Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Nibe => Aiheen aloitti: maalämmittää - 06.12.12 - klo:18:01
-
Keruupiirille suositellaan 3C lämpötilaeroa, se on selvä ja helposti säädettävä.
Pattereille menevän ja tulevan lämpötilaeroksi suositellaan NIBE manuaalissa 10-12C (siis BT25 – BT3) ja tätäkin on pumpulla helppo säätää.
Onko MLP:lle jokin optimaalinen ”yli lauhduttimen” lämpötilaero (oletan BT12 – BT3) ?
BRUNO – taulukot toimivat BT2 ja BT3 arvoilla.
Vai ”oonko ihan mettässä” tai "lillukanvarsissa" eli näillä ei ole merkittävää vaikutusta hyötysuhteeseen?
-
Minun asennusohjeeni suosittelee kyllä 5-10 asteen eroa välille BT2-BT3 lämmityksessä, ja 8-10 astetta käyttövedelle. BT25 käytetään säädössä, muttei näy suoraan pumpulle/vaihtimelle. Oma arvailuni optimista on toistaiseksi, että tähtään 5-6 asteen eroon BT2-BT3, jolla samalla minimoidaan BT12_av, eli lauhtuneen kylmäaineen lämpötila Niben suosituksen puitteissa. Näin näyttäisi minun systeemissäni, muutaman kokeilun pohjalta. Mutta vaikutus on kyllä varsin pieni tuon suosituksen sisällä pysyessä.
Lauhduttimen sisällä lämpötilaero ensiön ja toision välillä ei ole vakio; kylmässä päässä pienempi ( BT12-BT3) ja kuumassa päässä suurempi (BT14-BT2). En kyllä tiedä voiko tuon eron pohjalta optimointia tehdä ainakaan ilman lisätietoja, epäilen.
-
Maalämpöpumppujen asentajan opas (2211-2) sivu 2 suosittaa patterien luovutukseen 10-12C mitoituslämpötilassa.
Varmasti pikkupakkasilla 5-6C on hyvä arvo.
Niben mittauspisteet on "kelvottomasti" dokumentoitu ja manuaalien käännöksetkin ovat huojuvia,
mutta seuraavaa ole päätellyt (asentajan oppaan sivu 11 kuvan yms. perusteella).
LÄMMITYSVEDEN MITTAUKSET
BT3 pattereilta tuleva vesi
BT12 menevä vesi ennen vastusta (lauhduttimen meno)
BT2 menevä vesi vastuksen jälkeen
VÄLIPIIRIN MITTAUKSET
BT14 kuumakaasu kompressorin jälkeen
BT15 nestejohto (kaasusta lauhunut neste, ennen paisuntaventtiiliä) (tätä ei logata, mutta näytetään koneen paneelissa)
BT17 imukaasu
Meneekö oikein ?
-
Kun patterit ovat lämpöpumpuille aina liian pienet (vrt lattialämmitys), niin niiden delta minusta kannattaa pitää melko pienenä, varsinkin kovilla pakkasilla. Lämmitysteho on suoraan verrannollinen patterin keskilämpötilaan, joka 6 asteen deltalla on 3 astetta korkeampi kuin 12 asteen deltalla, samalla tuloveden lämpötilalla. MLP pyyntiä voi sitten alentaa tuon 3 astetta, josta hyötysuhde paranee. Mutta samalla tietysti paluuveden lämpö nousee samat 3 astetta, josta taas hyötysuhde ei ainakaan parane. Luulen että optimi tuossa on aika laakea juuri noiden toisiaan kompensoivien muutosten takia.
Minulla on varaaja ja erillinen kierto pattereille, joten pientä pelailuvaraa.
Anturit on tosiaan surkeasti dokumentoitu, ja arvailuksi meni BT12 ja BT15. Asennusohje sivu 10 väittää jopa, että BT15 on käyttövesi, jossa nyt ei ole mitään tolkkua. Kun en tunne lämmönvaihtimia käytännössä, niin minusta tuntui uskomattomalta, että lauhtunut kylmäaine voisi olla tasan saman lämpöistä kuin lauhduttimen tuleva jäähdytysvesi (BT3~BT15), jopa kiertopumpun pienellä nopeudella (20%). Veikkasin siis muutaman asteen eroa. Jos joku vaihtimien kanssa pelannut lukee tämän, niin voisi kommentoida onko ne tosiaan noin eteviä. Joitakin aiempia päätelmiäni pitää sitten harkita uudestaan.
-
MITTAUKSESTA
Jotta saisimme asiaan selvyyttä, niin otin liitteeseen käsin lukemia käyttöjakson alusta.
Alku on minuutin välein ja loppu 2 min.
Lauhduttimen "kylmän pään" lämpötilaero näyttäisi olevan reilu 2 astetta oikein päin ja kuuman pään 30 astetta.
Ja jonkinlainen tarkuusero näillä mittauksillakin lienee.
OPTIMOINNISTA
Vuorokauden patteridelta (BT25-BT3) on mulla keskimäärin 4,7C (-5C kelillä) ja käyntijaksojen aikana lauhdutindelta (BT12-BT3) on 10,3C.
BRUNO taulukko antaa patteriveden keskiarvoksi 9,3C. Se laskee BT2 ja BT3:lla ja eihän tuo kaukana ole BT12 ja BT3 erosta.
Ja sitä on helppo käyttää.
Taidan antaa asetusten olla näin, kun lämmöt ei juuri heilu ja patterikohinakin on pientä.
-
Kokeilin uudestaan 40% - 10% pumpun asetuksilla, ja tilanne on ennallaan; BT3 näyttää n samaa kuin BT15. Vasta 10% asetuksella näkyy 0.3- 0.4 asteen ero "oikeinpäin". Minulla on varmaan sitten sunnuntaikappale lauhduttimesta, tai maanantaikappale anturista, vai mikä muu tuon selittäisi ? BT2-BT3 ero kasvaa kyllä normaalin oloisesti 5-6 asteesta 10 - 11 asteeseen tuolla nopeusmuutoksella.
Näinkin ollen, suurempi nopeus näyttää paremmalta lauhtumisen suhteen minun systeemissäni, ihan marginaalisesti. Ja pyyntiä voinen pitää hiukka pienemmällä, kun ajan myös patterikiertoa isolla. Vai tietääkö joku paremmin ?
-
Tuolta näyttää pumppailu, kun lähestytään -15 asteen pakkasta, 40% nopeudella, ja integraalilla 80 degmin. Erottuuko siinä jotakin kummallista, joka voisi liittyä tuohon "ylitehokkaaseen" lauhtumiseen ? Tuli vain mieleen, että jos esim kylmäainekierto on ylikuristettu, riittää pienempikin vesivirtaus sen lauhduttamiseen, ja seuraus on sitten jotakin, ehkä tehonpuutetta, tms ? Mutta en tuosta kuvasta sitä erota; käyntisuhde n 3:1, ja odotettu tulema mitoituksessa oli, että vähän yli 20 pakkasasteen pitäisi puhti riittää, ilman lisävastukkeita.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Ohessa käyntijakson käyrät.
Jätin keruun käppyrät pois niin saa paremmin erottelua.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Millä pumpun ja integraalin asetuksilla tuo on ajettu ? Minulla tosiaan noin iso delta vastaisi about 10-15% pumpun nopeutta.
Ja tuolla asetuksellako näet yli 2 asteen nousun BT15-BT3 ?
Jos viitsit, niin kokeilepa mitä tuolle erotukselle tapahtuu, kun nostat pumpun vauhtia.
Ajatko tuossa patteriverkkoa Niben pumpulla huilijaksonkin ajan, vai millainen viritys ?
-
Maalämmittäjän ja Kotikallion kuvaajat ovat mielenkiintoisia.
Karkeasti kaikki ovat samanlaisia käppyröitä, mutta tarkempi katselu erottaapi joitain asioita.
Ensiksi huomion pitkät käyntiajat ja korkeat lämmöt. Liekö patterilämmitys ja rintsikka ?
Miksi keruupiirin lämpötila eron pitäisi olla vain 3 astetta. Mulla se liikkuu 4-6 asteen välillä.
Olisiko oheisesta kuvasta jotakin selvyyttä säätöjen parantamiseksi ?
KV. pumpun nopeutta lisättäessä (100%) delta laskee n. 4 asteeseen ja asetuksella (40%) ero on 6,5 astetta. Kumpi parempi ??
Ihmetteleepi keltanokka.
Lämmittelen myös takkaa aina mahd. mukaan.
-
Millä pumpun ja integraalin asetuksilla tuo on ajettu ? Minulla tosiaan noin iso delta vastaisi about 10-15% pumpun nopeutta.
Ja tuolla asetuksellako näet yli 2 asteen nousun BT15-BT3 ?
Jos viitsit, niin kokeilepa mitä tuolle erotukselle tapahtuu, kun nostat pumpun vauhtia.
Ajatko tuossa patteriverkkoa Niben pumpulla huilijaksonkin ajan, vai millainen viritys ?
Asteminuutit -60.
Ulkoinen pumppu I:llä.
Sisäinen pumppu 20%:lla lämmityksessä ja 5% huilijaksolla.
Tällä asetuksella tulee mainittu ero BT15-BT3.
Voisin viikonloppuna kokeilla nopeuden nostoa.
-
Karkeasti kaikki ovat samanlaisia käppyröitä, mutta tarkempi katselu erottaapi joitain asioita.
Ensiksi huomion pitkät käyntiajat ja korkeat lämmöt. Liekö patterilämmitys ja rintsikka ?
Miksi keruupiirin lämpötila eron pitäisi olla vain 3 astetta. Mulla se liikkuu 4-6 asteen välillä.
Olisiko oheisesta kuvasta jotakin selvyyttä säätöjen parantamiseksi ?
KV. pumpun nopeutta lisättäessä (100%) delta laskee n. 4 asteeseen ja asetuksella (40%) ero on 6,5 astetta. Kumpi parempi ??
Patterilämmitys ja -60 luvun talo on.
Asentaja ja tällä foorumilla on suositeltu suurella konsensuksella 3C deltaa keruulle, olen vain luottanut siihen.
Viisammat voi selittää.
Asentaja suositteli patterideltaksi 7C, mutta siitä ei olekaan konsensusta edes Niben ohjeissa.
Ja kun keskusteluun otetaan mukaan "yli lauhduttimen" arvo, niin "soppa sakenee" ;).
Kuten Kotikallio totesi, niin voi olla ettei noilla hienosäädöillä ole mitään merkittävää merkitystä hyötysuhteen kanssa kun ollaan rajojen sisällä.
-
Miksi keruupiirin lämpötila eron pitäisi olla vain 3 astetta.
Keruuliuoksesta saa paremman hyötysuhteen kun höyrystimen keskilämpötila on korkeampi.
Pienempi dt= korkeampi höyrystimeltä lähtevä liuoksen lämpötila=parempi hyötysuhde.
Sama ilmiö lauhduttimess
Korkeampi dt= korkeampi lauhduttimelta lähtevän veden lämpötila=korkeampi lauhtumispaine=huonompi hyötysuhde.
Näitä tuli testattua lauhdutinpiirissä olevalla Pollucom energiamittarilla vuosi-pari sitten siten että hidastin 3-nopeuksisten kiertopumppujen nopeuksia vuorotellen.
Muistelen että vaikutus antotehoon oli yli 10%luokkaa suuremman ja pienemmän dt:n vaikutuksesta.
Tuossa linkissä "seppaantin" tarkempia testauksia ko aiheesta,harmi vaan että graafiset mittauskäyrät näyttää hävinneen bittiavaruuteen
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2801.0
-
Kiitos vastauksista !
Seppaantin osaaminen ja testit eivät jätä arvailuille sijaa.
Pitää laittaa kokeiluun vielä LK -pumpulle 100%.
Mulla kaivo pysyy mukavan lämpimänä toistaiseksi (5-6C) ja jos saan tuota eroa pienemmäksi, niin paluukin noussee +2 asteeseen.
Toinen ongelma mulla on KV -lämpötilaeron pienuus (4C). Tuo saattaisi korjaantua hidastamalla pumppua edelleen. Samaan suuntaan on ero lämmitysveden tuotannossa.
Olen pärjäillyt näillä pikkupakkasilla patteriverkoston lähdössä vielä +35C lukemissa. Talo on jo >30 vuotias, mutta tehty alunperin jo matalaenergiseksi. 1979 ei tuollaista käsitystä ollut olemassakaan.
Muuten peli tuntuu loistavalta.
-
Testasin ....
Ulkoinen pumppu I:llä ja liitteessä tulokset kun sisäisen pumpun nopeus = 40%.
Molemmat tulokset tiedostossa välilehdillään. Jälkimäinen mittaus harvempi, mutta hiukan pidempi.
Odotettu tulos, lämpötilaero pieneni.
No, löytyihän optimi Dt lauhduttimen yli Seppaantilta (6C).
Nostin kokeeksi molempien pumppujen nopeutta ja nyt muistan miksi olen sitä laskenut.
Patterit kohisee :(
Paljonkohan hyötysuhde heikkenee kun Dt yli lauhduttimen on 10C, kuin se olisi optimi 6C ?
-
10 C / 6 C nostaa menoveden lämpötilaa 2-3 astetta.
Kovilla pakkasilla pumppu voi joutua koville, kun sen on pakko saada patterivesi vaikkapa yli 50 C.
Lämmitysteho saattaa alentua 10-15%. Pahin tilanne on kovilla pakkasilla.
Saattaa käydä niin, että vastukset menevät päälle sen takia, että rajoitat kiertopumpun nopeutta.
Tarkkaa COP:n alenemaa on mahdoton sanoa. Riippuu kovasti pumpun ja pattereiden mitoituksesta.
Leudolla säällä kiertopumpun nopeutta voi pitää pienempänä, mutta kovilla pakkasilla on syytä laittaa pumppuun täys meno päälle!
-
Ulkoinen pumppu I:llä ja liitteessä tulokset kun sisäisen pumpun nopeus = 40%
Katselin tuota kylmäaineen muutosta nopeusmuutoksen seurauksena, ja ei se sinullakaan tuossa muutu kuin minimaalisesti. Jos minun BT15 kalibroisi n 1.8 astetta ylemmäksi, niin eroksi jäisi lähinnä nuo värähtelyt, joita sinun systeemisi (pieni vesitilavuuus, ja erikoinen "sekoittajapytty") aiheuttaa. Eli edelleen minusta näyttää, että lauhtumislämmön muutoksen kautta tulee vain hyvin pieni parannus tuossa.
Pitää ehkä valittaa tuosta anturivirheestä Nibelle, vaikkei se ilmeisesti mihinkään vaikutakaan (?)
Olen miettinyt BT12 ja BT2 eroa, ja luulen että se johtuu mittausvirheestä; vesihän on ihan samaa, jos ei vastus ole päällä. Ero tullee johtumalla kupariputkessa lauhduttimen yläpään kuumasta kuoresta, kun anturi on liian lähellä. Tätä todistaa minulla se, että BT25 näyttää käytännössä samaa kuin BT2, niinkuin pitääkin minun pytylläni. Tarkoittaa, että se sinun lauhdutindeltasi on oikeasti hiukan pienempi.
-
Olen miettinyt BT12 ja BT2 eroa, ja luulen että se johtuu mittausvirheestä
Tuossa trendikuvassa 2 kpl lämpötilan mittausanturia 10cm:n päässä toisistaan samassa kupariputkessa.
Molemmat anturit (Ds1820) mittaa siis putken pintalämpöä
-
Totta kyllä, että selitys voisi olla myös sama virhe molemmissa ulkoisissa antureissa; sietää tutkia. Niben putkimaiset anturit olen vetänyt nippusiteillä kyllä tiukasti putken kylkeen, mutta ilman tahnaa. Siinä on viivakontakti, joka tietysti on lähtökohtaisesti huono ratkaisu. Eristys on kyllä hyvä, jonka ajattelin hoitavan homman kotiin.
Korkeampi dt= korkeampi lauhduttimelta lähtevän veden lämpötila=korkeampi lauhtumispaine=huonompi hyötysuhde.
Tuo on minulle helpompi ymmärtää antotehon suhteen; kun lämmön kuljetuslogistiikan tehoa nostetaan, niin saadaan enemmän antotehoakin irti. Mutta hyötysuhteen osalta se ei ole (minulle) yhtä helppo ymmärtää tässä suljetussa kierrossa, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Kun Niben kiertopumpun nopeutta nostaa, laskee lauhduttimen lähtölämpötila ( jos tulolämpötila pysyisi samana). Alempi lämpötila varaajassa aiheuttaisi sen, että myös patterikierron vauhtia on nostettava, jotta patterien keskilämpö pysyisi samana. Siitä taas seuraisi, että paluulämpö nousisi vastaavasti. Ja paluulämmön noususta seuraa lauhtumislämmön kohoaminen, sekä myös lauhduttimen lähtölämmön kohoaminen, kutakuinkin ennalleen. Näin ympyrä sulkeutuu.
Ilmeisesti asioiden tasapainossa kuitenkin tapahtuu jonkinlainen positiivinen muutos, niin että hyötysuhdekin voi hiukan parantua.
Osaako joku tuota selventää/oikaista ?
-
Jos kompressorin toimintapaine nousee 17bar---->19bar niin tuon korkeamman paineen tuottaminen vie enemmä sähköä kuin matalamman paineen.
Lauhtumislämpötila on korkeampi 19bar paineessa kuin 17bar paineessa
Kun lauhdutinpiirin virtausta suurennetetaan niin lauhduttimelle tulevan ja lähtevän veden lämpötilaero pienenee.
Lauhduttimelta lähtevän veden lämpötila on suht sama kuin lauhtumislämpötila
edit: Xargo teki joskus tuollaisen laskurin jossa värillisiin ruutuihin merkityillä lukemilla voi testailla virtauksen ja meno-paluu lämpötilaerojen vaikutusta tehoon.
Lisäsin l/min ja l/h solut
-
Lauhduttimelta lähtevän veden lämpötila on suht sama kuin lauhtumislämpötila
Varmistetaanpa ettei terminologiassa ole eroja. Lauhtumislämpötilalla tarkoitin lauhduttimen kylmäainelähdöstä mitattua, jota tuossa edellä on pähkäilty, siis meillä BT15.
Se taas näyttää seuraavan nimenomaan lauhduttimen tuloveden lämpötilaa ( tehokas lauhdutin). Minun anturillani se on 0-0.5 asteen sisällä sama kuin tulovesi, kaverilla n 2 astetta korkeampi. Se alenee vain hiukkasen virtausta nostettaessa, toisin kuin lauhduttimen lähtö, joka minulla heiluu helposti monta astetta. Siksi ei ihan täsmää tähän meidän tapaukseen
-
Tulo ja meno on hiukan huonoja sanoja monessa asiassa,toiminnallinen tarkoitus riippuu mistäpäin asiaa katsotaan ::)
http://www.nibeonline.com/pdf/431030-1.pdf
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
tarkoitus riippuu mistäpäin asiaa katsotaan
Näinpä. Tuossa edellä tulo/paluu ja lähtö/meno on katsottu lauhduttimen vesivirran suhteen, ja lauhduttimen kannalta; tulo on kylmä pää, ja lähtö on kuuma (parhaimmillaan).
-
.... joita sinun systeemisi (pieni vesitilavuuus, ja erikoinen "sekoittajapytty") aiheuttaa......
Vesitilavuus on minusta kohtuullinen, UKV100 + 21 patteria + puolet talon putkista on -60 luvun "vapaan kierron" mukaisia 2 tuumaisia (ulkomitta 60mm). Arvioin että pelkästään 2" putkiin menee n. 160 litraa. UKV lienee meillä tarpeeton, näillä tiedoilla en sitä ostaisi.
... sekoittumisesta.... MLP:ltä lämmin vesi menee UKV:n yläyhteeseen ja alayhteestä lähtee pattereille. Siksi lämpötilat notkahtaa alussa.
-
Leudolla säällä kiertopumpun nopeutta voi pitää pienempänä, mutta kovilla pakkasilla on syytä laittaa pumppuun täys meno päälle!
Näin pitää toimia ja panostaa lisäksi patterikohinan estämiseen, niin saisi ajaa koko ajan samalla asetuksella.
Luultavasti ulkoinen pumppu aiheuttaa melut, mutta sitä ei voi oikein sammuttaakaan pitkäksi aikaa.
Jos putkiliikkeestä löytyy pumpun mittainen välipala, niin voisi kokeilla ilman pumppua tai sitten toisella pumpulla.
Öljylämmityksen aikaan ei ollut patterikohinasta vaivaa, mutta silloin olikin ikivanha kv-pumppu käytössä.
-
Luultavasti ulkoinen pumppu aiheuttaa melut
Virtauksen äitinä kyllä, mutta tuliskohan kohina mieluummin putken ahtautumista, esim patterin säätökulma, tai muu kaventuma? Öljyllä kun mentiin, niin tyypillisesti oli menovesi kuumempaa, ja riitti pienempi virtaus, jota vielä termarikin rajoitti. Näin ainakin minulla. Oletko kokeillut noiden patterin tulo- ja lähtörajoittimien vaikutusta ääneen ?
UKV:n poikkileikkauskuvasta näin yhteiden "tukkeena" jotkut kulmaraudan näköiset virtausohjaimet, jotka varmaankin liittyvät sekoittamiseen. Selvästikin siis "iskunvaimennin", ei varaaja. Tässä yhteydessä en malta olla mainostamatta Akvatermin pyttyä, jossa käyttövesi esilämmitetään kierukalla tuossa lämmityspuolen varaajassa, paremmalla COPilla.
Jos kuulolla on muita Niben omistajia, niin olisi mukava saada lisähavaintoja BT15 ja BT3 erotuksesta kiertopumpun eri asetuksilla, yli käyntijakson. Selviäisi ehkä, onko Nibessä superhyvä lauhdutin, vai superhuonot anturit, jotka näyttävät kenellä mitäkin.
-
Moikka Kotikallio,
Mulla ei löydy BT15 dataa, mutta olisiko näistä apua ?
Lämmityksen (MLP) nopeutta en ole kovin laajasti vielä kokeillut. Ulkoinen kiertovesipumppu on itsestään säätyvä ja sitä voi myös ohjata käsisäädöllä tehoalue tapauksessani vaihtelee 7-22W. Tällä hetkellä ajan 16 W:n teholla. Pattereissa ei kohise.
UKV:n täyttö menee alhaalta ja lämmönjakoon lähtee ylhäältä, paluu pumpulle ja säiliöön alas.
Lämmöt ja erot melko pienet. Tuvassa lämpöä riittävästi.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Moi!
Mulla ei tuo lauhduttimen yli oleva delta oo pienemmillä pakkasilla kuin 2 asteen luokkaa. Kovemmilla pakkasilla sitten 4 asteen paikkeilla.
Niben kv-pumppu on 70% asetuksessa. Lisäksi mulla on 2 muuta kv-pumppua, lattialämmityksellä Danfoss ja patterilla Wilo. Molemmat erilliset pumput ovat kakkosteholla, ja asennettu paluupuolelle.
Viimetalvena kokeilin pudottaa sekä MLP:n kv-pumpun että noiden kahden muun pumpun nopeuksia, kun luin että delta pitäis olla siinä 6C paikkeilla. Mulla meni ainakin vaan hunommaksi ja huonommaksi. Pumppu alkoi käyttää vastuksia aiemmin.
Jos laittoi niin että pattereiden ja lattialämmityksen kv-pumput olivat täysillä, mutta MLP:n pienellä, ei vesi kiertänyt enää kunnolla lauhduttimessa, tai oikeastaaan se kiersi väärään suuntaan. Paluulämpö oli korkeammalla kun menolämpö, ja pumppu jauhoi kokoajan. Kun nostin tuossa tilanteessa MLP:n kv-pumpun nopeutta, lukemat loikkasivat oikeinpäin ja pumppu sammui oitis. Ilmeisesti nuo erilliset pumput sekoittivat vettä/tekivät painetta varaajaan niin ettei MLP:n kv-pumppu jaksanut enää painaa vastaan.
Noilla ekan kappaleen asetuksilla oon menny siitä lähtien, hyvällä menestyksellä. Toki, voishan hieromalla päästä optimaaliseenkin tilanteeseen, mutta enpä tiedä maksaako vaivan.
Ipe
-
Moikka Kotikallio,
Mulla ei löydy BT15 dataa, mutta olisiko näistä apua ?
Lämmityksen (MLP) nopeutta en ole kovin laajasti vielä kokeillut. Ulkoinen kiertovesipumppu on itsestään säätyvä ja sitä voi myös ohjata käsisäädöllä tehoalue tapauksessani vaihtelee 7-22W. Tällä hetkellä ajan 16 W:n teholla. Pattereissa ei kohise.
UKV:n täyttö menee alhaalta ja lämmönjakoon lähtee ylhäältä, paluu pumpulle ja säiliöön alas.
Lämmöt ja erot melko pienet. Tuvassa lämpöä riittävästi.
Aika pieni tuo kiertovesipumpun teho teillä. Meillä on ö-lämmitysajoilta perua oleva ulkoinen kv-pumppu, jossa tehovaihtoehdot ovat 30, 46 ja 65 W. Ö-lämmitysaikana pumppu oli aina ykkösteholla. Korvin havaittavaa (öisin) kohinaa aiheutuu vasta suurimmalla teholla. Kierron dT arvoon noilla 1-3 nopeuksien erolla on vain yhden asteen vaikutus, mutta uskon että ykkösnopeus on liian pieni siihen että patterit olisivat mahdollisimman tasalämpöiset. Toisin sanoen suurempi kiertonopeus lienee parempi hyötysyhteen kannalta. Lämmityskaudella pidän sitä kakkosteholla, kovilla pakkasilla kolmosella.
-
Luultavasti ulkoinen pumppu aiheuttaa melut
Virtauksen äitinä kyllä, mutta tuliskohan kohina mieluummin putken ahtautumista, esim patterin säätökulma, tai muu kaventuma? Öljyllä kun mentiin, niin tyypillisesti oli menovesi kuumempaa, ja riitti pienempi virtaus, jota vielä termarikin rajoitti. Näin ainakin minulla. Oletko kokeillut noiden patterin tulo- ja lähtörajoittimien vaikutusta ääneen ?
UKV:n poikkileikkauskuvasta näin yhteiden "tukkeena" jotkut kulmaraudan näköiset virtausohjaimet, jotka varmaankin liittyvät sekoittamiseen. Selvästikin siis "iskunvaimennin", ei varaaja. Tässä yhteydessä en malta olla mainostamatta Akvatermin pyttyä, jossa käyttövesi esilämmitetään kierukalla tuossa lämmityspuolen varaajassa, paremmalla COPilla.
Lähimpänä MLP:tä olevat patterit kohisevat eniten ja niissä on vain termarin virtaussäätö (malli = vanha).
Niitä olen säädellyt tuloksetta.
Kulmaraudat UKV:ssä lienevä seinäkiinnikeet.
... iskunvaimennin.... lämpöpiikkien eliminoiminiseen UKV laitettiinkin.
... Akvaterm... vaikuttaa fiksulta ratkaisulta.
Nostelen pikkuhiljaa nopeutta, tavoitteena 6C yli lauhduttimen (kohinasta välittämättä :()
Ehkä teetään UKV:n ohituksen jossain vaiheessa.
-
Kulmaraudat UKV:ssä lienevä seinäkiinnikeet.
Ne tarkoittamani "kulmaraudat" ovat leikkauskuvasta päätellen pytyn sisällä, ja arvailen että tarkoitus on pakkosekoitus. Kuva löytyy esim täältä asennusohjeesta http://iframe.nibe.se/epi/iframes/ukv_pro.asp?user=# (http://iframe.nibe.se/epi/iframes/ukv_pro.asp?user=#)
Ohjeesta näkee myös Niben suosittelemat kaksi- ja kolmiputkikytkennät tälle pytylle, tuttuja varmaan. Olen foorumilla havainnut, että mielikuvitusta on käytetty enemmänkin tämän kanssa putkimäärän ja yhdevalintojen suhteen. Hyvä niin, mutta ihan mikä vaan kombinaatio ei välttämättä toimi hyvin. Minulle jäi myös epäselväksi mikä se sinun kytkentätapasi on, jossa pattereille lähtö on pohjasta, ja kuitenkin erillinen kiertopumppu pattereille; mihin paluu ?
Kohina ( ei lirinä tai lorina tai..) minun ymmärtääkseni useimmiten aiheutuu "mutkallisesta" kaventumasta, joka pakottaa virtausnopeuden kasvamaan niin, että aiheutuu voimakas paikallinen pyörteily niissä reitin mutkissa/haitakkeissa. Sellainen voisi löytyä esim sen termarin rungosta, jos se on tarkoitettu pienelle virtaukselle. Puhdasta arvailua.
-
...."kulmaraudat" ovat leikkauskuvasta päätellen pytyn sisällä, ja arvailen että tarkoitus on pakkosekoitus.
Ohjeesta näkee myös Niben suosittelemat kaksi- ja kolmiputkikytkennät tälle pytylle, tuttuja varmaan. Olen foorumilla havainnut, että mielikuvitusta on käytetty enemmänkin tämän kanssa putkimäärän ja yhdevalintojen suhteen. Hyvä niin, mutta ihan mikä vaan kombinaatio ei välttämättä toimi hyvin. Minulle jäi myös epäselväksi mikä se sinun kytkentätapasi on, jossa pattereille lähtö on pohjasta, ja kuitenkin erillinen kiertopumppu pattereille; mihin paluu ?
Kohina ( ei lirinä tai lorina tai..) minun ymmärtääkseni useimmiten aiheutuu "mutkallisesta" kaventumasta, joka pakottaa virtausnopeuden kasvamaan niin, että aiheutuu voimakas paikallinen pyörteily niissä reitin mutkissa/haitakkeissa. Sellainen voisi löytyä esim sen termarin rungosta, jos se on tarkoitettu pienelle virtaukselle. Puhdasta arvailua.
.. kulmaraudat ... Siinä toisessa "projektiossa" (alhaalta) raudat näyttäisi olevan pytyn ulkopuolella.
Lähtö patterille on pohjasta ja seuraavaksi on ulkoinen pumppu + BT25.
Paluu pattereilta on MLP:lle ja UKV:lle. Siten, että huilitilassa ja käyttövettä tehtäessä kiertää pattereilla vesi UKV:n kautta.
Toki mutkia riittää putkissa, kun uutta on liitetty vanhaan, mutta ei mitään törkeitä näytä olevan.
Voi olla, että kun on kaksi pumppua peräkkäin, niin siitäkin aiheuttuu kohinaa jos eivät ole "synkronissa".
Otin referenssimittauksia MLP:n tulo- ja lähtöputkista IR-lämpömittarilla. Ajattelin että näin eliminoituu (tai ainakin vähenee) mittauksesta johtuva epävarmuus. Musta teippi putkeen ja siitä mittaus.
DT 6,5C on jo saavutettu näiden mittausten perusteella, ulkoinen pumppu II:lla ja sisäinen 40%:ssa.
-
DT 6,5C on jo saavutettu näiden mittausten perusteella, ulkoinen pumppu II:lla ja sisäinen 40%:ssa.
No niin, nyt on suht sama kuin minullakin, kyllä siitä hyvä tulee.
Näet tietysti omasta pytystäsi onko ylä ja alapäässä ulkoisia härpäkkeitä. Poikkileikkauksen seinäkiinnikkeet ovat yhteiden välissä, kun taas nämä kulmaraudat ovat halkaisukuvassa yhteiden kohdalla sivusuunnassa; ei samat.
Paluu pattereilta on MLP:lle ja UKV:lle.
Siis lähtö pohjasta, ja paluu pohjaan. Eli kun Nibe huilaa, kiertää patterien kylmä paluuvesi suoraan takaisin, ja se vähä lämmin vesi jää seisomaan pytyn yläpäähän ? Minusta lähtö pitäisi olla yläpäässä, jos huilin aikana vettä ylipäänsä pyöritellään. Kannattaa pyöritellä vain, jos on jossain varastoituna lämpöä, jota sitten puretaan kiertoon. Nuo sekoittajat, jos ovat oikeasti pytyn sisällä vähän sekoittavat selvää varaajalogiikkaa kylläkin, mutta tuskin kokonaan.
-
... härpäkkeet.... Pytty roikkuu seinällä suunnilleen kuvan mukaisilla ja kohdilla olevilla kiinnikkeillä.
Paluu on ylös, sori olin epäselvä :(.
Eli ohjeen mukainen asennus ja kuten mainitsit, niin kytkentätapoja on useita.
Pitänee selvittää, millä asetuksilla/tehoilla pumppuja on hyvä ajaa, siis suhteessa toisiinsa.
Kun pienennän ulkoisen pumpun nopeutta niin kohina pienenee, mutta kuinka alas sitä voi laskea, jottei Dt 6,5C vaarannu.
Eli pumppukäyrien ihmeellistä maailmaa tutkimaan ja kokeilemaan.
-
......... en aiheutuu "mutkallisesta" kaventumasta, joka pakottaa virtausnopeuden kasvamaan niin, että aiheutuu voimakas paikallinen pyörteily niissä reitin mutkissa/haitakkeissa. Sellainen voisi löytyä esim sen termarin rungosta, jos se on tarkoitettu pienelle virtaukselle. Puhdasta arvailua.
Hyvä arvailu, ainakin johdatti kokeilemaan.
MLP on kellarissa ja eka patteri sen jälkeen asuinkerroksessa oli ilman termaria (sisämittari samassa tilassa).
Laitoin termarin paikalleen ja hiljeni huomattavasti. Patteri on alkuperäisiä vapaan kierron pattereita ja siinä on 1/2" termarirunko, niin ei tullut pieneen mieleen sitä epäillä. KIITOS !
-
Minulla on ollut maalämpöpumppu toiminnassa toukokuusta 2011 alkaen . Nyt kun kaivon lämpötila on vähän laskenut vuoden aikana niin lasku näkyy myös imukaasun lämpötilassa eli menee alle 3:nkin. Keruuliuoksen lämpötila ero on n. 3 astetta (meno -3) ja lämmityskäytön n. 6 astetta sekä käyttöveden 8.6 astetta. Ulkolämpötilan ollessa - 20 asteta n. 70min käynnin aikana.
Kysymys kuuluu kuinka matalalalle imukaasun lämpötila voi turvallisesti pudota ja miten se vaikutta COP:n?
Kaivon aktiiviosuus n. 205m pumppu 12kw
-
Kysymys kuuluu kuinka matalalalle imukaasun lämpötila voi turvallisesti pudota ja miten se vaikutta COP:n?
En osaa mitään täsmällistä tuohon sanoa, mutta arvelen että noilla luvuilla olet varsin kaukana ongelmarajasta. Nibe määrittelee asennusohjeessa työalueen alarajaksi viinalle -8 astetta, ja sillä hoidetaan vielä kylmäaineen höyrystys "välttävästi". Tuosta jatketaan muutaman asteen "tulistuksella" eli varmuuden vuoksi esilämmityksellä, jotta imukaasu olisi kuivaa. Esilämmitys on varmaankin säätyvätehoinen, eli tasaa vaihtelua imukaasussa. Ymmärtääkseni turhan suurella esilämmityksellä vain huononnetaan COPia. Viinan kylmenemisestä johtuva imukaasun kylmeneminen tietysti sinänsä huonontaa COPia, kun pumppu ponnistaa alempaa kohti samaa pyyntilämpötilaa. Sitä kannattaa minusta miettiä ennemmin viinan lämpötilan, kuin imukaasun lämpötilan vaikutuksena.
-
Kiitos vastauksesta.
Näinhän se on. Ilmeiseti imukaasu säilyy "kuivana" (turvallisesti) -8 asteen rajaan asti. Huolet on pois!
-
Kysymys kuuluu kuinka matalalalle imukaasun lämpötila voi turvallisesti pudota ja miten se vaikutta COP:n?
En osaa mitään täsmällistä tuohon sanoa, mutta arvelen että noilla luvuilla olet varsin kaukana ongelmarajasta. Nibe määrittelee asennusohjeessa työalueen alarajaksi viinalle -8 astetta, ja sillä hoidetaan vielä kylmäaineen höyrystys "välttävästi". Tuosta jatketaan muutaman asteen "tulistuksella" eli varmuuden vuoksi esilämmityksellä, jotta imukaasu olisi kuivaa. Esilämmitys on varmaankin säätyvätehoinen, eli tasaa vaihtelua imukaasussa. Ymmärtääkseni turhan suurella esilämmityksellä vain huononnetaan COPia. Viinan kylmenemisestä johtuva imukaasun kylmeneminen tietysti sinänsä huonontaa COPia, kun pumppu ponnistaa alempaa kohti samaa pyyntilämpötilaa. Sitä kannattaa minusta miettiä ennemmin viinan lämpötilan, kuin imukaasun lämpötilan vaikutuksena.
Tästä saa nyt sellaisen kuvan että Nibe F1145:ssä olisi erillinen imukaasun esilämmitin. Onko tosiaankin niin?
Tuskin sentään -8 asteisella keruunesteellä hoidetaan höyrystymista saatika tulistusta? Tarkoittaa varmaankin kaivolle palaavan viinan minimiä. Tai ainakin kaivo on jäässä jos tulo on -8.
-
Paisuntaventtiili säätää kylmäainevirtauksen höyrystimeen sellaiseksi, että -8C keruuneste höyrystyää kymäaineen kokonaan ja vielä tulistaakin muutaman asteen.
Tulevan keruuliuoksen minimilämpötila -8C tulee siitä että se takaa sen että keruulios ei jäädy höyrystimessä.
Yleisesti käytetty keruuliuos 30% etanoli hyhmettyy n. -17C lämpötilassa.
Paisuntaventtiilin jälkeen höyrystimen sisäänmenossa on kylmäaineen lämpötila 7 - 8 C kylmempää kuin tuleva keruuneste.
Eli -8C keruunesteellä on kylmäaine höyrystimen sisäänmenossa parin asteen päässä keruunesteen jäätymisestä.
Normaaleissa maalämpöpumpun toimintaolosuhteissa keruuliuoksen yhden asteen jäähtyminen huonontaa hyötysuhdetta n. 3%
ATS
-
Tästä saa nyt sellaisen kuvan että Nibe F1145:ssä olisi erillinen imukaasun esilämmitin. Onko tosiaankin niin?
Kun viina höyrystimessä on tullessaan 0, ja lähtiessään -3 astetta, ja imukaasu kuitenkin on samaan aikaan +3 asteista, niin tästä päättelin että välissä on Nibessäkin esilämmitin. Se miksi ja mitä olosuhteita varten erityisesti esilämmitin/jälkijäähdytin on kannattanut sinne laittaa, on opintojen tässä vaiheessa minulle vielä epäselvää. Vainko varmuuden vuoksi, vai jotain fiksumpaa (?)
-
Tuota minäkin ihmettelen, miten imukaasu voi olla ilman esilämmitintä lämpimämpää kuin keruun tulo.
Alijäähdytin/esilämmitin systeemistä saadaan paras hyöty tulistuksen poistoa hyödyntävissä koneissa ja niissä sitä yleisesti kait käytetäänkin. Voisihan se olla hyödyllinen esim. niin että höyrystimessä ei yritettäisikään tulistaa vaan tulistus hoituisi tuolla esilämmittimellä. Silloin ainakin päästäisiin parempaan paine- sekä hyötysuhteeseen. Onkohan tälläistä systeemiä missään pumppumallissa.
-
Esilämmitin vai ei; no pitihän se konepelti sitten avata ja katsoa.
Mitään erillistä "laitetta" sieltä ei löydy. Mutta nesteputki ja imuputki kulkevat n. 30 cm rinnakkain, ja parilla nippusiteellä on vedetty kyljet kiinni toisiinsa. Jos/kun tämä on se esilämmitin, niin hiukan epämääräiseltä se vaikuttaa.
Toisaalta, kun kyljet ovat vastakkain, niin eivät voi olla vaikuttamatta toisiinsa niin, että lauhduttimesta paisuntaventtiilille matkaava neste jäähtyy, ja höyrystimestä kompressorille matkaava kaasu lämpenee. Tuo sitten ilmeisesti vaikuttaa keskimäärin suotuisasti höyrystymisprosessin lopputulemaan.
Onko muissa merkeissä jämäkämpi toteutus tälle, vai samanlaisia rimpuloita muutkin ?
-
Mutta nesteputki ja imuputki kulkevat n. 30 cm rinnakkain, ja parilla nippusiteellä on vedetty kyljet kiinni toisiinsa. Jos/kun tämä on se esilämmitin, niin hiukan epämääräiseltä se vaikuttaa.
Katos perhanaa,meillä menee n 50cm vierekkäin nuo putket,täytyypä pistää nippusiteillä toisiinsa kiinni jos noinkin paljon(3C) nostaa imukaasun lämpötilaa :)
-
Onko muissa merkeissä jämäkämpi toteutus tälle, vai samanlaisia rimpuloita muutkin ?
Nyt on meilläkin samanlainen esilämmitys,imukaasun lämpötila nousee n 2,5C tuon vaikutuksesta....ja helppo tehdä :)
edit:Vihreä trendi imukaasuputki höyrystimeltä n 10cm ja valk.trendi saman putki kompressorista n 10cm
Välissä siis "esilämmitys"
(http://i3.aijaa.com/t/00180/11511702.t.jpg) (http://aijaa.com/YV49B7)
-
Tais paissari ettii uuden tomintayömäristön? Kuumakaasulämmöt?
Harmi kun sulla vuorokauden vaihtuminen hävittää ton käppyrän.
-
Selailemalla pikaisesti omia lokejani näen lämpenemiä 2-4 astetta eri tilanteissa, siis käyttövesi/lämmitysjakso, jakson alku/loppu (=viinan lämpötila). Voi olla enemmänkin, oikeita pakkasia ei täällä ole vielä nähtykään. Lämpenemä tässä tarkoittaa imukaasun ja tuloviinan lämpötilaeroa, sen näen vakiosensoreista.
Mietityttää miksi terminen kytkentä on jätetty noin heikoksi, eihän se voi vahinko olla (?). Olisi helppoa/halpaa sitä parantaa tehtaalla, mutta myös jälkikäteen, jos siitä olisi sitten hyötyä. Voiko esim olla, että liian tiukka kytkentä kääntyy heikennykseksi joissakin ääritilanteissa, joihin tehtaan on varauduttava, mutta minun ei, kun tunnen omat olosuhteeni ?
Mutulla arvellen nestettä lisää jäähdyttämällä voisi ehkä saada kylmästä viinasta enemmän tehoa siirtymään höyrystimessä (?)
Ja jäähtymisessä vapautuva energia sitten palautetaan kylmäaineeseen höyrystimen jälkeen, jolloin kompressori pääsee helpommalla (?).
Mutta miten paisuntaventtiilin itsesäätely vaikuttaa tuossa, kumoaako se jotenkin tuon ajatuskulun ?
Voisivatko kylmäprosessia syvemmin tuntevat avata tuota aloittelijalle ?
-
Onko tuo "imukaasulämmitinviritelmä" ennen vai jälkeen pulpin (paisarin anturi)? jos on ennen niin silloinhan se paisarin avautumisen kautta nostaa höyrystymislämpötilaa ja parantaa hyötysuhdetta, tosin sillä riskillä että kompuralle voi päästä osittain nestemäistä kylmistä. Jos taas on jälkeen pulpin niin ainut vaikutus on hieman suurempi tulistus jonka hyöty vaihtovenalla ei ole kait kovinkaan suuri.
Nesteputken kylmentämisellä ei kai sinänsä ole mitään hyötyä.
Itse kanssa kylmäsineprosessin alkeita opetteleva, joten viisaammat varmaan korjaavat.
-
Onko tuo "imukaasulämmitinviritelmä" ennen vai jälkeen pulpin
Kaasun virtaussuunnassa pulpin jälkeen.
Nesteputken kylmentämisellä ei kai sinänsä ole mitään hyötyä
Saisihan siitä lämpötehoa ;)
-
Nesteputken kylmentämisellä ei kai sinänsä ole mitään hyötyä.
Ajattelin niin, että kun kylmäaine on kylmempää paisuntaan mennessään, se ehkä on kylmempää myös höyrystimeen mennessään, ja siten viinan ja kylmäaineen lämpötilaero höyrystimessä suurempi, jolloin tehoa otetaan viinasta enemmän, ja sehän on koko jutun juoni. Jäähdytetty energia palautuu sitten kiertoon kaasun esilämmityksenä.
Tällaiselle prosessin parantelulle tulee rajoja varmaan monestakin seikasta, esim ääriolosuhteista. Esim jos viina on jo hyhmerajalla, voi olla viisasta ettei siitä otettua tehoa yritetä kaikin keinoin maksimoida. Mutta keskemmällä toimintaikkunaa se voi olla hyvinkin järkevää. Valmistajaparka ei voi tietää yksittäisen koneen olosuhderajoja, joten joutuu jättämään reilusti marginaaleja.
Ja toinen juttu on miten paisuntaventtiilin säätelymekanismi tukee tai vastustaa edelläkuvattua. Sen ymmärtämiseen tarvittaisiin apuja.
-
Nesteputken kylmentämisellä ei kai sinänsä ole mitään hyötyä.
Ajattelin niin, että kun kylmäaine on kylmempää paisuntaan mennessään, se ehkä on kylmempää myös höyrystimeen mennessään, ja siten viinan ja kylmäaineen lämpötilaero höyrystimessä suurempi, jolloin tehoa otetaan viinasta enemmän, ja sehän on koko jutun juoni. Jäähdytetty energia palautuu sitten kiertoon kaasun esilämmityksenä.
Tällaiselle prosessin parantelulle tulee rajoja varmaan monestakin seikasta, esim ääriolosuhteista. Esim jos viina on jo hyhmerajalla, voi olla viisasta ettei siitä otettua tehoa yritetä kaikin keinoin maksimoida. Mutta keskemmällä toimintaikkunaa se voi olla hyvinkin järkevää. Valmistajaparka ei voi tietää yksittäisen koneen olosuhderajoja, joten joutuu jättämään reilusti marginaaleja.
Ja toinen juttu on miten paisuntaventtiilin säätelymekanismi tukee tai vastustaa edelläkuvattua. Sen ymmärtämiseen tarvittaisiin apuja.
Tuon ketjun kun lukaisee ajatuksella läpi niin viisastuu kummasti. Aikaa siihen tosin menee pari päivää. Siellä on myös linkit Esko Kaappolan luentoihin.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2846.0
edit: suora linkki luentoihin:
http://moniviestin.tamk.fi/ohjelmat/tutkinotavoitteinen-koulutus/rakennustekniikka/lampopumput-kylmaainapuolelta-tarkasteltuna
-
Muistan lukeneeni Ruotsin foorumilta että "Nesteputken kylmäntäminen" (alijäähdytyksellä)
yhdellä asteella , parantaa COP:ia +0.2
-
Oli tasaisen "lämmintä" eilen, niin testasin keruupumpun nopeuden vaikutusta ja tulokset on liitteessä.
Näyttää siltä, että (lähes) maximinopeudella kone lämmittää nopeimmin.
Lauhduttimen lämpötila on silloin korkein... oppien mukaista.
Keruun lämpötilaero on alle 3C:n..... haittaakse?
(huom. luvut ovat NIBE:n lokeista, eli kymmenkertaisia)
Näytteet ovat yhden lämmitysjakson mittaisia.
Comments ?
-
Mitähän tuosta arvaisi sanoa. No varmasti voin sanoa, että en hoksaa mitä tarkoitat tuossa lauhduttimen lämpötilalla. Siinähän on kaksi ainevirtaa, joilla kummallakin on oma tulo ja lähtölämpötila, kymmeniä asteita kaikki tuossa tilanteessa. Ja toiseksi voin tunnustaa, etten tiedä syytä miksi pumpun antoteho ei olisi maksimissa, kun liuoksen kiertonopeus on maksimissa. Tällöinhän höyrystimen keskilämpö on maksimi, ja näin lämpötilaero kylmäaineeseen myös maksimi, jolloin tehoa siirtyy eniten. Näin, jos prosessi muuten on raiteillaan.
Näissä mittauksissa tulee hyvin helposti mukaan vaikuttavia satunnais tai muita tekijöitä, joita ei hoksaakaan. Pienet erot voivat selittyä näillä. Pitäisi toistaa mittauksia, ja ottaa keskiarvo, jotta pääsisi tarkempaan.
Minulla kun on rihlaputki ( se "turbo"), niin sen suuremman pyörteilyn/virtausvastuksenkin takia ajan vakituiseen asetuksella 100%, vaikka kaivo on tuollainen tumppi. Delta on ~2 - 3 astetta eri lämmitystilanteissa. Järki kiertonopeuden kasvattamisessa tullee siitä, että jossakin vaiheessa kiertopumpun teho kasvaa kohtuuttoman suureksi saatuun antotehohyötyyn nähden. Nibe on meitä jo auttanut tuossa valitsemalla pumpuksi melko pienitehoisen.
Myös sileässä putkessa saa keruuta tehostavaa pyörteilyä aikaan, kun pumpun teho on "riittävä". Ei pidä pihtailla nopeusasetuksissa.
-
On se niin kummallista kun ajattelee yhtä ja kirjoittaa toista "Lauhduttimen lämpötila on silloin korkein... oppien mukaista."...
kun piti kirjoittaa höyrystimen ((tulo + meno)/2)... :(
Ajaakos muut keruuta maximilla ?
-
Ajaakos muut keruuta maximilla ?
Juu, täysillä on, lämmityksessä ei pääse muuten lähellekään 3 asteen eroa. Toisaalta käyttövesisyklissä mennään jo lähelle 2 astetta, mutta sitä on suhteessa niin paljon vähemmän. Harmi ettei siellä pääse säätää keruun nopeutta käyttövettä varten erikseen (siis kun muuten on vaikka mitä säädettävää.)
-
Muistan lukeneeni Ruotsin foorumilta että "Nesteputken kylmäntäminen" (alijäähdytyksellä)
yhdellä asteella , parantaa COP:ia +0.2
Kyllä se noin taitaa olla. Log ph kaaviosta on helppo todeta asia vasemman reunan pystyviivaa katsomalla. Mitä enemmän yläviiva jatkuu vasemmalle (isompi alijäähtyminen) sitä pienempi osuus höyrystymisestä tapahtyy paisarilla. Tämän näkee siitä että vasen alakulma on myös enemmän vasemmalla ja näinollen vähemmän höyrystynyttä. Silloin saadaan suurempi energia varsinaiselta höyrystimeltä.
Toi liukuman omaava kylmis on paholaisen keksintö. Sotkee ajattelua :'(
-
Alijäähdytys parantaa koppeloa, jos lämpö saadaan hyödyksi. Imuputken kyljessä nesteputki on sen takia että paisarille tulee kuplatonta nestettä kaikissa olosuhteissa.
Lämmön siirtyminen imukaasuun lisää kylmäaineen tulistumista joka näkyy kuumakaasun lämpötilassa.
Oikealla lämmönsiirtimellä lämpöä siirtyy jonkin verra mutta kyljikkäin olevien putkien välissä lämmönsiirto on lähinnä kosmeettista, mutta voi varmentaa kuplattoman ruiskutettavan.
Oikea alijäähy tarkoittaa nestevaraajan jälkeistä lämmönsiirrintä josta lämpöä siirretään vaikka autotallin lattiaan, käyttöveden esilämmittimeen tai tuloilmalämmittimeen.
Nestevaraaja toimii "vesilukkona" ja estää lauhtumattoman kaasun pääsyn alijäähyyn. :o
-
Alijäähdytys parantaa koppeloa, jos lämpö saadaan hyödyksi. Imuputken kyljessä nesteputki on sen takia että paisarille tulee kuplatonta nestettä kaikissa olosuhteissa.
Lämmön siirtyminen imukaasuun lisää kylmäaineen tulistumista joka näkyy kuumakaasun lämpötilassa.
Oikealla lämmönsiirtimellä lämpöä siirtyy jonkin verra mutta kyljikkäin olevien putkien välissä lämmönsiirto on lähinnä kosmeettista, mutta voi varmentaa kuplattoman ruiskutettavan.
Oikea alijäähy tarkoittaa nestevaraajan jälkeistä lämmönsiirrintä josta lämpöä siirretään vaikka autotallin lattiaan, käyttöveden esilämmittimeen tai tuloilmalämmittimeen.
Nestevaraaja toimii "vesilukkona" ja estää lauhtumattoman kaasun pääsyn alijäähyyn. :o
Eli "ylimääräisestä" alijäähtymisestä ei sinänsä olekaan apua hyötysuhteen kannalta? Miten tuo log ph teoria josta kirjoitin?
-
Lämpö siirtyy siis tulistumislämmöksi mutta harventaa imukaasua eli logph:n kanssakin hyöty on näenäistä, varsinkin jos lämpöä siirtyy vähän.
jatkan myöhemmin
-
Minua ihmetytti tuossa aiemmin, miksi tästä kylkiäisvaihtimesta on ilmeisen tahallaan tehty tehoton, eli ei ole kunnolla sillattu putkia yhteen, metallilla. Silti 2-4 asteen lämpenemää näkyy kaasussa. Eikös tässä kuitenkin ole hiukka samaa loogista rakennetta, kuin siinä märkähöyrystin/jälkihöyrystin konseptissa ? Eli jos tuo siltaus/lämmönsiirto olisi kunnollisempi, niin eikö paisarin voisi säätää isommalle, ja sitä kautta hyötyä ?
Kuulostaa kyllä jotenkin liian helpolta tämmöinen optimonti.
Sinällään Niben prosessi kait on aika hyvin mallillaan, kun 40 asteen lämmitysvesi tehdään n 74, ja 56 asteen käyttövesi n 90 asteen kuumakaasulla (?) Mites muilla ? Nuo siis lokista poimittuja vastaavuuksia.
-
Kehtaan epäillä ulkoisten tekijöiden vaikutusta mittaustulokseen.
Lämönsiirrin ei lisää juurikaan hyödyksi saatavaa energiaa koska kompuran täytös huononee imukaasun lämmetessä.
Puristuksen kuvaajan kallistuminen kasvaa ja loppujen lopuksi koppelo ei juurikaan muutu.
Jos alijäähy todella muuttuu hyötylämmöksi esim käyttöveden esilämmityksessä koppelo kasvaa.
Suomipumpuissa lämmönsiirtimellä lisätään tulistuslämmön osuutta funktionaalisesta syystä.
Toi liukuman omaava kylmis on paholaisen keksintö. Sotkee ajattelua :'(
-
Voi olla että kun kaksi vierekkäistä putkea kiinnitetään nippusiteellä yhteen ja mitataan anturilla putken pinnasta, niin saadaan lumevaikutelma sisällön lämmönsiirtymästä, ts. putkessa eri lämpö kuin sisällössä.
-
Kehtaan epäillä ulkoisten tekijöiden vaikutusta mittaustulokseen.
Lämönsiirrin ei lisää juurikaan hyödyksi saatavaa energiaa koska kompuran täytös huononee imukaasun lämmetessä.
Kaikkea soppii eppäillä, siitähän kehitys lähtee. Myös Niben vakiosensoreita, joista tuon olen lukenut, imukaasun ja tuloviinan lämpötilaero. Mutta sopiiko epäillä myös Matiaksen testiä, jossa on itse muutos näkyvissä, kun putket kytketään toisiinsa ?
COPin muutos on yksi asia, ja antotehon muutos on toinen.
Jospa lähtötilanteessa putkia ei ole kytketty, ja imukaasun lämpötila tietyssä tilanteessa on x. Nyt kytkemme putket "merkitsevästi", jolloin imukaasun lämpötila nousee y astetta. Sen jälkeen säädämme paisaria avaamalla lämpötilan takaisin arvoon x. Mitä muutoksia prosessissa on tapahtunut ?
Esim virtaako aavistuksen jäähtyneeseen kylmäaineeseen enemmän tehoa viinasta ? Vai estääkö paisarin oma säätelymekanismi kaiken edistyksen ? Onko muutos joka tapauksessa mikroskooppinen ?
Nuo rinnakkaiset putket hyvin paketoimalla esim kuparilevyllä, ja paketin klemmareilla kiristämällä saanee "twinax-vaihtimen", joka alkaa muistuttaa coax-vaihtimen toimintaa
-
Kylmäteho kasvaa kun ruiskutettavan nesteen lämpötila laskee, totta. Tämän takia kylmälaiteissa tapaa usein neste-imulinja lämmönsiirtimiä. Lämmön siirtymiseksi kunnolla pitäisi kaasupuolele saada lisää pinta-alaa koska lämpö siirtyy nesteestä noin 10 x paremmin.
Vaikka lämpöä tulee lisää maasta lämpöteho ei välttämättä parane vaa ko. lämpö kuluu imukaasun lämmitykseen.
Vaikutus löytyy imukaasun tulistumisen lisääntymisessä.
Nyt hokasin että kyseessä onkin nipetin, jonka paisari toimii ehkä hieman erikoisesti, eli tarkkaan mitoitetun suuttimen avulla ajetaan suutinsäädöllä lähellä märkähöyrystin tilaa ja pulppi on lähinnä varolaitteena. Ehkä.
Lumevaikutus antureissa voidaan eliminoida seuraamalla kuumakaasun lämpötilaa ja löysäämällä nippusiteet käynnin aikana, tapahtuuko muutaman asteen tipahdus?
Kellarissa on 1982 vuoden ekopakin koneikko, jossa ko. putket oli liitetty puolen metrin matkalta tinamaisella massalla. Juotos tämä ei ollut vaan liitos aukeni asennuksen tuoksinnassa.
-
Vaikka lämpöä tulee lisää maasta lämpöteho ei välttämättä parane vaa ko. lämpö kuluu imukaasun lämmitykseen.
Vaikutus löytyy imukaasun tulistumisen lisääntymisessä.
Ei välttämättä, siis jos hyötysuhde alenee turhan tulistuksen takia. Mutta ajatus olikin pitää tulistuksen määrä ennallaan, ja sen sijaan lisätä kylmäaineen virtausta paisarin säädöllä, kunnes tulistus on minimi tarvittava. Nytpä sitten pitäisi tulla tehoa myös ulos enemmän, esim lyhyemmät käyntijaksot samaan pyyntiin.
Ruåtsalaiset ovat tunnetusti hannuhanhia, mutta että tuommoinen nippusidesutaisu onnistuisi olemaan optimaalinen, niin se jo koettelee uskoa.
-
Vaikka lämpöä tulee lisää maasta lämpöteho ei välttämättä parane vaa ko. lämpö kuluu imukaasun lämmitykseen.
Vaikutus löytyy imukaasun tulistumisen lisääntymisessä.
Ei välttämättä, siis jos hyötysuhde alenee turhan tulistuksen takia. Mutta ajatus olikin pitää tulistuksen määrä ennallaan, ja sen sijaan lisätä kylmäaineen virtausta paisarin säädöllä, kunnes tulistus on minimi tarvittava. Nytpä sitten pitäisi tulla tehoa myös ulos enemmän, esim lyhyemmät käyntijaksot samaan pyyntiin.
Ruåtsalaiset ovat tunnetusti hannuhanhia, mutta että tuommoinen nippusidesutaisu onnistuisi olemaan optimaalinen, niin se jo koettelee uskoa.
Jos tuo nippusideviritelmä on ennen pulpia, siis pulpin ja höyrystimen välissä, niin paisari kyllä säätää itsellään virtauksen isommalle. Sillä edellytyksellä että imukaasu tosiaan lämpenee ja pulp sen lämpenemän välittää paisarille.
-
Linkki Esko Kaappolan luentoihin ei näytä toimivan.
Onko tietoa mistä osoitteesta ne löytyisivät ?
-
On näköjään jostain syystä poistettu tai serveri kaatunut. Ainakin viikko sitten vielä toimi tuola linkillä.
-
Jäi vaivaamaan tuo viritys, ja pitihän avata uudestaan. Nyt muuttui ymmärrettävämmäksi.
Ohut nesteputki kulkee paksumman imuputken takana, joten sinne ei näe kuin varsipeilin kanssa kurkkimalla. Tuosta n. 40 cm yhteisestä taipaleesta näyttäisi n. 20 cm olevan yhteenjuotettua, eli on siinä ihan oikea terminen kytkentä niiden välillä. Nippusiteen varassa näyttää lopulta olevan vain bulbiin menevä kapillaariputki.
Jos tuo nippusideviritelmä on ennen pulpia, siis pulpin ja höyrystimen välissä, niin paisari kyllä säätää itsellään virtauksen isommalle.
Bulbi on kylläkin ihan höyrystimen juuressa, ennen lämmönsiirrintä. Jotenka jos tuota parantelisi, esim kytkemällä toiset 20 cm, niin pitäisi säätää käsin tulistus kohdilleen. Taidan siirtää sen takuuajan jälkeen harkittavaksi, varsinkin kun tuo siirrin näillä tiedoilla vaikuttaa enemmän jo harkitulta ja stabiililta rakenteelta.
Paisari näyttäis olevan Honeywellin TLEX, ja säätöruuvi kutsuvasti esillä, siis suojamutterin alla tietty.
http://www.honeywell-cooling.com/pdfs/products/Expansion_Valves/3_Thermostatic_Expansion_Valves_fixed_orifice/2_TLE-TLEX%200,5%20-%204,5/DB/en/KAT-TLE-002%20-%20EN0H1905GE23R0709.pdf (http://www.honeywell-cooling.com/pdfs/products/Expansion_Valves/3_Thermostatic_Expansion_Valves_fixed_orifice/2_TLE-TLEX%200,5%20-%204,5/DB/en/KAT-TLE-002%20-%20EN0H1905GE23R0709.pdf)
-
Mistä mahtaa johtua et nibe ei jaksa tehdä kuumempaa vettä kuin 45.8c patteriverkostoon? Aikasemmin teki kyllä yli viiskymppistäkin ilman vastuksia.. Ikävästi vaan jää pumppu jauhamaan kun pyynti on 45 astetta ja meno 45.8 astetta. Nyt pakkasta -21 ja pumppu jauhanut 7 tuntia putkeen ja keruuliuos sisään on laskenu -0.5 asteeseen :'(
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Mistä mahtaa johtua et nibe ei jaksa tehdä kuumempaa vettä kuin 45.8c patteriverkostoon? Aikasemmin teki kyllä yli viiskymppistäkin ilman vastuksia.. Ikävästi vaan jää pumppu jauhamaan kun pyynti on 45 astetta ja meno 45.8 astetta. Nyt pakkasta -21 ja pumppu jauhanut 7 tuntia putkeen ja keruuliuos sisään on laskenu -0.5 asteeseen :'(
Kovin pitkillä käyntijaksoilla olen minäkin ollut huomaavinani että integraali pienenee hitaasti. Joskus kun saunomisen tms. jälkeen on asteminuuttilukema vaikka -550 niin nollaan sen pudottamalla hetkeksi huoneasetusta vaikkapa 4 asteella jotta pumppu pysähtyy. Kun se on pysähtynyt niin nostan takaisin alkuperäiseen arvoon. Näin saa pumppu huilia ainakin hetken.
Toinen asia, jonka olen huomannut vaikuttavan tuohon mainitsemaasi asiaan on patteripiirin kiertovesipumpun nopeus. Jos pidän em. pumppua III-nopeudella eli täysillä niin silloin tulee kylmemmillä ilmoilla helposti samankaltainen ilmiö eli pyynti saavutetaan hitaasti. Lisäksi III-nopeus alkaa jo tuottamaan liikaa ääntä. Pidänkin siis pumppua yleensä II-nopeudella.
-
Mistä mahtaa johtua et nibe ei jaksa tehdä kuumempaa vettä kuin 45.8c patteriverkostoon? Aikasemmin teki kyllä yli viiskymppistäkin ilman vastuksia.. Ikävästi vaan jää pumppu jauhamaan kun pyynti on 45 astetta ja meno 45.8 astetta. Nyt pakkasta -21 ja pumppu jauhanut 7 tuntia putkeen ja keruuliuos sisään on laskenu -0.5 asteeseen :'(
Koetin laskea kulutuksen.
Jos tuo on lähellekään oikein, niin pumpusta ja kaivosta vaan loppuu puhti.
NIBEn sivuilta: http://www.nibe.fi/Tuotteet/Maalampopumput/Tuotevalikoima/NIBE-F1145/
NIBE F1145/10 "Antoteho (B 0 / W 50) ** 8,5 kW"
Laskelmaa varten korotin tuon 8,5kW arvoon 8,7 kW, vastaamaan B0 / W45 -olosuhteita.
Talon kulutusarvoksi tulisi näin laskien 7,7 Wh/m3/Ap/vuosi, joka on jo matalaenergiatalon luokkaa.
Toivottavasti taulukkoon laittamani lähtötiedot ovat oikein!
Liitin taulukon omaan postaukseesi tuossa ylempänä.!
-
Mistä mahtaa johtua et nibe ei jaksa tehdä kuumempaa vettä kuin 45.8c patteriverkostoon? Aikasemmin teki kyllä yli viiskymppistäkin ilman vastuksia.. Ikävästi vaan jää pumppu jauhamaan kun pyynti on 45 astetta ja meno 45.8 astetta. Nyt pakkasta -21 ja pumppu jauhanut 7 tuntia putkeen ja keruuliuos sisään on laskenu -0.5 asteeseen :'(
Jos patteriverkon kiertopumpussa on nopeussäätö niin kokeile pienentää patteriverkon virtausta 10-12h:n ajaksi alentamalla kiertopumpun pyörimisnopeutta 1-2 pykälää kiertopumpussa olevalla nopeussätövipusella.
Kerro tänne mitä vaikutti?
-
Mistä mahtaa johtua et nibe ei jaksa tehdä kuumempaa vettä kuin 45.8c patteriverkostoon? Aikasemmin teki kyllä yli viiskymppistäkin ilman vastuksia.. Ikävästi vaan jää pumppu jauhamaan kun pyynti on 45 astetta ja meno 45.8 astetta. Nyt pakkasta -21 ja pumppu jauhanut 7 tuntia putkeen ja keruuliuos sisään on laskenu -0.5 asteeseen :'(
Hieman korkeampaan menoveden lämpötilaan luulisi kyllä pääsevän, mutta toisaalta voihan olla että lämmönjako vaan toimii niin että korkeampaan ei pumppu pysty nostamaan. Mikä muuten on meno/paluuveden lämpötilaero?
Sinänsä tuolla mitoituksella (lievästi osatehoinen) on aivan normaalia -21C pakkasella lähes jatkuva käyminen. Anna käydä vaan, vastukset kyllä tulee mukaan tarvittaessa, jos niiden käyttöä ei ole estetty.
-
Koetin laskea kulutuksen.
Jos tuo on lähellekään oikein, niin pumpusta ja kaivosta vaan loppuu puhti.
Kyllä tuo tomppelin arvio tuntuu aika loogiselta. Pumppu ei vaan jaksa/ehdi kyseisissä olosuhteissa (keruun lämpö, pyynti patteriverkolle, kiertopumpun nopeus, patteriverkon lämmönluovutuskapasiteetti) ja tuolla antoteholla tehdä tuon kuumempaa. Kiertopumpun nopeutta pienentämällä pumppu "ehtii" kuumentaa enemmän.
-
Menon ja paluun erotus noin 7 astetta. Pitää kokeilla laskea vähän vielä tota pumpun nopeutta jos se auttaisi. Voi olla että säädötkin on vielä vähän hukassa kun vasta pari viikkoa sitten saatiin uudet purmon patterit asennettua. Oli ilmeisesti lämpökäyräkin liian jyrkkä kun huonelämpö rupesi nousemaan pakkasen kiristyessä. Tilannetta hankaloittaa vielä se että tässä talossa on kaksi asuntoa ja toisella puolella mikä on vuokrattu on vielä vanhat patterit. Seurataan tilannetta ;)
-
Tuo 7 astetta on aika hyvä lämpötilaero eli sen puolesta ei tarvetta laskea. Minä en saa millään 4 astetta suurempaa eroa aikaiseksi mutta pumpun lämpötila-antureiden mittaustulos voi toki olla pielessä.
Meillä kiertovesipumpun nopeuden pienentäminen yhdellä pykälällä aiheuttaa menoveden lämmön nousemisen kahdella asteella. Kuitenkin pattereiden lämmönluovutuskyky on yleensä parempi suuremmalla kiertonopeudella koska patterit ovat tasalämpöisemmät ylhäältä alas eli paras kombinaatio täytyy hakea tapauskohtaisesti.
-
Kuitenkin pattereiden lämmönluovutuskyky on yleensä parempi suuremmalla kiertonopeudella
Eiköhän se ole aina näin. Eli jos MLP teho alkaa rajoittaa, sitä suuremmalla syyllä patterikierto kannattaa laittaa maksimille, jolloin matalampi pyynti/käyrä riittää samaan patterien luovutustehoon, ja MLP antoteho on suurempi. Minun vanhassa talossani ainakin hiukka alempi pyynti riittää tuolla periaatteella toimien, eli käyrä 5/+1 nyt. 45 asteen pyynti vastaa jo -30 asteen ulkolämpöä käyrältä lukien, mutta sitä ennen teho kyllä loppuu täälläkin, uskon. Patteridelta on 5 asteen tienoilla, kun on pitkänmuotoinen jakeluverkko, harmi.
-
Moi, pari kysymystä 1145 optimoinnista:
Kokoonpano laitteistolla on seuraavanlainen:
Uusi kastellitalo 146m2+talli ja varasto 45m2
Lämmitys hoituu nibe 1145+akvageo varaaja 750L. Esilämmityskierukka, kv kierukka ja aurinkokeräimille oma kierukka, aurinkokeräimiä ei ole vielä kytketty..porattu 200m kaivo, nibe on 1145-10
Maksimimäärä kiertovesipumppuja eli yläkerta, alakerta, kosteat tilat ja at+varastorakennus omilla pumpuilla ja sunteilla. Nibe ohja muita paitsi tuota at/ varastorakennusta. Joku varmaan ihmettelee pumppujen määrää mutta halusin ohjailla omilla käyrillä ko tiloja. At/varastorakennus menee vielä käsisäädöllä kun ei ole löytynyt eh-80 oumannia, saa tarjota sellaista jos löytyy ylimääräisenä... Yksikään huonetermari ei ole käytössä ja lattialämmitys kiertää ilman kuristuksia muualla paitsi keittiö/ olohuoneesta olen paluupuolelta vähän kuristanut kun ei meinaa pienelläkään lämpökäyrällä saada lämpötilaa tippumaan( 21-22astetta huonelämpötila, sopiva olisi 19-20 ja takalla mukavuuslämpöä sitten lisää...)
Olisiko hyviä vinkkejä tuon niben säätöjen optimointiin, kannattaako pumppujen nopeuksia säätää nibestä? Muita ideoita?
Lämmin käyttövesi ei oikein meinaa riittää, käytössä on ajastettu luxus suihkujen aikaan, varaajan lämpötila 53 astetta kun ensimmäinen menee suihkuun. Saako jostain lisää potkua että saisi tuota varaajan lämpötilaa ylemmäksi? Ongelma on lähinnä kun 2 suihkua yhtäikaa päällä niin ei meinaa riittää kuuma käyttövesi. Lämmintä sieltä kyllä tulee mutta ei tarpeeksi kuumaa. Tilanne kyllä paranee kun vain 1 suihku päällä mutta olisihan se kiva jos molempiin riittäisi potkua. Käyttövesi sekoitetaan esilämmitys ja käyttövesikierukan välistä eli ei sekoiteta ihan kylmää vettä kuumaan käyttöveteen vaan esilämmitettyä vettä.
Käyttääkö joku maalämpöä ilmanvaihdon esilämmitykseen talvella? Mulla on mahdollisuus siihen mutta en ole vielä asentanut. Kesällähän tuo viilentäisi mukavasti myöskin... Kenno on jo autotallissa odottamassa ja eikös se -3 asteinen viina mukavasti "esilämmitä" iv koneeseen tulevaa ilmaa talvella jos pakkasta on vaikkapa -20? ja taas toisinpäin kesällä kun ulkona lämmintä vaikka 25 astetta.. Viinalla ilmeisesti ihan turvallista vaikka kovakin pakkanen kun se ei vissiin riko putkia vaikka vähän yrittäisikin jäätyä..? Iv koneena on enerventin pandion eco-ede. Aika lujaa saa pyörittää (63%) että saa suunnittelijan ilmamäärät oikeiksi mutta yöllä kyllä lasken 30 % paikkeille kun huminaa ei jaksa kuunnella, äänenvaimentimia on kyllä tarpeeksi ja ennen jokaista tuloilmaventtiiliä on pikkuäänenvaimennin lisätty...
-
Lämmin käyttövesi ei oikein meinaa riittää, käytössä on ajastettu luxus suihkujen aikaan, varaajan lämpötila 53 astetta kun ensimmäinen menee suihkuun.
Lue ensin asennusohje. Käyttövesiprofiileja voi säätää huoltovalikosta; 53 -> 70
Käyttövesi sekoitetaan esilämmitys ja käyttövesikierukan välistä eli ei sekoiteta ihan kylmää vettä kuumaan käyttöveteen vaan esilämmitettyä vettä.
Sekoitin on turha, paitsi jos tosiaan hölväät vettä niin paljon, että tarvitset >60C lämmön ylävaraajaan. Meillä 45-50C riittää ylävaraajan alalämmöksi (BT6), jota tosin auttaa alavaraajan korkeampi lämpötila esilämmityksessä. Jos sinulla on shunttisäätö kaikissa piireissä, niin on mahdollista korottaa tilapäisesti myös alavaraajan lämpötilaa talon lämmitystä häiritsemättä, mutta ei ehkä tarpeen.
Käyttääkö joku maalämpöä ilmanvaihdon esilämmitykseen talvella?
Kyllä, katso esim Xargon tarinoita ilmanvaihto-osastolta.
-
Muutin tuon käyttöveden nousemaan 60 asteeseen aina iltaisin. Katotaan riittääkö nyt lämmin vesi.
Mitä mieltä seuraavista arvoista, onko ok vai muuttelenko jotain:
Käynnistykset 1918
Kok käyttöaika 2326h
Priorisointi 40 min käyttövesi, 20 min lämmitys
Asteminuutit:
Nyk arvo 100gm
Käynn komressori-60gm
Käynn lisäys -400gm
Lisälämm 100gm
Mitä nuo gm nyt sitten tarkoittavatkaan
-
Kompressorin käynnistämisen suositusarvo lattialämmitystalossa on -120 GM.
Milloin talo on valmistunut ? (Siis kuinka pitkältä ajalta lukemat ovat)
Kuinka monta tuntia on käyttövettä tehty ?
-
Kone on ollut päällä heinäkuusta ja lämmintä käyttövettä on kulunut 6.11.2012 alkaen kun muutimme tänne. Talo on siis uusi kastellitalo, 146m2 ja at/varastorakennus n 45 m2 ja huonekorkeus at/ varasto on 3.2m. Talo on kahdessa kerroksessa, lattialämmitys. 4 lämmityspiiriä, 4 sunttia ja pumppua joista nibe ohjaa 3:a. Lämmintä vettä kuluu reippaasti, 5 hengen perhe.
-
Kuinka monta tuntia on tehty käyttövettä (löytyy samasta valikosta kuin kokonaiskäyntiaika) ?
Laita muistitikkun koneeseen ja kerää 1-2 vuorokautta tietoja 1 min välein
Laita tiedot sitten tältä foorumilta löytyvään excel-taulukkoon.
Sen avulla näkee onko säädöt kohdillaan.
Kompressorin käynnistymisen asteminuutit kannattaa vaihtaa -120GM:ään. Vähentää käynnistymisiä.
-
Kokonaiskäyttöaika 2352h josta käyttövesi 2351h!
Kone on siis niillä asetuksilla kun pietarsaarelainen niben asennusfirma laittoi heinäkuussa. Sanoivat tulevansa säätämään uudelleen kun olemme muuttaneet mutta eipä ole heitä näkynyt vaikka laitoin meiliä pariin otteeseen.
Miten kun tuon tikun laittaa koneeseen, kysyykö että tallenetaanko tietoja vai pitääkö itse kikkailla jotain? Olen aika käsi mitä tietotekniikkaan tulee... Tikun muistin koko?
Jotenkin loogisesti ajateltuna tuo nibe tekee kokoajan lämpöä tuonne yläosaan eli kalliilla ja tuo lämmitykseen otettava lämpö tulee kylkiäisenä?
Joulukuun sähkölasku oli vaasan sähkön hinnoilla 269€ joka ei nyt niin paljolta tunnu kun vertasi työkavereiden sähkölaskuihin: suora sähkö, kokoluokka talossa sama kuin meillä, 3 hlöä taloudessa; yli 400€, poistolämpöpumpulla oleva saman kokoluokan talo, 5 hlöä; 360€.
Ja joulukuussa oli kotona 3 hlöä täyspäiäisesti eli vettä kului normi "työpäiviä" enemmän.
Kuitenkin on sellainen tunne että mahdollisuus päästä pienempiin sähkölaskuihin optimoimalla tuota 1145:sta..
-
Kokonaiskäyttöaika 2352h josta käyttövesi 2351h!
Vaihtoventtiili jumissa/koko ajan käyttövesi asennossa? Putket kytketty päin seiniä?
-
Ok, Kyseessä on Nibe + Agva geo yhdistelmä.
Eli se ei taida toimia ihan "normiasetuksilla".
Kotikalliolla on samanlainen yhdistelmä, niin voisit kertoa asetuksistaan.
USB muisti pitää olla muistaakseni FAT - formaatissa, eli pienet ja vanhat tikut sopivat hyvin.
Katso ohjekirjasta kuinka menetellään.
-
Ok, Kyseessä on Nibe + Agva geo yhdistelmä.
Eli se ei taida toimia ihan "normiasetuksilla".
Kotikalliolla on samanlainen yhdistelmä, niin voisit kertoa asetuksistaan.
Lueskelin lampopumput.info puolelta Peekin ketjun: http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=16272.0 (http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=16272.0)
Turha tuota on koettaa enää optimoida, kun se on tahallaan tehty epätaloudelliseksi.
Agva geossa voi lämpötilaa koittaa hilata alaspäin, mutta jossakin vaiheessa käyttöveden lämpötila tippuu liian alas.
Levylämmönvaihtimella voisi laittaa tietty käyttövedelle esilämmityksen pumpun ja varaajan välistä siten että kierrättää kokoajan Niben sisäisellä pumpulla sitä vettä. Tulos riippuu vahvasti siitä kuinka kuumana varaajaa täytyy nyt pitää?
-
Käyttövedelle on esilämmityskierukka. Mistä valitaan lämmittäkö ylä vai alaosaa?
-
Varaajasta tulee nibelle vain 2 anturia, molemmat varaajan ylemmästä osasta.
-
Varaajasta tulee nibelle vain 2 anturia, molemmat varaajan ylemmästä osasta.
Kuulostaa ei oikeelta tommonen, saisistkos aikaan kaaviota kuinka pumppu-varaaja kytketty ja sitten vielä missä kohtaa anturit on?
-
Kaksi anturia minullakin tulee, eli BT6 ylävaraajan pohjasta, ja BT25 alavaraajan menoputkesta. BT7:lle (ylävaraajan yläpää) ei ole sopivaa yhdetta Akvassa. BT6 käynnistää käyttövesijakson, ja sen pysäytysrajan?? rajan olet nyt asettanut 60 asteeseen. Minulla se on 50C, käynnistys 45C
Vertailun vuoksi, minulla käyttövettä on tehty n 10% kokonaistunneista, eli pääosa käyttöveden energiasta on otettu alavaraajan kierukalla. Osa erosta johtuu patterilämmityksen vaatimasta alalämmöstä, mutta kyllä sinulla on jotakin "ristissä".
Onko sinulla vaihtoventtiili paluuputkessa varaajalta Nibelle ? Ja toimiiko se samalla kuin Niben sisäinenkin menopuolella kääntyy ? Senhän sekä näkee, että kuulee, ja vielä aistii, kun kokeilee paluuputken lämpöä vaihdon jälkeen. Vaihto tapahtuu aina käyttövesijakson alkaessa, lepoasento on lämmitys.
Jos (toimivaa) paluun vaihtoventtiiliä ei ole, voi käydä niin, että käyttövesijakso käynnistyy aina ennen lämmitysjaksoa, ja korottaa alalämmönkin samalla , kun vetää paluuveden alasäiliöstä. Tuolta tulos ainakin nyt vaikuttaa. Myös käyntijaksojen keskipituus viittaa samaan; pelkkä käyttövesijakso on varsin lyhyt; minulla pienemmällä säiliöllä ja alemmilla asetuksilla n 15 min.
-
Tuota vähän minäkin ajattelin että ei ole mahdollisesti ulkopuolista vaihtoventtiiliä (tai ei toimi), siksi vähän kyselin kytkärin perään.
Mutta toisaalta jos se vetää koko säiliöö aina "käyttövesijaksona" niin ei sen silloin ainakaan loppua pitäis!?
Onko kierukat yhdistävä termari oikeassa asennossa (=vai onko liian pienellä), näin mlp aikaan voisit vetää sen melkolailla kokonaan auki kun ei sieltä kovin kuumaa muutenkaan pääse tulemaan,
joku tuolla aikaisemmin sanoi ettei sitä tarvita mutta kyllä sellaisnen ainakin sitten tulee tarpeeseen jos sitä aurinkoa tulee systeemiin, se on taas toinen asia onko se oikeassa paikassa nyt tällä hetkellä aurinkoa aikaa ajatellen tai systeemiin pitää myöhemmin laittaa toinen termari varmistamaan ettei liian kuumaa pääse lähtemään hanoille.
Kierukat taitaa peekillä olla LK35+LK45, mulla on LK45+LK45 ja joskus kokeilin vähän yli 50C varaajan yläosalla mitata hanasta tulevaa ja kyllä se 50C oli eli kyllä 2:lla tuommosela kierukalla pitäis kuumaa saada jos 60C on pöntöstä.
-
Eli varaajaan on nibeltä yhdistettynä 3 putkea, 1 ylhäällä, 1 keskivaiheilla ja yksi alhaalla. Mitään ulkoista vaihtoventtiiliä ei ole ja jos oikein ymmärsin niin se vaihtoventtiili on nibessä. Löysin kohdan nibestä josta näki nuo sisääntuloanturit. Lämmitykselle ei ollut aktivoituna mutta käyttövedelle oli. Pitänee ottaa yhteyttä pietarsaareen josko tulisivat korjaamaan tilanteen. Nyt kun oikein muistelen niin yksi mukana olleista antureista oli rikki. Lupasivat kyllä tulla tekemään asetuksiin muutoksia kun olemme muuttaneet mutta pitänee laittaa uudestaan meiliä. Ovat varmaan unohtaneet/ eivät välitä.
-
Eli varaajaan on nibeltä yhdistettynä 3 putkea, 1 ylhäällä, 1 keskivaiheilla ja yksi alhaalla. Mitään ulkoista vaihtoventtiiliä ei ole ja jos oikein ymmärsin niin se vaihtoventtiili on nibessä. Löysin kohdan nibestä josta näki nuo sisääntuloanturit. Lämmitykselle ei ollut aktivoituna mutta käyttövedelle oli. Pitänee ottaa yhteyttä pietarsaareen josko tulisivat korjaamaan tilanteen. Nyt kun oikein muistelen niin yksi mukana olleista antureista oli rikki. Lupasivat kyllä tulla tekemään asetuksiin muutoksia kun olemme muuttaneet mutta pitänee laittaa uudestaan meiliä. Ovat varmaan unohtaneet/ eivät välitä.
Tuo kytkäri ei sitten pelaa...sulla on nyt sitten varmaan pumpun paluu sieltä varaajan alapäästä ja vaihtoventtiilin "muka" lämmityslähtö menee keskelle ja "muka" käyttövesi menee varaajan yläpäähän. Tuo tarkoittaa että pumpun paluu on aina "kylmää" ja pumppu tekee aina käyttövettä, josta sitten johtunee nuo sun 2351/2352 ajat.
Tuossa kytkennässä tarvitaan myös ulkopuolinen vaihtoventtiili valitsemaan sille pumpulle paluu joko varaajan pohjalta tai yläosan alhaalta...silloin sen saa kerrostumaan paremmin tarkoituksen mukaisesti eli ylhäällä käyttövettä ja alhaalla lämmitysvettä.
Mistähän sitten johtuu että sun lämmin vesi loppuu, olisko se sekoittaja väärässä asennossa?!
-
Käyn katsomassa miten nuo putket menevät. Miten tuota ulkoista vaihtoventtiiliä ohjataan ja miksi 1145:ssa on vaihtoventtiili integroituna jos se ei toimi?
Siis tuo lämmin käyttövesi tavallaan riittää jos 42 asteinen tuntuu lämpöiseltä. Yleensä viimeinen suihkussakävijä saa tuon lämpöistä vettä. Eli varaajan lämpötila laskee 53 asteesta 42 asteeseen kun 5 henkeä lorottaa vettä. Ja kun varaajan lämpötila on lähempänä 40 astetta kuin 50 astetta niin lämminvesikierukat ei kerkeä lämmittämään 2 suihkun vaatimaa vesimäärää. Kuumempaa saa kun toisen suihkun sulkee.
-
Käyn katsomassa miten nuo putket menevät. Miten tuota ulkoista vaihtoventtiiliä ohjataan ja miksi 1145:ssa on vaihtoventtiili integroituna jos se ei toimi?
Siis tuo lämmin käyttövesi tavallaan riittää jos 42 asteinen tuntuu lämpöiseltä. Yleensä viimeinen suihkussakävijä saa tuon lämpöistä vettä. Eli varaajan lämpötila laskee 53 asteesta 42 asteeseen kun 5 henkeä lorottaa vettä. Ja kun varaajan lämpötila on lähempänä 40 astetta kuin 50 astetta niin lämminvesikierukat ei kerkeä lämmittämään 2 suihkun vaatimaa vesimäärää. Kuumempaa saa kun toisen suihkun sulkee.
Ohjaus sen sisäisen VV:n rinnalle...siitä on mallikytkentöjä jossain Niben manuskoissa...kyllä se siellä toimii mutta sun ulkoinen kytkentä on nyt sellainen että se "rikkoo" vaihtoventtiiliajatusmaailman.
Pitää muistaa että lämpöpumput nostaa veden lämpötilaa aina yleensä jotain 6-8C ja jos se tulee aina pöntön pohjalta niin lähtö on esmes 35C jos pohjalla on 28C...eli ei palvele lämmintä vettä ja kestää kauan ennenkuin nousee korkeammalle kun on iso tankki, eli nuon sull juuri käy että se pumppu ei kerkeä tuottamaan sitä kun pöntön pohjalta tulee niin kylmää.
Onko sun LKV kierukat 35+45 vai mitä?
Itse olin ihan samassa lirissä kun aloin suunnittelmaan omaani, mutta ehtisin "oppia" tuon ennen hankintaa...harkinta-aikaa oli enemmän kun oli remontti kyseessä ;)
-
Miten tuota ulkoista vaihtoventtiiliä ohjataan ja miksi 1145:ssa on vaihtoventtiili integroituna jos se ei toimi?
Ulkoisen vaihtoventtiilin toimilaitteen piuhat kytketään rinnan samalle rimalle kuin sisäinenkin ( hyvin näkyvissä), toimivat sitten samassa tahdissa, toinen menovedelle, ja toinen paluuvedelle.
Kyllä se menoveden venttiili varmaan toimii, mutta nyt ei alaosan erillinen lämmitysjakso koskaan käynnisty, kun käyttövedenkin paluu otetaan pytyn alaliittymästä. Sinulla on nyt siis 750l käyttövesivaraaja, jota käytät myös talon lämmitykseen. Toimii se noinkin, mutta varsinkin lattialämmitystä varten alaosan luulisi olevan turhankin lämmin. Käyttöveden riittävyyttä voisi hoitaa ajoittaiskorotuksilla, turha paahtaa kaiken aikaa .
-
No niin kävin tarkistamassa pikaisesti tuon kytkennän. Lv kierukat ovat kuin seuraavassa linkissä: http://www.akvaterm.fi/fin/Lamminvesivaraajat/AKVA_GEO.203.html
Eli Lk35 ja Lk45 ja aurinkokierukka on 12m. Aurinkokeräimet ovat vielä kytkemättä.
Jos katsotte tuota akvatermin oikeanpuolista varaajaa ( linkissä olevaa) ja varaajan oikeanpuoleista sivua niin putket menevät nibeen seuraavanlaisesti; varaajan alaosasta alkaen:
2=xl2
2= tulpattu
1=xl1
2=xl2( eli xl2:lle menee varaajasta 2 putkea, ovat t-haaralla liitetty yhteen ennen nibeä)
1=xl9
Toivottavasti katsoin oikein ja hahmotatte kytkennän. Tässähän meni niin että ensimmäinen urakoitsija sai kenkää kun tunaroi 2 viikkoa saamatta aikaan muuta kuin jalan ja kädenjälkiä, vuotavia liitoksia ja kaiken lisäksi oli ottanut lattialämmitykselle lähdön varaajan yläosasta ja kiersi nätisti iv koneen edestä niin ettei olisi ikinä tarvinnut kytkeä iv konetta tai vaihtaa suodattimia siihen. Olimme siis ko putkimiehen aikana toisella viikolla lomalla ja aika ikävä oli näky tullessani raksalle.Ikävä kyllä annoin ennakkoa ensimmäisen viikon jälkeen 800€. Lopuista tunneista yrittää edelleen laskuttaa, olen ollut yhteydessä kuluttajasuoja-asiamieheen ym. Vieläkin tulee sama lasku silloin tällöin, tekstinä: Tulen "perimään" saatavani "lähiaikoina". Kerroin kylläkin ettei laskulle ole perusteita, pikemminkin ksuojan mukaan hän on velkaa minulle pilatuista materiaaleista, purkutöistä, viivastymisestä ym..
Vähän offtopic mutta hetki menee ennenkuin lähtisin rakentamaan uudestaan...
-
Niin, tuossa T-haaran tilalla kuuluisi olla se paluupuolen vaihtoventtiili, jos haluttaisiin ajaa lämmityspuolta erikseen, ulkolämpötilan mukaan säätyvänä. Sehän on se VV-pumpun idea. Nyt paluut rinnan, ja jos ei ihmelenkkejä tai kuristuksia, niin karkeasti puolet tulee kummastakin haarasta. Sinällään pikkuhomma laittaa T-haaran tilalle toinen T-haara; se venttiili.
Mikä sinulla on nyt käyttövesijakson delta lauhduttimessa, siis BT2-BT3, jossakin jakson puolivälissä ? Ja millä kiertovesipumpun nopeudella ajat käyttövettä, eli ainoaa lämmitysmuotoasi ( huoltovalikosta)?
Ja mikä on alapytyn ylälämpö käyntijakson päättyessä, varmaan BT25 kytketty sinullakin menoputkeen ? Siis kuinka kaameasti ylilämmität alasäiliötä. Nämähän näet reaaliaikaisina infovalikon huoltotiedoista
-
2=xl2( eli xl2:lle menee varaajasta 2 putkea, ovat t-haaralla liitetty yhteen ennen nibeä)
Olikos se "kytkevä putkarimies" Laihialta?
Sopisi niin mukavasti siihen kuvioon korvata vaihtovena T-haaralla ;)
-
Näitä on joskus niin mukava lukea :D
-
Minkälaista venttiiliä suosittelette, linkki/ lvi numero olisi kiva. Ja miltä liittimiltä ohjaus tuolle venttiilille. Mulla nyt ei ole hauskaa vaan haluaisin tuon laitteistoni optimoitua energiatehokkaaksi vaikka joidenkin mukaan se on mahdotonta?
Tutkin alkuviikosta noita arvoja ja laitan sitten tänne.
-
Vaihtarikone, kolme ulkosta pumppuu, kolme shunttia, iso varaaja ja lattilämmitys :-[
Sittten kun tuohon vielä yksi vaihtovena säätelemään niin johan sopan keitit.
Taisi olla vielä yksi piiri ilman ohjausta?
-
Eipä tarvi termostaatteja, eri käyrät lattian paksuuden mukaan ym. Mutta vaikka melkein kaima oletkin en kaipaa juuri sinun kommentteja. Onneksi foorumilta suurin osa on ihan asiallista porukkaa. Sinua on vissiin aiemminkin huomautettu asiasta?
-
Niben vaihtoventttiilistä löytyy dataa ihaan googlella; nibe vaihtoventtiili vst11. Halvin löytämäni linkki tämä, en ole selvittänyt sen kummemin http://www.ykkosrauta.net/product_details.php?p=4037 (http://www.ykkosrauta.net/product_details.php?p=4037). Niben jälleenmyyjä tarjosi 250€, ja putkari toi samalla hinnalla tukusta. Tuohan on periaatteessa yleisosa, mutta "pakattu" Nibe varaosaksi. Näitä on ainakin kahta tyyppiä, kierrettävä kuten shuntti, ja pystykara, jossa jousipalautus. Minulla Niben sisäinen on kierrettävä, ja ulkoinen Honeywellin pystykara. Molemmissa sama värikoodi johtimissa, jonka perusteella rinnankytkentä on helppo. Kytkentäriman oikeat tökkelit löytyvät ihan vain seuraamalla mihin sisäisen toimilaitteen johdot menevät, ei siinä ole mitään pulmaa. Ja rima löytyy , kun luet asennusohjeen luvun 5. Tuossa on lähikuva pystykaramallista, pitää sitten laittaa A ja B samoin päin kuin sisäisessä, AB on se yhteinen http://www.lundagrossisten.se/catalogue/i4485.html (http://www.lundagrossisten.se/catalogue/i4485.html) Huonolla ulkomuistilla B olisi lämmityspuoli, mutta pitää varmistaa. 28 millinen, joten supistukset tarvitaan.
Jos et halua nyt pakkaskaudella ryhtyä asennuspuuhiin, niin jotain parannusta voisi saada kuristamalla hiukan alapaluuta sen sulkuventtiilillä, kuitenkin niin vähän ettei lämmitysjakso edelleenkään käynnisty. Jos käynnistyy, niin sitten osa sen paluusta tulee kuumasta yläpytystä, ja se on ihan huono juttu. Käynnistymättömyyden voi myös varmistaa valitsemalla alimman mahdollisen käyrän piiriin 1, eli alavaarajan latauspiiriin, näin luulisin.
-
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4028.msg43893#msg43893
Tossa on vissiin halpa kytkentä tehty, mutta en saa auki kun on vanha osote.
Voisiko operaattori jotenkin auttaa?
-
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4028.msg43893#msg43893
Tossa on vissiin halpa kytkentä tehty, mutta en saa auki kun on vanha osote.
Voisiko operaattori jotenkin auttaa?
Korjasin tuon linkin.
Olipahan jäänyt epähuomiossa vanha URLI. Sorry!!
-
http://www.kyronlahdenporakaivo.fi/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi?num=1321126083/31
Avaa tuokin :)
Ei ihan selvinny että toimiiko se ensimmäinen vaihtovena ollenkaan?
Meinaan vaan että aika hakuammuntaa on jos tuohon lisää vielä toisen.
Lähinnä nauratti tuo laihialainen putkimies.