Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Nibe => Aiheen aloitti: Heka35 - 15.05.13 - klo:21:24
-
Ensin kiitokset foorumin kirjoittajille, löysin täältä arvokasta tietoa maalämpöpumpun/mitoituksen/kokoonpanon suhteen.
Kohde on -56 rakennettu, 1.5 kerroksinen ja patterilämmitteinen talo, 110m2. Talossa on ollut maalämpö -80 luvulla (5kw pumppu ja 500l varaaja) ja keruupiiriä on noin 350m moreenissa (vesi tulee vastaan noin 1m syvyydessä). Entinen kaksoispesäkattila jää maalämmön rinnalle, öljyä on mennyt noin 2200l/vuosi. Nyt maalämpö tulee taas käyttöön, Nibe 1145-6, vpb200 ja ukv100, mitoituksen mukaan täystehopumppu.
Millaisia kokemuksia teillä on ollut saneerauskohteista?
-
Ikäisekseen harvinaisen hyvin lämmönpitävä talo.
-
Remppaa on toki tehty, lisäeristykset seiniin, katto uusittu ja ikkunat.
-
Laitanpa tänne päivitystä ptkästä aikaa, kone toimi mukavasti kunnes tuli reilut -10c pakkasta.
Tehot loppuivat koneesta ja kämppä viileni, paikalla soiteltiin Niben korjausmies ja mittausten mukaan kone toimii normaalisti. Samalla tarkistettiin laitteen mitoitus ja 6Kw pumppu - 350m maapiiri pitäisi riittää iloisesti talon lämmitykseen. Ainoa asia jonka korjaaja huomasi oli, että maapiirin putkista kuuluu lorinaa.
Soittelin koneen asentaneelle firmalle ja tulivat ilmaamaan maapiirin erillisen pumpun kanssa. Ilmaa ei pumppauksissa putkesta paljoa tullut ja oletin kaiken olevan kunnossa. Seuraavana päivänä huomasin, että maapiiri lorisee aina kompuran sammumisen jälkeen? Mikähän tähän voisi olla syynä?
Maapiiri on poikkeuksellisesti ylempänä kuin pumppu, joten kaiketi sinne jää helpommin ilmaa. Asentaja tulee ilmaamaan piiriä taas ensiviikolla, mietin auttaisikohan jos koettaisivat isommalla pumpulla?
-
Maapiiri on poikkeuksellisesti ylempänä kuin pumppu, joten kaiketi sinne jää helpommin ilmaa. Asentaja tulee ilmaamaan piiriä taas ensiviikolla, mietin auttaisikohan jos koettaisivat isommalla pumpulla?
Mahdollisimman isolla pumpulla (virtauksella) ja riittävän pitkään.
ATS
-
kone toimi mukavasti kunnes tuli reilut -10c pakkasta.
Tehot loppuivat koneesta ja kämppä viileni,
Paljonko patteriverkon menoveden lämpö on -10 asteen pakkasilla?
-
Meno on -10c kelillä 44c ja sisälämpö pysyy sillä 22-23c. Yhden kerran aiemmin oli -15c ja silloin sisälämpö tippui 20c tuntumaan. Pumppu ei tuntunut kykenevän nostamaan menoveden lämpöä paljoa yli 45c. Keruunesteen paluu on noin 1c ja meno -4c.
-
Tässä oli tietoja rakennuksestasi.:
Ensin kiitokset foorumin kirjoittajille, löysin täältä arvokasta tietoa maalämpöpumpun/mitoituksen/kokoonpanon suhteen.
Kohde on -58 rakennettu, 1.5 kerroksinen ja patterilämmitteinen talo, 110m3. Talossa on ollut maalämpö -80 luvulla ja keruupiiriä on noin 350m märässä moreenissa (vesi tulee vastaan noin 1m syvyydessä). Entinen kaksoispesäkattila jää maalämmön rinnalle, öljyä on mennyt noin 2000l/vuosi. Nyt maalämpö tulee taas käyttöön, Nibe 1145-6, vpb200 ja ukv100, mitoituksen mukaan täystehopumppu.
Millaisia kokemuksia teillä on ollut saneerauskohteista?
... talo, 110m3 tarkoittanee 110 m2 (neliömetriä)
Laskin tuolla oletuksella talon ominaislämmitystarpeen -> 9,0 Wh/m3/astepäivä/vuosi, joka on varsin vähän tuon ikäiselle rakennukselle.
Ilmeisesti tehty hyvä energiaremontti.
Onko mahdollista, että ns. normaalivuoden lämmitysöljyn kulutus olisikin vähän enemmän, kuin tuo 2000 ltr/vuosi.?
Meno on -10c kelillä 44c ja sisälämpö pysyy sillä 22-23c. Yhden kerran aiemmin oli -15c ja silloin sisälämpö tippui 20c tuntumaan. Pumppu ei tuntunut kykenevän nostamaan menoveden lämpöä paljoa yli 45c.
Jos pumppu ei pysty nostamaan lämpöä yli +45C, on se merkki siitä, että pumpusta lähtevä lämpöteho ei riitä.
Syynä voi olla
- se ilma siellä keruupiirissä,
- tai sitten pumpussa on jotain vikaa,
- tai pumppu on vain liian pienitehoinen tähän rakennukseen.
Keruupiiri, 350 metriä märässä moreenissa pitäisi olla reilusti riittävä.
-
Joo, 110m2 :D Öljynkulutus tarkistettiin Niben korjaajan kanssa ja kuittien mukaan noin 1050-1100l 2x vuodessa, yht. noin 2200l. Koko taloon on vedetty 50mm lisäeristys sisäseiniin lasivillalevyllä.
-
Tein tässä pienen testauksen, säädin käyttöveden lämmöksi 60c ja annoin pumpun pörrätä. Erillisen vesivaraajan menolämpö nousi 63 asteeseen, eli kone näköjään kykenee tekemään lämmintä??? Talon lämmitys on tietenkin paljon isompi vastus, kuin 180l vettä varaajassa ja vaatii enemmän tehoja. Ei voi ymmärtää mikä tässä maksaa, kun se ropari ei mielestään löytänyt mitään vikaa pumpustakaan. Katsotaan korjautuuko tilanne keruupiirin ilmauksen jälkeen.
-
Onko patterit yksrivisiä?
-
8 yksirivistä ja 4 kaksirivistä patteria löytyy. Kiertovesipumppu on 35% asetuksella.
-
Meno on -10c kelillä 44c ja sisälämpö pysyy sillä 22-23c. Yhden kerran aiemmin oli -15c ja silloin sisälämpö tippui 20c tuntumaan. Pumppu ei tuntunut kykenevän nostamaan menoveden lämpöä paljoa yli 45c. Keruunesteen paluu on noin 1c ja meno -4c.
Manuaalin mukaan Nibe 1145/6kw antaa 35 asteisella menovedellä 6,3kw lämpötehoa mutta jos menoveden lämpö nostetaan 50 asteeseen niin lämpötehoa tulee enää 5,1kw.
Tein tässä pienen testauksen, säädin käyttöveden lämmöksi 60c ja annoin pumpun pörrätä. Erillisen vesivaraajan menolämpö nousi 63 asteeseen, eli kone näköjään kykenee tekemään lämmintä??? Talon lämmitys on tietenkin paljon isompi vastus, kuin 180l vettä varaajassa ja vaatii enemmän tehoja. Ei voi ymmärtää mikä tässä maksaa, kun se ropari ei mielestään löytänyt mitään vikaa pumpustakaan. Katsotaan korjautuuko tilanne keruupiirin ilmauksen jälkeen.
Kyllä tuon testin ja manuaalissa kerrotun tehon alenemisen perusteella voisi epäillä että 6kw:n Nibe on liian pienitehoinen talon lämmönkulutukseen nähden.
Onko tietoa minkä tehoinen se edellinen -80 luvun lämpöpumppu oli?
Kannattaa kuitenkin ensihätiin laittaa osa sähkövastuksista päälle ettei talon lämpötila pääse laskemaan kun pakkanen näyttää tästä vielä kiristyvän.
Sitten kun vastukset ja Nibe yhdessä lämmittää taloa niin että sisälämpö on palautunut normaaliksi niin kannattaa tarkistaa paljonko silloin on menoveden lämpötila.
edit:Missä ulkolämpötilassa Nibe alkaa käydä jatkuvasti?
-
Kiitos vinkeistä, lämmityksen kanssa ei ole hätää vaikka pakkanen kiristyisikin, koska rinnalla on edelleen kaksoispesäkattila vm, 2008 ja öljypoltin.Niben asentajan kanssa laskeskeltiin, että tehon pitäisi riittää. Bergheat taulukon mukaan pumppu jaksaisi lämmittää ilman vastuksia -28c asti. Sekin on omituista, että pumppu ei käy jatkuvasti, logitietojen mukaan käy 13 tuntia ja lepää 11 tuntia ja käynnistyksiä tulee 11/vrk.
-
Sekin on omituista, että pumppu ei käy jatkuvasti, logitietojen mukaan käy 13 tuntia ja lepää 11 tuntia ja käynnistyksiä tulee 11/vrk.
No ei sitten Nibestä ole tehot loppumassa vaan jotain muuta?
Eihän Nibeltä patteriverkkoon menevässä menovesiputkessa ole shunttia?
Jos pattereissa on termostaatit niin onhan ne täysin auki?
-
Joo, termostaatit on otettu pois jo aiemmin, kun öljylämmitykseen asennettiin automaattisäätö. Shunttia ei ole ja kaikki venttiilit on auki normaalisti, kierron pitäisi pelata hyvin. Kiertovesipumppu on 35% asetuksella, että saatiin 6c erotus menon ja tulon välille. Homma on aika mysteeri, toivon mukaan keruupiirin seuraava ilmaus auttaisi. Jos ei, niin se on manattava Niben korjaaja takaisin tutkimaan.
-
Menoveden lämmöstä arvelen että ajat käyrällä 7 nyt. Oletko jo kokeillut miten jyrkempi käyrä vaikuttaisi tarkenemiseen ? Kun on vanha talo ja vielä pääosin yksilehtiset patterit, niin voi vaatia jyrkempääkin. Ja suosittelen kyllä että ainakin heikoimmat niistä yksilehtisistä vaihdettaisiin tehokkaampiin.
Kuinkahan paljon on öljyn lisäksi aiemmin palanut muuta, esim siellä kaksoispesässä ?
-
Joo, termostaatit on otettu pois jo aiemmin, kun öljylämmitykseen asennettiin automaattisäätö. Shunttia ei ole ja kaikki venttiilit on auki normaalisti, kierron pitäisi pelata hyvin. Kiertovesipumppu on 35% asetuksella, että saatiin 6c erotus menon ja tulon välille. Homma on aika mysteeri, toivon mukaan keruupiirin seuraava ilmaus auttaisi. Jos ei, niin se on manattava Niben korjaaja takaisin tutkimaan.
Aika pienellä kiertovesipumpun nopeudella tulee tuo 6c erotus....
Mitenhän muilla vastaavan pumpun omistavilla?
-
Roskia on polteltu pesässä ja se on ollut lähinnä varalämmön lähteenä, mikäli tulee pidempi sähkökatko talvikelillä, muutaman kerran on tarvittu. Pumppua testattiin jyrkemmillä käyrillä aina 15 asti, mutta ongelma pysyi samana. Kaikki patterit lämpiää toistaiseksi hyvin, pitää miettiä myöhemmin niiden uusimista.
-
Kaikki patterit lämpiää toistaiseksi hyvin
Se pointti ei ole patterin lämpiäminen, vaan sen olematon kyky lämmittää taloa, kun luovutuspintaa on vähän. Tuo taas pakottaa käyttämään jyrkempää käyrää, eli kuumempaa menovettä, joka alentaa pumpun lämmitystehoa.
Kun kerran Nibe ei käy koko ajan, niin se voi tarkoittaa että se joko katsoo täyttäneensä pyynnin, tai sitten katkaisee lämmitysjakson jonkin raja-arvon ylittymisen takia. Oletko tarkkaillut käyntijakson loppumista tässä mielessä, eli tuleeko menoveden keskilämmöksi käynti/huilijakson yli käyrän määrittelemä pyyntiarvo ? Ja oletko tarkistanut asetetut raja-arvot, ettei esim meno max ole niillä korvilla mihin se nyt hyytyy ? Itse asiassa, jos pyynti on 45 astetta, niin käyntijakson loppulämpö menee helposti yli 50, ja rajan on oltava korkealla.
Sinulla näytti olevan käyntijaksoja/vrk varsin vähän (11) tämänlaiseen tapaukseen. Vähän jaksoja tarkoittaa samalla että jakson loppulämpö nousee korkeammaksi kuin jos ajettaisi lyhyempiä jaksoja useampi. Ja samalla nuo rajat tulevat herkemmin vastaan. Käynnistyksen asteminuuteillahan sen voit säätää. Minulla tehdasasetus -60 toimii ihan hyvin, mutta erilainen sydeemi.
Missä sinulla on BT25, eli ulkoinen menovesianturi ? Onko puskurisäiliö sinulla menovesiputkessa patterien kanssa sarjassa, vai miten ? Kierrätätkö vettä huilijakson aikana, ja millä nopeudella ?
-
Luovutusalan pitäisi riittää hyvin 12 patterilla tämän kokoisessa talossa (110m2: asuinalaa 72m2 ja kellari 36m2), 8 yksirivistä ja 4 kaksirivistä patteria, 4 joka kerroksessa. Ongelma on se, että vaikka käyrää säätäisi kuinka jyrkäksi, niin menovesi ei nouse yli 45c, käyttöveden teossa meno nousee 60c asti ennen vastuksia. Max meno on asetettu 70 asteeseen, sen ei pitäisi olla ongelma. Asteminuutit on -60, puskurisäiliö on sarjassa pattereiden kanssa ja kiertovesipumpun nopeus on sama kuin lämmitettäessä 35%, erotus 6c. Nopeammalla arvolla erotus pienenee vain pariin asteeseen, eivätkä patterit ehdi luovuttaa lämpöä.
-
Laitappa loki näytille, niin katsotaan porukalla.
Esim. vuorokausi ja 1 minuutin välein-
-
Sekin on omituista, että pumppu ei käy jatkuvasti, logitietojen mukaan käy 13 tuntia ja lepää 11 tuntia ja käynnistyksiä tulee 11/vrk.
Nyt, kun on kylmempää, on pakkasta, kirjaa uudelleen ulkolämpötila ja käyntiaikasuhde tällä lämpötilalla.
Sen perusteella pystyy laskemaan pumpun antaman tehon riittävyyden.
-
että vaikka käyrää säätäisi kuinka jyrkäksi, niin menovesi ei nouse yli 45c,
Otetaanpa esimerkiksi käyrä 8, jolla pyynti -10 on n 48 astetta, ja oletetaan että ulkolämpö on -10 tai alempi. Niin kauan kuin menovesi ei ylitä 48, asteminuutit kasvavat, ja kompressori ei voi pysähtyä muuhun kuin raja-arvolaukaisuun, joka nollaa asteminuutit. Vasta kun menovesi ylittää 48, alkaa integraali pienentyä, ja lopulta menee nollaan, ja tällöin on normaali pysäytyskriteeri täyttynyt. Seuraapa miten tuo integraali sinulla juoksee.
Mitkä ovat keruupiirin paluu ja menolämmöt absoluuttisina, käyntijakson alkupäässä, ja vastaavasti loppupäässä ?
Montako rinnakkaista lenkkiä keruupiirissä (350m) on ? 6kw mallin liuospumppu on aika heppoinen 87W, kun esim minulla on 185W. Iso delta voi tulla sekä tästä, että ilmasta lenkissä.
Olethan varmistanut, ettei lämmityskierto oikaise rinnalla olevan kattilan kautta, miten onkin kytketty ?
-
Kokeilin 8 käyrällä, pyynti 46c, pumppu nosti menon 41,5c ja pysähtyi siihen ja -400 asteminuuteissa löi vastukset päälle.
Maapiiri on yksi 350m lenkki ja liuospumppu on säädetty 100%, maapiirin tuloputki pulputtaa jatkuvasti.
Vanha kattila on katkaistu pois kierrosta sulkuventtiileillä, kun pumppu on käytössä.
-
Kyllähän tuo vaikuttaa juuri raja-arvolaukaisulta, jos kompressori pysäytetään kesken kaiken, juuri kun sitä eniten tarvittaisiin. Joko käyttäjän asettama, tai pumpun kiinteä suojaraja. Eikö hälytyslokista löydy mitään poikkeamailmoitusta ?
Nyt tuossa on joka tapauksessa poikkeama käynnissä mihin tarttua
Voimakas pulputus ei kuulu asiaan, pientä lurinaa kuuluu minullakin.
-
Hälytyslokista ei löydy yhtään hälyä, kaiketi mikään raja ei ole ylittynyt.
-
Hälytyslokista ei löydy yhtään hälyä, kaiketi mikään raja ei ole ylittynyt.
Paljonko kuumakaasun lämpötila on? Pumpun pitäisi tietysti käydä kokoajan kun saavutetaan lisälämmön tarpeen raja.
-
Kuumakaasun lämpö on noin 95c ja pumppu käy reilun tunnin ennen vastusten mukaan tuloa.
-
Onko roskasihdit katsottu.
-
On katsottu ja ei ollut puhdistettavaa.
-
Kuumakaasun lämpö on noin 95c
Tämä on Nibelle korkea arvo, minulla tuohon joudutaan vain käyttövesijakson lopussa. Lämmityksessä viime talven kovin tilanne oli menovesi 44, ja kuumakaasu 80, ulkolämpö -24. Jotain mätää Nibessä (?)
-
Niben ropari teki jotain tehomittauksia, mutta ei mielestäni tutkinut koneen tekniikkaa sen kummemmin, kuin avaamalla etupaneelin. Tarkistin ja tuo 95c lukema oli tosiaan käyttöveden teon aikaan.
Lämmitysjakson alkaessa noin 5min jälkeen kuumakaasu on noin 72c, lauhduttimen meno on 43c ja lämmityksen meno on 42c, pyynti on 45c, joku tässä ei täsmää.
-30min kohdalla kuumakaasu 78c, lauhduttimen meno 45c ja lämmityksen meno 44c ja pyynti se 45c, nousu on pysähtynyt.
-
Olikohan se nyt kylmäainevajaus johon tuo viittaisi. Joka tapauksessa ihmettelen, ettei epänormaalista pysäytyksestä tule merkintää sinne info-valikon hälytyslokiin. Itse olen onnistunut saamaan sinne useammankin, erilaisista syistä . Sekä kiinteistä suojarajoista, että käyttäjän aseteltavista raja-arvoista.
Kun katsot seurantalokejasi, niin esiintyykö siellä vastaavia pysäytyksiä ennen integraalin normaalia nollautumista, vai oliko tämä yksittäistapaus ?
Varmista vielä ainakin ettei maks poikkeama menovedessä ole liian pieni, ja aiheuta katkaisua. Se on siis pyynnin ja menolämmön erotus. Ei kyllä vastaa tuon viimeisen pysäytyksen kuvausta.
-
Logista ei löydy muuta kuin pumpun käynnistys Niben roparin käyntipäivältä. Kone ei katkaissut käyntiä tällä kertaa, vaan jäi junnaamaan 1c alle pyynnin ja käy edelleen.
-
Voihan olla, että käyrän vaihto aiheutti kertaluonteisen poikkeaman, joka ylitti kynnyksen. Mutta silti se pitäisi minusta raportoida...
Sitä USB-lokista on helppo jälkikäteen analysoida tilanteiden kehittymistä, ja myös tietyltä osin myös syitä kummalliselle käytökselle.
-
Katsellaan paraneeko tilanne (pe) jälkeen kunhan keruupiiri on ilmattu (taas) :)
-
Vielä noista pulputuksista, ja ylämäkeen laitetusta keruulenkistä.
Minusta jotenkin tuntuu, ettei ylämäkeen vievä lenkki voi toimia kunnolla, muuten kuin paineistettuna (?) Onko se paineistettu ? Ja sittenkin nesteestä ajan mittaan irtoava kaasu tuppaa synnyttämään ilmataskun sinne ylämäen päähän, varsinkin kun liuospumppu on alitehoinen. Eli erillisellä tehopumpulla tehtävää ilmausta voi joutua toistamaan.
Yleensä kuitenkin pulputukset liittyvät pannuhuoneessa liikkuviin kupliin, ja nehän voi ja pitää poistaa paikallisista ilmausventtiileistä. Semmoiset pitää olla molempien putkien ylämutkassa, ja niissä pitäisi olla pieni ilmasäiliö, johon ilma mahtuu kertymään. Minulla se säiliö on kupariputken pätkä, jonka yläpäähän ilmausventtiili on asennettu. Laitoin paineet/paisarin, vaikka on kaivolenkki taatusti alamäessä. Edelleen kaasua hiukan erottuu, 1,5 v käytön jälkeen.
-
Ei ole paineistettu, pitää jutella sen asentajan kanssa, kunhan tulee ilmaamaan keruupiiriä.
-
Lattialämmityksiä varten valikossa 5.1.2 on mahdollista asettaa maksimi menoveden lämpötila.
Manuaalissa esitetään 45 astetta maksimirajaksi menoveden lämpötilalle eikä menoveden lämpötila nouse tätä korkeammaksi vaikka lämpökäyrä pyytää.
Kannattaisi tarkistaa tuo rajoitus ettei ole jostain syystä päällä tuo max 45 astetta ja jos on niin nostaa vaikka 55 asteeseen.
-
Jep, se on asetettu 65c kun on patterit. Huomasin tässä, että lähes koko keruupiiri on korkemmalla, kuin pumppu ja paisunta-astia. En tiedä ottiko asentaja sitä huomioon aiemmin, laitan hänelle viestiä asiasta.
Niben korjaaja väitti muuten sellaista, että kaikki Niben pumput olisivat kuulemma hieman "ylitehoisia" (+1kw). Valmistaja olisi kuulemma ylimitoittanut pumput tarkoituksella, ettei asiakastyytyväisyys kärsi ja ettei tule niin paljoa yllätyksiä mitoituksessa. Väitti myös, että asia on varmistettu tehomittauksissa, joita hän on tehnyt. Mitä olette mieltä?
-
Lämmitysjakson alkaessa noin 5min jälkeen kuumakaasu on noin 72c, lauhduttimen meno on 43c ja lämmityksen meno on 42c, pyynti on 45c, joku tässä ei täsmää.
-30min kohdalla kuumakaasu 78c, lauhduttimen meno 45c ja lämmityksen meno 44c ja pyynti se 45c, nousu on pysähtynyt.
"Lauhduttimen meno 45c" Tarkoittaako tämä lauhduttimeen sisään vai lauhduttimelta ulos.
Onko keruuputkisto 80-luvulta?
Kuinka paljon (metriä) keruuputkisto on pumppua (paisunta-astiaa) ylempänä?
Mitkä ovat keruun (meno ja tulo) lämpötilat käyntijakson alku- ja loppupuolella?
ATS
-
Lauhduttimen meno (BT12) tarkoittaa kaiketi ulostuloa?
Keruuputkisto on -80 luvulta noin 350m yksi lenkki (syvyys 1.2 - 1.5m), putkisto on noin metrin korkeammalla kuin pumppu ja paisunta-astia.
Keruun tulo ja meno on alkupuolella tällä kelillä (-9c) +2c/-1c ja loppupuolella 0c/-4c
Juttelin asiasta tänään asentajan kanssa ja eivät olleet ottaneet huomioon, että putkisto on pumppua korkeammalla.
Tekevät ilmauksen seuraavan kerran (pe) isommalla pumpulla ja virtauksella.
-
Keruun lämpötilat näyttävät aivan hyviltä, joten perusvikaa sieltä tuskin löytyy.
Mutta ilmathan sieltä pitää joka tapauksessa pois saada.
Todennäköisesti perusvika on se että on jokin raja-arvo mikä pysäyttää koneen.
Tee sellainen koe, missä pudotat käyrää niin paljon, että menoveden pyynti on pienempi kuin se lämpötila missä kone nyt pysähtyy.
Seuraa mitenkä integraali käyttäytyy.
ATS
-
Voisiko myös tehdä sellaisen testin että vääntää vaikka puolet pattereista kiinni ja katsoo jaksaako pumppu silloin nostaa menoveden lämpötilaa.
-
Nibessä näyttä olevan kahdentyypistä paisuntasäiliötä,kumpi malli on Heka35 lämpöpumpussa?
Jotenkin tuntuisi että jos keruuputket on ylempänä niin silloin pitäisi olla kalvopaisuntasäiliö (?)
Tasopaisuntasäiliö ei taida toimia tuollaisessa paikassa
(http://i6.aijaa.com/t/00914/12971281.t.jpg) (http://aijaa.com/jy3qzR)
-
Pitääpä jutella se asentajan kanssa, täällä on tasopaisuntasäiliö
Koettelin vielä kiertovesipumpun säätöjä, koska menon ja paluun erotus oli vain 3c. Kuinka pieneksi kiertovesipumpun asetuksen voi laittaa? Tiputin sen 35% -> 20% ja erotus on nyt 6c.
-
Minulla on taloon tulevat keruuputket konetta ylempänä ja on myös kalvopaisuntasäiliö.
-
Kone ei katkaissut käyntiä tällä kertaa, vaan jäi junnaamaan 1c alle pyynnin ja käy edelleen.
Mitenkäs tässä junnauksessa lopulta kävi, eli mihin kriteeriin jakso ( ja seuraavat) päättyi ?
kaikki Niben pumput olisivat kuulemma hieman "ylitehoisia" (+1kw).
Olisikohan paremminkin niin, että keskiarvona ovat ? Sehän on perinteinen tapa hallita suuren toleranssin tuotantoa niin, että enin osa täyttää speksit. En usko että sen varaan voi yksittäinen asiakas rakentaa, ellei tee/teetä omaan koneeseensa prosessin optimisäätöjä. Osa tehosta on ymmärtääkseni "säätökysymys", ja säädöt usein poskellaan tehtaan jäljiltä
Kuinka pieneksi kiertovesipumpun asetuksen voi laittaa
Asetuksen voi laittaa vaikka 1%, mutta kiertopumpun säädettävyysalue on muistaakseni 10-100% (omassani)
-
Pumppu kävi, kunnes vastukset ottivat päälle ja asteminuutit nollaantuivat sitä kautta. Sama homma jatkuu edelleen.
-
Niben korjaaja väitti muuten sellaista, että kaikki Niben pumput olisivat kuulemma hieman "ylitehoisia" (+1kw). Valmistaja olisi kuulemma ylimitoittanut pumput tarkoituksella, ettei asiakastyytyväisyys kärsi ja ettei tule niin paljoa yllätyksiä mitoituksessa. Väitti myös, että asia on varmistettu tehomittauksissa, joita hän on tehnyt. Mitä olette mieltä?
Tänne foorumille voisi koostaa parhaat palat myyjien väittämistä. Tämä ilman muuta pääsisi mukaan. Aika hauska joka tapauksessa.
-
Luin kommenttejanne ja ihan hyviä.
Aloittaisin keruuputken uudella ilmauksella, mutta samalla hankkisin
kalvopaisuntasäiliön missä on esipainetta ainakin se metrimäärä mitä ylin keruulenkin pää on korkeammalla kuin on lämpöpumppu + vaikkapa 4m.
Vasta silloin voidaan taata että on painetta keruuputken ylimmässä kohdassa ja voi pitää ilmat poissa sieltä.
Itsellä kaivopaisuntasäiliö ja nyt noin 0,9bar (9m). (Oli käyttöönotossa vuosi sitten noin 1,15bar). Putket menee alaspäin kaivoon.
Sitten voi olla että keruupumppu on hiukan alitehoinen, ei jaksa virtausken kanssa, mutta ei tuo keruun delta t 5,5 kait ihan mahdoton ole.
Mitäs sanotte, jos pienetäisit asteminuutit?, kone kävisi vähän tiuhemmin, mutta keruuneste pysyisi keskimäärin vähän lämpöisempänä.
(Itsella asteminuutteja -60 nyt pakkasella. Lämpökärä 8-1 lämpöpumpulle ja minulla varaaja ja oma shuntti jonka käyrä pattereille on 7.
Kone on Jämä Star, sama kuin Nibe ja 12kW.)
-
Keruun tulo ja meno on alkupuolella tällä kelillä (-9c) +2c/-1c ja loppupuolella 0c/-4c
Sitten voi olla että keruupumppu on hiukan alitehoinen, ei jaksa virtausken kanssa, mutta ei tuo keruun delta t 5,5 kait ihan mahdoton ole
Elon laskuopin mukaan Dt on keskimäärin 3,5C ja on hyvä.
ATS
-
OK
Kun kirjoitin jäi tuo loggaustulos, oliko se delta t -5,5, muistiin.
Ei pitäisi kirjoittaa kaikkea tarkistamatta kaikkia tekstejä < tämä kehoitus itselleni.
-
Laitatko logitiedoston näkyviin, jos siitä vaikka selviäisi jotain.
-
Katsellaan uudemman kerran sen ilmauksen jälkeen, laitan sitten uutta logia tänne nähtäväksi.
-
Koettelin vielä kiertovesipumpun säätöjä, koska menon ja paluun erotus oli vain 3c. Kuinka pieneksi kiertovesipumpun asetuksen voi laittaa? Tiputin sen 35% -> 20% ja erotus on nyt 6c.
Tuo ei oikein normaalilta vaikuta tai sitten on todella tehokas kiertopumppu patteriverkossa.
Onko patteriverkko erillisillä meno- ja paluuputkilla,siis ettei ole ns yksiputkinen patteriverkko?
Jos on normaali 2-putkinen patteriverkko niin tuntuu kyllä että patteriverkonkiertovesi saattaa jostain "oikaista" liikaa paluuseen.
Miten tuon kaksoispesäkattilan shuntti,jääkö se sulkuventtiileistä katsoen kattilan vai patteriverkon puolelle?
Oletko mittaillut patterien ylä- ja alaosan pintalämpötiloja että onko suht samat kaikissa ja lämpötilero sama kuin meno- paluun lämpötilero lämpöpumpulla.
Patterithan on tavallaan rinnan meno- ja paluuputken välissä ja jos esim lähellä lämpöpumppua on joku patteri minkä linjasäätö on liikaa auki niin silloin saattaa suurin osa patteriverkon virtauksesta oikaista sen patterin läpi paluuseen ja linjassa edempänä olevat patterit lämpiää sitten vähemmän.
-
Pumppu kävi, kunnes vastukset ottivat päälle ja asteminuutit nollaantuivat sitä kautta. Sama homma jatkuu edelleen.
Jankkaan nyt tätä edelleen. Siis kompura sammui, kun tilanne oli mikä ; meno, pyynti, asteminuutit, käyntijakson pituus tähän mennessä ?
Ja sittenkö vastukset hoitivat asteminuutit nollille, ja valtakunnassa kaikki hyvin, lämmintä piisaa ?
Vai nollautuiko integraali, kun kompura pysähtyi ? Näin käy "normaalissa" raja-arvokatkaisussa, joka tulee ohjausohjelmalta sensoreiden perusteella. Tällöin useimmiten kämppä kylmenee, kun jaksot jäävät vajaiksi.
Jos taas jokin hardiksen sisäinen suojamekanismi ( ylikuumenemissuoja tms) laukeaa, se ei välttämättä näy suoraan softalle, eikä varsinkaan samalla tavalla kuin softan oma kontrolli. Mutta siitäkin pitäisi tulla loki, siis pitäisi, jotta suunnittelu olisi kelvollista.
-
Patteriverkko on erillisillä meno ja paluu putkilla. Patterit tuntuu lämpiävän epätasaisesti, juttelin putkimimiehen kanssa ja hän suositteli patteriverkoston huuhtelua ja uudelleen säätämistä.
Pumppu sammui kun asteminuutit menivät nollaan vastusten avustuksella. Ilman vastuksia pumppu ei kyennyt nollaamaan asteminuutteja, koska menolämpö ei koskaan tavoittanut pyyntiä.
-
OK, eli mitään epänormaalia ei pumpun logiikassa nyt olekaan, ei vain jaksa tällä kuormalla. Vaikka on täystehoinen, ja vielä 1kw ylitehoinen
Minulla on välittömänä kuormana vieressä oleva varaaja, jota Nibe lataa. Latauskierron virtausvastus on siis pieni, tyypilliseen patteriverkkoon verrattuna. Kiertopumppu on sama kuin sinulla. 6 asteen delta saavutetaan nopeusasetuksella 35-40%, tuo deltahan vaihtelee jakson aikana jonkin verran.
Kun sinulla tuo 6 astetta tarkoittaa 20% asetusta, niin siksi tässä yksi jos toinen on ihmetellyt mistä se vesi oikaisee. On se ehkä mahdollista (??), että 6kw tyypissä itse lauhduttimen virtausvastus on niin paljon pienempi, että "oikaisu" on vain pattereiden välillä olevaa epäbalanssia; jossain säätö liikaa auki. Varsinkin jos patteriverkko itsessään sisältää useita rinnakkaisia lenkkejä, esim kerrokset, ja putket ovat avarat, niin kokonaisvastus jää alhaiseksi.
No, pianhan tuo selviää selittyykö tehon puute näin. Jotain taas opitaan. En vielä ymmärrä miten se voisi sen kokonaan selittää.
-
Joo, sitä olen tässä koko ajan ihmetellyt miksi ei jaksa vaikka mitoitus on kohdallaan, vanha kattila on 20kw ja mitoituksen mukaan vuosittainen tehontarve 18kw, lähes täystehoinen pitäisi pumpun olla.
Putkimies arveli, että osassa pattereita on sinne vuosien aikana kertynyttä sakkaa, koska patterijärjestelmää ei ole tietääkseni putsattu koskaan.
Katsotaan mikä on tilanne patterijärjestelmän putsauksen, säätämisen ja keruupiirin ilmauksen, mahdollisen kalvopaisuntasäiliön asennuksen jälkeen.
Vanha -80 lukuinen pumppu oli ollut 5kw ja se oli lämmittänyt 500l varaajaa, josta taloa ja käyttövettä oli lämmitetty aiemmin. (Varaaja jouduttiin poistamaan, koska se ruostui puhki.)
Palaan asiaan myöhemmin.
-
hän suositteli patteriverkoston huuhtelua ja uudelleen säätämistä
Tässä särähtää. Pumppu on liitetty hyvinkin vanhaan (?) verkkoon niin, että paluu menee suoraan lauhduttimelle, ja verkkoa ei ole huuhdeltu asennuksen yhteydessä. Eli hienojakoinen kura verkosta on jo voinut kertyä lauhduttimen pinnoille lämmönluovutusta heikentämään. Niben mutasihti (onhan asennettu?) ei hienojakoisinta ainesta pysäytä, arvelen. Olipa kertynyt tai ei, tuhmasti toimittu.
mitoituksen mukaan vuosittainen tehontarve 18kw,
Tarkoitat ehkä että vuotuinen energiantarve on 18000 kwh ?
-
Onhan verkko vanha, kun talo on rakennettu -56. Mutasihti on asennettu ja tarkistettu pariin kertaan, jotain pientä roskaa siellä kyllä oli.
Joo, 18000 kwh tuli pieni typo :D
-
Jankkaan myös hiukan ;)
Laitatko lokin näkyviin niin katsellaan mitä koneessa tapahtuu ettei tarvitse arvuutella.
-
Niben korjaaja väitti muuten sellaista, että kaikki Niben pumput olisivat kuulemma hieman "ylitehoisia" (+1kw). Valmistaja olisi kuulemma ylimitoittanut pumput tarkoituksella, ettei asiakastyytyväisyys kärsi ja ettei tule niin paljoa yllätyksiä mitoituksessa. Väitti myös, että asia on varmistettu tehomittauksissa, joita hän on tehnyt. Mitä olette mieltä?
Tänne foorumille voisi koostaa parhaat palat myyjien väittämistä. Tämä ilman muuta pääsisi mukaan. Aika hauska joka tapauksessa.
Tämä väittämä ei ollut myyjän esittämä, vaan Niben huoltomiehen, joka kävi tarkastamassa/mitaamassa pumpun toiminnan.
-
Meneekö nyt siis ilman vastuksia tuo -18C, kun alempi menolämpö riittää ? Ja mikä pyynti tuossa kohtaa nyt siis riittää ?
Vertailun vuoksi, minulla se pumpun aiempi maaginen 45C katto riittäisi -25C tienoille viime talven kokemusten perusteella. Lisäämällä luovutuspinta-alaa, tai nostamalla patterien keskilämpöä pumpun lisäteholla sitten pidemmällekin. Tosin tuo minun nykyinen 60W täysillä saa jo riittävän kohinan aikaan, joten tuskinpa vaihdan isompaan. Nibessähän on 67W
-
Pakkasia on pidellyt (-20c/-24c) ja kämppä on pysynyt lämpimänä (22-23c), pumppu käy: Lämmitys 85,1%, Käyttövesi 9,2% ja Lepo 5,7%.Keruupiirin lämmöt jakson lopussa: -1c/-4,5c, ilmat on kaiketi saatu pois. Lunta on maassa vain noin 10cm ja uskoisin, että se on haitaksi maapiirin tehokkuudelle. Menoveden lämmöt on 42c, eli pumppu jaksaa noin -22c ja sen jälkeen napsahtaa vastukset päälle.
Yksi patteri ei lämmennyt aiemmin kunnolla, mutta sekin saatiin korjatuksi, pitää vaihdella noita vanhoja yksilehtisiä pattereita 2 lehtisiksi keväämmällä, kun pakkaset hellittää, ovat sitten valmiina ensi talvea varten.
-
Laitan tänne vielä tiedoksi kaikille yhden asian, jonka huomasin. Pumppujen asentajat käyvät lueskelemassa täällä ihmisten kirjoituksia ja tuumivat, ettei palstan neuvoihin ole luottamista.
Onhan tämä vapaa palsta ja maa, mutta ei se tunnu oikein kivalta kun tänne kirjoittaa tai kysyy neuvoja ja myöhemmin kuulee, että tällaisia olit sinne sitten kirjoitellut.
-
Ehkä asentajat käyvätkin täältä lukemassa miten homma pitää tehdä ;)
-
Meinaakohan ne asentajat että kaikkien pumput säädetään samanlailla? Itse ainakin saanut pumppuni toimimaan paremmin täältä luettujen vihjeiden/kokemusten johdosta ;)
-
Jokaikinen mlp on ollut kaikkea muutakuin optimi säädöissään asentajan jäljiltä mitä olen nähnyt. Ja kuinkahan moni pumppu tälläkin hetkellä nakuttaa pätkäkäyntiä tuhoa kohti käyttäjän siitä mitään tietämättä...
Kertoiko asentaja miten täällä oli virheellisesti ihmisiä opastettu?
Itse kuulin huoltoteknikolta että olen ottanut monesta asiasta enemmän selvää kuin mitä hänen on tarvinnut tietää yli toistakymmentä vuotta kestäneen uransa aikana pumppujen parissa.
-
Päivitin uuden firmiksen 5539R7 ja pumppujen automatisoinnin tuloksena oli seuraavaa:
Liuospumppu on jatkuvasti 100%.
Lämmityksessä kone säätää kiertovesipumpun nyt 23% arvoon ja menon/tulon erotus on 6c ja liuoksen meno/paluu käynnin lopussa -6c/+1c.
Kummallinen asia on käyttöveden lämmitys, jossa kiertovesipumpun asetusvara loppuu kesken, sen ollessa vain 3%, syntyy erotukseksi vain 4c?? ja liuoksen meno/ paluu on edelleen käynnin lopussa -6c/+1c.
Pumpussani on erillinen varaaja käyttövedelle.
Laitoin logituksen päälle heti päivityksen jälkeen ja jaan sen tänne myöhemmin.
Mitä olette mieltä? Onko kellään ollut vastavaa ongelmaa käyttöveden kanssa?
-
Sun Nibe ei saa tarpeeksi lämpöä kaivosta, jos keruu delta on7C.
Tästä seuraa että keruupumppu 100%:lla.
Firmiskommentit firmisketjuun....
-
Laitoin tänne, kun tämä koskee omaa tlannettani, eikä firmistä yleensä.
Minulla ei ole kaivoa, vaan 350m maapiiri ja oli aiemmin ongelmaa ilmauksen kanssa, kun se on konetta korkeammalla.
Voisiko olla, että liuospumpussa ei riitä teho? Paluulämpö on kuitenkin vielä +1c.
Menoveden lämpötila käyttöveden lämmityksen lopussa on 60c/56c.
-
Laitoin tänne, kun tämä koskee omaa tlannettani, eikä firmistä yleensä.
Minulla ei ole kaivoa, vaan 350m maapiiri ja oli aiemmin ongelmaa ilmauksen kanssa, kun se on konetta korkeammalla.
Voisiko olla, että liuospumpussa ei riitä teho? Paluulämpö on kuitenkin vielä +1c.
Menoveden lämpötila käyttöveden lämmityksen lopussa on 60c/56c.
Ettei olis liuospuolen roskasihti tukossa tai ilmaa piirissä? Onko piiri paineistettu ja mikä on paine?
-
Sihti tarkitettiin edellisen ilmauksen yhteydessä vähän aikaa sitten ja se oli puhdas. Piiri ei ole paineistettu.
-
Keruun delta on ollut alkuvuonna kunnossa.
Mikä on muuttunut ?
-
Uuden softan myötä muuttui kiertovesipumpun nopeudet, aiemmin lämmityksen/käyttöveden tulon ja menon ero pienempi.
-
Uuden softan myötä muuttui kiertovesipumpun nopeudet, aiemmin lämmityksen/käyttöveden tulon ja menon ero pienempi.
Ei vaikuta tuohon maapiirin lämpötilaeroon. Jos maapiirin pumppu on täysillä kuten ennenkin niin sitten tilanne on samalla tavalla kuin aikaisemminkin...
Jos keruu on ylempänä kuin pumppu niin miksi sitä ei ole paineistettu?
-
Veikkaisin ettei nopeuksien muutos pudota keruun deltaa 3,5C:stä 7C:hen.
Keruun delta on PALJON yli rajan (2.....5C).
-
Samaa asiaa on näköjään puitu jo aiemminkin. Jos sihti on puhdas, pumppu täysillä niin sitten ilmaus ja maapiiri paineelliseksi...
Kalliiksi sekin käy että joku käy ilmaamassa piiriä jatkuvasti. Kalvopaisunta-astia maksaa noin 50€
-
Näinhän se on, viimeksi oli puhetta asiasta ja ymmärsin, että maapiiri oli tarkoitus paineistaa.
Sitä ei kuitenkaan sitten lopulta tehty, pitänee ottaa asia esille uudelleen.
-
Myös jos piirissä on vuoto se ilmenee heti painemittarin avulla.
-
Keruupiirin paineistus on nyt tehty ja tulokset olivat odotettuja, liuoksen menolämpötila nousi -6c -> -4c. ja tulo on +0.5c - +1c, lämmityskierron erotus on noin 6c.
Lämmitys pyörii automaattiasetuksilla ja käyttövesi manuaalisesti 25% pumpulla, liuos -4c/+0.5c - +1c. Kierron menon ja paluun erotus 3c, pienemmällä kierrolla erotus nousee vain 1c, tälle ei kaiketi mahda mitään.
-
No niin, taas on pumppu lyöty tulille kesän jälkeen, lämmittelin käyttöveden puilla viimeiset 3kk. Pitää seurata paljonko tuo vaikuttaa sähkönkulutukseen vuositasolla.
-
Luultavasti tuo "hukkuu" kulutuksen vuosittaiseen vaihteluun ;)
-
Tarkistelin sähköyhtiöni sivulta ja puiden poltto säästi noin 200e, ei huku vaihteluun :D
-
Olinpa pessimistinen :(
Meillä (2 henkeä) kone tekee alle tunnin päivässä vettä (pikaisesti laskien 25-30€ / 3kk).
Isommassa taloudessa toki enemmän.