Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Mitoitus omakotitalot ja pienet kohteet => Aiheen aloitti: kahe - 07.01.13 - klo:19:14
-
Talo: Finndomon 1.5 kerroksinen rv. 2004, asuin p-a 162 m2, kerrosala 189 m2 kuutiot 500, vesikiertoinen lattialämmitys koko alalla. Ruokailutila iso erkkeri suurin ikkunoin.
Varaaja: ehkä Jäspi Oval 2400l varaaja (lukee piirustuksissa) + Ouman 800 säädin sisä/ulkoanturilla. Varaaja levytetty ja eristetty piiloon.
Latauspumppuna Regumat&Vilo ja kiertovesipumppuna Halm x.x.
Ilmanvaihto Vallox Digit SE sähköisellä jälkilämmityksellä.
Sijainti: Etelä-Pirkanmaa, Toijala, Akaa.
Polttoaine: HOT-briketit käytössä ja puoli metriset sekahalot. Arvio koko vuoden kulutuksesta n. 5000kg neljän viime vuoden perusteella, joka on noin 20 MWh lämmitysenergiaa sisältäen lämpimän käyttöveden.
Asukkaita viisi, lapset 7v, 8v ja <6kk.
Vedenkulutus n. 10 kuutiota/kk.
Erillinen autotalli 22 neliötä on nyt kylmänä, jonka päädyssä erillinen 10 neliön varasto 8-10 astetta lämmin sähköpatterilla. Tämän tilan voisi myös lämmittää ja vaatisi noin 10m kanaalin ja patterit seinille. Neliöitä yhteensä siis noin 32. Välikatossa 20cm puhallusvillaa ja normiseinä eristeet. Lisäksi nosto-ovi autotallissa.
Luulin ottaneeni jo tomppelin laskelman tuolta MLP ja iso varaaja (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=3008.0) talteen, mutta jäi näköjään sitten ottamatta. Nyt on vakavasti harkinnassa lisätä mlp rinnalle tämän vuoden aikana, jos vain pannuhuoneeseen mahtuu.
Pumpun pitäisi olla hiljainen, koska pannuhuoneen yläpuolella ja toisella sivulla varaajan takana on makuuhuoneet.
Porakaivolla tulisi, koska pihaan ei enää mahdu yli 400 metriä keruuputkea. Maaperästä ei ole tarkkaa tietoa. Kaivo tulisi puoliväliin taloa ja varastoa, kummastakin noin 3m päähän.
Edit. laskeskelin itse Bergheat excelillä. 22 pinokuutiota tulisi lämmitys+käyttövesi määräksi 18100kWh, kaivo 171m, täysteho mlp 8.1kW. Arvioiden tallin mukaan 25200kWh, 24 pinokuutiota tulisi lämmitys+käyttövesi määräksi 20200kWh, kaivo 187m, täysteho mlp 8.9kW. Meneekö yhtään sinne päinkään? Paljonko kanaali lisää kulutustarvetta? Miten hoitaa lämmitys tallissa/varastossa?
...
Edit: poistin liitetiedoston, tomppeli
-
Talo: Finndomon 1.5 kerroksinen rv. 2004, asuin p-a 162 m2, kerrosala 189 m2 kuutiot 500, vesikiertoinen lattialämmitys koko alalla. Ruokailutila iso erkkeri suurin ikkunoin.
Varaaja: ehkä Jäspi Oval 2400l varaaja (lukee piirustuksissa) + Promix 25 säädin ulkoanturilla. Varaaja levytetty ja eristetty piiloon.
Latauspumppuna Grundfos UPE 25-40 ja kiertovesipumppuna UPE 25-60.
Ilmanvaihto Vallox Digit SE sähköisellä jälkilämmityksellä.
Sijainti: Etelä-Pirkanmaa, Toijala, Akaa.
Polttoaine: HOT-briketit käytössä ja puoli metriset sekahalot. Arvio koko vuoden kulutuksesta 7300kg kolmen viime kuukauden perusteella, joka on noin 23-25t kWh lämmitysenergiaa sisältäen lämpimän käyttöveden.
Asukkaita viisi, lapset 7v, 8v ja <6kk.
Vedenkulutus 10-11 kuutiota/kk.
Erillinen autotalli 22 neliötä on nyt kylmänä, jonka päädyssä erillinen 10 neliön varasto 8-10 astetta lämmin sähköpatterilla. Tämän tilan voisi myös lämmittää ja vaatisi noin 10m kanaalin ja patterit seinille. Neliöitä yhteensä siis noin 32. Välikatossa 20cm puhallusvillaa ja normiseinä eristeet. Lisäksi nosto-ovi autotallissa.
Luulin ottaneeni jo tomppelin laskelman tuolta MLP ja iso varaaja (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=3008.0) talteen, mutta jäi näköjään sitten ottamatta. Nyt on vakavasti harkinnassa lisätä mlp rinnalle tämän vuoden aikana, jos vain pannuhuoneeseen mahtuu.
Pumpun pitäisi olla hiljainen, koska pannuhuoneen yläpuolella ja toisella sivulla varaajan takana on makuuhuoneet.
Porakaivolla tulisi, koska pihaan ei enää mahdu yli 400 metriä keruuputkea. Maaperästä ei ole tarkkaa tietoa. Kaivo tulisi puoliväliin taloa ja varastoa, kummastakin noin 3m päähän.
Edit. laskeskelin itse Bergheat excelillä. 22 pinokuutiota tulisi lämmitys+käyttövesi määräksi 18100kWh, kaivo 171m, täysteho mlp 8.1kW. Arvioiden tallin mukaan 25200kWh, 24 pinokuutiota tulisi lämmitys+käyttövesi määräksi 20200kWh, kaivo 187m, täysteho mlp 8.9kW. Meneekö yhtään sinne päinkään? Paljonko kanaali lisää kulutustarvetta? Miten hoitaa lämmitys tallissa/varastossa?
Sain päärakennukselle lähes samat mitoitusarvot, kuin olit saanut itsekin.
Tein uuden laskelman, jossa mukana autotalli + varasto maalämmityksellä.
Lämmönsiirron energiahukaa en laskenut, sen voi lisätä arviolla.
Lisäsin laskennan tuloksen sinun viestiisi siksi, että oma liitetiedostokiintiöni ylittyy.
Klikkaa oman viestisi alla olevaa liitetiedostonimeä!
Haluan taasen tässäkin huomauttaa, että laskelma on vain suuntaa antava, ei mikään takuu arvo!
-
Tarjoukseen laskettu AIT WZS81H + 180m kaivo. Tuo on mukamas täystehoinen ja mitoituksella menisi autotalli/varastokin. Kone olisi esittelylaite ja nyt lähtis halvalla. Loppuhinta oli kuitenkin se mitä itsekin olen arvioinut ilman yli 3m putkituslisiä ym. lisäkuluja joita varmasti tulisi. Taloon.com:sta Nibe vertailluun tuli heti heitto, että kunhan saat jonkun sen asentaan. On se kumma jos ei asentajia löytyisi rahalla. Seuraavia tarjouksia odotellen, vaikkei tuo varmaan laitteena olisi yhtään huono valinta.
Olikos tuo patterimitoitus oikein tuossa pdf:ssä?
-
Taloon.com:sta Nibe vertailluun tuli heti heitto, että kunhan saat jonkun sen asentaan....
Tuo on kyllä outo asenne myyjältä, niinkuin he olisivat "asiakas" joita pitää palvella ostamalla pumppu heiltä ;)
Onkohan suomen merkonoomi koulutukseen sisällytetty joku tuommonen kurssi joka sekoittaa myyjän<>asiakkaan, kun sitä on aika paljon liikkeellä ;D
-
Taloon.com:sta Nibe vertailluun tuli heti heitto, että kunhan saat jonkun sen asentaan. On se kumma jos ei asentajia löytyisi rahalla. Seuraavia tarjouksia odotellen, vaikkei tuo varmaan laitteena olisi yhtään huono valinta.
Taloon.comista saa nykyään Niben lisäksi myös Oilonin ja Danfossin pumppuja. Eikä ainakaan parivaljakon N & D hinnoissa ole juurikaan eroja.
Esim. Nibe F1245 8 kW 6169 € ja Danfoss DHP-H 8 6015 €. Ilman sisäistä varaajaa olevista pumpuista esim. Nibe F1145 10 kW 5425 € ja Danfoss DHP-L 10 5345 €.
Vinkkejä vähemmän ronkeleista asentajista luulisi löytyvän niiltä Taloon.comin kavereiltakin.
-
Vähän sama, kun kävin kysäseen paikallisen putkiliikkeen mlp asennuksia. "Juu, kyllähän me niitäkin asennetaan. Oiloneita enimmäkseen." Soittoa ei vaan ole kuulunut, joten ei taida kiinnostaa. About sama hinta olisi ollut AIT hinnaltaan ja uusi ovh yli 9 tonnia. Töiden määrään oli lisättävä ahtaan paikan lisä. Isoja miehiä putkimiehet näköjään. No onhan se ahdas, kun kattila on paikallaan, juuri pumpun levyinen tila, mutta tarkoitus vetää se siitä asennuksen ajaksi sivuun pois tieltä. Ja vasta huomasin AIT esitteen tekstiä: "Nerokkaiden, joustavien kytkentöjen ansiosta laite voidaan sijoittaa suoraan nurkkaan tai syvennykseen. Ainutlaatuinen - helppo kuljettaa ja nopea asentaa." Ei näkynyt mielestäni työn hinnoissa.
-
Olikos tuo patterimitoitus oikein tuossa pdf:ssä?
Laskelma on tehty patteriverkostolle.
Siinä ei oteta kantaa pattereiden mitoitukseen.
On syytä muistaa, että lämpöpumppu edustaa ns. matalalämpötekniikkaa, jolla ei saada pattereille yli +55C kiertovettä ilman sähkövastuksia.
Jos mittaat pattereille menevän kiertoveden lämpötilan jollain -10C ... tai kylmemmällä ulkolämpötilalla, voidaan siitä aina laskea se, mihin ulkolämpötilaan saakka talon patteriverkosto pystyy antamaan riittävästi lämpöä tupaan.
Lämpöpumpun kanssa ei voida käyttää patteritermostaatteja.
Jos sellaiset on olemassa, pitää ne säätää maksimiinsa.
Muutoin termostaatit aiheuttavat vieläkin korkeamman kiertoveden lämpötilan tarpeen!
Se puolestaan ainakin huonontaa systeemin COP -arvoa ja jopa siis pahasti haittaa systeemin toimivuutta kovilla pakkasilla.
-
Vähän sama, kun kävin kysäseen paikallisen putkiliikkeen mlp asennuksia. "Juu, kyllähän me niitäkin asennetaan. Oiloneita enimmäkseen." Soittoa ei vaan ole kuulunut, joten ei taida kiinnostaa. About sama hinta olisi ollut AIT hinnaltaan ja uusi ovh yli 9 tonnia. Töiden määrään oli lisättävä ahtaan paikan lisä. Isoja miehiä putkimiehet näköjään. No onhan se ahdas, kun kattila on paikallaan, juuri pumpun levyinen tila, mutta tarkoitus vetää se siitä asennuksen ajaksi sivuun pois tieltä. Ja vasta huomasin AIT esitteen tekstiä: "Nerokkaiden, joustavien kytkentöjen ansiosta laite voidaan sijoittaa suoraan nurkkaan tai syvennykseen. Ainutlaatuinen - helppo kuljettaa ja nopea asentaa." Ei näkynyt mielestäni työn hinnoissa.
Wolf on ainakin matala 740mm ja 63C vettä...ei kyllä suoraan sanota onko pelkällä kompuralla!?...mutta annetaan kumminkin ymmärtää.
Ja taisi testissäkin pärjätä.
http://www.kaukomarkkinat.com/portal/fi/tuotteet+kuluttajille/maalampopumput/wolf+bws-1+maalampopumput/
-
;D Kuulostaa ihan toimivalta paketilta. Kaverilla 8 kW Thermia suunnilleen samankokoisessa talossa. Puita menee pari
mottia talvessa ! :P Ei se kanaali tilojen välissä ole mikään ongelma .
-
Olikos tuo patterimitoitus oikein tuossa pdf:ssä?
Laskelma on tehty patteriverkostolle.
Siinä ei oteta kantaa pattereiden mitoitukseen.
Ei muuten, mutta tiedoissani jo on:
Talo: Finndomon 1.5 kerroksinen rv. 2004, asuin p-a 162 m2, kerrosala 189 m2 kuutiot 500, vesikiertoinen lattialämmitys koko alalla. Lisätietona: kahdella jakotukilla, ala- ja yläkerta erikseen. Wirsbon termostaatein ja kivilattiat jatkuvalla kierrolla.
Tuossa on myös varaajan jäähtymisen perusteella laskettu kulutus, siis pelkän talon+käyttöveden, mutta kovia pakkasia ei ole vielä listattuna:
-
Olikos tuo patterimitoitus oikein tuossa pdf:ssä?
Laskelma on tehty patteriverkostolle.
Siinä ei oteta kantaa pattereiden mitoitukseen.
Ei muuten, mutta tiedoissani jo on:
Talo: Finndomon 1.5 kerroksinen rv. 2004, asuin p-a 162 m2, kerrosala 189 m2 kuutiot 500, vesikiertoinen lattialämmitys koko alalla. Lisätietona: kahdella jakotukilla, ala- ja yläkerta erikseen. Wirsbon termostaatein ja kivilattiat jatkuvalla kierrolla.
Tuossa on myös varaajan jäähtymisen perusteella laskettu kulutus, siis pelkän talon+käyttöveden, mutta kovia pakkasia ei ole vielä listattuna:
Sorry, olin väärässä.
En ollut tarkkana.
Olin laittanyt väärän tiedon.
Vaihdoin viestissä liitteenä olevan aikaisemman tiedoston korjattuun!
Pyydän kovasti anteeksi aiheuttamaani harmia.
Todellinen "tomppeli"!
-
Paluu maalämpöönkö tai ainakin sen suunnitteluun neljän vuoden jälkeen. Kohta siis neljä vuotta polteltu paremmalla kaasutuspuukattilalla ja edullista on käyttö ollut, mutta savutusongelmien vuoksi harkinnut taas päivitystäkin. Myöskin muuttunut työrintama ei suosi enää niinkään puilla pelailua matkojen lisääntyessä. Mutta nyt ehkä ajatuksissa luopua myös tuosta isosta varaajasta ja hyödyntää sen viemä tila vaatehuone/varastotilana ja pienentää kattilahuone pienemmäksi vain puskurivaraajalle ja maalämpöpumpulle.
Onko järkeä vai ei, kannattaa kommentoida ja mitä ottaa huomioon tällä hetkellä?
Puilla lämmittäen ja kulutusta seuraten, niin laskennallinen kulutus on ollut noin 15-18 MWh per vuosi sisältäen lämmityksen ja käyttöveden. Varsin leutoja olleet vuodet, mutta viime vuosi olikin yllättäen se kylmin. Näillä tiedoilla varmaan kaivon ja pumpun koko pienenisi huomattavasti. Varsinkin jos talli jätetään kylmäksi ja tallin varastotila lämmitetään sähköpatterilla jatkossakin.
-
AIT 6kW:n invertteri ja 160-170m reikä. Miltäpä kuulostaa?
8kW:n yliteho käytettävissä, ei kylläkään esitteessä mainita tuollaisesta.
-
Mikä ero on Niben ja AIT:n inverttereillä? Sama koneisto ilmeisesti ja onko vain ohjelmisto/käyttöliittymä erona? Miten hinnat?
-
AIT 6kW:n invertteri ja 160-170m reikä. Miltäpä kuulostaa?
8kW:n yliteho käytettävissä, ei kylläkään esitteessä mainita tuollaisesta.
Mikä ero on Niben ja AIT:n inverttereillä? Sama koneisto ilmeisesti ja onko vain ohjelmisto/käyttöliittymä erona? Miten hinnat?
onko AIT:ssakin tuo 'ylikellotus' mahdollista, mistä tommonen tieto?
Ei ole kyllä sama koneisto, kompura voi olla sama ja ohjain on ihan eri, AIT:in hinnasta ei mitään käryä, eikös Nibeen pidä ostella kaikki tilpehööri lisäksi...noista
hilppeistä tulee äkkiä paljon jos ne toisessa on ja toisessa ei...en tiedä mitä AIT:n mukana tulee. Esim täyttöryhmä/shunttipiiri jos tarvii/ jne, molemmista on hyvä olla tarjous olemassa joita voi vertailla.
-
onko AIT:ssakin tuo 'ylikellotus' mahdollista, mistä tommonen tieto?
Ei ole kyllä sama koneisto, kompura voi olla sama ja ohjain on ihan eri, AIT:in hinnasta ei mitään käryä, eikös Nibeen pidä ostella kaikki tilpehööri lisäksi...noista
hilppeistä tulee äkkiä paljon jos ne toisessa on ja toisessa ei...en tiedä mitä AIT:n mukana tulee. Esim täyttöryhmä/shunttipiiri jos tarvii/ jne, molemmista on hyvä olla tarjous olemassa joita voi vertailla.
Asentaja puhui, että 6kW:n yli"kellotuksella" saisi 8kW, joka riittäisi tässä kohteessa siis. Mistään en tuota tietoa löytänyt kirjallisena. 7,7k€ taitaa olla AIT hintana ja Nibe alle 7k€ (taloon hinta), mutta onko sisältö sama, niin ei mitään hajua. Päälle 15k€ menee inv tai 7,7kW AIT ainakin kaikkineen.
-
AIT 6kW:n invertteri ja 160-170m reikä. Miltäpä kuulostaa?
8kW:n yliteho käytettävissä, ei kylläkään esitteessä mainita tuollaisesta.
Niben 8kW:n saa käyttöön yhdellä menun klikkauksella (kiristyspanta pois päältä), niin reserviä on 8 kW:iin asti. COPpi tästä vähän kärsii, mutta kompurasta löytyy sen verran reserviä.
Miksei Nibe? Kysy hintaa Suomen maalämpötukusta, itse hommasin sieltä tavarat tarjouspyyntöjen kautta.
EDIT: ja pumppu on tietenkin Nibe F1255-6
-
Nibe ei toimi varaajaan kytkettynä, suositushan sieltä on lämmittää lämmityspaluuta...niin typerältä kuin se kuulostaakin ???
Vai olikos tuo nimenomainen halu tehdä noin?
-
Joo, otsikkoa pitäisi muuttaa ja muutinkin nyt. Tosiaan suunnitelmat muuttuneet neljän vuoden takaisesta ja myydä puulaitteisto pois varaajineen ja hyötykäyttää tila toisin.
En tiedä miks tarjottiin vain AIT:ta, ehkä paremmat katteet tuossa, kun Nibekin lähitoimittajalla olisi. 1200€ hintaeroa Nibeen, joten ei sitä montaa kertaa tarvitse miettiä asiaa, kun ei tähän hommaan saa mitenkään kannattavaksi edes, muuta kuin vapaa-ajan osalta.
Menisikö jopa halviten hankkia kaikki erillisinä ja saada vain asentaja rukaamaan kiinni. Iso oli työn osuus, kun lupasin itse purkaa roinat tieltäkin. Hieman alle 3k€ töitä asennuksessa kuulostaa liian suurelta.
-
Jos vain puukkosaha pysyy kädessä ja hauis kunnossa niin kyllä purku ainakin kannattaa ja kasauksessakin tuntihommat lieneisivät edullisimmat jos ei tahti hidastu tuon seurauksena ja itse on hyvänä apuna ja tarvitteassa pois tieltä 8)
Onko tossa 3k:ssa asennustarpeet mukana?
Tarviitko shunttia, AIT:ssa on semmonen?
-
Itse purin vanhan 2m3 varaajan rälläköiden ja puukkosahalla ajaen, kannattaa ottaa kaveri mukaan, niin saa tehtyä isommissa palasissa eikä tarvitse pilkkoa miljooniin osiin :) Itte vaan, kyllä se vanha varaaja sieltä lähtee pois. Saa mukavaa jumppaa samalla ja näkee miten on varaaja aikaa nähnyt ;D
-
Onko tossa 3k:ssa asennustarpeet mukana?
Tarviitko shunttia, AIT:ssa on semmonen?
Pakettiasennushinnassa, ymmärtäisin että kaikki mukana. Pitää vielä kysellä tarkemmin. Ouman 800 löytyy jo nyt käytöstä.
Varaaja, 2,4 peltisepän omatekoinen suunnikas, voi tulla ehkä ulko-ovesta ulos kokonaisenakin, ainakin yritetään niin. Senhän voi joku vaikka ostaa vielä. Purkuhan on helppoa hommaa. Putkiasennukset niitä hiton kalliita, joita tuohon uuteen kattilaankin tuli teetettyä.
No, tänään tulee uutta vertailu tarjousta.
-
Mahdollista ehkä olisi toteuttaa ihan erillisinäkin kaikki, pitää se vielä kysyä myös tarkemmin asentajalta, jos jopa hankin laitteet ja reiän putkineen tekniseen tilaan asti, että mikä on sitten asennushinta pelkästään.
-
Mielenkiintoinen ehdotus reiän paikasta tuli eiliseltä tarjouksen tekijältä. Suoraan päädyssä olevan teknisentilan eteen, missä autot käännetään tallista. Rautakannen alle piiloon. Maksaa saman kuin jokusen metrin kauempaa talon kulmalta kukkapenkiltä tuotuna putket. Onko jollain vastaava toteutus?
Tämä ei tiennyt AIT "ylikellotuksesta", mutta selvittelee asian.
Maalämpötukun Nibe 1255 (1,5-6/8) + asennussarja, täyttöyksikkö ja huoneyksikkö näköjään 7300€. On tämä vaikeata selvitellä miten toteuttaa.
-
Mielenkiintoinen ehdotus reiän paikasta tuli eiliseltä tarjouksen tekijältä. Suoraan päädyssä olevan teknisentilan eteen, missä autot käännetään tallista. Rautakannen alle piiloon. Maksaa saman kuin jokusen metrin kauempaa talon kulmalta kukkapenkiltä tuotuna putket. Onko jollain vastaava toteutus?
Tämä ei tiennyt AIT "ylikellotuksesta", mutta selvittelee asian.
Maalämpötukun Nibe 1255 (1,5-6/8) + asennussarja, täyttöyksikkö ja huoneyksikkö näköjään 7300€. On tämä vaikeata selvitellä miten toteuttaa.
On se sitten helpompaa myöhemmin toimia laitteen kanssa (mikä ikinä onkaan) kun tutustuu asioihin jo ennen ostopäätöstä ja valintavaiheessa pystyy eniten vaikuttamaan asioihin, kun valinta tehty niin sitten on ns. 'lörtsyt pöksyssä' eli sen kanssa on sitten elettävä.
-
Kyllä, tutustumista tämä vaatii kuten puukattilan järkevä valintakin. KS Geoenergian kaivon yhteishinta yllättäen kovempi, kuin on saamassani könttätarjouksessa. Ei siis isoa eroa tulisi kuitenkaan hintaan näköjään tekee miten vaan.
-
Scanofficen esittelijä ei suositellut tehonnostoa AIT 6 inv pumpulla, vaan neuvoi odottamaan hetken, kun tulee välimalli 2,7-8,7kW (muistaakseni) invertterillä kesällä. Uusissa 6kW:n pumpussa tuota ei ole valikossa enää, mutta varastossa olisi vielä pumppuja, joissa nosto on mahdollista.
-
Mielenkiintoinen ehdotus reiän paikasta tuli eiliseltä tarjouksen tekijältä. Suoraan päädyssä olevan teknisentilan eteen, missä autot käännetään tallista. Rautakannen alle piiloon. Maksaa saman kuin jokusen metrin kauempaa talon kulmalta kukkapenkiltä tuotuna putket. Onko jollain vastaava toteutus?
Tuolla joitakin kuvia rautakannellisesta kaivosta: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=7117.0 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=7117.0) Nurmialueelle tosin, mutta samalla tavallahan tuo menee minne vain.
Kannattaa kysellä kansia romikselta. Voi hinta muuten yllättää ;)
-
Ok, mutta tuo on nurmikolla ja meillä se olisi ihan autojen kulkureitillä lähes ja kun on sorapintainen piha, niin metallikansi varmaan nousisi keväisiin esiin pinnasta. Alkaa ajatukset siirtymään enemmän sivuun viemiseen ennemmin, niin ei ole tiellä koskaan.
-
Scanofficen esittelijä ei suositellut tehonnostoa AIT 6 inv pumpulla, vaan neuvoi odottamaan hetken, kun tulee välimalli 2,7-8,7kW (muistaakseni) invertterillä kesällä. Uusissa 6kW:n pumpussa tuota ei ole valikossa enää, mutta varastossa olisi vielä pumppuja, joissa nosto on mahdollista.
mulla tarttui korviin esittelyssä edustajan suusta että alapää lähtee jopa samasta kuin 6kW (1.25kW) ja yläpää olis 9kW...mutta helppo on uskoa että ehkä tuli sammakoita suusta tossa kohtaa.
Jos noin on/olisi, niin on kyllä hyvä range...
-
Jäin myös miettimään mitä kuulin ja luulin kuulleeni noin. Viikkojen sisällä pitäisi tulla lisätietoa ja ehkä hintaakin. Hinnan pitäisi pysyä aika samoissa.
-
Tarkka hinta pumpulle ei ole vielä tiedossa ja pumppu tosiaan AIT 1-9 kW invertteri. Yhteishinta nousee liian korkeaksi, lähelle 19k€ sisältäen 190m reiän ja muun. Ei ole 4k€:n lisähinnan arvoinen kuitenkaan, kun alle 15k€ pitäisi päästä.
-
mulla tarttui korviin esittelyssä edustajan suusta että alapää lähtee jopa samasta kuin 6kW (1.25kW) ja yläpää olis 9kW...mutta helppo on uskoa että ehkä tuli sammakoita suusta tossa kohtaa.
Jos noin on/olisi, niin on kyllä hyvä range...
Ei tainnut mennä ihan kohdilleen minimiteho. PWZSV 92H3S min 1,77 kW ja max 8,65 kW (B0/W35)
ks. sivu 37
http://www.alpha-innotec.pl/fileadmin/sap/EN/A0030/83056500.pdf
-
Olishan se alas vääntävä kone. Pistän vielä lähiasentajalta kysymystä hinnasta.
Laitatko tomppeli tuon viimeisen laskelman sähköpostiin, kiitos?
-
Laitatko tomppeli tuon viimeisen laskelman sähköpostiin, kiitos?
Lähetin sen..
-
Kiitos. Pumppua nyt miettimässä tarkemmin. Invertterillä hinta näyttää nousevan tuhansia euroja. Vaihtoehtoja nyt:
Nibe 1245-8
Nibe 1255 1-6 (~8)
AIT PWZSV 9 (1,7-8,7) kallein
AIT PWZS82H3S Nordic 7,7
CTC 408
Nyt miettinyt noita paria kiinteätehoista kuitenkin, kun lueskellut invertterin "etuja", eikä oikein löydy lisähinnalle ehkä syytä. Muita pumppuja joita harkita järkevinä? Tai kommentteja?
-
Kiitos. Pumppua nyt miettimässä tarkemmin. Invertterillä hinta näyttää nousevan tuhansia euroja. Vaihtoehtoja nyt:
Tuhansia? 1245-8 ja 1255 (1-6) näyttäisi hintaero olevan huimat 300e.
-
Kaikista ei ole tarkkaa laskelmaa tai tarjousta. Nibe on poikkeus, mutta AIT pumpuilla hintaero on iso, puhutaan jotain 3k€ erosta. Reikä tarvii olla isompi kuin 7,7kW:n koneella. Pitää kysellä varmaan itse tarjousta omin vaatimuksin, koska tulee niin erilaisia ja vertailu on hankalaa.
-
Inverttereistä:
Nibe 1255 1-6 (~8)
AIT PWZSV 9 (1,7-8,7)
CTC EcoHeat Gsi (2,5 - 12 kW)
Mikä järkevin ja mitä tarkempia eroja? CTC:stä sanotaan saatavan eniten lämmintä käyttövettä.
Vai kallistuako näihin:
Nibe 1245-8
AIT PWZS82H3S Nordic 7,7
CTC 408
On kyllä vaikeita päätöksiä. Tai vaihtoehtoja ja siihen vaikuttavia tekijöitä on paljon.
-
Inverttereistä:
Nibe 1255 1-6 (~8)
AIT PWZSV 9 (1,7-8,7)
CTC EcoHeat Gsi (2,5 - 12 kW)
Mikä järkevin ja mitä tarkempia eroja? CTC:stä sanotaan saatavan eniten lämmintä käyttövettä.
Vai kallistuako näihin:
Nibe 1245-8
AIT PWZS82H3S Nordic 7,7
CTC 408
On kyllä vaikeita päätöksiä. Tai vaihtoehtoja ja siihen vaikuttavia tekijöitä on paljon.
CTC:n varaaja ratkaisu on ennen inverttereitä ollut aivan järkyttävän huono(mikäli muistan oikein). Mahtaako tilanne olla korjaantunut jo uudempien mallien myötä? (katsotaan jos jaksaisin tutkia...)
edit. laiskuus iski, joku muu voi kertoa tai tutkia onko tuossa vielä se sama systeemi että lattia ja käyttövesiä sekoiteltiin jotenkin keskenään? Muistelisin että vuosihyötysuhteessa tuo oli varmaan lähelle 1 huonompi kuin parhaat.
edit... selviäisikö se tuosta:
(http://i.imgur.com/OJKSv3b.png)
manuaali: http://www.ctc.no/files/manuals/16210567.pdf
Saattaa olla että inverttereissä nibessä ja ait:ssa on samat kompressorit ja hyötysuhteet ovat jotakuinkin samoja. Omistamishaluja noista koneista eniten aiheuttaisi 1255. AIT:lle miinusta vanhanaikaisesta käyttöliittymästä ja tuon ohivirtausventtiilinkään tarpeellisuus ei ole mulle vielä valjennut. Dokumentointi on myös nibessä parempi. En ole nyt aivan varma mutta omistikos Nibe nykyään myös AIT:n?
-
CTC: Lämminkäyttövesi kampakuparikierukka. Raikasta lämmintävettä.
Uusi konstruktio on lisännyt LKV;n
kapasiteettia. CTC EcoHeat 400
tuottaa varmasti legionellabakteeritonta
lämmintä käyttövettä. Ratkaisumme
perustuu siihen, että vettä lämmitetään
sitä mukaa, kuin sitä kulutetaan.
-
CTC: Lämminkäyttövesi kampakuparikierukka. Raikasta lämmintävettä.
Uusi konstruktio on lisännyt LKV;n
kapasiteettia. CTC EcoHeat 400
tuottaa varmasti legionellabakteeritonta
lämmintä käyttövettä. Ratkaisumme
perustuu siihen, että vettä lämmitetään
sitä mukaa, kuin sitä kulutetaan.
Mahtoiko tuo sitten olla niin että käyttövesi tehtiin kierukalla. Varaajan tilavuus oli vanhassa mallissa 223 litraa ja muissa kierukalla LADATTAVISSA varaajissa noin 180l. Varaajahäviöt olivat tuossa ruotsalaisten testissäkin miltei 3x sen mitä parhaissa. Eli tosiaan toisissa pumpuissa on varaajassa valmista käyttövettä 180l, CTC:n tapauksessa varaajassa on 220l noihn käyttöveden lämpöistä vettä jonka läpi kulkee kierukka. Kierukasta kulkiessaan käyttövesi sitten lämpiää lennosta. Tosin CTC:ssä varaajatilavuus lienee sen verran pieni että tuo ei taida pärjätä niille missä vettä on suoraan valmiina se 180l.
Epäilen että sama kuppainen systeemi on myös tuossa invertterissä. Unohtaisin itse tuon.
Ruåttalaistan vanhaa testiä. http://www.energimyndigheten.se/tester/jamforelsesida/?productTypeVersionId=364&comparisonProducts=1633,1634,1673,1635,1636,1637,1651,1638,1639,1640
Editoin myös edellistä viestiä hiukan jälkikäteen....
-
Mahtoiko tuo sitten olla niin että käyttövesi tehtiin kierukalla. Varaajan tilavuus oli vanhassa mallissa 223 litraa ja muissa kierukalla LADATTAVISSA varaajissa noin 180l. Varaajahäviöt olivat tuossa ruotsalaisten testissäkin miltei 3x sen mitä parhaissa. Eli tosiaan toisissa pumpuissa on varaajassa valmista käyttövettä 180l, CTC:n tapauksessa varaajassa on 220l noihn käyttöveden lämpöistä vettä jonka läpi kulkee kierukka. Kierukasta kulkiessaan käyttövesi sitten lämpiää lennosta. Tosin CTC:ssä varaajatilavuus lienee sen verran pieni että tuo ei taida pärjätä niille missä vettä on suoraan valmiina se 180l.
Epäilen että sama kuppainen systeemi on myös tuossa invertterissä. Unohtaisin itse tuon.
Ruåttalaistan vanhaa testiä. http://www.energimyndigheten.se/tester/jamforelsesida/?productTypeVersionId=364&comparisonProducts=1633,1634,1673,1635,1636,1637,1651,1638,1639,1640
Editoin myös edellistä viestiä hiukan jälkikäteen....
Nyt taitaa tulla 'kuppaista' puppua jos ajatellaan nykytilannetta, CTC 400 sarja ei ole vielä käynyt läpi Ruotsin testiä...nämä testiviittaukset on vähän semmosia että niitä pitää osata lukea, mitä malleja kennelläkin on valikoimissa, toisissa merkeissä voi tieto olla oikeaa toisissa taas vanhaa.
Ja tuota CTC invertteriä koskien systeemi on periaatteeltaan taas ihan uusi vrt. vanha 223L+LKV kierukka, invertterissä LKV tehdään levarilla lämmitysvedestä jota säilötään LKV kuumuudessa siinä varaajassa, lämmityksen suuuntan on vaihtovena ja siihen ei ole sisäänrakennettuna puskuria vaan se on laitettava eriksen jos tarvitsee...
Tuostahan uudesta CTC invertteristä lupaavat paljon isompaa määrää käyttövettä kuin Ruotsin testin muut pumput...
Invertteri on tämmönen periaatteltaa:
(http://i.imgur.com/OJKSv3b.png)
-
Siltähän tuo tosiaan näyttää, että kierukka on varaajan ympärillä, jonka läpi kylmävesi kierrätetään, kun muissa on taas toisinpäin eli tosiaan on kuumaa vettä se 180 litraa. Nykyisessä järjestelmässä on jo ongelma, kun on varaajan yläosassa vain yksi kierukka, eikä esilämmityskierukkaa, joten lämminvesi loppuu äkkiä ja yläosaa pidettävä koko ajan yli 50 asteisena, kun voisi hyödyntää varaajaa lämmitykseen enemmänkin. No CTC voidaan ainakin unohtaa siis. Hienoja mainospuheita joka paikassa.
Nibe omistaa myös AIT:n.
-
Siltähän tuo tosiaan näyttää, että kierukka on varaajan ympärillä, jonka läpi kylmävesi kierrätetään, kun muissa on taas toisinpäin eli tosiaan on kuumaa vettä se 180 litraa. Nykyisessä järjestelmässä on jo ongelma, kun on varaajan yläosassa vain yksi kierukka, eikä esilämmityskierukkaa, joten lämminvesi loppuu äkkiä ja yläosaa pidettävä koko ajan yli 50 asteisena, kun voisi hyödyntää varaajaa lämmitykseen enemmänkin. No CTC voidaan ainakin unohtaa siis. Hienoja mainospuheita joka paikassa.
Nibe omistaa myös AIT:n.
Tuo ctc invertteri varmaan osais pelata ihan ok sen lisävaraajan kanssa (jos se oli jäämässä), niiden kytkentä kuvasssa lienee semmonen vaihtoehto...en pitäisi tuota vaihtoehtoa ollenkaan huonona.
Nibe-konserni omistaa molemmat Niben ja AIT:n, sekä lisäksi mm. Kaukoran ja Akvatermin, Haaton, yms yms.
-
Nyt taitaa tulla 'kuppaista' puppua jos ajatellaan nykytilannetta, CTC 400 sarja ei ole vielä käynyt läpi Ruotsin testiä...nämä testiviittaukset on vähän semmosia että niitä pitää osata lukea, mitä malleja kennelläkin on valikoimissa, toisissa merkeissä voi tieto olla oikeaa toisissa taas vanhaa.
Ja tuota CTC invertteriä koskien systeemi on periaatteeltaan taas ihan uusi vrt. vanha 223L+LKV kierukka, invertterissä LKV tehdään levarilla lämmitysvedestä jota säilötään LKV kuumuudessa siinä varaajassa, lämmityksen suuuntan on vaihtovena ja siihen ei ole sisäänrakennettuna puskuria vaan se on laitettava eriksen jos tarvitsee...
Tuostahan uudesta CTC invertteristä lupaavat paljon isompaa määrää käyttövettä kuin Ruotsin testin muut pumput...
Siksi halusinkin varmistaa ja että muut korjaisivat jos muistan väärin. Uudessa varaajan koko on 229l. Muistelisin että vanha shunttasi jollaintapaa (tarvittaessa?) vettä kv puolelta myös lattiaan tai jotain vastaavaa. Maks varaajan käyttöpaine on myös 3.0bar josta voi päätellä että tuolla majailee jotain muuta kuin sellaista vettä jota kelpaa valuttaa suoraan hanasta? KV-tilavuus vain 1,7l joka viittaa siihen että vesi pyöräytetään todennäköisesti varaajasta kierukalla tai muulla vastaavalla ratkaisulla. Lataus voi sitten olla vaikka levarilla. Näiden tietojen valossa en luottaisi siihen että tuo on yhtään sen parempi vaihtoehto kuin ruotsin testissä ollut laite jossa on varaajan osalta huomattavan paljon yhdenkaltaisuuksia.
(http://i.imgur.com/BUqeV61.png)
-
Siksi halusinkin varmistaa ja että muut korjaisivat jos muistan väärin. Uudessa varaajan koko on 229l. Muistelisin että vanha shunttasi jollaintapaa (tarvittaessa?) vettä kv puolelta myös lattiaan tai jotain vastaavaa. Maks varaajan käyttöpaine on myös 3.0bar josta voi päätellä että tuolla majailee jotain muuta kuin sellaista vettä jota kelpaa valuttaa suoraan hanasta? KV-tilavuus vain 1,7l joka viittaa siihen että vesi pyöräytetään todennäköisesti varaajasta kierukalla tai muulla vastaavalla ratkaisulla. Lataus voi sitten olla vaikka levarilla. Näiden tietojen valossa en luottaisi siihen että tuo on yhtään sen parempi vaihtoehto kuin ruotsin testissä ollut laite jossa on varaajan osalta huomattavan paljon yhdenkaltaisuuksia.
eiku, se LKV tehdään juuri niinkuin kerroin tossa lainauksessasi, eli se pyöräytetään siitä levarista läpi lennossa...1,7L lienee levarin tilavuus...varaajassa on varastoituna samaa vettä kuin lämmityspiireissä, eli sen paine on jotains <1.5bar.
CTC Invertteri-koneessa on hyvin vähän yhtäläisyyksiä Ruotsin testiin, no se CTC on yhteistä ;)
CTC GSi 12 har även utrustats med en högeffektiv varmvattenberedning som producerar över 300 liter varmvatten, vilket är bäst i klassen. En ny effektivare tankisolering ger dessutom minimala energiförluster.
-
Onko tämä uusi CTC siis kiinteälauhdutteinen? Eikö sen tarvitse tehdä koko ajan lämmityskäyttöön tarpeettoman kuumaa vettä jonka sitten shunttaa? Osaisiko joku kertoa miten tuo ratkaisu poikkeaa edukseen kilpailijoista? Joku syyhän tuohon ratkaisuun täytyy olla.
-
Onko tämä uusi CTC siis kiinteälauhdutteinen? Eikö sen tarvitse tehdä koko ajan lämmityskäyttöön tarpeettoman kuumaa vettä jonka sitten shunttaa? Osaisiko joku kertoa miten tuo ratkaisu poikkeaa edukseen kilpailijoista? Joku syyhän tuohon ratkaisuun täytyy olla.
Tämä CTC GSi on vaihtoventtiilipumppu.
Käyttöveden lämmitys on täysin poikkeava ratkaisu muihin valmistajiin nähden. Käyttövesi lämmitetään levylämmönvaihtimella siinä vaiheessa, kun sitä aletaan laskea hanasta. Vaihtimen jälkeen on siis anturi ja ennen vaihdinta virtausvahti. Kun virtausvahti havaitsee että vettä aletaan laskea, käynnistyy kiertovesipumppu. Anturi pitää huolen että vesi lämmitetään sille asetettuun arvoon. Käyttöveden lämmittämiseen käytetään varaajaan ladattua energiaa.
Varaajassa on kaksi anturia, joiden perusteella sitä uudelleenladataan ja latausteho määrittyy.
Lämmityspiirin ajetaan vaihtoventtiilillä käyrän mukaan suoraan sen lämpöistä mitä tarvitaan.
En osaa sanoa onko ratkaisu edukseen muihin nähden, mutta ainakin se poikkeaa kilpailijoista.
Ei taida tänä päivänä riittää että tekee samanlaisen ratkaisun kun muilla.
-
Hintavertailua:
Invertterillä:
Nibe 1255 1-6 (~8) 16,2k€
AIT PWZSV 9 (1,7-8,7) 18,7k€ > 16,7k€
AIT PWZSV 6 15,9k€
CTC EcoHeat Gsi (2,5 - 12 kW)
Kiinteä:
Nibe 1245-8 15,6k€
AIT PWZS82H3S Nordic 7,7 17,3k€ > 15,6k€ < 17,4k€
CTC 408 17,4k€
Gebwell Qi8 17k€
Bosch LW/M 6 ja 125m 14,5k€
Hieman eroa reiän koossa, invertterit 170-190m ja kiinteät 170-177m. Päivitän listaa kunhan tarjouksia tulee.
-
Tämä CTC GSi on vaihtoventtiilipumppu.
Käyttöveden lämmitys on täysin poikkeava ratkaisu muihin valmistajiin nähden. Käyttövesi lämmitetään levylämmönvaihtimella siinä vaiheessa, kun sitä aletaan laskea hanasta. Vaihtimen jälkeen on siis anturi ja ennen vaihdinta virtausvahti. Kun virtausvahti havaitsee että vettä aletaan laskea, käynnistyy kiertovesipumppu. Anturi pitää huolen että vesi lämmitetään sille asetettuun arvoon. Käyttöveden lämmittämiseen käytetään varaajaan ladattua energiaa.
Varaajassa on kaksi anturia, joiden perusteella sitä uudelleenladataan ja latausteho määrittyy.
Lämmityspiirin ajetaan vaihtoventtiilillä käyrän mukaan suoraan sen lämpöistä mitä tarvitaan.
En osaa sanoa onko ratkaisu edukseen muihin nähden, mutta ainakin se poikkeaa kilpailijoista.
Ei taida tänä päivänä riittää että tekee samanlaisen ratkaisun kun muilla.
Juu kyllähän tuo poikkeaa muista reilusti. Sähkökatkon sattuessa lämpöisen veden saa unohtaa sillä samalla sekunnilla kun sitä ei saa mitenkään käyttöön. Lisäksi näissä levariratkaisuissa on aina enemmän tai vähemmän lisää rikkoutuvia osia.
Kuinkahan tuo ratkaisu pystyy pitämään varaajan kerrostumat ja kuinkahan kuumaa tuosta pannusta saa pihalle? Onkohan lämmönvaihdin niin suuri että se piisaa myös kahdelle suihkulle hyvin? Tuohan vaatii noin 55kW tehoa lennossa... ::)
-
Juu kyllähän tuo poikkeaa muista reilusti. Sähkökatkon sattuessa lämpöisen veden saa unohtaa sillä samalla sekunnilla kun sitä ei saa mitenkään käyttöön. Lisäksi näissä levariratkaisuissa on aina enemmän tai vähemmän lisää rikkoutuvia osia.
Kuinkahan tuo ratkaisu pystyy pitämään varaajan kerrostumat ja kuinkahan kuumaa tuosta pannusta saa pihalle? Onkohan lämmönvaihdin niin suuri että se piisaa myös kahdelle suihkulle hyvin? Tuohan vaatii noin 55kW tehoa lennossa... ::)
Levarilla tulee kyllä reippaat kerrostumat,
-
Juu kyllähän tuo poikkeaa muista reilusti. Sähkökatkon sattuessa lämpöisen veden saa unohtaa sillä samalla sekunnilla kun sitä ei saa mitenkään käyttöön. Lisäksi näissä levariratkaisuissa on aina enemmän tai vähemmän lisää rikkoutuvia osia.
Kuinkahan tuo ratkaisu pystyy pitämään varaajan kerrostumat ja kuinkahan kuumaa tuosta pannusta saa pihalle? Onkohan lämmönvaihdin niin suuri että se piisaa myös kahdelle suihkulle hyvin? Tuohan vaatii noin 55kW tehoa lennossa... ::)
Vakioasetuksella on säädetty 58C ulostulo, 60max. Ei vaadi erikseen syötönsekoitusventtiiliä.
300 litraa luvataan lämmintä käyttövettä. On sen verran tehokas vaihdin, että voi olla kaksi suihkua yhtäaikaa.
Kerrostuma pysyy hyvin, meno tulee n.30cm varaajan pohjasta. Lataus ei siis sotke kerrostumaa.
Levarissa kierrättävä pumppu on pwm-ohjattu ja anturi+virtausvahti määrittää sen nopeuden.
Mahdollisista rikkoutuvista osista puheenollen, konehuoneessa on elektroninen paisuntaventtiili ja invertteriohjattu kompressori.
-
Hintavertailua:
Invertterillä:
Nibe 1255 1-6 (~8) 16,2k€
AIT PWZSV 9 (1,7-8,7) 18,7k€ > 16,7k€
AIT PWZSV 6 15,9k€
CTC EcoHeat Gsi (2,5 - 12 kW)
Kiinteä:
Nibe 1245-8 15,6k€
AIT PWZS82H3S Nordic 7,7 17,3k€ > 15,6k€ < 17,4k€
CTC 408 17,4k€
Gebwell Qi8 17k€
Hieman eroa reiän koossa. Päivitän listaa kunhan tarjouksia tulee.
Ei enää näköjään kannata laittaa kiinteetä....AIT 9 lieneen osuvin?
-
Ei enää näköjään kannata laittaa kiinteetä....AIT 9 lieneen osuvin?
Myös kaivojen syvyydet olisi varmaan hyvä olla noiden hintojen lisänä näytillä. Hinnat on muuten aikas lähellä toisiaan...
-
Vakioasetuksella on säädetty 58C ulostulo, 60max. Ei vaadi erikseen syötönsekoitusventtiiliä.
300 litraa luvataan lämmintä käyttövettä. On sen verran tehokas vaihdin, että voi olla kaksi suihkua yhtäaikaa.
Kerrostuma pysyy hyvin, meno tulee n.30cm varaajan pohjasta. Lataus ei siis sotke kerrostumaa.
Levarissa kierrättävä pumppu on pwm-ohjattu ja anturi+virtausvahti määrittää sen nopeuden.
Mahdollisista rikkoutuvista osista puheenollen, konehuoneessa on elektroninen paisuntaventtiili ja invertteriohjattu kompressori.
Ruåttin foorumilla noista on jonkinverran kokemuksia. Ilmauksen ja vaihtelevan kv lämmön kanssa on joillain ollut ongelmia. Ilmeisesti kuitenkin pääsääntöisesti pelannut ok.
-
Ei enää näköjään kannata laittaa kiinteetä....AIT 9 lieneen osuvin?
Ainoa ongelma tai en tiedä onko se ongelma, mutta tuon saa vasta syksystä mahdollisesti. Itse kallistumassa AIT 7,7kW:n koneeseen, jos nyt haluaisi keväällä laitteiston vaihtaa.
Reiät ovat kohdillaan, 177m tai 180-190m inverttereillä. Muunlaisiakin tarjouksia tuli, jopa se, että 120-140m riittäisi 6kW:n koneella tähän taloon eli alitehoisiakin tarjotaan kovalla hinnalla.
CTC on nyt unohdettu, vaikka kyselylistoilla olikin. Kiitos hyvistä kommenteista tuohon liittyen.
-
Ainoa ongelma tai en tiedä onko se ongelma, mutta tuon saa vasta syksystä mahdollisesti. Itse kallistumassa AIT 7,7kW:n koneeseen, jos nyt haluaisi keväällä laitteiston vaihtaa.
Reiät ovat kohdillaan, 177m tai 180-190m inverttereillä. Muunlaisiakin tarjouksia tuli, jopa se, että 120-140m riittäisi 6kW:n koneella tähän taloon eli alitehoisiakin tarjotaan kovalla hinnalla.
CTC on nyt unohdettu, vaikka kyselylistoilla olikin. Kiitos hyvistä kommenteista tuohon liittyen.
CTC pois? kallis, ei saa hintaa, liian suuri vai miksi?
-
CTC pois? kallis, ei saa hintaa, liian suuri vai miksi?
Onhan se kallein pienellä erolla eikä invertterin hintaa tullutkaan sekä tuo levaritekniikka ei maalämpöpumpussa niin kiinnosta nyt.
Siinähän niitä on listoilla ja paremmuutta hinta vs. tekniikka mietitään. Hiton vaikea keksiä sitä järkevintä. Onko esim. invertteri kone hintansa väärti? Kestääkö sen 10 vuotta tai edes 6 vuotta, kun monessa takuu 5 vuotta. Saa heittää kommentin, minkä itse valitsisit.
Ajankohtaakin on mietittävä, koska purkaa puukaluston pois ja saa pumpun heti tilalle vai pitääkö virittää erillinen pikkuvaraaja käyttöön hetkeksi.
-
Onhan se kallein pienellä erolla eikä invertterin hintaa tullutkaan sekä tuo levaritekniikka ei maalämpöpumpussa niin kiinnosta nyt.
Siinähän niitä on listoilla ja paremmuutta hinta vs. tekniikka mietitään. Hiton vaikea keksiä sitä järkevintä. Onko esim. invertteri kone hintansa väärti? Kestääkö sen 10 vuotta tai edes 6 vuotta, kun monessa takuu 5 vuotta. Saa heittää kommentin, minkä itse valitsisit.
Ajankohtaakin on mietittävä, koska purkaa puukaluston pois ja saa pumpun heti tilalle vai pitääkö virittää erillinen pikkuvaraaja käyttöön hetkeksi.
Kiinteän listasta puuttuu Viessmannilta 333g ja Oilonilta Cube ja Cube House.
Listalla olevista kiinteistä Ait PWZS.
Inverttereistä CTC GSI.
Omat valinnat perustelen sillä, koska tunnen itse ko.laitteet riittävän hyvin.
-
Ruåttin foorumilla noista on jonkinverran kokemuksia. Ilmauksen ja vaihtelevan kv lämmön kanssa on joillain ollut ongelmia. Ilmeisesti kuitenkin pääsääntöisesti pelannut ok.
Koneen asennus suoraan ja vaihtimen ilmaus korostuu tässä.
-
AIT ihan hieno paketti, Nibeen hieman paremmin lisäkilkkeitä lisättävissä ja tuoreempi automatiikkapuoli.
Nibe omistaa AITeen ja taitaa omistaa CTCeenkin nykyisin
-
AIT ihan hieno paketti, Nibeen hieman paremmin lisäkilkkeitä lisättävissä ja tuoreempi automatiikkapuoli.
Nibe omistaa AITeen ja taitaa omistaa CTCeenkin nykyisin
Totta muuten, taitaa ainakin jotain ostomeininkiä olla menossa...
http://www.nibe.com/investors-media/pm-news-acquisitions-other/2017---news-aquisitions-other/2017-01-27-swedish-competition-authority-has-given-their-approval-to-nibes-acquisition-of-majority-in-british-owned-enertech-group.html
-
Koneen asennus suoraan ja vaihtimen ilmaus korostuu tässä.
niin mitä ruotsia olen tulkannut, niin ilmeisesti GSi pitää vaan osata ilmata kuten muutkin pumput ;D
ehkä on ollut alku-tietämättömyyttä tai diy miehet asialla ;)
-
AIT ihan hieno paketti, Nibeen hieman paremmin lisäkilkkeitä lisättävissä ja tuoreempi automatiikkapuoli.
Nibe omistaa AITeen ja taitaa omistaa CTCeenkin nykyisin
Ihan mielenkiinnosta mitä lisäkilkkeitä Nibeen saa, mitä ei saa Ait:hen tai CTC:hen. Nibessä on eroja eri mallien välillä.
Kaikissa automatiikkapuoli on päivittyvää mallia.
Nibe omistaa nykyisin CTC:n.
Laitteen mukana tulevien kilkkeitten määrä on tietääkseni CTC:ssä laajin.
Vain lämmityspuolen paisunta-astia pitää hommata erikseen ja senkin saa CTC:ltä erillisenä pakettina mukana sisältäen kytkentäletkun.
-
Tekeekö lisukkeilla lopulta mitään, jos pumppu toimii ja säädetty kohdilleen?
Entä etäsäädön, kuten AIT vakiona, tuoma etu vaiko haitta?
-
Näillä näkymin nyt päätymässä AIT PWZS82H3S Nordic 7,7 15,6k€ ja 177m/6m reiällä. Vielä ehtii kommentoida ja järkeistää?
Invertteri menisi syksyyn ja tuon saisi vielä tässä keväällä/kesällä.
-
Näillä näkymin nyt päätymässä AIT PWZS82H3S Nordic 7,7 15,6k€ ja 177m/6m reiällä. Vielä ehtii kommentoida ja järkeistää?
Invertteri menisi syksyyn ja tuon saisi vielä tässä keväällä/kesällä.
justa taas eilen ohimennessäin kysäsin joko 9kW saa, ja sinisillä silmillä myyjältä tuli että jooo joo... :D
Onhan tämä 6kk:ttakin jo säästöä kun heti hankkii, mutta toisaalta jos uudessa jotain joka ottaa kiinni/tekee olon mukavemmaksi niin vois odottaa...ny ei vaan ehdi perehtyä muodostamaan oikein mielipidettä omilta rempoilta kunpi oleis parempi sinulle...
-
Juu ei saa, ihan maahantuojan tietoa että korkeintaan heinäkuusta. Eikä tässä kyllä mitään säästöä tule mitenkään laskien, että sitä on turha edes miettiä. Yli tuhannen euron kovempi hinta vs. hyöty ja myöhemmin syksyllä vanhojen rojujen myyminen voi olla hankalampaa. Kesäksi voi saada helpommin myytyä lambda kattilan heti pois nurkista seisomasta.
-
Nyt on puulämmityslaitteisto pihalla ja paikalla laulaa AIT PWZS82H3S Nordic 7,7. Reikää tuli yhteensä 182m ja kallioon osuttiin 10m:ssä. Porauksessa meni lopulta kolme päivää, kun 20m ennen maalia hajosi terän kiinnitysmutteri ja vaati yhden päivän lisää. Muuten mentiin hienosti aikataulussa ja lämminvesi oli poissa lopulta vain päivän ajan, kun sunnuntaiaamuna purin vanhat ja maanantai aamuna oli jo pumppu sähköllä lämmittämässä. Nopeasti meni myös loppuasennus.
-
Lisätääs tänne talteen tieto. Hyvää laatua tuli taas saksasta. Pummpu sylkäisi öljyt pihalle. Vakiovika, putkivuoto kompressorissa. Kestihän se reilut 20 kuukautta. No takuuseen menee, mutta nyt lämmitellään vastuksilla ennen uutta konetta. Onneksi on paikallinen asentaja, joka tuli heti katsomaan ja toteamaan vian. Katsotaan kauanko kestää saada uusi yksikkö tilalle. Matalapainehälyjä tuli myös jouluna 2017. Työnsi painetta paisariin ja itse paisuntasäiliö halkesi saumastaan alkaen vuotamaan.
-
Huomenna vaihtuu kompressori. Nopeata toimintaa paikalliselta asennusfirmalta. ???
Kyselin asentajalta, olisko järkevää laittaa pieni varaaja, muttei nähnyt sillä paljoa olevan vaikutusta. Pitääkö sitä vetäistä lämmöt talliin vielä tässä, jotta saa pumppu lisää töitä jatkossa. Vaikka jokin puhallinkonvektori ja lattiapaluusta kierto. 5m olisi talli ja varasto, jotka ovat olleet kylmillään tai varastossa sähköpatteri. Mitäs olette mieltä? Mikä olisi järkevin toteutus?