Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Saneeraus maalämmölle => Aiheen aloitti: Jebu - 06.12.12 - klo:15:59
-
Moikka! Talossa tällä hetkellä yösähköllä lämpiävä 3000l vesipönttö ja patterit. Talo rakennettu 1953 ja ikkunat vaihdettu uusiin+patterit vaihdetaan samalla pumpun kanssa(Purmo C21 tai C22). Lämmitys syö 20000kwh sähköä ja lämmintä tilaa on n.150m3. Talo möllöttää Pirkanmaalla. Asukkaita 2+3.
Eihän noista vehkeistä normaali kuolevainen mitään ymmärrä, niin mieluusti kuulisin kommentteja viisaammilta.
Tarjouksia tällä hetkellä: 6kw pumput: IVT+135m ja Jäspi+150m+300l varaaja+270l puskuri
8kw pumput: CTC+160m ja Thermia Duo G3+160m+200l puskuri
10kw pumppu: L-Ässä+160m
Hinnoissa ei eroa niin, että päätokseen vaikuttaisi, vaan nyt pitäisi löytää paras ja toimivin! :)
Pienempi tehoisia markkinoivat kompressorin käyntituntien optimaalisuudella ja pienemmällä virran kulutuksella, joka kompensoisi lisävastuksien käytön.
Thermiassa joillakin ollut vissiin ongelmia vaihtimen tukkeutumisessa patteriverkossa, tiedä siitä sitten....
Auttakaa miestä mäessä!!
J
-
6kW unohtaisin heti alkuunsa ja CTC on merkkinä ainakin itselle melko tuntematon. Thermialta kannattaisi kysyä vielä Diplomat mallista tarjousta 10m syvemmällä kaivolla.
-
Kiitokset kommenteista!
Kaivojen syvyydet on ns. aktiiveja ja Thermian pumppu on uusin Diplomat Duo Optimum G3.
J
-
Moikka! Talossa tällä hetkellä yösähköllä lämpiävä 3000l vesipönttö ja patterit. Talo rakennettu 1953 ja ikkunat vaihdettu uusiin+patterit vaihdetaan samalla pumpun kanssa (Purmo C21 tai C22). Lämmitys syö 20000kwh sähköä ja lämmintä tilaa on n.150m3. Talo möllöttää Pirkanmaalla. Asukkaita 2+3.
Laskin kuitenkin 23.000 kWh/normaalivuosi mukaan, koska normivuoden ominaiskulutus olisi muutoin jäänyt epätodellisen alas.
Tältä näyttäisi:
MAALÄMMITYSLASKELMA ( keskiarvovuodelle )
Laskelma on viitteellinen. Laskelma perustuu annettuihin kulutustietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!
Omakotitalo “Jebu”. Vaihtamassa sähkölämmöstä maalämpöön. 33100 Tampere. Tulostuspäivä 06.12.2012
* Rakennusten lämmitystarve vuodessa Patterilämmitystalo 17000 kWh
* Käyttöveden tuottamiseen kuluu energiaa vuodessa 5 pers 6000 kWh
* Lämmitys + käyttövesi yhteensä vuodessa 23000 kWh
Rakennusten lämmitystarve Wh/m2/astepäivä/vuosi 150 m2 24,7 Wh/m2/Ap/v
Rakennusten lämmitystarve Wh/m3/astepäivä/vuosi 375 m3 9,9 Wh/m3/Ap/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m2 150 m2 113 kWh/m2/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m3 375 m3 170,0 kWh/m3/v
Lämmitys + käyttövesi, ei taloussähköä, vuosi yhteensä 150 m2 17000 kWh 113 kWh/m2
ET luokittamiseksi lämmitystarpeeseen + taloussähkö 165 m2 4000 kWh 27000 kWh 164 kWh/brm2
ET -luokan määritys ( Kilowattituntia vuodessa per bruttoneliömetri ) 165 br m2 164 ET B luokka
TALOUSLASKELMA, keskiarvovuodelle, 8,0 kW tehoisella pumpulla
Kokonaisteho saadaan öljylämmityksellä 2 706 litraa 1,200 €/ltr 3 247 € 85,00%
Kokonaisteho saadaan puulämmityksellä 20 m3 68,00 €/m3 1 390 € 75,00%
Kokonaisteho saadaan sähkölämmityksellä 23000 kWh 0,130 €/kWh 2 990 € 1,0 COP
Pumpun osuus lämmön tuottamisesta 22976 kWh 0,130 €/kWh 1 039 € 2,9 COP
Sähkövastuksella tuotetaan 24 kWh 0,130 €/kWh 3 € 1,0 COP
- Maalämmityslaitteen vuotuinen: teho, sähkön kulutus ja COP 23000 kWh 7990 kWh 2,88 COP
* Pumpun osuus sähkön kulutuksesta 99,7% 7966 kWh 1 036 €
* Lisälämpövastuksen osuus sähkön kulutuksesta 0,3% 24 kWh 3 €
* Lämmityssähkön kulutus yhteensä vuodessa 100,0% 7990 kWh 1 039 €
Säästöä tulisi vuodessa öljylämpöön verrattuna 2 208 €
Säästöä tulisi vuodessa suorasähköön verrattuna 1 951 €
LÄMMÖN KERUU
Jos keruupiiri PELLOSSA KOSTEUS MAALAJI Tuotto/metri PITUUS SYVYYS
Maakeruun mitoitus KOSTEA MOREENI 56,8 kWh/m 405 m 0,9 m
Jos keruu porakaivosta. Porakaivon aktiivisyvyydeksi valittu 160 m
- Häiriintymättömän kallioperän lämpötilaksi laskettu ( oC ) 5,8 C
- Kiviaineksen lämmönjohtoluvuksi valittu ( W / m oK ) 2,8 W/mK
Joilla arvoilla lämpökaivon + pumpun kokonaistuotoksi tulee n. 2,88 COP 28076 kWh
PORAKAIVO ON ILMEISESTI ( Ei takuuarvo! ) Riittävä!
LÄMPÖPUMPUN TEHOLUOKAN VALINTA, mitoitus keskiarvovuodelle. Vuoden alin lämpötila noin -29C
Kun ulkolämpötila on -10 C On tarvittava lämmitysteho 4,7kW Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on -15 C On tarvittava lämmitysteho 5,5kW Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on -20 C On tarvittava lämmitysteho 6,4kW Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on -25 C On tarvittava lämmitysteho 7,3 kW Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on -30 C On tarvittava lämmitysteho 8,1 kW Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on -35 C On tarvittava lämmitysteho 9,0 kW Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on -40 C On tarvittava lämmitysteho 9,9 kW Täystehoinen
Täystehoisen lämpöpumpun tulisi olla teholtaan vähintään →7,9 kW
OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 8,0 kW. Täystehoinen.
Sen teho riittää täystehoisena tähän alimpaan ulkolämpöön saakka-29,2 C
Tuossa ulkolämpötilassa lämpöpumppu käy jatkuvasti.
Sitä kylmemmällä säällä sisälämpö laskee ilman lisälämmönlähdettä.
Lisälämpönä voi olla pumpun sisään rakennettu sähkövastus tai talon takka.
Sähkövastuksen käyttö huonontaa pumpun hyötysuhdetta (COP).
Valitsemasi kokoinen pumppu käy vuodessa keskimäärin 2 875 h 32,8%
Laskennassa käytetty lämmitystarveluvut →Tampere koko vuosi=4594 AP, tammikuu=749 AP
Tämä mitoitus ei ole takuuarvo. Luota ammattisuunnittelijaan!
...
Tämä luku --> 9,9 Wh/m3/Ap/vuosi vastaa nyt noin vuoden 2010 rakennusnormeja.
Rakennukselle on tehty energiaremontti, joten kulutus ei mitenkään noudata 1953 vuoden tyypillisiä kulutusarvoja.
-
Kiitokset kommenteista!
Kaivojen syvyydet on ns. aktiiveja ja Thermian pumppu on uusin Diplomat Duo Optimum G3.
J
Tarkoitin perusmallia diplomat (duo), missä ei ole tuota mainitsemaasi mahdollista tukkeutumisongelmaa.
Onko tarjouksissa tosiaankin aktiivisyvyys annattu kaivolle. Sehän riippuu siitä kuinka paljon sinne nousee vettä, eikä sitä voi tietää etukäteen.
-
Toi Thermia olisi vaan siitä kiinnostava, et saisi parhaimman mallin halvimman hinnalla. Kuitenkin jos tuo tukkeutuminen on noissa OIKEASTI ongelmana, niin en sitten tuota G mallia huoli. Onko kenelläkään (ei myyntimiehellä :) ) oikeata tietoa noista tukkeutumisista, vai onko niitä vaan maanantaikappaleissa muutamia?
Tosta laskelmasta en nyt muuta ymmärtänyt kuin, että 8kw on täysitehoinen ja alle osatehoisia. Onko noilla kompressorin käyntitunneilla merkitystä, kun niiden kovasti väitti kompressorin elinikään vaikuttavan, jos saadaan 3500-4500h haarukkaan vuodessa.
On tämä hankalaa, kun ei viitsisi rahojaan hukkaan laittaa!!
J
-
Mulla ei ole mitään kokemusta tuosta G-mallista, muuta kuin mitä foorumilta olen lukenut. Tuo paras halvemman hinnalla kuulostaa hyvältä myyntimiehen mainospuheelta. Voithan kysyä toiselta toimittajalta perusmallista tarjousta, niin saa vertailupohjaa. Danfoss DHP H on aivan sama laite kuin Thermia Diplomat.
-
On mulla tietenkin hinnat noille halvemmillekin malleille, mut täkynä heitti, et sais samalla hintaa kun halvimman mallin.
J
-
Itsellä on CTC ecoheat 7.5kw pumppu ollut kohta 13 kuukautta käytössä eikä itse pumpun kanssa ole ollut mitään ongelmia. Lämmittää 150m2 taloa + autotallia 60 m2 400metrin vaakaputkistolla. Itse olen ollut erittäin tyytyväinen valintaan ;D
Tämän kokemuksen perusteella voin suositella CTC:tä. Sama pumppu löytyy myös nimellä bentone ja Lämpö-ässä C-sarja
-
Moi, täällä on Thermian G2 12 ja 195 m kaivo, ollut käytössä 4 vuotta vuonna 1972 rakennetussa patteritalossa joka lämpeni 37 vuotta 4500 l vuotuisella öljymäärällä. Ei minkäänlaista ongelmaa, ei edes sihtien putsaamista kummassakaan piirissä.
Jos olisi tila antanut myöten niin olisin laittanut juuri tuon Duo mallin ja puskurivaraajalla, mutta kun ei ollut enempää tilaa niin tuli G2 integroidulla 180 l varaajalla eikä ole edes puskurisäiliötä, pelottelivat mahdollisella pattereiden naksumisella, mutta ei ole ainakaan vielä naksunut. G2 etu on tosi runsas kuuman käyttöveden tuotto lämmityskaudella.
Jos olisi vielä öljy käytössä niin pelkkä lämmitys maksaisi yli 5000 euroa + 6500 kwh taloussähköä.
Nykyisellä maalämmöllä koko talouden sähkölasku 18000 kwh = n. 2200 euroa kaikkineen, ennen 4500 l Öljyä on nyt 11500 kwh sähköä. Säästö nykyisillä hinnoilla noin 3600 euroa vuodessa.
Tyytyväinen maalämpöön siirtynyt.