköhän pyykkäri ja astianpesukone kuluta kylmää vettä. Onko vastus ollut päällä näilläkin ilmoilla? Ja nyt ilman kiertoa pois...taitaa johtaa ratkaisuun.
Kysy nyt ainakin paljon pienemmällä kiertoa on mahdollista kuristaa.
-
Vähän nolo tilanne kysellä, kun pumppu näyttää toimivan moitteettomasti. Kuten huomasitkin KV-kierrätyksestä sen käyttö kuluttaa energiaa ja riippuu täysin käyttäjästä ei ML-laitteesta.
Tarkistuta ainakin samalla kompuran kylmäaine ja ettei ole vuotoja.
-Maakiertopumpun yhteiden kireys/ei vuotoja
-Kompuran päältä lähtevä kuumin putki ettei käynnissä resonoi liikaa----->tuenta
-Maapiirien tasapainoitus(kuulunee tod.näk. putkim.)
-Pumppujen pyörimisnopeudet (1,2vai3)
-Käsiajolla testaus että koneen sisällä oleva jakoventtiili liikkuu laidasta toiseen (ja takaisin)
Kuten joku jo totesikin niin mitoituslaskelmissa olevat kw-arvot vain suuntaa antavia ei mitään lupauksia. Jokainen käyttökohde on erilainen kuin myös käyttäjätkin.
-
Kyllä sieltä jotakin löytyy... Odotellaan nyt kun tehtaan kouluttama kaveri on käynyt. Edelleen turha täällä on arpoa.
Aina kun minä olen pyytänyt neuvoa. Olen saanut todella asiallista palvelua. Onhan niissä autoissakin takuuvikoja. esim Mersu...Volvo...Opel... Kaikki on ihmisten tekemiä :P
-
@ Jarno
Kiitos seikkaperäisestä vastauksesta. Tuota käyttöveden/Sv 1 asteen lämpötilaero on kyllä hankalampi juttu. Käyttöohjeen mukaan sähkövastuksen lämpöanturi mittaa lämpöä säiliön keskivaiheilta. Pitäneekö oikeasti paikkansa? Eikö silloin käyttöveden lämmittämiseksi SV:lla (kytkeytymistieto) kulje johtoa pitkin välillä OUMAN-sähkövastuksen ohjausrele/vast.
Voisiko tuon johdon katkaista ja laittaa väliin kytkimen, jota voisi käyttää ikäänkuin saunakytkimenä (käyttääkö joku oikeasti sitä lisälämpökytkintä?). Kovilla pakkasilla kun pumpppu lähestyy mitoituslämpötilaa, niin antaisi kytkimen olla kokoajan päällä. Ei varmaan tuottaisi ongelmia 300+ litran varaajan kanssa?
Toimiiko alaerotus ja yläerotus pumpun ohjaajana samalla tavalla kuin LÄ:ssä? Eikö silloin näiden arvojen kanssa kannattaisi pelata pitkien käyntijaksojen aikaansaamiseksi ja hyödyntää näin syntynyttä "tulistinenergiaa"?
@ Tero:
Taisi pellettifoorumi mennä nurin VAPO:n edustajien toimesta kun hintavertailu-osio osoitti pienten tuottajien hinnat. Vanha foorumi oli "VAPON" sponsoroima.
Minusta tämä foorumi antaa TÄYSIN OIKEAN KUVAN vieraileville kuluttajille, mainoslehtisten suitsuttaessa osittain skeidaa. Minulla on tarkkaan tiedossa LÄ:n ohjausjärjestelmän heikkoudet, enkä yritä niitä peitellä. Kuluttajan etu on tasan tietää mihin kätensä työntää. Ei pumpun toiminta näyttänyt olevan sinullekkaan ihan kristallin kirkas.
Lähettäkää sinne geoprolle palautetta ja laittakaa tämä keskustelu linkiksi. SV:n käytön ylälämmön mukaan saisi helposti softapäivityksellä muutettua arvosta 1 --> esim. 10 astetta, jolloin lisälämpökytkimellekin tulisi "oikeaa" tarvetta.
Jani
-
Pientä rajaa Jarno :D
Millä ihmeellä voi luvata käyntitunteja vastukselle, kun se riippuu täysin suihku ja käyttötottumuksista.
Mitoitus on käsittääkseni täysin suuntaa antava energian määrissä. Minäkin olen heittänyt omani mäkeen ajat sitten. Mitoistusohjelmassa käsittääkseni tärkein seikka on pumpun teho luokka ja keruuputkisto.
Niinpä, en ollenkaan epäile, ettetkö olisi mitoituslaskelmaasi heittänyt mäkeen. Asia on kuitenkin niin, että tietyn merkin ja maalämmön valintaan yleensä vaikuttaa se meneekä sähköä siinä sivussa 500, 5000, vai 15000kWh vuodessa. Jollei sähkönkulutuksella olisi väliä, mitä järkeä ottaa maalämpöä ollenkaan?
Ja niistä käyttötottumuksista. Laskelmassa on oletettu tietty energiantarve lämpimälle käyttövedelle, joka arvioidaan asukkaiden lukumäärän perusteella. En ole tarkasti mitannut, mutta näppituntuma on, että 5 minuutin suihkuttelu saa jo sähkövastuksen päälle tässä SH-mallissa. Ihan tavallisella käytöllä siis useampihenkisessä perheessä! Nyt kuitenkin laskelmissa oletetaan että käyttövettä tuotetaan samalla hyötysuhteella kuin lämmitysvettäkin, joka toki tulistuspumpussa olisi sinänsä mahdollista, mutta ei siis Geopro SH:n tapauksessa toteudu käytännössä.
Syykin edelliseen on päivänselvä: Jos tulistuslämpöpumpussa huippupakkaskauden ulkopuolella normaaliin (perheenjäsenet aamulla suihkussa klo 6-8 välillä, saunapäivänä myös illalla) lämpimän käyttövedentarpeeseen tarvitsee sähkövastusta apuna on joko:
- pumppu väärin mitoitettu
- varauskapasiteetti väärin mitoitettu
- varaajan lämpötilatasot väärin säädetty
- pumpun/vastuksen ohjaus väärin toteutettu
Itse olisin taipuvainen tämän pumpun tapauksessa uskomaan viimeiseen vaihtoehtoon, koska sähkövastus otetaan käyttöön paljon ennen kuin suihkulämmin vesi loppuu. Onhan se selvää, että jos ylälämpö on asetettu vaikkapa 55 asteeseen, täytyy vastus ottaa aika pikaisesti avuksi, kun lämpö laskee esim. alle 50 asteen, mutta jos ylälämpö on asetettu vaikkap 65 asteeseen (varauskapasiteetin lisäämiseksi), niin miksi ihmeessä vastus pitäisi ottaa käyttöön jo 60 asteen kohdalla? Miksei vaikkapa siinä samassa 50 asteessa? Korkeimmilla lämmöillä voisi hyvin antaa kompuralle enemmän "tilaa/aikaa" katta lämpimän käyttöveden kulutus!
Tämä asia olisi triviaalia softapäivityksellä korjata, mutta kun Geopro on riippuvainen Oumanista näitä muutoksia tekemään, niin ei olekaan niin helppoa. Ja lisäksi kun päivitys vaatii muistipiirin vaihtamisen, niin se ei olekaan enää ihan ilmaista puuhaa.
Ja sitten asiakkaille annetaan arvioita, joissa sanotaan vuotuiseksi sähkövastuksen kulutukseksi 500kWh!
-
SV:n käytön ylälämmön mukaan saisi helposti softapäivityksellä muutettua arvosta 1 --> esim. 10 astetta, jolloin lisälämpökytkimellekin tulisi "oikeaa" tarvetta.
Jani
Minulla on katkaisin valmiina kodinhoitohuoneessa.
Lämmintä käyttövettä tulee kuitenkin riittävästi joten teknisessä tilassa johdot on kytkemättä, mutta laitan ne kesällä.
Muutoin lämpöpumppu käytössä lämmin käyttövesi on niin kriittinen asia, että viive/ säädettävä asetus on kaksipiippuinen asia.
Edit: Jarno, onhan tuossakin perää. Sinulla tosin ongelma on mielestäni alamittainen säiliö. Jos minä ostaisin nyt lämpöpumppua ottaisin tietty Geopron, mutta 700 litran varaajalla.
-
@ Jarno
Kiitos seikkaperäisestä vastauksesta. Tuota käyttöveden/Sv 1 asteen lämpötilaero on kyllä hankalampi juttu. Käyttöohjeen mukaan sähkövastuksen lämpöanturi mittaa lämpöä säiliön keskivaiheilta. Pitäneekö oikeasti paikkansa? Eikö
Ei pidä paikkaansa. SH:ssa on yläosassa ("tulistinvaraaja") oma lämpötila-anturi (1 kpl), jolla ohjataan sekä kompressorin että vastuksen käyntiä lämpimän käyttöveden tuottamiseksi. Ouman päättää milloin käytetään kompressoria, milloin vastusta tai molempia. Lisäksi pumpun sisällä on sähkövastuksen jälkeen lämpötila-anturi, jolla ohjataan 3-tieventtiiliä, joka jakaa lauhduttimelta tulevan lämpimän veden joko tulistimelle, tai varaajan keskiosaan, siten, että tulistimen ja vastuksen jälkeen (riippumatta siitä onko vastus päällä vai ei) saadaan aina yläosan asetus+5 asteista vettä, joka sitten kerrostumalla täyttää varaajan ylhäältä päin, kunnes lämmitetty vesi saavuttaa lämpötila-anturin siellä varaajan yläosassa.
Toimiiko alaerotus ja yläerotus pumpun ohjaajana samalla tavalla kuin LÄ:ssä? Eikö silloin näiden arvojen kanssa kannattaisi pelata pitkien käyntijaksojen aikaansaamiseksi ja hyödyntää näin syntynyttä "tulistinenergiaa"?
Ei, koska lämmityskäynti ohjataan päälle keskimmäisen termarin mukaan, ja pois päältä alimman termarin mukaan. Tällöin pumppu käy "pitkään", vaikka erotus olisi pieni, koska termareiden välissä on vähintään 100 litraa vettä, joka siis lämmitetään joka tapauksessa.
Lisäksi yläerotusta kasvatettaessa lämpimän käyttöveden tuotto tilanteessa, jossa lämpötila on alimmillaan pienenee. Eli jos halutaan varmistaa lämpimän käyttöveden riittävyys samalla tasolla, niin täytyy yläosan asetuslämpötilaa nostaa yhtä monella asteella, kuin erotusta lisätään, jolloin käynnistymislämpötila pysyy samana.
-
Hellou taas.
Jepjep.. vika löytyi. Ainakin yksi vika, eli kylmäainevuoto juotoksen kohdilta. Nytpä siellä korjaavat vehjettä meidän autotallissa.
KV-pumpputeoriasta päätin olla onneksi liikoja innostumatta ja tämä osoittautui siinä mielessä todeksi, että mittaustulokset (ainakin viimeisen 12 tunnin ajalta) ei enää tukenut sitä. Lisäksi kuulin että asia on ohjeistettu (laki?), eli sitä ei saa kytkeä kellon perään tai pois päältä.
Lisäksi tuo ylätilan mittauspiste on ollut ongelma GS malleissa enemmänkin ja yleisesti tunnustettu. SH:ssa (ainakin minulla tuossa 500L varaajassa) on oikeammassa paikassa.
- Maakiertopumpun yhteiden kireys/ei vuotoja tarkistetu -> ok
- Maapiirien tasapainoitus(kuulunee tod.näk. putkim.) todettu ja dokumentoitu asennusvaiheessa. Asentanut putkimies myös nyt paikalla
- Käsiajolla testaus että koneen sisällä oleva jakoventtiili liikkuu laidasta toiseen (ja takaisin) -> ok
Tällä haavaa näin. Lisäksi sain valaistusta säätöihin ja putkituksiin. On kuulemma melkoisia virityksiä mahdollisuus tehdä varaajan ja käyttökohteiden välillä.
Niin vielä. Mielipide äsken kuultuna oli, ettei missään nimessä vuotuinen vastuksen käyttö saa olla edes sataa tuntia.
-
Muutoin lämpöpumppu käytössä lämmin käyttövesi on niin kriittinen asia, että viive/ säädettävä asetus on kaksipiippuinen asia.
Edit: Jarno, onhan tuossakin perää. Sinulla tosin ongelma on mielestäni alamittainen säiliö. Jos minä ostaisin nyt lämpöpumppua ottaisin tietty Geopron, mutta 700 litran varaajalla.
Huippupakkaskauden ulkopuolella minulla on sähkövastuksen käyttö kokonaan estetty ja käyttövettä riittää suihkutteluun yms. normaaliin tarpeeseen, eli ei lopu kesken. Tämän suhteen vartauskapasiteettia on siis riittävästi.
Mutta kun meillä on suihkujen lisäksi amme... kun vastus on apuna vesi riittää tähänkin, mutta ilman vastusta pitäisi käyttää lisälämpönappia. Paras ratkaisu tähän ongelmaan olisi todellakin isompi varaaja, mutta nappula saa kelvata, kunhan sen saa asennettua.
Lisälämpöohjauksen avulla saa siis varauskapasiteettia nostettua käyttötilanteessa korkeammaksi, muutoin kun se on arpapelia missä tilassa alaosan lämmöt (jossa se. 1. käyttövesikierukka sijaitsee) sattuu olemaan - jos on juuri lämmitetty käyttövettä, alaosan lämmöt on päälle 40, jolloin ammeellekin riittää vettä. Jos käyttövettä ei ole merkittävästi käytetty ja lämmitystehoa tarvitaan, alaosan lämmöt voivat olla alle 30, jolloin ammeen täyttämisen kanssa tulee ongelmia...
-
Hellou taas.
Jepjep.. vika löytyi. Ainakin yksi vika, eli kylmäainevuoto juotoksen kohdilta. Nytpä siellä korjaavat vehjettä meidän autotallissa.
.
HIENOA. Vika siis löytyi ja vielä aika kriittinen.
Kone on siis käynyt täysin vajaatäyttöisenä.
Nyt kannattaa katsoa säädöt ym. vielä paikalleen.
-
Jepjep. On siellä vissiin jotain tekemistä kun on jo viisi tuntia hommia paiskittu ja ei vieläkään valmista.
-
-Kompuran päältä lähtevä kuumin putki ettei käynnissä resonoi liikaa----->tuenta
Mulla mielestäni SH7:ssa tämä tärisee ja kojeikon muut osat resonoi mukana aivan liikaa. Havaitsee mm. tarttumalla taustalevyyn tai kanteen (resonassit kuolee).
Onko tähän jotain standardijuttua vai pitäisikö reklamoida takuuseen. Tehtaan henkilö kävi vuosi sitten tekemässä softapäivityksen (kun 1. versio oli raakile), mutta ei ottanut resonanssivalituksia "kuuleviin korviinsa".
Lisäksi, onko kylmäaineen määrän/vuotojen havaitsemiseen mitään tee-se-itse keinoa?
-
Voipi olla kohtuu hankalaa, kun tuo R407C on väritön, hajuton ja mauton ja sitä on niin vähän että se katoaa ilmaan kuin pieru saharaan. Nytkin tarvittiin mittareita, mutta löyty niillä se vuoto alle 5 minuutin. Putkimies asensi lisäksi jonkun paineensäätöventtiilin tms. KV-kiertovesipumpun yhteyteen ja se kierrättää nyt mahd. rauhalliseen tahtiin vettä..
No, tänään sitten on koetettu kuluttaa lämmintä vettä jne. temput ja ei ole vastus vielä räpsinyt päälle vaikka kaikki muut asetukset on samoja. Alalämpö on nyt rauhoittunut 26-28 asteeseen.
-
Voipi olla kohtuu hankalaa, kun tuo R407C on väritön, hajuton ja mauton ja sitä on niin vähän että se katoaa ilmaan kuin pieru saharaan. Nytkin tarvittiin mittareita, mutta löyty niillä se vuoto alle 5 minuutin. Putkimies asensi lisäksi jonkun paineensäätöventtiilin tms. KV-kiertovesipumpun yhteyteen ja se kierrättää nyt mahd. rauhalliseen tahtiin vettä..
No, tänään sitten on koetettu kuluttaa lämmintä vettä jne. temput ja ei ole vastus vielä räpsinyt päälle vaikka kaikki muut asetukset on samoja. Alalämpö on nyt rauhoittunut 26-28 asteeseen.
Olisitko halukas antamaan yhteystiedot tehtaan henkilöihin, jotka kävivät säätämässä? Mun koneessa ei ole tuota säätöventtiiliä (jonka puutetta olen korvannut kietämällä sulkuventtiilejä "puoliksi kiinni"), olisi kiinnostusta saada ko. tarkempi venttiili koneeseen asennettua.
Tiedätkö tekivätkö softapäivitystä? Eikös huoltovalikosta tms. näkynyt se Oumanin softaversio? Luulisin, ettei tuota vastuksen kytkeytymistä käyttöveden lämmittämiseksi normaalikäytössäkin voisi muuten estää??
Onko teillä nyt ollut lämpimän veden kierto ollut päällä normaalisti? Ja silti ei vedä vastusta päälle ja/tai lämmitä myös varaajan alaosaa kuumemmaksi kuin mainitut 26-28 astetta?
Saitko muuten mitään selvitystä siitä mitä kaikkea tekivät?
-
Huuru,
Kerrotko vielä Oumanin asetukset tehtaan miesten käynnin jälkeen. Näin saisimme me muutkin oppia.
Minulla ei ole moista paineensäätöventtiiliä hullunkierrossa: En saa alaosan lämpöjä oikein pysymään kurissa, jos LV-kiertovesipumppu on päällä. Kun yläosa lämpiää, alaosa nousee enimmillään + 45 asteeseen, jos tavoittelee +56 astetta (yläerolla 3 astetta). Kun nostaa yläeroa 10 asteeseen ja vastaavasti ylälämmön 63 asteeseen, näkee alaosan nousevan jo 50 asteeseen kuumimmillaan. Tämän vielä ymmärtää, mutta kun hullunkierto jäähdyttää yläosaa niin että yläosaa lämmitetään vähintään viiden tunnin välein, tuntuu tämä tuhlaukselta.
Jasso
-
Sori kun on kestänyt vastata.
Niin se paineensäätöventtiili tuli siis varaajasta taloonpäin lähtevän putken ja KV-pumpun välille.
Kaverit eivät olleet suoraan itse tehtaalta, vaan paikallisempia edustajia ja olivat tehtaalle kännykkäyhteydessä.
Softapäivitystä ei tehty, se on edelleen 1.05
Nyt on ainakin lämmöt pysynyt alhaalla oikeassa tasossa eli noin 27-28 astetta. Heidän mukaan alaosalämpeni jo siitäkin syystä, että pumppu kävi lähes kokoajan ja pukkas lämmintä varaajaan joten pakostakin sitä siirty alas tms. enivei, nyt näyttää oikein hyvältä.
Uskon myös hyvin sen asian, ettei kv-pumppua kannata sammuttaa, sillä jos on pitemmän aikaa käyttämättä vettä (esim. lomareissu), tapahtuu samaa efekti kuin lämpimälle vedelle astiassa, eli alkaa sitä limasuutta tulla pintoihin.
Periaatteessa tehtiin vuodon korjaus, uusi kylmäainetäyttö, ko. venttiilin asennus ja säätö, asetusten tarkistus ja noin 4 tuntia testauksia ja seurantaa.
Jahka ehdin pumpun ääreen talliin, niin räplään asetukset tänne näkösälle. Sain aika hyvät vastaargumentit muuten niihin muutosehdotuksiin, mitä tuli. Mm. niihin ala ja yläeroihin ei tulisi kajota. Olisi pitänyt kirjoittaa vissiin kaikki paperille tuoreeltaan, nyt alkaa taas väsyny pää unohteleen ja minun kaupallinen koulutus ei anna muuta perustetta kun yrittää olla maksamatta sähköyhtiöille liikaa rahaa tai katetta ;)
No odotellaan ja katsellaan. Ainakin vuorokautinen sähkönkulutus on tippunut reilusti. Toisaalta ulkolämpökin on ollut lämpenemään päin.
Olen kuitenkin erittäin tyytyväinen, että ottivat asian vakavasti ja reagoivat kohtuu vauhdikkaasti. Nyt jää vielä keskustelut, korvaako vakuutus vai kuka menetetyt sähkökulut, jotka eivät ole olleet vain hypoteettisia. Tässä kävi yksi sähköpuolen dippainssi pyörähtään ja laskeskeli, että kyllä meillä pitäis keveästi päästä alle 17 000 kWh:n per vuosi.
-
Lisäksi, onko kylmäaineen määrän/vuotojen havaitsemiseen mitään tee-se-itse keinoa?
Mikäli tehtaalla toimittu oikein , niin kylmäaineen mukana laitettu pieni määrä kylmäaineeseen sekottuvaa värireagenssia, joka näkyy UV-valossa vuotokohdista helpommin.
Vuodot tulevat kaasumaisessa muodossa yleensä ulos ja isommista vuotokohdista näkee kylmäaineeseen sekottuneen voiteluaineen, johon pölytöhnää tarttuu.
-
Tämähän käy koko ajan mielenkiintoisemmaksi.
Nyt kiinnostavat erityisesti perustelut sille, miksi ylä-ja alaerotukseen ei pitäisi kajota.
Hieno homma, että saivat laitteet korjattua.
jasso
-
"ML-asetukset:
- varaaja ala min 30
- SV viive 45 min
- Varaaja Ylä 56 (muutin nyt kokeeksi, LVI:n jäliltä oli 60 C)
- lisälämmitys 52
- lisälämmitysaika 2 h"
En ole oman GS:n äärellä eikä kaikki termit ja asetukset ole täysin vielä ulkomuistissa mutta meillä lisälämmitys on (varmasti) 12 astetta ja normaalisti varaaja tekee 53 asteista. Näin sitten lisälämmityksellä saadaan 53+12=65 asteista vettä. Jos sulla on 56+lisälämmitys 52, tehnee se silloin sinulle 108 asteista vettä.
Tämähän on tietenkin mahdotonta ja voisi ehkä johtaa siihen että vastus tekee työtä joka ei kuitenkaan onnistu.
Olen havainnut, että tehtaalla tai myyjällä ei välttämättä ole aina täyttä selkoa siitä missä mennään. Varmista kuitenkin asiantuntijalta se miten sinulla pitää lisälämpö olla.
Toivomuksena täällä käytyyn keskusteluun, ja siihen kuinka taso uhkaa lähestyä suomi24:n tasoa, esittäisin että pyritään olemaan parempia täällä ja jätetään kaikki naljailu pois. Tätä palstaa on ollut kiva seurata kun ollaan pysytty asiassa. Pysytään vastakin.
-
Siis SH-mallissa tuo ns.lisälämmitys (saunakytkin ym...), lisävarusteena. Kytkin on kyllä siinä kannen alla, mutta ei normaalisti toiminnassa.
GS-mallissa on kytketty ja voi käyttää.
Eli SH-ssa valikoissa "kummittelevat" lisälämmitys ja lisälämmitysaika, niiden säädöillä/arvoilla ei ole mitään merkitystä. Käytännössä kone vain sammuu kun painaa katkaisijaa.
Kylmäaine vuodot kyllä havaitsee ihan silmämääräisestikin, koska nesteen joukossa aina voiteluainetta joka ei ainakaan välittömästi haihdu.
-
Kipi,
SH ja GS ovat erilaisia varsinkin varaajan osalta, ja siksi säädöt vaikuttavat eri tavoin.
Tekstissäsi taitaa olla looginen virhe: ainakin SH:ssa lisälämpönappi (se saunanappi) nostaa alaosan minimilämmön lisälämpöarvoon lisälämpöajaksi. Epäilen vahvasti, että tilanne on GS-pumpussa sama.
Omat ajatukseni ylä- ja alaeroista menevät jotenkin näin:
1) Jokainen talo on yksilö, ja siksi pitää etsiä jokaiselle omat asetukset
2) Kannattaa lähteä alalämmön maksimin etsimisestä ja tarkkailla vain niitä tapauksia, jolloin pumppu lämmittää alaosan pyynnöstä. Kummasta käynnistyssignaali on tullut näkee Oumanin näytön ML asennosta. Se kertoo sen varaajaosan lämmön, joka käyntiä sillä hetkellä ohjaa, kun pumppu käy.
3) Alalämmön maksimi kannattaa saada alas. Näin hyötysuhde on parhain. Minulla Ouman ei anna asettaa alaosan minimilämpöä kuin 30 asteeseen, joten minulla alaosa lämpää aina vähintään 35 asteeseen. (Olen töissä, tarkka kaava on ohjeissa kotona)
4) Kun alaosa lämpiää aina 35 asteesen, alaero +5 astetta tarkoittaa juuri tätä.
5) Yläosan YläLämpö on maksimi, mihin pumppu (ja tulistin) sen lämmittävät. Mitä matalampana voi pitää, parempi. Talosta riippuen (mm. miten pitkä on Ecoflex, jos sellainen on, suihkuttelun pituudesta ja määrästä, ammesta ym) arvo on erilainen. Harvemmin tuleva speciaalitarve katetaan saunanappulalla, jotta ajatkuvasti ei tarvitse pitää Ylälämpöä hyvin korkeana.
6) Yläerotus määrää, kuinka alas yläosan maksimista lämmön sallitaan putoavan, ennen kuin pumppu ryhtyy töihin.
7) Hullunkierto syö ylöosan lämpöjä - ei voi mitään. Paitsi kuristaa kierron paluuputkessa KV pumpun jälkeen minimiin, mutta niin että silti virtaa. (minulla KV pumppu on paluuputkessa, mutta ei kait kaikilla)
8) Etsitään yläerotus, jossa lämpö ei laske mukavuuden kannalta liian alas ja, jossa pumppu käynnistyy lämmittämään yläosaa mahdollisimman harvakseen, nyt talvikauden ulkopuolella tähdäten samaan aikaan, jolloin alaosassa jäähtyminen vaatii pumpun käynnistymisen.
9) Vastuksen mukaantulon viive alaosan lämmittämiseen maksimiin (=120 )
10) Lämpökäyrän viiveaika vastaamaan talon lämpötilan muuttumisnopeutta ja säätökäyrää mahdollisimman vaakasuoraan.
Minulla näin laitellen on:
YläLämpö = 60
YläErotus=8
Alaerotus =5
SVViive = 120
Edit:
Saunanappi nostaa alaosan 50 asteeseen 2 tunniksi, jolloin yläosan lämpö nousee 63 asteeseen.
Jasso
-
Formia,
Minulla saunanappi kyllä toimii moitteetta. Jos kone sammuu, kurkkaisin yläkannen alle (neljä tähti ruuvia irti), mihin sähkörivan reikiin piuhat on törkätty.
jasso
-
"Tekstissäsi taitaa olla looginen virhe: ainakin SH:ssa lisälämpönappi (se saunanappi) nostaa alaosan minimilämmön lisälämpöarvoon lisälämpöajaksi. Epäilen vahvasti, että tilanne on GS-pumpussa sama."
Ilmeisesti GS toimii eri tavalla koska mulla lisälämpö on asetettu 12 asteeseen. Silloin kun lisälämpö on päällä saan 65 asteista vettä.
Tämähän oli mun kirjoituksen keskeinen pointti. Kannattaa siis tarkistaa miten on.
Liekö sillä sitten vaikutusta, että mulla tuo toiminta on ajastettu vakiosaunaillalle eikä saunakytkimen takana.
Saunakytkin kun olikin yllättäen lisävaruste eikä ole ollut aikaa hoitaa juttua kuntoon.
-
Kipi,
6) Yläerotus määrää, kuinka alas yläosan maksimista lämmön sallitaan putoavan, ennen kuin pumppu ryhtyy töihin.
Oletko varma tästä kohdasta? Vaikka nimitys viittaisi samantapaiseen toimintaan kuin alaerotus, niin LÄ:ssä tämä liittyy pumpun toimintaan ylälämmön ohjaamana verrattuna alalämmön arvoon.
Toiminta selviää V9:n tekemästä excel-pohjasta. Toiminto selviää parhaiten syöttämällä taulukkoon muuten samat arvot, mutta muutat yläerotuksen arvoa.
linkki: http://www.kanetti.fi/~sailor/V9+maal%e4mp%f6+optimointi.xls
Jani
-
Kipi,
Selvä pyy. GS ja SH ovat aika erilaiset masiinat.
Sailor,
SH:ssa tämä toimii kuvaamallani tavalla. LÄ on ratkaissut tuon siis eri tavalla.
Huuru & muut
Tehdas ehdotti minullekin manuaalin erotusten kääntämistä päälaelleen, mutta perusteluna oli ainoastaan " näin se toimii paremmin". Pidin siinä syksyn, ja toimihan se kivemmin kuin painetun version erotukset.
Malibran innoittamana kolvailin itselleni tammikuussa dataloggerin, jolla olen seurannut pumpun sielunelämää siitä pitäen parin viikon kestänyttä tietokonerikkoa lukuunottamatta. Kannustan muitakin dataloggerin tekoon: pieni vaiva, pieni kustannus ja kova säästöpotentiaali. Minulla ainakin pysyminen vakiosäädöissä olisi ollut paljon kalliimpaa. Ja olen käyräfriikki. Mutta hei: jokaisella on oma totuutensa.
Edit: Saunanappina minulla on Puukeskuksesta ostettu ovikello 1, 90 Eur + piuhaa Biltemasta 5,90 Eur (jäi yli runsaasti). Toimii. Saahan tuo olla hienokin - yli 500 Eur nappeja löytyy. Minä ostin tyttärelle mieluummin polkupyörän.
jasso
-
Siis SH-mallissa tuo ns.lisälämmitys (saunakytkin ym...), lisävarusteena. Kytkin on kyllä siinä kannen alla, mutta ei normaalisti toiminnassa.
GS-mallissa on kytketty ja voi käyttää.
Eli SH-ssa valikoissa "kummittelevat" lisälämmitys ja lisälämmitysaika, niiden säädöillä/arvoilla ei ole mitään merkitystä. Käytännössä kone vain sammuu kun painaa katkaisijaa.
Kuten tuossa jo sanottiinkin, luulen että olet erehtynyt. SH:ssa ei ole valmiiksi asennettua lisälämpönappia, se täytyy siis ostaa erikseen, ja kytkeä Oumanin riviliittimiin. Eli kyseessä on siis Oumanin säätimen ominaisuus, jota SH:ssa ei normaalisti ole mitenkään otettu käyttöön.
Osaisitko kuvailla "sammutus" -katkaisijaa hieman tarkemmin?
-
"Siis SH-mallissa tuo ns.lisälämmitys (saunakytkin ym...), lisävarusteena. Kytkin on kyllä siinä kannen alla, mutta ei normaalisti toiminnassa.
GS-mallissa on kytketty ja voi käyttää."
Eipä ole GS:ssäkään vakiona vaikka mainoksista sen kuvan saakin.
Ovikellokauppaan siis matkalla...
-
Keskustelu vähän rönsyilee....
Palatakseni siihen alkuperäiseeen Huurun kysymykseen ja mikä olisi pitänyt tarkistaa kun asentajat paikalla... pyöriihän kompressori oikein päin?
-
Selviää ehkä ilman asentajiakin.
Kompressorin pyörimissuunnan tarkastus:
"joko
1. kiinnitä imu- ja lauhtumispainemittarit neulaventtiileihin ja tarkkaile paineita, imupaineen pitäisi
laskea ja lauhtumispaineen nousta nopeasti. Jos merkittävää paineenmuutosta ei tapahdu,
vaihda kaksi vaihejohtoa keskenään kompressorin kytkentäkotelosta, tai virransyöttö riviliittimeltä.
tai
2. mittaa paineputken lämpötilaa esim. kädellä, lämpötilan pitäisi nousta nopeasti. Jos lämpötila
ei muutu 10..15 sekunnin aikana, pysäytä kompressori ja vaihda kaksi vaihejohtoa keskenään
kompressorin kytkentäkotelosta, tai virransyötöstä pääkytkimelle Q1.
Muista katkaista laitteen virransyöttö ennen muutostöitä.
Vältä kompressorin pyörittämistä väärinpäin."
Lähde: GEOPRO SH TULISTUSMAALÄMPÖPUMPPU
asennusohje s.17
Testauksen voi tehdä itsekin tavalla nro 2, mutta minä en alkaisi takuun alaista konetta itse värkkämään ainakaan ennen kuin olisin tutkaillut takuuehdot - jottei tule tehtyä isompaa ongelmaa ja käräytettyä takuuta samalla.
jasso