Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Nibe => Aiheen aloitti: sjs - 01.03.13 - klo:21:28
-
Olen seurannut maalämpöpumppuni kulutuksia koko sen toiminnan ajan( vajaat 2-vuotta). Vertasin tammikuuta 2012 ja 2013 keskenään. Ihmettelin hieman energian kulutuksen kasvua tammikuun 2013 osalta, koska keskilämpötila oli tänä vuonna (-5,6 - - 3,8) 1,8 astetta lämpimämpi. Maalämpöpumppu kulutti 164 kWh enemmän sähköä kuin edellisenä vuonna. Kokonaissähkön kulutus oli noussut 318 KWH. Muulle sähkön kulutuksen (318- 164 = 149) nousulle on selvät perusteet. Maalämmön osalta kaikkia en oikein pysty selittämään itselleni.
Kävin maalämpöpäivillä ja kyselin Niben edustajalta mistä moinen voisi johtua? Hän ei osannut antaa varmaa/uskottavaa vastausta. Siinä keskustelun lomassa energianeuvoja laski ko. lämpötilan (1,8 astetta) vastaavan n. 14 % laskua energia kuluissa.
Tehdyt toimenpiteet tammikuun 2012 jälkeen:
1 Asteminuutut pudotettu 200 => 160. - Ei kait ole käytännön merkitystä?
2 Lämpökäyrän laskin7 =>6. Pitäisi kait pudottaa kulutusta!
3 Lisäsin kiertovesipumpun nopeuden täysille (pienitehoinen ja vaikutta vain kokonaiskulutukseen)
4 Nostin ilmastointikoneen nopeuden 2 => 3 Lähes täysille ( sähköinsinöörin mukaan ei nosta kulutusta, koska muuntaja ohjattu). Ottaa lämpöä tehokkaammin irti patterista.
5 Syksyllä asensin uuden liesituulettimen ja poiston suoraan katolle, ennen meni lämmöntalteenoton kautta. Syy paloturvallisuus/eikä sotke lämmön talteenottokennoa.
Viimeksi mainittu ehkä on se, joka kulutuksen muutoksen aiheutti.
Liesituulettimen sähkömoottori ei kuluta sähköä yhtään enempää kuin ilmastointikoneen poistopuhallin ( menee kokonaiskulutukseen). Nyt liesituuletin on päällä vähemmän aikaa kuin ennen, koska sitä ei nyt käytetä ilmanvaihtoon, vaan käryjen poistoon. Ilmanvaihtokoneen poistopuhallin on tyristorisäädetty ja toimii pääasiassa hyvin pienellä nopeudella ja on jatkuvasti päällä. Tarvittaessa tehostetaan ilmanvaihtoa nopeutta lisäten. Ilmavaihto toimii ja on toiminut ennenkin, vaikka poistopuhallin ei olisi ollut päällä ollenkaan, sen havaitsee hyvin kun naapuri alkaa polttamaan puita, niin savut tulevat heti sisälle. (Ongelma on poistettu suodattimilla). Eli en jaksa oikein uskoa , että liesituulettimen poistaman lämmön korvaamiseen maalämpöpumpun piti vertailu kuukaudessa ottaa 164 KWh enemmän sähköä, vaikka lämmitys tarve väheni 14 % ko. kuussa. Jos COP on vaikka 3 niin kokonaisenergia määrä olisi 492 KWh. Katolle meni vielä suurempi määrä kun otetaan huomioon lämmitystarpeen lasku. Vuositasolla melkoinen määrä?
Ajatteli kokeilla nostaa asteminuutit takasi 200 nykyisillä säädöillä.
Niben edustajan mukaan lämpökaivo ei muutu vuosien, aikana, vaan pysyy vakiona. Muistaaksen muutama vuosi sitten Geologinen tutkimuslaitos alkoi tutkia kalliolämpöä, - en ole havainnut vielä heiltä raportteja. Itse olin vähän sillä kannalla, että kaivo saattaa viiletä ja tasapainottua. Näytti muuten siltä viimevuoden syksyn osalta, mutta kun vertasin vuoteen 2011 niin se olikin 2,1 astetta lämpimämpi kuin 2012 joten pohja meni!
Energianeuvoja kovasti kehotti Nibenedustajaa ajamaan maalämpöpumpun ohjelmistoon mukaan koneen tuottaman energian määrän mittaria. Vähän vastaavalla tavalla kuin kaukolämmön mittaus. En tiedä minkälainen olisi ,mutta jos kone kertoisi paljonko se tuotti /tuottaa niin säätöjen tekeminen ehkä helpottuisi. En tiedä?
Tälläisiä kokemuksia. Erittäin tyytyväinen olen maalämpöön. Kommentoikaa!
-
Jos sulla on lattialämmitys niin asteminuuteilla on TOSI iso merkitys.
-
Olen seurannut maalämpöpumppuni kulutuksia koko sen toiminnan ajan( vajaat 2-vuotta).
Jos sinulla on tuolta koko ajalta kuukausittaiset maalämpöpumpun kulutustilastot, niin voit laskea liukuvan edeltävän 12 kuukauden kulutuksen joka kuukausi ja suhteuttaa sen lämmitystarpeeseen. Lämmitystarveluvut samalta ajalta saat lähimmälle vertailupaikkakunnalle Ilmatieteenlaitoksen nettisivulta:
http://ilmatieteenlaitos.fi/lammitystarveluvut (http://ilmatieteenlaitos.fi/lammitystarveluvut)
Kun kulutusta tarkastelee 12 kuukauden jaksolla, niin vuodenaikojen vaihtelun aiheuttama vaihtelu tasoittuu. Lisäksi tarkastelu on tarkempi kuin yksittäisten kuukausien vertaileminen keskenään.
-
Tammikuun kulutukset meillä 2012/1790kwh ja 2013/1673kwh.
Eikös asteminuuttirajat vaikuta "vain" käyntiajan pituuteen => käynnistysten määrään => koneen kestoon.
Sama lämpömäärä tuotetaan erimittaisissa pätkissä.
Jostain luin, että lämpökaivo "asettuu" uuteen alempaan lämpötilaansa parin vuoden kuluessa.
-
Eikös asteminuuttirajat vaikuta "vain" käyntiajan pituuteen => käynnistysten määrään => koneen kestoon.
Sama lämpömäärä tuotetaan erimittaisissa pätkissä.
niin, mites tää meneekään? Matalalla asteminuuttiasetuksella teoriassa ajetaan paremmalla hyötysuhteella. Jos mitotetaan pätkän pituus n.15min pituiseksi tai mikä aika nyt yhteen keruuliuoksen kiertämään kuluukaan niin pumppu saa koko ajan mahdollisimman lämmintä keruulta.
toi em tosin taitaa olla vaan yksi osatekijä, lisänä on tietysti itse lämmösiirtoprosessin stabiloituminen pumpatessa pidempää ts parempi säätö kun paisarit yms saadaan kohilleen. Lattioiden jäähtyminen kylmemmäksi isoilla asteminuuteilla taas parantaa hyötysuhdetta ajojakson alussa ainakin, loppupuolella taasen ajetaan pitkään jo kuumaan lattiaan ja sillä taas hyötysuhdetta heikentävä vaikutus. Ja sit pieni asteminuuttiasetus lyhentää kompuran käyttöikää..
Säädä toi nyt sit optimiksi kun muuttujia riittää ja kaikkea ei tiedä.. Aiemmin peki mainostit et lattialämmityksen yhteydessä on ISO vaikutus asteminuuteilla, kerroppas miten se nyt sit on optimi.
olinkohan muuten teorioinnissani ihan kuutamolla?
-
Olen seurannut maalämpöpumppuni kulutuksia koko sen toiminnan ajan( vajaat 2-vuotta).
Jos sinulla on tuolta koko ajalta kuukausittaiset maalämpöpumpun kulutustilastot, niin voit laskea liukuvan edeltävän 12 kuukauden kulutuksen joka kuukausi ja suhteuttaa sen lämmitystarpeeseen. Lämmitystarveluvut samalta ajalta saat lähimmälle vertailupaikkakunnalle Ilmatieteenlaitoksen nettisivulta:
http://ilmatieteenlaitos.fi/lammitystarveluvut (http://ilmatieteenlaitos.fi/lammitystarveluvut)
Kun kulutusta tarkastelee 12 kuukauden jaksolla, niin vuodenaikojen vaihtelun aiheuttama vaihtelu tasoittuu. Lisäksi tarkastelu on tarkempi kuin yksittäisten kuukausien vertaileminen keskenään.
Tutkin Ilmatieteen laitoksen sivuja ja sain tammikuun 2013 verrattuna tammikuuhun 2012 4,9 % vähemmän energiaa kuluttavaksi. Mielestäni vertailu kuukaudet olivat muuten hyvin identtiset asumisen osalta, pois lukien mitä aikaisemmin olin kertonut.
Ehkä se on toi liesituuletin sittenkin energia syöppö. Liesituulittimen luukku ei nimittäin sulkeudu aivan tiiviisti, pienensin auki jäävää reikää huomattavasti asennuksen yhteydessä. Siitä muuten kulkee ilmaa vieläkin reippaasti vaikka muka läppä on niin sanotusti kiinni ( kehän reunasta auki n. 1 cm). Tuulella sen huomaa hyvin. Vanhemmassa mallissa se meni lähes kiinni, - mutta sekin vuotoilma kulki lämmöntalteenoton kautta.
-
Tutkin Ilmatieteen laitoksen sivuja ja sain tammikuun 2013 verrattuna tammikuuhun 2012 4,9 % vähemmän energiaa kuluttavaksi. Mielestäni vertailu kuukaudet olivat muuten hyvin identtiset asumisen osalta, pois lukien mitä aikaisemmin olin kertonut.
Jep. Tarkoitin aiemmassa viestissäni sitä, että lasketaan aina 12 kuukauden mittaisen jakson ajalta pumpun energiankulutus ja jaetaan se saman aikavälin lämmitystarveluvuilla. Esimerkiksi jos pumppu on otettu käyttöön vaikkapa lokakuun alussa 2011, niin lasketaan yhteen pumpun kuluttama sähkö ajalla lokakuun alku 2011 - syyskuun loppu 2012 ja jaetaan se saman aikavälin lämmitystarvelukujen summalla. Tämä tehdään aina kuukauden välein. Tällä tavalla näkee sen, minkä kuukauden kuluttua pumpun kulutuksessa on tapahtunut muutoksia. Voihan olla mahdollista, että muutos on tapahtunut jo joskus aiemmin, mutta olet pannut sen merkille vasta tammikuun kohdalla. Tämmöinen seuranta edellyttää sitä, että kulutukset tulee merkittyä muistiin kuukausittain.
Asiaa tämän enempää tuntematta on vaikea keksiä pätevää selitystä tuolle havaitsemallesi kulutuksen kasvamiselle. Liesituulettimen ilmavuoto voi aivan hyvin olla oikea selitys. Toivottavasti vuoto on mahdollista jotenkin estää.
-
Kiitoksia JariA! Ymmärsin ajatuksesi. Olen seurannut vähän ns. tukkimiehen kirjanpidonmukaan energiankulutusta mlp:lla ja myös kokonais energiankulutusta, sekä kuukausittaista lämpötilaa. Lukemat olen pyrkinyt ottamaan joka kuukauden viimeinen päivä, -pieniä heittoja aina tulee riippuen miten on kotona. Ehkä lukemista tulisi kohtuullisen tarkka seuranta, täytyy harkita jos sen jossain vaiheessa teen.
Kun tutkin Ilmatieteenlaitoksen sivuja yllätyin kuinka paljon energiaa kuluu lämpimän veden valmistamiseen. Tuli mieleen, jos muutaman kerra kuussa pesee auton, niin kyllä se siinnä näkyy sellaiseen kuukauteen verrattuna jolloin ei tullut pestyksi. Muuttujia on monia kun alkaa miettimään.
-
Pesetkö auton lämpimällä vedellä? eihän sitä tarvita kuin pesuaineenhuuhtomiseen ja ämpärilliseen pesuvettä.
-
Korkeapainepumppua käytän pesuun ja lämpimällä vedellä kesää ja talvea. Talvella ei kuitenkaan nollakeliä kylmemmällä.
-
Ehdottaisin / veikkaisin että tuo kun muutit ilmanvaihdon määrää siis kuutioita tunnissa sisään / ulos (kone lähes täysille kuten kirjoitit), on lisännyt energian tarvettasi. Lisättävä ilmamäärän liikuttelu puhaltimien avulla lisää sähkönkulutusta, sekä lämmön talteenotto on välillä 40 - 80% riippuu tekniikasta, ja lopun energian lisätarve verrattuna pienempään vaihdettavaan ilmamäärään, se on paljon vaikuttavampi kuin puhaltimien energia. Ilmanvaihdon energian kulutus on loppujen lopuksi aika iso tekijä talon kokonais energian kulutuksessa. Siinä kannattaa optimoida jos pystyy, tietenkin niin ettei asumismukavuus kärsi eikä pilaa taloaan kosteuskäyttäytymisen / ilmavuotojen seurauksena. ::)
-
Ehdottaisin / veikkaisin että tuo kun muutit ilmanvaihdon määrää siis kuutioita tunnissa sisään / ulos (kone lähes täysille kuten kirjoitit), on lisännyt energian tarvettasi. Lisättävä ilmamäärän liikuttelu puhaltimien avulla lisää sähkönkulutusta, sekä lämmön talteenotto on välillä 40 - 80% riippuu tekniikasta, ja lopun energian lisätarve verrattuna pienempään vaihdettavaan ilmamäärään, se on paljon vaikuttavampi kuin puhaltimien energia. Ilmanvaihdon energian kulutus on loppujen lopuksi aika iso tekijä talon kokonais energian kulutuksessa. Siinä kannattaa optimoida jos pystyy, tietenkin niin ettei asumismukavuus kärsi eikä pilaa taloaan kosteuskäyttäytymisen / ilmavuotojen seurauksena. ::)
Otaksun, että ilmamäärän vaihtuvuuteen ei tullut isoakaan muutosta, koska kierrosnopeuden nosta vaikuttaa pääasiassa vain sisäilman kiertonopeuteen( ilmalämmitys), ei ulos menoon. Poistettavan/vaihdettavan ilman määrään vaikuttaa poistoilmapuhallin, tosin se on pyörinyt lähes minimi nopeudella(tyristorisäätö). Ilmaa vaihtuu vaikka poistopuhallin ei ole päälläkään. Minkä verran lähes minimini nopeus vaikuttaa kulutuseroon, ehkä tulee siitä kaikki tai sitten ei. Nyt liesituulettimen kautta menevä poistolämpö on ainakin hukkaa.