Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Yleistä => Aiheen aloitti: Thermia12kW - 16.02.13 - klo:12:13
-
Suurella mielenkiinnolla olen seurannut keskustelut tällä loistavalla foorumilla mutta yksi juttu ihmetyttää: Miksi moni suosii täystehomitoituksen?
Minulla oli 5000l öljynkulutus ja nykyään 12kW MLP (6v ollut) joka riittää n. -17 asteeseen. Täällä etelässä on kuitenkin niin harvoin alle -15 että 12kW pumppu tuntuu liian suurelta, 10 kW olisi riittänyt. 16kW olisi taas ollut täystehoinen ja oikea vaihtoehto foorumikeskusteluiden perusteella, mutta 5-6000 € kalliimpi...
10kW pumppu käy pidemmät jaksot kuin pätkäkäyntinen 16kW pumppu - 16kW:lla vähemmän käyttötunteja mutta enemmän käynnistyskertoja...
16kW pumppu vie vuodessa todennäköisesti vähemmän sähköä kuin 10kW, kun ei tarvi käyttää sähkövastusta, mutta 5-6000€ hintaeron takaisinmaksuaika olisi kuitenkin 10-15v luokkaa.
Itse suosin hintaeron pitkän takaisinmaksuajan perusteella osatehomitoituksen.
Onko perusteita täystehomitoitukseen?
-
Moi!
Nää on näitä makuasioita.
Itse olen sillä kannalla, että jos asuisin pohjoisempana, Jyväskylän pohjoispuolella tai Itä-Suomessa, niin olisin laittanut täysitehoisen. Kovia pakkasia on enempi, ja pidempiä jaksoja.
Viime talvena vastukset pohotti 18h x 6kW, eli 108kWh. Tänä talvena on vastukset pohottanu 16h x 6kW, eli 96kWh. Pumpun tehot riittää -20 asteeseen saakka.
Ööliä paloi semmonen 4000L/vuosi. Nyt on 10kW pumppu ja 200m kaivo, 198m akt.
Mitoitus on minusta aika kohdallaan.
Ipe
-
Hyvä kysymys kokeneelta käyttäjältä. Maan kokeneimmat maalämpömiehet ovat lievän osatehon kannalla. Reilun vain isommissa kohteissa.
Ohjaus ilman vastuksia on paljon helpompi rakentaa ja siinä on yksi syy miksi näitä täystehoja tietoisesti tehdään.
-
Ohjaus ilman vastuksia on paljon helpompi rakentaa ja siinä on yksi syy miksi näitä täystehoja tietoisesti tehdään.
Tarkoittaa mitä?
-
Onko perusteita täystehomitoitukseen?
Onko perusteita osatehomitoitukseen, mielestäni ei , hintaerolla ei ainakaan voi perustella:
http://www.taloon.com/maalampopumppu-nibe-f1245-6-kw/LVI-5361534/dp?openGroup=267
http://www.taloon.com/maalampopumppu-nibe-f1245-8-kw/LVI-5361535/dp?openGroup=267
http://www.taloon.com/maalampopumppu-nibe-f1245-10-kw/LVI-5361536/dp?openGroup=267
http://www.taloon.com/maalampopumppu-nibe-f1245-12-kw/LVI-5361537/dp?openGroup=267
-
Jos pelkkä takaisinmaksuaikaa miettii niin uusiin taloihin ei kannata laittaa ollenkaan maalämpöä kun ovat niin hyvin eritettyjä taloja. Mutta yksi pointti miksi täysitehoinen voi olla tulevaisuudessa ihan hyvä juttu on se että jossain on väläytelty että sähkön hinnoittelussa siirrytään tuntiteho perusteiseen laskutukseen ja jos olen oikein ymmärtänyt niin ne joilla on suurempia hetkellisiä kulutuksia maksavat sähköstään enemmän, no kukaan ei varmaan tiedä miten sähkön hinnoitelu muuttuu tulevaisuudessa mutta yksi asia on varmaa sähkön hinta nousee koko ajan. Toinen asia oli ainakin omalta kohtaa se että minusta ei tuntunut kovinkaan egolokiselta katsella kun maalämpöpumpussa paloi sähkövastuksen merkkivalo aina kovilla pakkasilla ja minulla oli koko ajan sellainen tunne ettei lämmitysjärjestelmä ole oikein mitoitettu. Molemmat järjestelmät omistaneena annan kyllä äänen täysitehoiselle järjestelmälle.
-
mutta 5-6000 € kalliimpi...
Eli myyjä pissi/yritti pissiä sinua linssiin?
Kaivosi syvyys olisi täystehomitoituksessa ollut 3% suurempi = 5,7 metriä = 100-150€
Maalämpöpumppu olisi maksanut oikeasti joitakin satasia enemmän.
Pärjäät kuitenkin 3x25A sulakkeilla? Itse en olisi pärjännyt.
Etelä- ja Pohjois-Suomessa on erilaiset mitoituslämpötilat pumpulle ja kaivolle. Se mikä on tietyille kuutioille Etelässä täysteho on osateho pohjoisessa.
Jos pelkkä takaisinmaksuaikaa miettii niin uusiin taloihin ei kannata laittaa ollenkaan maalämpöä kun ovat niin hyvin eritettyjä taloja.
No tuo nyt ei pidä hiukkaakaan paikkaansa :D (ja perusteluksi kelpaa vain toteutunut kWh-kulutus ilman halkojen polttelua)
-
mutta 5-6000 € kalliimpi...
Kaivosi syvyys olisi täystehomitoituksessa ollut 3% suurempi = 5,7 metriä = 100-150€
Maalämpöpumppu olisi maksanut oikeasti joitakin satasia enemmän.
täh? 12kW:n ja 16kW:n kaivojen ero ei oo 5,7m ainakaan meilläpäin vaan 100m! (patteritalossa COP n. 3 ja kaivo n. 40W/m => 12kW=200m, 16kW=300m)
Eli myyjä pissi/yritti pissiä sinua linssiin?
http://www.taloon.com/maalampopumppu-danfoss-dhp-h-12-varaajalla-180-l/LVI-5360503/dp?openGroup=4571 (http://www.taloon.com/maalampopumppu-danfoss-dhp-h-12-varaajalla-180-l/LVI-5360503/dp?openGroup=4571)
http://www.taloon.com/maalampopumppu-danfoss-dhp-h-16-varaajalla-180-l/LVI-5360519/dp?openGroup=4571 (http://www.taloon.com/maalampopumppu-danfoss-dhp-h-16-varaajalla-180-l/LVI-5360519/dp?openGroup=4571)
Pelkkä pumppu: n. 520€
+100m lisää kaivosyvyyttä (=2x150m), toinen kaivo tarkoittaisi myös 20m maaporausta lisää = 4000€
= 4520€... + kahden kaivon yhteenkytkentä xxx€
Pärjäät kuitenkin 3x25A sulakkeilla? Itse en olisi pärjännyt.
Meidän talossa on jo 3x35A. :)
-
Ohjaus ilman vastuksia on paljon helpompi rakentaa ja siinä on yksi syy miksi näitä täystehoja tietoisesti tehdään.
täh?? Monessa pumpussahan on sisäänrakennettu sähkövastus ja ohjaus...
-
mutta 5-6000 € kalliimpi...
Kaivosi syvyys olisi täystehomitoituksessa ollut 3% suurempi = 5,7 metriä = 100-150€
Maalämpöpumppu olisi maksanut oikeasti joitakin satasia enemmän.
täh? 12kW:n ja 16kW:n kaivojen ero ei oo 5,7m ainakaan meilläpäin vaan 100m! (patteritalossa COP n. 3 ja kaivo n. 40W/m => 12kW=200m, 16kW=300m)
Eli myyjä pissi/yritti pissiä sinua linssiin?
http://www.taloon.com/maalampopumppu-danfoss-dhp-h-12-varaajalla-180-l/LVI-5360503/dp?openGroup=4571 (http://www.taloon.com/maalampopumppu-danfoss-dhp-h-12-varaajalla-180-l/LVI-5360503/dp?openGroup=4571)
http://www.taloon.com/maalampopumppu-danfoss-dhp-h-16-varaajalla-180-l/LVI-5360519/dp?openGroup=4571 (http://www.taloon.com/maalampopumppu-danfoss-dhp-h-16-varaajalla-180-l/LVI-5360519/dp?openGroup=4571)
Pelkkä pumppu: n. 520€
+100m lisää kaivosyvyyttä (=2x150m), toinen kaivo tarkoittaisi myös 20m maaporausta lisää = 4000€
= 4520€... + kahden kaivon yhteenkytkentä xxx€
Pärjäät kuitenkin 3x25A sulakkeilla? Itse en olisi pärjännyt.
Meidän talossa on jo 3x35A. :)
Hei...ei niitä kaivojen syvyyksiä tehoilla mitoiteta vaan tarvittavilla energioilla....tuossa kohtaa on se myyjä ilmeisesti päässyt lirauttamaan ;)
-
täh? 12kW:n ja 16kW:n kaivojen ero ei oo 5,7m ainakaan meilläpäin vaan 100m! (patteritalossa COP n. 3 ja kaivo n. 40W/m => 12kW=200m, 16kW=300m)
Ainoa asia mikä ratkaisee on kaivosta otettvat vuotuiset kWh:t. Osatehomitoitus menee yleensä niin että tähdätään 97% vuotuisesta tarpeesta. Eli jos joku sinulle on jotain muuta väittänyt, niin on puhunut potaskaa. Toki suurella pumpulla pullonkaulaksi syntyy lämmönsiirtyminen lämmönkeruuputkiston seinämän läpi. Siksi minullakin on 3-putkinen keruuputkistoi 20kW/220m, joista 213m aktiivia.
Meidän talossa on jo 3x35A. :)
Niin olisi meidänkin talossa, mikäli olisi osatehopumppu. Nyt säästyy 9.88€ joka armas kuukausi pienemmästä sulekekoosta. Kahdeksan vuoden aikana säästöä näillä hinnoilla 950 euroa. Mutta tuo riippuu siirtoyhtiöstä, joillakin yhtiöillä kk-hinta on tismalleen sama. Muistini mukaan tuo kk-ero oli v.2005 noin 8 euroa.
Meillä siirtäjänä toimii Elenia, mikäs yhtiö se sinulla on?
-
mutta 5-6000 € kalliimpi...
Kaivosi syvyys olisi täystehomitoituksessa ollut 3% suurempi = 5,7 metriä = 100-150€
Maalämpöpumppu olisi maksanut oikeasti joitakin satasia enemmän.
täh? 12kW:n ja 16kW:n kaivojen ero ei oo 5,7m ainakaan meilläpäin vaan 100m! (patteritalossa COP n. 3 ja kaivo n. 40W/m => 12kW=200m, 16kW=300m)
Eli myyjä pissi/yritti pissiä sinua linssiin?
http://www.taloon.com/maalampopumppu-danfoss-dhp-h-12-varaajalla-180-l/LVI-5360503/dp?openGroup=4571 (http://www.taloon.com/maalampopumppu-danfoss-dhp-h-12-varaajalla-180-l/LVI-5360503/dp?openGroup=4571)
http://www.taloon.com/maalampopumppu-danfoss-dhp-h-16-varaajalla-180-l/LVI-5360519/dp?openGroup=4571 (http://www.taloon.com/maalampopumppu-danfoss-dhp-h-16-varaajalla-180-l/LVI-5360519/dp?openGroup=4571)
Pelkkä pumppu: n. 520€
+100m lisää kaivosyvyyttä (=2x150m), toinen kaivo tarkoittaisi myös 20m maaporausta lisää = 4000€
= 4520€... + kahden kaivon yhteenkytkentä xxx€
Pärjäät kuitenkin 3x25A sulakkeilla? Itse en olisi pärjännyt.
Meidän talossa on jo 3x35A. :)
Hei...ei niitä kaivojen syvyyksiä tehoilla mitoiteta vaan tarvittavilla energioilla....tuossa kohtaa on se myyjä ilmeisesti päässyt lirauttamaan ;)
Totta... eihän täystehoinen pumppu tarvi ottaa kaivosta täyden tehon mihin se pystyy vaan sen mitä talo tarvitsee... no en olisi kuitenkaan ottanut täystehoisen. ;)
-
Ohjaus ilman vastuksia on paljon helpompi rakentaa ja siinä on yksi syy miksi näitä täystehoja tietoisesti tehdään.
Tarkoittaa mitä?
Sitä että joissain pumpuissa saa vastuksen päälle vain erillisellä kytkimellä.
-
Totta... eihän täystehoinen pumppu tarvi ottaa kaivosta täyden tehon mihin se pystyy vaan sen mitä talo tarvitsee... no en olisi kuitenkaan ottanut täystehoisen. ;)
No tänne tuli reilusti ylitehoinen, 70% taitaa olla joku korkein käyttöastepiikki jonain päivänä tässä 5v aikana, ja tyytyväinen ollaan oltu...vastus on pysynyt kokoajan "varalla".
-
Jos pelkkä takaisinmaksuaikaa miettii niin uusiin taloihin ei kannata laittaa ollenkaan maalämpöä kun ovat niin hyvin eritettyjä taloja.
Tuossa olen kyllä myös erimieltä. Jossain välissä laskeskelin pahisuttaan hiukan...
Rakennan parhaillaan itselle taloa ja tallia (170m2 ja 70m2) ja muuta vaihtoehtoa en nähnyt kuin maalämmön. Matalalla lämmöllä lattiaa lämmittäessä COP on 4 - 5 nykymääräyksillä rakennetussa talossa. Käyttövettä maalämmöllä voidaan tehdä COP 2,5:lla. Tein itse myös energiaselvityksen josta selviää seuraavat asiat: Eli energiatodistuksessa talon lämmitystarve(sis. iv) on 11 100kwh vuodessa sekä lämpimän veden vaatima energian tarve 5200kWh
siirto+verot ja myynti elenia
3,58+2,09+7,00=12,67c/kWh
sähköllä:
11 000 -> 1406e
5200 -> 661e
maalämmöllä:
11100 : 4,5 -> ~2500kwh -> 317e
5200 : 2,5 -> ~2800kwh -> 354e
yhteensä sähköä 671€ vuodessa lämmitykseen sekä käyttöveden tuottamiseen
talli sähköllä:
4000kwh ilman ilmanvaihtoa -> 507e
maalämpö:
4000/4,5 -> 900kwh -> 114e
summasummarum:
2067€+507€=2574€ sähköllä
114€+671€=785€ maalämmöllä
---> Säästöä maalämmöllä 1789€/vuosi
Maalämmön kustannukset:
5500 pumppu 10kw
5400 reikä 180m
1500 pumpun asennus+tarvikkeet
2500 vesikiertoinen lattialämmitys 1100m/240m2
yhteensä ~15 000ke
sähkövaraajalla: (arvio)
varaaja 1200€
2500 vesikiertoinen lattialämmitys 1100m/240m2
varaajan asennus 1300e
yhteensä 5000e
takaisinmaksuaika maalämmölle:
15000€ - 5000€ = 10000€
10000/1789=5,6 vuotta ja siitä eteenpäin maalämpö on maksanut itsensä takasin olettaen että sähkön hinta ei nouse ja tallissa ei ole ilmanvaihtoa.
Lämmitystä ja käyttövettä varten energia 171m2+70m2 maalämmöllä yhteensä 6200kWh, suoralla sähköllä se olisi 20400kWh
Käyttöveden määrä määraytyy huoneiden lukumäärän mukaan ja tässä tapauksessa se on 4 hlön mukaan laskettu.
-
Pumpputeho täytyy aina huomioida kaivon mitoituksessa. Täällä foorumilla on näitä aktiiveja enemmänkin, joilla on tilanne että pumpputeho on yli keruun antotehon.
Väännänpä taas rautalangasta näin lauantain ratoksi: Kulutus maksimi ollut 10v aikana vaikka tuo 5000L. Talossa 3 henkeä ja normaali käyttöveden tarve. Mitoitetaan osateholle 12kW/230m kaivo. Vastus mukaan -17. Kaikki toimii. Jos olisi otettu 16kW niin kaivometrejä oltava n. 300m. Tämä ei tarvinnut vastuksia ollenkaan=täysteho. No kuitenkin otettiin 20kW pumppu kun sellainen sattui olemaan halvalla myynnissä. Keruu sama 300m ja kaikki toimii. Kaivon lämmöt nollassa kovimmalla pakkaskaudella.
No tämä perhe muuttaa toiselle paikkakunnalle ja maalämpötalollehan löytyy heti ostaja. Viisi henkinen perhe joka on tyypillisen laiska tekemään mitään ja lojuvat töllön ääressä illat pitkät, joten sisälämpö nostetaan aiemmasta 21:stä 23:een. Käyttöveden osalta kulutus kasvaa kun perheen teinipoika pesee intiimialueitaan huolella joka päivä ja suihku on auki kunnes vesi viilenee.
Tämä uusi perhe kuormittaa kaivoja selkeästi enemmän kuin aiempi ja noin 6500L öljynkulutusta vastaavalla tavalla. No pumpputeho riittää mutta keruupuoli alkaa jäätyä jo ensimmäisen pakkasjakson lopussa ja maalämpöä ei voi käyttää normaalisti.
Lopputulema on että kukaan vastuuntuntoinen maalämpökauppias ei myy ylitehoista pumppua ellei keruupuolta lisätä isomman pumpun kuormituksen tasolle.
-
Pumpputeho täytyy aina huomioida kaivon mitoituksessa. Täällä foorumilla on näitä aktiiveja enemmänkin, joilla on tilanne että pumpputeho on yli keruun antotehon.
Väännänpä taas rautalangasta näin lauantain ratoksi: Kulutus maksimi ollut 10v aikana vaikka tuo 5000L. Talossa 3 henkeä ja normaali käyttöveden tarve. Mitoitetaan osateholle 12kW/230m kaivo. Vastus mukaan -17. Kaikki toimii. Jos olisi otettu 16kW niin kaivometrejä oltava n. 300m. Tämä ei tarvinnut vastuksia ollenkaan=täysteho. No kuitenkin otettiin 20kW pumppu kun sellainen sattui olemaan halvalla myynnissä. Keruu sama 300m ja kaikki toimii. Kaivon lämmöt nollassa kovimmalla pakkaskaudella.
No tämä perhe muuttaa toiselle paikkakunnalle ja maalämpötalollehan löytyy heti ostaja. Viisi henkinen perhe joka on tyypillisen laiska tekemään mitään ja lojuvat töllön ääressä illat pitkät, joten sisälämpö nostetaan aiemmasta 21:stä 23:een. Käyttöveden osalta kulutus kasvaa kun perheen teinipoika pesee intiimialueitaan huolella joka päivä ja suihku on auki kunnes vesi viilenee.
Tämä uusi perhe kuormittaa kaivoja selkeästi enemmän kuin aiempi ja noin 6500L öljynkulutusta vastaavalla tavalla. No pumpputeho riittää mutta keruupuoli alkaa jäätyä jo ensimmäisen pakkasjakson lopussa ja maalämpöä ei voi käyttää normaalisti.
Lopputulema on että kukaan vastuuntuntoinen maalämpökauppias ei myy ylitehoista pumppua ellei keruupuolta lisätä isomman pumpun kuormituksen tasolle.
Täytyy sanoa että aika kaukaa haetu esimerkki. Onko joku asiakas todellakin valmis maksamaan jonkun toisen tulevaisuudessa mahdollisesti kuluttaman suuremman energiatarpeen mukaan. Tuon mukaan katto pitäisi suunnitella mahdollisen meteoriitin putoamisen varalta.
-
Pumpputeho täytyy aina huomioida kaivon mitoituksessa. Täällä foorumilla on näitä aktiiveja enemmänkin, joilla on tilanne että pumpputeho on yli keruun antotehon.
Väännänpä taas rautalangasta näin lauantain ratoksi: Kulutus maksimi ollut 10v aikana vaikka tuo 5000L. Talossa 3 henkeä ja normaali käyttöveden tarve. Mitoitetaan osateholle 12kW/230m kaivo. Vastus mukaan -17. Kaikki toimii. Jos olisi otettu 16kW niin kaivometrejä oltava n. 300m. Tämä ei tarvinnut vastuksia ollenkaan=täysteho. No kuitenkin otettiin 20kW pumppu kun sellainen sattui olemaan halvalla myynnissä. Keruu sama 300m ja kaikki toimii. Kaivon lämmöt nollassa kovimmalla pakkaskaudella.
No tämä perhe muuttaa toiselle paikkakunnalle ja maalämpötalollehan löytyy heti ostaja. Viisi henkinen perhe joka on tyypillisen laiska tekemään mitään ja lojuvat töllön ääressä illat pitkät, joten sisälämpö nostetaan aiemmasta 21:stä 23:een. Käyttöveden osalta kulutus kasvaa kun perheen teinipoika pesee intiimialueitaan huolella joka päivä ja suihku on auki kunnes vesi viilenee.
Tämä uusi perhe kuormittaa kaivoja selkeästi enemmän kuin aiempi ja noin 6500L öljynkulutusta vastaavalla tavalla. No pumpputeho riittää mutta keruupuoli alkaa jäätyä jo ensimmäisen pakkasjakson lopussa ja maalämpöä ei voi käyttää normaalisti.
Lopputulema on että kukaan vastuuntuntoinen maalämpökauppias ei myy ylitehoista pumppua ellei keruupuolta lisätä isomman pumpun kuormituksen tasolle.
Näin voi tietysti käydä pikaisestikin jos perhe "Nuukalalle" tulee ½ päästä laitteiden tulosta ero ja huusholli myydään perhe "Kuluttaselle", mutta kyllä kai sitä vastuuntuontoa vois tämän viimoisen lauseen pohjalta kutsua peremminkin vastuuntunnoksi itseä/bisnestä kohtaan, eli itsesuojeluksi ;D
Tuo rautalankamalli taitaa kuulua "Kuinka Myyn MLP:n" kurssin tenttikysymykseksi. ;)
Toimittajan kannalta on parempi sallia vastuksen hehkuminen kuin kaivon jäätyminen, mahdollisen käyttötapa muutoksen johdosta.
Sinänsä tuollaisessa tilanteessa ei ole ongelmaa, tarjottava energimäärä pitää vain asettaa vastaamaan uutta tilannetta, ostetaan "5000L sijasta 6500L ölkkiä" eli parannetaan keruupiiriä vastaamaan tarvittavaa energiamäärää, lisämetrejä+++yms.
-
Pumpputeho täytyy aina huomioida kaivon mitoituksessa. Täällä foorumilla on näitä aktiiveja enemmänkin, joilla on tilanne että pumpputeho on yli keruun antotehon.
Väännänpä taas rautalangasta näin lauantain ratoksi: Kulutus maksimi ollut 10v aikana vaikka tuo 5000L. Talossa 3 henkeä ja normaali käyttöveden tarve. Mitoitetaan osateholle 12kW/230m kaivo. Vastus mukaan -17. Kaikki toimii. Jos olisi otettu 16kW niin kaivometrejä oltava n. 300m. Tämä ei tarvinnut vastuksia ollenkaan=täysteho. No kuitenkin otettiin 20kW pumppu kun sellainen sattui olemaan halvalla myynnissä. Keruu sama 300m ja kaikki toimii. Kaivon lämmöt nollassa kovimmalla pakkaskaudella.
No tämä perhe muuttaa toiselle paikkakunnalle ja maalämpötalollehan löytyy heti ostaja. Viisi henkinen perhe joka on tyypillisen laiska tekemään mitään ja lojuvat töllön ääressä illat pitkät, joten sisälämpö nostetaan aiemmasta 21:stä 23:een. Käyttöveden osalta kulutus kasvaa kun perheen teinipoika pesee intiimialueitaan huolella joka päivä ja suihku on auki kunnes vesi viilenee.
Tämä uusi perhe kuormittaa kaivoja selkeästi enemmän kuin aiempi ja noin 6500L öljynkulutusta vastaavalla tavalla. No pumpputeho riittää mutta keruupuoli alkaa jäätyä jo ensimmäisen pakkasjakson lopussa ja maalämpöä ei voi käyttää normaalisti.
Lopputulema on että kukaan vastuuntuntoinen maalämpökauppias ei myy ylitehoista pumppua ellei keruupuolta lisätä isomman pumpun kuormituksen tasolle.
Täytyy sanoa että aika kaukaa haetu esimerkki. Onko joku asiakas todellakin valmis maksamaan jonkun toisen tulevaisuudessa mahdollisesti kuluttaman suuremman energiatarpeen mukaan. Tuon mukaan katto pitäisi suunnitella mahdollisen meteoriitin putoamisen varalta.
Tee joku kuukausi näitä hommia niin alkaa valkenemaan tuo teksti. Älä mee myymään ylitehoista pumppua vaikka se tuntuis joskus hyvältä vaihtoehdolta..
-
Täällä foorumilla on näitä aktiiveja enemmänkin, joilla on tilanne että pumpputeho on yli keruun antotehon.
Sillä ei edelleenkään ole mitään merkitystä. Iso pumppu käy jaksoittain ja keruu palautuu käyntijaksojen välillä. Pienempitehoinen käy kokoajan.
Koko esimerkkisi oli varsin outo ja tarkoittaisi että uusi perhe kuluttaisi 400-500m3 enemmän 38 asteista käyttövettä VUODESSA.
Voihan siihen taloon muuttaa vaikka 15 henkinen uskovaisperhe, mutta edelleenkään nämä skenaariot eivät poista sitä että jos täystehomitoitus on kahden pumpun rajalla esim. 7kW , niin kannattaa ottaa se 8kW:n malli 6kW:n mallin sijaan.
Reikä kannattaa kaikissa tapauksissa porata 10-20m syvemmäksi kuin osatehokauppias tarjoaa. Kukaan ei pysty Suomen maassa oikeasti sanomaan mikä on lämpökaivon lämmöntuotto 50 vuoden päästä.
Täyttä hupsuttelua ruveta väittämään Maalämmön tapauksessa että 4kW:n tarvitsee 100m lisää kaivosyvyyttä :D Vain jotta sillä korvattaisiin se uupuvat 3-10% vuotuisesta lämmöntarpeesta (mikä se mitoitus nyt sitten onkaan).
Vai oletko muka eri mieltä?
-
Oon sitä mieltä että keruu riippuu aina myös valitusta pumpusta energian tarpeen lisäksi. Ei tuota esimerkkiä niin sanatarkasti tarvi ottaa. Hattulukuja..
-
Ja aina puhutaan kaivosta saatavasta energiasta, on sitä pellollakin. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että täystehoinen on ainoa oikea maalämpöpumppu. Jos tykkää osatehoisesta voihan sitä suoraan ottaa sähkölämmityksen. Oma systeemi on mitoitettu alun perin täystehoiseksi kahta rakennusta varten ja nyt hiukan harrastus mielessa viritetty lämmittämään myös kolmatta rakennusta. Oi jos olisi alkuperäinen mitoitus olisi ollut "vajaatehoinen", nyt lämmittäisin kolmatta suoralla sähköllä tmvs. Noi säästöt on täystehoisen ja osatehoisen välillä on mitättömät ihmiselon aikana. Eri asia on jos talo tehdään myyntiin.
-
Suurella mielenkiinnolla olen seurannut keskustelut tällä loistavalla foorumilla mutta yksi juttu ihmetyttää: Miksi moni suosii täystehomitoituksen?
Minulla oli 5000l öljynkulutus ja nykyään 12kW MLP (6v ollut) joka riittää n. -17 asteeseen. Täällä etelässä on kuitenkin niin harvoin alle -15 että 12kW pumppu tuntuu liian suurelta, 10 kW olisi riittänyt. 16kW olisi taas ollut täystehoinen ja oikea vaihtoehto foorumikeskusteluiden perusteella, mutta 5-6000 € kalliimpi...
10kW pumppu käy pidemmät jaksot kuin pätkäkäyntinen 16kW pumppu - 16kW:lla vähemmän käyttötunteja mutta enemmän käynnistyskertoja...
16kW pumppu vie vuodessa todennäköisesti vähemmän sähköä kuin 10kW, kun ei tarvi käyttää sähkövastusta, mutta 5-6000€ hintaeron takaisinmaksuaika olisi kuitenkin 10-15v luokkaa.
Itse suosin hintaeron pitkän takaisinmaksuajan perusteella osatehomitoituksen.
Onko perusteita täystehomitoitukseen?
Kohta tulee vuosi täyteen maalämmöllä ja tyytyväinen olen hankintaan ollut. Ainut mikä hiukan häiritsee on yksi 3kw vastuskäyttötunti. Tuli pitkän saunomisen päätteeksi -23 asteen pakkasella. Laskennallisesti pumpun teho riittää n -27 keleihin saakka. Olen siis täystehon kannalla.
-
Täysteho on hyvä valinta.
-
Ainut mikä hiukan häiritsee on yksi 3kw vastuskäyttötunti. Tuli pitkän saunomisen päätteeksi -23 asteen pakkasella. Laskennallisesti pumpun teho riittää n -27 keleihin saakka.
Kyllä varmaan tuo 0,5€ harmittaa..
-
Mulla on osatehoisena ostettu ja vastustakin oon käyttäny :)
-
Tuohon täysimitoitetun laitteen kaivon syvyyteen: kyllä se kaivo pitäisi mitoittaa syvemmäksi jo ihan sam68 kommentin perusteella -- noin nimittäin kävi juuri meidän talossa. Meitä ennen yksi perhe asui talossa pari vuotta ja heillä öljynkulutus oli 25% suurempi kuin sekä edellisellä asukkaalla että meillä. Eli yli 1000 litraa vuodessa meni enemmän. En kyllä osaa sanoa, miten se on mahdollista, mutta öljylaskut nähneenä edes tammikuun kulutus ei selitä eroa. Tosin lattialämmityksen termostaatti kylpyhuoneesta oli rikki ja lattia tulikuuma..
Toisaalta kyllä se osatehoinenkin laite imee mehut kalliosta, mikäli kulutus muuttuu oleellisesti. Eli käyttövesiesimerkki ontuu pahasti siinä, että se olettaa ylimääräisen suihkuveden lämmityksen tapahtuvan sähköllä. Näin ei todennäköisesti ole, etenkään jos suihkussa käynnit esimerkiksi lisääntyvät 2 krt/vko -> 2 krt/päivä.
Täysteho on mielestäni paikallaan, kun:
* talon kulutus ei ole tarkkaan tiedossa (vasta muutettu, osa huoneista lämmittämättä jne)
* käyttöveden tarve on erityisen suuri (poreamme, allas, paljon saunojia)
* halutaan välttää sähkön kulutusta kulutuspiikkien kohdalla
* paljon kovia pakkasia suhteessa lauhoihin päiviin (tosin tämä otetaan huomioon myös osamitoituksessa)
Osamitoitus >95% energiapeitolla lienee kannattavampaa kun:
* tarkka kulutus tiedossa
* käyttöveden kulutus normaalia
* sähkön hinta on kiinteä ja halutaan säästää vuositasolla (muutamia kymppejä)
* tulossa on remppa, joka parantaa talon eristystä tms..
-
Tuohon täysimitoitetun laitteen kaivon syvyyteen: kyllä se kaivo pitäisi mitoittaa syvemmäksi jo ihan sam68 kommentin perusteella -- noin nimittäin kävi juuri meidän talossa. Meitä ennen yksi perhe asui talossa pari vuotta ja heillä öljynkulutus oli 25% suurempi kuin sekä edellisellä asukkaalla että meillä. Eli yli 1000 litraa vuodessa meni enemmän. En kyllä osaa sanoa, miten se on mahdollista, mutta öljylaskut nähneenä edes tammikuun kulutus ei selitä eroa. Tosin lattialämmityksen termostaatti kylpyhuoneesta oli rikki ja lattia tulikuuma..
Toisaalta kyllä se osatehoinenkin laite imee mehut kalliosta, mikäli kulutus muuttuu oleellisesti. Eli käyttövesiesimerkki ontuu pahasti siinä, että se olettaa ylimääräisen suihkuveden lämmityksen tapahtuvan sähköllä. Näin ei todennäköisesti ole, etenkään jos suihkussa käynnit esimerkiksi lisääntyvät 2 krt/vko -> 2 krt/päivä.
Täysteho on mielestäni paikallaan, kun:
* talon kulutus ei ole tarkkaan tiedossa (vasta muutettu, osa huoneista lämmittämättä jne)
* käyttöveden tarve on erityisen suuri (poreamme, allas, paljon saunojia)
* halutaan välttää sähkön kulutusta kulutuspiikkien kohdalla
* paljon kovia pakkasia suhteessa lauhoihin päiviin (tosin tämä otetaan huomioon myös osamitoituksessa)
Osamitoitus >95% energiapeitolla lienee kannattavampaa kun:
* tarkka kulutus tiedossa
* käyttöveden kulutus normaalia
* sähkön hinta on kiinteä ja halutaan säästää vuositasolla (muutamia kymppejä)
* tulossa on remppa, joka parantaa talon eristystä tms..
Hyvin kiteytetty.
Sekin on vielä tärkeää, että itse tietää miten laitteisto on mitoitettu, ettei tule yllätyksiä. Liian monta tapausta on täälläkin tullut esiin, kun on oltu siinä uskossa, että vastuksia ei tarvita. Pakkasten tullen aletaan kuitenkin suremaan, kuinka paljon on sähköä kulunut esim. tammikuussa vastuskäytön myötä. Vuositasolla se ei kuitenkaan ihmeempiä vaikuta.
Lisäksi nämä ovat hieman filosofisia valintoja ekologisuuden maksimoinnin ja takaisinmaksuaikojen
yms. välillä. Pääasia lienee että on omaan valintaansa tyytyväinen.
-
Osamitoitus >95% energiapeitolla lienee kannattavampaa kun:
* tarkka kulutus tiedossa
Itse pidän tällaista 'urheiluna' - tilanteet muuttuu. Asukasluku voi kasvaa, takkaa ei tule lämmitettyä, vanhemmiten ei jaksa kituutella +19C sisälämmöllä vaan vääntää +23C jne. Talon myyydessä ongelma on tietty seuraavan asukkaan, mutta sitten saa perse kylmänä odottaa puhelua, kun lämpö loppuu.
Vuodetkaan eivät ole veljeksiä, 3v sitten ei etelässä juuri lunta nähty ja puhuttiin ilmastonmuutoksen tuovan manner-Euroopan lämpötilat. Nyt näyttääkin, ilmavirtauksen vaihtuneen pohjoisen puoleiseksi, eli täysin päinvastoin, kuin 3v sitten oli puhe.
Hintaero tulee käytännössä kaivosta 30,-/m Kaivoa voi verrata öljysäiliöön, sillä sieltä se lämpö tulee. Jos on pieni öljysäiliö, niin sitten öljyauto käy vähän useammin, mutta kaivosta lämmön loputtua odotellaan lämpimämpiä kelejä.
Myönnän että, investointilaskennallisesti kannattaa riski ottaa, mutta onko 13.000,- / +20v ajanjaksolla viiden sadan euron säätö merkityksellinen vs. otettava muutosriski.
-
Itse pidän tällaista 'urheiluna' - tilanteet muuttuu.
Olen samaa mieltä.
Tosiaan, tilanne voi muuttua, tai lämmitystarve voikin olla oletettua suurempi.
Vastuskäytöllähän asian voi hoitaa. Mutta...
Sähkön hinta tulee nousemaan ja tulevaisuudessa tulee luultavasti käyttöön tuntikohtainen taksa.
Kulutushuippujen, jotka muuten ovat meillä aina ne kovimmat talven pakkaset, saattaa sähkön kWh -hinta olla tosi korkea.
Jos sattuu tulemaan tosi kova pakkastalvi, sähkölaskua saattaa kasvaa yllättävän suureksi. Hankinnan säästöt hupenevat yhtenä pakkastalvena.
Vielä sekin on syytä ottaa huomioon, että joillakin voi olla sellainen tilanne, että sähkön syöttö, tuo tavallinen 3 x 25A ei riitäkään, kun vastukset tulevat käyttöön.
Jos joudutaan suurentamaan syöttöä, tulee siitäkin asennuskustannuksia, sekä jatkuva lisäkustannus nousseesta perusmaksusta.
Tulee hyvä mieli, kun tietää, että lämmityslaite pystyy pitämään tuvan lämpöisenä ja perheen tyytyväisenä.
-
Meille on käynyt näin:
Perhe on pienentynyt vuosi vuodelta ja pian ollaan enää kahdestaan. (Onneksi)
Tässä asuessa siis asumiskulut on vaan tippunu ja alkaa olemaan vaikeeta lähtee mihinkään kun jonkun kaksion yhtiövastike on isompi kuin tämän talon käyttökulut. Eipä tee mieli muuttaa yhtään mihinkään vaan nauttia osatehoisen pumpun tuomista säästöistä.
Kun vielä löytäs jostain halvan polakin hoitamaan nuo lumityöt niin olis vielä parempi.
-
8) Täällä sama tilanne ! Lumityöt aiheuttaa enemmän " migreeniä " kuin lämmittäminen ! :D Valitettavasti täälläkään
ei ole tyrkyllä edullista kolamiestä :'( :'( :'(
-
Eli käyttövesiesimerkki ontuu pahasti siinä, että se olettaa ylimääräisen suihkuveden lämmityksen tapahtuvan sähköllä.
Ei vaan öljyllä, ihan niinkuin esimerkissä lukee. Iso haarukka siksi että tuloveden, halutun suihkuveden lämpötilan ja öljylämmityksen hyötysuhde vaihtelee.
Osatehomitoitus kuluttaa aina enemmän sähköä kuin täystehomitoitus, joka johtuu siitä että osa lämmöstä tehdään suoralla sähköllä ja matalammasta kaivosta keskimääräinen keruuliuoksen tulolämpötila on alempi -> pienempi COP. Itse en halua käyttää suoraa sähköä lämmitykseen, eikä se vastusten muodossa olisi halvemmalla sulakekoolla edes mahdollista ainakaan saunan lämmityksen (7.5kW) aikana.
Lähtökohtaisesti en näe mitään järkeä vetää mitoitusta niin kireälle että joutuu jännittämään -30 asteen pakkasilla lämmityslaskua tai huomata että kaivo alkaa 20 vuoden päästä osoittamaan hiipumisen merkkejä.
Ei kai ole epäselvää kuinka sähkönhinta kehittyy lähivuosina: http://energia.fi/energia-ja-ymparisto/ilmastonmuutos/paastokauppa/paastokauppajarjestelma-kaudella-2013-2020 (http://energia.fi/energia-ja-ymparisto/ilmastonmuutos/paastokauppa/paastokauppajarjestelma-kaudella-2013-2020)
"Kaudella 2013-2020 sähköntuotanto ei enää saa ilmaisia päästöoikeuksia, vaan se joutuu ostamaan kaikki tarvitsemansa päästöoikeudet huutokaupoista tai markkinalta."
P.S Eihän kukaan osta osatehomitoitettua autoakaan, joka kulkee vain 100km/h. Tällöin 95% ajasta ajo sujuu muun liikenteen tahdissa, ennen kuin mennään kesällä moottoritielle :D
-
Osatehomitoitus kuluttaa aina enemmän sähköä kuin täystehomitoitus, joka johtuu siitä että osa lämmöstä tehdään suoralla sähköllä ja matalammasta kaivosta keskimääräinen keruuliuoksen tulolämpötila on alempi -> pienempi COP. Itse en halua käyttää suoraa sähköä lämmitykseen, eikä se vastusten muodossa olisi halvemmalla sulakekoolla edes mahdollista ainakaan saunan lämmityksen (7.5kW) aikana.
Näinhän se on.
Monet uskovat, että valitsemalla hiukan liian pienitehoisen pumpun, säästäisi sähköä.
Ajatellaan, että pienempi pumppu ottaa pienemmän tehon sähköverkosta.
Ei ajatella sitä, että se pienempi pumppu vastaavasti käykin pitempään
ja ottaa käytännössä suunnilleen saman sähkömäärän, eli kWh -määrän, kuin se isompitehoinen lämpöpumppu,
jonka ei tarvitsekaan käydä yhtä pitkään, tuottaakseen saman määrän lämpöenergiaa.
Se isompi vaan ei tarvitse käyttää sähkövastuksia kovimmilla pakkasilla niin, kuin sen pienempi joutuu tekemään.
Tästäpä syystä sen pienempitehoisen vuotuinen sähkönkulutus onkin suurempi, kuin täystehoisen / ylitehoisen; näin on varsinkin kovina pakkasvuosina.
Lähtökohtaisesti en näe mitään järkeä vetää mitoitusta niin kireälle että joutuu jännittämään -30 asteen pakkasilla lämmityslaskua tai huomata että kaivo alkaa 20 vuoden päästä osoittamaan hiipumisen merkkejä.
"sailor" viittaa tässä siihen tosiasiaan, että lämpökaivo viilenee hiukan vuosien saatossa, kun kalliosta otetaan kaiken aikaa lämpöä.
Mittausten mukaan viilenemistä tapahtuu eniten noin 5 ensimmäisen vuoden kuluessa, jonka jälkeen tapahtuva viileneminen on jo aika hidasta.
Jos lähinaapurustoon tehdään myöskin lämpökaivoja, on tuo viileneminen jo huomattavasti reippaampaa.
Tulevat naapurit kannattaa ottaa huomioon kaivon mitoittamisessa.
Kauppiaan kannattaa toki puhua osatehomitoituksesta useastakin syystä.
Yksi hyvä syy on sekin, että alitehoiseen kyllästytään pikemmin ja hankitaan se täystehoinen, kun muijakin siitä aina marmattaa!
Saa myydä uuden pumpun pikemmin tuollekin asiakkaalle!
Eihän se vara venettä kaada, eikä taida haitata maalämpöpumppuakaan!
-
Laitetaas tällänen esimerkki:
Täystehomasiina:
Antoteho: 10,05kW
2,52kW + 0,3kW
COP 3,564
Osatehomasiina:
9,3kW
1,97kW + 0,3kW
COP 4,097
Arvot on taas Select seiskasta paitsi tuo 0,3kW, joka on arvio kiertovesipumppujen sähkönkulutuksesta. Todellisuudessa se taitaa täysteholla olla suurempi kuin osateholla (järeämpi keruupiirin pumppu), mutta olkoon nyt noin. Ero lämpökertoimeen tulee siitä, että täysteho toimii korkeammalla painetasolla kun se tekee kuumempaa vettä (tässä esimerkissä koitan siis demota toimintaa huippupakkasilla). Täystehon höyrystymispaine on myös matalampi jos kerran lähdettiin siitä oletuksesta, että kaivoissa on syvyyseroa vain se 3% (ts. ei vaikuta kaivon toimintaan lämmönvaihdinmielessä).
Jos lähdetään siitä, että pakkasta on ulkona sen verran, että täysteho käy 100% ajasta, samoin kuin osateho ja osatehon lämpövaje tuotetaan vastuksilla:
Täysteho:
241,2kWh (67,68kWh)
Osateho:
223,2kWh + 18kWh (72,48kWh)
Suluissa on sähköverkosta otettu energiamäärä. Osateho häviää, mutta onko tuo 4,8kWh päivässä huippupakkasten aikaan sitten paha hinta siitä, että käytännössä halki koko vuoden päästään nauttimaan korkeammasta lämpökertoimesta ja onhan se hankintahintakin pienempi. Lähinnä ihmettelen miten osatehon eduksi nähdään ainoastaan se pienempi hankintahinta kun todellinen syy hommata osateho on se parempi lämpökerroin. Ihan samasta syystä invertteripumppuja kehitellään.
... ja heitetääs vielä samaan myllyyn, että mullahan on antotehon suhteen reilusti ylimitoitettu järjestelmä, jota nyt meinaan paikata reilun kokoisella puskurivaraajalla, jotta saisin lämpökerrointa paremmaksi. Osatehomitoituksessa nään lähinnä ongelmana varsinkin uusien talojen tapauksessa riittämättömän antotehon käyttöveden tekoa ajatellen. Eli koska antoteho on niin pieni niin käyttövettä ei saa puuhattua yhtä hyvin "lennosta" kuin täystehopumpulla. Tähän sitten auttaa iso varaaja, mitä osatehoissa ei useinkaan ole. Itse laitoin tarvetta järeämmän pumpun, jotta saisin nopean käyttöveden teon, mutta kyllä tuo vuotuisen tarpeen mukaan mitoitettu keruu on sitten polvillaan tietyissä tilanteissa, kuten sam68 tuossa kirjoitteli.
Tuosta autoesimerkistä tuli mieleen, että kovasti noita pakuja näkyy kuitenkin olevan liikenteessä eikä niilläkään saa ajaa yli satasta. ;D ... ja max. satastahan kaikki pakukuskit toki ajaa...
Niin ja tuohon kaivon pitkän ajan viilenemiseen sen verran, että musta kaivoon tulisi ladata vuositasolla mielellään saman verran energiaa kun sieltä on otettu. Ei sitten kyllä varmasti viilene. Mulla mennään aika lähelle tätä ja aurinkopaneeleilla päästäisiin jo plussan puolelle, mutta saas nähä millä aikataululla niitä jaksaa värkätä.
Itse väitän, että oikein mitoitetulla osateholla vuotuinen sähkönkulutus on tuon paremman lämpökertoimen ansiosta pienempi kuin täysteholla. Toisaalta myönnän kyllä, että tuollainen mitoituksella pelaaminen on ns. "urheilua", kuten tuossa yllä kirjoitettiinkin. Nostan hattua menestyksekkäillle osatehomitoittajille. Siinä mitataan todellinen ammattitaito jos saa osatehomitoituksen oikein osumaan.
-
Laitetaas tällänen esimerkki:
Täystehomasiina:
Antoteho: 10,05kW
2,52kW + 0,3kW
COP 3,564
Osatehomasiina:
9,3kW
1,97kW + 0,3kW
COP 4,097
Miksi osatehomasiinassa on noin paljon parempi COP?
Jos ottaa vaikka Thermian mallistosta COP mainokset:
6 kw = 4,04
8 kw = 4,34
10 kw = 4,24
12 kw = 4,20
-
Miksi osatehomasiinassa on noin paljon parempi COP?
Koska täystehomasiina tekee kuumempaa vettä niin lauhtumispaine nousee, joka huonontaa lämpökerrointa. Lisäksi jos keruupiireissä on vain se vuotuisen energiantarpeen mukainen ero (n. 3%) niin täystehomasiinan keruu käy viileämpänä, jolloin höyrystymispaine laskee ja se myös laskee lämpökerrointa. Toki jos osatehomasiina olisi jostain ihme syystä suunniteltu niin, että vastus olisi linjassa ennen lauhdutinta niin tuota eroa lauhtumispaineessa ei tulisi. Ainakin omassa myllyssä vastus on vasta lauhduttimen jälkeen varmasti juuri siitä syystä, että silloin se ei nosta lauhtumispainetta.
Jos ottaa vaikka Thermian mallistosta COP mainokset:
6 kw = 4,04
8 kw = 4,34
10 kw = 4,24
12 kw = 4,20
Nuo luvut ovat varmastikin kaikki samoilla keruun ja lämmönjaon lämpötiloilla, jolloin erot tulevat lähinnä erilaisista kompuroista, lämmönvaihtimien mitoituksista ja kiertovesipumppujen eroista.
Mulla oli pointti se, että (onnistuneen) osatehomitoituksen painetasot ovat otollisemmat kuin täysteholla ja se ero tulee juuri siitä, että osatehomylly käy pidempiä käyntijaksoja, eikä tee tarpeettoman kuumaa vettä. Tällöin paine-ero höyrystymispaineen ja lauhtumispaineen välillä pysyy mahdollimman pienenä, jolloin lämpökerroin on hyvä.
Joku taho saisi testata tuon ihan labrassa...
-
Koska täystehomasiina tekee kuumempaa vettä niin lauhtumispaine nousee, joka huonontaa lämpökerrointa.
Onkohan tässä on nyt mukana annos tarkoitushakuisuutta.
Teet hyvää tutkimustyötä, ottaisitko tämän asian nyt vielä uusintakäsittelyyn.
Tutkijahan pyrkii aina objektiivisuuteen.
Maalämmittäjälle on merkitystä vuotuisilla lämmityskustannuksilla.
Voisitko koettaa selvittää ja tutkia erilaisia mitoituksia siitä näkökulmasta?
-
Koska täystehomasiina tekee kuumempaa vettä niin lauhtumispaine nousee, joka huonontaa lämpökerrointa.
Mielellään tästä kuulisi lisääkin, kun ei meikäläiselle heti avaudu tämä, voisiko Xargo vääntää rautalangasta miten tämä näkyy tulistinpumpulla, kun en ymmärrä.
-
Koska täystehomasiina tekee kuumempaa vettä niin lauhtumispaine nousee, joka huonontaa lämpökerrointa.
Kyllä tässä on nyt mukana annos tarkoitushakuisuutta.
Teet hyvää tutkimustyötä, ottaisitko tämän asian nyt vielä uusintakäsittelyyn.
Tutkijahan pyrkii aina objektiivisuuteen.
Tokihan siinä on tarkoitushakuisuutta. Siinä on pyritty osoittamaan kuinka suuri ero osatehomasiinalla ja täystehomyllyllä on huippupakkasten aikaan. Täysteho voittaa, mutta ero on melko pieni. Jos meinaat, että täystehopumppu ei huippupakkasilla kompuran jäljiltä tee kuumempaa vettä niin mistäs se lisälämpö taloon sitten tulee?
Jos osateholla saataisiin samat lämmöt tuotettua niin eikö se sitten olisi täysteho? Kyllä se vaan on niin, että täysteholla menoveden lämpötila kompuran jäljiltä on huippupakkasilla korkeampi kuin osateholla (olettaen, että osateho käy jo osan ajasta vastuksilla). Tällöin myös täystehon lauhtumispaine on korkeampi. Olettaen siis, että kaikki muu pysyy vakiona (paitsi toki se höyrystymispaine, minkä oletin myös täysteholla epäedullisemmaksi). Höyrystymislämpötilan saa toki samaksi, mutta se ei kyllä onnistu ilman, että mitoittaa täystehon kaivoa tavalla tai toisella lämmönvaihdinmielessä järeämmäksi. Tämähän voi tehdä vaikka kolmiputkijärjestelmällä, kuten sailorilla on, mutta taitaapi aina myös pumppauskustannukset nousta, jotta järeämmällä keruulla pystytään kompensoimaan tuo höyrystymislämpötila samaksi. Tuotahan en ollut huomioinut laskelmassa ja tuo ero olisi osatehon eduksi (tarkoitushakuisuuttako?).
... ja nämähän ovat vain teoriaa. Käytännössä tuo ero voi hyvinkin kadota (tai kasvaa vastaavan määrän) lämpöpumppujen yksilöerojen takia. Meinaan nyt lähinnä kylmäainepuolen mitoitusta. Vaihtimet, paisari, jne...
Käytännön ripaus noihin laskelmiin tulee siitä, että mulla on omassa torpassa samaan aikaan ylitehoinen täystehopumppu ja lämmönvaihdinmielessä pumppuun nähden alimittainen keruu. Lisäksi voin IV:n jäteilmapatterin avulla simuloida eri mittaisia kaivoja eli voin testata, paljonko kaivon mitoitus nimenomaan lämmönvaihdinmielessä vaikuttaa höyrystymispaineeseen. Sailor voisi ymmärtääkseni tehdä samankaltaisia testejä lataamalla kaivoa aurinkolämmöllä?
Maalämmittäjälle on merkitystä vuotuisilla lämmityskustannuksilla.
Voisitko koettaa selvittää ja tutkia erilaisia mitoituksia siitä näkökulmasta?
Ongelmahan tässä on se, että tähän tarvittaisiin esim. kaksi identtistä kylmähuonetta, joista toista lämmittäisi täysteho ja toista osateho. Kahta eri taloa vertailemalla homma ei onnistu kun muuttujia on niin paljon. Nämä mun harrastamat teoreettiset laskelmat taas voivat kaatua siihen, että pumpuissa voi olla eroja, joita laskelmat eivät huomioi.
Se nyt on kuitenkin selvä juttu, että matalampi menovesi saadaan tuotettua paremmalla lämpökertoimella ja osateholla on vastuskäytön aikaan nimenomaan matalampi menoveden lämpötila lauhduttimen jälkeen. Keruun kanssa jos saman mittaisista kaivoista otetaan erisuuri teho niin suuremman tehon tapauksessa kaivolta nouseva vesi kierroksen jälkeen on kylmempää ja siitä tulee matalampi höyrystymispaine.
Se on sitten taas ihan eri esimerkin paikka mitä tapahtuu vuositasolla. Olettaisin kuitenkin, että korkeammalla käyttöasteella lämpökerroin on parempi. Osatehomitoituksen kanssa pitääkin olla tarkkana, että vastuskäyttöä ei tule liikaa, jotta tuo parempi lämpökerroin ei kuoletu suoralla sähköllä lämmittäen. Niin ja vaikkapa tuon esimerkin 18kWh energiamäärän kattaminen esim. maksullisilla puilla (ilmaisia puita ei ole) pienentää tuota kustannuseroa.
-
Koska täystehomasiina tekee kuumempaa vettä niin lauhtumispaine nousee, joka huonontaa lämpökerrointa.
Mielellään tästä kuulisi lisääkin, kun ei meikäläiselle heti avaudu tämä, voisiko Xargo vääntää rautalangasta miten tämä näkyy tulistinpumpulla, kun en ymmärrä.
Vastasitkin jo, ei näin täystehon omistaja aina heti ymmärrä heti :).
-
Koska täystehomasiina tekee kuumempaa vettä niin lauhtumispaine nousee, joka huonontaa lämpökerrointa.
Mielellään tästä kuulisi lisääkin, kun ei meikäläiselle heti avaudu tämä, voisiko Xargo vääntää rautalangasta miten tämä näkyy tulistinpumpulla, kun en ymmärrä.
Mulla ei tietenkään ola omaa dataa tulistinpumpun käynnistä niin koitan tihrustaa tuosta sun trendistä. Eli jos nyt oikein ymmärrän niin sulla on pyynti n. 27C (L1-menovesi lepojaksolla) ja käynnin aikainen lämpötila lauhduttimen jäljiltä keskimäärin (VaraajaAla) n. 37C. Jos tätä sitten verrataan osatehoon, joka jauhaisi näillä keleillä 100% ajasta (ei tietenkään millään tavalla järkevä mitoitus) niin menoveden lämpötila olisi tasan tuo 27C. Jos oletetaan, että tuo 10K erotus (37C-27C) näkyisi samana asteisuutena lauhtumispaineessa niin sen vaikutus lämpökertoimeen olisi 1,17 yksikköä. Kuten luvuista näkyy niin noin suurta eroa en esimerkissäni esittänyt.
Vastuskäytön aikaan toki lauhtumispaineen ero pumppujen välillä kasvaa, mutta toisaalta osatehon täytyy käyttää vastuksia lämpövajaan kattamiseksi ja ilman muuta jossain vaiheessa tuo paremman lämpökertoimen hyöty katoaa kasvaneeseen sähkölaskuun. Siksipä mitoitus onkin tärkeä ja ymmärrän jos se mielletään urheiluksi. Täysteholla voi ostaa itselleen mielenrauhaa jos ei huvita urheilla. Itse olen enemmän riskinottotyyppiä. :-X
-
Koska täystehomasiina tekee kuumempaa vettä niin lauhtumispaine nousee, joka huonontaa lämpökerrointa.
Mielellään tästä kuulisi lisääkin, kun ei meikäläiselle heti avaudu tämä, voisiko Xargo vääntää rautalangasta miten tämä näkyy tulistinpumpulla, kun en ymmärrä.
Mulla ei tietenkään ola omaa dataa tulistinpumpun käynnistä niin koitan tihrustaa tuosta sun trendistä. Eli jos nyt oikein ymmärrän niin sulla on pyynti n. 27C (L1-menovesi lepojaksolla) ja käynnin aikainen lämpötila lauhduttimen jäljiltä keskimäärin (VaraajaAla) n. 37C. Jos tätä sitten verrataan osatehoon, joka jauhaisi näillä keleillä 100% ajasta (ei tietenkään millään tavalla järkevä mitoitus) niin menoveden lämpötila olisi tasan tuo 27C. Jos oletetaan, että tuo 10K erotus (37C-27C) näkyisi samana asteisuutena lauhtumispaineessa niin sen vaikutus lämpökertoimeen olisi 1,17 yksikköä. Kuten luvuista näkyy niin noin suurta eroa en esimerkissäni esittänyt.
Vastuskäytön aikaan toki lauhtumispaineen ero pumppujen välillä kasvaa, mutta toisaalta osatehon täytyy käyttää vastuksia lämpövajaan kattamiseksi ja ilman muuta jossain vaiheessa tuo paremman lämpökertoimen hyöty katoaa kasvaneeseen sähkölaskuun. Siksipä mitoitus onkin tärkeä ja ymmärrän jos se mielletään urheiluksi. Täysteholla voi ostaa itselleen mielenrauhaa jos ei huvita urheilla. Itse olen enemmän riskinottotyyppiä. :-X
Mullahan nuo asteet menee tällä hetkellä niin, että 27 astetta lattiaan, sen tihrustat oikein.
Pumppu käynnistyy kun alavaraaja on 28 astetta alavaraajan anturin kohdalla, kun pumppu käynnistyy menee lauhduttimelle alussa 27 asteista ja lauhduttimelta ulos 31 asteista.. päätyen lopulta alavaraaja 38 astetta, lauhduttimelle 35 astetta lopussa ja lauhduttimelta 39 asteista, keskiarvot jotain noiden väliltä.
-
Mullahan nuo asteet menee tällä hetkellä niin, että 27 astetta lattiaan, sen tihrustat oikein.
Pumppu käynnistyy kun alavaraaja on 28 astetta alavaraajan anturin kohdalla, kun pumppu käynnistyy menee lauhduttimelle alussa 27 asteista ja lauhduttimelta ulos 31 asteista.. päätyen lopulta alavaraaja 38 astetta, lauhduttimelle 35 astetta lopussa ja lauhduttimelta 39 asteista, keskiarvot jotain noiden väliltä.
Jeps eli (31 + 39) / 2 = 35
35 - 27 = 8
Eli tuossa alkuperäsessä esimerkissä mulla oli 5K lämpötilaero, trendistä tihrustin 10K ja ilmeisesti 8K on tässä esimerkissä totuudenmukainen arvo. Eli lämpökerroin jotain tuon 10K ja 5K esimerkin välistä.
... ja siis tokihan osatehokin tekee suuren osan vuodesta "liian lämmintä" vettä, jolloin lauhtumispaine ei ole optimaalinen. Pointti onkin siinä, että jos tavoitellaan mahdollisimman korkeaa lämpökerrointa niin kannattaisi mitoittaa sen mukaan, että mahdollisimman suuren osan ajasta pumppu käy 100%, mutta silti käyttää mahdollisimman vähän vastuksia. Ei ihan helppo homma. Invertterillä huomattavasti helpompaa kuin on/off pumpulla.
Tuota "ylilämmitystä" voi hillitä isolla varaajalla, mutta mitä tehokkaampi pumppu on niin sitä suurempi vesitilavuus tarvitaan, että ei tulisi paljoa ylilämmitystä ja käyntijaksot pysyisivät kuitenkin suht pitkinä. Tätähän juuri yritän tässä tehdä, eli lisään ylitehokkaan pumpun vesitilavuutta nyt sen 400l ja uskoakseni tämä parantaa lämpökerrointa ja kun meinaan sen käyttöveden esilämmityksen laittaa samaan pakettiin niin parantaa myös käyttöveden riittävyyttä. Menee nyt taas vähän ohi aiheen, sorry...
-
Laitetaas tällänen esimerkki:
Täystehomasiina:
Antoteho: 10,05kW
2,52kW + 0,3kW
COP 3,564
Osatehomasiina:
9,3kW
1,97kW + 0,3kW
COP 4,097
Arvot on taas Select seiskasta
Miten sait noi lukemat select 7 ohjelmasta.
-
Miten sait noi lukemat select 7 ohjelmasta.
Täystehoon kiskasin hatusta ZH30K4E kompuran ja seuraavat toimintapisteen arvot:
Höyrystymislämpötila -7C
Tulistus: 3K
Lauhtumislämpötila 40C
Alijäähtyminen: 7K
Osateholle taas pykälää pienempi kompura eli ZH26K4E ja seuraava toimintapiste:
Höyrystymislämpötila -6C
Tulistus: 3K
Lauhtumislämpötila 35C
Alijäähtyminen: 7K
Toimintapisteet ovat toki hatusta heitettyjä (taisiis siinä mielessä todenmukaisia, että tuota suuruusluokkaa ne kyllä ovat, höyrystymislämpötila voi olla tuolla tulistuksella vähän pessimistinen tosin molemmissa tapauksissa), mutta käytännössä tuo siis tarkoittaa, että täysteholla tehtäisiin 5K lämpimämpää vettä ja keruu olisi asteen kylmempi. Mielestäni aivan realistinen tapaus pohjautuen testeihin omalla laitteistolla. Jokainen voi Selectillä veivata omasta mielestään sopivimmat luvut ja katsoa miten vaikuttaa.
-
Laitoin vähän realistisemmalla tulistuksella eli 5K. Muuten noi samat lähtötiedot. Ei paljoa vaikuttanut.
Täysteho:
10,05/2,52+0,3kW
COP 3,56
Osateho:
9,3/1,97+0,3kW
COP 4,10
Lisähuomiona vielä se että tuossa osatehon kohdalla select ei ota huomioon vastuksen paluuveteen aiheuttamaa lämmön nousua, joka kyllä taitaa hiukan heikentää osatehon COPpia.
Itse en kuitenkaan vielä ole kääntynyt osatehon kannattajaksi, vaikka Xargo toikin selkeän puoltavan argumentin sen puolesta.
-
Laitoin vähän realistisemmalla tulistuksella eli 5K. Muuten noi samat lähtötiedot. Ei paljoa vaikuttanut.
Niin siis meinaatko, että ihmettelet kun arvot ei muutu? Sehän johtuu siitä, että käytännössä kun muutat tulistusta niin höyrystymislämpötila muuttuu. Kuten mainitsinkin niin nuo mun alkuperäiset arvot olivat aika pessimistiset tolla 3K tulistuksella. Tarkoittaisi, että keruulta tulisi pakkasen puolella oleva litku. Korkeammalla tulistuksella taas keruun lämpötila on käytännössä korkeampi samalla höyrystymislämpötilalla. Eli tuo sun esimerkki on varmastikin realistisempi vaikka eipä se noissa arvoissa näy.
Eli siis pienellä tulistuksella tulee korkeampi höyrystymislämpötila samalla keruun lämpötilalla kuin suurella tulistuksella. Eli käytännössä jos muutat paisuntaventtiililtä tulistusta niin muutat samalla höyrystymislämpötilaa. Jos taas tuossa softassa muutat tulistusta niin ei se automaattisesti muuta höyrystymislämpötilaa.
Lisähuomiona vielä se että tuossa osatehon kohdalla select ei ota huomioon vastuksen paluuveteen aiheuttamaa lämmön nousua, joka kyllä taitaa hiukan heikentää osatehon COPpia.
Tämä on totta. Osoittaisin kuitenkin enemminkin syyttävällä sormella lämmönjakoa jos se ei pysty jakamaan sinne syötettyä lämpöä eteenpäin. Mutta kuten sanottua, käytännössä näissä on muuttujia niin paljon, että aika vaikea tästä on varmuudella loppukaneettia vetää ilman sitä kontrolloitua labratestiä. Selectiin pitäisi joka tapauksessa syöttää arvot, joissa on otettu huomioon kaikki nämä seikat. Tuo mun arvaus 5K erosta lauhtumislämpötilassa voi pitää paikkaansa, tai sitten ei. Renoon trendiin sopivampi luku olisi 8K, joka kasvattaisi osatehon ja täystehon lämpökertoimien eroa entisestään tuohon mun esimerkkiin verraten. Jossain toisessa tapauksessa taas täystehomyllyssä voi olla parempi lämpökerroin jos osatehopumppu on vaikka joku ritsa, jossa on alimitoitetut vaihtimet tms... Ota näistä sitten selvää.
-
Niin siis meinaatko, että ihmettelet kun arvot ei muutu? Sehän johtuu siitä, että käytännössä kun muutat tulistusta niin höyrystymislämpötila muuttuu. Kuten mainitsinkin niin nuo mun alkuperäiset arvot olivat aika pessimistiset tolla 3K tulistuksella. Tarkoittaisi, että keruulta tulisi pakkasen puolella oleva litku. Korkeammalla tulistuksella taas keruun lämpötila on käytännössä korkeampi samalla höyrystymislämpötilalla. Eli tuo sun esimerkki on varmastikin realistisempi vaikka eipä se noissa arvoissa näy.
Eli siis pienellä tulistuksella tulee korkeampi höyrystymislämpötila samalla keruun lämpötilalla kuin suurella tulistuksella. Eli käytännössä jos muutat paisuntaventtiililtä tulistusta niin muutat samalla höyrystymislämpötilaa. Jos taas tuossa softassa muutat tulistusta niin ei se automaattisesti muuta höyrystymislämpötilaa.
Joo, en mitään ihmetellyt vaan laitoin tollaset lukemat, joilla kaivossa on vielä oletettavasti vesi nestemäisessä olomuodossa ;)
-
Ruotsissa, tuolla maalämpöpumppujen "synnyinmaassa" ja osatehopumppujen kehdossa, edelleen myyvät osatehoista ja saavat omilla laskentatavoillaan selviä eroja saman pumpun vuosi-COP:lle erilaisilla käyttöasteilla. (Isompi vuosikulutus suhteessa pumpun kokoon, parempi vuosi-COP)
Esimerkki:
http://www.energimyndigheten.se/sv/Hushall/Testerresultat/Testresultat/Bergvarmepumpar-november-2012/?productGroupId=144&productTypeVersionID=318&productTestId=1077&tab=2
Oli ali-,osa-, täys- tai yliteho, niin kaikilla talo lämpenee edullisesti ja vaivattomasti verrattuna moneen muuhun lämmitysmuotoon.
-
Sinänsä mielenkiintoista keskustelua mutta .......
Ensinnäkin ei ole olemassakaan osatehoisia tai täystehoisia lämpöpumppuja vaan lämmitettävä kohde tekee lämpöpumpusta joko osa- tai täystehoisen. Kaikki pumput käyvät suurimman osan vuotta osateholla.
Tähän COP-keskusteluun minulla on seuraavanlainen näkemys.
Otetaan kaksi optimisuunniteltua lämpöpumppua, toisen teho 10 kw ja toisen 8 kW.
Minä ymmärrän optimisuunnittelulla sitä, että lämpöpumpun lämmönvaihtimet sekä lauhdutin että keruupumput ovat mitoitettu siten, että lauhduttimen lämpötilaero on 6,0C ja keruun 3,0C.
Tämä johtaa siihen, että osatehoisen mitoituspisteessä 8 kW pumppu käy koko ajan (100%) ja 10 kW pumppu 80% ajasta.
Kummassakin lauhduttimelta lähtevä vesi on esim 36C ja palaava 30C
8 kW pumpun lauhdutinvirtaus = 0,32 kg/s
10 kW pumpun lauhdutinvirtaus = 0,40 kg/s
Kummassakin tapauksessa kohteeseen syötetään 8 kW teho ja kumpikin pumppu käy samoilla prosessiarvoilla.
Voidaan päätellä, että kummallakin on sama COP.
Täysitehoisen mitoituspisteessä kumpikin pumppu käy koko ajan (100%)
Täysitehoinen käy edelleen 100% menolämpötilan ollessa 36 C ja paluun 30 C, Dt = 6C ja kohteeseen syötetään 10 kW teho.
Osatehoinenkin käy 100% itse kompressorin parametrien ollessa meno 36 C ja paluu 30 C, Dt = 6 C, mutta tämähän antaa antotehoksi 8 kW, mikä ei riitä kohteen lämmöntarpeeksi.
Vastuksella pitää nostaa menolämpötilaa 1,44 C (meno 37,44 C paluu 30 C) jotta saavutetaan vaadittava 10 kW teho.
Itse lämpöpumppukokonaisuuden COP on tässäkin tapauksissa molemmilla sama mutta osatehoisen COP huononee osatehoisen mitoituspisteen jälkeen vastuskäytöstä johtuen.
ATS
-
Tämä johtaa siihen, että osatehoisen mitoituspisteessä 8 kW pumppu käy koko ajan (100%) ja 10 kW pumppu 80% ajasta.
Kummassakin lauhduttimelta lähtevä vesi on esim 36C ja palaava 30C
8 kW pumpun lauhdutinvirtaus = 0,32 kg/s
10 kW pumpun lauhdutinvirtaus = 0,40 kg/s
Kummassakin tapauksessa kohteeseen syötetään 8 kW teho ja kumpikin pumppu käy samoilla prosessiarvoilla.
Voidaan päätellä, että kummallakin on sama COP.
Paitsi että osatehoisen mitoituspisteessä täystehomitoitettu tekee kuumempaa vettä kuin tuo 36C ja joutuu siten katkomaan käyntiä, jotta ei tuotettaisi lämpöylijäämää. Eli täystehomitoituksella osatehoisen mitoituspisteessä täysteho ottaa kyllä takkiin. Toisaalta se onkin piste, jossa ero on suurin osatehon eduksi, siitä eteenpäin osateho ottaa turpaan ja kun osateho alkaa myös pätkimään niin pikkuhiljaa tulee samat ylilämmitysongelmat kuin täystehollakin alle mitoituspisteessä.
Mielelläni näkisin esimerkkikäppyrän, jossa pumppu käy 80% ajasta, mutta tekee silti tismalleen pyynnin lämpöistä vettä (siis lauhduttimen kuuman pään lämpötila). Lisäksi jos tuo olisi mahdollista niin eikö sitten tulisi lämpöalijäämää koska 20% ajasta menoveden lämpötila on alle pyynnin...?
Aajoo, meinasit eri virtauksilla... Pitäisi lukea huolellisemmin. Se nyt sitten on taas lämmönjaon mitoituksesta kiinni. Eikös samalla logiikalla voisi heittää, että voihan osatehonkin lämmönjaon kierron nopeutta kasvattaa niin silloin lauhtumispaine laskee? Virtauksen kasvattaminen kuitenkin nostaa pumppauskustannuksia, joka näkyy lämpökertoimessa (jos huomioidaan kiertovesipumput) eli tuossa esimerkissä täysteholla on kyllä huonompi lämpökerroin sitä kautta. Lisäksi jos ajatellaan, että esimerkin pumpuilla lämmitetään samaa taloa niin täysteholla paluuvesi on väkisinkin kuumempaa, jolloin myös menoveden lämpötila nousee ja sitä kautta lauhtumispaine. Toisaalta lepojakson jälkeen täystehon paluuvesi on kyllä viileämpää kuin osatehomitoitetun masiinan, joka käy jatkuvasti...
-
Uusi yritys.
Tossa piiiitkässä ajossa sopivasti ulkolämpötila laski ja pumppu seuras ihailtavalla tarkkuudella.
Mulla vastus kytkeytyy jos paluuveden lämpö ei nouse edes 0,1C puolentoista tunnin aikana.
Mitä arvoja tohon käppyrään voisi laittaa? Pystyy näennä lisäämään vaikka mitä jos vaan käppyrä on muistissa.
-
Aajoo, meinasit eri virtauksilla... Pitäisi lukea huolellisemmin.
Totta maar eritehoisissa lämpöpumpuissa on erilaiset virtaukset.
Tätähän te ette ottaneet huomioon noissa "Select"-laskelmissa
ATS
-
Ai on vai? Voisiko joku jolla on IVT C9 kone kertoa mikä lauhdutin pumppu siinä on.
Käyttiksen mukaan 7 ja 9 kw nimellisen virtauksen ero on vain 0,05 l/s.
Pumppujenkin täytyy olla siis samat.
-
Aajoo, meinasit eri virtauksilla... Pitäisi lukea huolellisemmin.
Totta maar eritehoisissa lämpöpumpuissa on erilaiset virtaukset.
Tätähän te ette ottaneet huomioon noissa "Select"-laskelmissa
Eipä otettu ei. Siltikin nopeamman kierron saa keveämpäänkin pumppuun ja lauhtumispainetta alas sitä kautta. 100% käynnillä on edelleen etunsa.
Tässäpä vielä DHP-H8 ja DHP-H10 kuuman puolen nimellisvirtaamat:
DHP-H8 0,2l/s
DHP-H10 0,2l/s
Näköjään menee Danfossilla kahden pykälän välein tuo virtaaman nousu. 4-6kW 0,1l/s; 8-10kW 0,2l/s; 12kW 0,3l/s ja 16kW 0,4l/s. Niin ja korkeammalla virtaamalla paluuvesi on kuumempaa samalla lämmönjaolla.
Pitääkin jossain välissä tuijottaa vaikka Grundfossin pumppukäyriltä, että kuinka paljon vaikka tuo 0,2l/s vs. 0,3l/s tekee eroa kiertovesipumppujen sähkönkulutuksessa.
-
Eipä otettu ei. Siltikin nopeamman kierron saa keveämpäänkin pumppuun ja lauhtumispainetta alas sitä kautta. 100% käynnillä on edelleen etunsa.
Tässäpä vielä DHP-H8 ja DHP-H10 kuuman puolen nimellisvirtaamat:
DHP-H8 0,2l/s
DHP-H10 0,2l/s
Näköjään menee Danfossilla kahden pykälän välein tuo virtaaman nousu. 4-6kW 0,1l/s; 8-10kW 0,2l/s; 12kW 0,3l/s ja 16kW 0,4l/s. Niin ja korkeammalla virtaamalla paluuvesi on kuumempaa samalla lämmönjaolla.
Pitääkin jossain välissä tuijottaa vaikka Grundfossin pumppukäyriltä, että kuinka paljon vaikka tuo 0,2l/s vs. 0,3l/s tekee eroa kiertovesipumppujen sähkönkulutuksessa.
Nuo hypythän on tietysti pumppukohtaisia ja seppant tarkasteli asian puhtaalla matikalla...
Pienet on virtaukset meikkiksellä saman kokoluokan pumppu ja virtaus on 20L/min = 0.333333L/s.
-
Tuijotin niitä Grundfossin käppyröitä ja n. 16,4% näkyy pumppauskustannukset nousevan tuossa. Eli tällä oletuksella Selectistä samalla menoveden lämmöllä:
Täysteho (ZH30K4E):
Höyrystymislämpötila -7C
Tulistus: 6K
Lauhtumislämpötila 40C
Alijäähtyminen: 7K
Antoteho: 10,05kW
Ottoteho: 2,52kW + 0,3492kW
COP: 3,50
Osateho (ZH26K4E):
Höyrystymislämpötila -6C
Tulistus: 6K
Lauhtumislämpötila 40C
Alijäähtyminen: 7K
Antoteho: 9,09kW
Ottoteho: 2,17kW + 0,3kW
COP: 3,68
En nyt jaksa ajatella osuuko käyttöasteet edes oikeaan suuruusluokkaan mutta jos ajatellaan asiaa vuositasolla niin vaikkapa 25MWh energiantarpeella täysteho haukkaa sähköverkosta 7142,86kWh ja osateho 97% peittoasteella 6589,67kWh + 750kWh = 7339,67kWh eli eroa syntyy se 196,81kWh täystehon eduksi. Eli parikymppiä vuodessa... Tietysti jos täystehon saa samaan hintaan kuin osatehon niin tämän esimerkin mukaanhan sitten kannattaisi se täysteho ottaa.
Herää vielä kysymys, että kannattaisikohan sitä virtausta edelleen kasvattaa kun näkyy olevan melko edullista...? Tätähän on muissa ketjuissa puitu aiemminkin. Alhaista virtausta on kuitenkin edullisempi kasvattaa kuin jo valmiiksi korkeaa... Sitten oli vielä kaikenlaista spekulaatiota, että tuottaako lämpöpumppu käynnin alusta alkaen lämpöä vai ei, jne... Mun havaintojen mukaan kyllä lämpöä on tarjolla melko nopeasti startin jälkeen eli en pitäisi sitä mitenkään oleellisena asiana tässä.
-
Tässäpä vielä DHP-H8 ja DHP-H10 kuuman puolen nimellisvirtaamat:
DHP-H8 0,2l/s
DHP-H10 0,2l/s
Kappas vaan onpas outoa. Tosiaankin Danfossilla on merkitty sama nimellisvirtaama eri tehoisille pumpuille ja ovat manuaalin mukaan deltalle 10K. Nimellisteho pitäisi siis molemmilla olla 8,36kW?
Aajoo, meinasit eri virtauksilla... Pitäisi lukea huolellisemmin.
Totta maar eritehoisissa lämpöpumpuissa on erilaiset virtaukset.
Tätähän te ette ottaneet huomioon noissa "Select"-laskelmissa
ATS
Näköjään antotehon peruslaskukaava pitäisi aina pitää mielessä. Nyt tämäkin asia loksahti kohdilleen. Eilisilta tulikin mietiskeltyä, että missä mättää.
-
Mielenkiintonen ketju luettavaksi..
Mietin tuota omaa tapausta kun tarjosivat 5, 4kw pumppua 120neliön taloon sekä
40neliön autotalli/varastoon että tuo varmaan osatehoinen mutta kun tuo malli on oilon geocube
Millä seuraava vaihto ehto 7, 4kw että kumpi järkevämpi valinta laittaa pienempi ja edullisempi
Pumppu ja lämittää kovemmilla pakkasilla vastukella vai ottaa kalliimpi tarvis vissiin myös
Syvemmän reiän nyt syvyydeksi mitoitettu 130m.kiiminkiin rakennetaan..paljonkohan syvemmän
Reiän isompi pumppu vaatii...
-
ZH26K4E:
Höyrystymislämpötila -6C
Tulistus: 6K
Lauhtumislämpötila 37C
Alijäähtyminen: 7K
Antoteho: 9,22kW
Ottoteho: 2,05kW + 0,317kW
COP: 3,90
vs. COP 3,68 pienemmällä lauhduttimen vesipuolen virtaamalla. Eli siis tuolla 17W lauhduttimen kiertovesipumpun tehonlisäyksellä saadaan tässä esimerkissä tuplattua virtaus ja jos lähtötilanne oli dT 6K, nyt se on 3K ja lauhtumislämpötila vastaavasti 3K pienempi. Se onkin sitten eri asia totteleeko lauhdutin virtausta noin suoraviivaisesti (en saa noin pientä lämpötilaeroa niin en voi ottaa painemittauksia), mutta tämähän tässä oli oletuksena samalle lauhtumislämpötilallekin eri tehoisten pumppujen tapauksessa. Kuten tuolla aiemminkin heitinkin niin käytännössähän nämä voivat käyttäytyä aikalailla eri tavoin kuin näissä yksinkertaistuksissa. Pitäisi se labratesti katella.
-
Mietin tuota omaa tapausta kun tarjosivat 5, 4kw pumppua 120neliön taloon sekä
40neliön autotalli/varastoon että tuo varmaan osatehoinen
Uudiskohdehan tämä oli? Omasta projektista viisastuneena sanoisin, että muuttujia on matkassa niin paljon, että kannattaa varmaan pelata varman päälle ja mitoittaa reilummin. Siis meinaan, että tuleeko siitä talosta sitten kuitenkaan samanlainen kuin teoreettisten suunnitelmien mukaan on mietitty...? Valvonnan merkitys korostuu näissä nykynormien mukaisissa torpissa. Osatehomitoitus sopii musta paremmin saneerauskohteeseen.
Mulla on Klaukkalassa 227brm2 kahdessa kerroksessa ja hyvinhän tuo lämpiää 100m + 8kW yhdistelmällä, mutta on siinä ollutkin säätämistä. Talossa on eristystä jonkin verran enemmän kuin normien mukaan tarvitaan niin sillä selittyy tuo matalahko kaivo. 8kW mylly taas ei noin matalasta tykkää ja toimisi varmasti helpommin 6kW masiinalla, joka sekin olisi tässä täysteho.
-
Mielenkiintonen ketju luettavaksi..
Mietin tuota omaa tapausta kun tarjosivat 5, 4kw pumppua 120neliön taloon sekä
40neliön autotalli/varastoon että tuo varmaan osatehoinen mutta kun tuo malli on oilon geocube
Millä seuraava vaihto ehto 7, 4kw että kumpi järkevämpi valinta laittaa pienempi ja edullisempi
Pumppu ja lämittää kovemmilla pakkasilla vastukella vai ottaa kalliimpi tarvis vissiin myös
Syvemmän reiän nyt syvyydeksi mitoitettu 130m.kiiminkiin rakennetaan..paljonkohan syvemmän
Reiän isompi pumppu vaatii...
Itse ottaisin isomman ja laittaisin väh. 200l puskurivaraajan, johon saa tehohuippuja ajettua varastoon.
Käyttövesi riittää huomattavasti paremmin 7,4kW:llä.
Kaivoa sellaiset 140-150m aktiivisyvyyttä.
-
Juu uudiskohde kyseessä.lisä neliöitä ei pitäis enään tulla koska luvat ja jne
Jo hommattu.talon suunniteltu kulutus oli 16154 kwh vuosi pumppu mukaan
Energiatodistuksessa vieläkin pienempi muistaakseni jotain 14000kwh energia todistusta
Ei vielä silloin ollut kun pumppua kyselin.mitähän meinaa tuo geocube lämpimän veden lataus painike
Minkä voi lyödä päälle esim ennen saunaa jne...miten isommalla pumpulla tuo pätkä käynti
Kuluuko kompura nopeammin.
-
Juu uudiskohde kyseessä.lisä neliöitä ei pitäis enään tulla koska luvat ja jne
Jo hommattu.
Joo enempi meinasin sitä, että rakennusvirheitä tulee joka tapauksessa ja riippuen virheen suuruudesta ja tyypistä, se voi vaikuttaa lämmöntarpeeseen. Yleisin juttu taitaa olla erilaiset höyrynsulun vuotokohdat. Lisäksi laskennallinen kulutus lasketaan 17C sisälämpötilan mukaan ja oletetaan, että loput tulee "hukkalämmönlähteistä" kuten kodinkoneet, ihmiset, valaistus, jne... Se on sitten kovin tapauskohtaista jaksaako nuo hukkalämmönlähteet lämmittää talon haluttuun lämpötilaan vai hoituuko se varsinaisella lämmitysjärjestelmällä. Jos hukkalämpö on kovin pientä (energiatehokkaat kodinkoneet, ledivalaistus jne.) niin lämmitysjärjestelmä tulisi mitoittaa todellisella lämpötilalla. Tasauslaskelmasta löytyy W/K arvo, jonka avulla saa laskettua vaaditun lämmitysjärjestelmän tehon millä tahansa ulko- ja sisälämpötilan erolla. Eli jos on vaikka 140W/K niin -20C pakkasilla ja +23C sisälämpötilalla vaadittu teho on 43K * 140W/K = 6kW. Noissa yleisissä laskemissa kun oletetaan s17 astepäiväluku niin vastaava teho olisi 5,6kW ja loput sitten hukkalämmöllä.
-
Tuo oli kyllä hyvä pointti tullut edes ajatelleeksi lisäksi auto tallin huonompi eristys yms..
Osaatko sanoa tuosta kaivon syvyydestä että miten muuttuu isommalla pumpulla..lisähintaahan se tietää mutta kalliiksi tulee myös jos vastuksilla kovin paljon joutuu lämmitteleen.
-
Juu uudiskohde kyseessä.lisä neliöitä ei pitäis enään tulla koska luvat ja jne
Jo hommattu.talon suunniteltu kulutus oli 16154 kwh vuosi pumppu mukaan
Energiatodistuksessa vieläkin pienempi muistaakseni jotain 14000kwh energia todistusta
Ei vielä silloin ollut kun pumppua kyselin.mitähän meinaa tuo geocube lämpimän veden lataus painike
Minkä voi lyödä päälle esim ennen saunaa jne...miten isommalla pumpulla tuo pätkä käynti
Kuluuko kompura nopeammin.
No tuota pätkäkäyntiä voi eliminoida puskurivaraajalla. Eli lauhemmilla keleillä kun lämmöntarve on pienempi ja pumppu kuitenkin käy täydellä teholla, niin tällöin varataan energia varaajan vesimassaan.
Eiköhän tuo latauspainike ole juurikin isomman vedenkulutuksen ennakointiin, jolloin käyttövesivaraaja ladataan "täyteen", vaikka sen normaali käynnistyminen ei vielä olisi ajankohtainen. Erittäin näppärä ominaisuus, mutta se ei kuitenkaan pelasta pienen pumpputehon kykyä tehdä lämmintä käyttövettä, jos tarve on iso.
Käynnistykset kuluttavat kompressoria jonkin verran, mutta enpä tuosta ihmeemmin huolta kantaisi.
-
Nykyäänhän tuo pumpun valinta on siinä mielessä helppoa, että ainakin Nibe-Danfoss-Oilon -sektorilta löytyy hinnat eri tehoisille pumpuille. Itse kun aikanaan kysyin eroa 8 kW vs. 10 kW niin sanottiin että "soon tonni". Näköjään se tonni on oikeasti noin 250 € tänä päivänä.
-
Mietin tuota omaa tapausta kun tarjosivat 5, 4kw pumppua 120neliön taloon sekä
40neliön autotalli/varastoon
lisäksi auto tallin huonompi eristys yms..
Kun kyseessä on uudiskohde ja suunnitteluasteella niin kannattaa laittaa autotalliinkin sama lämpöeristys kuin muuhun taloon.
Sitä saattaa äkkiseltään ajatella että koska autotalli on yleensä puolilämmin tila niin mitäpä sitä ihmeemmin lämpöeristämään.
Käytännössä sitten tuo puolilämmin autotalli saattaa kuluttaa saman verran lämpöä kuin koko muu talo jos autotallin lämpöeristyksissä liikaa nuukailee :)
Kokemusta on :-[
-
Kerronpa miten tuo vastus toimii pakkasella koska taitaa olla aika paljon pelkoa tuosta osatehoisuudesta.
Oma pumpuni on mitoitettu riittämään -28c pakkaseen täysitehoisena.
Tuota kylmemmässä, jos pumpulle tuleva paluuvesi ei nouse asteen kymmenystäkään vastus tulee apuun.
Pumpun viive aika on 1,5h (säädettävissä kuten haluaa)
Pumpusta tulee siten 10kw kone.
Vastus avittaa vain sen verran että tuloveden lämpötila nousee 0.1C ja pumppu jatkaa taas 1,5h lämmittämistä normaalisti ilman vastuksia.
Osatehoisesta tulee pienellä vastusajolla täysitehoinen. :)
-
Kerronpa miten tuo vastus toimii pakkasella koska taitaa olla aika paljon pelkoa tuosta osatehoisuudesta.
Oma pumpuni on mitoitettu riittämään -28c pakkaseen täysitehoisena.
Tuota kylmemmässä, jos pumpulle tuleva paluuvesi ei nouse asteen kymmenystäkään vastus tulee apuun.
Pumpun viive aika on 1,5h (säädettävissä kuten haluaa)
Pumpusta tulee siten 10kw kone.
Vastus avittaa vain sen verran että tuloveden lämpötila nousee 0.1C ja pumppu jatkaa taas 1,5h lämmittämistä normaalisti ilman vastuksia.
Osatehoisesta tulee pienellä vastusajolla täysitehoinen. :)
Minkä kokoinen pumppu pekillä on? Minkä kokoinen talo?
-
IVT C7 1,7kw:n kompura, kaivo 168m aktiivisyvyyttä en tiedä. Talo n 200 m2 puolitoista kerrosta. Alakerta betonilaatta ja yläkerrassa lämmönluovutuslevyillä toteutettu lattialämmitys.
Arska, tuo alle 6kw:n kone sulle on kyllä aika pieni. Taitaa lähinnä tulla ongelma käyttöveden kanssa vaikka torpan jaksaisikin lämmittää. Tämä siis oma mielipide.
Etsi sellainen kone jossa on kunnon ohjain.
-
Miksi täysteho, on hyvä kysymys.
Toinen minusta kiinnostava kysymys on, mikä on täystehoinen.
Onko tälle jokin konsensusmäärittely olemassa ? Ja jos sellaisen täystehoisen tilaa, niin saa juuri tuon määrittelyn mukaisen laitteiston ?
Täältä etelärannikolta muistan -35C pakkaskauden tai parikin, omalta omakotikaudeltani. Tänä talvena käytiin vain -24C lukemissa. Liittyykö täystehoisuus jotenkin näihin/vastaaviin empiirisiin havaintoihin ? Olisko kenties mitoituslämpötila -40C jo täystehoista vastaava minun tapauksessani, ottaen huomioon nuo havainnot ? Millä kriteerillä niin ?
Tämän talven -24C pakkashuipussa totesin, että siitä selvittiin ilman vastuslisäystä, rimaa hipoen. Onkohan minulla nyt sitten täystehoinen, vai osatehoinen .
Työkaveri, insinöörismies muttei jaksanut syventyä MLP valintaan, tilasi täystehoisen avaimet käteen, kun se täystehoinen kuulostaa niin turvalliselta. Tuossa samassa -24C pikkupakkasessa täystehoinen kyykkäsi, ja talo meni kylmäksi.
Sehän oli lässä, jossa täystehoisuuden vakuudeksi oli valittu käyttöön täystehomoodi. Ja sehän sitten esti vastuslisäyksen, ja pumppu lopulta päätti olevansa vialla, kun ei päässyt pyyntiin säädetyssä ajassa.
Niin, mikä se täystehoinen on ?
-
Minusta täysitehoinen on sellainen pumppu jonka vastukset riittää tuottamaan pumpun tehon. :-X
-
Kotikalliolta hyviä pointteja. Paikkakunnillehan annetaan mitoittava ulkolämpötila esim meillä Raahessa -32. Tämän yli jos riittää niin yleensä puhutaan täystehosta. Meilläkin on kovempia pakkasia, jolloin vastukset on oltava apuna.
-
Minusta täysitehoinen on sellainen pumppu jonka vastukset riittää tuottamaan pumpun tehon. :-X
Yleensä ajatellaan, että hankimme lämpöpumpun, eikä sähkökattilaa. Sähkökattilakin voi olla täystehoinen!
Ajatuksena on, että lämpöpumpputoiminto, maalämpö, lämmittää tupamme, ei sähkövastukset.
Täystehoinen lämpöpumppu on yleisen käsityksen mukaan sellainen lämpöpumppu, jonka teho kattaa talon lämmitystarpeen ilman vastuksilla lämmittämistä.
Vastuksilla lämmittäminen tulisi kyseeseen vain vika ja häiriötilanteissa.
Täystehoisena voitaneen pitää pumppua, joka normaalitalvina jaksaa sillä maalämmöllä pitää tuvan asumislämpöisenä.
Taitaa olla sen sortin filosofinen kysymys, johon löytyy mielipiteitä.!
-
Olen täystehoisen kannattaja, mutta en ylitehoisen.
Mietelmiä....
Kohde jyväskylässä. Mitoituspiste -32
Esimerkki yksi:
Täysitehoinen, pumpun mitoituspiste -32C
Otto 5000Kwh anto 20000kWh, COP 4
Esimerkki kaksi:
Osatehoinen, pumpun mitoituspiste -22C
Otto 5000Kwh anto 20000kWh, vastukset päällä (-22C - -36C) 3kW *97,2h =292 kWh, Kokonais COP 20292/5292 = COP 3,83.
Esimerkissä yksi täysitehoinen ei ole kuitenkaan täysitehoinen, koska mitoitus riittää vain- 32C asteeseen ja Jyväskylässä on -36C asteitakin.
Esimerkissä kaksi on laite on osatehoinen myös lämpötilassa -36 (huomioitu tunneissa) ja vastustunteja on 97,2h * 3k =>292kWh => lisäkulu 38€
Jotta esimerkki yksi saadaan "oikeasti" täystehoiseksi lämpötiloille -36C saakka, niin kompuratehoa pitää kasvattaa 3kW => mitä maksaa? ja onko se sitten ylitehoinen?
No jos on tehdään "oikeasti yliteholla" Miten pumppu toimii, nyt kun pakkasta on 0- -5 (ka. 2019,7h vuodessa), alkaako täysteho pätkimään, kun osatehoinen käy pitkiä pätkiä.
Jos nyt siirrytään tulistuspumppuun:
yo. 0- -5C kelillä, niin alkaako alaosa kuumenemaan siinä "siivellä" kun tehdään käyttövettä? Varaajan ylhäällehän menee vain 15-20% tehosta ja alhaalle 80-85% vaikka ei ole tarvetta ja alaosa lämpenee => paineet kasvaa ja COP laskee. Entä kun keli onkin +10-+15C. Edelleen alaosa kuumenee turhaan ja COP laskee.
Jos tulistusvaraaja on vain 400 litrainen ja pitäis saada käyttövesi riittämään tehdas laittaa alaosaminimiksi 40C (LÄ), mites käy COP:n ja edelleen vain yksi ihminen voi suihkuttaa, muuten loppuu vesi.
Joten minä olen täystehon kannalla ja en tulistuksen. Se mikä ratkaisee on kuinka edullinen ja laadukas kokonaispaketti on käytössä
Optimi paketti minulle olisi vaihtoventtiilikone suht. isolla "suomalaistyyppisellä" varaajalla (800-1000L) ja sen pohjaan aurinkokierukka.... Sitten ensi taloon :D
-
Esimerkki yksi:
Täysitehoinen, pumpun mitoituspiste -32C
Otto 5000Kwh anto 20000kWh, COP 4
Esimerkki kaksi:
Osatehoinen, pumpun mitoituspiste -22C
Otto 5000Kwh anto 20000kWh, vastukset päällä (-22C - -36C) 3kW *97,2h =292 kWh, Kokonais COP 20292/5292 = COP 3,83.
Nyt en ihan ymmärrä miksi kakkosesimerkissä pitää tuottaa 20292kWh ja ykkösesimerkissä vain 20000kWh. Onko tässä nyt ajateltu, että lämmitetään eri taloja? Sillä jos lämmitettäisiin samaa taloa niin ykkösesimerkissä jäätäisiin sisälämpötavoitteesta tai sitten kakkosesimerkissä mentäisiin yli. Toinen juttu mikä hämää on tuo ykkösesimerkin -32C vs. kakkosesimerkin -36C.
Pitäisikö kakkosesimerkki olla näin?
(20000kWh - 292kWh) / 4 = 4927kWh
20000kWh / (4927kWh + 292kWh) = 3,83
COP ei suuruusluokaltaan muutu, mutta näin saadaan esimerkkien kokonaisenergiamäärät täsmäämään. Ellei sitten ollut joku ajatus tuon -32C vs. -36C kanssa?
Siinänsä muutenhan tuossa näkyy, että erot ei päätä huimaa vaikka ei huomioisiakaan noita mun aiemmin esittämiä ajatuksia vastuskäytön aikaisesta (kylmäainepuolen) lämpökertoimen parantumisesta. Vastuskäytön kokonaisCOP on toki huonompi, mutta ei niin paljon huonompi kuin voisi olettaa.
Tulistus taas on musta hyvä juttu, mutta ei lämmitysvesivaraajan ja käyttövesivaraajan yhdistäminen. Eli kaksi erillistä pönttöä, joista isommassa pyörii lämmitysvesi ja kuumempaa käyttövettä sitten pieni pönttö ja sinne se tulistuslämpö. Käyttöveden esilämmitys isosta pöntöstä. Mullahan on tarkoitus tuollainen puuhata, mutta tulistusta tuskin ainakaan ihan heti saan aikaan. Laittelen sitten kokemuksia kun niitä tulee.
-
Täystehoisena voitaneen pitää pumppua, joka normaalitalvina jaksaa sillä maalämmöllä pitää tuvan asumislämpöisenä.
Kun pumppu sitten on valittu, niin mistä näitä normaalitalvia voi tilata ?
Jos normaali tarkoittaa pitkän ajan keskiarvoa, niin noin tullee varsin "osatehoinen" mitoitus. Puolet talvista on sitten tuota kovempia, ja vastuksia voidaan tarvita reilustikin tähän täystehoiseen. Eikä siinä ole mitään vikaa, eikä pulmaa kuluttajan kannalta, kunhan se on alunpitäen tiedossa. Lisäksi se on kustannusten kannalta edullisempi ratkaisu, kuin "oikeasti täystehoinen".
Minusta koko termi on epäonnistunut ja harhaanjohtava mainosbluffi, joka aiheuttaa enemmän ongelmia kuin ratkaisee. "täys-" joka käytännössä tarkoittaa "osa". Varsinainen epäkäsitteiden äiti, ja analyyttisen mielen kauhistus. Tulikohan lytättyä tarpeeksi
-
@Xarco: Lienet oikeassa. Kunhan naputtelin viestin. Idea kuitenkin selvisi.
Eikä tulistuksen ongelmiin auta kaksi pyttyä. Se loput 85% lauhtunutta energiaa pitää laittaa johonkin. Sitten se menee sinne erilliseen pyttyysi ja sieltä kuumana lauhduttimeen ja COP laskee.
Vaihtoventtiili kone tekee vain tarvittavan käyttöveden siihen oikeaan pyttyyn täydellä teholla ja jättää puskurin rauhaan.
Toisaalta talvella kun tulistuspumpputalossa tulee iso käyttöveden tarve ja pumppu on esim 10kW. Talo pyytää 8kW pytyn alaosasta, niin silloin tehdään käyttövettä 2kW:n. teholla vaikka tarve on iso. Tai sitten pitää olla julmettuman iso suomalaistyyppinen varaaja, josta jo todetusti silti saadaan vähän litra tuottoa.
Vaihtoventtiilikoneessa yo tilanteessa koko 10kW ohjataan lämpöiseen käyttöveteen eli täydellä teholla.
-
Minusta koko termi on epäonnistunut ja harhaanjohtava mainosbluffi, joka aiheuttaa enemmän ongelmia kuin ratkaisee.
Nimenomaan.
.... -maalämpöpumppumallisto on suunniteltu vastaamaan omakotiasujan kaikkia lämmitystarpeita. Täystehoisessa maalämpöpumpussa on 750 litran sisäänrakennettu lämminvesivaraaja, joten lämmintä käyttövettä riittää isollekin joukolle.
Kuka ottaa vastuun kun iskee kunnon pakkaset? :-[
-
Jos nyt siirrytään tulistuspumppuun:
yo. 0- -5C kelillä, niin alkaako alaosa kuumenemaan siinä "siivellä" kun tehdään käyttövettä? Varaajan ylhäällehän menee vain 15-20% tehosta ja alhaalle 80-85% vaikka ei ole tarvetta ja alaosa lämpenee => paineet kasvaa ja COP laskee. Entä kun keli onkin +10-+15C. Edelleen alaosa kuumenee turhaan ja COP laskee.
...
Joten minä olen täystehon kannalla ja en tulistuksen. Se mikä ratkaisee on kuinka edullinen ja laadukas kokonaispaketti on käytössä
Optimi paketti minulle olisi vaihtoventtiilikone suht. isolla "suomalaistyyppisellä" varaajalla (800-1000L) ja sen pohjaan aurinkokierukka.... Sitten ensi taloon :D
"Xargo" jo tuossa tämän saman kertoikin.
Kannattaa muistaa, että tulistusvaraajallisessa lämpöpumpussa alasäiliön vedellä esilämmitetään kylmä vesijohtovesi tuohon alasäiliön lämpötilaan ja sitten lopuksi se vielä tulistetaan siellä kuumassa yläsäiliössä olevassa kierukassa käyttövedeksi.
Alasäiliön lämpö ei mene hukkaan, vaan käyttöön.
Tämän tekniikan etuna on lämpimän käyttöveden tuottaminen paremmalla hyötysuhteella.
Xargo laittaa kaksi eri säiliötä, yksi esilämmitykselle ja toinen tulistimeksi.
Periaatteessa se on sama ratkaisu, kuin tässä alla olevassa kuvassakin, jonka laitan muistin virkistämiseksi tähän.:
(http://kuva.termiitti.com/image/19379.jpg)
Tulistuspumppu voi toki olla täystehoinen, osatehoinen, tai kovasti vajaatehoinen.
Sen asian ratkaisee mitoitus.
Kun hankkii lämpöpumppua, kannattaa pohtia mitoitusta.
Syytä olla totuuden mukainen, kun ilmoittaa talonsa vuotuisen lämmitysöljyn kulutuksen.
Ilmoittamalla öljynkulutuksen alakanttiin saa osatehoisen lämpöpumpun.!
-
Nimenomaan.
.... -maalämpöpumppumallisto on suunniteltu vastaamaan omakotiasujan kaikkia lämmitystarpeita. Täystehoisessa maalämpöpumpussa on 750 litran sisäänrakennettu lämminvesivaraaja, joten lämmintä käyttövettä riittää isollekin joukolle.
Kuka ottaa vastuun kun iskee kunnon pakkaset? :-[
Mitä vastuuta tässä nyt tarvitaan? Laittaa osatehomoodin päälle apuun tulee 6kW:n vastus.
Minä en usko kyllä yhdenkään LÄ:n alimitoitukseen...jos tälläinen löytyy niin tod.näk. kyseessä on saneerauskohde, jossa pattereiden lämmönluovutuskyky on tullut vastaan - ei teho.
Osateho on tosi näppärä...mitoituslämpötilassa mm. käyttövesi lämmitetään suoralla sähköllä. Suihkussakäynti kylmentää vaihtoventtiilipumpussa kämpän :D
Mutta kaikesta selviää kun ottaa sen pykälää suuremman pumpun ja ainakin 20m syvemmän reiän kuin lipevä kauppias tarjoaa.
-
Jos nyt siirrytään tulistuspumppuun:
yo. 0- -5C kelillä, niin alkaako alaosa kuumenemaan siinä "siivellä" kun tehdään käyttövettä? Varaajan ylhäällehän menee vain 15-20% tehosta ja alhaalle 80-85% vaikka ei ole tarvetta ja alaosa lämpenee => paineet kasvaa ja COP laskee. Entä kun keli onkin +10-+15C. Edelleen alaosa kuumenee turhaan ja COP laskee.
...
Joten minä olen täystehon kannalla ja en tulistuksen. Se mikä ratkaisee on kuinka edullinen ja laadukas kokonaispaketti on käytössä
Optimi paketti minulle olisi vaihtoventtiilikone suht. isolla "suomalaistyyppisellä" varaajalla (800-1000L) ja sen pohjaan aurinkokierukka.... Sitten ensi taloon :D
"Xargo" jo tuossa tämän saman kertoikin.
Kannattaa muistaa, että tulistusvaraajallisessa lämpöpumpussa alasäiliön vedellä esilämmitetään kylmä vesijohtovesi tuohon alasäiliön lämpötilaan ja sitten lopuksi se vielä tulistetaan siellä kuumassa yläsäiliössä olevassa kierukassa käyttövedeksi.
Alasäiliön lämpö ei mene hukkaan, vaan käyttöön.
Tämän tekniikan etuna on lämpimän käyttöveden tuottaminen paremmalla hyötysuhteella.
Xargo laittaa kaksi eri säiliötä, yksi esilämmitykselle ja toinen tulistimeksi.
Periaatteessa se on sama ratkaisu, kuin tässä alla olevassa kuvassakin, jonka laitan muistin virkistämiseksi tähän.:
(http://kuva.termiitti.com/image/19379.jpg)
Tulistuspumppu voi toki olla täystehoinen, osatehoinen, tai kovasti vajaatehoinen.
Sen asian ratkaisee mitoitus.
Kun hankkii lämpöpumppua, kannattaa pohtia mitoitusta.
Syytä olla totuuden mukainen, kun ilmoittaa talonsa vuotuisen lämmitysöljyn kulutuksen.
Ilmoittamalla öljynkulutuksen alakanttiin saa osatehoisen lämpöpumpun.!
@Tomppeli: Mihin tarvitset 1000 litraisen pytyn kesällä täynnä huonolla hyötysuhteella tehtyä 55C vettä?
Annatko ihan teknisen vastauksen toteamaasi "Tämän tekniikan etuna on lämpimän käyttöveden tuottaminen paremmalla hyötysuhteella."
Ja kyllä täysitehoinen laite on OK, mutta osatehoisellakin on etunsa.
-
@Tomppeli: Mihin tarvitset 1000 litraisen pytyn kesällä täynnä huonolla hyötysuhteella tehtyä 55C vettä?
Annatko ihan teknisen vastauksen toteamaasi "Tämän tekniikan etuna on lämpimän käyttöveden tuottaminen paremmalla hyötysuhteella."
- Pytty voi olla monen kokoinen, usein jossain väliä 300 - 1000 litraa.
- Ei se koko pytty ole täynnä 55 asteista vettä kesälläkään.
Alaosassa on noin 35-40 asteinen vesi ja yläosassa vain on tuo korkea lämpötila.
Joillakin pumpputyypeillä on ilmeisesti ollut ongelmia tuon lämpötilakerrostumisen kanssa, mutta ongelmaa ei voi yleistää kaikkia tulistusvaraajallisia pumppuja koskevaksi.
Seuratkaa vaikkapa jäsen "hitachi" :n lämpöpumpun "trendi" -sivua.
Kyllä se hyötysuhdekin pysyy hyvänä tuon lämpökerrostumisen ansiosta.
-
Eikä tulistuksen ongelmiin auta kaksi pyttyä. Se loput 85% lauhtunutta energiaa pitää laittaa johonkin. Sitten se menee sinne erilliseen pyttyysi ja sieltä kuumana lauhduttimeen ja COP laskee.
Vaihtoventtiili kone tekee vain tarvittavan käyttöveden siihen oikeaan pyttyyn täydellä teholla ja jättää puskurin rauhaan.
Niin siis meinasin että isoon pönttöön tehdään lämmitysvettä ja tulistus kaavitaan käyttövesipönttöön. Sitten jos vaikkapa kesäaikaan tehdään käyttövettä niin ei silloin lauhduttimen lämpöjä isoon pönttöön viedä (siis olettaen, että iso pönttö on jo valmiiksi riittävän lämmin vaikkapa kylppärin mukavuuslämpöihin jos moisia kaipaa) vaan siihen pieneen käyttövesipönttöön. Tässäkin tapauksessa tulistus kaavitaan käyttövesipönttöön. COP toki laskee, mutta vain saman verran kuin vaihtoventtiilikoneessa muutenkin käyttövesijakson aikana. Eli ei se tulistuksenpoisto lämpökerrointa heikennä jos härveliä ohjataan fiksusti.
Sinäänsä tuossakin tilanteessa lämpökerroin käyttövedentekoon on parempi kuin peruskytkennän mukaisella vaihtovenalla, koska käyttöveden esilämmityksen vesi on tuotettu edelleenkin matalammalla painetasolla. Tai jos oikein lähdetään hifistelemään niin jos kesällä ei lattioita lämmitetä vaan pikemminkin viilennetään niin käyttöveden esilämmitys tulee viilennyksen sivutuotteena. Itse kuitenkin ajattelin hoitaa edelleen viilennyksen IV:lla ja kesällä märkätiloihin mukavuuslämmöt.
-
Eikä tulistuksen ongelmiin auta kaksi pyttyä. Se loput 85% lauhtunutta energiaa pitää laittaa johonkin. Sitten se menee sinne erilliseen pyttyysi ja sieltä kuumana lauhduttimeen ja COP laskee.
Vaihtoventtiili kone tekee vain tarvittavan käyttöveden siihen oikeaan pyttyyn täydellä teholla ja jättää puskurin rauhaan.
Niin siis meinasin että isoon pönttöön tehdään lämmitysvettä ja tulistus kaavitaan käyttövesipönttöön. Sitten jos vaikkapa kesäaikaan tehdään käyttövettä niin ei silloin lauhduttimen lämpöjä isoon pönttöön viedä (siis olettaen, että iso pönttö on jo valmiiksi riittävän lämmin vaikkapa kylppärin mukavuuslämpöihin jos moisia kaipaa) vaan siihen pieneen käyttövesipönttöön. Tässäkin tapauksessa tulistus kaavitaan käyttövesipönttöön. COP toki laskee, mutta vain saman verran kuin vaihtoventtiilikoneessa muutenkin käyttövesijakson aikana. Eli ei se tulistuksenpoisto lämpökerrointa heikennä jos härveliä ohjataan fiksusti.
Sinäänsä tuossakin tilanteessa lämpökerroin käyttövedentekoon on parempi kuin peruskytkennän mukaisella vaihtovenalla, koska käyttöveden esilämmityksen vesi on tuotettu edelleenkin matalammalla painetasolla. Tai jos oikein lähdetään hifistelemään niin jos kesällä ei lattioita lämmitetä vaan pikemminkin viilennetään niin käyttöveden esilämmitys tulee viilennyksen sivutuotteena. Itse kuitenkin ajattelin hoitaa edelleen viilennyksen IV:lla ja kesällä märkätiloihin mukavuuslämmöt.
Ei. Jos ajat samaan pyttyyn tulistuksenpoiston ja lauhtuneen energian, niin lopputulema on sama kuin vaihtoventtiili koneessa, eli se paras tapa.
vaihtoventtilikone:
100 yksikköä 50C vettä lopputulema 100 yksikköä 50C vettä.
Tulistuskone:
20 yksikköä 60C vettä (tulistus) ja 80 yksikköä 47C vettä. lopputulema 100 yksikköä 50C vettä
Tulistus ei lisää energiaa, eikä tehoa!
-
Ei. Jos ajat samaan pyttyyn tulituksenpoiston ja lauhtuneen enregian lopputulema on sama kuin vaihtoventtiili koneessa eli se paras tapa.
vaihtoventtilikone:
100 yksikköä 50C vettä lopputulema 100 yksikköä 50C vettä.
Tulistuskone:
20 yksikköä 60C vettä (tulistus) ja 80 yksikköä 47C vettä. lopputulema 100 yksikköä 50C vettä
Tulistus ei lisää energiaa, eikä tehoa!
En ole muuta väittänytkään...
Tulistus ainoastaan nostaa lämpökerrointa sitä kautta, että kuumempi vesi pystytään tuottamaan matalammalla painetasolla. Siinä mielessä tulistuksenpoisto tosin lisää tehoa, että matalammalla lauhtumispaineella antoteho kasvaa hieman. Kokonaisenergia on toki sama mikäli kulutus on sama. Tulistusmasiina vaan tekee sen energian pienemmällä ostoenergian määrällä. Se onkin sitten eri asia onko järkevää lämmittää isoa varaajaa käyttövesilämpöihin. Mielestäni kuumaa vettä kannattaa kerrallaan pitää mahdollisimman vähän. Jossain vaiheessa varaajahäviöt syö tulistuksenpoiston avulla saavutetun hyödyn jos varaajan vesitilavuus on kovin suuri, lämpötilaero veden ja huonetilan välillä suuri ja eristys heikko. Tuollaisessa usein tulistuspumpuista löytyvän ison varaanin eri vesitilojen välinen eristys on ymmärtääkseni aika heikko. ;)
-
Osateho on tosi näppärä...mitoituslämpötilassa mm. käyttövesi lämmitetään suoralla sähköllä.
Täysteho on vielä näppärämpi; mitoituslämpötilassa se kyykkää. Tosin siitä selviää, kun muuttaa sen osatehoiseksi. Näppärää.
Tuostakin jo näkee, kuinka typerä tuo termi on nykyisessä käytössään, kokeneitakin ihmisiä hämää.
-
Osateho on tosi näppärä...mitoituslämpötilassa mm. käyttövesi lämmitetään suoralla sähköllä.
Täysteho on vielä näppärämpi; mitoituslämpötilassa se kyykkää. Tosin siitä selviää, kun muuttaa sen osatehoiseksi. Näppärää.
Tuostakin jo näkee, kuinka typerä tuo termi on nykyisessä käytössään, kokeneitakin ihmisiä hämää.
Älä nyt hämäänny. Täysteho on TÄYSteho...ei sitä tarvitse mihinkään osatehomoodiin muuttaa :D
Jos teho ei riitä, niin kyseessä on osatehokone.
-
Jos teho ei riitä, niin kyseessä on osatehokone.
Siinä on hyvä määritelmä!
-
Ja mitoitus tehdään -40 asteella voisi lause jatkua. Jos mainostetaan täystehoa niin se on silloin sitä kaikilla keleillä. Jos ei niin asiakasta on kusetettu. Kuka siitä kantaa vastuun? Asiakas jälleen kerran...
Ajatellaanpa vaikka rintsikka Tampereella. Max kulutus 3tL/v=> max tehontarve ~8,1kW. 10kW pumppu +150m kaivo pärjätään -26 asti.
Myyjä kauppaa täystehoa joka keliin. Mitoitus vaikka -38 astetta. Max tehontarve ~10kW. 12kW pumppu kattaa -34 asti. 16kW -39 asti. Tuosta kun aletaan laskea kustannusta huomataan homman järjettömyys. Kauppiaan on aina pakko mitoittaa keruu pumpunkin mukaan ja investointi nousee puolta kalliimmaksi. Onko järkee vai ei? Minustakaan ei...
-
Lukekaapahan tämä viitteineen seuraavaksi ja sitten jatkatte väittelyä
http://ilmatieteenlaitos.fi/c/document_library/get_file?uuid=827685fa-942d-4727-abb3-ae2877e55a99&groupId=30106
-
Lukekaapahan tämä viitteineen seuraavaksi ja sitten jatkatte väittelyä
http://ilmatieteenlaitos.fi/c/document_library/get_file?uuid=827685fa-942d-4727-abb3-ae2877e55a99&groupId=30106
Tuo ei sisällä faktaa lämpötilojen muutoksesta. Sitä ei taatusti tiedä kukaan miten asiat etenee. Tämä on yksi laaja veikkaus aiheeseen monen muun joukossa. Toivottavasti noin kävisi.
-
Lukekaapahan tämä viitteineen seuraavaksi ja sitten jatkatte väittelyä
http://ilmatieteenlaitos.fi/c/document_library/get_file?uuid=827685fa-942d-4727-abb3-ae2877e55a99&groupId=30106
Siellä sivulla #57 sanotaan:
Tulokset osoittavat, että pientalon kokonaisostosenergiankulutus tulee pienenemään ilmaston-
muutoksen vaikutuksesta noin 5 % vuoteen 2030 mennessä, mikäli oletettu ilmastonmuutos-
skenaario toteutuu.
Niin, mikäli ja kukapas sen tietää.
Asiasta on monenlaisia mielipiteitä!
-
Tampereen TKK:n professori Antero Aittomäki totesi jo ajat sitten, että tulistuspumppu sallii kunnolla toimiakseen 40-60% mitoituksen.
-
Osateho on tosi näppärä...mitoituslämpötilassa mm. käyttövesi lämmitetään suoralla sähköllä.
Täysteho on vielä näppärämpi; mitoituslämpötilassa se kyykkää. Tosin siitä selviää, kun muuttaa sen osatehoiseksi. Näppärää.
Tuostakin jo näkee, kuinka typerä tuo termi on nykyisessä käytössään, kokeneitakin ihmisiä hämää.
Kaikista hölmöintä on minusta kytkennällisesti disabloida pumpun sähkövastukset vain estääkseen niiden käytön varmuuden vuoksi. Ainut relevantti syy on että huushollissa on jotkut 16A kituvirtasulakkeet jotka eivät 9 tai edes 6 kW vastusta kestä muun kuorman ohella. Vähän kuin disabloisi autosta 4. ja 5. vaihteen ettei vaan tule ylinopeussakkoja.
-
Tuossa lainaukset Niben mitoitusohjeesta. Mikähän on mitoituksen nimi alueelle 70-100% tehontarpeesta.
OSATEHOMITOITUS
Lämpöpumppu mitoitetaan siten että se
kattaa n. 70% (omakotitalot) suurimmasta tehontarpeesta kovimmilla pakkasilla.
70%:n teho riittää peittämään rakennuksen lämmitysenergiankulutuksesta n. 95-
98%. Loput 2-5% tuotetaan sähkövastuksilla.
TÄYSTEHOMITOITUS
Lämpöpumppu mitoitetaan siten että se
kattaa koko tehon tarpeen. Näin se luonnollisesti myös peittää rakennuksen lämmitysenergian tarpeen 100%. Täystehomitoitus vaatii kohtalaisen suuren varaajan puskuriksi, jotta lämpöpumppu (lue
kompressori) ei käynnistyisi lauhalla kelillä liian usein. Käynnistykset kuluttavat
kompressoria eniten.
-
Eli oikealla mitoituksella + virittämisellä täysteho toimii yli 100 prosenttisella teholla.
-
Hyvä että edes joku määrittelee oman terminologiansa, jolloin lukijan on sen puolesta mahdollista ymmärtää itse viesti oikein.
Oma mitoitukseni näyttäisi sattuvan juuri tuolle nimettömälle alueelle, kun käytän havaitsemaani -35C arvoa kovimpana pakkasena, täällä etelärannalla.
Tomppelin kriteerillä minulla olisi täystehoinen. Tämähän on se, joka tarvitsee vastuslisäystä vain joka toinen talvi
Täystehoisena voitaneen pitää pumppua, joka normaalitalvina jaksaa sillä maalämmöllä pitää tuvan asumislämpöisenä.
Jos olisin mitoittanut -36C pohjalta, voisin sanoa, että jollakin todennäköisyydellä minulla on oikeasti täystehoinen pumppu.
Sailorin kriteeri on käyttökelvoton mitoitustilanteessa
Jos teho ei riitä, niin kyseessä on osatehokone.
Luulenpa että alle 1% asennetuista pumpuista on täystehoisia, koska useimmilla ihmisillä on sentään jotakin tolkkua rahankäytössään.
-
Luulenpa että alle 1% asennetuista pumpuista on täystehoisia, koska useimmilla ihmisillä on sentään jotakin tolkkua rahankäytössään.
Uudiskohteessa mitoitus on suht helppo ampua yli kun eristysvaatimukset on aika kovat. Mulla esim. 8kW pumppu riittää 57K lämpötilaeroon asti eli kun s17 mukaanhan näitä mitoitetaan niin -40C keleille... Puhunkin monesti tästä ylitehoisena pumppuna ja sitä se musta onkin. 6kW olisi passelimpi tähän mutta kun halusin nopean käyttöveden tuoton. Nyt kun meinaan sen esilämmityksen laittaa ja käyttövesi tehdään suurelta osin "ennakkoon" niin ilman muuta valkkaisin nyt 6kW myllyn. Mutta sillä mennään mikä on laitettu...
-
Minusta täysitehoinen on sellainen pumppu jonka vastukset riittää tuottamaan pumpun tehon. :-X
Yleensä ajatellaan, että hankimme lämpöpumpun, eikä sähkökattilaa. Sähkökattilakin voi olla täystehoinen!
Ajatuksena on, että lämpöpumpputoiminto, maalämpö, lämmittää tupamme, ei sähkövastukset.
Täystehoinen lämpöpumppu on yleisen käsityksen mukaan sellainen lämpöpumppu, jonka teho kattaa talon lämmitystarpeen ilman vastuksilla lämmittämistä.
Vastuksilla lämmittäminen tulisi kyseeseen vain vika ja häiriötilanteissa.
Täystehoisena voitaneen pitää pumppua, joka normaalitalvina jaksaa sillä maalämmöllä pitää tuvan asumislämpöisenä.
Taitaa olla sen sortin filosofinen kysymys, johon löytyy mielipiteitä.!
No ei tämä munkaan viritys mikään sähkökattila ole vaikka vastusteho on isompi kuin pumpun teho.
Tarkotin tolla vaan sitä että nämä vehkeet jossain vaiheessa saavuttaa elinkaarensa pään ja ehkä silloin on viimein käyttöä oikeesti noille vastuksillekin.
Onhan ne toisaalta kivat olla ainakin testiajoo ajatellen :)
-
Onko joku täystehohemmoista kokeillu miten pumppunne pelittää vastuksilla, osatehoisena?
-
Onko joku täystehohemmoista kokeillu miten pumppunne pelittää vastuksilla, osatehoisena?
Tämä on varsin mieletön (sorry, en keksinyt parampaakaan sanaa) kysymys.
Vesi lämmittää taloa, vesi ei välitä pätkääkään tuleeko lämpö lämmönvaihtimesta, sähkövastuksesta, öljypolttimesta tai peräti aurikokeräimestä tms.
Voisi ajatella, että täystehopumppu toimii aina osatehoisena, kun leivinuuni, tai sauna on lämpinä ;D
-
Onko joku täystehohemmoista kokeillu miten pumppunne pelittää vastuksilla, osatehoisena?
Ei ole tullut kokeiltua. Olisihan se mukava tietää missä ulkolämpötilassa alkaa kämppä jäähtyä, kun antotehona on vaikka 6kW.
Menoveden virtaaman laskemiseksi pitäisi joskus tuo testi kyllä ajaa.
-
Tuo tieto on kyllä mielestäni oleellisempi kuin tämä jatkuva kina osateho-täystehon paremmuudesta.
Pumput vikaantuu yllättävistäkin syistä ja hirmupakkaset kumminkin tietää etukäteen.
Tykkylumi esim. katkasee virrat mökistä ja väärä vaihejärjestys estää pumpun käynnistyksen. Kuinkas ollakkaan olen juuri silloin jossain Juupajoella lomailemassa ja takas tullessa on kämppä -5c kun vastukset on kytkemättä tai muuten osatehoiset.
-
Onko joku täystehohemmoista kokeillu miten pumppunne pelittää vastuksilla, osatehoisena?
edit: lukihärö. Vois tuota kokeilla, varaajan omalla, pumpun omalla ja molemmilla yhtaikaa.
-
Onko joku täystehohemmoista kokeillu miten pumppunne pelittää vastuksilla, osatehoisena?
Ei ole tullut kokeiltua. Olisihan se mukava tietää missä ulkolämpötilassa alkaa kämppä jäähtyä, kun antotehona on vaikka 6kW.
Menoveden virtaaman laskemiseksi pitäisi joskus tuo testi kyllä ajaa.
Epäilen että vikatapauksia varten olevalla 6kW:n vastuksella kämppä pysyy 30 asteen huippupakkaset mukaanlukien yli 10 asteisena. Tämä siis jos vertaa huippupakkasten pumpun kompuran kulutukseen. Jos sähköt on, niin lisäpotkua saa kun laittaa vaikka kiertoilmauunin päälle ja pitää saunan sähkökiukaan päällä ;D
-
Ei ole tullut kokeiltua. Olisihan se mukava tietää missä ulkolämpötilassa alkaa kämppä jäähtyä, kun antotehona on vaikka 6kW.
Menoveden virtaaman laskemiseksi pitäisi joskus tuo testi kyllä ajaa.
Jos talosta on tasauslaskelma tehty niin sieltä löytyy W/K luku, jolla tuon laskee aikalailla simppelisti.
Eli siis oman torpan kohdalla mennään 140W/K haarukassa normi-ilmanvaihdolla.
6000W / 140W/K = 43K
6kW teholla siis saadaan pidettyä yllä 43K lämpötilaeroa ulkoilman ja sisäilman välillä. Eli jos tavoitelämpötila sisällä on +20C ja mistään muualta ei tule lämmitysenergiaa (kodinkoneet tms.) niin 6kW vastuksella pärjää -23C keleille asti. Mulla on myllyssä 9kW vastukset eli pelkällä vastuskäytöllä pärjään 64K lämpötilaeroon asti ja jos pidän kompuran mukana talkoissa niin päästään 121K lämpötilaeroon. Eli siinä -100C pakkasten aikoihin voisi alkaa miettiä jos vaikka laittaisi ilmanvaihtoa vähän pienemmälleen normi-ilmanvaihdosta, että saisi kämpässä +20C sisälämmöt ylläpidettyä. :D
Käytännössä taitaa olla muut ongelmat käsillä jos ulkona on -100C kelit... Vähän on kuitenkin mitoitus menny mulla överiksi, kuten olen tuossa aiemmin kirjotellutkin.
-
Onko joku täystehohemmoista kokeillu miten pumppunne pelittää vastuksilla, osatehoisena?
Sen verran tullut testattua että patteriverkon Pollucomin lukemat on suht samat kuin vastuksen kulutus sähköverkosta.
Meillä on siis Pollucom mittari myös patteriverkossa ja aika maltillisilta talon lämmönkulutus näyttää,esim:
19.1-2013 ulkolämpö -28C,patteriverkon lämmönkulutus 85kwh/vrk= 3,54kw/h jatkuva kulutus,lämpöpumpun antoteho 121kwh ja ottoteho 38kwh ko vrk.
17.1-2013 ulkolämpö -10C,patteriverkon lämmönkulutus 57kwh/vrk =2,37kw/h jatkuva kulutus,lämpöpumpun antoteho 70kwh ja ottoteho 22kwh ko vrk.
7.11-2012 ulkolämpö 0C ,patteriverkon lämmönkulutus 38kwh/vrk = 1,58kw/h jatkuva kulutus,lämpöpumpun antoteho 45kwh ja ottoteho 15kwh ko vrk.
Patteriverkon kulutuksen ja lämpöpumpun antotehon erotus johtuu käyttöveden lämmönkulutuksesta ja varaajan lämpöhäviöistä.
Varalämmityksenä meillä on 1kpl 4,5kw:n vastus patteriverkolle ja 1kpl 4,5kw:n vastus käyttövedelle.
Kyllä tuo 6kw:n vastus ainakin talon lämmitykseen riittää melko pitkälle,sehän tuottaa 144kwh/vrk lämpötehoa jos on jatkuvasti päällä.
Tuossa siis pelkästään talon lämmönkulutus