Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Saneeraus maalämmölle => Aiheen aloitti: sverri - 01.05.13 - klo:16:28
-
Suunnitteilla olisi alkaa vaihtamaan puu- ja osittainen sähkölämmitys maalämmölle kun ei tuo ostopuukaan kovin edullista ole. No ei ole kyllä nuo laitteetkaan asennuksineen kun muutaman tarjouksen olen kysynyt. Mutta se siitä kannattavuudesn arvioinnista.
Eli kyseessä on 1980 rakennettu, 1-kerroksinen puuelementtitalo, huoneistoala 130 m2, koneellinen ilmanvaihto ja nykyinen lämmitys ilmalämmitys, Valmet Kotilämpö. Varaaja 2000 litraa sähkövastuksilla, tarkoitus purkaa pois. Ja talo sijaitsee napapiirillä eli pakkasiakin joskus pitelee.. Polttopuita on kulunut karkeasti arvioiden 25m3/vuosi, riippuen tietty vuodesta. Sähköllä on lämmitetty vain kun oltu poissa kotoa. Koemielessä lämmitin maaliskuun lopulla viikon pelkästään sähköllä, kulutus lämmitykselle noin 600 kWh. Pakkasta oli n. 5-10 astetta päivisin, öisin 15-20, jonain yönä kävi alle 20 asteessakin. Olohuoneessa on normi takka, jota ei lämmitetä juuri koskaan joten ei vaikuta lopputulokseen. Keittiössä puuliesi, jota lämmitetään kun pakkasta 25 tai enemmän. Veden kulutus normaali, yksi suihku eikä ammeita yms. 4 henkilöä, joista yksi ei pahemmin suihkuttele vielä muutamaan vuoteen mutta käy kyllä kylvyssä.
Tarkoitus on siis laittaa puukattilan, 2000 litran varaajan ja ilmalämmityksen tilalle maalämpö kaivolla, vesikiertoinen lattialämmitys ja uusia ilmanvaihtokone lämmön talteenotolla. Putket on tarkoitus urittaa betoniin.
Tarjouksien perusteella halvin on Vaillant ja kallein Lämpöässä. Muut tarjoukset siinä välimaastossa. Nibeltä ja Nereukselta on ole tarjouksia saanut pyynnöstä huolimatta. Lämpöässän pumppuhan on tehokkain, VS10 eli 10,7 kW. Muut tarjoukset siinä 8 kW:n tuntumassa. Kaivon syvyydeksi on tarjottu 8 kW:n pumpuille 180m ja Lämpöässän 10,7kW:n pumpulle 210m.
Nyt kun olen lukenut näitä keskusteluja niin päätin kysyä kokeneimmilta, mitä mieltä ovat ja mihin kannattaa kiinnittää huomiota tässä projektissa. Itsellä kun ei ole minkäänlaista kokemusta lvi-hommista, niin järkevintä kysyä niiltä, joilla on. Eikä pelkästään myyjiltä.
Eli onko suurtakaan väliä, laittaako vaihtoventtiipumpun puskurisäiliöllä vaiko tulistuspumpun ilman puskuria?
Vesikiertoisen lattialämmityksen kanssa muistaakseni joku oli sitä mieltä, ettei tarvisi puskuria lainkaan, koska betoni varaa lämpöä. Itsellä vaan mielessä se käyntijakson liika tiheys, jos ei ota puskurisäiliötä. Putkiston vesitilavuus laskujeni mukaan n. 70litraa.
Lattialämmityksen kanssa ei liene mitään huomioitavaa sen kummemmin vai mitenkä ne huonetermostaatit kun jonkun ketjun mukaan niitä ei kannata laittaa, vaan pumppu säätää lämpötilan automaattisesti?
Ilmanvaihtokoneen jälkilämmitys vesipatterilla vai sähköllä? Tuossa vissiin on väliä, onko pumppu ilmanvaihtokoneen läheisyydessä. Ei ole. Joten putkitöitä pitäs tehdä jos vesipatterimalliin päätyis.
Tosin lattialämmityksen jakotukki varmaan sijoittuis ilmanvaihtokoneen läheisyyteen ja sille pitää kuitenkin vetää syöttöputket pumpulta nykyisestä pannuhuoneesta.
Jos vesipatteri niin pitääkö pumpussa olla useampi lämpöpiiri vai miten se käytännön toteutus?
Ja mitä muuta tulisi ottaa huomioon tässä kokonaisuudessa, sillä olen melko varma että jotain on jäänyt huomioimatta.
Kiitos jo etukäteen mielipiteistänne.
...
Editoinut "tomppeli.: poistin lisäämäni liitetiedoston, jotta liitetiedostokansio ei täyttyisi liiaksi!
-
Eli kyseessä on 1980 rakennettu, 1-kerroksinen puuelementtitalo, huoneistoala 130 m2, koneellinen ilmanvaihto ja nykyinen lämmitys ilmalämmitys, Valmet Kotilämpö.
Laitoin noita tietojasi taulukkoon ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Pumpun kooksi tuli noin 9 kW.
Kaivon syvyydeksi tuli jopa enemmän, kuin L-ässän tarjouksessa.
On mahdollista, että tämä ohjelma mitoittaa Pohjois-Suomeen ehkä tarpeettoman syvänkin kaivon.
Korostan sitä, että tämä mitoituslaskelma on vain suuntaa -antava, ei mikään takuumitoitus.
Takuumitoituksen saat alan ammattisuunnitelijalta ja vastuulliselta maalämpötoimittajalta.
Olisin kiinnostunut siitä, millaisilla lämpökaivoilla Lapissa ja Pohjois-Suomessa on tultu toimeen.
Täällä pyysin kertomaan omia kokemuksia (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4679.msg54180#msg54180) lämpökaivon riittävyydestä.
Jos ei halua tietojaan foorumille, voi ne laittaa minulle myöskin yksityisviestinä.
Yritän hakea "totuutta" Pohjolan lämpökaivoista.
-
Laittelin itsekin aiemmin tiedot tuohon Bergheatin taulukkoon ja sain pumpuksi 9,2 kW:n pumpun ja kaivon aktiivisyvyydeksi 522m. Eli ilmeisesti 261m pitäs olla syvä. Tuo laskelma kääntäisi edun sitten Lämpöässän 10,7 kW:n pumpulle, jos haluaa täystehoisen pumpun. Kaipa siinä oleva 260 litran varaaja riittää normikäyttöön.
No tutulla on tuossa 10 km päässä samana vuonna rakennettu samankaltainen talo, 10 m2 pienempi ja patterilämmitys. Hänelle laitettu 2009 maalämpöpumppu ja kaivo 120m. Omien sanojensa mukaan se on 3,5 vuotta pelannut hyvin ja lämmintä on riittänyt. Sähkön kulutus lämmityksessä on ollut 6800 kWh/vuosi keskimäärin tuolla ajanjaksolla. Henkilökohtaisesti en ottaisi alle 160 m syvää kaivoa, varmuuden vuoksi.