Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Yleistä => Aiheen aloitti: inf - 22.02.13 - klo:23:27
-
Hei,
kaipailisin neuvoja ja vinkkejä maalämmön suunnitteluun. Kysessä on Kymenlaaksossa sijaitseva talo, josta on merelle matkaa noin 300 m. Tontti on hiekkakangasta ja kallion läheisyys ei ole tiedossa.
Talo on 150 m2 (460 m3) ja lisänä on 80 m2 lämmin autotalli. Tallissa on lämpökeskus ja toimistotilaa. Talossa ja tallissa on lattialämmitys vesikiertoisena betoniin valettuna. Talossa on huonekohtaiset shuntit ja tallissa termostaatti. Talo on valmistunut vuonna 2005. Nykyisin lämmitys on hoidettu öljy + varaava takka + Mitsubishin ILP. Öljyä on mennyt noin 2500 l/v ja sähköä 10000 kWh.
Minkälainen järjestelmä sopisi meidän taloon? Onko meren läheisyydestä haittaa tai hyötyä?
...
Editoinut "tomppeli.: poistin lisäämäni liitetiedoston, jotta liitetiedostokansio ei täyttyisi liiaksi!
-
Kysessä on Kymenlaaksossa sijaitseva talo, josta on merelle matkaa noin 300 m. Tontti on hiekkakangasta ja kallion läheisyys ei ole tiedossa.
Talo on 150 m2 (460 m3) ja lisänä on 80 m2 lämmin autotalli. Tallissa on lämpökeskus ja toimistotilaa. Talossa ja tallissa on lattialämmitys vesikiertoisena betoniin valettuna. Talossa on huonekohtaiset shuntit (shuntit = tarkoittaako ns. yksiputkijärjestelmää?) ja tallissa termostaatti. Talo on valmistunut vuonna 2005. Nykyisin lämmitys on hoidettu öljy + varaava takka + Mitsubishin ILP. Öljyä on mennyt noin 2500 l/v ja sähköä 10000 kWh.
Laskeskelin vähän mitoitusta ja liitin PDF -tulosteen omaan viestiisi tämän yläpuolelle.
En voi liittää näitä tulosteita omiin viesteihini, koska liitetiedostokansioni tila ylittyisi niistä!
Korostan taasen kovasti sitä, että tämä mitoitus ei ole mikään takuuarvo, lähinnä vain suuntaa-antava!
Takuumitoituksen voi tehdä LVI -alan ammattisuunnittelija tai vastuullinen lämpöpumpputoimittaja!
-
Talossa on huonekohtaiset shuntit (shuntit = tarkoittaako ns. yksiputkijärjestelmää?)
Kiitos tomppeli laskelmista! En ole ihan varma mitä tarkoitat, mutta talossa lämmitysvesi menee ensin jakotukille, josta jakautuu eri huoneisiin. Lopuksi vesi pelaa jälleen tallin lämpökeskukseen. Samoin käyttövesi kiertää takaisin.
-
Ok.
(http://www.hl-heat.fi/images/heating/jakotukki.jpg)
Tarkoitatkin ilmeisesti noilla shunteilla tämän tyyppistä jakotukkia ja siinä olevia virtaussäätöjä sekä mahdollisia termostaatteja.
Asia hyvä!
-
Kyllä, tuota tarkoitin. Huoneissa on omat säätimet.
Laskelmasta pisti silmään, että tarvitaan 243 m ja kaksi kaivoa?
-
Voi olla myöskin yksi kaivo, jos siihen saadaan porattua yli 200 metriä aktiivisyvyyttä.
Kannattaa kysyä porarilta, pääseekö heidän porauskalustollaan yli 200 metrin syvyyteen.
Kun mennään yli 200 metriä syvälle, tulee keruupiirin putkestakin yli 400 metriä pitkä lenkki.
400 metriä on joillakin pumppumerkeillä keruuputken maksimipituus.
Kysy tumpputarjoajalta myöskin, millainen heidän lämpöpumppunsa maakiertopumppu on,
jaksaako se kierrättää tarpeeksi tehokkaasti maanestettä noinkin pitkässä keruuputkessa.
Voidaan myöskin laittaa porakaivoon kolmiputkinen keräin, joka on tehokkaampikin, kuin 2 -putkinen ja sen virtausvastus on pienempi.
Silloin heikkotehoisempikin maakiertopumppu riittää.
Porauksen reikäläpimitta pitää tietysti olla riittävän iso, jotta kolmiputkinen keräin mahtuu porareikään.
-
Kiitos tomppelille neuvoista. Pitääpä laittaa muutamia tarjouspyyntöjä menemään. Tarkoituksena olisi alkusyksyllä vaihtaa öljy pois.
-
Öljyä on mennyt noin 2500 l/v ja sähköä 10000 kWh.
Kuinka suuri osa tuosta sähköstä menee talon/veden lämmitykseen, eli liittyy maalämmön mitoitukseen ? Oletan, että pääosa on muuta taloussähköä, joka säilyy ennallaan ? Tässä voi siis olla virhelähde Tomppelin laskelmassa (?)
Minun taloni ja mitoitukseni näet alta. Tuo mitoitus riitti -24C ilman sähkölisäystä, ainakin lyhytaikaisesti. Harmi kun ei ole ollut pidempää pakkasjaksoa, jossa olisi varmistunut. Kun vielä sinulla on uusi hyvin eristetty talo, ja paremman hyötysuhteen lattialämmitys, niin aika lailla varman päälle mennään, jos yli 200 m kaivo laitetaan.
Jos hiekkapatjan paksuus epäilyttää, kannattaa se selvittää etukäteen. Ikävä yllätys, jos kaivon porari löytää kallion 50m syvyydestä
Lisään vielä, että minulla MLP:llä korvattu energiantarve oli n 25000 kwh, öljynkulutuksesta/hyötysuhteesta johtaen.
-
Laskelmani on tässä tehty oletettujen vuoden 2005 rakennenormien perusteella, koska on jonkin verran vaikeaa tietää ilmalämpöpumpun osuutta lämmön tuotossa.
Lämmitystarve tässä vastaa melkein vuoden 2010 normia.
- 10,3 Wh/m3/Ap/v
- 186 kWh/m2/v
- 46,1 kWh/m3/v
-
Hei,
kaipailisin neuvoja ja vinkkejä maalämmön suunnitteluun. Kysessä on Kymenlaaksossa sijaitseva talo, josta on merelle matkaa noin 300 m. Tontti on hiekkakangasta ja kallion läheisyys ei ole tiedossa.
Talo on 150 m2 (460 m3) ja lisänä on 80 m2 lämmin autotalli. Tallissa on lämpökeskus ja toimistotilaa. Talossa ja tallissa on lattialämmitys vesikiertoisena betoniin valettuna. Talossa on huonekohtaiset shuntit ja tallissa termostaatti. Talo on valmistunut vuonna 2005. Nykyisin lämmitys on hoidettu öljy + varaava takka + Mitsubishin ILP. Öljyä on mennyt noin 2500 l/v ja sähköä 10000 kWh.
Minkälainen järjestelmä sopisi meidän taloon? Onko meren läheisyydestä haittaa tai hyötyä?
Minusta aika kova kulutus noinkin uuteen taloon ja ILP jo kumminkin, täällä >20v talo 200m2 kulutti noin alumperin ~7% vähemmän ja nyt MLP:llä ollaan nafti 12000kWh kokonaiskulutuksessa.
Onko sulla jotain erikoista sähkösyöppöä, toimisto tjmsp?
-
Talon lämmittämiseen ja viilennykseen kesällä menee ILP:n myötä aika paljon sähköä, mutta en osaa yhtään arvioida määrää. Sähköä kuluttaa tietokoneet, joita on parhaimmilaan yhtäaikaa 4-6 kpl päällä. Näistä yksi kone kuluttaa normaalia enemmän. Lisäksi autotallissa on vähintään riittävä valaistus loisteputkilla (noin 10 kpl, osa 2:lla putkella). Toimisto/työpaja on myös tallissa. Öljyä ei ehkä ihan noin paljon kulu, mutta ainakin 2300 l menee.
Niin ja lisäyksenä vielä, että talossa on ilmanvaihtokone lämmön talteenotolla (kuutiokenno).
-
Talo on 150 m2 (460 m3) ja lisänä on 80 m2 lämmin autotalli..
Ovatko nämä -> (460 m3) bruttokuutiot vai lämmitettävät ns. "ilmakuutiot"!?
Jos ovat sisätilojen kuutioita, on huonekorkeus varsin suuri, keskimäärin noin 305 cm. Onko talossa korkeatiloja?
Laskentaan tulee reilusti virhettä, jos huonekorkeus on väärin.
-
Talon lämmittämiseen ja viilennykseen kesällä menee ILP:n myötä aika paljon sähköä, mutta en osaa yhtään arvioida määrää. Sähköä kuluttaa tietokoneet, joita on parhaimmilaan yhtäaikaa 4-6 kpl päällä. Näistä yksi kone kuluttaa normaalia enemmän. Lisäksi autotallissa on vähintään riittävä valaistus loisteputkilla (noin 10 kpl, osa 2:lla putkella). Toimisto/työpaja on myös tallissa. Öljyä ei ehkä ihan noin paljon kulu, mutta ainakin 2300 l menee.
Niin ja lisäyksenä vielä, että talossa on ilmanvaihtokone lämmön talteenotolla (kuutiokenno).
No tuo selittää sähkönkulutuksen ja jos öljystäkin tinkattiin, niin nyt kuulostaa usottavalta...
Onko nuo tietokone paikat LTO:n piirissä?
Viilentääkö ILP huonetiloja vai tietokoneita?
-
Lämmitystarve tässä vastaa melkein vuoden 2010 normia.
Ihan uteliaisuudesta kun en noita pahamaineisia normeja tunne, miten luvuissa on mukana ilmanvaihdon aiheuttama energiankulutus, ja toisaalta LTOn tuottama energia ?
Noista suuren moisista kulutusluvuista voisin arvailla, että normi-ilmanvaihdon kulutus on kyllä mukana, mutta onko LTO huomioitu lähteenä ?
-
Lämmitystarve tässä vastaa melkein vuoden 2010 normia.
Ihan uteliaisuudesta kun en noita pahamaineisia normeja tunne, miten luvuissa on mukana ilmanvaihdon aiheuttama energiankulutus, ja toisaalta LTOn tuottama energia ?
Noista suuren moisista kulutusluvuista voisin arvailla, että normi-ilmanvaihdon kulutus on kyllä mukana, mutta onko LTO huomioitu lähteenä ?
Tuota laskelmasta ilmenee, että 150m2 asuintilojen ilmanvaihdossa on oletettu lämmön talteenoton olevan 55%, mutta autotalliosuuden oletetaan olevan ilman lämmön talteenottoa.
...
Nämä laskennat ovat siksi epäkiitollisia, että lähtötiedot ovat yleensä aika suurpiirteisiä ja laskelman tekemiseen jää liiaksi arvattavia asioita.
Esimerkiksi, tässä tuo huonekorkeus on kysymysmerkki, samoin se, onko autotallilla ja asuintiloilla yhteinen väliseinä, joka ei siinä tapauksessa hukkaa lämpöä lainkaan.
Nyt olen laskenut tallin olevan ihan erillinen rakennus. Se tietysti nostaa lämmitystarvetta.
Jos onkin yhteinen väliseinä, on tuossakin virhe!
Vajavaisilla lähtötiedoilla voi syntyä virheellinen laskentatulos.
Olisikin hyvä, jos laskelman tekisi joku, joka tietää kohteesta enemmän.
Suosittaisin kovasti, että laskennan tekee joku paikallinen ja kohteen tunteva LVI -alan ammattisunnittelija.
Virheelllinen tulos voi johtaa alimitoitukseen ja aiheuttaa rakennuksen omistajalle lämmitysjärjestelmän uudelleen rakentelusta johtuvia, suuriakin lisäkustannuksia.
-
Huonekorkeutta on yli 3 m, vino sisäkatto. Autotalli on erillinen rakennus. ATK-rautaa ei jäähdytetä mitenkään erillisesti, ei myöskään oteta hukkalämpöä talteen. Juuri alimitoittaminen tässä pelottaa, mieluummin reilusti yli kuin alle :D
-
Ensimmäinen tarjous saapui. Edustaja kävi paikanpäällä ja seuraava yhdistelmä on tarjouksessa:
Danfoss DHP-H 10
Kaivo Ø 11 cm, 196 m
Miltä kuulostaa, tomppelin laskelmien mukaan piti olla 12 kW ja 243 m?
-
Ensimmäinen tarjous saapui. Edustaja kävi paikanpäällä ja seuraava yhdistelmä on tarjouksessa:
Danfoss DHP-H 10
Kaivo Ø 11 cm, 196 m
Miltä kuulostaa, tomppelin laskelmien mukaan piti olla 12 kW ja 243 m?
Tuon laskelman (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=4551.0;attach=489) mukaan teho riittäisi noin -20C -lämpötilaan.
Sitä kylmemmällä tulisi vastuskäyttö apuun.
Ei mahdoton!
-
Voitko avata tarjouksen mitoituslaskelmaa, jotta voisi verrata Tomppelin arvioihin, ja arviointiperusteisiin?
Siis esim paljonko arvioitu energiantarpeeksi MLP:lta, ja mitä arvoa käytetty mitoituslämpötilana. -20C olisi minusta hiukka nafti, varsinkin kun olet vähän lähempänä Siperiaa :-\
-
Lämpöenergian tarve 33 300 kWh, sisältää käyttöveden. Mitoitettu sisälämpö 21 c.
Lisäenergiantarve alkaa -15 c.
-
Minusta hiukan outoa, jos on tarjottu 10kw pumppu 200m kaivoon, ja sen takia jääty -15C mitoituslämpötilaan. Oman kokemuksen perusteella tuohon kaivoon voisi laittaa 12kw pumpun, kunhan siellä on vettä kanssa.
-
DHP-H 10 ja 12:n hintaero on verkkokaupassa vain 350 e luokkaa. ::)
Pitääpä tuumata asiaa uudelleen.
-
33000kWh vuosikulutuksella kaivon pitäisi olla aktiivisyvyydeltään väh. 220m. Jos valitset 12kW pumpun niin kannattaako jättää kaivo osatehoiseksi. Muutama satanen vielä kaivonporaukseen, niin saat täystehosysteemin.
-
DHP-H 10 ja 12:n hintaero on verkkokaupassa vain 350 e luokkaa. ::)
Pitääpä tuumata asiaa uudelleen.
Kun nyt olet hankkimassa maalämpöä, tee se niin hyvin, että ei joudu harmistelemaan jälkikäteen.!
Maksaa vähän enemmän, mutta hyvä, tyytyväinen mieli jälkikäteen korvaa sinulle nekin eurot!
-
niin saat täystehosysteemin.
Mihin täystehoisuuden määritelmään viittaat tässä ? :-\ Mitoituslämpötilaan x=? asti täystehoinen
Lyhyt kokemus oman kaivon käyttäytymisestä on, että 167m/10kw yhdistelmällä nesteen tulolämpötila menee -1 asteeseen alimmillaan, ja siinä kohtaa pumpun ja kaivon tehot ovat tasapainossa. Pakkasen kiristyminen nostaa kiertoveden lämpöä, ja alentaa pumpun hyötysuhdetta, jolloin kovimmilla pakkasilla kaivon kuormitus kääntyykin laskuun.
Kaivot ovat kivilajin ja veden virtausten kautta yksilöitä, mutta en usko että minulla mikään huippukallio on, keskiarvoinen luultavimmin. Nesteen keskilämpö nousisi syvemmällä kaivolla, mutta senkin investoinnin takaisinmaksuaika on varsin pitkä. Nämä ovat tietysti jokaisen omia preferenssejä.
Ilmeisesti haet mitoitusta, jossa ILP on kokonaan korvattu MLP:llä ( vaikka sen jättäisitkin todellisuudessa) ?
-
ILP jää, kun on uusi sekin. Samoin jatkossa takkaa poltellaan. Tässä on tarkoituksena saada riittävä laitteisto lämmitykseen.
-
ILP jää, kun on uusi sekin. Samoin jatkossa takkaa poltellaan. Tässä on tarkoituksena saada riittävä laitteisto lämmitykseen.
ILP -in käyttö alle -10 C lämpötiloissa ei ole taloudellista.
Sitä ei kannata huomioida kovien pakkasten apulämmittimenä.
-
niin saat täystehosysteemin.
Mihin täystehoisuuden määritelmään viittaat tässä ? :-\ Mitoituslämpötilaan x=? asti täystehoinen
Kyllä kai se selkeintä on puhua mitoituslämpötilasta, muuten menee liian vaikeaksi. eli -26C
Lyhyt kokemus oman kaivon käyttäytymisestä on, että 167m/10kw yhdistelmällä nesteen tulolämpötila menee -1 asteeseen alimmillaan, ja siinä kohtaa pumpun ja kaivon tehot ovat tasapainossa. Pakkasen kiristyminen nostaa kiertoveden lämpöä, ja alentaa pumpun hyötysuhdetta, jolloin kovimmilla pakkasilla kaivon kuormitus kääntyykin laskuun.
Kaivot ovat kivilajin ja veden virtausten kautta yksilöitä, mutta en usko että minulla mikään huippukallio on, keskiarvoinen luultavimmin. Nesteen keskilämpö nousisi syvemmällä kaivolla, mutta senkin investoinnin takaisinmaksuaika on varsin pitkä. Nämä ovat tietysti jokaisen omia preferenssejä.
Joo, sen takia kaivoa ei kannatakaan mitoittaa liian hilkulle. Itselläni on 8kW/165akt.syv. ja en antaisi metriäkään syvyydestä pois.
-
Aikaisempaan tarjoukseen pohjautuen pyysin verrokiksi uuden tarjouksen:
Danfoss DHP-H 12
Kaivo 226 m
Nyt tehoa onkin reilusti enemmän ja hintaero on noin 1300 e.
-
Aikaisempaan tarjoukseen pohjautuen pyysin verrokiksi uuden tarjouksen:
Fanfoss DHP-H 12
Kaivo 226 m
Nyt tehoa onkin reilusti enemmän ja hiintaero on noin 1300 e.
Hintaero suht kohdillaan. Valinta on sinun ;)
-
Nyt tuli toiseltakin firmalta tarjousta:
Alpha-InnoTec WZS 101H 9,6 kW
200 m kaivolla
Onkohan kellään kokemusta ko. pumpusta?
-
Nyt tuli toiseltakin firmalta tarjousta:
Alpha-InnoTec WZS 101H 9,6 kW
200 m kaivolla
Onkohan kellään kokemusta ko. pumpusta?
Tuossa on Mitsun kompura, Calliduksen mainostamana, siitä jäänyt kuva että on parempi kuin muut...ja jos muut komponentit samassa linjassa niin miksi ei olisi hyvä vehje.
Taitaa olla Nibe-konsernin "mersu".
-
Nyt tuli toiseltakin firmalta tarjousta:
Alpha-InnoTec WZS 101H 9,6 kW
200 m kaivolla
Onkohan kellään kokemusta ko. pumpusta?
Tässä on tarjottu eri tehoisia pumppuja.
Tärkein valintakriteeri on riittävä lämmitysteho!
-
On eritehoisia joo. Myyntimiehet ovat perustelleet 10 kW pumppuja sillä, että meillä on lisälämmityksenä takka ja ILP. Vielä tulee tänään kolmannelta tarjoajalta tarjous. Sitten pitäs valinta tehdä :)
-
Siitä ILP istä ei ole mitään hyötyä kovilla pakkasilla, silloin, kun juurikin tuota suurinta lämmitystehoa tarvitaan.!
-
Joo sitä ILPpiä ei kannata sekottaa lämmitykseen ollenkaan, viilennät vaan kesällä tarvittaessa. Ilmaisia puita jos on niin niitähän voi poltella takassa :D
-
Terve ! meillä kahden asunnon ns. "paritalo" Haminassa. 210m2 maalämmöllä , ainoastaan kosteissa tiloissa lisäksi sähkölämmitys lattioissa eli oliskohan maalämmöllä jotain 180m2. Meillä on 8kw Vaillant ja 150m kaivo , eikä ole kertaakaan tänä talvena mennyt vastuksille muutoin kuin legionella kuumennuksen ajaksi. Iso varaava takka löytyy keskeltä taloa :) Tähän meidän mökkiin olisi ainakin 12kw kone liian raju tai ainakaan se ei olisi kaikkein energia tehokkain . Talo on muuten patterilämmitteinen -73 rakennettu , sulla oli vissiin vielä kaikenpuolin muutenkin energia tehokkaampi kämppä.
-
Terve ! meillä kahden asunnon ns. "paritalo" Haminassa. 210m2 maalämmöllä , ainoastaan kosteissa tiloissa lisäksi sähkölämmitys lattioissa eli oliskohan maalämmöllä jotain 180m2. Meillä on 8kw Vaillant ja 150m kaivo , eikä ole kertaakaan tänä talvena mennyt vastuksille muutoin kuin legionella kuumennuksen ajaksi. Iso varaava takka löytyy keskeltä taloa :) Tähän meidän mökkiin olisi ainakin 12kw kone liian raju tai ainakaan se ei olisi kaikkein energia tehokkain . Talo on muuten patterilämmitteinen -73 rakennettu , sulla oli vissiin vielä kaikenpuolin muutenkin energia tehokkaampi kämppä.
Moro,
mikä oli vanha järjestelmä ja mikä oli kulutus?
Dowser
-
edellisellä asukkaalla öljy, kulutus noin 2000...2500litraa + xxxl määrä sähköä. Tää on vähän hankalayhtälö verrata edelliseen järjestelmään ::) paritalo jossa 2 asuntoa toinen oli öljylämm.(165m2) ja tuo vuokrakämppä 45 sähkölämm. + sitten vielä tuo 100m2~ 400m3 ateljee sähköllä. nykyisin 165m2+45m2 maalämmöllä + ateljee sähköllä (lämmöt +12'C) ja noissa asuinkämpissä kosteat tilat lattiat sähkölämmitteiset . nyt kun on seuraillu tota sähkönkulutusta niin 30% haukkaa maalämpöpumppu, 15%vuokralainen, 20% ateljee ja loput menee omaan käyttösähköön (kaikki kojeet aina päällä :'() . Nyt helmikuussa meni 2600kWh sähköä en tiedä onko se vähän vai paljon mutta ainakin kiroin paljon vähemmän palaa rahaa kuin edellisellä asukkaalla. Maalämmöllä oma kulutusmittari. Nyt helmikuussa haukkasi abaut 25...32 kwh/päivä . Niin ja 3aikuista ja 3 kakaraa asuu tässä eli vettä menee Paljon :'(
-
Valinnaksi osui Danfoss DHP-H 10, kaivo 196 m.
Työnjohtaja soittelikin jo, poraamaan päästään lähiaikoina!
-
Poraus alkoi tänään. Kallio löytyi metrin porauksen jälkeen. Nyt ollaan 84:ssä metrissä ja vettä alkoi tulemaan kovalla paineella. Porarin mukaan veden tuotto on noin 2000 litraa minuutissa ???. Ilmeisesti tehdään toinen kaivo viereen, koska veden paine haittaa jo poran toimintaa.
-
Kannattaa muistaa kahden kaivon kanssa se että 1+1 ei ole 2, vaan ehkä jotain 1,8. Paras lämmöntuotto on aina syvällä.
-
Kaivot ovat nyt valmiit. Syvyyttä tuli 85 + 136 m = 221 m. Matalammassa kallio oli 1 m syvyydessä ja toisessa n. 2 m kohdalla. Molemmista tuli vettä ja ovat samassa kalliohalkeamassa.
-
Kaivot ovat nyt valmiit. Syvyyttä tuli 85 + 136 m = 221 m. Matalammassa kallio oli 1 m syvyydessä ja toisessa n. 2 m kohdalla. Molemmista tuli vettä ja ovat samassa kalliohalkeamassa.
No syvyyttä tuli riittävästi jos se 196m oli tavoite, ja lisäksi vettäkin vielä virtaa...
Vaatii virtausten tasauksen vai onko nuo menossa sarjaan?
Oletko suunnitellut kasteluvesien ottoa tuolta, kuulostais helpolta jos vain reikään saa imuputken?
-
Ei kannata laittaa virtauksia sarjaan.
Ensimmäinen kaivo kuormittuu lujemmin ja voi mennä jäähän.
Jos jäätyy niin pahasti, että supistaa putkia, lisääntyy virtausvastus.
-
Ei kannata laittaa virtauksia srjaan.
Ensimmäinen kaivo kuormittuu lujemmin ja voi mennä jäähän.
Jos jäätyy niin pahasti, että supistaa putkia, lisääntyy virtausvastus.
Empä nyt oikein usko jäätymisvaaraan, dT4C:llä ajetaan ja kaivot kuulostavat "ylituottoisilta"...
Ja tasanhan se otto sitten menee kun laittaa syvemmän ennen matalampaa kun katsoo pumpulta kaivoon menoa...
Taitaa sarjottamisen este olla ennemminkin keruupumpun riittävyys tuohon putkipituuteen...
-
DHP-H10 keruupiirin max. pituus yhdessä silmukassa on 394m.
Eli menee sarjakytkennällä reilusti yli tuon
2x(221+vaakaveto)