Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Thermia => Aiheen aloitti: Tirpukka - 02.02.13 - klo:16:23
-
Eli talossa ollut nyt viime vuoden lokakuusta lähtien maalämpö entisen öljylämmityksen tilalla.
Talo on vm. -71 ja lämmintä pinta-alaa 138m, entinen öljynkulutus oli noin 3000-3500l välillä/vuodessa. Niin ja patterit on seinissä, kylppärissä vesikiertoinen lattialämmitys.
Reikää pihalle porattiin 180m, pumpuksi tuli Thermian Diplomat 8.
Lämmitys on toiminut erittäin hyvin, eli sisällä on ollut mukavan tasainen lämpö, n. 20-21 asteen haarukassa.
Mutta mutta. Yllätyksenä on ollut suuret sähkölaskut, joulukuulta tuli 411e lasku ja sähköä oli mennyt siltä kuulta 3065kwh! tuo siis sisältää kaiken sähkön, ennen maalämpöä
meidän 4-henkisellä perheellä sähköä kului noin 500kwh/kk käyttösähköön. (kokonaisvuosikulutus n.6000kwh)
marraskuussa sähköä meni 1386kwh ja nyt tammikuulta meni näköjään n.2100kwh.
Että huh huijakkaa. ::)
Eli kysymys kuuluu: onko tämä nyt ihan normaalia?
Asetukset pitäisi olla ihan ok.
-
Näyttää siltä että on ottanut vastuksia mukaan aika paljon lämmitykseen. 8kW pumppu talossa jossa on kulunut noin paljon öljyä tarkoittaa sitä että pumppu ei pysty enää kovilla (n. -15-->) pakkasilla yksin tuottamaan lämmitystehon tarvetta vaan vastukset tulevat mukaan. Maalämmitysjärjestelmä on mitoitettu osatehoiseksi. Onhan tästä myyä informoinut vai onko myyty täysitehoisena?
-
Eli talossa ollut nyt viime vuoden lokakuusta lähtien maalämpö entisen öljylämmityksen tilalla.
Talo on vm. -71 ja lämmintä pinta-alaa 138m, entinen öljynkulutus oli noin 3000-3500l välillä/vuodessa. Niin ja patterit on seinissä, kylppärissä vesikiertoinen lattialämmitys.
Reikää pihalle porattiin 180m, pumpuksi tuli Thermian Diplomat 8.
Lämmitys on toiminut erittäin hyvin, eli sisällä on ollut mukavan tasainen lämpö, n. 20-21 asteen haarukassa.
Mutta mutta. Yllätyksenä on ollut suuret sähkölaskut, joulukuulta tuli 411e lasku ja sähköä oli mennyt siltä kuulta 3065kwh! tuo siis sisältää kaiken sähkön, ennen maalämpöä
meidän 4-henkisellä perheellä sähköä kului noin 500kwh/kk käyttösähköön. (kokonaisvuosikulutus n.6000kwh)
marraskuussa sähköä meni 1386kwh ja nyt tammikuulta meni näköjään n.2100kwh.
Isohko sähkön kulutus johtunee siitä, että Thermian Diplomat 8 :n antoteho ei ihan riitä kovilla pakkasilla.
Thermia Diplomat 8 :n antoteho on ilmoitettu olevan 35 asteisella lattiaan lähtevällä kiertoveden lämpötilalla 7,51 kW ( http://www.thermia.fi/docroot/dokumentbank/Thermia_DO_DDO_datablad_FIN_030113.pdf )
Joulukuu 2012 oli normaalia joulukuuta kylmempi. Lämmitystarve oli noin 14-17% normaalia suurempi.
Pumppu joutui ilmeisesti käyttämään lämmitysvastuksia, josta syystä tuo iso sähkön kulutus.
Pumppu tuottaa siihen saakka, kun sen oma lämmitysteho riittää lämpöä edullisesti (COP on noin 4),
mutta kun tuo lämmitystehon tarve ylittyy, alkaa lisätehon tuotto sähkövastuksilla ja niiden COP = 1. Sähköä kuluu silloin paljon enemmän!
3000-3500 litran vuotuista öljyn kulutusta vastaamaan tarvittaisiin noin 10 kW lämmitystehoinen lämpöpumppu.
-25C -lämpötilalla 7,5 kW tehoinen lämpöpumppu tarvitsee jatkuvasti noin 1500 Watin lisätehon sähkövastuksista, jotta huonelämpö pysyy normaalina.
Lämpökaivon riittävyydestä ei osaa sanoa sen enempää, kuin että se riittää Etelä-Suomeen, mutta ei enään Keski-Suomeen ja siitä ylemmäksi.
-
Hei
Meilläkin on 70-luvun talo, jossa öljy vaihtui maalämmöksi. Joulukuun kokonaissähkön kulutus oli 1200 kwh, josta pumppuun 630 kwh. Muita lämmityslaitteita meillä ei ole.
Antamasi tiedon mukaan lämpöpumpun teho riitää yli 20-asteen pakkasiin jopa -26 asteeseen ilman sähkövastuksiaa.
Uusitko myös patterit menoveden lämpötilatason laskemiseksi kuten meillä tehtiin. Öljyllä patterit mitoitetaan huomattavasti suuremmille lämpötiloille. esim. meillä vanhoilla pattereilla menovesi ulkoilman 0-asteessa +38 C, -10 asteessa +48 ja -20 asteessa +58. Uusilla pattereilla menovesilämpötilat vastaavilla ulkolämpötiloilla on +32, +37 ja +40, siis huomattavasti alhaisemmat. Syy suureen sähkökulutukseen saattaakin olla korkea menovesilämpötilan tarve, johon pummppu ei kykene tai sen saavuttamiseksi menee niin paljon aikaa (asteminuutit), etää pumppuautomatiikka kytkee vastuksia mukaan.
Patterien uusiminen ( 8 kpl) maksoi asennuksineen noin 2500 e.
-
Eli kysymys kuuluu: onko tämä nyt ihan normaalia?
Ei ole normaalia.
Tee ja tutki ensin kaikki samat asiat kuin : http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=1044.0 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=1044.0)
-
Yllätyksenä on ollut suuret sähkölaskut, joulukuulta tuli 411e lasku ja sähköä oli mennyt siltä kuulta 3065kwh! tuo siis sisältää kaiken sähkön, ennen maalämpöä
Kyllä suuri sähkönkulutus täytyy johtua vastuksien käytöstä.
Tuossa Thermia Diplomat 8 mallissa on kompressorin nimellisteho 2,3kw ja jos kompressori pyörisi pysähtymättä 30vrk(esim joulukuun) niin sähköä kuluisi 1650kwh.
-
Hirveä öljynkulutus tuon kokoisessa talossa. Olen muutaman talon mitoittanut tässä Oulun korkeudella ja kertaakaan ei ole ollut tuon tason kulutusta. Varmaan olette jostain pohjoisesta?
Käyntitunnit? Kun kertoo lämpöpumpputunnit 2:lla ja vastustunnit 3 ja 6:lla niin päästään kiinni lämmityskuluihin.
-
Moi!
Kovasti on sähköä kulunut.
Mulla meni joulukuussa pelkälle pumpulle 1510kWh, josta vastuksien osuus 72kWh.
-55 rakennettu 180 neliön harkanpesä alkuperäisellä eristämättömyydellä, 10kW pumppu ja 200m kaivo. Ennen meni öljyä 3500-4000L/vuosi. Sillä kirjoitin, että öljynkulutuksemme on ollut samaa luokkaa ennen maalämpöä.
Osatehoinenhan tuo Sinun pumppusi on. Mutta ei niin paljon että selittäisi pelkästään tuon kulutuksen.
Itse olisin myös sen kannalla että pattereille menevän veden lämpötila on liian korkea. Eli suomeksi isommat patterit. Näissä pumpuissahan luvataan että pystyvät tekemään pelkällä kompressorilla 60 asteista vettä. No, kyllähän ne pystyvätkin, mutta silloin tuota vettä ei saa mennä talon lämmitykseen. Jos menee, niin vastukset pohottaa saletisti.
Ipe
Edit: Vastaavat luvut tammikuulta:
Pumpun sähkönkulutus 1289kWh, josta vastuksille 24kWh.
-
Kiitos paljon vastauksista! :)
Asumme siis pohjois-suomessa Oulun korkeudella. Alunperin urakan tehnyt firma ehdotti 160m syvyistä kaivoa, mutta halusin 20m lisää ihan varmuuden vuoksi ettei olisi alimitoitettu. Muut firmat nimittäin (kilpailutimme) ehdottelivat juuri 180m syvyisiä kaivoja.
Ja kyllä, olimme tietoisia että pumppu on osatehoinen, mutta luulimme että tarvitsemme vastuksia vasta oikeasti kovilla pakkasilla, esim -20 ja siitä eteenpäin. Nyt vastukset tulevat peliin siinä -15 jälkeen tai joskus jopa ennen, riippuen tuulisuudesta jne.
Lämpöpumppu on käynyt lokakuun puolestavälistä 2139h.
Lisälämpö 1 on käynyt 331h
Lisälämpö 2 on käynyt 65h
Käyttövettä on lämmitetty 117h.
Ja tuosta öljyn kulutuksesta, se 3000l oli noin kulutus edellisten asukkaiden mukaan, itse olemme tässä talossa asuneet vasta 1,5v. Ehdimme sen vuoden aikana tilata öljyä 3000l ja edellisiltä asukkailta jäi säiliöön löpöä, joten arvioimme että meillä sitä öljyä olisi mennyt vähän yli 3000l tai peräti 3500l koska meitä on enemmän esim suihkussa kävijöitä.
Pattereille ei ole tehty mitään, vanhat alkuperäiset siis käytössä. Nyt ulkona on jotain -5 ja menovesi pattereilla taisi olla jotain +34 jos oikein muistan.
Käyrä on 36 tällä hetkellä, kävin eilen vääntämässä sitä alespäin. Huone 20.
Me ei miehen kanssa paljoa ymmärretä näistä lämmitysasiosta enempää mitä ohjekirjassa sanotaan, kunhan vaan ostaa päräytettiin uusi systeemi ja nyt sitten raavitaan päätä kun ei ymmärretä mitä tässä pitäisi tehdä :-[ Kovasti oon yrittänyt tietoa löytää ja siihen tämä foorumi on ollut hyvä, vaikka osa asioista ampuukin yli hilseen.
-
N. 5000kwh lämmitykseen /3,5kk. Ei tuossa ole mitään ihmeellistä kun vertaa 3500L öljynkulutukseen.
minusta teidän kannattaisi selvittää mistä tuo talon kova energian kulutus johtuu. Millainen ilmanvaihto? Yläpohjan eristys? Ovien tiivisteet? Autotallin ovi? Jne. Jos sisälämpö on luokkaa 20-21 niin öljynkulutus on yleensä luokkaa 2500L tuon kokoisessa talossa tällä korkeudella.
-
Kerro nyt kuitenkin vielä, mikä on keruun lämpötilat meno/paluu. Entä mikä on lämmönjaon meno/paluu käyntijakson loppupuolella. Käyrä 36 on kohtalaisen matala patteritalossa, ja jos sillä tulee toimeen niin kertoo siitä, että ainakin lämmönjako pelaa eikä vika ole pattereissa.
-
Kerro nyt kuitenkin vielä, mikä on keruun lämpötilat meno/paluu. Entä mikä on lämmönjaon meno/paluu käyntijakson loppupuolella. Käyrä 36 on kohtalaisen matala patteritalossa, ja jos sillä tulee toimeen niin kertoo siitä, että ainakin lämmönjako pelaa eikä vika ole pattereissa.
Juuri piti kysymäni samaa.
Lämmönjako tuntuisi olevan kohdallaan. Itselläni menee pattereille ulkolämpötila 0, 33 pattereille, -10 39 ja -20 45.
Joten sulla vielä parempi tilanne kuin meillä lämmönjaon suhteen.
Ipe
-
N. 5000kwh lämmitykseen /3,5kk. Ei tuossa ole mitään ihmeellistä kun vertaa 3500L öljynkulutukseen.
minusta teidän kannattaisi selvittää mistä tuo talon kova energian kulutus johtuu. Millainen ilmanvaihto? Yläpohjan eristys? Ovien tiivisteet? Autotallin ovi? Jne. Jos sisälämpö on luokkaa 20-21 niin öljynkulutus on yleensä luokkaa 2500L tuon kokoisessa talossa tällä korkeudella.
Ilmanvaihto on ihan painovoimainen. Harjakatto joka on rakennettu vanhan tasakaton päälle, en nyt ulkoota muista paljonko sitä villaa siellä on. Keväällä ois kyllä tarkoitus pistää lisäeristettä katolle, ettei menis lämpö harakoille. Ja eihän tämä mikään kovin tiivis talo ole, pistorasioista tulee kylmä vinkka kovalla pakkasella...
Öljykattila ja poltin oli kyllä vuodelta -85 että selittäisikö se kovaa öljynkulutusta??
-
Kerro nyt kuitenkin vielä, mikä on keruun lämpötilat meno/paluu. Entä mikä on lämmönjaon meno/paluu käyntijakson loppupuolella. Käyrä 36 on kohtalaisen matala patteritalossa, ja jos sillä tulee toimeen niin kertoo siitä, että ainakin lämmönjako pelaa eikä vika ole pattereissa.
Piti käydä pannuhuoneessa juoksemassa :D
Eli:
Ulko -5
meno 40 (39)
paluu 35 (55)
integraali -77
keruul. paluu 0
keruul. meno -4
Niin ne firman miehet vakuutteli että pitäisi riittää nämä nykyiset patterit.
Tulipahan mieleen, että kovemmilla pakkasilla tuo keruuliuoksen lämpötila menee -1, onko se ihan normaalia? saako se mennä "pakkasen puolelle"? vai onko kaivo jäätymässä?
-
Lämpöpumppu on käynyt lokakuun puolestavälistä 2139h.
Lisälämpö 1 on käynyt 331h
Lisälämpö 2 on käynyt 65h
Kompressori 2139h*2,3kw=4900kwh
Lisälämpö 1 331h*3kw = 993kwh
Lisälämpö 2 65h*6kw = 390kwh
yht 3,5kk = 6283kwh
Koska kuukaudessa on 720h ja kolmessa kuukaudessa 2160h niin kompressori näyttäisi pyörineen lähes tauotta.
Kannattaisi kyllä ottaa yhteyttä huoltoon ja pyytää tarkastamaan laitteisto,todennäköisesti jotain vikaa lämpöpumpussa jos nuo käyntiajat tosiaan pitää paikkansa.
-
Pitää varmaan soitella asentajalle ensi viikolla ja pyytää käymään. Mainitsin kyllä kerran asiasta kun opettivat putsaamaan sen roskasihdin mut tuumasi vain että tämä kulutus on ihan normaalia.
Eipä taidakaan olla kovin "edullista ja egologista" aina tämä maalämmittäminen...
-
Eipä taidakaan olla kovin "edullista ja egologista" aina tämä maalämmittäminen...
Jos oletetaan että talossa öljyä menee lämmitykseen vuodessa 3000l niin se on suunnilleen sama kuin 30000kwh lämmityssähköä.
Kun tuossa talossa lämmityksen vuosikulutus maalämmöllä olisi 10000kwh niin silloin kaikki olisi suht kohillaan.
Onhan siinä jonkinmoinen säästö ;)
-
Matias, kompuran kulutus on patteritalossa luokkaa 80% maksimista. Ei 100%.
-
Pyörein luvuin joo. Mutta vanhan öljylämmityksen vuosihyötysuhde on 80% luokkaa, ja siitä johdettuna 24Mwh. Ja tavoite sitten maalämmölle 1/3, eli 8 Mwh.
Minulla myös lähtönä tuo 3000l kulutus. Ja nyt on loka-tammikuun mitattu MLP-kulutus 3.3Mwh, joka minusta viittaa hyvinkin alle 8Mwh vuositasoon. Täällä etelässä ei talvi mitenkään erityisen kylmä ole ollut, joten siitä tulee eroa, mutta ei kai nyt sentään noin paljon .
-
Matias, kompuran kulutus on patteritalossa luokkaa 80% maksimista. Ei 100%.
Hyvä tietää,koitetaas täsmentää :)
Manuaalista lähtötiedot:
Lämpöpumpun antoteho on patteritalossa (+50C) on 7,73kw ja hyötysuhde (COP) 3,3 niin ottoteho olisi 2,27kw koko lämpöpumpulle,siihen varmaan sisältyy oheislaitteet(?)
Maalämpö 2139h*2,27kw=4855kwh
Lisälämpö 1 331h*3kw = 993kwh
Lisälämpö 2 65h*6kw = 390kwh
Sähkön kulutus yht 3,5kk = 6283kwh
Talon lämmönkulutus teoriassa jos lämpöppu toimii normaalisti ja manuaalin perustiedot toteutuu Tirpakan talossa
Maalämpö 2139h*7,73kw = 16534kwh (käyntitunnit*antoteho +50C)
Lisälämpö 1 331h*3kw= 993kwh
Lisälämpö 2 65h*6kw= 390kwh
Talon lämmönkulutus yht 3,5kk=17917kwh (sisältää käyttöveden lämmityksen)
Talo kuluttanut lämpöä 5119kwh/kk ???
Öljyä vastaavaan talon lämmönkulutukseen olisi palanut 80% hyötysuhteella 2150litraa.
Jos Tirpukan talossa on sisälämpö pysynyt normaalina kovilla pakkasillakin niin kyllä patteriverkon lämmitysteho on melko hyvä kun katsoo talon lämmönkulutusta.
-
Anteeksi huuteluni vieraisiin pöytiin, mutta täällä toisenmerkkinen pumppu - suunnilleen saman tehoinen - käytti sähköä lämmitykseen (ei vastuksia) tammikuun viimeisen kolmen viikon aikana noin 860 kWh. Saman ikäinen talo alkuperäiseristyksellä ja lämpimiä neliöitä vain muutama vähemmän. Menoveden lämpötila sama kuin ketjun aloittajalla.
-
Patteriverkosto varmasti ok kun 36 käyrä toimii. Osatehomitoitus ja lähelle täystehoa pitäisi päästä kun tutkii ja korjaa kohdat joista lämpö karkaa harakoille.
Patteritermarit tietysti pitää olla auki. Sehän vaikuttaa myös, sekä huoneasetus kohdallaan. 20-21 sisällä niin huoneasetus on varmaan ollut 19 tai 20?
-
Ja jos ajelette tuossa 8-tiellä niin mulla on niitä 60€ kulutusmittareita hyllyssä. Ei tarvi arvailla kulutusta kun laittaa tuollaisen. ;)
-
Lämpöpumppu on käynyt lokakuun puolestavälistä 2139h.
Tuo (15.10.2011 - 2.2.2012) on yhteensä 110vrk = 2640h eli pumppu olisi käynyt 19h30min joka armas vuorokausi.
Kuitenkin esimerkiksi lokakuun 15pv - marraskuun loppu Oulussa keskilämpötila tasan nolla: http://classic.wunderground.com/history/airport/EFOU/2012/10/15/CustomHistory.html?dayend=31&monthend=11&yearend=2012&req_city=NA&req_state=NA&req_statename=NA (http://classic.wunderground.com/history/airport/EFOU/2012/10/15/CustomHistory.html?dayend=31&monthend=11&yearend=2012&req_city=NA&req_state=NA&req_statename=NA)
Jospa Oulun vuorokaudessa on enemmän tunteja kuin 24?
-
Jos -15 vastus mukana niin -10 käy jo lähes tauotta. Lisäksi reipas käyttöveden kulutus joka vie viimeisetkin tauot -10 keleiltä. Ei kai tuo tuntilaskuri voi valehdella eli osateholla toimii noin.
-
Ei kai tuo tuntilaskuri voi valehdella...
Niinpä ;)
-
Onko Tirpakan talon lämmöneristys alkuperäinen vai onko lämpöeristystä parannettu rakentamisen jälkeen?
Olisko eristemateriaaleista ja vahvuuksista tietoa?
Esim seinät ja yläpohja 10cm villaeristys niinkuin -70 luvulla usein oli tapana tehdä.
Ulko -5
meno 40 (39)
paluu 35 (55)
Niin ne firman miehet vakuutteli että pitäisi riittää nämä nykyiset patterit.
Lämmitys on toiminut erittäin hyvin, eli sisällä on ollut mukavan tasainen lämpö, n. 20-21 asteen haarukassa.
Kyllä nuo meno/paluu arvot tukee "firman miesten" arviota ja että lämmönjako patteriverkosta toimii normaalisti.
keruul. paluu 0
keruul. meno -4
Tulipahan mieleen, että kovemmilla pakkasilla tuo keruuliuoksen lämpötila menee -1, onko se ihan normaalia? saako se mennä "pakkasen puolelle"? vai onko kaivo jäätymässä?
On se normaalia ja ottaen huomioon suuren lämmökulutuksen niin voisi sanoa että lämpökaivo toimii myös varsin hyvin.
Mutta mutta. Yllätyksenä on ollut suuret sähkölaskut, joulukuulta tuli 411e lasku ja sähköä oli mennyt siltä kuulta 3065kwh! tuo siis sisältää kaiken sähkön, ennen maalämpöä
meidän 4-henkisellä perheellä sähköä kului noin 500kwh/kk käyttösähköön. (kokonaisvuosikulutus n.6000kwh)
marraskuussa sähköä meni 1386kwh ja nyt tammikuulta meni näköjään n.2100kwh.
Iso on sähkönkulutus nyt mutta tuossa pitäisi huomioida että lämmitysöljyn kulutusta ei enää ole.
Jos vuodessa käyttösähköä on mennyt 6000kwh (0,13*6000=780e) ja öljyä 3000l (1,1*3000=3300e) niin hintaa tulisi vuodessa 4030e.
Jos lämpöpumpulla pääsee 16000kwh:n vuosikulutukseen(kaikki sähkö) niin se maksaa (0,13*16000=2080e) 2080e
Mutta kannattaa tosiaan pyytää lämpöpumpun toiminnan tarkastusta ja jos lämpöpumppu on kunnossa niin sitten hieman tutkia talon lämmönkulutusta kun se vaikuttaisi varsin suurelta.
Jos näillä pienemmillä pakkasilla esim räystäällä näkyy jääpuikkoja niin se viittaa suurehkoon lämpövuotoon yläpohjassa.
Ulkoseinien lämpövuodot saa esille tarkasti lämpökamerakuvauksella,omatoimisesti niitä voisi etsiä infrapunalämpömittarilla esim joku tuontapainen
http://tee-se-itse.hongkong.fi/fi/kasityokalut/mittaustyokalut/deuzer-infrapunalampomittari/p/235513/
-
Joo siis säästöä tässä tehdään joka tapauksessa, öljyn aikaan lämmitykseen meni noin 350e/kk kun erissä maksettiin löpö ja olisikohan ollut yksi kuukausi vuodessa milloin ei tarvinnu eriä lyhennellä. Ja jos ajatellaan että täällä Kainuun periferiassa on ehken 3kk vuodessa kylmiä pakkaskuukausia (paitsi eräänä talvena oli monta viikkoa putkeen -20 -30 asteen pakkasia!) niinkuin joulukuu oli niin keväällä/kesällä/syksyllä taas sitten ei makseta paljon mitään.
Mutta siltikin kirpaisee maksella noita järkyttäviä sähkölaskuja...
Energiansäästölaskelmassa talon arvioitu kokonaisenergiantarve oli 28000kwh/vuosi, josta maalämpöpumppu kattaisi 97,5%. Pumppu veisi noin 10 000kwh vuodessa josta lisäenergian tarvis n. 1000kwh/vuosi. Taitaa mennä hieman enempi. :'(
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Katsoin tuota hieman tarkemmin ja 8kW vuosikulutus luokkaa 1280€. 10kw 200m kaivolla -23 lisäenergianraja sekä muutaman kympin pienempi vuosikulutus. Investointi pumpun osalta ~450€ plus kaivosta joku 650€ eli 1100€.
-
Mutta siltikin kirpaisee maksella noita järkyttäviä sähkölaskuja...
Energiansäästölaskelmassa talon arvioitu kokonaisenergiantarve oli 28000kwh/vuosi, josta maalämpöpumppu kattaisi 97,5%. Pumppu veisi noin 10 000kwh vuodessa josta lisäenergian tarvis n. 1000kwh/vuosi. Taitaa mennä hieman enempi. :'(
3,5kk aikana on lisäsähköön mennyt 1383kWh ja kaikkineen yli 6000kWh. Vielä on ainakin kaksi kylmää kuukautta jäljellä. Lisäsähkön kulutus tulee tätä menoa olemaan 2000-2500kWh ja kokonaiskulutus lämmitykseen 12000-15000kWh. Aika pahasti menneet myyjän laskelmat pieleen.
-
... Ja jos ajatellaan että täällä Kainuun periferiassa on ehken 3kk vuodessa kylmiä pakkaskuukausia (paitsi eräänä talvena oli monta viikkoa putkeen -20 -30 asteen pakkasia!) niinkuin joulukuu oli niin keväällä/kesällä/syksyllä taas sitten ei makseta paljon mitään.
... Energiansäästölaskelmassa talon arvioitu kokonaisenergiantarve oli 28000kwh/vuosi, josta maalämpöpumppu kattaisi 97,5%. Pumppu veisi noin 10 000kwh vuodessa josta lisäenergian tarvis n. 1000kwh/vuosi. Taitaa mennä hieman enempi. :'(
Kun kohteen sijainti selvisi, laitoin tietoja taulukkoon ja liitin .pdf -tulosteen omaan viestiisi tässä yläpuolella.
Ei tuo nyt ihan hirveältä näytä, mutta pumpun teho vaan ei riitä, ei taida olla mistään muusta kyse.
Pumpun teho ei ihan riitä ja lämpökaivokin on alimittainen.
Vastuskäytön joutuu hyväksymään tässä tapauksessa.
Kyllä se näinkin toimii.
...
Muillekin tämä foorumin lukijoille haluaisin sanoa, että on ihan hyvä ajatus hankkia täystehoinen tai edes lähes täystehoinen maalämmityslaite.
Jos myytte joskus talonne,
uusi asukas saattaa syyttää petoksesta, jos osoittautuu, että lämmityslaitteen teho ei riitä, tai, että se käyttää runsaasti vastussähköä lämmittämiseen.
Riittävästi mitoitettu, toimiva talon maalämpöjärjestelmä antaa hyvät ja levolliset yöunet isännälleen.!
-
Tomppeli: eli ammattilaisten tekemään mitoitukseen ei voi luottaa? toki olisimme porauttaneet syvemmän kaivon ja ostaneet tehokkaamman pumpun jos olisimme olleet tietoisia ettei nämä vehkeet riitä.
-
Tomppeli: eli ammattilaisten tekemään mitoitukseen ei voi luottaa? toki olisimme porauttaneet syvemmän kaivon ja ostaneet tehokkaamman pumpun jos olisimme olleet tietoisia ettei nämä vehkeet riitä.
LVI -kauppiaan uskotaan olevan alansa ammattilainen. Näin ihan varmasti on tiettyyn rajaan saakka.
Nämä lämpöpumput vaan ovat vielä heillekin niin uutta tekniikka ja menevät sinne yli hilseen tuolla LVI -kaupassakin.
Sitten pitää ottaa huomioon kauppiaan ajatusmaailma. Hänen leipänsä on saada kauppoja. Asiakas hakee tavallisesti sitä halvinta hankintaa; halutaan säästää.
Kauppiaan kannattaa tehdä halpa tarjous.
Siksi tarjotaan pakettiin liian matala lämpökaivo, hiukan liian pienitehoinen lämpöpumppu, eikä hinnoitella mukaan käyttöopastusta.
Varsin usein saa tällaisen tarjouksen, jos pyytää kokonaispaketin, sillä avaimet käteen periaatteella!
Kun pilkkoo paketin, poraus erikseen, pumppu erikseen ja tarjous laskutyönä, mutta pyytää laskutustunnista tarjoushinnan, saattaa saada kohtuullisen edullisen paketin, eikä kauppias tingi ominaisuuksista.
...
Kun kirjoittelin noita aikaisempia tarinoitani, toivoin, että Sinä "Tirpukka" et pahastuisi! Vastasin kuitenkin, kun kysyit. Minusta sitä kaivattiin!
Kyllä tuolla lämpöpumpulla ja kaivolla lämmittelee tupaansa.
Vastuslämmitys on syytä hyväksyä; lämpökaivosta ei voi ottaa kaikkea sitä tehoa, mitä tupanne tarvitsee. Kaivo voisi silloin jäätyä.
-
Katsoin tuota hieman tarkemmin ja 8kW vuosikulutus luokkaa 1280€. 10kw 200m kaivolla -23 lisäenergianraja sekä muutaman kympin pienempi vuosikulutus. Investointi pumpun osalta ~450€ plus kaivosta joku 650€ eli 1100€.
No en tiedä Thermian hinnoittelusta, mutta Nibellä jotkut mallisarjan pumppujen erot alle 300€ (Nibe F1245 8kw/10kW): http://www.talotarvike.com/kauppa/product_catalog.php?c=468 (http://www.talotarvike.com/kauppa/product_catalog.php?c=468)
ja syvemmän kaivonkin porauksesta saa kotitalousvähennykset.
Mutta Tirpukan kannattaanee laitella vastukset pois päältä ja antaa maalämmön hoitaa homma niin pitkälle kuin mahdollista. Mitä paremmin saat pattereiden lämmönluovutusta parannettua, sitä enemmän saat lämpötehoa pumpustasi.
-
Mutta Tirpukan kannattaanee laitella vastukset pois päältä ja antaa maalämmön hoitaa homma niin pitkälle kuin mahdollista. Mitä paremmin saat pattereiden lämmönluovutusta parannettua, sitä enemmän saat lämpötehoa pumpustasi.
Minkä ihmeen takia vastukset pois? Eikä taida ongelma olla pattereiden lämmönluovutuksessa, jos tullaan käyrä 36 toimeen. Kaivokin alkaa olla kovilla, joten ei sieltä oikein enempää voi ottaa tehoa.
-
8kW pumpulle ei tarvita tuota syvempää kaivoa eli se puoli on kunnossa.
Minusta tuossa kannattaa lähteä katsomaan sitä mihin lämpö karkaa. Kulutus on 700-800L yläkantissa.
Pumppu automaattitilaan, termarit auki, huoneasetus niin että se teille sopiva 20-21 sisällä ja tulta pesään kun pakkasta on yli kymmenen.
-
Kun kohteen sijainti selvisi, laitoin tietoja taulukkoon ja liitin .pdf -tulosteen omaan viestiisi tässä yläpuolella.
Ei tuo nyt ihan hirveältä näytä, mutta pumpun teho vaan ei riitä, ei taida olla mistään muusta kyse.
Pumpun teho ei ihan riitä ja lämpökaivokin on alimittainen.
Oliko tuo kaivojen syvyys todellakin 324m 10,7kW:n pumpulle. Ollaanhan tietysti aika pohjoisessa.
-
Minusta tuossa kannattaa lähteä katsomaan sitä mihin lämpö karkaa. Kulutus on 700-800L yläkantissa.
Olen samaa mieltä.
Paras keino on nyt koettaa parantaa jollain helpolla tavalla tuvan lämmönpitävyyttä.
Yksi sellainen on laittaa yläpohjan päälle, siis ullakolle, jos siellä on tilaa, noin 30-40 cm puhallusvillaa. Ei maksa paljoa.!
Toinen on tiivistää mahdolliset ilmavuodot ikkunoilta ja ovista.
Jos keittiössä on liesituuletin, pitäkää sitä päällä vain tarvittaessa ja silloinkin kohtuullisella nopeudella.
Ehkäpä teillä olisi käytettävissä IR -etälämpömittari. Jos ei, sellaisen voi koettaa lainata joltain tuttavalta. Sillä voi mittailla tuvan viileitä alueita ja koettaa näin löytää lämpövuotokohtia. Lämpökamera on hyvä kylmien paikkojen hakemiseen, mutta sillä tutkiminen maksaa jonkin verran.
Ja sitten mahdollisesti tulevana kesänä korjailemaan korjattavissa olevia lämpövuotoja.
-
Kyllähän täällä villasukat pyörii jalassa talvisin, ja viime talvena jäätyi vesiputki sisältä (!) katonrajasta, asia korjaantui kun kävi viskaamassa ko paikalle villaa vintille.
Ja tomppeli, en toki loukkaantunut, hieman vain kiehahdin ;)
ei voi muuta sanoa kun kiitos vaan kaikille, ihana miten jaksatte perehtyä toisten ongelmiin!
me varmaan jatketaan seurantalinjalla, ollaan sitten paljon viisaampia kun ensi syksy tulee ja nähdään mitä on kokonaiskulutus ollut koko vuodelle. jospa ne kulut tasaantuis vuoden aikana.
tai näin mä ainakin nyt sanon, katotaan mitä sitten tapahtuu kun seuraava sähkölasku tipahtaa postilaatikkoon :D
-
keruul. paluu 0
keruul. meno -4
Tulipahan mieleen, että kovemmilla pakkasilla tuo keruuliuoksen lämpötila menee -1, onko se ihan normaalia? saako se mennä "pakkasen puolelle"? vai onko kaivo jäätymässä?
Kyllä tuokin "laskeuma" kertoo jo kovasti siitä että tehoa on kaivosta "kaivettu", eli talossa on kulutusta ollut...kun ottaa huomioon että kyseessä on juuri "esikouluun" astumassa oleva kaivo.
Se 8kW pumppu imee kyllä kaivosta paljon kun niitä ajotunteja kertyy tuohon tahtiin, omaan öljykulutukseen kun vertaan ja huomioin sijainnit niin kaivotarpeeksi arvioin 200m.
Kanssa samaa mieltä kuin muutama tuossa edellä että lämpövuotoja pitäis oikeastaan löytää ja korjata niin saa tilannetta korjattua.
Pystyykö laittamaan yhtään maapiiriä avuksi jos korjausten jälkeenkin näyttää vajaalta mitoitus?
-
Anteeksi huuteluni vieraisiin pöytiin, mutta täällä toisenmerkkinen pumppu - suunnilleen saman tehoinen - käytti sähköä lämmitykseen (ei vastuksia) tammikuun viimeisen kolmen viikon aikana noin 860 kWh. Saman ikäinen talo alkuperäiseristyksellä ja lämpimiä neliöitä vain muutama vähemmän. Menoveden lämpötila sama kuin ketjun aloittajalla.
missä päin suomea asutte? onko minkä syvyinen kaivo? ihan näin vertailumielessä :)
-
keruul. paluu 0
keruul. meno -4
Tulipahan mieleen, että kovemmilla pakkasilla tuo keruuliuoksen lämpötila menee -1, onko se ihan normaalia? saako se mennä "pakkasen puolelle"? vai onko kaivo jäätymässä?
Kyllä tuokin "laskeuma" kertoo jo kovasti siitä että tehoa on kaivosta "kaivettu", eli talossa on kulutusta ollut...kun ottaa huomioon että kyseessä on juuri "esikouluun" astumassa oleva kaivo.
Se 8kW pumppu imee kyllä kaivosta paljon kun niitä ajotunteja kertyy tuohon tahtiin, omaan öljykulutukseen kun vertaan ja huomioin sijainnit niin kaivotarpeeksi arvioin 200m.
Kanssa samaa mieltä kuin muutama tuossa edellä että lämpövuotoja pitäis oikeastaan löytää ja korjata niin saa tilannetta korjattua.
Pystyykö laittamaan yhtään maapiiriä avuksi jos korjausten jälkeenkin näyttää vajaalta mitoitus?
ei. asutaan niin tiheästi asutulla alueella että naapurien rajat tulee vastaan, hyvä että kaivolle löydettiin paikka. tontin koko vain n.750 neliötä.
-
Kaikissa maalämpöpumpussa on sellainen ominaisuus että hyötysuhde alkaa laskea ja antoteho pienenentyä silloin kun menoveden lämpötilaa nostetaan yli 35 asteen.
Esim Tirpakan lämpöpumppu tuottaa 35 asteista menovettä patteriverkkoon 8,13kw:n teholla ja ottaa silloin sähköverkosta 1,76kw sähkötehoa.
Lämpökerroin (COP) on siis 4,6.
Eli 35 asteisella menovedellä 1000kwh:n lämpötehon tuottamiseen menee sähköä 216kwh
Kun patteriverkon menoveden lämpötila nostetaan 50 asteiseksi niin lämpöpumpun teho on enää 7,73kw mutta sähköverkosta tarvitaan ottaa 2,27kw sähkötehoa.
Lämpökerroin (COP) siis laskee arvoon 3,3.
Jos menovesi on 50 asteista niin 1000kw:n lämpötehon tuottamiseen menee 292kwh sähköä
Kun tuo 1000kwh lämpötehoa tuotetaan sähkövastuksilla joiden lämpökerroin (COP) on 1 niin sähköä menee 1000kwh.
Koska patteriverkon menoveden lämpötila on 40 astetta -5 asteen pakkasella niin jos teillä on reilun kokoinen olohuone jossa isot ikkunat kunnon -70 luvun tyyliin niin kannattaisi harkita erillisen puhallinkonvektorin asentamista tuohon suurimpaan huoneeseen.
Talon lämmönkulutusta puhallinkonvektorilla ei pysty laskemaan mutta patteriverkon menoveden lämpötilaa sillä saa alennettua koska puhallinkonvektorin lämpöteho on huomattavasti suurempi kuin kiinteän lämpöpatterin.
Puhallinkonvektorin avulla saisi siis pienennettyä vastuksien käyttöä kovemmilla pakkasilla ;)
-
Kaikissa maalämpöpumpussa on sellainen ominaisuus että hyötysuhde alkaa laskea ja antoteho pienenentyä silloin kun menoveden lämpötilaa nostetaan yli 35 asteen.
Esim Tirpakan lämpöpumppu tuottaa 35 asteista menovettä patteriverkkoon 8,13kw:n teholla ja ottaa silloin sähköverkosta 1,76kw sähkötehoa.
Lämpökerroin (COP) on siis 4,6.
Eli 35 asteisella menovedellä 1000kwh:n lämpötehon tuottamiseen menee sähköä 216kwh
Kun patteriverkon menoveden lämpötila nostetaan 50 asteiseksi niin lämpöpumpun teho on enää 7,73kw mutta sähköverkosta tarvitaan ottaa 2,27kw sähkötehoa.
Lämpökerroin (COP) siis laskee arvoon 3,3.
Jos menovesi on 50 asteista niin 1000kw:n lämpötehon tuottamiseen menee 292kwh sähköä
Kun tuo 1000kwh lämpötehoa tuotetaan sähkövastuksilla joiden lämpökerroin (COP) on 1 niin sähköä menee 1000kwh.
Koska patteriverkon menoveden lämpötila on 40 astetta -5 asteen pakkasella niin jos teillä on reilun kokoinen olohuone jossa isot ikkunat kunnon -70 luvun tyyliin niin kannattaisi harkita erillisen puhallinkonvektorin asentamista tuohon suurimpaan huoneeseen.
Talon lämmönkulutusta puhallinkonvektorilla ei pysty laskemaan mutta patteriverkon menoveden lämpötilaa sillä saa alennettua koska puhallinkonvektorin lämpöteho on huomattavasti suurempi kuin kiinteän lämpöpatterin.
Puhallinkonvektorin avulla saisi siis pienennettyä vastuksien käyttöä kovemmilla pakkasilla ;)
. tuolloin kaivon kuormitus lisääntyy ja voisi jäätyä. Nytkin on jo siinä ja siinä.
-
keruul. paluu 0
keruul. meno -4
Tulipahan mieleen, että kovemmilla pakkasilla tuo keruuliuoksen lämpötila menee -1, onko se ihan normaalia? saako se mennä "pakkasen puolelle"? vai onko kaivo jäätymässä?
Kyllä tuokin "laskeuma" kertoo jo kovasti siitä että tehoa on kaivosta "kaivettu", eli talossa on kulutusta ollut...kun ottaa huomioon että kyseessä on juuri "esikouluun" astumassa oleva kaivo.
Se 8kW pumppu imee kyllä kaivosta paljon kun niitä ajotunteja kertyy tuohon tahtiin, omaan öljykulutukseen kun vertaan ja huomioin sijainnit niin kaivotarpeeksi arvioin 200m.
Kanssa samaa mieltä kuin muutama tuossa edellä että lämpövuotoja pitäis oikeastaan löytää ja korjata niin saa tilannetta korjattua.
Pystyykö laittamaan yhtään maapiiriä avuksi jos korjausten jälkeenkin näyttää vajaalta mitoitus?
Samoilla linjoilla lämpövuotojen suhteen. Pienikin parannus lämpövuotojen osalta vaikuttaa paljon. Itselläni hyvä esimerkki alkutalvelta:
Meillä on yläkertaan johtavissa portaissa tasanne, jossa on parveke takapihan puolelle. Parveketta käytetään kesäisin mattojen ravisteluun. Alkutalvesta ihmettelin kun jouduin nostamaan lämpökäyrää 3 astetta verrattuna edellistalveen. Olin huuli pyöreenä että mikäs nyt mättää, kun ei tarkene samalla käyrälllä kuin edellistalvena. Varsinkaan keskikerroksessa.
Kerran sitten istuin rappusten alapäässä pukemassa tytärtä ja selkään tuli portaita pitkin melkoinen vedontunne. Ei muuta kun parvekkeen ovea katsomaan, sieltä oli alareunan ja vasemman reunan tiivisteet hajalla/irti. Olivat kesällä ilmeisesti hajonneet. Kylmä ilmahan pyrkii alaspäin, joten portaikko toimi "tuulitunnelina" keskikerrokseen.
No, uudet tiivisteet koko oveen, ja kas kummaa, lämpökäyrän sai pudottaa takaisin samaan kuin viimetalvenakin. Näin pienestä kyse, ja 3 astetta patterien lämmössä eroa.
Ipe
-
Tyhmä kysymys,mutta onhan maapiirinpumppu täysillä? Ja onhan kaikki sen puolen venttiilit täysin auki? Ja sihti putsattu? Ja sama juttu lämmityspuolella.
Mitä olen tässä lueskellut, voi joskus ammattilaisillakin käydä ajatuskatkoja...
Ja toinen pointti: vuosi on vaihtunut eli kotitalousvähennykset käytössä. Puhallusvillan lisääminen katolle on yllättävän halpaa.
-
Tyhmä kysymys,mutta onhan maapiirinpumppu täysillä? Ja onhan kaikki sen puolen venttiilit täysin auki? Ja sihti putsattu? Ja sama juttu lämmityspuolella.
Mitä olen tässä lueskellut, voi joskus ammattilaisillakin käydä ajatuskatkoja...
Ja toinen pointti: vuosi on vaihtunut eli kotitalousvähennykset käytössä. Puhallusvillan lisääminen katolle on yllättävän halpaa.
uskoakseni on kunnossa kun lämmöt on laskeneet noinkin paljon keruupiirissä...
-
Asennusmies kävi eilen ja kaikki näyttäisi kuulemma olevan pumpun toiminnassa ok. Keruupuolen liuosta oli vuotanut jostain liitoksesta pannuhuoneen lattialle vaivihkaa ja sitä jouduttiin lisäämään. Kiertovesipumppua oli pienennetty lämmityspuolelta 1 asentoon.
Pittää ostaa seuraavalla kauppareissulla tiivistysrulla ja tukkia joka ikinen reikä tässä talossa.
-
Asennusmies kävi eilen ja kaikki näyttäisi kuulemma olevan pumpun toiminnassa ok. Keruupuolen liuosta oli vuotanut jostain liitoksesta pannuhuoneen lattialle vaivihkaa ja sitä jouduttiin lisäämään.
Tuleeko se vuotava neste maanesteen opaalinharmaasta paisuntasäiliöstä tai sen ylipaineventtiilistä.
On syytä tarkkailla sitä läpikuultavaa maanesteen paisuntasäiliötä. Lampulla läpi valaisemalla näkyy, missä on maanesteen yläpinta.
Sopiva nestepinnan yläraja on noin puolivälin ja yläosan puolivälissä (= noin 3/4 osaa tilavuudesta).
Jos nestettä tulee paisuntasäiliöstä ulos, on se merkki porakaivon liiallisesta jäähtymisestä.
Jos nestettä vuotaa ulos muualta on vuoto ehdottomasti korjattava.
-
Asennusmies kävi eilen ja kaikki näyttäisi kuulemma olevan pumpun toiminnassa ok. Keruupuolen liuosta oli vuotanut jostain liitoksesta pannuhuoneen lattialle vaivihkaa ja sitä jouduttiin lisäämään.
Tuleeko se vuotava neste maanesteen opaalinharmaasta paisuntasäiliöstä tai sen ylipaineventtiilistä.
On syytä tarkkailla sitä läpikuultavaa maanesteen paisuntasäiliötä. Lampulla läpi valaisemalla näkyy, missä on maanesteen yläpinta.
Sopiva nestepinnan yläraja on noin puolivälin ja yläosan puolivälissä (= noin 3/4 osaa tilavuudesta).
Jos nestettä tulee paisuntasäiliöstä ulos, on se merkki porakaivon liiallisesta jäähtymisestä.
Jos nestettä vuotaa ulos muualta on vuoto ehdottomasti korjattava.
ei, kun se vuoto oli paisuntasäiliöstä lämpöpumppuun menevässä putkessa. korjattu on.
-
Terve kaikki!
Menipä oikein kylmät väreet selkäpiissä kun lueskelin tätä osastoa! :D Pitää varmaan itsekin soittaa pumppumiehelle ja käskeä tarkastuskäynnille. Meillä on nyt asuttu uudessa talossa niin että pari vuotta tuli viime jouluna täyteen sähköä on kulunut diplomat 9kw maalämpöpumpulla aivan saakelisti, ainakin ilmeisesti. Kokonais vuosikulutus on ollut 18 000 - 19 000kw/h, ollut siis näinä kahtena vuotena, sisältää siis kaiken sähkön (talo 2 kerroksinen ja vain alakerta tehtynä 136 neliötä ja lämmin autotalli/varasto rakennus 70 neliötä.) Kummassakin on vesikiertoinen lattialämmitys ja tallissa samat eristepaksuudet kuin talossakin. Lisälämpö vastukset eivät ole juurikaan olleet päällä kuin legionella toiminnon takia eli muistaakseni noin 3kw=95h ja 6kw=45h. Koneen arvoista ja säädöistä en kauheasti ymmärrä mitään, olen ohjekirjaa lueskellut epätoivon vimmalla ja yrittänyt säätää maltilla konetta mutta kulutus ei ole ainakaan näinä kahtena vuotena paljon muuttunut, ainakaan pienemmäksi. Kosteissa tiloissa on 23astetta lämmintä joka sitten säädetään pumpulta ja siitä vedestä sitten shuntilla otetaan muihin asuintiloihin eri asteinen vesi. Onko tämä normaali marssijärjestys? Takkaa polttelen aina silloin tällöin ja senpä takia näillä nollakeleillä ei asuintiloissa oikeastaan kierrä kuin noin 24 asteinen lattialämmitys vesi. Keruuputkistoa on kaivettu viereiseen peltoon noin 700 metriä ja keruuliuoksen meno/paluu lämpötilaero on aina ollut vähintään 2 astetta. Mainoslauseet "lämpöenergia hyötykäyttöön ILMAISEKSI omalta tontilta" tuntuvat vähän huijaukselta kun makselee sähkölaskua melkein 500euroa kahden kuukauden välein. :( Pahoittelut aiheesta poikkeamisesta, ja hyviä vinkkejä ja neuvoja kaivataan asiasta paremmin tietäviltä!! Kiitos!! :)
-
Termostaatit toiminnassa ja huoneasetus 23 tai yli?
Pumppu varmaan 10kW? Käyntitunnit kompuralle?
-
Piti oikein käydä koneesta katsomassa :) Termostaatit toiminnasa ja huone on 23astetta.
Käyttötunnit ovat:
lämpöpumppu 8989h
lisälämpö1 92h
lisälämpö2 66h
käyttövesi 1186h
Tässä vielä vähän tämän hetken lämpötiloja:
ulko -2c
menojohto 35(39)c
paluujohto 35(55)c
käyttövesi 49c
integraali - 33
keruuliuos meno 3c
ja kerran aikaisemmin olen huomannut tämän ilmiön eli keruuliuos paluu 29c!!!!
En näistä paljon ymmärrä mutta mielestäni aika merkillisiä lukuja vai mitä mieltä olette??
-
Piti oikein käydä koneesta katsomassa :) Termostaatit toiminnasa ja huone on 23astetta.
Käyttötunnit ovat:
lämpöpumppu 8989h
lisälämpö1 92h
lisälämpö2 66h
käyttövesi 1186h
Tässä vielä vähän tämän hetken lämpötiloja:
ulko -2c
menojohto 35(39)c
paluujohto 35(55)c
käyttövesi 49c
integraali - 33
keruuliuos meno 3c
ja kerran aikaisemmin olen huomannut tämän ilmiön eli keruuliuos paluu 29c!!!!
En näistä paljon ymmärrä mutta mielestäni aika merkillisiä lukuja vai mitä mieltä olette??
Aika paljon pumppu on käynyt. Noilla tunneilla vuosikulutus pumpulle n. 1500010000kWh. Noi lämpötilat pitää katsoa pumpun käydessä, mielummin käyntijakson loppupuolelta. Kuinka pitkiä käynti- ja lepojaksot ovat tietyssä ulkolämpötilassa.
edit: korjasin laskuvirheen
-
En ole niitä käyntijaksoja kyllä älynnyt sen paremmin tarkastella. Minkä mittaisia niiden pitäisi olla? Näkeekö niitä jostain sieltä koneesta vai pitääkö mittailla itse pumpun käydessä? Onko olemassa joitain perus asetuksia johon voisin värkin asettaa ja aloittaa ikään kuin "alusta" tämän säätämisen kanssa?
-
eiköhän se lämpö karkaa tuon ikäisessä talossa alkuperäiseristyksillä ihan joka paikasta. onko tikkareita roikkumassa räystäillä? jos on niin sieltähän se suurin lämpöhävikki tulee.
-
En ole niitä käyntijaksoja kyllä älynnyt sen paremmin tarkastella. Minkä mittaisia niiden pitäisi olla? Näkeekö niitä jostain sieltä koneesta vai pitääkö mittailla itse pumpun käydessä? Onko olemassa joitain perus asetuksia johon voisin värkin asettaa ja aloittaa ikään kuin "alusta" tämän säätämisen kanssa?
Voit palauttaa tehdasasetukset menemällä asennusvalikkoon (vas. nuoli pohjassa 5sek. ajan). Sieltä tehdasasetus ja lattialämm. järj. tehdaspalautus. Sen jälkeen ainakin integraalia (lämpöpumppu>integraali A1) pitäisi suurentaa jonnekin -120--150 tienoille, kun tehdasasetus on -60.
Käyntijaksot näkee lämpötilavalikosta kun valitset vaikka menovesi ja sitten nuoli oikealle. Avautuu graafi 60min ajassa taaksepäin. Tuota aikaa voi suurentaa huoltovalikosta kohdasta tiedonkeruuaika.
Kannattaa lukea vielä ajatuksella tuo läpi ennen kuin muuttelet mitään:
http://www.thermia.fi/docroot/dokumentbank/Thermia_Total_install_086U6289_rev7_ROM_fi.pdf
-
Lämmityskulut on ~10000kWh per vuosi eli yläkantissa. Jos tuo oli 10kW pumppu.
Säätöihin löytyy monta aiempaa ketjua ja ei viitsi niitä samoja aina toistella. Huoneasetus on kuitenkin liian korkea ja se syö hyötysuhdetta. Termarit alakerrasta auki ja siitä se lähtee.
Noissa käyntiajoissa on rakennusaikaistakin kulutusta mukana joten eivät kerro välttämättä ihan faktaa. Laita vuodenvaihteessa aina lukemat ylös tai osta pumpulle kulutusmittari. Minullakin niitä on 60€ hintaan jos ei muualta löydy..
-
No niin, nyt on vuosi täynnä maalämpöön siirtymisestä! Ja vallan tyytyväisiä ollaan, kokonais sähkönkulutus vuodessa on arviolta vähän alle 16 000kwh ja lämmitys pelannut moitteetta.
Lämpöpumppu on pyörinyt 4511h, lisälämpö 1. 434h, lisälämpö 2. 83h ja käyttövettä ollaan läärätty 405h edestä.
-
Piti oikein käydä koneesta katsomassa :) Termostaatit toiminnasa ja huone on 23astetta.
Käyttötunnit ovat:
lämpöpumppu 8989h
lisälämpö1 92h
lisälämpö2 66h
käyttövesi 1186h
Tässä vielä vähän tämän hetken lämpötiloja:
ulko -2c
menojohto 35(39)c
paluujohto 35(55)c
käyttövesi 49c
integraali - 33
keruuliuos meno 3c
ja kerran aikaisemmin olen huomannut tämän ilmiön eli keruuliuos paluu 29c!!!!
En näistä paljon ymmärrä mutta mielestäni aika merkillisiä lukuja vai mitä mieltä olette??
-2 asteessa 35 asteinen lattiaan uudessa talossa? mulla menee 28 asteinen.....
-
No niin, nyt on vuosi täynnä maalämpöön siirtymisestä! Ja vallan tyytyväisiä ollaan, kokonais sähkönkulutus vuodessa on arviolta vähän alle 16 000kwh ja lämmitys pelannut moitteetta.
Lämpöpumppu on pyörinyt 4511h, lisälämpö 1. 434h, lisälämpö 2. 83h ja käyttövettä ollaan läärätty 405h edestä.
Yritin arvioida/laskea pumpun kulutuksen vuodessa kertomalla lämpöpumpputunnit x2, lisälämpö1 x3 ja lisälämpö2 x6 kun ei ole erillistä sähkömittaria pumpulle niin voiko tämä pitää paikkaansa vai menikö laskut metsään?
4511 x 2=9022
434 x 3=1302
83 x 6= 498
eli yht 10822kWh/vuodessa lämmitykseen?
kokonaisvuosikulutus sähkö 14730kWh.
14730-10822= 3908kWh/vuosi muu käyttösähkö (?!) ennen maalämpöä sähköä kului n.6000kWh/vuosi eikä meillä ole pimeässä istuttu nyttenkään.... eli laskinko nyt jotenkin väärin?
-
Talo on vm. -71 ja lämmintä pinta-alaa 138m, entinen öljynkulutus oli noin 3000-3500l välillä/vuodessa. Niin ja patterit on seinissä, kylppärissä vesikiertoinen lattialämmitys.
Reikää pihalle porattiin 180m, pumpuksi tuli Thermian Diplomat 8
kokonaisvuosikulutus sähkö 14730kWh.
ennen maalämpöä sähköä kului n.6000kWh/vuosi
Jos laskee niin että ennen maalämpöä meni sähköä 6000kwh/v ja maalämmön saneerauksen jälkeen 14730kwh/v niin siitä jäisi maalämmön osuudeksi 8730 kwh/v.
Tuollainen 8730kwh maksaa 0,14e/kwh taksoilla 1222e/v
Nykyhinnoilla öljy taitaa olla 1e/l joten öljyllä lämmittäminen olisi maksanut jotain 3000-3500e/v
Eli 1800--2300e on lämmityskustannukset alentuneet vuodessa.
Yritin arvioida/laskea pumpun kulutuksen vuodessa kertomalla lämpöpumpputunnit x2, lisälämpö1 x3 ja lisälämpö2 x6 kun ei ole erillistä sähkömittaria pumpulle niin voiko tämä pitää paikkaansa vai menikö laskut metsään?
4511 x 2=9022
434 x 3=1302
83 x 6= 498
eli yht 10822kWh/vuodessa lämmitykseen?
Lisälämmön osalta laskelma on oikein mutta lämpöpumpun kulutus on aika yläkanttiin.
8kw:n Thermiassa on kompressorin nimellisteho 2,3kw mutta se ottaa sähköä verkosta vain senverran minkä kompressori kuormittuu,tuo 2,3kw on siis maksimiteho tuolle moottorille.
Jos oletetaan että Thermia on kaikkiaan vuodessa kuluttanut 8730kwh josta lisälämmitysvastuksien osuus on 1800kwh niin kompressorin vuosikulutus on 6930kwh.
Kun jaetaan kompressorin kulutus käyntitunneilla 6930kwh/4511h niin keskimääräinen kompressorin ottama teho on 1,5kw.
Eli lämpöpumpputunnit pitää kerto 1,5 luvulla niin silloin kerroin on lähellä oikeaa.
4511X1,5 = 6766kwh lämpöpumpputunnit/v
434 x 3=1302 lisäämpö 1/v
83 x 6= 498 Lisälämpö 2/v
eli yht 8568 kWh/vuodessa lämmitykseen.
Laskelma on sillä perusteella että ns käyttösähkön osuus olisi sama kuin ennen maalämpösaneerausta ja siihen tuollainen 6000kwh/v on aika normaalia.
edit:Laskelma meni väärin/Matias
-
Kun jaetaan kompressorin kulutus käyntitunneilla 6930kwh/4511h niin keskimääräinen kompressorin ottama teho on 1,5kw.
Eli lämpöpumpputunnit pitää kerto 1,5 luvulla niin silloin kerroin on lähellä oikeaa.
4511X1,5 = 6766kwh lämpöpumpputunnit/v
434 x 3=1302 lisäämpö 1/v
83 x 6= 498 Lisälämpö 2/v
eli yht 8568 kWh/vuodessa lämmitykseen.
Matias, oletko koettanut tuon kertomasi kompressorin ottotehon perusteella laskea, mikä tulisi pumpun hyötysuhteeksi???
Kyseessä on patterilämmitteinen talo.
Todellinen ottoteho lienee vähän isompi, kuin 1,5 kW
-
No niin, nyt on vuosi täynnä maalämpöön siirtymisestä! Ja vallan tyytyväisiä ollaan, kokonais sähkönkulutus vuodessa on arviolta vähän alle 16 000kwh ja lämmitys pelannut moitteetta.
Lämpöpumppu on pyörinyt 4511h, lisälämpö 1. 434h, lisälämpö 2. 83h ja käyttövettä ollaan läärätty 405h edestä.
Yritin arvioida/laskea pumpun kulutuksen vuodessa kertomalla lämpöpumpputunnit x2, lisälämpö1 x3 ja lisälämpö2 x6 kun ei ole erillistä sähkömittaria pumpulle niin voiko tämä pitää paikkaansa vai menikö laskut metsään?
4511 x 2=9022
434 x 3=1302
83 x 6= 498
eli yht 10822kWh/vuodessa lämmitykseen?
kokonaisvuosikulutus sähkö 14730kWh.
14730-10822= 3908kWh/vuosi muu käyttösähkö (?!) ennen maalämpöä sähköä kului n.6000kWh/vuosi eikä meillä ole pimeässä istuttu nyttenkään.... eli laskinko nyt jotenkin väärin?
Vertailun vuoksi omat ensimmäisen vuoden lukemani (öljynkulutus oli aiemmin kolmanneksen pienempi kuin sinulla).
tunnit:
pumppu 2465h
vastus 1 1h
vastus 2 3h
sähkönkulutus:
pumppu+kiertovesipumput 6410kWh
kokonais n. 12000kWh
-
Todellinen ottoteho lienee vähän isompi, kuin 1,5 kW
Joo taisi olla silmät ristissä ::)
8kw:n Thermian kompressorin nimellisteho on 3,2kw manuaalin mukaan ja valmistajan ilmoittama lämpöpumpun ottoteho johon sisältyy kaikki oheislaitteet on patteritalossa keskimäärin 2,3kw ja lattialämmitystalossa 2,0kw
Ajattelin että nimellistehon ja todellisen ottotehon ero selittäisi Tirpukan kulutuksen jakautuman mutta laskelma meni pieleen kun tuli väärin nimellisteho katsottua :-[
Jotenkin kuitenkin Tirpukan sähkönkulutus jakautuu omituisesti kun käyttösähkön osuus kokonaiskulutuksesta olisi laskenut hurjasti?
14730-10822= 3908kWh/vuosi muu käyttösähkö (?!) ennen maalämpöä sähköä kului n.6000kWh/vuosi eikä meillä ole pimeässä istuttu nyttenkään.... eli laskinko nyt jotenkin väärin
(http://i10.aijaa.com/t/00407/12807343.t.jpg) (http://aijaa.com/51TJKz)
-
Eikä tuossa vielä ollut kaikki. Mulla on tuossa Viessmanin 17 kW pumpussa nimellisteho 3,60 kW. Jos pumppu joutuu hörskyttämään esim 60°:sta vettä 0°:sta liuoksesta, niin kaasunpaineiden nousu pakottaa kompuran pyörimään 6,29 kW teholla ja lisäksi vastukset alkaa imuroida sähkölaitokselta raakasti lisää tehoja. +2°:sta liuoksesta onnistuu jo samalla teholla ilman vastuksia tuo 60°. Vastaavasti taas tulon noustessa, paine laskee ja kompura pääsee helpommalla. 55°:sta vettä tehdään 0°:sta sitten 5,5 kW teholla. 35°:tta onnistuu tehdä sitten 3,62 Kw teholla ja se pystyy tuottamaan samalla teholla myös -5°:sta litkusta. Kaikilla lämpöpyynnöillä on kuitenkin tuotettavissa vähintään n. 17 kW teholla vettä kiertoon. Tulolitkulla +5° ja 35° pyynnöllä tehontuotto on 20 kW. Sähkötehon tarve kompuralla ei pienene enää tuosta 3,6 kW:sta, vaikka tulolämpöä nostettaisiin 20°:een. Kompura käy tuolla 3,6 kW teholla ja tuottaa tuolloin n 28 kW teholla lämpöä huusholliin. Täytyykin yrittää tarkkaan pysyä tuolla + puolella sillä tulolitkulla, niin alkaa tällä laitteella ehkä kohta pärjätä. Invertteri olisi tässä aika pätevä laitos, jos olisi esim maapiiri ja siellä nousisi syksyksi lämmöt vaikkapa reilusti tuonne + 15°:een. Yhdessä ketjussahan oli tuota invertteri ideaa käytetty MIELESTÄNI ihan päin pahisiä ja pelleilty kallioreiän mitoituksella. Kerrupiirinhän täytyy olla mahdollisimman mittava, jos otetaan tasaisesti ilman taukoja energiaa ulos.
Ps Asennus aloitettiin tänään ja on tässä aika töpinöissä.
-
Yhdessä ketjussahan oli tuota invertteri ideaa käytetty MIELESTÄNI ihan päin pahisiä ja pelleilty kallioreiän mitoituksella. Kerrupiirinhän täytyy olla mahdollisimman mittava, jos otetaan tasaisesti ilman taukoja energiaa ulos.
niin...se keruusta otettava energiamäärä vuodessa on ratkaiseva eikä se onko se otettu tauoilla tai ilman...
-
Kuukauden päästä vuosi täynnä, omat tunnit tässä
1681 h
vastus1 0 h
vastus2 7 h
käyttövesi 187h
-
Todellinen ottoteho lienee vähän isompi, kuin 1,5 kW
Joo taisi olla silmät ristissä ::)
8kw:n Thermian kompressorin nimellisteho on 3,2kw manuaalin mukaan ja valmistajan ilmoittama lämpöpumpun ottoteho johon sisältyy kaikki oheislaitteet on patteritalossa keskimäärin 2,3kw ja lattialämmitystalossa 2,0kw
Ajattelin että nimellistehon ja todellisen ottotehon ero selittäisi Tirpukan kulutuksen jakautuman mutta laskelma meni pieleen kun tuli väärin nimellisteho katsottua :-[
Jotenkin kuitenkin Tirpukan sähkönkulutus jakautuu omituisesti kun käyttösähkön osuus kokonaiskulutuksesta olisi laskenut hurjasti?
14730-10822= 3908kWh/vuosi muu käyttösähkö (?!) ennen maalämpöä sähköä kului n.6000kWh/vuosi eikä meillä ole pimeässä istuttu nyttenkään.... eli laskinko nyt jotenkin väärin
no sitähän mä ihmettelin kun käyttösähkön kulutus olisi tippunut melkein 2000kWh/vuosi, jos nyt laskin oikein tuon lämmitykseen menneen sähkön osuuden. ??? ???
(http://i10.aijaa.com/t/00407/12807343.t.jpg) (http://aijaa.com/51TJKz)
-
Hmm... verrattuna muihin, onhan tuo meidän pumppu jauhanut melko paljon ja vastuksetkin paukutelleet iloisesti, mut siltikin ollaan tyytyväisiä. Laskin että öljyä meni eka asumisvuoden aikana 3500l (!!!) eli euroissa 3500e, enemmänkin kun erissä oli kalliimpaa maksaa. Nyt lämmitykseen menee pyöreästi laskien 1500e, onhan tuossa 2000e eroa...
viime talvena tuli panikoitua noiden sähkölaskujen takia mut tasaantuuhan se kulutus vuoden aikana.
meillä menee näköjään melko paljon lämmintä vettä verrattuna muihin... (2aik.+2lasta). tyttö on menossa just suihkuun, taidan mennä vahtaamaan kauanko se siellä läträä :D
-
meillä menee näköjään melko paljon lämmintä vettä verrattuna muihin... (2aik.+2lasta). tyttö on menossa just suihkuun, taidan mennä vahtaamaan kauanko se siellä läträä :D
Eipä oikeastaan. Meillä menee mielestäni vähän vettä samankokoisella perheellä (108 m3/a) ja käyttöveden lämmitykseen vastaavalla 8 kW pumpulla 1. vuonna 374h. Toinen vuosi tulee täyteen vajaan viikon päästä, jolloin lukema on noin 780 h.
-
Piti oikein käydä koneesta katsomassa :) Termostaatit toiminnasa ja huone on 23astetta.
Käyttötunnit ovat:
lämpöpumppu 8989h
lisälämpö1 92h
lisälämpö2 66h
käyttövesi 1186h
Tässä vielä vähän tämän hetken lämpötiloja:
ulko -2c
menojohto 35(39)c
paluujohto 35(55)c
käyttövesi 49c
integraali - 33
keruuliuos meno 3c
ja kerran aikaisemmin olen huomannut tämän ilmiön eli keruuliuos paluu 29c!!!!
En näistä paljon ymmärrä mutta mielestäni aika merkillisiä lukuja vai mitä mieltä olette??
-2 asteessa 35 asteinen lattiaan uudessa talossa? mulla menee 28 asteinen.....
katsoin juuri.. 34 lattiaan ja 25 takas. käyrä 26.
komp. 15800h
lisälämpö1 80h
vesi 3530h
vastustunnit tullut pelkästään legionellasta. vähän yli 6vuotta ollut kone keräilemässä tunteja. vettä menee n200m3/v.
kokonaissähkönkulutus 11205kwh /2013 josta maalämpöpumppu 5886,12kwh
-
2.vuosi maalämmöllä takana!
Kokonais sähkönkulutus vuodessa 13 557kWh (siis lämmitys+käyttösähkö).
Pumppu käynyt vuodessa 4083h, 1.vastus 218h ja 2.vastus 51h. Lämmintä käyttövettä lämmitelty 488h edestä (!!).
Viime keväänä heitetty puhallusvillaa vintille 20cm, mielenkiinnolla katsotaan miten vaikuttaa. :)
-
Kulunut vuosi oli aika lämmin.
Marraskuu 2013 - lokakuu 2014 lämmitystarveluvut oli Oulussa 4427 (tuossa on kokonainen vuosi). Keskiarvo Oulussa on 5057
Kylmä vuosi olisi kuluttanut vähän enemmän.
Puhallusvillan laitto ullakolle on hyvä ja edullinen menetelmä parantaa talon lämpötaloutta.
Rohkenen uskoa, että pumppu pääsee jatkossa helpommalla ja kalliita vastustunteja tulee nyt selvästi vähemmän.
Kerrohan meille, miltä alkaa näyttämään jatkossa. Veikkaan, että kannatti laittaa villat!