Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => LämpöÄssä => Aiheen aloitti: Puisto - 22.12.12 - klo:19:33
-
Tänään aamulla huomasin varaajan lämmön olevan alhaalla eikä kompura ollut käynnistynyt. Maapiirin pumppu pyörii, eikä muutama pääkytkimen kääntökään tuonut parannusta tilanteeseen. Mitään vikailmoituksia ei ole tullut, sulakkeet tarkistettu, pressostaatin kuittauksella ei ollut vaikutusta. Pumppu siis V13 vuosimallia 2008 ja tunteja reilut 5300. Tähän asti kaikki toiminut moitteetta.
Sen olen huomannut että kompuraan on tullut muutaman viime päivän aikana lyhyempiä ja selvästi useampia käyntijaksoja kuin ennen. Ajattelin sen johtuvan kylmenneestä ilmasta mutta pienet nämä pakkaset (-17) ovat pariin viime talveen verrattuna, eli tämä voi olla oire jostakin.
Sain paikalle asentajan joka asentaa näillä kulmilla Lämpöässiä mutta hän ei ole törmännyt vastaavaan eikä tehtaan tukea saatu kiinni, lienee sekin jo joulun vietossa.
Onko kellään hyviä ideoita?
-
Jos liuospumppu pyörii niin tarkista lämpöpumpun sulakkeet talon keskuksesta.Vaihevalvontarele R33 pysäyttää vain kompressorin jos yhden vaiheen sulake on palanut tai jostain muusta syystä kompressorilta puuttuu 1 vaihe
Jos sulakkeina on kierrettävät tulppasulakkeet niin tarkista on sulakkeen,kannen ja pohjakoskettimen pinnoilla karstaa.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Tässä Lässän asiaa.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2192.msg22983#msg22983
Ei tosin ihan samanlainen tapaus.
Ja Matiaksen tekemä tuokin.!
-
Minusta fordorin tapauksen oireet ovat erilaiset.
Talo on yhtä vanha kuin pumppukin eli on automaattisulakkeet. Tehtiin asentajan kanssa täysresetointi turvakytkimestä, ei vaikutusta.
Mitattiin kylmäaineen paineet ja pitäisi olla riittävästi sitäkin.
Taitaa tulla joulu ilman saunaa, tuskinpa vastuksilla pesuvettä lämmitetään.
-
Mitatkaas vielä moottorisuojakytkimen alapuolelta liittimista 2(L1)--4(L2)---6(L3) että siihen tulee kaikki vaiheet.
Mittaus pitää tehdä vaiheiden väliltä( L1--L2,L1---L3 ja L2---L3) ei vaiheen ja nollan väliltä.
Jos tuohon tulee kaikki vaiheet niin sitten on mahdollista että vika on:
- pehmossa
Jos pehmo on Danfoss MC1 niin tuleeko kaikki vaiheet pehmon 1-3-5 liittimiin?
Lähteekä pemon liittimistä 2-4-6 vaiheet kompressorille?
Onko pehmon ohjaus A1--A2 välillä 230V jännite?
- kompressorin päävirtaliittimet pehmosta kompressorille päin?
- kompressorin lämpösuoja (on kompressorin sisällä ja palautuu kun kompressori jäähtyy)
Tämän pystyy mittaamaan ohmilla pehmon kompressorille lähtevistä liittimistä,jos lämpösuoja on toiminut niin käämien vastus on ääretön,jos käämien vastukset on normaalit niin lämpösuoja on kunnossa.
-kompressorin käämit on palaneet.
-
Kiitos hyvistä ehdotuksista. Katsotaan jos saan jonkun mittailemaan, omilla laitteilla siihen ei pysty.
Edelleen mietityttää nuo lyhentyneet käyntijaksot ja siitä aiheutuneet useammat startit.
-
Olisko tossa paisuntavena rikki? Ja sitä kautta kompura?
-
Meillä hajosi tasan kaksivuotta sitten kompura. (vm-01)
Itse totesin vian mittaamalla kompuran liitosboxista L1-L2 ja L1-L3 ja L2-L3 (n.400V ac) väliset jännitteet, silloin kun kompuran pitäisi käydä.
-
No niin. Sain tänään sähkömiehen paikalle ja mittausten perusteella näyttää siltä että kompura on mennyt.
-
Miten tämä homma ratkesi vai onko vaiheessa?
-
Uusi kompressoriyksikkö tuli uudenvuoden aattona. Tänään asennetaan paikalleen.
-
Mitä homma kustansi? Kompressori hajosi suhteellisen nuorella iällä. Oliko erityistä syytä mikä johti tähän?
-
Palataan aiheeseen vielä sen verran että uusi kompressori on hurissut jo kolme viikkoa. Tehtaalta oltiin joulun jälkeen yhteydessä ja annettiin ohjeet joilla sai vastuksiin lisää tehoa ja samalla laittoivat uuden kompressoriyksikön tulemaan. Kompura tuli uudenvuoden aattona ja asennettiin ekana arkipäivänä tämän vuoden puolella.
Kompura vaihtotöineen meni takuuseen, muutenkin toiminta oli sujuvaa tehtaan ja asennuksen suhteen.
Uusi kompura käy mielestäni selvästi siistimmin kuin vanha on koskaan tehnyt. Joko äänieristykseen on kiinnitetty enemmän huomiota tai vanhassa oli ollut jonkinasteista vikaa jo uudesta lähtien.
-
Tai sitten sen ääni oli pikkuhiljaa muuttunut ja et enää muistanut mistä lähdettiin. ;) Näihin tuon ikäisiin V-malleihin vaihdetaan kompuraa aikalailla ja tästä pätkäkäynnistä yms. on ollut täälläkin paljon puhetta. Asiakkaan kannalta tietysti hienoa, että kompuran vaihto menee takuuseen!
-
Tai sitten sen ääni oli pikkuhiljaa muuttunut ja et enää muistanut mistä lähdettiin. Näihin tuon ikäisiin V-malleihin vaihdetaan kompuraa aikalailla ja tästä pätkäkäynnistä yms. on ollut täälläkin paljon puhetta. Asiakkaan kannalta tietysti hienoa, että kompuran vaihto menee takuuseen!
Miksi nämä uudet, 2008 mallihan on uusi, kärsisivät pätkäkäynnistä, eikös wanha v-malli oole se joka rynkyttää useasti?
-
Miksi nämä uudet, 2008 mallihan on uusi, kärsisivät pätkäkäynnistä, eikös wanha v-malli oole se joka rynkyttää useasti?
Kyllä tuossa Puiston kompurassa on ollut joku valmistusvirhe kun noin nopeasti antautui.
Tämä wanha V-malli hyötyi tuosta Opation modauksesta aika hyvin, kuten TREND:stä näkee ;D
-
Uudempihan on parempi. Säädöt vain pitää olla kohdallaan.
Jos mietitään miksi kompura rikkoontuu niin suurin syy on lyhyet käyntijaksot. Käynnistykset huonolla voitelulla tappaa kompuran .Toinen on pieni tulistus ja mahdolliset nesteiskut sekä kompuraöljyjen pois huuhtoutuminen. Kolmas on jatkuvat korkeat kuumakaasun lämpötilat. Yli sata on korkea.
Tuosta jostain se syy varmaan löytyy..
Edit: voi tietysti olla valmistusvikakin.
-
Käynnistykset huonolla voitelulla tappaa kompuran .
Nykyisin taitaa öljyn lämmitysvastus puuttua useista lämpöpumppujen kompressoreista.
Silloin saattaa liian pitkät taukojaksot olla voitelun kannalta huonoja,varsinkin jos lämpöpumppu on kylmässä tilassa.
Käyntijakson aikana lämmennyt öljyhän valuu painovoimaisesti alas öljysäiliöön .
Jos öljy jäähtyy liikaa taukojakson aikana niin voitelu saattaa on puutteellista käyntijakson alussa jos öljy on liian jähmeää
Scrollissa on liukulaakerit ja ne on lyhytikäisiä jos öljykalvo puuttuu hetkeksikään laakeripintojen välistä.
Öljyn lämmitysvastuksen olemassaolon tunnistaa ainakin siitä jos parin-kolmen tunnin taukojakson aikana kompressorin alaosa on kokoajan tasaisen lämmin,jotain +35C.
-
Vanhassahan ei tuota vastusta ollut, uudessa on.
-
Hyvä pointti Matiakselta. Käyntiväliminimi olisi myös tärkeä, ettei pumppu vikatilanteessa "hakkaa" väkisin päälle ja riko kompuraa.
-
Mikä pumppu ja mitkä säädöt SAILORILLA on käytössä, kun noin hyvän käyntisuhteen on saanut aikaiseksi?
-
Mikä pumppu ja mitkä säädöt SAILORILLA on käytössä, kun noin hyvän käyntisuhteen on saanut aikaiseksi?
Tuossahan se lukee wanha Lämpöässän V15 malli Opation modauksella, jonka ansiosta harva käynti. Tekisin modauksen kyllä uudempaankin V-malliin...
-
No siinähän se luki, kun osasi katsoa. Olette te aika seppiä tekemään noita säätöjä. Kyllä jää modaukset tekemättä ainakin minun sähköopin tiedoilla. :(
-
Opation modaus -> hyötysuhde laskee
Olen vahvasti sitä mieltä että Sailorin aiempi modaus, missä lattian massaa käytettiin varaavana massana, ja käyrä säädettiin alaspäin, oli taloudellisempi.
Tässä Opation modauksessa saadaan pitkät käyntijaksot, mutta samalla tehdään kuumempaa vettä.
Omasta kokemuksesta pätkäkäynnistä ja kompuran kestävyydestä: Käynnistyksiä 4 krt/tunnissa kompura kesti meillä 9 vuotta.
-
Opation modaus -> hyötysuhde laskee
Olen vahvasti sitä mieltä että Sailorin aiempi modaus, missä lattian massaa käytettiin varaavana massana, ja käyrä säädettiin alaspäin, oli taloudellisempi.
Tässä Opation modauksessa saadaan pitkät käyntijaksot, mutta samalla tehdään kuumempaa vettä.
Omasta kokemuksesta pätkäkäynnistä ja kompuran kestävyydestä: Käynnistyksiä 4 krt/tunnissa kompura kesti meillä 9 vuotta.
Tämä Opation modaus toimii vs ja wanhassa w-mallissa nyt hieman eri kantilta.
Wanhassa saadaan mahtava käyntiaika verrattuna alkuperäiseen.
Vs-mallissa nimenomaan saadaan tehtyä viileämpää vettä alavaraajaan.
-
Opation modaus -> hyötysuhde laskee
Olen vahvasti sitä mieltä että Sailorin aiempi modaus, missä lattian massaa käytettiin varaavana massana, ja käyrä säädettiin alaspäin, oli taloudellisempi.
Tässä Opation modauksessa saadaan pitkät käyntijaksot, mutta samalla tehdään kuumempaa vettä.
Omasta kokemuksesta pätkäkäynnistä ja kompuran kestävyydestä: Käynnistyksiä 4 krt/tunnissa kompura kesti meillä 9 vuotta.
Opation modaus -> lattiaa käytetään varaavana massana
Miksi siis hyötysuhde laskee? Tämä esimerkki vain siinä tapauksessa että alaminimin pienin arvo on 30. Tasan samanlaiset käyntiajat tulee asetuksella (ainakin Vs:ssä):
-Vakiopumppu, alamin 30 ero 10 astetta ja
-Minä-modaus -3 astetta, alamin 30 ero 5 astetta, eli käyntijakso tehdään keskimäärin kylmempää vettä.
Tällä kelillä minä saan yli tunnin käyntiajat ja lauduttimelta lähtee maksimissaan 36 asteinen vesi.
Väittäisin siis pienemmän lauhtumislämmön tuovan paremman hyötysuhteen. Vaikkakin kaivo jäähtyy enemmän, mutta sen vaikutus on ymmärtääkseni häviävän pieni.
No ero voi olla siis siinä että jos päästään alle 30 asteen varaajassa, mutta miksei silloinkin voida ladata lattiaa käyntijakson aikana enemmän ja venyttää käyntiaikaa? Jos kompurat hyvin kestääkin niin aina parempi jos kestävät vielä pidempään.
Sori jos vaikutin siltä että olisin provosoitunut... ;) No niinhän minä taisin tehdä.
-
Opation modauksella käynti- ja lepojakso on pitempi ja tulee vähemmän käynnistyksiä. Maapiiri menee 2-2.5 astetta kylmemmäksi 30min kuluttua käynnistyksestä.
Ilman Opation modausta käyntijaksot lyhyempiä, ehtiikö kylmäprosessi mukaan startin jälkeen. Käynnistyksiä tulee 6krt enemmän.
Sitten vielä kompuran voitelu....
Nyt tasan -10.0 astetta keskilämpö, minimi -30, maksimi +1.5, mittaus alkanut ehkä jo ennen modausta.
L1 menoveden keskiarvo 26.6 astetta, maksimi 35.6 astetta
L2 keskiarvo sama, maksimi 37.2 astetta
Tällää hetkellä +4 astetta "Opation eroa".