Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Yleistä => Aiheen aloitti: lemmeja - 06.01.13 - klo:19:11
-
Ollaan päivittämässä yhtiön lämmitysjärjestelmää. Nykyinen lämmitysmuoto on öljy. Lämmönjako vesikiertoisilla pattereilla.
Pinta-ala 515m2 (2 erillistä asuinrakennusta sis. 7 asuntoa)
Asukkaita noin 20
Öljynkulutus ollut jopa 12700litraa
Vesilaskelma vuodelle 2013 on 820m3, joista lämmin 328m3.
Olen kuullut monesta suuntaa että öljynkulutus olisi kovin suuri, mutta mitäs mieltä täällä ollaan?
Jokatapauksessa systeemiä ollaan päivittämässä ja tarjouksia olen saanut. Tarjouksissa 30-40kw pumppu tehot ja kaivometrejä 600-900m. Miltäs kuulostaa?
-
Pinta-ala 515m2 (2 erillistä asuinrakennusta sis. 7 asuntoa)
Asukkaita noin 20
Öljynkulutus ollut jopa 12700litraa
Vesilaskelma vuodelle 2013 on 820m3, joista lämmin 328m3.
Olen kuullut monesta suuntaa että öljynkulutus olisi kovin suuri, mutta mitäs mieltä täällä ollaan?
Joka tapauksessa systeemiä ollaan päivittämässä ja tarjouksia olen saanut. Tarjouksissa 30-40kw pumppu tehot ja kaivometrejä 600-900m. Miltäs kuulostaa?
Öljyn kulutus on aika suuri. Lämmitystarve olisi 14.2 Wh/m3/Ap/v.
Edit.: Laskin uudelleen ja uusi tulos alempana uudessa viestissäni.
-
Mistäs tuo nykyinen suuri öljynkulutus voi johtua? Voiko öljypolttiimen säädöt olla viturallaan vai onko talo niin huonosti tehty, että lämmöt karkaa mäkeen. Voisin käydä viä kurkkaamassa minkälaiset lämmöt patteriverkkoon lähtee ja tulee.
-
Säädöt voivat olla pielessä. Myös rakennusvuodella on tekemistä asian kanssa, huolimaton urakoitsija on voinut tehdä eristykset huonosti tai jossain on märkiä eristeitä (eivät eristä). Myös lämpimän käyttöveden kulutus on isompaa taloissa joissa ei ole huoneistokohtaista mittausta.
-
Mistäs tuo nykyinen suuri öljynkulutus voi johtua? Voiko öljypolttiimen säädöt olla viturallaan vai onko talo niin huonosti tehty, että lämmöt karkaa mäkeen. Voisin käydä viä kurkkaamassa minkälaiset lämmöt patteriverkkoon lähtee ja tulee.
Lämmitystarve oli tuon laskelman mukaan 14.2 Wh/m3/Ap/v (Wattituntia/m3/astepäivä/vuosi.)
Jos kyseessä olisi 1970-1980 aikainen rivitalo, olisi tyypillinen kulutus noin 11-12 Wh/m3/Ap/v.
Helppo, melko tehokas ja edullinen tapa lämpöhukan vähentämiseen on laittaa yläpohjan päälle 20-40 cm puhallusvillaa, jos välikaton päällä vain on vapaata tilaa.
Onko lämpökanaalissa lämmönsiirtoputkien eristys kunnossa?
-
Asunnoissa on huoneistokohtainen vesimittari. Ullakolla on muistaakseni puhallusvillaa 20-40cm. Sen verran kuitenkin että sekaan hukkaa helposti akkuporakoneita ja työkaluja. Öljypolttimelle on tehty tasasesti jonkilaisia korjauksia ja säätöjä, mutta kulutus ei tiettävästi ole juuri muuttunut. Päästöjäkin pannusta muistaakseni mitattiin toissatalvena. Lämpökanaalin eristyksistä ei ole mitään hajua. Pystyykö asiaa päätteleen tai mittaan jotenkin?
-
Isännöitsijä tarkisteli kulutusta ja antoi suurpirteisen keskikulutuksen viimeiselle neljälle vuodelle ja tämä olisi 11500litraa.
-
Jos lämpökanaali sulattaa lunta päältään on se huonosti eristetty. Tämän huomaa parhaiten silloin kun uusi lumi on juuri satanut maahan. Kanaalin eriste voi myös olla vaurioitunut jolloin ulskovesi pääsee suoraan putken pintaan ja jäähdytys on megaluokkaa.
-
Isännöitsijä tarkisteli kulutusta ja antoi suurpirteisen keskikulutuksen viimeiselle neljälle vuodelle ja tämä olisi 11500litraa.
Laskin uudelleen ja uusi laskelma tässä alapuolella.
Kulutus olisi nyt 12,5 Wh/m3/Ap/v, joka on aika lähellä tyypillistä lämmitystarvetta, ehkä ihan vähän korkeahko vieläkin.
Yläpohjan lisä eristämisellä saattaisi päästä lähelle 10 Wh/m3/Ap/v,
jolloin lämpöpumpun koko pienenisi 30 kilowattiin ja lämpökaivoksi riittäisi 3 x 200m aktiivisyvyyttä.
Editoin vielä tätä:
Nyt tehtiin laskelma 4 -viimeisen vuoden kulutuskeskiarvon perusteella.
Neljän viimeisen vuoden lämmitystarve on ollut noin 94% normaalivuoden lämmitystarpeesta.
Jos nojaudutaan normivuoden lämmitystarpeeseen, olisi tuo korjattava ylöspäin, vastaamaan 100 prosenttisesti normivuotta ja silloin öljyn vuosikulutukseksi tulisi noin 12300 litraa/vuosi.
Tämä viimeinen laskelma antaisi siis hiukan alitehoisen lämmityslaitteen!
Korjatulle kulutuksella tarvittaisiin noin 37 kW tehoinen pumppu ja noin 745 metriä porakaivoja.
Edelleenkin yllyttäisin kurkistamaan ullakolle, josko sinne voisi laittaa vähän puhallusvillaa.
Muistakaa kuitenkin ullakkotilan tuuletus.
Jos kyseessä on tasakattoinen rakennus, ei sitä ullakkotilaa ehkä olekaan!
-
Ei ole tasakattoinen. Kyllä siä ullakolla on sitä puhallusvillaa se 20-40senttiä. Ja täytyy todeta vielä että talvella ei sisällä ole mitenkään erityisen lämmin. Oikeastaan melko kolea ja itelläki laminaatti on ollu melkein jäässä ::) Patteriverkko putsattiin pari kolme vuotta sitten jollaki konstilla joka autto kyllä lämpöihin, mutta ei sisälle varmaan yli 20 astetta saa talvella.
On noiden tarjouksienkin välillä melkoset erot. 61-77tonnia olis haarukka tällä hetkellä.
-
Patteriverkko putsattiin pari kolme vuotta sitten jollaki konstilla joka autto kyllä lämpöihin, mutta ei sisälle varmaan yli 20 astetta saa talvella
Jos öljypannulla ei saa taloa lämpimäksi, niin silloin on varmaankin patterit alamittaiset ja vaativat korkean lämmitysveden lämpötilan.
On huomattava, että lämpöpumpulla ei ole mahdollista paljoakaan yli 50C lämpötiloihin.
Katso mitä on nyt ja kovemmilla pakkasilla pattereille menevän veden lämpötila.
ATS
-
Täytyy koittaa käydä noi lämpötilat kurkkaamassa lähipäivinä.
-
Eilen kävin kurkkaan lämmöt. Lähtevä vesi oli 45 astetta ja paluu 35astetta. Pakkasta tosin ei ollu ku -5.
-
Eilen kävin kurkkaan lämmöt. Lähtevä vesi oli 45 astetta ja paluu 35astetta. Pakkasta tosin ei ollu ku -5.
Liitin ylläolevaan viestiisi pienen graafisen kuvaajan menoveden ja ulkolämpötilan suhteesta.
Kuvaaja on toki epätarkka, kun se on määritetty vain yhden mittauspisteen perusteella, ja sekin aika pienellä pakkasella.
Tuon kuvaajan perusteella maalämpö pystyisi lämmittämään taloa vain korkeintaan -15C pakkasiin saakka. Sitä kylmemmällä alkaisi totinen paleleminen!
Arvelen, että talossa on termostaattiset patteriventtiilit käytössä ja siksi olisi noin korkea menoveden lämpötila tarpeen.
Jos on termostaattiset patteriventtiilit, pitäisi säätää jossain rakennuksen päätyhuoneistossa patteritermostaatit maksimiinsa ja katsoa sitten, kuinka korkealle sisälämpötila nousee.
Sillä saataisiin tarkistettua todellinen menoveden lämpötilatarve.
Jos kuitekaan ei ole termostaattiset patteriventtiilit, ovat patterit aika pahasti alimitoitetut maalämpökäytölle, tai niissä on muutoin kuristettu veden kiertoa kovasti!
-
Kyllä ne venttiilit käsittääkseni on sellaset termostaattiset. Loppuviikosta on luvattu tiukempia pakkasia, joten käyn nuo lämmöt katsomassa uudestaan. Tällä hetkellä olemme olleet kiinnostuneimpia halvimmasta tarjouksesta, joka ei suinkaan ole laitteistoltaan pienin. 2kpl Gebwell T-20 pumppua, 4x200m kaivoa ja 1000litran varaaja kahdella lämminvesikierukalla.
Viekö kaksi pumppua reilusti enemmän sähköä kuin yksi?
-
Nuo Gebwellin pumput toimivat minun ymmärtääkseni niin että molemmat eivät ole käytössä yhtä aikaa jos ei tarvita enempää tehoa kun yksi pystyy tuottamaan, samoin kun pumput vuorottelevat käyntiä jotta molemmat käyvät vuorotellen (tälläisen järjestelmän olen ainakin nähnyt livenä). Yksi iso tai kaksi pienempää pumppua niin eipä pitäs olla täydelläkään teholla isompaa sähkönkulutuksen eroa, minusta ainut mitä kahdesta tulee lisää on tupla kiertovesipumput (vai olenko väärässä).
-
Kävin tsekkaan lämmöt ku pakkanen on kiristyny.
17 asteen pakkasella lähtevä vesi 55astetta ja palaava 42astetta. Lähtevää vettä säätää Oumanin säätöventtiili, jossa asetuksena on D-käyrä, joka kertoo että 0 asteessa lähtevä olisi about 42 astetta, -20 asteessa lähtevä vesi olis 62 asteen kieppeillä. -30 asteessa olis jo 70 asteista toi lähtevä ton käppyrän mukaan.
-
Kävin tsekkaan lämmöt ku pakkanen on kiristyny.
17 asteen pakkasella lähtevä vesi 55astetta ja palaava 42astetta. Lähtevää vettä säätää Oumanin säätöventtiili, jossa asetuksena on D-käyrä, joka kertoo että 0 asteessa lähtevä olisi about 42 astetta, -20 asteessa lähtevä vesi olis 62 asteen kieppeillä. -30 asteessa olis jo 70 asteista toi lähtevä ton käppyrän mukaan.
Poistin aikaisempaan viestiisi laittamani taulukon kuvan ja
liitän tähän yläpuolelle uuden, joka kuvaa sitä, mihin korkeintaan lämpöpumpulla voidaan päästä.
Jos mittaukest osoittavat, että vaaditaan tämän uuden taulukon arvojen ylityksiä, on pattereiden lämmönluovutuspinta-ala liian pieni.
Lisään tämän uuden taulukon kuvan tässä yläpuolella olevaan viestiisi.
-
17 asteen pakkasella lähtevä vesi 55astetta ja palaava 42astetta. Lähtevää vettä säätää Oumanin säätöventtiili, jossa asetuksena on D-käyrä, joka kertoo että 0 asteessa lähtevä olisi about 42 astetta, -20 asteessa lähtevä vesi olis 62 asteen kieppeillä. -30 asteessa olis jo 70 asteista toi lähtevä ton käppyrän mukaan
Menoveden lämpötila pitäisi katsoa silloin kun patteritermostaatit on avattu täysin auki.
Meno ja paluuveden suuri lämpötilaero 13C kielii siitä, että termostaatit rajoittavat huomattavasti veden virtausta.
Suuremmalla virtauksella selvittäisiin todennäköisesti huomattavasti matalammalla menoveden lämpötilalla.
ATS
-
No täytyypä viestiä muille, että ny hanat auki, nii koitan tsekata arvot vielä kerran. Ja nyt on pakkasta!!
-
Okei. -22 astetta pakkasta. Patterit veivattu täysille koko yhtiössä. Lämmöt käyty kattoon puolentunnin ja tunnin päästä ja lukemat näytti lähtevälle 62 astetta ja paluuvedelle 45 astetta.
-
Saako kiertovesipumppuun lisättyä virtausta? Jos saa, niin lisää.
Meno paluu lämpötilaero suuri 17C ?
ATS
-
Voihan siihen ehkä saada. On siinä joku hieno Oumanin ohjainpääte, jolla varmaan jotain säätöjä voi tehä. Kysymys herää että miksei putkarit ja yms hennerit oo säätäny niitä jos ne on epänormaalit arvot?
-
Noi kovat lähdöt ja noin alhaiset tulot kertoo että virtaus on liian pieni...
Onko aina ollut näin vai tilanne pahentunut ajan kanssa?
Mikä kiertovesi pumppu? Onko mitoitettu liian pieneksi, onko mitään kuristus venttiileitä/ovatko auki?
Onko infrapuna mittaria käytössä??
Kaikissa asunnoissa kaikki venttiilit auki ja mittaamaan, onko jonkun patterit viileämmät kuin toisten?
Entä pattereiden lämpötila ero ylä vs ala reuna?
-
Uus kiertovesipumppu on Wilo Stratos 25/1-10. Siinä näyttä joku namiska olevan josta sitä kaiketi säädetään. Nyt ruudussa arvo 6.8m. Noista lämmöistä en osaa sanoo mitään kuinka kauan ne on tollasia ollut. 7 vuotta ite asunu tässä yhtiössä ja aina ollu vähä semmone normaalia "koleempi" talvisin ja kenelläkään asukkaista ei ole ollut käsitystä lämmitysjärjestelmästä ja hyvin usein kun pannuhuoneessa on ollu joku vika on eri firmasta joku tullu korjaan.
Mitäs tämmösillä kuristusventtiileillä oikeen tehää lämmitysjärjestelmässä ja mistä niitä sietäs kaivella? Kyl mulla semmonen lämpökamera on töissä, mut on vähä rajallisesti aikaa nyt lähiaikoina käydä mittaamassa pattereita, ku ite asuu muualla nykysin.
Onko virtauksen nostamisessa jotain haittapuolta olemassa?
-
Virtauksen nostaminen ei teoriassa ole haittaa muutakuin mahdollinen ääni patteriventiileissä ja nekin kun aukaisee kokonaan niin ei kohise =)
Kokeilemalla että josko virtausta olisi rajoitettu liikaa että ei riitä lämmintä vettä pattereille kunnolla kun oikeasti lämmintä tarvitaan, voi todeta kädellä patterista onko paluu lähes yhtälämmin kuin tulo, jos patterin alaosa kylmä ja yläosa kuuma niin vesi ei kierrä kunnolla.
-
Mitäs tämmösillä kuristusventtiileillä oikeen tehää lämmitysjärjestelmässä ja mistä niitä sietäs kaivella?
Yks versio patterien linjasäätöventtiileistä on tuollainen.
Jos on tuollaiset niin sitten pitäisi selvittää minkäverran noista voi virtausta suurentaa ilman että menee koko talon patteriverkon virtaustasapaino pieleen.
Silloin osa talon pattereista jää kylmiksi ja osa lämpiää hyvin.
Valitettavasti en tiedä miten tämä tehdään käytännössä,jospa joku asiaan perehtynyt voisi neuvoa?
(http://i5.aijaa.com/t/00552/11686643.t.jpg) (http://aijaa.com/oISm0L)
-
Mistähän voisi saada ulkopuolisen henkilön, joka toimisi rojektin suunnitelman ja työn valvojana? Isännöitsijä oli sitä mieltä, että sellainen henkilö pitää olla ehdottomasti joka puolueettomasti suorittaa suunnitelman, tarjouksien arvioinnit ja työn valvonnan. On kuulemma käräjiä käyty aikasemmin kun joku asukas tai asukkaat eivät ole olleet tyytyväisiä ja tällön on isännöitsijästä yritetty tehä vastuullista. Mahtaa moinen valvoja maksaa miljoonan....
-
Isännöitsijä tossa pyyteli eräältä insinööritoimistolta kartoista millainen laitteisto tarvittaisiin. Voi että ku tulee pää kipiäks, ku joka osoitteesta tulee eri mielipiteitä. Insinööritoimisto määritteli pumpuksi 2 kompuraisen vaihtoventtiilikoneen, kun kuulemma tulistinpumppuja myyvät firmat ei ole niin ammattitaitoisia pirkanmaalla. Mahtaako olla näin ja onko noissa pumpputyypeissä jotain niin maagisia eroja, että väite vois pitää paikkaansa. Tuo pumpun koko on ainakin heti aika paljon pienempi kuin mitä tomppelin laskelmissa on esitetty.
Enivei, minkäslaisia ajatuksia herättää.
1.Lämpöpumppu:
• 2 piirinen vaihtoventtiililämpöpumppu
• lämmitysteho 30 kW
• lämpöpumpulta lähtevän lämmitysveden mitoituslämpötilat +60 °C
• lämmönkeruuliuoksen mitoituslämpötilat 0 / -3 °C
• lämmönkeruuliuos 30 til-% etyylialkoholi
2.Käyttövesivaraaja:
• tilavuus 750 litraa
• vähintään 6 kW sähkövastus
3.Työsäiliö:
• tilavuus 500 litraa
4.Sähkökattila:
• lämmitysteho 20 kW
• tehoportaita vähintään 5 kpl
5.Lämmönkeruupiiri:
• 3 kpl lämpökaivoja a’ 200 m/kpl
• 1 kpl keruukaivoja
• Lämpökaivojen välinen minimietäisyys toisistaan 20 metriä. Jos kaivoja porataan vinoon, on minimietäisyys
kaivoilla 15 metriä.
6.Muut varusteet:
• lämmitysvesipiirin uusi taajuusmuuttajaohjattu kiertovesipumppu
...
Editoinut "tomppeli.: poistin lisäämäni liitetiedoston, jotta liitetiedostokansio ei täyttyisi liiaksi!
-
Isännöitsijä tossa pyyteli eräältä insinööritoimistolta kartoista millainen laitteisto tarvittaisiin. Voi että ku tulee pää kipiäks, ku joka osoitteesta tulee eri mielipiteitä. Insinööritoimisto määritteli pumpuksi 2 kompuraisen vaihtoventtiilikoneen, kun kuulemma tulistinpumppuja myyvät firmat ei ole niin ammattitaitoisia pirkanmaalla. Mahtaako olla näin ja onko noissa pumpputyypeissä jotain niin maagisia eroja, että väite vois pitää paikkaansa. Tuo pumpun koko on ainakin heti aika paljon pienempi kuin mitä tomppelin laskelmissa on esitetty.
Tuossa tarjouksessa on kovasti lähdetty sähkökattila -linjalle.
Esitetystä järjestelmästä kyllä tulee toimiva. Onko energiataloudellinen? Onko kiinteistön sähkönsyöttö riittävä? 3 x 35 A nousu ei mahdollisesti riitä!
...
Laskin vielä kerran mitoituksen.
Rakentamisvuosi ei ollut tiedossa, laskin 1975 -rakennustavan mukaan.
Kulutus on tässä määritetty lasketun lämmitystarpeen mukaan.
Liitin laskelman tulosteen tämän yläpuolella olevaan viestiisi.
Korostan kuitenkin taasen, että laskelma on toki vain ns. suuntaa -antava. En pysty antamaan mitään takuuarvoja!
Tuo perustelu, miksi vaihtoventtiilipumppu, on kyllä outo.
Onhan siinä 100 kilometrin päässä jopa yksi iso alan tehdaskin, Oilon.
Tulistuspumpuissa olisi se etu, että ne tuottavat kuuman käyttöveden sillä tulistustekniikalla tulistusvaraajaan, jonka ansiosta saadaan melkoinen sähkön säästö.
Hyvin monilla toimittajilla on mahdollisuus tulistustekniikkaan isojen kiinteistöjen pumpuissa.
Suunnittelija ei ole niin kallis, kuin usein oletetaan.
Tehkää suunnittelusta ja valvonnasta kiinteähintainen sopimus. Sellaisesta voitte pyytää jopa tarjouksiakin.
On taloyhtiön kannalta turvallisempaa valita vastuullinen henkilö projektin ohjaukseen, kuin yrittää omatoimisesti vetää hanketta.
-
Virtauksen nostaminen ei teoriassa ole haittaa muutakuin mahdollinen ääni patteriventiileissä ja nekin kun aukaisee kokonaan niin ei kohise =)
Kokeilemalla että josko virtausta olisi rajoitettu liikaa että ei riitä lämmintä vettä pattereille kunnolla kun oikeasti lämmintä tarvitaan, voi todeta kädellä patterista onko paluu lähes yhtälämmin kuin tulo, jos patterin alaosa kylmä ja yläosa kuuma niin vesi ei kierrä kunnolla.
Ja teoriassa pystyy nostamaan virtauksen niin korkealle että eroosiokorroosiosta tulisi ongelma. Ääni kuitenkin ennemmin.
Hyvät vinkit tässä ketjussa muuten!
Tuo insinööritston kommentti muuten hämmästyttää - osasiko jopa perustella väitteensä? Ja meinasiko, että osaaminen heti nousee kun tekee vaihtoventtiilitarjouksen? :D
-
http://aijaa.com/TL0pFq (http://aijaa.com/TL0pFq)
Tomppeli: Vaihtoventtiili on näissä siksi että saadaan lämmitys- ja käyttövesivaraajat erotettua ja eletään aina tarpeen mukaan eikä lämmityspuolen varaaja ole kuumana koko vuotta. Tulistusenergia menee käyttövesivaraajan yläosaan.
-
Mitäs tämmösillä kuristusventtiileillä oikeen tehää lämmitysjärjestelmässä ja mistä niitä sietäs kaivella?
Yks versio patterien linjasäätöventtiileistä on tuollainen.
Jos on tuollaiset niin sitten pitäisi selvittää minkäverran noista voi virtausta suurentaa ilman että menee koko talon patteriverkon virtaustasapaino pieleen.
Silloin osa talon pattereista jää kylmiksi ja osa lämpiää hyvin.
Valitettavasti en tiedä miten tämä tehdään käytännössä,jospa joku asiaan perehtynyt voisi neuvoa?
(http://i5.aijaa.com/t/00552/11686643.t.jpg) (http://aijaa.com/oISm0L)
Älä noihin koske, menee tosiaan tasapaino pieleen. Ja sitten tarvitaan suunnittelija laskemaan patteripinta-aloja ja huonepinta-aloja jotta saa tasapainoon. Jos löytyy linjasäätöventtiili (pannuhuoneesta) niin sitä voi kyllä avata.
Alkuperäiseen arveluun:
Sekä vaihtoventtiilillä että tulistuspumpulla pääsee hyvään lopputulokseen, jos niiiden ohjaus on riittävän älykäs. Turhaa sähkölämmitystä tulee välttää mahdollisimman paljon ja aina vähemmän menee pieleen jos teho riittää pumpuissa (eli mieluimmin isohkot tehot). Jos menee tehot reilusti yli lämmöntarpeen, niin minimikäyntiaika (joka säästää kompuraa) nostattaa varaajan lämpötilaa turhaan ja hukataan hyötysuhdetta. Lämmönjaon vaatiessa korkeita lämpötiloja voi kuitenkin sähkökattilaa tai lisävastuksia tarvita, joten ne ei tässä(kään) tapauksessa turhia ole.
Ja se, joka arvelee tarvitsevansa eniten kaivoja arvelee myös kattavansa eniten maalämmölle. Jos 60% tehosta kattaa 90% lämpömäärästä, voiko keruupiiri olla 60% täysitehoisesta?
-
Mitäs tämmösillä kuristusventtiileillä oikeen tehää lämmitysjärjestelmässä ja mistä niitä sietäs kaivella?
Yks versio patterien linjasäätöventtiileistä on tuollainen.
Jos on tuollaiset niin sitten pitäisi selvittää minkäverran noista voi virtausta suurentaa ilman että menee koko talon patteriverkon virtaustasapaino pieleen.
Silloin osa talon pattereista jää kylmiksi ja osa lämpiää hyvin.
Valitettavasti en tiedä miten tämä tehdään käytännössä,jospa joku asiaan perehtynyt voisi neuvoa?
(http://i5.aijaa.com/t/00552/11686643.t.jpg) (http://aijaa.com/oISm0L)
Termarin alla on varsinainen virtauksen säätö, siis se missä termari kiinni siinä numerot 1...7 ainakin meillä.
Älä noihin koske, menee tosiaan tasapaino pieleen. Ja sitten tarvitaan suunnittelija laskemaan patteripinta-aloja ja huonepinta-aloja jotta saa tasapainoon. Jos löytyy linjasäätöventtiili (pannuhuoneesta) niin sitä voi kyllä avata.
Alkuperäiseen arveluun:
Sekä vaihtoventtiilillä että tulistuspumpulla pääsee hyvään lopputulokseen, jos niiiden ohjaus on riittävän älykäs. Turhaa sähkölämmitystä tulee välttää mahdollisimman paljon ja aina vähemmän menee pieleen jos teho riittää pumpuissa (eli mieluimmin isohkot tehot). Jos menee tehot reilusti yli lämmöntarpeen, niin minimikäyntiaika (joka säästää kompuraa) nostattaa varaajan lämpötilaa turhaan ja hukataan hyötysuhdetta. Lämmönjaon vaatiessa korkeita lämpötiloja voi kuitenkin sähkökattilaa tai lisävastuksia tarvita, joten ne ei tässä(kään) tapauksessa turhia ole.
Ja se, joka arvelee tarvitsevansa eniten kaivoja arvelee myös kattavansa eniten maalämmölle. Jos 60% tehosta kattaa 90% lämpömäärästä, voiko keruupiiri olla 60% täysitehoisesta?
kuva Danfossin virtauksen säädöstä
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
(http://i5.aijaa.com/t/00552/11686643.t.jpg) (http://aijaa.com/oISm0L)
[/quote]
Termarin alla on varsinainen virtauksen säätö, siis se missä termari kiinni siinä numerot 1...7 ainakin meillä.
Voi varmaan noinkin alla, tai sitten termarin alla on termarin liikerajoitin. Valmistajia ja tapoja varmaan löytyy.
Tuo on kuitenkin virtauksen säätö, johon ei pidä koskea (eikä siihen termarin alla olevaan virtauksen säätöön). Jos esim. pannuhuoneen läheltä avaa niin neste pääsee turhan helposti siinä kiertämään eikä potku enää riitä kauimpaan patteriin. Sitten nostetaan seuraavaksi käyrää jotta lämpöä menis myös sinne kauaksi kun ei virtauksen vaikutusta huomata. Jotkin huoneet on liian kuumia ja toiset kylmiä. Termarin liikerajoittimilla ei saa yhtä paljoa tuhoa aikaiseksi.
-
Isännöitsijä tossa pyyteli eräältä insinööritoimistolta kartoista millainen laitteisto tarvittaisiin. Voi että ku tulee pää kipiäks, ku joka osoitteesta tulee eri mielipiteitä. Insinööritoimisto määritteli pumpuksi 2 kompuraisen vaihtoventtiilikoneen, kun kuulemma tulistinpumppuja myyvät firmat ei ole niin ammattitaitoisia pirkanmaalla. Mahtaako olla näin ja onko noissa pumpputyypeissä jotain niin maagisia eroja, että väite vois pitää paikkaansa. Tuo pumpun koko on ainakin heti aika paljon pienempi kuin mitä tomppelin laskelmissa on esitetty.
Tuossa tarjouksessa on kovasti lähdetty sähkökattila -linjalle.
Esitetystä järjestelmästä kyllä tulee toimiva. Onko energiataloudellinen? Onko kiinteistön sähkönsyöttö riittävä? 3 x 35 A nousu ei mahdollisesti riitä!
...
Laskin vielä kerran mitoituksen.
Rakentamisvuosi ei ollut tiedossa, laskin 1975 -rakennustavan mukaan.
Kulutus on tässä määritetty lasketun lämmitystarpeen mukaan.
Liitin laskelman tulosteen tämän yläpuolella olevaan viestiisi.
Korostan kuitenkin taasen, että laskelma on toki vain ns. suuntaa -antava. En pysty antamaan mitään takuuarvoja!
Tuo perustelu, miksi vaihtoventtiilipumppu, on kyllä outo.
Onhan siinä 100 kilometrin päässä jopa yksi iso alan tehdaskin, Oilon.
Tulistuspumpuissa olisi se etu, että ne tuottavat kuuman käyttöveden sillä tulistustekniikalla tulistusvaraajaan, jonka ansiosta saadaan melkoinen sähkön säästö.
Hyvin monilla toimittajilla on mahdollisuus tulistustekniikkaan isojen kiinteistöjen pumpuissa.
Suunnittelija ei ole niin kallis, kuin usein oletetaan.
Tehkää suunnittelusta ja valvonnasta kiinteähintainen sopimus. Sellaisesta voitte pyytää jopa tarjouksiakin.
On taloyhtiön kannalta turvallisempaa valita vastuullinen henkilö projektin ohjaukseen, kuin yrittää omatoimisesti vetää hanketta.
Joo ei semmone suunnittelu varmaan ihan älyttömiä maksa. Mutta mistä semmosen suunnittelijan löytää, joka oikeesti asioista ymmärttää, eikä oo mikää mutu mutu höpöhöpö tapaus? En ihan vakuuttunut tuosta vasta saadusta inssitoimiston laitteiston kartoituksesta. Sähköliittymäkin pitäisi suurentaa 100A-->125A ja inssitoimiston häiskä meinas että yhtiön syöttökaapeli tarvii vaihtaa. Tän hetkinen kaapeli on AMCMK 3x50 Al + 15 Cu ja pituutta kaapelilla on varmaan 80 metriä.
-
Joo´o, sähköverkkoyhtiö meinas että nykyset 100A sulakkeet on maksimit tolle 3x50Al kaapelille. Nyt saa sit miettiä vähä sitäkin osastuu paljonko on nykyliittymäkoolla varaa. Minkähän vuoksi noin suurta sähkökattilaa tosiaan tuossa esitetään? Vai onko kyseessä jonkinsortin "varmuuden vara" järjestelmä, jos lämpöpumppu vikaantuu?
-
Vai onko kyseessä jonkinsortin "varmuuden vara" järjestelmä, jos lämpöpumppu vikaantuu?
On mahdollista, että on ajateltu varajärjestelmäksi.
Tulevaisuudessa mennään todennäköisesti tuntikohtaiseen sähköhinnoitteluun. Etäluettavat kulutusmittarit mahdollistavat sen.
Jos hankitte vajaatehoisen lämpöpumpun, saattaa se ottaa sähköverkosta runsaastikin lisätehoa kovilla pakkasilla,
juuri silloin, kun sähkön kulutus on meillä muutoinkin huipussaan ja hintakin tullee silloin myöskin olemaan kovasti huipussaan!
Vajaatehoisella lämpöpumpulla lämmittäminen pakkaskaudella voi silloin tulla kalliiksi!
-
Mielestäni tuommosen varajärjestelmän tekeminen ei ole tarpeellista. Ei sellaista nykyisessäkään systeemissä ole eikä kukaan ole kuollut siihen jos pannu on menny rikki tms. Ja kai noissa lämpöpumpuissa tai varaajissa olevat vastukset sen verran lämmittää, ettei putket umpijäähän vedä vaikkei korjaajaa heti susipakkasessa tuliskaan?
Kovasti olen yhestä tarjouksesta kiinnostunut, mutta onko se jo liian ylitehoinen jos on 2kpl Gebwell T-20kw pumppuja? Käyntiaikoja lähinnä mietin, ettei sit oo sellasta että pumppu/pumput käy 5minuuttia kerrallaan.
Kauhee tarve saada isot rattaat pyörimään, mut koko ajan isännöitsijä sylkee eteen jotain yhtiölakeja :D
-
Kovasti olen yhestä tarjouksesta kiinnostunut, mutta onko se jo liian ylitehoinen jos on 2kpl Gebwell T-20kw pumppuja? Käyntiaikoja lähinnä mietin, ettei sit oo sellasta että pumppu/pumput käy 5minuuttia kerrallaan.
Ei ole liikaa ylitehoinen.
Ilmeisesti on ohjattu toimimaan niin, että käy vain yhdellä kompressorilla silloin, kun yhden teho riittää ja toinenkin tulee mukaan, kun tarvitaan lisää tehoa.
Tärkeää on, että asennukseen kuuluvat varaajat ovat tarpeeksi suuria (kiertovesi- ja käyttövesi -varaajat). Isolla varaajalla estetään pätkäkäynti.
-
Tässä gebwel paketissa oli muistaakseni vain yksi 1000litran varaaja jossa kaksi lämminvesikierukkaa. Onko riittävä vai täytyskö olla isompi tai useampi varaaja. Joissain tarjouksissa on ollu erikseen puskuri ja käyttövesivaraaja.
-
Kyseessä on ilmeisesti ns. tulistusvaraaja, jonka alaosaa käytetään patteriveden varaajana ja sen koko tilavuutta käytetään lämpimän käyttöveden tuottamiseen.
Viisainta kysyä tarjoajalta, takaavatko he lämpimän käyttöveden riittävyyden.
Muutoinkin olisi syytä vaatia kaikilta tarjoajilta takuu siitä, että hankittava järjestelmä toimii niin, että se vastaa tavallisen asumisen vaatimuksia.
Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että
- hankittava järjestelmä pystyy mitoituslämpötilaan, noin -28C, saakka pitämään asunnot vähintään +20C lämpöisinä. (On otettu huomioon lämpöpattereiden mitoitus!)
- lämpökaivot riittävät antamaan riittävästi lämpöä, esimerkiksi niin, että niiltä pumpuille tulevan maanesteen lämpötila ei saa alittaa esimerkiksi -0,5C lämpötilaa.
- että lämmintä käyttövettä riittää suomalaisen kulutustottumuksen mukaisesti, esim. +40C vettä 60 litraa /päivä/asukas.
Asukasmäärään tiedätte te, esim. (20 asukasta ja sitä vastaava vesimäärä olisi 1200 litraa +40C lämpöistä vettä/päivä.
Lämpimän veden tuoton määräksi esimerkiksi asuntojen lukumäärä x 8 litraa/minuutissa. Jos 7 asuntoa, tuoton pitäisi olla vähintään 7 x 8l = 56 litraa minuutissa.
- että vastuksilla lämmittämiseen kulutetaan sähköä esimerkiksi enintään 3000 kWh/normaalivuosi.
Tämä ei ole mikään sopimusmalli. Te ja alan suunnittelija määritätte sen.
Hankintasopimuksen teille voisi laatia joku alan ammattisuunnitelija.
-
- hankittava järjestelmä pystyy mitoituslämpötilaan, noin -28C, saakka pitämään asunnot vähintään +20C lämpöisinä. (On otettu huomioon lämpöpattereiden mitoitus!)
Onkos tuo muuten se lämpötila johon pumpun itessään ilman sähkövastuksia tulisi kyetä?
-
- hankittava järjestelmä pystyy mitoituslämpötilaan, noin -28C, saakka pitämään asunnot vähintään +20C lämpöisinä. (On otettu huomioon lämpöpattereiden mitoitus!)
Onkos tuo muuten se lämpötila johon pumpun itessään ilman sähkövastuksia tulisi kyetä?
Se riippuu siitä, miten te haluatte asian päättää. Sositeltavaa olisi, että pumpun teho todellakin riittäisi ainakin lähelle sitä.
-
Tässä gebwel paketissa oli muistaakseni vain yksi 1000litran varaaja jossa kaksi lämminvesikierukkaa. Onko riittävä vai täytyskö olla isompi tai useampi varaaja. Joissain tarjouksissa on ollu erikseen puskuri ja käyttövesivaraaja.
1000 ltr vettä, 20kW ja 5 asteen deltaT on noin 17 min - eli ei pätkäkäyntivaaraa.
Lämmin vesi riittää paremmin jos laittaa vaikka 500 pytyn erikseen tulistuspuolelle, noihin pystyy kytkemään. Kierukka lv-varaajaan esilämmitystä varten. Ja koneet ovat rinnan, eli tarpeen mukaan 0-1-2 konetta käy. Pattereista riippuu mihin pakkasiin kykenee vastaamaan menolämpötilansa kanssa, tehostahan ei jää kiinni jäsen tomppelin laskelmien mukaan.
yt,
Dowser
-
Kyllähän tuolla taitaa pahoilla pakkasilla mennä vastuksille, kun nykyisin -22 asteessa lähtevä 62 astetta ja palaava 45. Tosin nyky tiedon mukaan useemmilla on patteritermarit puolessa kun tulee liian kuuma. Eli säätöjä tarvis tehä ja ne ehkä saattas muuttua lähtölämmöiltään järkevimmiksi. Noh....eiköhän tää tästä