Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => LämpöÄssä => Aiheen aloitti: Pietari_9 - 06.03.13 - klo:10:40
-
Vastaavia aiheita on jo runsaasti, mutta aloitan silti oman ja toivoisin, että kokeneet konkarit jaksaisivat vielä vääntää tätä rautalangasta.
Tausta: V20 vaihdettu vanhan kattilan tilalle syksyllä. Lämmittää kahdella piirillä omakotitaloa (ala 170) ja varastorakennusta (150). Vanhat patterit ja putket käytössä. Sisälämpö pyörinyt 20 paikkeille (19 - 23), joka on ollut ihan riittävä. Lämmintä vettä kuluu vuositasolla alta satu kuutiota (iso perhe, mutta kaikki käyvät yleensä eri aikoihin suihkussa, eli ei yhtäjaksoista pitkää tarvetta).
Tähän asti on menty ihan tehdasasetuksilla, myyjä on pari kertaa käynyt katsomassa laitteistoa. Olen kirjannut ylös kk kulutuksen (erillinen mittari pumpulle) ja käyttätunnit muutaman kk välein. Reilussa 5kk sähköä on kulunut pumpulle noin 12 500 kWh, ja käyttötunnit olleet 1260. Myyjän tekemän vuosiarvion mukaan kulutus olisi vuodessa noin 15 000 kWh, ja tähän ei kyllä pääse. Kulutus on mielestäni reilu siihenkin nähden, että Keski-Suomen korkeudella ollut aika leuto talvi.
Miten saan laskettua pumpun tuottaman energian? Vai mitä kautta te laskette COP arvon? Mistä saan katsottua paluuveden lämpötilan?
Listaan tähän alle pumpun mittaustiedoista poimittuja arvoja:
Ulkolämpötila -9
Menovesi 47 astetta
Minimi:15
Maksimi:52
Syyskuivaus 2
Varaaja yläminimi: 52
Varaaja alaminimi: 45
Sähköyläero: 10
-20 = 52
0 = 42
+20 = 24 (tämä talon piiri, varasto piiri menee muutaman asteen matalammalla)
Kun katsoin näitä arvoja, varaajan ylä näytti 55 aste, ja samalla hetkellä varaajan ala saavutti 55 astetta, jolloin pumppu pysähtyi. Kuumakaasu oli 105. Mitä tuon kuumakaasun pitäisi olla? Ja miten se vaikuttaa koko prosessiin?
Miten pumpum toimintaa voisi tehostaa (COP suuremmaksi)?
Olen lukenut pumpun käyttöohjeen (se ohut nivaska, joka tuli pumpun mukana), ja selaillut keskusteluja täällä, mutta tunnustan että en ole sisäistänyt asiaa kunnolla. Kiittäisin kovasti, jos joku jaksaisi vielä vääntää nämä ihan perusjutut, eli mikä on ala- ja yläpuolen suhde keskenään eli missä lämpö tehdään ja missä se olisi edullisempaa tehdä? Miten käyttöveden kuumennus vaikuttaa asioihin? Ei muuten ole käytössä kuuman veden kiertoa, sen kai voisi vielä mainita.
-
Ulkolämpötila -9
Menovesi 47 astetta
Menovesi on melkoisen korkea tuolle ulkolämpötilalle.
Tarkista että kaikki patteritermostaatit on täysin auki ja patteriverkon kiertopumpun nopeus suurimmalle.
Patterit pitäisi olla suht tasalämpöiset koko alaltaan.
Patteriverkon paluuveden lämpötila pitäisi olla 5-8 astetta matalampi kuin menoveden lämpötila,jos on huomattavasti matalampi niin patteriverkossa ei vesi kierrä kunnolla.
Jos nuo asiat on jo kunnossa niin sitten olisi tutkittava talon lämmönkulutusta,lämpökäyrän asetus
-20 = 52
0 = 42
+20 = 24 (tämä talon piiri, varasto piiri menee muutaman asteen matalammalla)
viittaa siihen suuntaan että talon sisälämpötilan ylläpitäminen vaatii melkoisen korkean menoveden lämpötilan pattereille.
Sitä pitäisi jollain konstilla saada alennettua,esim suurentamalla lämpöpattereita useampilevyisiksi ja parantamalla talon lämpöeristystä.
edit:
Reilussa 5kk sähköä on kulunut pumpulle noin 12 500 kWh, ja käyttötunnit olleet 1260.
Jos nuo lukemat on oikeat niin lisälämmitys vastuksilla on kuluttanut sähköä n 5000kwh tuosta 12500kwh:n kokonaiskulutuksesta.
Manuaalin mukaan v20 mallin ottoteho on 50 asteisella menovedellä 5,94kw joten 1260h:n käyntiajasta maalämmön kulutus on n 7500kwh.
Lämpöpumpun ohjemassa on valittavissa joko Täysteho tai Osateho käyttötapa.
Jos valitaan Täysteho niin kaikki lämpö tuotetaan maalämmöllä eikä vastukset ole päällä kuin häiriötilanteessa.
Jos käyttötavaksi on valittu Osateho niin siinä vastukset voi olla yhtäaikaa maalämmön kanssa päällä.
Todennäköisesti teillä on nyt Osateho valittu käyttötavaksi,kannattaisi kokeilla vaihtaa Täysteho kayttötavaksi
Tarkemmin käyttöohjeesta....
Kompressori ja sähkövastus voivat olla
yhtä aikaa päällä.
Lisätietoa osatehoisesta maalämmityksestä
sivuilla 27 ja 28.
Kompressori ja sähkövastus eivät voi olla
yhtä aikaa päällä.
Lisätietoa täysitehoisesta maalämmityksestä
sivuilla 25 ja 26.
-
Tarkista vielä ettei maapiirin pumppu pyöri koko aikaa. Tämmönen lapsus löytyi kaverin pumpusta kun oli käyttöönoton jälkeen unohtunut päälle.
ALAaminimin voit laittaa suoraan 30 asteeseen, Ouman nostaa sitä automaattisesti lämpökäyrän pyynnin mukaan.
Yläminimiä niin alas kuin käyttöveden riittävyys sallii. Ja ne vastukset tosiaan pois päältä.
Lopuksi: V-malli vaatii melkein väkisin TREND-ohjelmiston käyttöönoton, jotta pääsee katsomaan mitä pumpussa oikeasti tapahtuu. Eli jos siitä hyvän haluaa niin wanha läppäri RS-232 piuhalla kiinni pumppuun ja loggaamaan.
-
Moro, mistä tuon maapiirin pumpun saa pyörimään kompuran mukaan? Mulla V7,0:ssa pumppu käy koko ajan.
-
Moro, mistä tuon maapiirin pumpun saa pyörimään kompuran mukaan? Mulla V7,0:ssa pumppu käy koko ajan.
Muistaakseni joku vipu ohjauspaneelista (eli ei Oumanin valikosta).
-
Moro, mistä tuon maapiirin pumpun saa pyörimään kompuran mukaan? Mulla V7,0:ssa pumppu käy koko ajan.
Ovi auki ja meillä kohta S2 maapiirin pakko-ohjaus nappulaa painaen. Kun valinnan ottaa pois niin käy vain kun kompura käy.
(http://www.sarvi.fi/ouman/nappula.jpg)
-
Matiaksen kommentteihin sen verran tarkennusta, että vaikka lässä ilmoittaa kompuran ottotehoksi tuon 6kw tuolla menovedellä, niin itse v9 mitanneena tiedän että tuo on kompuran ottoteho jossain testilabrassa, siihen pumput ja hilppeet päälle niin liikutaan luokassa 7-7,5kw luokassa, valitettavasti. Oumanistahan löytyy sähkövastuksen tunnit erikseen ilmoitettuna.
-
Kiitos kommenteistanne. Sähkövastus ollut päällä 20h, ja pumppu asetettu täysteholle. Ei siis osateholle. Pitääpä vielä tarkistaa tuo maapiirin pumppu.
-
Maapiirin pumppu oli jätetty päälle. Pyörinyt siis koko ajan.. Tsekkasin eilen vielä kertaalleen käyttöohjeen, eikä siinäkään mainita sanallakaan koko asiaa paitsi siinä, että oltava päällä käynnistettäessä. Nyt vaan harmittaa, etten kysynyt asiaa täältä aikaisemmin. En löytänyt pumpun kokoa - mitä arvioisitte, että se on syönyt tänä aikana?
Eikö tuota paluuveden lämpötilaa näe Oumanista eli pitääkö sille olla oma mittari laitettu?
Hävettää myöntää, mutta myös suurin osa termostaateista oli säädetty pienelle.. nyt kaikki avattu, ja katsotaas nouseeko asunnon lämpötila, jolloin käyrää voisi pienentää. Jäänyt vanhasta muistista ja vanhasta lämmitysmuodosta mieleen toi säätö patteriventtiileillä.
Miten muuten voin vaikuttaa siihen, miten paljon pidetään käyttövettä kuumana ym.?
-
Maapiirin pumppu oli jätetty päälle. Pyörinyt siis koko ajan.. Tsekkasin eilen vielä kertaalleen käyttöohjeen, eikä siinäkään mainita sanallakaan koko asiaa paitsi siinä, että oltava päällä käynnistettäessä. Nyt vaan harmittaa, etten kysynyt asiaa täältä aikaisemmin. En löytänyt pumpun kokoa - mitä arvioisitte, että se on syönyt tänä aikana?
Eikö tuota paluuveden lämpötilaa näe Oumanista eli pitääkö sille olla oma mittari laitettu?
Hävettää myöntää, mutta myös suurin osa termostaateista oli säädetty pienelle.. nyt kaikki avattu, ja katsotaas nouseeko asunnon lämpötila, jolloin käyrää voisi pienentää. Jäänyt vanhasta muistista ja vanhasta lämmitysmuodosta mieleen toi säätö patteriventtiileillä.
Miten muuten voin vaikuttaa siihen, miten paljon pidetään käyttövettä kuumana ym.?
Wanhan mallin V-mallissa on hirmuinen vispilä maapiirissä, Sailor varmaan voi kertoa sen tehot, se kai on jotain luokkaa 300-400W. Meillä uuden V9 mallin maapiirin pumppu vie noin 150 W pyöriessään täysillä eli kolmosella, tuossa V20 mallissa voi jo olla vähän tehokkaampi, voi olla noin 200 W kulutus, siitä kun laskee päivää kohden niin kai se sen 5kW voi haukata päivässä.
Ei ole Oumanissa paluuveden anturia kytkettynä, eli ei näe. Laitat vaikka itse pari samanlaista muutaman euron digitaalimittaria teipaten ja eristäen menoon ja paluuseen kiinni niin näet suhteen. Samoja mittareita voi käyttää hyväksi kun mittaat mitä maapiiristä tulee ulos ja sisään, mittaat niitä hetken että näkee keruun toimivan hyvin ja siirrät ne sitten lämpöpiiriin.
Käyttöveden kuumuuteen vaikutetaan ylä_min ja ala_min asetuksilla. Nythän olisi ideaalista, että laitteesi käy ala_min ohjaamana, jolloin ylös tulistuu kuumaa, se kuinka kuumaa sinne tulistuu niin riippuu aika monesta asiasta. Nyt tuon yhden kertomasi käyntijakson perusteella yläosa ja alaosa ovat yhtä kuumia käyntijakson lopussa niin tämä tulistus ei oikein toimi.
Kun sitä trendiä ei näe niin on aika vaikea sanoa mitä asetusmuutokset vaikuttavat. Mutta siitä lähdet, että laitat ensin sen ala_min arvon alas kuten Sailor neuvoi, Oumanin suojaus nostaa sitä itse menoveden mukaan niin se elää koko ajan, mutta käy näin aina parhaalla mahdollisessa hyötysuhteella.
Minä aina suosin sitä, että lähde liikkeelle alamin 30, alaero 8 asetuksesta. Samalla laske ylä_min arvoa, että saisit pumpun käymään alaosan mukaan. Vaikka ylä_min on säädetty pieneksi, tämä ei tarkoita sitä, että yläosa olisi noin pieni mitä ylämin sanoo, vaan laite tulistaa niin kuumaa ylös kuin vain se pystyy. Katso vaikka minun sigun trend.jpg kuvaa niin josko se auttaisi ymmärtämään ylä ja alasosan käyttäytymistä.
Jos ei pumppu ala tulistamaan niin sitten säädät ensin lataus ja tulistinpumppujen nopeuksia. Jos latauspumppu on liian isolla se se saattaa sotkea varaajan kerrostumisia, tulistinpumpussa taas pienempi nopeus tarkoittaa aavistuksen kuumempaa mitä tulistinvaihtimelta tulee ylävarajaan.
-
Wanhan mallin V-mallissa on hirmuinen vispilä maapiirissä, Sailor varmaan voi kertoa sen tehot, se kai on jotain luokkaa 300-400W. Meillä uuden V9 mallin maapiirin pumppu vie noin 150 W pyöriessään täysillä eli kolmosella, tuossa V20 mallissa voi jo olla vähän tehokkaampi, voi olla noin 200 W kulutus, siitä kun laskee päivää kohden niin kai se sen 5kW voi haukata päivässä.
Jos manuaalin tiedot pitää paikkansa niin v20 mallin maapiirin kiertopumppu on 3-vaiheinen 0,4-0,55kw:n tehoinen joten jatkuvalla käynnillä sen kulutus on yli 10kwh/vrk.
Tarkemminhan tuon näkisi ko kiertopumpun tyyppikilvestä kohdasta kw ;)
-
Tässä vanhassa taitaa olla 460W:n maapiirin pumppu. Ottoteho on käynyt muutaman kerran yli 7kW:ssa (sis. kompura, maapiiri, 2xKV-pumput ja loggaava läppäri) kun on tehty ammeentäyttöjaksoa täysillä lämmöillä. Opation modauksella ei menee koskaan yli 6kW:n.
-
Wanhan mallin V-mallissa on hirmuinen vispilä maapiirissä, Sailor varmaan voi kertoa sen tehot, se kai on jotain luokkaa 300-400W. Meillä uuden V9 mallin maapiirin pumppu vie noin 150 W pyöriessään täysillä eli kolmosella, tuossa V20 mallissa voi jo olla vähän tehokkaampi, voi olla noin 200 W kulutus, siitä kun laskee päivää kohden niin kai se sen 5kW voi haukata päivässä.
Jos manuaalin tiedot pitää paikkansa niin v20 mallin maapiirin kiertopumppu on 3-vaiheinen 0,4-0,55kw:n tehoinen joten jatkuvalla käynnillä sen kulutus on yli 10kwh/vrk.
Tarkemminhan tuon näkisi ko kiertopumpun tyyppikilvestä kohdasta kw ;)
Jos tosiaan kiertopumppu vie tuon verran, niin ei muuta kuin lasku sen mukaan pumpun asentaneelle henkilölle :) . Meidän Lässässä tuo pumppu on aika viekkaasti asennettu, ei näe tyyppikilpeä ja nopeusvalintakytkimen säätökin pitää tehdä sormikopelolla, kun senkään merkintöjä ei näe, mutta ne I, II, III valinnat tuntee sormella :) .
Nyt jos tuo kiertopumppu on vienyt 5kk aikana ylimääräistä 1170 kWh (3600h - pumpun pyörimät 1260h *0,5 kW), säädät sen lämpökäyrän lattioihin kuntoon ja ala_min alemmas, niin noiden vähennysten jälkeen kulutus alkaa olemaan jo järkevämmässä haarukassa.
-
Ok, eli seuraava toimenpide on ala-minimin pudottaminen 30. Ja sitten nuo lämpömittarit kiinni. Palailen asiaan kun saan piuhat kiinni, ja käyrää ulos. Ja kiitä taas kovasti neuvoistanne!
-
Unohdin muuten kysyä, että löytyykö jostain tarkempaa manuaalia tähän laitteeseen? Toi peruskäyttöohje vaikuttaa aika pintapuoliselta lehtiseltä. Vai oletteko kaikki itseoppineita näiden asioiden suhteen? :)
-
Unohdin muuten kysyä, että löytyykö jostain tarkempaa manuaalia tähän laitteeseen? Toi peruskäyttöohje vaikuttaa aika pintapuoliselta lehtiseltä. Vai oletteko kaikki itseoppineita näiden asioiden suhteen? :)
http://lampoassa.fi/fi/materiaalipankki (http://lampoassa.fi/fi/materiaalipankki)
Käy tuolta lataamassa myös itse Oumanin isompi ohje.
http://lampoassa.fi/sites/lampoassa.fi/files/lampoassa-saadin_203gt.pdf (http://lampoassa.fi/sites/lampoassa.fi/files/lampoassa-saadin_203gt.pdf)
-
Katsoin tänään huoltovalikon asetuksia, ja alaero on 6.
Taas tyhmä kysymys, mutta mitä tämä alaero käytännössä tarkoittaa? Vaikuttaa siis kompuran käynnistys- ja pysähdyskäskyihin, mutta miten tämä alaero vaikuttaa hyötysuhteeseen? Onko paremi, että alaero on iso vai pieni?
Olen myös nyt seurannut ala- ja yläpuolen lämpötilaa. Tällä hetkellä pysähtyy lämpötilan ollessa 56 astetta. Ja AINA kun satun paikalle ja kompura on päällä, niin lämpötila on sama sekä ala- että yläpuolella. Tulistus ei siis toimi, vai estävätkö nykyiset säätörajat tulistuksen toiminnan?
-
Mistä muuten löydän kaapelin paikan, eli siis mihin kohtaan tökkään tietokoneen kiinni? Yritin tänään tihrustaa paikkaa, mutta en sitten hoksannut.. :-[
Tarvitsenko tietokoneelle jonkun erillisen ohjelman, vai miten homma käytännössä toimii?
-
Katsoin tänään huoltovalikon asetuksia, ja alaero on 6.
Taas tyhmä kysymys, mutta mitä tämä alaero käytännössä tarkoittaa? Vaikuttaa siis kompuran käynnistys- ja pysähdyskäskyihin, mutta miten tämä alaero vaikuttaa hyötysuhteeseen? Onko paremi, että alaero on iso vai pieni?
Olen myös nyt seurannut ala- ja yläpuolen lämpötilaa. Tällä hetkellä pysähtyy lämpötilan ollessa 56 astetta. Ja AINA kun satun paikalle ja kompura on päällä, niin lämpötila on sama sekä ala- että yläpuolella. Tulistus ei siis toimi, vai estävätkö nykyiset säätörajat tulistuksen toiminnan?
Olethan lukenut sen Oumanin ohjeen ja Lässän ohjeen? Sen jälkeen kannattaa sisäistää tämä kohta joka ohjaa käyntiä.
(http://www.sarvi.fi/ouman/start.jpg)
Eli jos sinulla on alamin 30 ja ala_ero 6. Tämä tarkoittaa sitä, että kompura starttaa kun alavaraajassa lämpöä 30 astetta ja pysähtyy 30 + tuo alaero eli lukemassa 36. Mutta tämän lisäksi pitää myös varaajan yläosan pysäytysehdon täyttyä, nyt kun sinulla on tuo ylä_min noin korkea niin kompressori käy niin kauan että tuo yläosan ehto myös täyttyy, sinulla varmaan on yläero 8 koska pysähtyy lukemassa 56 (ylämin 52 + yläero 8/2). Eli laske ylämin arvoa, että laitteella on joku mahku päästä käymään alaosan mukaan, esimerkiksi ylämin 46 yläero 6 nyt alkuun. Näitä ylämin ja alamin arvojahan pääset muuttamaan huoltovalikon takaa, koodi 1324.
Taloudellisinta olisi, jos laite käy tuon alaosan mukaan, nyt jos alaero on liian pieni niin pumppu käy turhan lyhyitä jaksoja, siksi minä suosittelen alaero 8, tuon 6 sijaan.
-
Mistä muuten löydän kaapelin paikan, eli siis mihin kohtaan tökkään tietokoneen kiinni? Yritin tänään tihrustaa paikkaa, mutta en sitten hoksannut.. :-[
Tarvitsenko tietokoneelle jonkun erillisen ohjelman, vai miten homma käytännössä toimii?
Tuolta Ouman trend topikista varmaan löytyy ohjeita.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=3123.0 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=3123.0)
Mutta hommahan menee niin, että tarvitset tietokoneen jossa on sarjaportti, kaapelin tietokoneen ja Oumanin väliin esimerkiksi Oumanilta suoraan sopiva http://www.ouman.fi/files/ouman_trend/valikaapeli_cc-pcdev1.pdf (http://www.ouman.fi/files/ouman_trend/valikaapeli_cc-pcdev1.pdf) tai sen voi tehdä itse.
Jos tietokoneessa ei ole sarjaporttia niin tarvitsee usb-sarjaportti adapterin vielä.
Lisäksi tarvitset Ouman Trend ohjelmiston http://www.ouman.fi/fi/ouman_trend/ (http://www.ouman.fi/fi/ouman_trend/)
Tuo johtohan tulee näin kiinni tuohon Oumanin säätimeen. Punaisella ympyröity. Kansi aukeaa muutamalla ruuvilla, ovat tuollaisten pienten kumien alla.
(http://www.sarvi.fi/ouman/oumantrend.jpg)
-
Kiitos taas tiedosta. Loistohomma, että Renoo jaksat vastata! Laitoin kaapelitilauksen menemään. Tulostin tuon Oumanin ohjeen ja olen lueskellut siitä osan.
Säätääkö laite itse käyrää, jos pudotan yläminimiä? Eikö alaminimin pudottaminen pidennä käyntiaikaa reilusti? Se oli tosiaan aikaisemmin 45, ja nyt heitin sen 30.
Ja taas sarjassamme asioita jotka pitäisi tietää, mutta en ole sisäistänyt.. missä vaiheessa pumppu käyttä tulistusta? Ja miten sen pitäisi sitten näkyä lämpötiloissa?
-
Kiitos taas tiedosta. Loistohomma, että Renoo jaksat vastata! Laitoin kaapelitilauksen menemään. Tulostin tuon Oumanin ohjeen ja olen lueskellut siitä osan.
Säätääkö laite itse käyrää, jos pudotan yläminimiä? Eikö alaminimin pudottaminen pidennä käyntiaikaa reilusti? Se oli tosiaan aikaisemmin 45, ja nyt heitin sen 30.
Ja taas sarjassamme asioita jotka pitäisi tietää, mutta en ole sisäistänyt.. missä vaiheessa pumppu käyttä tulistusta? Ja miten sen pitäisi sitten näkyä lämpötiloissa?
Tässä on kaksi esimerkki trendiä. Ensimmäisessä tulistaa ja toisessa ei. Ensimmäisessä kuvassa ylävaraaja punainen ja alavaraaja vihreä. Kuten huomaat niin kun kompura käy niin alavaraajan lämmöt nousevat, mutta niin nousee samaan aikaan myös ylävaraajan lämmöt, tämä siis tulistaa. Yksinkertaisimmillaan näkyy ilman trendiä siten, että kun pumppu stoppaa niin ylävaraajan lämpötila on enemmän kuin alavaraajan. Jos ei tulista niin kuin sinulla niin ovat tasalämpöiset.
Toisessa kuvassa ylävaraaja vihreä ja alavaraaja oranssi. Nyt kun kompura käy niin alavaraaja alkaa nousta, mutta ylävarajaa ei, kunnes alavaraaja saa ylävaraajan lämmöt kiinni ja alkavat molemmat nousta samaan aikaan, tämähän on miten sinun laite käy joka ei ole taloudellinen käynti, koska alavaraaja nousee turhan korkeaksi. Ja laitteen käyttämä sähkön määrä näin pelkistetysti sanotusti riippuu alavaraajan lämmöistä, mita alempi alavaraaja sen taloudellisempi. Tämä kuvahan on minulla kesäkäynnistä, siinä tämä tilanne on normaali Lässälle, mutta lämmityskaudella ei.
Laite ei itse säädä käyrää, jos puhut lämmitys käyrästä. Käyrän määrittelet sinä itse. Mutta itse kompressorihan lähtee päälle myös käyrän mukaan. Kuten tuolla aiemmassa olen laittanut käyntiehdot, niin kompura myös starttaa silloin kun menovesi + 5C - alaero/2 ehto täyttyy. Tämähän on ns. Oumanin suojaus sille että alavaraajassa riittää aina vesi lämmityskäyrän vaatimalle lämpötilalle.
Tällä ylämin pudotuksella haetaan nyt sitä, että saataisiin paremmat edellytykset sille, että laite tulistaisi tuon ylävaraajan. Jos lämmin vesi loppuu niin yläminiä pitää nostaa taas. Ylävaraajassahan tosiaan voi olla vaikka 55 astetta, vaikka ylämin olisi 40, jos pumppu vaan saadaan tulistamaan.
(http://www.sarvi.fi/ouman/tulistaa2.jpg)
(http://www.sarvi.fi/ouman/eitulista.jpg)
-
Nyt selvisi.
Sotkin nyt sitten samalla säätökäyrän ja ala- & yläminimin. Joo, eli seuraavaksi lasken yläminimiä, ja katsotaan miten kuuma vesi riittää.
Ja taas sarjassamme osaamattoman kysymyksiä, mistä latauspumppu pitäisi löytyä / millaisesta mötikästä on kyse? Seinällä on kaksi samanlaista Grunfossin pumppua, mutta nämä ovat ymmärtääkseni tuon maapiirin pumput. Muita pumppuja ei äkkiseltään näytä olevan esillä. Mietin vaan, että voisin tarkistaa latauspumpun nopeuden, kun keksisin missä ja mikä se on.. ::)
-
Nyt selvisi.
Sotkin nyt sitten samalla säätökäyrän ja ala- & yläminimin. Joo, eli seuraavaksi lasken yläminimiä, ja katsotaan miten kuuma vesi riittää.
Ja taas sarjassamme osaamattoman kysymyksiä, mistä latauspumppu pitäisi löytyä / millaisesta mötikästä on kyse? Seinällä on kaksi samanlaista Grunfossin pumppua, mutta nämä ovat ymmärtääkseni tuon maapiirin pumput. Muita pumppuja ei äkkiseltään näytä olevan esillä. Mietin vaan, että voisin tarkistaa latauspumpun nopeuden, kun keksisin missä ja mikä se on.. ::)
Meidän V9 mallissa ne ovat koneen sisällä, ovi auki ja siitä löytyy pelti joka on muutamalla ruuvilla kiinni, V20 voi poiketa paljonkin, mutta meillä näin kuten kuva esittää. Meillä maapiirin pumppu on tuossa kuvassa oikealla alhaalla näkyvän kiinni olevan oven takana, siellä on myös kompura. Ylempi lataus ja alempi tulistinpumppu.
(http://www.sarvi.fi/ouman/pumput.jpg)
-
Vastaavat pumput löytyy multakin koneen sisältä, ovat vaan vierekkäin. En osannut päätellä, kumpi on kumpi.. Toisen nopeus oli nelosella, ja toinen kakkosella. Hitaammalla olevan päällä oli toi musta mötiskä, oisko se latauspumppu. Eli lienee ok noi pumppujen nopeudet?
-
Vastaavat pumput löytyy multakin koneen sisältä, ovat vaan vierekkäin. En osannut päätellä, kumpi on kumpi.. Toisen nopeus oli nelosella, ja toinen kakkosella. Hitaammalla olevan päällä oli toi musta mötiskä, oisko se latauspumppu. Eli lienee ok noi pumppujen nopeudet?
Empä minä osaa sanoa kumpi on kumpi, mittaamalla noiden pumppujen vierestä tuon putken lämmöt käynnin aikana saa ainakin selville kumpi on kumpi, tulistinpumpun läpi menee kuumempaa, siis kun kompura käy. Tuossa meidän pumpussa menee niin, että tuon kuvan ylin ja alin putki on latauspumpun ja keskimmäiset tulistinpumpun putkia.
Tuskin nuo pumppujen nopeudet ovat parhaat mahdolliset kun ei kerran tulista :), mutta kun nyt sinulle tulee se trendi käyttöön niin sama se jättää säätäminen siihen kunnes näet vaikutuksen suoraan trendistä.
-
No niin. Nyt on sopivat piuhat saatu ja läppäri kiinni pumpussa. Oisko jotain ohjeita, mitä tässä kannattaisi nyt asetuksiin laittaa tai miten tallentaa / ottaa ulos tietoa? Mittaukset 30s välein, ja tarkoitus nyt ottaa käyrää ainakin reilu kk putkeen. Sen verran eilen katsoin tuota ohjelmaa, etten nyt ihan varma ole noista säädöistä tai muista.. eli miten saan nyt sitten samanlaisia käyriä kuin teilläkin on esille ;)
-
Miten muuten saan lisättyä tuonne mittauksiin käyttöveden? Käyttöveden lämpötilaa ei näy missään. Ihme.
-
No niin. Nyt on sopivat piuhat saatu ja läppäri kiinni pumpussa. Oisko jotain ohjeita, mitä tässä kannattaisi nyt asetuksiin laittaa tai miten tallentaa / ottaa ulos tietoa? Mittaukset 30s välein, ja tarkoitus nyt ottaa käyrää ainakin reilu kk putkeen. Sen verran eilen katsoin tuota ohjelmaa, etten nyt ihan varma ole noista säädöistä tai muista.. eli miten saan nyt sitten samanlaisia käyriä kuin teilläkin on esille ;)
60s mittausväli on ihan riittävä. Eihän tuossa Trendissä nyt montaa liikkuvaa osaa ole. Valitset mitattavat käyrät ja alat logittamaan. Säädät X ja Y-akselit sopiviksi, itsellä X-akseli 24h ja Y akseli -26...+100. Itse asetuksista minulla on päällä kuvan automaattinen talletus ja tallenna kuva vuorokauden vaihtuessa aikaleimalla niin saa talteen vuorokauden kuvan.
Sitten tämän lisäksi jää tarvittaessa trend.jpg kuvan siirto johonkin palvelimelle tai kotisivulle.
-
Miten muuten saan lisättyä tuonne mittauksiin käyttöveden? Käyttöveden lämpötilaa ei näy missään. Ihme.
Ei käyttövettä näekään, mutta VaraajaYlä pitäisi olla.
-
Hei taas,
nyt o käyrää otettu viikon verran. Tässä toisessa otettu kuva muutaman päivän ajalta, ja toisessa viikon loki. Miltä näyttää?
http://sero.legendat.org/Ouman/K%C3%A4yr%C3%A4_25.03-27.03.jpg
http://sero.legendat.org/Ouman/Logi_20.3_27.3.otr
-
Tein tuosta sinun logista vähän havainnollisemman kuvan.
Pumppu selvästi starttaa ala_min mukaan, tai tarkemmin varmaan tuon Oumanin suojauksen mukaan, eli ala_min + 5 -(alaero/2) joka on hyvä.
Pumppu stoppaa nyt vasta kun yläehto tulee täyteen ja tämä tulee täyteen vasta kun koko pannu on tasalämpöistä, tämä on huono.
Pumppu ei tulista, tämä on huono.
Tämän ylläolevan käytöksenhan tekee nyt selvästi se, että kun pumppu starttaa niin ylävaraajan lämmöt romahtavat noin 3-4 astetta, tästä tulisi päästä eroon. Ensimmäiseksi varmaan nyt pitää etsiä se latauspumppu ja kokeilla sen pienentämistä ensi hätään.
Voisit vielä laittaa ne nykyiset asetukset, ala_min, ylä_min ja ala_ero ja ylä_ero ja käyrän lämmöt.
(http://www.sarvi.fi/ouman/pietari.png)
-
Ok,
.
oisko teillä mitään vinkkiä, miten selvitän kumpi on kumpi. Eli ne kaksi pumppua kotteron sisällä..
Katson nuo arvot asap ja laittelen sitten tänne. Kiitos taas Renoolle nopeasta vastauksesta. Ihan mielettömän hienoa, että jaksat auttaa ja neuvoa.
Kysyin muuten asennusfirmasta, miksi toi maapiirin pumppu oli jätetty päälle: vastauksena oli, ettei vaan maapiirin nesteet jäädy. Nauroivat vaatimukselleni hyvittää toi turhaan kulunut sähkö. Eihän nyt normaalisti kovemmillakaan pakkasilla pitäisi noiden nesteiden jäätyä?!
En muuten ole vieläkään saanut laitettua lämpömittareita paluuvesille. Noi maapiirin kierrot on laitettu sellaisella eristetyllä putkella, ettei niistä taida saada ollenkaan lämpötilaa irti.. saman putken sisällä kulkevat liuokset molemmilta kaivoilta molempiin suuntiin.
-
Kysyin muuten asennusfirmasta, miksi toi maapiirin pumppu oli jätetty päälle: vastauksena oli, ettei vaan maapiirin nesteet jäädy. Nauroivat vaatimukselleni hyvittää toi turhaan kulunut sähkö. Eihän nyt normaalisti kovemmillakaan pakkasilla pitäisi noiden nesteiden jäätyä?!
Ei ne mitään jäädy, ei siellä maan alla ole niin kylmää, nippa nappa pakkasen puolella, riippuu miten syvällä ne menee pumpulta kaivoon. Olikohan tuon maapiirin liuoksen pakkaskestävyys luokkaa -17 astetta, jos on tehty oikeassa suhteessa ja ei tuommoisia lämpötiloja ole maan alla lumipeitteen suojissa.
Noista pumpuista sen verran, että jos ei muuten selviä niin soita ihmeessä tuohon Lässän "tukinumeroon" ja kysy.
Edit. ja tietysti jos näet pumppujen tyypin ja tehot niin sanoisin, että se latauspumppu on isompaa kaliiberia kuin tulistinpumppu.
-
Käyrän arvot:
-20 = 50
0 = 40
+ 20 = 22
Nyt on muuten sisälämpötila ollut jatkuvasti+22 - 24 astetta, kun on termostaatit auki. Tarkoitus syksyllä laittaa uudet patteriventtiilit ja ottaa kaikki ylimääräiset termostaatit pois, ja tehdä lämmityksen tasapainotus tai mikä lie.. Kannattaako mun pudottaa tuota keskimmäistä käyrän arvoa vai kahta alinta? Eli miten nyt sitten lasken vähän sisälämpötilaa?
Nyt esimerkiksi kiertoon menee 37 asteista vettä ja lämpötila ulkona neljä astetta.
Varaaja ylämin: 47
Varaaja alamin:30 (nämä muutettu pari vk sitten)
Yläero:6
Alaero: 8 (muutin sen äsken 6:sta kasiin)
Oli näköjään joku käynyt muuttamassa toista pumppua nelosesta kakkoselle. Lienee tuo sitten latauspumppu. Soitin huoltoon ja valittelin tuota tulistusta. Olin itse vk reissussa, joten en ollut paikalla kun kävi. Harmi sinänsä. Eli nyt sitten molemmat pumput kakkosella.
-
Mitä mieltä olette, voisko vika olla tulistinpumpussa? Eli mistä tiedän, toimiiko se niin kuin pitäisi kun ei tulistusta tule. Taidan kääntää tulistinpumpun nyt neloselle, ja katsoa vaikuttaako mihinkään.
-
Mitä mieltä olette, voisko vika olla tulistinpumpussa? Eli mistä tiedän, toimiiko se niin kuin pitäisi kun ei tulistusta tule. Taidan kääntää tulistinpumpun nyt neloselle, ja katsoa vaikuttaako mihinkään.
Laita niitä käyriä vaan taas tänne.
-
Joopa joo.. sen siitä saa, kun yrittää itsekseen pähkäillä :D en sitten ihan osannut arvata, että mikä pumppu on mikäkin.
Latauspumppu on laitettu kompuran taakse sellaiseen paikkaan, ettei meinaa millään nähdä nopeutta tai edes sitä säätöpaikkaa. Kompuran päällä on sitten kaksi kiertovesipumppua, lauhdepumppu ja tulistinpumppu.. Ja tuo tulistinpumppu oli ykkösellä. Nyt laitettu kakkoseen. Ja siinä on vaan kolme vaihtoehtoa (1-3).
Laittelen käyrää ensi viikosta, kun pääsen taas paremmalla ajalla katsomaan hommaa.
Renoo, miten sun kesäasetukset eroaa talviasetuksista että käyrä on erinäköinen? Ja ihan taas tyhmänä kyselen, että mitä etua noilla kesäasetuksilla sitten saadaan?
-
[size=78%]Renoo, miten sun kesäasetukset eroaa talviasetuksista että käyrä on erinäköinen? Ja ihan taas tyhmänä kyselen, että mitä etua noilla kesäasetuksilla sitten saadaan?[/size]
Foorumillahan on kahta koulukuntaa Lässän kesäasetuksille. Toiset nostavat ala_min arvon tarpeeksi korkealle esimerksi ala_min 40 ja laittavat ylämin arvon alle alamin arvon, niin kompura starttaa kun alamin saavutetaan ja stoppaa ala_min + alaero.
Toinen vaihtoehto on pitää alamin 30 ja säätää ylämin arvo sopivaksi oman perheen tottumuksiin ja käyttää laitetta ylämin mukaan. Molemmissa tapauksissa lopputulos on sama, kun kompura stoppaa niin koko pannu on saman lämpöistä, koska kesällä ei ole tulistustehoa riittävästi. Itse olen testannut molempia ja ei noissa kyllä minun mielestä ole mitään eroa lopputuloksen kannalta, minä tulen ajamaan ensi kesän kompuraa ylämin arvolla. Jos kompura käy kesällä sen tunnin päivässä niin se on aika se ja sama onko käynnissä asteen pari eroja.
-
Nyt sitten huoltaja kävi paikalla niin, että olin itsekin tuossa mukana. Tuli esille muutaman mielenkiintoinen juttu..
Vaikka sen kuvan ja ohjeidenne mukaan maapiirin pumppu on pakkotoimisena nappulan ollessa yläasennossa, ei näin taidakaan olla?? Maapiirin pumppu on kompuran takana, enkä siis ole kiinnittänyt asiaan sen enempää huomiota, mutta kun napin painaa alas, starttaa pumppu ja pysyy päällä. Ja kun napin painaa yläasentoon pumppu pysähtyy. Tämä on jo ihan ristiriidassa sen kanssa, mitä napin viereisessä kuvassa sanotaan.
Huoltomies myös ihmetteli tuota, miksi olen laittanut alaminimin noin alas. Hänen mielestään tuo ylävaraajan lämpötilan laskeminen johtuu siitä, että kun alavaraajan lämpötila on alhaalla ja kun patteriverkkoon siirretään vettä (alavaraajasta), ei lämpötila riitä ja mukaan otetaan vettä ylävaraajasta - tämän takia lämpötila putoaa ylhäälläkin. Mies ei kuitenkaan osannut sanoa, mistä johtuu tuo tulistuksen puuttuminen ja lupasi lähettää huoltomiehen paikalle. Tulistinpumppu on siis ollut koko ajan ykkösellä (pitäisi kuulemma riittää!?), ja pumppu toimii. Siitä lähtevä vesi on polttavan kuumaa, mutta saapuva vesi haaleaa. Jossain siellä on siis jotain ongelmaa.. Kuulostaako myyjän selitys tuosta lämpötilan tippumisesta todelliselta?
Laitan tänään/huomenna nyt parin viime viikon käyrät näytille.
-
Unohdin muuten vielä mainita, että käyttöveden syöttöön on laitettu kaksi 500 w pumppua. Tämä selittää siis ainakin osittain tuota ennakoitua isompaa sähkönkulutusta. Aikaisemmin meillä ei ollut vastaavaa. Jännä juttu, mutta en ole huomannut tuon hyötyä.. edelleen saa odotelle vähän aikaa, että tulee lämmintä vettä. Tosin matka teknisestä tilasta taloon on suht pitkä.
-
Huoltomies myös ihmetteli tuota, miksi olen laittanut alaminimin noin alas. Hänen mielestään tuo ylävaraajan lämpötilan laskeminen johtuu siitä, että kun alavaraajan lämpötila on alhaalla ja kun patteriverkkoon siirretään vettä (alavaraajasta), ei lämpötila riitä ja mukaan otetaan vettä ylävaraajasta - tämän takia lämpötila putoaa ylhäälläkin. Mies ei kuitenkaan osannut sanoa, mistä johtuu tuo tulistuksen puuttuminen ja lupasi lähettää huoltomiehen paikalle. Tulistinpumppu on siis ollut koko ajan ykkösellä (pitäisi kuulemma riittää!?), ja pumppu toimii. Siitä lähtevä vesi on polttavan kuumaa, mutta saapuva vesi haaleaa. Jossain siellä on siis jotain ongelmaa.. Kuulostaako myyjän selitys tuosta lämpötilan tippumisesta todelliselta?
Tuo huoltomiehen selitys on osittain totta ja osittain ei.
Ylävaraajan lämpötilan putoaminen ei johdu matalasta Ala-minimistä vaan tälläisessa patterikohteessa liian suuresta Ala-erosta.
Pudota Ala-ero --> 5C:een ja seuraa vaikutusta.
Tulistus:
Ainakin pienemmissä L-Ässän malleissa on tulistinlinjassa säätöventtiili.
Nykyään käytettäneen sellaista Y-mallista putkistokomponenttia missä kannen alla on kuusiokoloavaimella käännettävä säätöruuvi.
Säätö voi olla väärässä asennossa tai karstottunut tukkoon.
Jos kosket säätöruuviin, niin käännä se aluksi kiinni ja katso kuinka paljon se oli auki.
Karstan poisto:
Tulistinpumppu käyntiin ja täysille, minkä jälkeen käännät säätöruuvin ensiksi kiinni ja sitten aukipäin vähän enemmän kuin mitä oli. Tämä muutaman kerran. Ja lopuksi palautat alkuperäisen tilanteen.
Seuraa vaikutuksia.
Unohdin muuten vielä mainita, että käyttöveden syöttöön on laitettu kaksi 500 w pumppua. Tämä selittää siis ainakin osittain tuota ennakoitua isompaa sähkönkulutusta. Aikaisemmin meillä ei ollut vastaavaa. Jännä juttu, mutta en ole huomannut tuon hyötyä.. edelleen saa odotelle vähän aikaa, että tulee lämmintä vettä. Tosin matka teknisestä tilasta taloon on suht pitkä
??
ATS
-
Huoltomies myös ihmetteli tuota, miksi olen laittanut alaminimin noin alas. Hänen mielestään tuo ylävaraajan lämpötilan laskeminen johtuu siitä, että kun alavaraajan lämpötila on alhaalla ja kun patteriverkkoon siirretään vettä (alavaraajasta), ei lämpötila riitä ja mukaan otetaan vettä ylävaraajasta - tämän takia lämpötila putoaa ylhäälläkin. Mies ei kuitenkaan osannut sanoa, mistä johtuu tuo tulistuksen puuttuminen ja lupasi lähettää huoltomiehen paikalle. Tulistinpumppu on siis ollut koko ajan ykkösellä (pitäisi kuulemma riittää!?), j pumppu toimii. Siitä lähtevä vesi on polttavan kuumaa, mutta saapuva vesi haaleaa. Jossain siellä on siis jotain ongelmaa.. Kuulostaako myyjän selitys tuosta lämpötilan tippumisesta todelliselta?
Nyt kun sinulla on tuo trend käytössä niin voit tuon testata. Nosta se ala_min ylös ja katso käyrästä mitä tapahtuu.
Eihän näissä vehkeissä ole mitään ideaa jos ala_min pitää pitää koko lämmityskauden taivaissa. Konehan silloin kuluttaa huomattavan paljon sähköä. Oumaniin suojauksen pitäisi estää nimenomaan tuo ylävaraajasta ottaminen.
Nyt jos katsotaan tuota sinunkin trendiä, eli tätä alla olevaa. Tuo ylävaraaja romahtaa täsmälleen sillä hetkellä kun kompura starttaa ja läuhdutin/tulistus summuut pumput myös käynnistyvät.
(http://www.sarvi.fi/ouman/pietari.png)
Tässä taas on esimerkki siitä, kun oikeasti alavaraajan vesi ei ole riittävän lämpöistä, että mita tapahtuu, tämä on omasta koneestani ja nimenomaan keinotekoisesti tehty moinen tilanne. Kuten huomataan niin tuo romahtaminen tapahtuu huomattavasti aikaisemmin kuin kompura starttaa, tuossa minun kuvassa alavaraaja on oikeasti vielä 4 astetta kylmempää mitä trendi näyttää. Jos nyt oikeasti on huoltaja oikeassa niin laske ala_ero arvoa vaikka lukemaan 6 tai 7 (olikohan se nyt sulla 8, tällä saadaan taloudellisemmin aikaan se, että ylävaraaja ei romahda kuin ala_min arvon nosto taivaisiin.
(http://www.sarvi.fi/ouman/ylavaraaja.jpg)
-
Tulistinpumppu on siis ollut koko ajan ykkösellä (pitäisi kuulemma riittää!?), ja pumppu toimii. Siitä lähtevä vesi on polttavan kuumaa, mutta saapuva vesi haaleaa. Jossain siellä on siis jotain ongelmaa
"mutta saapuva vesi haaleaa"
Missä kohtaa?
Heti ennen tulistinpumppua vai jossain muualla?
ATS
-
Kiitos taas vastauksistanne
Just ennen tulistinpumppua vesi tuntuu haalealta. Huoltomies räpläsi sitä venttiiliä Seppaantin kuvaamalla tavalla, mutta ei näy vaikutuksia käyrällä.
Mulla oli aikaisemmin alaero 6, ja muuten sen pari vk sitten 8. Taidan muuttaa takaisin kutoseen.
Pudotin aikaisemmin yläminimiä 48, ja nyt 45. Ja nyt on alkanut tuntua, että käyttövesi ei enää lämpene kunnolla. On lähinnä haalean kuumaa, ei kunnon kuumaa käyttövettä. Johtuneeko tämä nyt siitä tulistuksen puutteesta vai säätääkö ylämin noin tarkasti käyttöveden? Luulin tosiaan, että yläminimin säätö vaikuttaisi veden riittävyyteen, ei näin huomattavasti lämpötilaan.
-
Seppaant,
tuolla kommentillanni käyttöveden syötöstä tai mitä lie nyt kirjoitinkaan, tarkoitin siis kuuman käyttöveden kiertoa, jota hoitamaan on laitettu kaksi pumppua. Harvinaisen epäselvästi osasinkin tuon kirjoittaa :D
-
Pudotin aikaisemmin yläminimiä 48, ja nyt 45. Ja nyt on alkanut tuntua, että käyttövesi ei enää lämpene kunnolla. On lähinnä haalean kuumaa, ei kunnon kuumaa käyttövettä. Johtuneeko tämä nyt siitä tulistuksen puutteesta vai säätääkö ylämin noin tarkasti käyttöveden? Luulin tosiaan, että yläminimin säätö vaikuttaisi veden riittävyyteen, ei näin huomattavasti lämpötilaan.
Pistäs niitä käyriä tännekkin.
Kyllä se ylä_min arvo säätää tasan tarkasti lämpötilaa...ja lämpötilastahan tuo riittävyys taas on suoraan verrannollinen.
-
Pahoittelut käyrien puutteesta - ollut it-ongelmia riittävästi ja sitten itse reissussa, jona aikana kone kaatunut ja ties mitä. Nyt taas laitoin eilen trendin päälle.
Jos toi 45 astetta on tosiaan käyttöveden lämpötila, niin eikö teitä muita palella? :D
-
Niin, ja edelliseen jatkokysymyksenä, että eikö tuon käyttöveden pitäisi olla +50 bakteeririskin takia - vai olenko ymmärtänyt homman ihan väärin?
-
"Foorumillahan on kahta koulukuntaa Lässän kesäasetuksille. Toiset nostavat ala_min arvon tarpeeksi korkealle esimerksi ala_min 40 ja laittavat ylämin arvon alle alamin arvon, niin kompura starttaa kun alamin saavutetaan ja stoppaa ala_min + alaero. "
Nyt taas tarttee vääntää rautalangasta; jos käyttää tätä tapaa kesällä, ei käyttövesi ole kovinkaan lämpöistä? Mitä mä en nyt tässä ymmärrä :'(
-
Niin, ja edelliseen jatkokysymyksenä, että eikö tuon käyttöveden pitäisi olla +50 bakteeririskin takia - vai olenko ymmärtänyt homman ihan väärin?
Käyttövetesi tuotetaan kierukassa. Aivan sama vaikka olisi 37 asteista, vesi vaihtuu kierukassa.
"Foorumillahan on kahta koulukuntaa Lässän kesäasetuksille. Toiset nostavat ala_min arvon tarpeeksi korkealle esimerksi ala_min 40 ja laittavat ylämin arvon alle alamin arvon, niin kompura starttaa kun alamin saavutetaan ja stoppaa ala_min + alaero. "
Nyt taas tarttee vääntää rautalangasta; jos käyttää tätä tapaa kesällä, ei käyttövesi ole kovinkaan lämpöistä? Mitä mä en nyt tässä ymmärrä :'(
Jos pumppua ohjaa yläminimin mukaan niin helposti käy niin että pumppu käy suojausrajaan (alalämpö 55) asti, joka rasittaa turhaan kompuraa. Samaan tulokseen pääsee usein kun laittaa pumpun käymään esim: alaminimi 43 ja alaerotus 8 astetta = kompura pysähtyy kun alalämpötila nousee 51 asteeseen. Yleensä käyttövesi pysyy lämpimänä näinkin, eikä rasiteta kompuraa turhaan usein toistuvilla lyhyillä käyntijaksoilla.
Kesäasetuksiin siirrytään silloin kun lämmöntarve on vähäistä ja lämpö menee pääasiassa käyttöveden lämmittämiseen.
-
Just ennen tulistinpumppua vesi tuntuu haalealta. Huoltomies räpläsi sitä venttiiliä Seppaantin kuvaamalla tavalla, mutta ei näy vaikutuksia käyrällä.
Jos vesi on polttavan kuumaa tulistinpumpun jälkeen ja haaleaa ennen pumppua, tarkoittaa tämä sitä että tulistinkierto on täysin tukossa. Pumpun käyttämä sähkö muuttuu lämmöksi ja kun virtausta ei ole kuumiaa pumppu ja sen jälkeinen putki.
Tulistinkierron toimiessa normaalisti on putken lämpötila ennen ja jälkeen pumpun sama.
Tarkasta tulistinpiiri ja varmista että kaikki venttiilit on varmasti auki.
Avaa tulistimen säätöventtiiliä pari kierrosta.
Pysäytä käyttöveden kiertopumput ainakin siihen asti kunnes tulistus saadaan toimimaan.
Tarkkaile tulistinkierron lämpötiloja että oliko vaikutusta.
ATS
-
Pahoittelut käyrien puutteesta - ollut it-ongelmia riittävästi ja sitten itse reissussa, jona aikana kone kaatunut ja ties mitä. Nyt taas laitoin eilen trendin päälle.
Jos toi 45 astetta on tosiaan käyttöveden lämpötila, niin eikö teitä muita palella? :D
Jos nyt vielä ollaan ihan tarkkoja, niin jos ylä_min arvo on 45 niin tämähän tarkoittaa sitä, että varaajan yläosan lämpötila elää nyt yläero arvon mukaan. Jos oletetaan että yläerosi on 6 ja laite käy yläosan mukaan ja ei tulista.
Pumppu starttaa käyntiohjeen mukaan kun yläosan lämpötila on 45 - (6/2) eli 42 asteessa ja stoppaa 45 + (6/2) eli 48 asteessa.
Meillä ainakin suihkusta tulee vielä pienimmilläkin arvoilla suihkulämpöistä, meillä ainakin varaajan yläosassa (tuo lässän anturihan ei ole ihan ylhäällä) on vielä lämpösempää kuin trendi näyttää.
Mutta jos lämmin ei teidän kokemuksen mukaan riitä niin silloin ylä_min arvoa isommaksi tai yläeroa pienemmäksi (pumppu starttaa aikaisemmin).
-
Niin, ja edelliseen jatkokysymyksenä, että eikö tuon käyttöveden pitäisi olla +50 bakteeririskin takia - vai olenko ymmärtänyt homman ihan väärin?
Käyttövetesi tuotetaan kierukassa. Aivan sama vaikka olisi 37 asteista, vesi vaihtuu kierukassa.
Näin juuri, näissä lässissähän käyttövesi tuotetaan tuolla kierukan sisällä. Eli vesijohtoverkon kylmä vesi johdetaan kierukan sisään jossa se lämpiää ja otetaan ulos. Vesihän näin ei seiso kierukan sisällä kuin minimiaikoja normaalilla käyttötarpeella. Joku voisi sanoa kuinka monta litraa tuonne kierukkaan mahtuu, mutta vesi vaihtuu "koko ajan" ja bakteeririskiä ei ole.
-
Sen verran kurkkasin eilen käyrää, että muuten on samanlainen (yläpuoli ei nouse yhtään ylemmäs kuin ennenkään), mutta pudotus on nyt huomattavasti suurempi (7-8 astetta pahimmillaan). Korjasin illalla alaeron (oli 8) kutoseen ja seuraan tilannetta. Korotin myös ala- ja yläminimiä muutamalla asteella (32 / 48).
Ja taas sarjassamme tyhmiä kysymyksiä, mutta miten paljon patterin termostaatti vaikuttaa tuohon veden virtaamiseen patterissa? Juttelin huoltomiehen kanssa siitä, että ajattelin uusia patteriventtiilit ja poistaa termostaatit kokonaan makuuhuoneita lukuunottamatta. Huoltomies katsoi kuin olisin hölmö ja ihmetteli, että miksi ihmeessä. Oli puhetta myös siitä, että koko talven ollut termostaatit pienellä, ja hän sanoi, ettei se vaikuta mihinkään.. Eli miksi nimenomaa maalämmön osalta painotetaan, että termostaatit auki ja mahdollisimman esteetön kierto? :-\
-
Nyt kun tsekkasin käyrää, niin tilanne vähän parempi (eli tavallaan ennallaan, pudotus 3-4 astetta kuten aikaisemmin). Ensi vk alussa kaveri tulee kaveriksi putsaamaan tulistinta. Luuletteko, että jos/kun tulistin saadaan toimimaan, toi ylävaraajan lämpöjen putoaminen häviää vai mitä sitten olisi tehtävissä? Alaero on nyt 6 - pitääkö sitä vieläkin pienentää, jos tulistin alkaa toimia, mutta ylävaraajan lt tippuu edelleen tossa vaiheessa kun kompura käy?
-
Nyt kun tsekkasin käyrää, niin tilanne vähän parempi (eli tavallaan ennallaan, pudotus 3-4 astetta kuten aikaisemmin). Ensi vk alussa kaveri tulee kaveriksi putsaamaan tulistinta. Luuletteko, että jos/kun tulistin saadaan toimimaan, toi ylävaraajan lämpöjen putoaminen häviää vai mitä sitten olisi tehtävissä? Alaero on nyt 6 - pitääkö sitä vieläkin pienentää, jos tulistin alkaa toimia, mutta ylävaraajan lt tippuu edelleen tossa vaiheessa kun kompura käy?
Minä olen edelleen sitä mieltä, että tuo romahtaminen johtuu jostain muusta kuin tulistimen vajaatoiminnasta tai tuosta alaerosta jos kerran arvossa 6 vieläkin romahtaa käynnin alun jälkeen. Minun mielestä tuon romahtamisen pitäisi alkaa jo ennen kun kompura lähtee käyntiin, nythän se alkaa vasta kun kompura starttaa ja jatkuu huomattavan pitkään. Voithan sen heti laskea arvoon 5 niin siitähän sen näkee.
Toki tässä on nyt haasteena myös nuo Lässän anturit, tuo yläosan anturi ei ole lähelläkään varaajan yläosaa, voihan olla että se yläosa romahtaa jo aikaisemmin mutta se ei tuossa varaajaylä lämpötilassa näy koska itse anturi on sen verran alempana varaajan ihan yläosasta.
Nämä lämpöiset kelit antavat myös oman mausteen tuohon tulistamiseen. Meillä on trendin mukaan loppunut tulistus jo näillä keleillä. Sehän ei tietenkään pidä paikkaansa, käyntitunteja tulee vaan niin vähän että tulistusenergia ei riitä. Liitän tähän pari kuvaa jotka kuvaavat tuota meidän lässän varaajan lämpötiloja ja kerrostumia juuri nyt.
Molemmat ovat samasta aikajaksosta, varaajan katossa on käynnin jälkeen 56 astetta, mutta itse Ouman trend näyttää varaajan "yläosaan" 43,5 astetta.
(http://www.sarvi.fi/ouman/day6.jpg)(http://www.sarvi.fi/ouman/trend6.jpg)
-
Tutkiskelin vielä tätä maaliskuun lopun trendiä.
Ylävaraajan jäähtyminen ja alavaraajan lämpiäminen alkaa minuutin parin kuluttua kompressorin käynnistymisestä.
Alavaraajan vesi on tehnyt yhden kierroksen 5 min kohdalla
6 min kohdalla ylä- ja alavaraajien lämpötilamittausten kohdilla oleva vesi saavuttavat saman lämpötilan
6 min eteenpäin ylä ja alavaraajien mittausten kohdilla oleva vesi lämpiää käsi kädessä.
20 min kohdalla kompressori pysähtyy.
Minä tulkitsen tämän siten että
Latauspumpun (lauhduttimelta tuleva) vesi sekottuu alhaalta päin ylävaraajaan
Ja se että sekä ala- että ylävaraaja lämpiävät käsi kädessä tarkoittaa sitä että molempia lämmittää sama vesi.
Tulistimen toiminnasta ei ole minkäänlaista havaintoa.
Edelleen tulkitsen, että latauspumppu on tarpeettoman suurella teholla.
Vaihda latauspumppu minimiteholle ja sauraa vaikutusta.
ATS
(http://i7.aijaa.com/b/00918/12102934.jpg) (http://aijaa.com/v7yQCm)
-
Miten ihmeessä te saatte selville varaajan yläosan lämpötilan? Minulle ei tullut edes mieleen tuokaan seikka, että anturin paikasta johtuen tuossa voi olla noinkin suurta heittoa. Hm.
Kun pääsen reissusta kotiin, katson tuon latauspumpun nopeuden ja pienennän sitä. Ja ensi viikolla saan ulos uutta käyrää. Sen verran muuten unohdin viimeksi kirjoittaa, että onko normaalia että ylävaraajan lt pysyy pitkään hyvin samassa/tasaisena, kun alavaraajan lt taas tuntuu laskevan voimakkaasti?
Tämä on taas sarjassa niitä kysymyksiä, jotka pitäisi ymmärtää/tietää, mutta.. ala- ja yläerot tuntuvat hyvin pieniltä, mutta vaikutus on ilmeisesti iso (onko siis vaikka 6 tai 8). Vaikka kuinka lasken eri arvoilla käynnistys- ja stoppirajoja, erot tuntuvat aika maltillisilta. Onko näillä muutamilla asteilla tosiaan niin iso vaikutus? Miksi? ::)
-
Miten ihmeessä te saatte selville varaajan yläosan lämpötilan? Minulle ei tullut edes mieleen tuokaan seikka, että anturin paikasta johtuen tuossa voi olla noinkin suurta heittoa. Hm.
Omilla antureilla tuota logataan.
Kun pääsen reissusta kotiin, katson tuon latauspumpun nopeuden ja pienennän sitä. Ja ensi viikolla saan ulos uutta käyrää. Sen verran muuten unohdin viimeksi kirjoittaa, että onko normaalia että ylävaraajan lt pysyy pitkään hyvin samassa/tasaisena, kun alavaraajan lt taas tuntuu laskevan voimakkaasti?
Tämä on ihan ominaisuus. Näin Lässä käyttäytyykin jos ja kun se käy kuten sinulla, eli käynniin lopussa alavaraaja ja ylävaraaja (lässän antureiden kohdalta ovat tasalämpöisiä). Katso vaikka minun trendistä, tapahtuu samoin kun varaaja tasalämpöinen. Tämä johtuu varaajan lämpötilakerrostumista, vaikka trendin mukaan varaaja on tasalämpöinen niin oikeasti ylhäällä on kuumempaa ja alhaalla viileämpää. Silloin ylävaraajakin jäähtyy nopemmin jos laite käy alavaraajan mukaan.
(http://www.sarvi.fi/ouman/jaahtyy.jpg)
(http://www.sarvi.fi/ouman/jaahtyy2.jpg)
-
Ja tässä uutta käyrää. Latauspumppu säädetty kolmoselta ykköselle viime lauantaina kahden paikkeilla.
http://sero.legendat.org/Ouman/24_4_2013.otr
http://sero.legendat.org/Ouman/
-
Ja tässä uutta käyrää. Latauspumppu säädetty kolmoselta ykköselle viime lauantaina kahden paikkeilla.
http://sero.legendat.org/Ouman/24_4_2013.otr (http://sero.legendat.org/Ouman/24_4_2013.otr)
http://sero.legendat.org/Ouman/ (http://sero.legendat.org/Ouman/)
Mä en oikein omalla Trend ohjelmallani saa tuosta logista järkevää aikajaksoa näkyviin. Mutta tuosta mitä saan niin tuo ylävaraajan romahtaminen ei todellakaan johdu siitä, että ala_min olisi liian pieni, tuossa on pätkiä jossa lattiaan menee noin 6 astetta viilempää mitä alavaraajassa on ja silti tulee tuo romahdus, tätähän se joku asentaja epäili. Ja tosiaan tuo romahdus alkaa vasta kun kompura käy.
Tuo lauantain muutos on tehnyt selvästi sen, että nyt kun pumppu stoppaa niin kas kummaa, alavaraaja on 2 astetta kylmempää kuin ylävaraaja, ennen olivat saman lämpöisiä. Parampaan suuntaan siis. Mutta tuo ylävaraajan romahdus nyt edelleen tekee sen, että laite ei käy nätisti.
-
Pahoittelut tuosta trendin hankaluudesta. En osaa laittaa sellaista pätkää, jossa näkyisi pitempi aika, joten ajattelin, että helpompi laittaa koko aika.. toki print screenillta tv. saan helpommin yhden vrk ajan suht selvästi, jos siitä on apua.
Onko muilla ollut vastaavaa? Mistä "vika" on löytynyt?
Lämpöässän huolto pyysi laittamaan käyrän heille katsottavaksi ennen kuin tulevat tänne. Aikaisemmin kävi siis myyjän firman asentaja.
-
Pahoittelut tuosta trendin hankaluudesta. En osaa laittaa sellaista pätkää, jossa näkyisi pitempi aika, joten ajattelin, että helpompi laittaa koko aika.. toki print screenillta tv. saan helpommin yhden vrk ajan suht selvästi, jos siitä on apua.
Onko muilla ollut vastaavaa? Mistä "vika" on löytynyt?
Lämpöässän huolto pyysi laittamaan käyrän heille katsottavaksi ennen kuin tulevat tänne. Aikaisemmin kävi siis myyjän firman asentaja.
Laita siitä Trend ohjelmasta näytettävä aikaikkuna 24h ja manuaalinen skaalaus vaikka -5 .... + 60. Tämän lisäksi ylävalikosta muokkaa - asetukset ja sieltä rasti kohtaan "tallenna kuva vuorokauden vaihtuessa aikaleimalla". Nyt koneen kiintolevylle tallentuu vuorokauden kuva jpg muodossa aina keskiyöllä. Tästä vuorokauden kuvasta saa hyvän käsityksen. Näitä vuorokauden kuvia tallentuu sitten koneelle, jos kone sattuu kaatumaan tai muuten sekoamaan tallennus niin nuo kuvat säilyvät kuitenkin tallessa.
-
Ja tässä uutta käyrää. Latauspumppu säädetty kolmoselta ykköselle viime lauantaina kahden paikkeilla.
http://sero.legendat.org/Ouman/24_4_2013.otr
http://sero.legendat.org/Ouman/
Mun myllyllä linkistä näkyi vain noin 1kk vanhaa käyrää... Mutta sitä käyrää kattoen komppaan seppantia, latauspumppu liian kovalla. Omasta V9:stä lähti aikoinaan sama romahdus pienentämällä sekä latauspumppu että tulistuspumppu 1:lle.
-
Latauspumppu ollut nyt reillun vk ykkösellä. Tulistuspumppu koko ajan pienimmällä. Ei kovin isoa eroa aikaisempaan edelleenkään :-[
-
Uusia käyriä päivitetty yllä mainittuun paikkaan.
Lämpöässän huolto pyysi nostamaan alaminimiä, ja nyt alamin 42, ylämin 52. Latauspumppu laitettu takaisin ykköselle ("sitä ei saa mennä säätämään" ::) ). Mun järjellä näissä ei ole mitään suurempia vaikutuksia edelleenkään. Nyt sitten odottelen sitä huoltomiehen käyntiä. Ja ilmeisesti tähän kannattaa taas sitten paneutua tarkemmin syksyllä?
-
Hieno keskustelu!
Omistan kanssa V20 -09 pumpun, meillä menee vuodessa n.20 000kw/v lämmitykseen.
Laitteella lämmitetään 170m2 rintamamiestaloa ja 100m2 lisäsiipeä.(patterilämmitys)
Pitäisi kanssa ruveta säätämään tuota varmaan kun ylä min on 52 ja ala min 52, tota eroa en ole vielä päässyt katsomaan.