Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Lämmönjako => Aiheen aloitti: nikoak - 11.12.12 - klo:08:43
-
Elikkä ongelmana on ettei yläkerran makuuhuonetta meinaa saada kunnolla lämpimäksi virtauksia säätämällä. Alakerrassa on 20c ja yläkerran makkarissa n.17,5c ja tämä lämpötila ero on melkeinpä vakio syksyt ja talvet. Ei auta vaikka kuristaa muita piirejä, lämpötilat on hämmästyttävästi samat. Suunnitelman mukaiset virtausasetuksetkaan ei muuta lämpötilaeroa.
Ilmattukin on , tosin viime talvena. Silloin ilmaa ei tullut lainkaan. Enkä siihen ilmaan usko , koska makkari kuitenkin jollain lailla lämpiää. Ainut säätö mihin lattialämpö reagoi on venttiilien kokonaan sulkeminen, jolloin makkarin lämpötila romahtaa.
Taloa en ole rakentanut joten en tiedä onko lämmönluovutuslevyt tai mitä ne nyt onkaan asennettu oikeaoppisesti yläkerran lattiaan.
Tuloilman räppänä vännetty kokonaan kiinni, ettei sieltäkään tule kylmää.
Missähän voisi olla vika?
Neliöitä: 170
pumppu: thermia diplomat 8 huoneasetus 20c, käyrä 28
iv kone: sunair vesipatterilla
edit.nereuksen putkitukset
-
en tiedä onko lämmönluovutuslevyt tai mitä ne nyt onkaan asennettu oikeaoppisesti yläkerran lattiaan.
Onko ylä- ja alakerran lattiat puuta molemmat?
Vai onko alakerrassa betonilaatta missä lattialämmitysputket ja yläkerrassa puurakenteinen lattia ja lämmönluovutuslevyt?
Tuossa linkissä lämmönluovutuslevyjen asennuksesta ja lämmitystehoista opettavainen tarina.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2516.0
-
Paljonko on lämmityspiirin paine ? Jos paine liian alhainen ei vesi kierrä kunnolla yläkerrassa !
-
Tuon lattiamateriaalien vaikutuksen huomaa kyllä muuten todella selvästi. Mulla oli viime talvena vielä pinnat auki eli siis betonilaatta esillä. Nyt kun yläkerta on otettu käyttöön ja vähän reilu puolet alasta on 18mm lankkulattiaa niin pitää kyllä ajaa selvästi kuumempaa vettä piireihin, että päästään samoihin lämpöihin kuin pelkällä betonilla. Kiinnostava yksityiskohta on se, että lämpökameralla kuitenkin näkyy lankun läpi selvästi mistä putket menee. Kuvittelin, että lankku tasaisi lämpötilan tehokkaasti, mutta ei...
Keittiöön puuhasin graniittilaatan lattiaan ja se lämpiää saman lämpöisellä vedellä selvästi lämpimämmäksi kuin lankkulattia. Samoin kylppärin lasimosaiikki on lämmin. Tietenkin noissa varmasti vaikuttaa sekin, että lattiamateriaali on kiinnitetty laastilla suoraan betoniin (taisiis toki märkätilassa vedeneristys välissä).
Elisiis menoveden lämpötilan nosto ja muiden tilojen kuristus termareilla tai esisäädöillä voi olla yksi ratkaisu. Menoveden lämpötilaa ei kyllä kannata nostaa jos löytyy muita keinoja. Se kuitenkin aina heikentää lämpökerrointa. Termaritkin aiheuttavat omat päänvaivansa...
-
Alakerrassa betonilaatta ja yläkerrassa puulattia. Kävi mielessä tosiaan tuokin , että onko lämmönluovutusta otettu huomioon. Luulisi olevan koska talo on rakennettu -06 ja tuolloin puulattian vaikutuksen lämmönluvutukseen luulisi jo olleen tiedossa. Piirrustuksissa ei tietääkseni lämmönluovutuslevyjä näy joten hankala sitä muuten lattiaa purkamatta on todetakkaan.
Lämmityspiirin painetta nostin ensitöikseni, ei mitään vaikutusta. nyt se on noin 1 bar tai hieman yli.
Menoveden lämmön nosto ja muiden tilojen kuristaminen ei mikään toivottu ratkaisu ole , koska se ei tietenkään ole taloudellista verrattuna tasalämpöön ja
kuten todettua, koko maalämpöharrastuksen perusideologiahan on verenmaku suussa sähkölaskuissa säästäminen.
Huonekohtaisia termostaatteja ei ole kytketty, enkä usko sen auttavan ongelmaan.
-
Pääsetkö mittaamaan tukilta lämpötiloja ?
Yläkerran makuuhuoneen piirin meno ja paluu.
Vertailuna jonkin alakerran piirin meno ja paluu.
-
Pääsetkö mittaamaan tukilta lämpötiloja ?
Yläkerran makuuhuoneen piirin meno ja paluu.
Vertailuna jonkin alakerran piirin meno ja paluu.
En pysty luotettavasti mittaamaan sillä minulla ei ole infrapunanturia. Digitaalimittarin kun teippailee letkuun kiinni 4 eri pisteeseen on mittausajankohta joka kerta tietenkin eri ja tuo pintalämpötila on muutenkin suuntaa antava. Tässä kuitenkin tulokset.
yläkerran makkari johon menee 2 piiriä, mittasin vain toisen.
yläk.mh meno 23,7c
yläk mh paluu 23,2c
satunnainen piiri alakerrasta
meno 26,1c
paluu 23,5c
Eräs toinen päivä kun mittailin oli arvot toisinpäin, eli yläkertaan meni lämpimämpää jotenka
en tiedä pystyykö tällä mittausmenetelmällä toteamaan mitään...
-
Minusta tuntuu että sinulla on nyt liian matala lämpökäyrä. Kyllä sen menoveden pitää olla näillä keleillä lähempänä 30 astetta, tuota matalampi menovesi saattaa riittää pitämään betoniset lattiat riittävän lämpimänä varsinkin jos poltetaan puuta uunissa lisänä mutta levyrakenteisessa lattiassa se ei riitä huoneen lämmitykseen.
-
huoneasetus 20 ja lämpökayrä 28 eli pitäisi olla riittävä. Pakkasta mittaushetkellä oli -3c.
Tosin kuten sanottua, eihän tuo mittaustapani letkun pinnasta kerro todellista menoveden lämpötilaa.
-
Meillä samanmoisia ongelmia elimyläkerran kaksi pienempää makkaria viileämpiä kuin muut... monen moista on säätöä on kokeiltu mutta vielä ei toivottua tulosta ole saatu. ::)
Tuossa linkki missä tarkemmin selitetty---> http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4343.0
Kaiken kukkuraksi IV-kone jäätää koko ajan!?! Viime talven toimi moitteetta Ilto 440 premium sähkövastuksella.
-
ettei olis paksuja mattoja kyseisissä huoneissa?
-
Ei meillä enää ole varaa paksuihinmatoihin. ;D
-
Vähän samaa ongelmaa omassa ja naapurin talossa. Yläkertaan ei tahdo piisata lämpöä samalla tapaa kuin alakertaan. Ero on silti niin pieni, että sen kanssa pärjää. Meillä yläkertaan saa kuitenkin tarvittaessa sen 22-23 astetta.
Mahtaako johtua siitä, että yksi kiertovesipumppu ei "jaksa" nostaa vettä yläkertaan vaan kierrättää mieluummin alakerrassa/autotallissa nopeammin? Alakerta ja autotalli ilman toimilaitteita. Yläkerrassa on toimilaitteet. Kokeilin kerrattain irroittaa toimilaitteen yhdestä piiristä ja siinä huoneessa lämpö toppas tuohon maks. 23 asteen korville vaikka esim. pesuhuoneessa lämpö oli 25.
-
Tuo pesuhuoneen ja yläkerran huoneen 2 asteen lämpötilaero saattaa selittyä sillä, että pesuhuoneessa on iv-poisto eli lämmintä ilmaan virtaa pesuhuoneeseen muista tiloista kun taas yläkerran huoneessa oletettavasti on iv-tulo josta säädöistä ja koneesta riippuen tulee viileämpää ilmaa, samoin ikkunapinta-ala vaikuttaa asiaan.
Jos toimilaitteen irroittamalla huoneen lämpötila nousee tulee mieleen termostaatin sijoitus ja asetus, voisiko esim. aula-tila vaikuttaa huone-termostaattiin ja sulkea piiria jos huoneen ovi on auki.
Taitaa olla helpointa nosta käyrää pari astetta ja tarpeenmukaan hieman kuristaa virtauksia alakerran tiloissa, jos lämpötila nousee liiaksi.
-
Voit olla oikeassa. Onneksi tämä ei meidän tapauksessa ole ongelma.
-
Kokemuksesta sanoisin, että kiertovesipumppu on yksinkertaisesti liian pieni. Mikään säätö jakotukeilta ei auta tuohon. Grunfosin sivuilta pystyy selvittämään mikä pumppu olisi sopiva.
-
Elikkä ongelmana on ettei yläkerran makuuhuonetta meinaa saada kunnolla lämpimäksi virtauksia säätämällä. Alakerrassa on 20c ja yläkerran makkarissa n.17,5c ja tämä lämpötila ero on melkeinpä vakio syksyt ja talvet. Ei auta vaikka kuristaa muita piirejä, lämpötilat on hämmästyttävästi samat. Suunnitelman mukaiset virtausasetuksetkaan ei muuta lämpötilaeroa.
Ilmattukin on , tosin viime talvena. Silloin ilmaa ei tullut lainkaan. Enkä siihen ilmaan usko , koska makkari kuitenkin jollain lailla lämpiää. Ainut säätö mihin lattialämpö reagoi on venttiilien kokonaan sulkeminen, jolloin makkarin lämpötila romahtaa.
Taloa en ole rakentanut joten en tiedä onko lämmönluovutuslevyt tai mitä ne nyt onkaan asennettu oikeaoppisesti yläkerran lattiaan.
Tuloilman räppänä vännetty kokonaan kiinni, ettei sieltäkään tule kylmää.
Missähän voisi olla vika?
Neliöitä: 170
pumppu: thermia diplomat 8 huoneasetus 20c, käyrä 28
iv kone: sunair vesipatterilla
edit.nereuksen putkitukset
Noniin jatkoa pitkän tovin jälkeen tähän kun hieman mittailin infrapunamittarilla lattialämmityspiirin pintalämpötiloja.
Mittaushetkellä thermian diplomat 8 tws näytössä
huoneasetus 21
Käyrä 28
Menovesi 34 (32)
paluuvesi 27
Kompura kävi
Ulkolämpötila -4c
sisälämpötila 18-20 riippuen huoneesta. tasaisen lämpimäksi taloa ei saa.
Pintalämpötilat nereuksen vihreästä putkesta jakotukilta
Yläkerran MH meno 28,5c
yläkerran mh paluu 27,0c
onko tuo pintalämpötila linjassa thermian näytön kanssa, mitä pintalämpötiloja muut on
saaneet kun pumpun näytön mukaan lattiapiiriin menee noin 34c?
Alakerran piireissä oli pintalämpötila putkesta.
meno 24,5
paluu 24,0
Tämä kertoo siitä, että yläkertaan virtaa lämpimämpää vettä mutta ei vaan lämpiä. Alakerrassa 14mm putkea
yläkerrassa 10mm.
Minkälämpöistä vettä muilla käyttäjillä menee lattiapiiriin 2000luvulla rakennettuun n. 170 neliöiseen taloon -4c pakkasella?
Pumpun käyntiajat saisi siedettäväksi jos voisi pitää huoneasetusta 20 , mutta silloin tulee vilu.
Tällä hetkellä kun pakkasta on -10c tai enemmän niin pumppu käy miltei jatkuvasti, kun huoneasetusta joutuu pitämän 21c
silti sisälämpötila keikkuu 18 ja 20 välillä riippuen huoneesta. Luonnollisesti tilanne on parempi nyt kevätauringon aikaan.
Mitenkähän toteaisin , että pumpun ja lattiapiirin mitoitus on oikein ?
Lattiapiirin nopeuden säädin 3lle , ei vaikutusta mihinkään.
-
Mulla samanlainen ratkasu, mutta 20mm putkella.
Eipä tuo voikkaan toimii jos putki on 10mm tai sitten pitäs olla kk100mm. Laita lauhdutin kakkoselle niin saat pikkasen enemmän jäämään lämpöö yläkertaankin. Epäilen kyllä kovasti.
Rossilattia ei varastoi mitään ja paluulitku on lähes saman lämpöstä kun meno.
-
IR-mittarilla on aika turha yrittää mitata pronssisesta tukista mitään (koska se heijastaa) Laita tukkiin vaikka musta teippi ja yritä mitata siitä. Varmimman tuloksen saat pinta-anturilla.
-
350m2 lattialämmityksellä
20mm wirsbo putkea
jakotukeille 38mm syöttöputket
kolme jakotukkia 1/kerros
grundfors 25-60 kiertovesipumpu pidettävä talvella 3-nopeudella (jos pitää ykkösellä, niin yli -10 pakksella yläkerrassa oli vain 19 astetta lämmintä )
yläkerrassa 28mm lankkulattia ja lattialämmitysputki 100% lämmönjakolevytetty
-20 ulkolämpötilassa lähtee kiertoon +35 vesi ja palaa +28 asteisena
kaikissa huonessa omat termostaatit ja läpötilat 20-25 astetta/huone (likan huone on kuin "sauna")
-
Minusta tuntuu että läkerran lattialämmitsputkisto on alimitoitettu (tarvittavaan lämpötehoon nähden)
Jos putket ovat 10mm, et saa niihin tarpeeksi virtausta, koska virtausvastus nousee virtausmäärän noustessa,
toisaalta, pitäisi olla enemmän putkia tai ksi piiri lisää, (ja toisaalta puulattia eristää enemmän kuin betoni).
Eli, aja lämpimämpää menovettä, ei ehkä yli +38 ensi alkuun, ja kurista vesimäärä alakerrassa vastaavasti, vaikkapa jakotukin venttiilleillä/termostaateilla.
Ei se sun lämpöpumppu niin pqaljon pyydä lisää kilowatteja siitä muutaman asteen nostosta.
Tämä vain minun mielipiteeni.
-
IR-mittarilla on aika turha yrittää mitata pronssisesta tukista mitään (koska se heijastaa) Laita tukkiin vaikka musta teippi ja yritä mitata siitä. Varmimman tuloksen saat pinta-anturilla.
Siis mittasin pintalämpötilat siitä vihreästä letkusta/putkesta joka on matta
pintainen.
Kyllä tosiaan vaikuttaa siltä , että yläkerran putkitus 10mm on alamittainen.
Menoveden lämpötilan nosto on tosiaan yksi ratkaisu, mutta kyllä pumpun käyntiajat nousee huomattavasti jos thermian huoneasetusta nostaa yhden asteen, jolloin menoveden lämpökäyrä nousee 3c.
Kiitos vastanneille.
-
Kyllä tosiaan vaikuttaa siltä , että yläkerran putkitus 10mm on alamittainen.
Menoveden lämpötilan nosto on tosiaan yksi ratkaisu, mutta kyllä pumpun käyntiajat nousee huomattavasti jos thermian huoneasetusta nostaa yhden asteen, jolloin menoveden lämpökäyrä nousee 3c.
Niin sehän täytyy muistaa, että kaikissa tapauksissa pumpun käyntiajat kasvaa jos kylmien huoneiden lämpötilaa nostetaan. Ei se muutama lisäaste sinne huoneisiin ilmaiseksi tule, virtausta lisää tai lämmitysvettä kuumemmaksi, molemmissa tapauksissahan pumppu joutuu tekemään enemmän töitä.