Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Nibe => Aiheen aloitti: Nibetys - 03.06.13 - klo:15:47
-
Mistä mahtaa johtua tuo hälytys "korkeasta lämmönkeruu sisään" ?
Vai onko tuo seurausta siitä, kun lämmitys on pois päältä ja tekee pelkkää lämmintä käyttövettä.
Tuntuisi, että tulee tuon käyttöveden lämmityksen jälkeen tuo hälytys.
Nostin hälytysrajaa ja myöhemmin kytkin hälytyksen pois kokonaan. Tuskinpa mitään haittaa?
Mikä tarkoitus tuolla hälytyksellä muuten on, siis pitäisikö ryhtyä johonkin toimenpiteisiin?
-
Onko keruun pumppu täysillä?
-
Meikäläisellä keruupumpun asetus on, että käynnistyy tarvittaessa ts. on stopissa kun ei lämmitetä tai tehdä käyttövettä.
Mutta onko tuosta hälytyksestä haittaa. Katsoin lämpöjä, niin keruun lämmöt nousee n. 25 asteeseen kun käyttöveden teko loppuu.
Hälytys johtuu varmaankin siitä, kun lk-liuos lämpenee koneen sisällä lk-pumpun pysähdyttyä.
Joten tuskin vaarallista vai olenko väärässä?
-
Hälytys johtuu varmaankin siitä, kun lk-liuos lämpenee koneen sisällä lk-pumpun pysähdyttyä.
Todennäköisesti näin,meillä anturit näyttää keruun lämpötiloiksi n +25C taukojakson aikana,varmaan kompura tilttaisi jos keruun lämpötila olisi käyntijakson aikana noin korkea,käyntijakson aikana meillä keruun lämpötilat +9,6/ +7,1C
-
Meikäläisellä keruupumpun asetus on, että käynnistyy tarvittaessa ts. on stopissa kun ei lämmitetä tai tehdä käyttövettä.
Mutta onko tuosta hälytyksestä haittaa. Katsoin lämpöjä, niin keruun lämmöt nousee n. 25 asteeseen kun käyttöveden teko loppuu.
Hälytys johtuu varmaankin siitä, kun lk-liuos lämpenee koneen sisällä lk-pumpun pysähdyttyä.
Joten tuskin vaarallista vai olenko väärässä?
Milloin se häly tulee? Heti pumpun pysähdyttyä vai tunnin kuluttua?
Niin tuo keruun lämpö nousee varmaan jokaisella huoneen lämpöön huiliaikojen venyessä.
Mulla häly tuli siitä syystä kesäkeleillä kun lauhduttimelle paluu tykkää nousta liikaa kun käyttövesi on tai oli ns tappiin asti lämmitettyä. Kokeile laskea vähän kv-lämpötilaa.
-
Kyllä se pikku hiljaa nousee tuonne päälle kahdenkympin, olkoon noin ja hälytystäppi pois.
Eipä häiritse.
-
Noniin, alkoi tämmöistä varoitusta tulla loman aikana ja sen takia kompressori ei suostu pyörimään.
Korkea lämmönkeruu sisään (161)
Kohde: 2011 OKT, Nibe 1245-8, reikää pitäisi olla 170m tehollista ja koneessa sisällä 7113R4 firmis
Ensimmäisen kerran jälkeen kurkkasin mutasihtiin ja siellä oli muutama kivi. Pumppu rupesi hommiin ja toimi taas parisen viikkoa kun nyt on taas on ilmoitusta taulussa ja tietenkään ei lämmitä edes käyttövettä koska vastusten käyttö on ilmeisesti defaultisti estetty yli 18 asteen ulkolämpötiloissa.
Johtuuko nyt keruupiirin nesteen lämpötilan nousu siitä ettei lomalla ole tarvinut mitään lämmittää ja neste lämpiää vai mitä?
Onko tähän vikaan jotain ideoita vai pitääkö ruveta tilaamaan huoltoa?
-
Noniin, alkoi tämmöistä varoitusta tulla loman aikana ja sen takia kompressori ei suostu pyörimään.
Korkea lämmönkeruu sisään (161)
Pumpulle tulevan maakiertonesteen lämpötila on saavuttanut sisääntulevalle kiertonesteelle asetetun maksimilämpötilan.
Maasta tulee siis pumpun mielestä liian lämmintä kiertonestettä.
Olisiko:
- Sisään tulevan kiertonesteen maksimilämpötila asetettu liian alas?
- Sisään tulevan kiertonesteen lämpötilaa mittaava anturi viallinen?
- Onko maanesteen kierto kunnossa?
-
.....nyt on taas on ilmoitusta taulussa ja tietenkään ei lämmitä edes käyttövettä koska vastusten käyttö on ilmeisesti defaultisti estetty yli 18 asteen ulkolämpötiloissa.
Kun hälytys tulee, niin oletusarvoisesti ensin lopetetaan käyttöveden lämmitys.
Epäilen että vastusten esto ei tähän vaikuta.
Tsekkaa ensin tomppelin mainisemat asiat.
Käyttöohjeen mukaan ... :
Valikko 5.1.7 - keruuhälytysasetukset
...
maks. keruu sisään
Säätöalue: 10 – 40 °C
Tehdasasetus: 30 °C
-
Kun kerran porakaivosta on kyse, niin EI se keruulta tuleva neste VOI olla liian lämmintä. Eli joko hälytysraja on turhan alhaalla tai sitten hälytys tulee liian herkästi/nopeasti.
Onko Nibessä mahdollista kierrättää keruupumppua esim. 60 tai 90 sekuntia ennen kuin kompura hörähtää tulille? Jos kompura pärähtää käymään yhtä aikaa keruun kiertopumpun kanssa niin alkuunhan se keruun lämpö voi näyttää vaikka 20 astetta ja aiheuttaa tuon hälyytyksen. Kun kierto on hetken ollut päällä niin sieltä tulee max. 6-asteista (meidän kaivosta ainakin).
-
Nibe kierrättää pumppuja minuutin ennen kompressorin käynnistymistä.
-
Kiitoksia vastauksista.
Pumpulle tulevan maakiertonesteen lämpötila on saavuttanut sisääntulevalle kiertonesteelle asetetun maksimilämpötilan.
Maasta tulee siis pumpun mielestä liian lämmintä kiertonestettä.
Olisiko:
- Sisään tulevan kiertonesteen maksimilämpötila asetettu liian alas?
- Sisään tulevan kiertonesteen lämpötilaa mittaava anturi viallinen?
- Onko maanesteen kierto kunnossa?
-Sisään tulevan kiertonesteen maksimilämpötilaksi on asetettu 25 astetta
-Voi olla mahdollista, että anturi on viallinen. Kuinka sen voi selvittää? Missäköhän päin anturi sijaitsee?
-Maanesteen kierrosta en osaa sanoa. Nestettä järjestelmässä ainakin on. Miten kierron voi selvittää?
Kun hälytys tulee, niin oletusarvoisesti ensin lopetetaan käyttöveden lämmitys.
Epäilen että vastusten esto ei tähän vaikuta.
Tsekkaa ensin tomppelin mainisemat asiat.
Käyttöohjeen mukaan ... :
Valikko 5.1.7 - keruuhälytysasetukset
...
maks. keruu sisään
Säätöalue: 10 – 40 °C
Tehdasasetus: 30 °C
Tällä hetkellä Niben mielestä neste on 30 asteista ja ei siitä mihinkään laske niin kauan kuin laite on päällä. Edellisellä vikakerralla kokeilin sammuttaa pumpun toviksi ja sainkin lämpötilan laskemaan hieman. Voinko nostaa maks keruu sisään asetusta 25->30 tai jopa isommaksi?
-
Maasta tulevan nesteen lämpötilaa voi "mitata" vähän niin, että
koetat kädelläsi putken pinnan lämpötilaa ja vertaa tuntumaa siihen, että
koetat samoin jotain huoneen lämmössä olevaa metallipintaa.
Jos maasta tuleva on selvästi kylmempi, kuin huoneen lämmöstä lämmennyt metallin pinta, täytyy anturin olla rikki,
tai se on irronnut kiertonesteen putken pinnasta.
Jos on takuun alainen kone, en muuttaisi koneen turva-asetuksia.
-
Maasta tulevan nesteen lämpötilaa voi "mitata" vähän niin, että
koetat kädelläsi putken pinnan lämpötilaa ja vertaa tuntumaa siihen, että
koetat samoin jotain huoneen lämmössä olevaa metallipintaa.
Jos maasta tuleva on selvästi kylmempi, kuin huoneen lämmöstä lämmennyt metallin pinta, täytyy anturin olla rikki,
tai se on irronnut kiertonesteen putken pinnasta.
Jos on takuun alainen kone, en muuttaisi koneen turva-asetuksia.
Ok, kokeillaan. Takuuhan Nibessä on kaiketi 3 vuotta joten se ei enää ole voimassa kun pumppu on asennettu syksyllä 2011.
-
Laita keruu päälle jatkuvasti, niin mittausten (BT10 & BT11) pitäisi näyttää pian maan lämpötilaa (alle 10C).
Jos ei ala, niin anturivika varsin todennäköinen.
Onko lokitus käytössä? Kannattaa pitää päällä, niin näkee mitä koneessa todella tapahtuu.
En näe mitään syytä, ettei keruun maximilämpötilaa voisi nostaa vaikka 40C:hen.
Onhan se toki kummallista että näin lämmintä tulee pumpulle.
Onko "pumppuhuoneessa" jokin muu lämmönlähde, tai tuleeko keruuputki jonkin lämpimän tilan kautta ?
Edit : Mikä SW - versio koneessa ?
-
Tällä hetkellä Niben mielestä neste on 30 asteista ja ei siitä mihinkään laske niin kauan kuin laite on päällä. Edellisellä vikakerralla kokeilin sammuttaa pumpun toviksi ja sainkin lämpötilan laskemaan hieman. Voinko nostaa maks keruu sisään asetusta 25->30 tai jopa isommaksi?
Näyttääkö BT10 ja BT11 samaa 30C ?
-
Laita keruu päälle jatkuvasti, niin mittausten (BT10 & BT11) pitäisi näyttää pian maan lämpötilaa (alle 10C).
Jos ei ala, niin anturivika varsin todennäköinen.
Onko lokitus käytössä? Kannattaa pitää päällä, niin näkee mitä koneessa todella tapahtuu.
En näe mitään syytä, ettei keruun maximilämpötilaa voisi nostaa vaikka 40C:hen.
Onhan se toki kummallista että näin lämmintä tulee pumpulle.
Onko "pumppuhuoneessa" jokin muu lämmönlähde, tai tuleeko keruuputki jonkin lämpimän tilan kautta ?
Edit : Mikä SW - versio koneessa ?
Rupesin miettimään tuota anturivikaa että lieneekö mahdollinen kun BT10 ja BT11 pitäisi silloin erota melkoisesti koska tuskin molemmat anturit olisivat rikki.
Logitus ei ollut päällä mut kävin juuri pistämässä.
Max keruulämpötilaa en saanut isommaksi kuin 30?
Pumppu sijaitsee teknisessä tilassa missä on lisäksi IV-kone, jakotukkeja, keskuspölynimuri, sähkökeskus, kuitupääte, reititin + serveri eli kyllähän ne varmaan tuota tilaa lämmittävät. Lisäksi tilassa on lattialämmitys päällä koska on samassa piirissä toisen vessan kanssa.
SW versio on 7113R4
Näyttääkö BT10 ja BT11 samaa 30C ?
edit: BT10 = 30.0 ja BT11=28.2
-
Edellä mainittujen toimenpiteiden jälkeen BT10 nousi 30,9 asteeseen joten otin logituksen yöksi pois päältä. Täytyy huomenna laittaa pumppu pois päältä ja jättää tilan ovi auki ja jäähdyttää huonetta.
Jotenkin nyt tuntuu ettei neste kierrä ja se lämpenee paikallaan ollessaan...
-
Onko maaviileää tms. laitetta keruupiirissä? Vaiko vain puhdas kaivo - maalämpöpumppu?
-
On maaviileä integroituna IV-koneeseen mutta se ei ole käytössä.
-
Kannattaiskohan tsekata ettei se viilennys, vaikka ei ole käytössä, sulje nyt Niben keruuta.
Vaikka ensin laittamalla viilennys päälle.
Kun keruupumppu käy jatkuvasti ja BT10 ja BT11 näyttää (riittävän tarkkaan) samaa, niin anturivika ei ole todennäköisin.
Logitus ei lämmitä. Suosittelen pitämään sitä AINA päällä, jotta mahdollisiista häiriötilanteista saa faktaa.
Logituksesta en tiedä olevan mitään haittaa.
Loggaus minuutin välein on passeli ja vuorokauden loki mahtuu foorumiin liitteenä.
-
On maaviileä integroituna IV-koneeseen mutta se ei ole käytössä.
ettei vaan ole jotain vapaakierto seurausta...vaikka hiukan tuntuu vaikeelta senkään aiheuttavan mitään, IV kenno lienee lähellä kattoa ja siellä on lämmintä?
-
Aamun lukemat teknisessä tilassa:
-lämpötila 23,2 astetta
-BT10 31,6
-BT11 28,6
Sammutin pumpun ja jätin tilan oven auki
Edelleen tuntuu siltä, että ongelma liittyy kiertoon. Voiko järjestelmässä olla ilmaa joka estää kierron? Kuinka pieni määrä tavaraa mutasihdissä tukkii kierron? Pitääkö mutasihti olla tietyssä asennossa tms jotta se toimii? Mitä muuta tuossa voisi olla vialla?
edit: viilennys ei toimi joten siitä syystä se ei ole päällä. Kytkennät siis tekemättä kun ei niitä aikanaan sähkäri osannut kytkeä. Yksi tuttu sähkärikään ei tuota suostu tulemaan katsomaan niin kaverin kanssa tuota asenneltiin viime kesänä mutta emme saaneet toimimaan. Voihan tuossakin olla vika. Ei vain ole tuolle viilennykselle ollut nyt muutamaan kesään tarvetta kun ei mitään monsuunihelteitä ole ollut.
logitus täytyy ottaa nyt jatkuvaan käyttöön
-
Kannattaisiko nuo viilennyksen sulut sulkea kun se ei ole käytössä?
-
Laita liuospumppu käsikäytölle/jatkuvalle käytölle ja kokeile jäähtyvätkö liuosputket. Jos eivät niin silloin neste on vähissä ja liuos ei kierre kaivossa. Antureiden lukema pitäisi muuttua tällöin noin 3-7 asteeseen...
Kun järjestelmässä on myös jäähdytys niin tällöin siinä on myös varmaan kalvopaisunta-astia ja painemittari. Onko järjestelmässä enää painetta ollenkaan?
-
Laita liuospumppu käsikäytölle/jatkuvalle käytölle ja kokeile jäähtyvätkö liuosputket. Jos eivät niin silloin neste on vähissä ja liuos ei kierre kaivossa. Antureiden lukema pitäisi muuttua tällöin noin 3-7 asteeseen...
Kun järjestelmässä on myös jäähdytys niin tällöin siinä on myös varmaan kalvopaisunta-astia ja painemittari. Onko järjestelmässä enää painetta ollenkaan?
Liuospumppu on ollut jatkuvalla käytöllä ja mitään ei tapahdu. Korkeintaan nesteen lämpenee...
Mielestäni järjestelmässä on vain yksi kalvopaisunta-astia ja se on lattiapuolella?
edit: kone oli kiinni vajaa 3h -> BT10 28,9 ja BT11 28,0
-
Liuospumppu oli jatkuvalla käytöllä ja BT10 nousi jo 36 asteeseen. Täytyy myöhemmin tänään avata mutasihti kun se viimeksi helpotti.
-
Mutasihtiä kun raotti niin alkoi putket heti lorisemaan ja BT10 tippui kuuteen asteeseen. Pumpun käynnistyksen jälkeen täyttösäliö(?) pumppasi melkoisesti. Jos lk-pumppu pyörii jatkuvasti niin lämpötilat pysyy alhaisina. Jos laittaa ajoittaiselle niin heti lähtee lämpötilat nousuun. Onko tuo normaalia?
-
6C kuulostaa oikealta arvolta kaivon lämpötilaksi.
Lorina viittaa ilmaan putkistossa ja sitä ei saa olla. Ei toimi kunnolla.
Jos kylmää ei enää tule kaivosta, niin Nibessä oleva keruuneste lämpeää ympäristön lämpötilaan.
Se on normaalia, ehkä 5C tunnissa ei siis kuitenkaan minuuteissa.
edit: Liitteenä kuva kuinka täällä BT10 ja BT11 käyttäytyy, kun vain käyttövettä lämmitellään harvakseltaan.
-
Mutasihtiä kun raotti niin alkoi putket heti lorisemaan ja BT10 tippui kuuteen asteeseen. Pumpun käynnistyksen jälkeen täyttösäliö(?) pumppasi melkoisesti. Jos lk-pumppu pyörii jatkuvasti niin lämpötilat pysyy alhaisina. Jos laittaa ajoittaiselle niin heti lähtee lämpötilat nousuun. Onko tuo normaalia?
Mitä tarkoittaa mutasihdin raottaminen? Avasitko sen kokonaan ja puhdistit sihdit? Oliko likaa? Olihan sulut molemmilta puolilta kiinni, kun avasit sen?
Mutasihdin puhdistuksen yhteydessä lähes väkisin pääsee systeemiin pieni määrä ilmaa, mutta se poistunee tasopaisunnan kautta (tai automaatti-ilmauskellon).
Sinulla lienee tasopaisunta-astia eli tuo "täyttösäiliö". Mikä sen korkeus on suhteessa putkiin ja viilennyspatteriin?
-
Mitä tarkoittaa mutasihdin raottaminen? Avasitko sen kokonaan ja puhdistit sihdit? Oliko likaa? Olihan sulut molemmilta puolilta kiinni, kun avasit sen?
Mutasihdin puhdistuksen yhteydessä lähes väkisin pääsee systeemiin pieni määrä ilmaa, mutta se poistunee tasopaisunnan kautta (tai automaatti-ilmauskellon).
Sinulla lienee tasopaisunta-astia eli tuo "täyttösäiliö". Mikä sen korkeus on suhteessa putkiin ja viilennyspatteriin?
Raottamisella tarkoitin sitä, että avasin sihdin "korkkia" hieman niin heti alkoi kuulua lorinaa (tai veden virtausääniä kun ennen tuota laitteisto oli täysin äänetön). Ihan kuin olisin poistanut jonkun tulpan ja neste olisi lähtenyt liikkeelle. Laitoin molemmat sulut kiinni mutta ylempi sulku ei jostain syystä käänny täysin loppuun saakka. Ainakaan minun voimilla. Mutasihti sijaitsee laitteen vieressä pystyputkessa putken takana. Sihdissä ei kyllä ollut likaa mutta huuhtelin sen varmuuden vuoksi. Liitteenä kuva sihdistä.
Tasopaisunta-astia/"täyttösäiliö" on katonrajassa niin, että sitä kauttaa pääsee juuri ja juuri lisäämään nestettä. IV-kone on lähes katossa eli 10cm on väliä. Viilennyspatteri sijaitsee Enerventin Pandionin sisällä, olisiko alaosassa? Vaakaputket viilennykselle menevät hieman katon ja lattian puolivälin alapuolella.
-
6C kuulostaa oikealta arvolta kaivon lämpötilaksi.
Lorina viittaa ilmaan putkistossa ja sitä ei saa olla. Ei toimi kunnolla.
Jos kylmää ei enää tule kaivosta, niin Nibessä oleva keruuneste lämpeää ympäristön lämpötilaan.
Se on normaalia, ehkä 5C tunnissa ei siis kuitenkaan minuuteissa.
edit: Liitteenä kuva kuinka täällä BT10 ja BT11 käyttäytyy, kun vain käyttövettä lämmitellään harvakseltaan.
En nyt osaa sanoa onko kyse lorinasta vai normaalista nesteen virtaamisesta. Kai tuo veden virtaaminenkin pitää jotain ääntä? Ns. vikatilassahan laite ja putkisto olivat äänettömät. Nyt ainakin erottaa milloin kierto lähtee päälle.
Tikku on nyt ollut laitteessa kiinni niin täytyy katsella jossain välissä kuinka paljon neste nousee. Desimaalit kuitenkin tuntuivat ainakin alussa nousevan melko reipasta vauhtia.
-
Toivottavasti ongelmat poistuivat pysyvästi.
Ilmaa putkistossa on kuitenkin vältettävä.
Toki pumppu ja virtaus jotain ääntä pitää.
Kun on koko ajan loggaus päällä, niin siten voi historiasta katsella kuinka kone on aiemmin käyttäytynyt.
Lyhyellä muistitikulla mahtuu luukkukin siististi kiinni ja pienimpäänkin mahtuu n. 10 vuoden lokit.
edit MAINOS : Timo Karhun tekemällä lokintutkijalla sujuu lokien tutkinta helposti.
-
En ole täysin luottavainen, että ongelma olisi poistunut koska nesteen lämpötila nousee tilojen lämpötilaa korkeammaksi. Jatkuvalla pyörityksellä homma tuntuisi nyt toimivan ja BT10 pysyy noin kuudessa asteessa. Annan tovin jauhaa näin ja vaihdan vaikka ensi viikolla ajoittaiselle. Katsotaan sitten miten homma toimii.
Jatkan vielä lisäkysymyksellä putkien hikoilusta. Nyt kun kylmä neste pyörii taas järjestelmässä niin putket hikoilevat melkoisesti. Liitoskohdissa ei ole eristettä ja hikeä pukkaa. Valuu sitten eristeen päällä ja sisäpuolella lattialle. Onko tämä ok?
Pitäisikö ulkoisen mudanerottomen olla koteloitu, kuten tässä Lämpö-Ässän videossa?
https://www.youtube.com/watch?v=WH1jMu_hdSY
-
Yleensä kaikki liuosputket pitäsi mahdollisuuksien mukaan kondenssi eristää niinhyvin kuin mahdollista. Kaikissa mudanerottimissa ei tule sellaista styrox lootaa mukana. Tällöin sen voi eristää vaikka solukumiteipillä.
Yleensä jos koneessa on erillinen haara iv-koneelle tai jäähdytykselle niin tällöin järjestelmä on paineistettu (tasoastia korvattu kalvopaisunta-astialla sekä painemittarilla). Tällöin nesteen määrää ei voi oikein muuten todeta kuin seuraamalla painemittarissa olevaa painetta. Jos järjestelmässä on tasoastia niin sen pitää sijaita niin että se on koko liuospuolen korkeimmassa kohdassa, muuten ilma saattaa tehdä ilmalukon jonnekin putkistoon. Normaalisti liuospumppua ei ole mitään syytä pitää jatkuvalla käytöllä mm. kondenssin ja sähkökulutuksen takia.
Laittaisin ja nyt liuospumpun normaalikäytölle. Jos liuos ei lähde kiertämään saattaa liuospumpun hukkalämpö nostaa pumpun lähellä liuoksen lämpötilaa. Logista näet mitä lämpötiloille tapahtuu silloin kun kone on lähtemässä käyntiin. Voit laittaa vaikka tallennuksen väliksi vaikki 15s (jos tuollainen valinta on olemassa) jolloin näet laskeeko liuoksen lämpötila ollenkaan ennenkuin koneessa tapahtuu mitään muuta.
-
En ole täysin luottavainen, että ongelma olisi poistunut koska nesteen lämpötila nousee tilojen lämpötilaa korkeammaksi. Jatkuvalla pyörityksellä homma tuntuisi nyt toimivan ja BT10 pysyy noin kuudessa asteessa. Annan tovin jauhaa näin ja vaihdan vaikka ensi viikolla ajoittaiselle. Katsotaan sitten miten homma toimii.
Kannattaa varmistaa hyvien kelien aikana, että kone on kunnossa.
Eli kuten fraattikin toteaa, niin normikäyntiin kone vaan.
Oireiden perustella huolellinen ilmaus käyttöohjeen ja asentajan ohjeen mukaan lienee paikallaan.
Lokitus : Säätöalue: 1 s – 60 min, Tehdasasetusväli: 5 s
-
Kannattaa varmistaa hyvien kelien aikana, että kone on kunnossa.
Eli kuten fraattikin toteaa, niin normikäyntiin kone vaan.
Oireiden perustella huolellinen ilmaus käyttöohjeen ja asentajan ohjeen mukaan lienee paikallaan.
Lokitus : Säätöalue: 1 s – 60 min, Tehdasasetusväli: 5 s
Täytyykin katsella miten tuo ilmaus tehdään. Normaalikäynnille laitettu noin 2h sitten ja nyt BT10 huitelee jo yli 20 asteessa. Saas nähdä stoppaako kohta.
Logituksen pystyy nykyään laittaamaan myös alle minuuttiin, säätö 1-59s sekunnin välein. Liekö tullut jonkun softaversion mukana? Laitoin 30s, aiemmin ollut 1min.
-
Täytyykin katsella miten tuo ilmaus tehdään. Normaalikäynnille laitettu noin 2h sitten ja nyt BT10 huitelee jo yli 20 asteessa. Saas nähdä stoppaako kohta.
On ihan normaalia, että kiertoveden lämpötila nousee koneen sisällä silloin, kun kiertoa ei ole.
Lämpötila nousee yli koneen lämpötilan siksi, että koneen alaosassa on kuuma kompressori,
joka pitää lämpötilan korkeana koneen kuorien sisäpuolella.
Tuo lämpeneminen ei ole se ongelma.
Ongelma on huonosti toimiva maakierto.
Syynä taitaa olla kiertoon pääsyt ilma.
-
Eli näillä ohjeillako ilmaus pitäisi tehdä?
Onnnistuuko tämä kotikonstein vai vaatiiko ammattilaisen?
Kohta 6: ei ole mitään täyttöpumppua
Kohta 8: Tarkoitetaanko tässä QM22 ilmausventtiiliä vai jotain muuta?
-
On ihan normaalia, että kiertoveden lämpötila nousee koneen sisällä silloin, kun kiertoa ei ole.
Lämpötila nousee yli koneen lämpötilan siksi, että koneen alaosassa on kuuma kompressori,
joka pitää lämpötilan korkeana koneen kuorien sisäpuolella.
Onko kompressori kuuma silloinkin kun se ei käy? Ongelmahan nyt on se, että nesteen lämpötila nousee niin korkeaksi, että se estää kompressori käytön. Ja vaikka se olisi pidempäänkin tässä tilassa niin nesteen lämpötila ei laske alle rajan. Vai lämmittääkö muutkin komponentit nestettä?
Tuo lämpeneminen ei ole se ongelma.
Ongelma on huonosti toimiva maakierto.
Syynä taitaa olla kiertoon pääsyt ilma.
Tämä kuullostaa erittäin loogiselta ja uskonkin, että kierrossa oleva ilma on syypää vikaan. Nyt vain onkin kysymys onnistuuko ilmaus kotikonstein vai pitääkö paikalle kutsua putkimies hoitamaan homma?
-
Paljonko on ympäristön lämpötila keruun lämpötila-anturien kohdalla?
ATS
-
Missähän nuo anturit mahtaa sijaita? Eli pitääkö mitata koneen sisältä? Teknisen tilan lämpötila noin 23 astetta.
-
Yhteen lokiin kannattaa ottaa vain yhdellä aikavälillä olevaa loggausta.
Lokintutkija ei toimi oikein jos väliä muuttaa kesken kaiken.
Laitahan yksi loki tänne, niin katsellaan porukalla.
-
Käykö tälläisena raakamuotoisena vai pitääkö ajaa logintutkijan läpi? En ole hetkeen tuota käyttänyt mutta pitänee koittaa myöhemmin.
-
Käykö tälläisena raakamuotoisena vai pitääkö ajaa logintutkijan läpi? En ole hetkeen tuota käyttänyt mutta pitänee koittaa myöhemmin.
Otin logitiedostosi Timo Karhun logintutkijaan.
Hyvältähän tämä näyttää.
Graafissa näkyy myöskin kuumakaasun lämpötila.
Se on kompressorin taukojakson aikana vähän yli +30 C.
Tuo lämpötila on käyntijaksojen välissä myöskin koneikon sisälämpötila.
Maakierron lämpötilan mittaukset ovat Niben kaapin alaosassa olevassa kompressorikoneikossa, (Niben manuaali, sivu 13 (http://www.nibeonline.com/pdf/431076-1.pdf))
jossa ovat myöskin kuumakaasun mittausanturit BT 10 ja BT 11.
Maakierron delta on noin 3,5 C. Ihan hyvä sekin.
Jos järjestelmästä kuuluu kompressorin käynnin aikana lorinoita, on maakierrossa ilmaa, joka on syytä saada pois ennen talvea.
Edit:
Tästä lauseesta tuli ihan väärin ymmärrettävä:
Maakierron lämpötilan mittaukset ovat Niben kaapin alaosassa olevassa kompressorikoneikossa, (Niben manuaali, sivu 13 (http://www.nibeonline.com/pdf/431076-1.pdf))
jossa ovat myöskin kuumakaasun mittausanturit BT 10 ja BT 11.
Olisi asiallisempi näin:
Maakierron lämpötilan mittaukset BT 10 ja BT 11 ovat Niben kaapin alaosassa olevassa kompressorikoneikossa, (Niben manuaali, sivu 13 (http://www.nibeonline.com/pdf/431076-1.pdf))
jossa on myöskin kuumakaasun mittausanturi.
-
Nyt vain onkin kysymys onnistuuko ilmaus kotikonstein vai pitääkö paikalle kutsua putkimies hoitamaan homma?
Jos käytössä tasopaisunta-astia niin tällöin se riittää että sinne listään korkin alle nestettä.
Jos kyseessä on kalvopaisunta-astia niin nestettä pitää lisätä pumpulla koska järjestelmä on paineinen.
Tässä taso astia.
(https://i.ytimg.com/vi/be1nSivdDTI/maxresdefault.jpg)
Jos asiassa haluaa päästä eteenpäin pitää tietää mitä koneen käyntiin lähdön yhteydessä tapahtuu. Siksi lyhyt logitusväli on hyvä että liuospumppu ei ole kovin kauaa päälle ennenkuin kone käynnistyy.
Login ei tarvitse olla kuin muutaman minuutin pituinen ja koneen saat käytiin vaikka nostamalla käyttöveden lämpötilaa. Tällöin on myös hyvä kokeilla liuosputkien lämpötilaa käsin kun kuulee liuospumpun lähtevän päälle että tietää kiertääkö neste oikeasti.
Jos saat login tehtyä niin että kone pysähtyy virheeseen niin laita se näytille ja laita myös merkille että missävaiheessa virhe tulee...
EDIT. Olitkin jos laittanut logia, en vain huomannut lukea toista sivua. Osa tekstistä saattaa olla epäoleellista...
-
Otin logitiedostosi Timo Karhun logintutkijaan.
Hyvältähän tämä näyttää.
Graafissa näkyy myöskin kuumakaasun lämpötila.
Se on kompressorin taukojakson aikana vähän yli +30 C.
Tuo lämpötila on käyntijaksojen välissä myöskin koneikon sisälämpötila.
Maakierron lämpötilan mittaukset ovat Niben kaapin alaosassa olevassa kompressorikoneikossa, (Niben manuaali, sivu 13 (http://www.nibeonline.com/pdf/431076-1.pdf))
jossa ovat myöskin kuumakaasun mittausanturit BT 10 ja BT 11.
Maakierron delta on noin 3,5 C. Ihan hyvä sekin.
Jos järjestelmästä kuuluu kompressorin käynnin aikana lorinoita, on maakierrossa ilmaa, joka on syytä saada pois ennen talvea.
Kiitos analyysistä. Mukava kuulla, että valtakunnassa kaikki on hyvin. Edelleen kaipailisin lisäohjeita tuohon ilmaamiseen. Mahtaako se onnistua kotikonstein? Asennusoppaasta ei täysin käynyt selväksi mitä pitää tehdä. Tuossa alempana Fraattikin koittaa asiaa mulle selittää mutten ihan ymmärrä.
Jos käytössä tasopaisunta-astia niin tällöin se riittää että sinne listään korkin alle nestettä.
Jos kyseessä on kalvopaisunta-astia niin nestettä pitää lisätä pumpulla koska järjestelmä on paineinen.
Järjestelmästä löytyy tasoastia sekä paisuntasäiliö. Nestettä järjestelmässä on mutta ei nesteen lisääminen ole ilmaamista? Miten saan siis ilman pois?
Tarvitsenko siis täyttöpumppua tasoastian kanssa vai mitä?
1. Tarkasta lämmönkeruujärjestelmän tiiviys.
2. Kytke täyttöpumppu ja paluujohto lämmönkeruujärjestelmän
täyttöliitäntään kuvan mukaisesti.
3. Jos käytetään vaihtoehtoa 1 (tasoastia), sulje tasoastian
(CM2) alla oleva venttiili.
4. Sulje täyttöliitännän kolmitieventtiili (lisävaruste).
5. Avaa täyttöliitännän venttiilit.
6. Käynnistä täyttöpumppu.
7. Täytä, kunnes nestettä tulee paluuputkesta.
8. Ilmaa lämmönkeruujärjestelmä F1245-lämpöpumpun
ilmausventtiilillä .
9. Sulje täyttöliitännän venttiilit.
10. Avaa täyttöliitännän kolmitieventtiili.
11. Jos käytetään vaihtoehtoa 1 (tasoastia), avaa tasoastian
(CM2) alla oleva venttiili.
-
Miksi Karun koneen kuumakaasun lämpötötila nousee kun kone ei käy ?
Mistä tulee lämpöä huilijaksolla ?
Kompressorin lämmitysvastuksesta.... ?????
Ulkoa ...... ei.
Tekninen tila n. 23C .... ei
-
Kompressorin lämmitysvastuksesta.... ?????
Tomppeli asiaa jo sivusikin mutta kun maleksin töissä niin en kerennyt tätä spekulaatiota tuomaan esiin. Mietin myös tuota vastusta.
Mutta jos järjestelmässä on vähääkään järkeä niin se aluksi pyörittää liuospumppua ennenkuin tarkistaa onko liuoksen lömpötila sopiva.
-
Saisitko karu napattu kuvaa niistä liuospuolen pöntöistä niin voisi kommentoida tuohon paremmin. Muuten homma menee arvailuksi. Onko liuospuolella painemittaria?
-
Miksi Karun koneen kuumakaasun lämpötötila nousee kun kone ei käy ?
Mistä tulee lämpöä huilijaksolla ?
Kompressorin lämmitysvastuksesta.... ?????
Ulkoa ...... ei.
Tekninen tila n. 23C .... ei
Luultavasti teknisen tilan lämpötila on kuitenkin vain noussut.
Tsekkasin oman koneen kesälokeista, niin siinäkin kuumakaasu_T muuttuu patteriverkoston lämpötilan mukaan.
tomppelia hiukan täydennän : Mittaukset BT3, BT10, BT11, BT12, BT14, BT15 ja BT17 ovat kompressorikoneikossa.
-
Saisitko karu napattu kuvaa niistä liuospuolen pöntöistä niin voisi kommentoida tuohon paremmin. Muuten homma menee arvailuksi. Onko liuospuolella painemittaria?
-
Ja vielä yksi
-
Ja vielä yksi
Tämä kalvopaisunta astia on samalla puolella kuin puskurivaraaja ja olettaisin että tuosta astiasta menee putki johonkin lämmitysverkoston putkeen. Näin ollen tuolla ei ole mitään tekemistä kaivossa kiertävän liuoskierron kanssa.
-
(http://i.imgur.com/F8azuSW.png)
Tuo mihin vihreä nuoli osoittaa on ilmeisesti automaatti-ilmain. Onko sellainen myös toisessa putkessa? Joskus kun nämä ovat vanhenneet niin näistä on päässyt ilmaa järjestelmään. Siksi niissä on usein asennettuna sulku ilmaimen alle.
Käsitän tämän niin että tasoastian pinnan on aina oltava korkeammalla kuin punainen viiva joka on samassa tasossa kuin korkeampi liuosputki. Muuten astiasta ei riitä nestettä(painetta) korvaamaan ilmaa joka poistuisi automaatti-ilmaimesta. Nesteiden pinnathan ovat aina samalla tasolla. Jotta tuolta tasoastiasta voi nestettä päästä pois, se vaatii sen että tilalle tulee jostain ilmaa. Tällöin tasoastian yläosa ei voi olla täysin tiivis/suljettu.
IV-koneen kennon pitäisi myös olla alempana kuin nesteen pinnan taso. Parempi olisi jos tuon tasoastian haara lähtisi liuospuolen korkeimmasta kohdasta. Mutulla sanoisin että tuo toimisi kalvopaisunta-astialla ja paineistettuna varmatoimisemmin.
Täysin toimivassa järjestelmässä ei pitäisi koskaan kuulua lorinaa liuospuolen putkissa kun liuospumppu käy/käynnistyy.
Nesteen lisäys tapahtunee täyttämällä tuota taso astiaa.... Onko nesteen taso nyt tuossa sinisen teipin kohdalla? Kuvasta sitä ei oikein erota.
Korjatkaa joku jos pohdinnat on mettässä...
-
Tuo automaattinen ilmanpoistaja ei toimi tässä asennuksessa.
Ilmanpoisto toimii yleensä nesteessä kelluvan kohon avulla.
Uimuri ei sulje ilmanpoistoreikää, jos uimurikammiossa ei ole vettä.
Olisi varmaan syytä poistaa ilmain ja tulpata liitos.
-
Jos tuo viilennyskierto ei muutenkaan toimi, niin kannattanee sulkea sulut. Sinällään tuo kytkentäkin on virheellinen, kun on kompuran kanssa rinnan eikä sarjassa meno- tai paluupuolella. Tai no, kai se periaatteessa noinkin voisi toimia muttei kovin optimaalinen kytkentä.
-
Järjestelmästä löytyy tasoastia sekä paisuntasäiliö. Nestettä järjestelmässä on mutta ei nesteen lisääminen ole ilmaamista? Miten saan siis ilman pois?
Tarvitsenko siis täyttöpumppua tasoastian kanssa vai mitä?
1. Tarkasta lämmönkeruujärjestelmän tiiviys.
2. Kytke täyttöpumppu ja paluujohto lämmönkeruujärjestelmän
täyttöliitäntään kuvan mukaisesti.
3. Jos käytetään vaihtoehtoa 1 (tasoastia), sulje tasoastian
(CM2) alla oleva venttiili.
4. Sulje täyttöliitännän kolmitieventtiili (lisävaruste).
5. Avaa täyttöliitännän venttiilit.
6. Käynnistä täyttöpumppu.
7. Täytä, kunnes nestettä tulee paluuputkesta.
8. Ilmaa lämmönkeruujärjestelmä F1245-lämpöpumpun
ilmausventtiilillä .
9. Sulje täyttöliitännän venttiilit.
10. Avaa täyttöliitännän kolmitieventtiili.
11. Jos käytetään vaihtoehtoa 1 (tasoastia), avaa tasoastian
(CM2) alla oleva venttiili.
Minusta yllä oleva ohje on järjestelmän asennuksen aikaiseen täyttöön & ilmaukseen.
Alla Niben ohjekirjasta "jälkitäyttöohje" ja hoitunee kotikonstein.
-
Kuten tk- jo havannoi, niin tuo viilennyshaaran väärä kytkentä kannattaisi korjata eli perusasiat kuntoon askel kerrallaan.
[Edit] noin teoreettisesti ajatellen tuo voisi olla hyvin looginen syy: alussa IV-koneen kennolta tulee MLPlle lämmintä litkua, joka lyö rajan poikki. Mutta vain jos se viilennys on päällä ja se ei ollut kuitenkaan lähtötilanne. Noh, lienee parasta silti ottaa viilennyshaara pois suluilla kun testaa ja etsii vikaa.
[Edit2] Minulla on IV koneen patterin 2-tie venttiilissä samanlainen toimilaite mutta se on venttiilin/putken suuntaisesti asennettu ja toimilaite on auki-asennossa tuossa samassa asennossa kuin sinulla. Mutta ehkä sinun on nyt kiinni kun asennusasento putkeen nähden eri. Laita silti vihreäkahvaiset sulut kiinni testiajon ajaksi.
-
Kiitoksia ei niin mielekkäistä kommenteista. Harmi jos järjestelmä on asennettu päin mäntyä. Tuli siitä kuitenkin melko pitkä lasku maksettua. Viikonloppu oli melko kiireinen joten kommentoin noita kytkentöjä myöhemmin.
Tänään oli tauluun ilmestynyt matalapainehälytys (51). Hmm, katos vaan en ottanutkaan hälylogista kuvaa enkä jaksa enää hiipiä tekniseen tilaan. Mutta se oli tapahtunut muistaakseni klo 12.27. Voin varmistaa tuon huomenna.
Tässä logia tältä päivältä.
Yleisesti ottaen järjestelmä on toiminut suht ok. Hälyjä on järjestelmään tullut aika ajoin ja nestettä on pitänyt lisäillä. Tämä kevät/kesä on ollut ehkä huonoin laitteen toiminta-aikana. Hälyjä on tullut jonkun verran sekä viimeisenä tämä otsikon korkea LK sisään kesällä jolloin laite on muina vuosina toiminut ilman ongelmia. Saas nähdä jos lähden asennusliikkeen kanssa perkaamaan tätä tuleeko tästä mitään muuta kuin itselle maksettavaa. Olennaisinta olisi varmaan saada osaava kaveri tekemään korjaukset.
-
Harmi jos järjestelmä on asennettu päin mäntyä.
Tarkennukseksi: päin mäntyä on liian mustavalkoinen tulkinta. Sanotaan että tuo viilennyspiiri on asennettu toisin kuin Niben asennusmanuaalissa neuvotaan. Luulisi asennusliikkeen korjaavan tuon.
Logissa ei ole käyntijaksoa, mutta mielenkiintoista on lämmityspiirin paluulämmön (bt3) nousu ihan login lopussa kun taloudessa käytettiin kuumaa käyttövettä samaan aikaan. Mistä tuo tulee?
1. laita nuo viilennyspiirin vihreät sulut kiinni
2. laita logitus päälle ellei jo ole
3. käy pitkässä suihkussa
4. heitä logi tänne min 2h jälkeen
-
Tarkennukseksi: päin mäntyä on liian mustavalkoinen tulkinta. Sanotaan että tuo viilennyspiiri on asennettu toisin kuin Niben asennusmanuaalissa neuvotaan. Luulisi asennusliikkeen korjaavan tuon.
Logissa ei ole käyntijaksoa, mutta mielenkiintoista on lämmityspiirin paluulämmön (bt3) nousu ihan login lopussa kun taloudessa käytettiin kuumaa käyttövettä samaan aikaan. Mistä tuo tulee?
1. laita nuo viilennyspiirin vihreät sulut kiinni
2. laita logitus päälle ellei jo ole
3. käy pitkässä suihkussa
4. heitä logi tänne min 2h jälkeen
Näköjään pistinkin väärän login tai siis tuossa onkin mukana vain ajanjakso 17:47:14 - 21:12:10. Ei siis tuota puolen päivän jälkeistä jakson milloin häly tuli.
Tuota viilennyskytkentää ihmeteltiin kaverin kanssa kun viilennykselle sähköjä kytkettiin mutta se oli ohjeissa yksi vaihtoehto, ilmeisesti huono siis. Asennus tosiaan on tehty jo 2011 joten kiinnostaako asennusliikettä enää koko homma.
Eilen oli saunapäivä ja olisiko login lopussa muu perhe jo saunassa kun itse vielä puuhastelin pihalla ja taisin lopuksi käydä keräilemässä logit. Sittemmin läksin itsekin saunaan jolta ajalta logit ovat tallessa mutta viilennyspiirin sulut tosin on auki edelleen.
-
...., mutta mielenkiintoista on lämmityspiirin paluulämmön (bt3) nousu ihan login lopussa kun taloudessa käytettiin kuumaa käyttövettä samaan aikaan. Mistä tuo tulee?
Näyttää pumput käynnistyneen ja vaihtoventtiili kääntyneen käyttöveden teko - moodiin.
-
Tänään oli tauluun ilmestynyt matalapainehälytys (51).
Kertoo siitä, että keruupiirin kierto ei toimi oikein.
Kyllä nyt olisi syytä laittaa keruupiiri ja viilennys heti kerralla kuntoon.
Joskus se on kuitenkin tehtävä.
Viilennyksen liitännät oikein, tasopaisarin tilalle riittävän iso kalvopaisari ja automaatti-ilmain pois.
Automaattitoimiset ilmaimet ovat epäluotettavia.
-
Tuo mihin vihreä nuoli osoittaa on ilmeisesti automaatti-ilmain. Onko sellainen myös toisessa putkessa? Joskus kun nämä ovat vanhenneet niin näistä on päässyt ilmaa järjestelmään. Siksi niissä on usein asennettuna sulku ilmaimen alle.
Ei ole mutta lattiapuolella näyttäisi olevan kaksin kappalein.
Nesteen lisäys tapahtunee täyttämällä tuota taso astiaa.... Onko nesteen taso nyt tuossa sinisen teipin kohdalla? Kuvasta sitä ei oikein erota.
Suurin piirtein on teipin kohdalla. Ei tuota nesteen määrää näe muutoin kuin laittamalla lamppu tuonne taakse.
-
Näyttää pumput käynnistyneen ja vaihtoventtiili kääntyneen käyttöveden teko - moodiin.
:D no tietty niin!
-
Mikäs tuo kolmas saman näköinen tötsä sitten on ?
-
Tasoastian päällä oleva laite näyttää varoventtiililtä.... onko näin ?
Jos on, niin eikös sellainen ole "hiukan huonosti" lisäyskäyttöön sopiva?
-
Mikäs tuo kolmas saman näköinen tötsä sitten on ?
Nuo ovat flamco flexvent automaatti-ilmaimia kaikki. Koneen vasemmalla puolella oli puskurivaraaja joten kaksi noista on lämmityspiiriä varten.
https://flamcogroup.com/fi/catalog/paisuntajarjestelmat-ja-varusteet/ilman-ja-lianerottimet/flexvent-ilmanpoistajat/flexvent
Voiko tuohon liuospuolelle siihen haaraan missä ei ole ilmainta tulla ilmatasku?
-
Tässä gebwellin ohje koskien tasopaisuntaastian sijaintia:
* Sijoita tasopaisunta-astia maaliuospiirin korkeinpaan kohtaan, sisään tulevaan putkeen ennen maaliuospumppua.
Ohjeeseen nähden sijainti on väärä, usein myös suositellaan paineistettua järjestelmään jos samassa piirissä on jäähdytys tai iv-kone.
(http://i.imgur.com/jzhOumf.png)
(http://i.imgur.com/Op31hYF.png)
-
Ja mainitaan nyt vielä samalla että kun nuo iv-koneen haarat ovat tuolla tavalla eli koneen rinnalla(kytketty palaavaan ja tulevaan putkeen) on ongelmaksi foorumin kirjoitusten mukaan muodostunut se että liuos ei kierrä viilennys haarassa juuri ollenkaan silloin kun kone käy. Siksi parampi tapa on kytkeä haarat koneelle tulevaan tai lähtevään putkeen. Haarojen väliin tarvitsee asentaa takaiskuventtiili.
-
Ja mainitaan nyt vielä samalla että kun nuo iv-koneen haarat ovat tuolla tavalla eli koneen rinnalla(kytketty palaavaan ja tulevaan putkeen) on ongelmaksi foorumin kirjoitusten mukaan muodostunut se että liuos ei kierrä viilennys haarassa juuri ollenkaan silloin kun kone käy.
Tässä tämä Niben asennusmanuaalin kytkentäkuva "ilmaiskylmästä" ja ei siellä kyllä ole vaihtoehtoista kytkentätapaa. Asentaja vaan vastaamaan teoistaan ja korjaamaan. Samalla hoituu paisuntasäiliön lisäys kätevästi!
[edit] laita tulemaan se logi viilennyspiiri suljettuna!
-
Tässä tämä Niben asennusmanuaalin kytkentäkuva "ilmaiskylmästä" ja ei siellä kyllä ole vaihtoehtoista kytkentätapaa.
Joidenkin koneiden manuaaleissa rinnakytkentöjä on myös mainostettu. Syytä sitten on paha sanoa jos nuo kerran eivät toimi.
(http://i.imgur.com/K8lkLve.png)
-
Joidenkin koneiden manuaaleissa rinnakytkentöjä on myös mainostettu. Syytä sitten on paha sanoa jos nuo kerran eivät toimi.
(http://i.imgur.com/K8lkLve.png)
Miksei toimisi, mutta vaatii tehokkaan kiertopumpun koska lämpöpumpun keruupumppua ei voida käyttää "apuna". Onhan näissä Niben kiinteistökoneissakin 2 kompuraa rinnan. Toki kierto konvektorilinjassa notkahtaa pumpun käydessä, mutta en tiedä sen käytännön merkitystä kun ei pumpulle niin paljon käyntitunteja kesällä tulisi muutenkaan.
Tuossa kuvassa näkyy olevan sekä konvektorilinjan että lämpöpumpun paluupuolella yksisuuntaventtiili, mikä lienee myös tärkeää ettei keruuliuos oikaise viilennyksen kautta lämpöpumpun käydessä tai lämpöpumpun kautta viilennyksen käydessä käymättä kaivossa.
-
Miksei toimisi, mutta vaatii tehokkaan kiertopumpun koska lämpöpumpun keruupumppua ei voida käyttää "apuna".
Tuollain kytkettynä foorumilta löytyy useampikin tapaus missä kierto iv-koneessa/konvektorissa pysähtyy jotakuinkin tyystin kun maalämpökoneen liuospumppu lähtee käyntiin. Toiminta riippunee mm keruun virtausvastuksesta, pumppujen tehoista suhteessa toisiinsa jne...
Toisella tavalla kytkettynä tuo taitaa olla yleensä "pomminvarma" kytkentätapa.
-
[edit] laita tulemaan se logi viilennyspiiri suljettuna!
Täytyy huomenna laittaa vaikka tämän päivän logia.
-
Tässä logeja zippeinä kun 30s loggauksella kasvavat liian isoiksi. Jostain syystä eiliseltä vain klo 17 asti.
Liitteenä myös Enerventin kytkentäkaavio maakylmälle jossa on kuvattu tuo rinnankytkentä.
edit: ja tänään taulussa vaihteeksi korkea lk
-
Tässä logeja zippeinä kun 30s loggauksella kasvavat liian isoiksi. Jostain syystä eiliseltä vain klo 17 asti.
Liitteenä myös Enerventin kytkentäkaavio maakylmälle jossa on kuvattu tuo rinnankytkentä.
edit: ja tänään taulussa vaihteeksi korkea lk
OK, jos kytkentä on noin kuin Enerventin suunnitelmassa on niin ei taida viilennyshaara olla ongelmakohta. Kuvastasi ei erotu noita yksisuuntaventtiileitä, mutta jos ne ovat siellä niin hyvä. Tutki vielä se viilennyshaara tarkemmin ja ota kuva lähempää. Etsi noita yksisuuntaventtiileitä, niitä pitää olla 2 kpl.
Logit näyttävät koneesi käyttävän vain suorasähköä eli minä en pysty arvailemaan mistä tuo tulevan litkun lisälämpö tulee. Tiedän vain omasta koneesta ettei litku ole koskaan noussut ympäröivän tilan lämpötilaa korkeammalle. Voiko sinulla olla jokin lämmönlähde lähellä kaivolta tulevaa putkea?
-
Yksi lisäidea tuli mieleen kun tuo jäähdytyksen todennäköisyys laski.
Onko kuvassa (karu2.jpg ylempänä) nähtävissä lämpimän käyttöveden kierto? Voisiko eristämättömät KV putket lämmittää tuota yläpuolella kulkevaa kaivolta tulevaa putkea?
Ainakin käyrät kertovat pienestä korrelaatiosta liitteen kuvassa. Kun KV:ä lämmitetään niin kaivolta tuleva nousee hieman.
Voisiko kyseessä olla ikuinen kehä jolloin BT10 ei koskaan pääse laskemaan alle korkea tulo/161 hälytysrajan?
[edit] jos siellä on KV-kierto, ota sen pumppu testiksi pois ja toista testi/logi vrk ajan
-
Tässä liitteenä kuva meidän käyttövesikompurasta eiliseltä. Ei tuo taukojakson aikana lähemmäs 35 asteeseen nouseva lämmönkeruu ole ongelma. Eli kai tuossa ainoaksi vaihtoehdoksi jää järjestelmässä oleva ilma mikä estää kiertoa toimimasta. Tuo tasoastia on senverta matalalla, että sen pitäisi olla lähes piripinnassa jotta pinta olisi tuota automaatti-ilmainta korkeammalla. Ja lisäksi siinä on vielä tuo ongelmallinen vaakaputki.
Eli olisiko se aiemmin esitetty ratkaisu, että paisuntasäiliö tuohon tilalle ja piirin paineistaminen. Jos sen jälkeen on vielä ongelmia, niin sitten lisää pohdintaa. Viilennys toiminee tarvittaessa noinkin vaikkei kytkentä ole jatkuvan virtauksen kannalta optimaalinen.
Ainakin tuossa viilennyksen paluuhaarassa näyttäisi olevan yksisuuntaventtiili. Myös maalämpöpumpulle menevässä keruuputkessa on haaran jälkeen jotain putkihässäkkää, niin siinä lienee myös semmoinen. Kuten kytkentäkaavion mukaan kuuluukin olla.
-
Ei tuo taukojakson aikana lähemmäs 35 asteeseen nouseva lämmönkeruu ole ongelma. Eli kai tuossa ainoaksi vaihtoehdoksi jää järjestelmässä oleva ilma mikä estää kiertoa toimimasta.
Näin sen täytyy olla. 9. päivän logissa esim. klo 6:59 on ollut keruukierto päällä 2 minuuttia ja tuo ei ole vaikuttanut keruu tulon lämpötilaan laisinkaan. Ei litku kierrä.
-
OK, jos kytkentä on noin kuin Enerventin suunnitelmassa on niin ei taida viilennyshaara olla ongelmakohta. Kuvastasi ei erotu noita yksisuuntaventtiileitä, mutta jos ne ovat siellä niin hyvä. Tutki vielä se viilennyshaara tarkemmin ja ota kuva lähempää. Etsi noita yksisuuntaventtiileitä, niitä pitää olla 2 kpl.
Kytkentä on Enerventin suunnitelmassa vaihtoehtona 3. Linkin takana kuvia. Näkyykö niissä yksisuuntaventtiileitä?
https://goo.gl/photos/ZzLzsWWk7GWyRtJX6
Logit näyttävät koneesi käyttävän vain suorasähköä eli minä en pysty arvailemaan mistä tuo tulevan litkun lisälämpö tulee. Tiedän vain omasta koneesta ettei litku ole koskaan noussut ympäröivän tilan lämpötilaa korkeammalle. Voiko sinulla olla jokin lämmönlähde lähellä kaivolta tulevaa putkea?
Mitä tarkoittaa, että kone käyttää vain suorasähköä? Kaivo on 3m päässä talosta pihalla ja putket tulee maan alla koneen alle? Tiedä sitten mikä tuota voisi lämmittää. Mitään konetta ei vieressä ole. Nuo teknisen tilan asennukset eivät menneet kuin Strömsössä kun putkimiehet olivat lennosta joutuneet vaihtamaan IV-koneen paikkaa (kattopalkkien takia) joka taas vaikutti siihen että maalämpöpumppu piti asentaa siihen kohtaan mistä putket tulevat sisään. Ja rakennuttajallehan tästä kerrottiin vasta siinä vaiheessa kun IV-kone oli pultattu jo paikoilleen. Eli MLP on nyt korokkeella ja sen takia tuo tasoastia ei voi olla korkeammalla.
Tässä liitteenä kuva meidän käyttövesikompurasta eiliseltä. Ei tuo taukojakson aikana lähemmäs 35 asteeseen nouseva lämmönkeruu ole ongelma. Eli kai tuossa ainoaksi vaihtoehdoksi jää järjestelmässä oleva ilma mikä estää kiertoa toimimasta. Tuo tasoastia on senverta matalalla, että sen pitäisi olla lähes piripinnassa jotta pinta olisi tuota automaatti-ilmainta korkeammalla. Ja lisäksi siinä on vielä tuo ongelmallinen vaakaputki.
Eli olisiko se aiemmin esitetty ratkaisu, että paisuntasäiliö tuohon tilalle ja piirin paineistaminen. Jos sen jälkeen on vielä ongelmia, niin sitten lisää pohdintaa. Viilennys toiminee tarvittaessa noinkin vaikkei kytkentä ole jatkuvan virtauksen kannalta optimaalinen.
Ainakin tuossa viilennyksen paluuhaarassa näyttäisi olevan yksisuuntaventtiili. Myös maalämpöpumpulle menevässä keruuputkessa on haaran jälkeen jotain putkihässäkkää, niin siinä lienee myös semmoinen. Kuten kytkentäkaavion mukaan kuuluukin olla.
Linkin takana lisää kuvia. Mahtaako niistä näkyä mitään? Keruuputkessa on haaran jälkeen ainakin mutasihti.
https://goo.gl/photos/ZzLzsWWk7GWyRtJX6
-
Yksi lisäidea tuli mieleen kun tuo jäähdytyksen todennäköisyys laski.
Onko kuvassa (karu2.jpg ylempänä) nähtävissä lämpimän käyttöveden kierto? Voisiko eristämättömät KV putket lämmittää tuota yläpuolella kulkevaa kaivolta tulevaa putkea?
Ainakin käyrät kertovat pienestä korrelaatiosta liitteen kuvassa. Kun KV:ä lämmitetään niin kaivolta tuleva nousee hieman.
Voisiko kyseessä olla ikuinen kehä jolloin BT10 ei koskaan pääse laskemaan alle korkea tulo/161 hälytysrajan?
[edit] jos siellä on KV-kierto, ota sen pumppu testiksi pois ja toista testi/logi vrk ajan
On siellä käyttövedelle kiertopumppu joka ei ole käytössä kun pumpulle ei ole kytketty sähköjä. Sähkömies nosti kädet pystyyn viilennyksen sähköistämiselle ja samalla jäi sähköistämättä tuo käyttöveden kierto. Hyvin on pärjätty ilmankin.
-
Mitä tarkoittaa, että kone käyttää vain suorasähköä? Kaivo on 3m päässä talosta pihalla ja putket tulee maan alla koneen alle? Tiedä sitten mikä tuota voisi lämmittää. Mitään konetta ei vieressä ole. Nuo teknisen tilan asennukset eivät menneet kuin Strömsössä kun putkimiehet olivat lennosta joutuneet vaihtamaan IV-koneen paikkaa (kattopalkkien takia) joka taas vaikutti siihen että maalämpöpumppu piti asentaa siihen kohtaan mistä putket tulevat sisään. Ja rakennuttajallehan tästä kerrottiin vasta siinä vaiheessa kun IV-kone oli pultattu jo paikoilleen. Eli MLP on nyt korokkeella ja sen takia tuo tasoastia ei voi olla korkeammalla.
Tuossa logissa on käynyt niin, että ilmeisesti pumppu on vikatilassa ja tämän takia kone lämmittää käyttövettä vain sähkövastuksella. Eli kompura ei käy ollenkaan. Toki koneessa virtaa kiertopumpun voimin tuo käyttövesilämmitys, joten eiköhän tuo pieni keruunesteen lämpönousu johdu kuuman veden kierrosta koneen sisällä, vaikka fyysisesti toki lämmönkeruun ja lämmönjaon lauhduttimet ovatkin erillisiä.
Linkin takana lisää kuvia. Mahtaako niistä näkyä mitään? Keruuputkessa on haaran jälkeen ainakin mutasihti.
https://goo.gl/photos/ZzLzsWWk7GWyRtJX6
Tuossa kuvassa on täyttöryhmä, mihin kuulunee myös mutasihti. Sen perässä taitaa olla vielä tuo yksisuuntaventtiili. Tuossa referenssikuvassa yksisuuntaventtiilit merkitty ympyrällä missä on kenoviiva (selitteet kuvassa oikealla). Eli ne ovat oikeissa paikoissa eikä tuo viilennyshaara voi olla syy ongelmiin.
Sen verran vielä tuohon viilennyksen toimintaan tuolla rinnankytkennällä, että meidänkin maaviileä kytkettiin tilanahtaudesta/putkimiehen "ajatuksesta" johtuen niin, että se on käytännössä EP14 kanssa rinnan ja EP15 kanssa sarjassa (lähtö noiden välistä). EP14 käydessä kierto konvektorilinjassa lämpöeron perusteella vähenee, mutta viilennys kuitenkin toimii. Toki pumppukin on aika järeä, kun kyseessä on kuitenkin viidelle konvektorille mitoitettu järjestelmä, ja sen pitää olla kyllä melko lailla täysillä jotta kierto riittää konvektorilinjaan myös lämpöpumpun käydessä.
-
Kytkentä on Enerventin suunnitelmassa vaihtoehtona 3. Linkin takana kuvia. Näkyykö niissä yksisuuntaventtiileitä?
https://goo.gl/photos/ZzLzsWWk7GWyRtJX6
Taitaapi ne näkyä. Yksi lienee tuossa täyttöryhmän yläpuolella ja toinen kylmäkennon paluun putkessa ennen sulkua. Kuitatkaa ammattilaiset että ovatko nuo tuttuja yksisuuntaventtiileitä?
Mitä tarkoittaa, että kone käyttää vain suorasähköä? Kaivo on 3m päässä talosta pihalla ja putket tulee maan alla koneen alle? Tiedä sitten mikä tuota voisi lämmittää.
Lämmität logeissasi taloa sekä käyttövettä ilman kompressoria eli suoralla Imatran Voiman sähköllä. Unohda kommenttini ulkopuolisesta lämmönlähteestä keruun tuloon - tuo ilmatasku keruupiirissä on kyllä todennäköisin nyt.
Jos menet huoltovalikkoon:
- paina takaisin-näppäintä 7 sek.
- Pakko-ohjaus (kuittaa varoitus)
- valitse lk-pumppu (tarkista että kaikki muut valinnat ovat pois)
- aseta lämmönkeruupumpun nopeus 100%
- valitse "aktivoitu"
Nyt sinulla pitäisi lämmönkeruupumpun pyöriä täysillä. Kuuletko lorinaa tai pumpun äänen tai edes jotain kohinaa? Tuo pakko-ohjaus pysyy päällä 10min vaikka poistut huoltovalikosta, paljonko sisään tuleva litku näyttää lämpötilakseen nyt?
[edit] Hehee, auttamisen into on kova kun menee tk-:n kanssa päällekkäin! Sori.. :D
-
Jos menet huoltovalikkoon:
- paina takaisin-näppäintä 7 sek.
- Pakko-ohjaus (kuittaa varoitus)
- valitse lk-pumppu (tarkista että kaikki muut valinnat ovat pois)
- aseta lämmönkeruupumpun nopeus 100%
- valitse "aktivoitu"
Nyt sinulla pitäisi lämmönkeruupumpun pyöriä täysillä. Kuuletko lorinaa tai pumpun äänen tai edes jotain kohinaa? Tuo pakko-ohjaus pysyy päällä 10min vaikka poistut huoltovalikosta, paljonko sisään tuleva litku näyttää lämpötilakseen nyt?
5min kokeilin. Kuulin kun ilmeisesti lk-pumppu meni päälle tai jokin ohjaus naksahti tms mutta muuten oli melko hiljaista. Ehkä hieman kohinaa kuulin tosin ulkona kova tuuli. BT10 nousi kokeilun aikana 33,3 -> 34,0. Kun sammutin pakko-ohjauksen niin sitten kuului kevyttä lorinaa. BT10 jatkoi nousuaan 34,0 -> 34,2.
-
5min kokeilin. Kuulin kun ilmeisesti lk-pumppu meni päälle tai jokin ohjaus naksahti tms mutta muuten oli melko hiljaista. Ehkä hieman kohinaa kuulin tosin ulkona kova tuuli. BT10 nousi kokeilun aikana 33,3 -> 34,0. Kun sammutin pakko-ohjauksen niin sitten kuului kevyttä lorinaa. BT10 jatkoi nousuaan 34,0 -> 34,2.
Piti mennä oikein itse kokeilemaan. Ensin naksahtaa rele ja sen jälkeen melko selkeä kohina parin sekunnin jälkeen kun pumppu alkaa keräämään kierroksia. Puhut itsekin kohinasta eli sen perusteella pumppu toimisi.
Voitko tehdä vielä saman ja pitää kättä siinä täyttöryhmäsi/yksisuuntaventtiilin päällä. Onko selkeästi kylmä vai sen saman ~30C käsikopelolla mitä BT10:n näyttää?
-
Piti mennä oikein itse kokeilemaan. Ensin naksahtaa rele ja sen jälkeen melko selkeä kohina parin sekunnin jälkeen kun pumppu alkaa keräämään kierroksia. Puhut itsekin kohinasta eli sen perusteella pumppu toimisi.
Voitko tehdä vielä saman ja pitää kättä siinä täyttöryhmäsi/yksisuuntaventtiilin päällä. Onko selkeästi kylmä vai sen saman ~30C käsikopelolla mitä BT10:n näyttää?
Ja referenssinä myös BT11 (lämmönkeruun meno) olennainen, niiden tulisi BT10 kanssa näyttää kutakuinkin samaa (kaivon lämpötilaa, noin 3-6 astetta kesäaikaan) kun pelkkä keruupumppu on päällä.
-
Keruuputkiston lay-out näyttää sellaiselta, että keruupumpun imupuolella olevaan mutkaan on jäänyt ilmatasku.
Keruupumpun käynnistyessä ilma menee pumppuun torpaten virtauksen.
Putkiston rakenne vaikuttaa sellaiselta, että imupuolen mutkassa olevaa ilmaa on erittäin vaikea saada pois.
Täytä paisunta-astia piripintaan täyteen ja jätä varoventtiili pois. Ellei ole maaviinaa käytettävissä voidaan tällainen pieni lisätäyttö tehdä myös puhtaalla vedellä.
Pumpun kaivoon menevässä linjassa olevan ilman pitäisi nyt poistua mikäli automaatti-ilmaus toimii. (Kuka löytäisi rakennekuvan?)
Seuraa paisunta-astian pintaa. Jos pinta laskee täytä uudelleen täyteen.
Käynnistä keruupumppu ja pysäytä parin sekunnin kuluttua. Toista tämä muutaman kerran.
Tällä on tarkoitus jahdata imupuolella oleva ilma painepuolelle mutta ei kuitenkaan kaivoon asti ja ilmauksesta ulos.
Jätä keruupumppu käyntiin ja seuraa lämpötiloja ja pintaa.
Jos sekä menon että tulon lämpötila vakiintuu n.6C:een, niin kierto toimii. Jos lämpötilat jäävät selvästi korkeammiksi, niin kierto ei toimi.
Ellei kierto lähtenyt toimimaan niin sitten mietitään lisää konsteja.
Paisunta-astian kytkentä on sellainen, että putkistossa kiertävän ilman on lähes mahdotonta päätyä sinne.
ATS
-
Keruuputkiston lay-out näyttää sellaiselta, että keruupumpun imupuolella olevaan mutkaan on jäänyt ilmatasku.
Keruupumpun käynnistyessä ilma menee pumppuun torpaten virtauksen.
Putkiston rakenne vaikuttaa sellaiselta, että imupuolen mutkassa olevaa ilmaa on erittäin vaikea saada pois.
Täytä paisunta-astia piripintaan täyteen ja jätä varoventtiili pois. Ellei ole maaviinaa käytettävissä voidaan tällainen pieni lisätäyttö tehdä myös puhtaalla vedellä.
Pumpun kaivoon menevässä linjassa olevan ilman pitäisi nyt poistua mikäli automaatti-ilmaus toimii. (Kuka löytäisi rakennekuvan?)
Seuraa paisunta-astian pintaa. Jos pinta laskee täytä uudelleen täyteen.
Käynnistä keruupumppu ja pysäytä parin sekunnin kuluttua. Toista tämä muutaman kerran.
Tällä on tarkoitus jahdata imupuolella oleva ilma painepuolelle mutta ei kuitenkaan kaivoon asti ja ilmauksesta ulos.
Jätä keruupumppu käyntiin ja seuraa lämpötiloja ja pintaa.
Jos sekä menon että tulon lämpötila vakiintuu n.6C:een, niin kierto toimii. Jos lämpötilat jäävät selvästi korkeammiksi, niin kierto ei toimi.
Ellei kierto lähtenyt toimimaan niin sitten mietitään lisää konsteja.
Paisunta-astian kytkentä on sellainen, että putkistossa kiertävän ilman on lähes mahdotonta päätyä sinne.
ATS
Liuospumppu maksaa lähelle 500€ ja mun mielestä on aivan turha metsästää minkään valtakunnan logeja jos on ollut pitkän aikaa selvää että neste ei kierrä. Merkittävä syy kiertopumppujen tuhoutumiseen on se että järjestelmässä on ilmaa ja pumppu pyörii tyhjää. Jos mitään toimenpiteitä ei tehdä koneen uudelleenkäynnistämisen lisäksi niin onnistumisen todennäköisyys on melko lähellä 0%.
Mielestäni jos putkaria ei kutsuta niin alkuun tasoastia lähelle täyttä ja sitten edetään siitä.
Jos järjestelmä halutaan lopullisesti ongelmattomaksi niin sitten paikalle kutsutaan putkari tekemään tarvittavat muutokset liuospuolelle.
-
Paljonkohan tuolla mahtaa olla yleensäkään painetta koko liuospiirissä? Nuo automaattiset ilmausventtiilit eivät toimi ollenkaa paineettomassa systeemissä. Päinvastoin vain päästävät lisää ilmaa sisään. Mulla on ollut ongelmattomasti auki ilmausautomaatit nyt vajaa 3 vuotta ja niiden toiminta on varmaa niin kauan kuin systeemissä on painetta. Tuonne ei kyllä taida auttaa muu kuin kalvoastia ja ilmauksen uusinta.
-
OK, jos kytkentä on noin kuin Enerventin suunnitelmassa on niin ei taida viilennyshaara olla ongelmakohta.
Vaikka kytkentä on kuten se on enerventin kuvassa se ei tarkoita että kytkentä toimii käytännössä, valitettavasti. Kuten sanoin esimerkkejä on täällä foorumilla. Kytkennän muutoksen jälkeen jäähdytys on alkanut toimimaan kuten pitääkin.
Järjestelmässä olevaan ilmaan se ei ole syypää mutta siihen että neste ei kierrä kun kone käy saattaa olla. Ketjun aloittaja mainitsi että joku tuossa haarassa jäähdytys/esilämmitys ei toimi mutta sen kuumemmin tuota ei taidettu valottaa että miksi se ei toimi. Eikö neste kierrä vai onko sähköissä häikkää? Korjataan se sitten kun saadaan aluksi liuos kiertämään pumpussa :D
Meillä maaviilennys ei toimi, jos lämpöpumppu käy. Viilennys on Enerventin asennusohjeen http://www.enervent.fi/data/fi/manuals/CG_CW_2011_1_fi.pdf (http://www.enervent.fi/data/fi/manuals/CG_CW_2011_1_fi.pdf) sivun 8 mukaan. Kun lämpöpumppu käynnistyy loppuu jäähdytys ja MLP:n sammuessa alkaa pelaamaan. Olisiko ilmaongelmaa vai eikö 25-60 pumpun teho riitä kun MLP:n keruupumppu käy? En muista ilmattiinko tuota jäähdytyshaaraa erikseen vai ei.
Meillä toteutettiin Valloxin 150llä Valloxin omien suositusten (ja Lämpöässän hyväksynnän) mukaisesti siten että, maasta tulevasta haarautuu koneelle ja paluu pumpun jälkeen. Lisäksi järjestelmä paineistettiin ja lisättiin oma paisunta-astia.
Alkuun tuntui, että neste lähti patterille kiertämään, mutta yhden yön jälkeen tilanne tuntuu samalta kuin ennenkin: tuloilma on jatkuvasti muutaman asteen ulkoilmaa pienempää. Lisäksi maalämpöpumppu alkoi pitämään hurjaa murinaa käydessää ja hyvä, että sai nukutuksi.
Valloxin laitteessa on takuu päällä ja samoin pumpussa. Pitäisikö tässä nyt velvoittaa Vallox laittamaan vehje kuntoon, kun kukaan ei tunnu tietävän miten laitteen saa jäähdyttämään edes sen verran, että tulisi vaikka samaa kuin edes ulkoilma on?
EDIT: siis tuloilma on ulkoilmaa lämpimämpää...
Kiertääkö silloin kun MLP/keruupumppu on seis?
ATS
Just silloin toimii ja kun kompura lähtee päälle, niin sitten ei viileähaaran pumppu jaksa voittaa mlp:n pumppua.
Täällä oli jopa seppantin pohdintaa miksi tuollaisessa kytkennässä liuos ei kierrä:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4740.msg64029#msg64029
-
Paljonkohan tuolla mahtaa olla yleensäkään painetta koko liuospiirissä? Nuo automaattiset ilmausventtiilit eivät toimi ollenkaa paineettomassa systeemissä. Päinvastoin vain päästävät lisää ilmaa sisään. Mulla on ollut ongelmattomasti auki ilmausautomaatit nyt vajaa 3 vuotta ja niiden toiminta on varmaa niin kauan kuin systeemissä on painetta. Tuonne ei kyllä taida auttaa muu kuin kalvoastia ja ilmauksen uusinta.
Samalla tapaa ongelmattomia nuo ilmaimet kaikkien tuttujen asennuksissa ovat olleet, ja kuten sanoit nimenomaan paineistetussa järjestelmässä... Paineistetussa järjestelmässähän vuoto tapahtuu ulospäin. Mahtaako tosiaan olla niin että paineettomissa järjestelmissä nuo saattavat oireilla? Voiko tuo ilmain alkaa toimimaan ejektorin tavoin virtauksessa kun painetta ei ole?
-
Nämä automaattiset ilmanpoistajat toimivat siten, että venttiilin sisällä on pieni koho, joka nousee nesteen voimalla ylös, samoin, kuin ongen koho nousee veden pintaan.
Kohon noustessa ylös, sen yläosaan kiinnitetty pieni kartiomainen neula sulkee venttiilin yläosassa olevan pienen ilmanpoistoreiän.
Jos nestepinta laskee, laskeutuu kohokin vähän alaspäin ja kohoon kiinnitetty pieni neula myöskin laskeutuu ja avaa ilmanpoistoreiän.
Venttiilin toiminta edellyttää kohtalaista painetta putkistossa.
Jos venttiili on kiertopumpun imupuolella, saattaa käydä niin,
että imupuolen putkeen tulee kiertopumpun käynnistyessä hetkellisesti alipainetta ja alipaine imaisee ilmaa putkeen alipaineen aikana.
Kun ilmaa tulee monen käynnistyksen kuluessa aina vähän lisää järjestelmään,
on sitä lopulta niin paljon, että syntyy ongelmia maakierron toimintaan.
Automaattisilla ilmanpoistajilla on taipumus lakata toimimasta muutaman vuoden kuluttua.
Poistaisin automaatti-ilmarit kokonaan maakierrosta. Myöskin silloin, kun on kyseessä ylipaineistettu maakiertojärjestelmä.
-
Täytä paisunta-astia piripintaan täyteen ja jätä varoventtiili pois. Ellei ole maaviinaa käytettävissä voidaan tällainen pieni lisätäyttö tehdä myös puhtaalla vedellä.
Pumpun kaivoon menevässä linjassa olevan ilman pitäisi nyt poistua mikäli automaatti-ilmaus toimii. (Kuka löytäisi rakennekuvan?)
Seuraa paisunta-astian pintaa. Jos pinta laskee täytä uudelleen täyteen.
Käynnistä keruupumppu ja pysäytä parin sekunnin kuluttua. Toista tämä muutaman kerran.
Tällä on tarkoitus jahdata imupuolella oleva ilma painepuolelle mutta ei kuitenkaan kaivoon asti ja ilmauksesta ulos.
Jätä keruupumppu käyntiin ja seuraa lämpötiloja ja pintaa.
Jos sekä menon että tulon lämpötila vakiintuu n.6C:een, niin kierto toimii. Jos lämpötilat jäävät selvästi korkeammiksi, niin kierto ei toimi.
Ellei kierto lähtenyt toimimaan niin sitten mietitään lisää konsteja.
Paisunta-astian kytkentä on sellainen, että putkistossa kiertävän ilman on lähes mahdotonta päätyä sinne.
ATS
Pahoittelut viiveestä vastauksissa. Pitää välillä käydä töissäkin ja lasten harrastuksissa.
Tuon yllä olevan proceduurin mukaan laitoin all-in eli viimeiset maaviinat paisunta-astiaan ja pari desiä vettä vielä. Ihan täyteen ei tullut mutta lähes. Sitten kone tulille ja keruupumppua päälle ja pois, lopuksi hieman pidempään -> ei vaikutusta. Vasta sitten kun otin keruupumpun pois alkoi kone höristä ja neste kiertää. BT10 laski noin kuuteen asteeseen ja BT11 alle viiteen. Paisunta-astian nesteen taso laski noin 1/3. En vielä lisännyt sinne vettä? Jätänkö nyt varo-venttiilin pois?
Konehan on siis toiminut 2011 joulukuusta asti suht hyvin paitsi viinaa on pitänyt lisäillä keväisin ja syksyisin? Yhteensä varmaan 15-20 litraa. Nämä korkea LK ongelmat alkoivat vasta tänä kesänä heinäkuussa.
Vaikka nyt järjestelmä saattaakin toimia niin pakkohan tuolle järjestelmälle on jotain tehdä. Koitan tähän kerätä tehtäviä muutoksia:
-järjestelmä pitäisi muuttaa paineistetuksi ja poistaa autoilmain.
-viilennyskytkennät Niben mallin mukaisesti sarjaan
Mitä muuta?
Mietityttää vaan olla yhteydessä asentaneeseen tahoon kun ryssivät tuon alunperin niin osaavatko tehdä nyttenkään mitään? Onko kokemuksia pätevistä putkimiehistä Kanta-Hämeessä?
-
Nyt kone puskee tuon kupariputken kautta nestettä lattialle. Normaalia?
-
Tuo on varmaankin lämpimän käyttöveden varaajan ylipaineventtiilistä tulevaa vettä.
Tuo on normaalia.
-
Kannattaa edelleen täyttää tuo tasoastia lähes piripintaan ettei vaan hörppää taas ilmaa järjestelmään putkimiehiä odotellessa. Eli täytä niin kauan uudelleen kuin pinta aina laskee. Ja onkos tuossa automaatti-ilmaimessa korkki minkä voi pyörittää kiinni?
Sinällään kun järjestelmä paineistetaan voinee tuon ilmaimen jättää systeemiin, siihen kannattaa vain laittaa sulku alle minkä saa sitten suljettua jos venttiili alkaa vuotaa. Tuossa aiemmin oli jo puhetta, että kyllä ne monesti ainakin useamman vuoden toimii.
-
Kannattaa edelleen täyttää tuo tasoastia lähes piripintaan ettei vaan hörppää taas ilmaa järjestelmään putkimiehiä odotellessa. Eli täytä niin kauan uudelleen kuin pinta aina laskee.
Voiko tuon tehdä vedellä? Sinne menisi kuitenkin arviolta pari litraa. (Maa)Viinat on loppu, vodkaa ja muita kirkkaita löytyisi kyllä.
-
Voi täyttää vedellä.
Muutamien vesilitrojen lisääminen satojen litrojen kiertonestemäärään ei laimenna sen alkoholipitoisuutta juuri mitenkään.
Yhden putkimetrin sisällä on noin 1 litra nestettä.
Aina voi huoletta lisätä kiertoon muutamia litroja vettä.
-
Vaikka nyt järjestelmä saattaakin toimia niin pakkohan tuolle järjestelmälle on jotain tehdä. Koitan tähän kerätä tehtäviä muutoksia:
-järjestelmä pitäisi muuttaa paineistetuksi ja poistaa autoilmain.
-viilennyskytkennät Niben mallin mukaisesti sarjaan
Mitä muuta?
Ei kai tässä ketjussa mitään ihmeempää muuta ongelmaa ole noussut esiin, eikä noiden kytkentöjenkään perusteella pitäisi tulla. Sitten asetuksia optimoimaan kunhan keruupuoli on kunnossa. ;)
Toki nuo keruupuolen paljaat liittimet ja putket kannattaisi eristää huolella niin kondenssiongelmista pääsisi eroon, täyttöryhmään lienee olemassa ihan virallinen styroxlaatikkokin minkä saa aina näppärästi avattua ja suljettua uudelleen.
-
"Karu"
Paisunta-astian nesteen taso laski noin 1/3. En vielä lisännyt sinne vettä? Jätänkö nyt varo-venttiilin pois?
1/3 paisunta-astian tilavuudesta vastaa nestemäärältään samaa kuin n. yhden putkimetrin nestemäärää.
Eli putkistossa on ollut vähintään metrin mittainen ilmatulppa.
Jätä varoventtiili pois siksi kunnes pinnan lasku on loppunut ja pidä paisunta-astia mahdollisimman täytenä.
ATS
-
"Karu"1/3 paisunta-astian tilavuudesta vastaa nestemäärältään samaa kuin n. yhden putkimetrin nestemäärää.
Eli putkistossa on ollut vähintään metrin mittainen ilmatulppa.
Jätä varoventtiili pois siksi kunnes pinnan lasku on loppunut ja pidä paisunta-astia mahdollisimman täytenä.
ATS
Ai ai sir! Mutta siis tuota nestettä on kadonnut vuosien varrella arviolta 15-20 litraa niin mihin tuo on mahtanut hävitä?
-
Konehan on siis toiminut 2011 joulukuusta asti suht hyvin paitsi viinaa on pitänyt lisäillä keväisin ja syksyisin? Yhteensä varmaan 15-20 litraa. Nämä korkea LK ongelmat alkoivat vasta tänä kesänä heinäkuussa.
Ai ai sir! Mutta siis tuota nestettä on kadonnut vuosien varrella arviolta 15-20 litraa niin mihin tuo on mahtanut hävitä?
Pieneltä vuodoltahan tuo vaikuttaa.
Tasaisen vauhdin taulukon mukaan vuoto olisi n. 11 ml/vrk eli yskänlääkemukillinen kolmessa päivässä.
ATS
-
Pieneltä vuodoltahan tuo vaikuttaa.
Tasaisen vauhdin taulukon mukaan vuoto olisi n. 11 ml/vrk eli yskänlääkemukillinen kolmessa päivässä.
ATS
Pienihän vuoto on, mutta luotettavuuden kannalta ei hyvä.
Aiheuttaa vain "jatkuvaa" murehtimista, onko pytyssä viinaa ;)
-
Voiko "ilmavaivat" aiheuttaa viinan katoamista?
-
Voiko "ilmavaivat" aiheuttaa viinan katoamista?
Taitaa olla seuraus katoamisesta...
Jotta tuolta säiliöstä on voinut neste hävitä niin eikö se ole vaatinut sen että säiliö saa ilmaa tilalle sen yläpäästä eli se on auki? Paljonko tuollaisesta voi haihtua vettä ajansaatossa? Oliko tasoastian yläosa auki?
-
Jotta tuolta säiliöstä on voinut neste hävitä niin eikö se ole vaatinut sen että säiliö saa ilmaa tilalle sen yläpäästä eli se on auki? Paljonko tuollaisesta voi haihtua vettä ajansaatossa? Oliko tasoastian yläosa auki?
Yksi reitti ilman pääsemiseksi systeemiin on automaatti-ilmain.
Kuinka monta metriä on paisunta-astian ja kaivossa olevan veden pinnan korkeusero?
Entä paisunta-astian ja kaivon pohjan korkeusero?
ATS
-
Yksi reitti ilman pääsemiseksi systeemiin on automaatti-ilmain.
Niinhän tuo on. Paineistamattomassa järjestelmässä tuota ei voi käyttää kuten asennusohjeessakin sanotaan. Vähimmäispaine näyttää olevan 0,2bar. Tämä on selkeä virhe asennuksessa.
(http://i.imgur.com/KYeIoHH.png)
Ja kun ilmainta ei olisi niin seuraava virhe olisi se että tasoastia ei sijaitse putkiston korkeimmassa kohdassa. Näin ollen ilma ei päätyisi tasoastiaan vaan putkiston korkeimpaan kohtaan.
Mietin tässä vain itsekseni että tyhjentyykö tuo tasoastia ollenkaan jos se on täysin ilmatiivis? Tarkoitan esim tilannetta jossa pullo on täytetty puoleen väliin vedellä ja pullo käännetään niin veteen että sen suuaukko jää veden pinnan alapuolelle. Tällöin pullon yläosaan jäisi ilma ja pullon sisältö ei valuisi pullosta pois. Vai käykö tuossa niin että tuonne ilmatilaan muodostuu pienenpieni alipaine ja ajansaatossa tuonne ilmatilaan kertyy kaasuja jotka liukenevat vedestä ja nesteiden pinnat tasaantuvat? Näin taitaa käydä?
Kuinka monta metriä on paisunta-astian ja kaivossa olevan veden pinnan korkeusero?
Entä paisunta-astian ja kaivon pohjan korkeusero?
ATS
hmm... mitä mietit tuossa? Ketjun aloittaja ei ole vielä vastannut mutta mahtaisiko tasoastia olla 2m lattiasta, lattia 1m maasta, kaivon vedenpinta 5m maanalla eli 8m.
Kaivo vaikka 150m syvä jolloin korkeusero 158m. Liuosputkistossa 0,8bar korkeampi paine kuin kaivossa sitä ympäröivässä vedessä? Kaivon pohjalla painetta 15,8bar ja putkistossa 16,6bar?
-
Täällähän on oltu aktiivisia, hyvä niin. Viikonloppuna ei tullut pahemmin koneen ääressä notkua.
Jotta tuolta säiliöstä on voinut neste hävitä niin eikö se ole vaatinut sen että säiliö saa ilmaa tilalle sen yläpäästä eli se on auki? Paljonko tuollaisesta voi haihtua vettä ajansaatossa? Oliko tasoastian yläosa auki?
Tasoastian yläosassa on joku venttiili niinkuin kuvissa näkyy.
Yksi reitti ilman pääsemiseksi systeemiin on automaatti-ilmain.
Kuinka monta metriä on paisunta-astian ja kaivossa olevan veden pinnan korkeusero?
Entä paisunta-astian ja kaivon pohjan korkeusero?
ATS
hmm... mitä mietit tuossa? Ketjun aloittaja ei ole vielä vastannut mutta mahtaisiko tasoastia olla 2m lattiasta, lattia 1m maasta, kaivon vedenpinta 5m maanalla eli 8m.
Kaivo vaikka 150m syvä jolloin korkeusero 158m. Liuosputkistossa 0,8bar korkeampi paine kuin kaivossa sitä ympäröivässä vedessä? Kaivon pohjalla painetta 15,8bar ja putkistossa 16,6bar?
Taso-astia on tosiaan 2m korkeudessa. Lattia noin 45cm maasta ja kaivon yläosa noin 50cm maanpinnasta. Kaivon aktiivisyvyys 170m. Kallio jossain 20m syvyydessä muistaakseni. En löytänyt kansiosta lopullisia lukemia, täytyy vilkuilla lisää joku toinen päivä. Veden pinnan korkeudesta ei havaintoa.
Niinhän tuo on. Paineistamattomassa järjestelmässä tuota ei voi käyttää kuten asennusohjeessakin sanotaan. Vähimmäispaine näyttää olevan 0,2bar. Tämä on selkeä virhe asennuksessa.
Kiitos huomiosta.
-
Tasoastian yläosassa on joku venttiili niinkuin kuvissa näkyy.
Näyttää varoventtiililtä.
-
Miten tämä ongelma ratkesi?
Mulla oli mennyt viikko sitten vastuksille koska keruun tulo liian korkea, 35 astetta.
Tsekkasin jo anturit BT10 ja BT11 ja molemmat näyttää suunnilleen samaa vastusarvoa eli ei oo vika siellä. Kone ei myöskään reagoi tuon tulopuolen BT10 anturin puuttumiseen, mutta menopuolen anturin puuttuminen aiheuttaa hälyn.
Ihmeekseni kompura käynnistyi hetkeksi vaikka edelleen näyttää keruun tuloksi vajaa 35. Meno näyttää hiukan plussaa.
Onko mulla toi pääkortti rikki vai onko ohjelmassa vikaa?
Firmis on päivitetty syksyllä uusimpaan eikä uudelleenasennus vaikuttanut.
Pumppu on 1145 10 kW.
Pitänee kutsua huoltomies kurkkaamaan.
Edit 16.1.2018
Huoltaja ei löytänyt vikaa, mutta pumppu alkoi pelaamaan. Olisko huono liitos jossakin? Pitää vähän seurailla toimintaa.