Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Yleistä => Aiheen aloitti: lemmeja - 05.12.12 - klo:09:16
-
Nyt kaivattais ajatuksia ja ideoita, minkälaisilla emmeillä tämä tapaus tulisi hoitaa! Itselle täysin vieras ala ja vasta reilun viikon yrittänyt tietoa imeä kuin sieni. Tuntuu vaan, että sienessä äkillinen imukyky on rajallinen ja tieto pursuaa yli.
Lähtökohdat.
Vanha hirsitalo, joka rakennettu 1913, jonka seinät kauttaaltaan panelivuorattu uudestaan lähivuosina. Eristeeksi hirren ja panelin väliin lisätty käsittääkseni villalevyt ja tuulilevyt. Katto ja talon rossipohja akuperäiseritstyksissä eli mitä lie purua jne.
Asuinneliöitä 400m2. Kaksi kerrosta ja kellari jossa kodinhoitohuone ja muutama viileä komero, sekä tekninen tila kattiloineen. Huonekorkeus keskimäärin varmaankin 2.7m
Öljylämmitys ja öljykulutus 5000litraa. Kulutus saattaisi olla 1000-1500litraakin enemmän, jos huonelämpörilaa vähä nostais nykyisestä muutaman asteen.
Vesikiertoinen patterilämmitys ja keittiössä leivinuuni, jolla tukee keittiön ja viereisen huoneen lämmitystä kovemmilla pakkasilla.
Sijainti Pirkanmaalla.
Asukkaita tällä hetkellä kolme, mutta kapasiteetin tarvisi ehkä palvella joskus isompaakin porukkaa.
Tällä hetkellä tarjottu 2x 190m kaivoa, 17kw nibe 1145, 200litranen puskurivaraaja ja 500litranen vesivaraaja ja saamieni laskelmien mukaan kyseinen pumppu pystyisi tuottamaan tarvittavan lämmön, vaikka "todellinen" kulutus olisi 6300litraa öljyä. Energianpeittoasteen ollessa 98.8% 57791kWh kokonaistarpeesta. Öljykattilan hyötysuhde huomioitu tarjouksessa olevan 90%, mutta kyseessä vanha vanha vehje, joten en siitä sit tiedä.
Miltäs tää oikeen kaikenkaikkiaan kuulostaa?
-
Tällä hetkellä tarjottu 2x 190m kaivoa, 17kw nibe 1145, 200litranen puskurivaraaja ja 500litranen vesivaraaja ja saamieni laskelmien mukaan kyseinen pumppu pystyisi tuottamaan tarvittavan lämmön, vaikka "todellinen" kulutus olisi 6300litraa öljyä. Energianpeittoasteen ollessa 98.8% 57791kWh kokonaistarpeesta. Öljykattilan hyötysuhde huomioitu tarjouksessa olevan 90%, mutta kyseessä vanha vanha vehje, joten en siitä sit tiedä.
Miltäs tää oikeen kaikenkaikkiaan kuulostaa?
Kuulostaa riittävältä. Puskurivaraaja on auttaa pitämään patterilämpötiloja tasaisena.
Kannattaa selvittää, riittääkö patterien lämmönluovutuskyky maalämmöllä. Näet öljylämmityksessä pattereille on voitu syöttää hyvin kuumaa vettä. Maalämmöllä lämpötila jää pienemmäksi, yleensä enintään +55 asteeseen. Jos huonelämpö on ollut riittävä kovillakin pakkasilla, vaikka patteriventtiilit eivät sojota kaakkoon, silloin nykyisten patterien lämmönluovutuskyky riittää. Maalämmityksessä patteriventtiilit on hyvä pitää täysin auki, koska järjestelmässä voidaan säätää sisälämpöä aika tarkkaan. Tietenkin yksittäisissä huoneissa saattaa olla tarve kuristaa patterikiertoa yleensä alhaalla liitosputkessa olevalla virtausventtiilillä. Ehkä joku patteri pitää vaihtaa paremmin lämpöä luovuttavaan, jos lämmönluovutuskyky on liian pieni. Jos ison oleskelutilan lämpötila huolestuttaa, sinne voi laittaa vaikkapa puhallinpatterin.
-
Ilmoittamasi lämmitysöljyn vuosikulutuksen perusteella laskien näyttäisi tältä:
MAALÄMMITYSLASKELMA ( keskiarvovuodelle )
Laskelma on viitteellinen. Laskelma perustuu annettuihin kulutustietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!
Omakotitalo ”lemmeja” Vaihtamassa öljylämmöstä maalämpöön 33100 Tampere. Tulostuspäivä 05.12.2012
* Rakennusten lämmitystarve vuodessa Patterilämmitystalo 46350 kWh
* Käyttöveden tuottamiseen kuluu energiaa vuodessa 6 pers 7200 kWh
* Lämmitys + käyttövesi yhteensä vuodessa 53550 kWh
Rakennusten lämmitystarve Wh/m2/astepäivä/vuosi 400 m2 25,2 Wh/m2/Ap/v
Rakennusten lämmitystarve Wh/m3/astepäivä/vuosi 1080 m3 9,3 Wh/m3/Ap/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m2 400 m2 116 kWh/m2/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m3 1080 m3 117,6 kWh/m3/v
Lämmitys + käyttövesi, ei taloussähköä, vuosi yhteensä 400 m2 46350 kWh 116 kWh/m2
ET luokittamiseksi lämmitystarpeeseen + taloussähkö 424 m2 9500 kWh 63050 kWh 149 kWh/brm2
ET -luokan määritys ( Kilowattituntia vuodessa per bruttoneliömetri ) 424 br m2 149 ET A luokka
TALOUSLASKELMA, keskiarvovuodelle 16,0 kW tehoisella pumpulla
Kokonaisteho saadaan öljylämmityksellä 6 300 litraa 1,200 €/ltr 7 560 € 85,00%
Kokonaisteho saadaan puulämmityksellä 48 m3 68,00 €/m3 3 237 € 75,00%
Kokonaisteho saadaan sähkölämmityksellä 53550 kWh 0,130 €/kWh 6 962 € 1,0 COP
Pumpun osuus lämmön tuottamisesta 49514 kWh 0,130 €/kWh 2 715 € 2,9 COP
Sähkövastuksella tuotetaan 4037 kWh 0,130 €/kWh 525 € 1,0 COP
- Maalämmityslaitteen vuotuinen: teho, sähkön kulutus ja COP 53550 kWh 20882 kWh 2,56 COP
* Pumpun osuus sähkön kulutuksesta 80,7% 16846 kWh 2 190 €
* Lisälämpövastuksen osuus sähkön kulutuksesta 19,3% 4037 kWh 525 €
* Lämmityssähkön kulutus yhteensä vuodessa 100,0% 20882 kWh 2 715 €
Säästöä tulisi vuodessa öljylämpöön verrattuna 4 845 €
Säästöä tulisi vuodessa suorasähköön verrattuna 4 247 €
LÄMMÖN KERUU
Jos keruupiiri PELLOSSA KOSTEUS MAALAJI Tuotto/metri PITUUS SYVYYS
Maakeruun mitoitus KOSTEA MOREENI 49,0 kWh/m 1093 m 0,9 m
Jos keruu porakaivosta. Porakaivon aktiivisyvyys vähintäänkin.. 364 m
- Häiriintymättömän kallioperän lämpötilaksi laskettu ( oC ) 5,8 C
- Kiviaineksen lämmönjohtoluvuksi valittu ( W / m oK ) 8760,0 W/mK
Joilla arvoilla lämpökaivon + pumpun kokonaistuotoksi tulee n. 2,94 COP 53550 kWh
PORAKAIVO ON ILMEISESTI ( Ei takuuarvo! )Riittävä!
LÄMPÖPUMPUN TEHOLUOKAN VALINTA, mitoitus keskiarvovuodelle Vuoden alin lämpötila noin -29C
Kun ulkolämpötila on -10 C On tarvittava lämmitysteho 11,6kW Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on -15 C On tarvittava lämmitysteho 13,7kW Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on -20 C On tarvittava lämmitysteho 15,9kW Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on -25 C On tarvittava lämmitysteho 18,0 kW Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on -30 C On tarvittava lämmitysteho 20,1 kW Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on -35 C On tarvittava lämmitysteho 22,3 kW Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on -40 C On tarvittava lämmitysteho 24,4 kW Täystehoinen
Täystehoisen lämpöpumpun tulisi olla teholtaan vähintään → 19,6 kW
OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 16,0 kW. Osatehoinen
Sen teho riittää täystehoisena tähän alimpaan ulkolämpöön saakka -20,3
Tuossa ulkolämpötilassa lämpöpumppu käy jatkuvasti.
Sitä kylmemmällä säällä sisälämpö laskee ilman lisälämmönlähdettä.
Lisälämpönä voi olla pumpun sisään rakennettu sähkövastus tai talon takka.
Sähkövastuksen käyttö huonontaa pumpun hyötysuhdetta (COP).
Valitsemasi kokoinen pumppu käy vuodessa keskimäärin 3 347 h 38,2%
Laskennassa käytetty lämmitystarveluvut →Tampere koko vuosi=4594 AP, tammikuu=749 AP
Tämä mitoitus ei ole takuuarvo. Luota ammattisuunnittelijaan!
...
Tämä arvo:
Rakennusten lämmitystarve Wh/m3/astepäivä/vuosi 1080 m3 9,3 Wh/m3/Ap/v
on epärealistisen alhainen tässä laskelmassa. Siihen ei päästä, ellei rakennuksen lämpöeristystä paranneta nykyisestä.
Tarkoittaa, että valittu pumppu ja porakaivo eivät riitä tuohon laskelman -20,3C lämpötilaan.
Todennäköisempää on että valittu pumpun teho riittää vain noin -10C .. -12C pakkasiin saakka.
Asia paranee, jos rakennuksen lämpöeristyksen tasoa parannetaan huomattavasti.
-
Tämä arvo:
Rakennusten lämmitystarve Wh/m3/astepäivä/vuosi 1080 m3 9,3 Wh/m3/Ap/v
on epärealistisen alhainen tässä laskelmassa. Siihen ei päästä, ellei rakennuksen lämpöeristystä paranneta nykyisestä.
Tarkoittaa, että valittu pumppu ja porakaivo eivät riitä tuohon laskelman -20,3C lämpötilaan.
Todennäköisempää on että valittu pumpun teho riittää vain noin -10C .. -12C pakkasiin saakka.
Asia paranee, jos rakennuksen lämpöeristyksen tasoa parannetaan huomattavasti.
Jahas, tänne oltiin jo reagoitu salamaa nopeammin. Eli siis tarkoittaako tuo nyt, että tuo nykyinen pumppuehdokas ei ole ollenkaan riittävä kaivoineen??
Kävin tuossa kattomassa pannuhuoneessa niin lähtevä vesi oli 47 astetta ja paluu 41 astetta. Mielestäni täällä on kolea ja jotkut tilat on melko viileitä. Kylmään tottuneella öljyn kulutus saattaa tosiaan olla sen 5000litraa, mut se ei ole kyllä mitenkään järkevä laskenta-arvo.
-
Tuossa Tomppelin laskelmassa pumpputeho riittäisi n. -20 asteeseen ilman vastuksia ja sitä kovemmilla pakkasilla sähkövastukset tulisivat mukaan. 6kW sähkövastusten kanssa teho riittäisi sitten jo n. -35 asteeseen. Tämä ei varmaankaan olisi mikään katastrofi, vallankin jos on suunnitelmia lämpöeristyksien lisäämiseen.
Huomioitavaa lienee myös se, että useimpien pumppumerkkien "normaalit" teholuokat yltävät maksimissaan juuri tuonne 16kW ja seuraava pykälä olisikin jo kiinteistopumppu, joidenka hinta voi olla reilusti suurempi. Muutenkin osa kauppiaista mitoittaa tehon turhan optimistisesti saadakseen edullisemman tarjouksen.
Tarjouksia kannattaa kuitenkin kysellä useammalta liikkeeltä ja myös erimerkkisistä laitteista. Ehkäpä tulistuksen poistoa hyödyntävä ns. suomipumppu voisi olla harkinnan arvoinen.
-
Tämä arvo:
Rakennusten lämmitystarve Wh/m3/astepäivä/vuosi 1080 m3 9,3 Wh/m3/Ap/v
on epärealistisen alhainen tässä laskelmassa. Siihen ei päästä, ellei rakennuksen lämpöeristystä paranneta nykyisestä.
Tarkoittaa, että valittu pumppu ja porakaivo eivät riitä tuohon laskelman -20,3C lämpötilaan.
Todennäköisempää on että valittu pumpun teho riittää vain noin -10C .. -12C pakkasiin saakka.
Asia paranee, jos rakennuksen lämpöeristyksen tasoa parannetaan huomattavasti.
Kävin tuossa kattomassa pannuhuoneessa niin lähtevä vesi oli 47 astetta ja paluu 41 astetta. Mielestäni täällä on kolea ja jotkut tilat on melko viileitä. Kylmään tottuneella öljyn kulutus saattaa tosiaan olla sen 5000litraa, mut se ei ole kyllä mitenkään järkevä laskenta-arvo.
Tuo arvo 9,3 Wh/m3/Ap/v on vuoden 2010 rakennusnormien mukaiselle rakenukselle tyypillistä luokkaa.
Vanhalla rakennuksella se arvo on noin 12-15 Wattituntia/m3/Astepäivä/vuosi (=lyhennyksenä Wh/m3/Ap/v)
Pumpun tulisi ilmeisesti olla ainakin 20 kW teholuokassa, jotta se pystyisi pitämään rakennuksen kohtuullisen asumislämpöisenä.
Tai sitten on tehtävä perusteellinen lämpöeristyksen parantamisremontti, jolloin vähän pienitehoisempikin lämpöpumppu olisi riittävä.
-
Just just. No löytyykös tommosia 20kw-> lämpöpumppuja muita kun näitä "kiinteistömalleja"? Ja yleensäkkin onko jotain suosituksia esittää tähän kohtaan. En millään jaksa uskoo, että tässä olis lähiaikoina aikaa tai intoa alkaa eritystä parantamaan, joten kyllä kapasitetti täytys nykyselle pirtille mitottaa, niin että koko talvee ei lisäsähkövastukset lämmitä.
-
Ruotsipumpuilla Nibe, Thermia/Danfoss taitaa mennä 20kW kiinteistöpumpuiksi, mutta kannattaa kysyä tarjousta noiltakin. Suomipumpuista googlettamalla löytyy esim. Oilon Geopro ja Lämpöässä 20kW malleja.
Kyllä asiakkaalla on oikeus pyytää tarjousta haluamastaan teholuokasta ja kaivosta. Jos joku ei halua tarjota niin se on heidän ongelmansa.
-
Just just. No löytyykös tommosia 20kw-> lämpöpumppuja muita kun näitä "kiinteistömalleja"? Ja yleensäkkin onko jotain suosituksia esittää tähän kohtaan. En millään jaksa uskoo, että tässä olis lähiaikoina aikaa tai intoa alkaa eritystä parantamaan, joten kyllä kapasitetti täytys nykyselle pirtille mitottaa, niin että koko talvee ei lisäsähkövastukset lämmitä.
Tulistusvaraajallinen lämpöpumppu olisi varsin sopiva tällaiseen kohteeseen.
Siinä on varaajatilavuutta sekä patteriverkon kiertovedelle, että lämpimälle talousvedelle.
20 kW tehoisia tulistusvaraajallisia lämpöpumppuja on muun muassa näissä:
- Ekowell EVTM - mallit, http://www.ekowell.com/evtm.php
- Gebwell T -mallit, http://www.gebwell.fi/fi/tuotteet/maal%C3%A4mp%C3%B6/maal%C3%A4mp%C3%B6pumput/t-maal%C3%A4mp%C3%B6pumput/
- Lämpöässä T -mallit, http://www.lampoassa.fi/fi/tuotteet/t-mallisto
- Lämpöässä V -mallit, http://www.lampoassa.fi/fi/tuotteet/v-mallisto
- Oilon Geopro SH -mallit, http://www.oilon.com/oilon-home/tuotteet/maalampo/geopro-sh/
jne...
-
Tällä hetkellä tarjottu 2x 190m kaivoa, 17kw nibe 1145, 200litranen puskurivaraaja ja 500litranen vesivaraaja ja saamieni laskelmien mukaan kyseinen pumppu pystyisi tuottamaan tarvittavan lämmön, vaikka "todellinen" kulutus olisi 6300litraa öljyä. Energianpeittoasteen ollessa 98.8% 57791kWh kokonaistarpeesta. Öljykattilan hyötysuhde huomioitu tarjouksessa olevan 90%, mutta kyseessä vanha vanha vehje, joten en siitä sit tiedä.
Miltäs tää oikeen kaikenkaikkiaan kuulostaa?
Kuullostaa kustannustehokkaalta. Ei riitä yksinään kovimmille pakkasille, mutta käyttösähkön, sähkövastuksen ja/tai takan auttamana pärjää kelillä kuin kelillä mikäli patteriveden lämpötilaksi riittää +50c...+55c. Toki suomalainen tulistuspumppu täystehomitoituksella palvelisi varmasti hyvin tuollaisessa kohteessa, mutta olettaisin hintaa sellaisella tulevan useamman tuhat euroa enemmän.
-
Toinenki tarjoaja päätyi 17kw pumppuun 2x180m kaivoon. Tänään kävi sit yks vielä tarjoamassa, mut siitä en ole tarjousta vielä saanu. Viimesin oli juurikin tämmönen tulistinpumppu ja merkki IVT. Jotenkin tuli semmonen fiilis, että tällänen tulistinpumppu olis paljon parempi kuin vaihtoventtiilivehje. Onko asia näin ja jos on, niin miksi kukaan käyttäisi vaihtoventtiilipumppua, jos tulistimella oleva on jotenkin parempi. Vai onko sit niin paljon kalliimpi?
-
Tulistusvaraajapumpun toimintaperiaate:
(http://kuva.termiitti.com/image/28279.jpg)
-
Onko minulta jäänyt huomaamatta että IVT on alkanut tekemään tulistustekniikalla pumppuja ? Vai onko nuo isommat muka sellaisia ?
-
Toinenki tarjoaja päätyi 17kw pumppuun 2x180m kaivoon. Tänään kävi sit yks vielä tarjoamassa, mut siitä en ole tarjousta vielä saanu. Viimesin oli juurikin tämmönen tulistinpumppu ja merkki IVT. Jotenkin tuli semmonen fiilis, että tällänen tulistinpumppu olis paljon parempi kuin vaihtoventtiilivehje. Onko asia näin ja jos on, niin miksi kukaan käyttäisi vaihtoventtiilipumppua, jos tulistimella oleva on jotenkin parempi. Vai onko sit niin paljon kalliimpi?
Jos haluat 20kW pumpun sun pitää itse siitä pyytää tarjousta. Kilpailu on kova ja myyjät haluavat edullisen tarjouksen mitoituksen kustannuksella. Edellisissä viesteissä olikin jo mainittu tulistuspumppu malleja/merkkejä. IVT on vaihtoventtiilipumppujen valmistaja, eikä tietääkseni tee tulistinpumppuja.
Tulistus tai vaihtoventtiilikone eivät ole toistaan parempia. Toimintaperiaate vain on erilainen. Jos päädyt vaihtoventtiilikoneeseen niin puskurivaraajan tarvitset lisäksipuskurivaraajan.
Tuossa vielä vaihtoventtiilikoneen periaate:
(http://i10.aijaa.com/t/00672/11432704.t.jpg) (http://aijaa.com/OZvMzy)
-
Tulistusvaraajallinen lämpöpumppu tuottaa kuumempaa käyttövettä ja tuottaa sen paremmalla hyötysuhteella, kuin vaihtoventtiilikone.
Tulistusvaraajallinen lämpöpumppu tuottaa lämpöpattereille tasalämpöistä kiertovettä.
Vaihtoventtiilikoneella patteriverkon kietoveden lämpötila vaihtelee voimakkaasti kompressorien käyntijaksojen ja käyntitaukojen mukaan.
Lämpötilan vaihtelua tasataan lisävaraajalla (puskurivaraaja),
jonka tulisi olla riittävän suuri tilavuudeltaan, jotta lämpöpumpun käyntijaksot olisivat mahdollisimman pitkät ja pattereiden lämpötilan vaihtelut silti kohtuullisen pieniä.
-
Anteeksi!! Ajatus katkesi ja väitin tulistavan olevan merkkiä IVT. Gebwelli se oli. Jotenkin osasi vaan tulistavan tarjoaja esittää asian kovin täsmällisesti ja pienessä ajassa niin, että se rupes tuntuun jotenkin kauheen loistavalta ratkasulta. Muistaakseni ensimmäisen tarjoajan vaihtoehtona oli myös Danfossin tulistava malli. Onkos sellasissa sitte jotaki eroja esim tähä Gebwellii vai onko idea sama?
-
Täällä on ainainen vääntö tulistuspumppujen ja vaihtoventtiilipumppujen välillä mutta omalta kohtaa voin todeta että lämmityskaudella tulistinpumppu tekee lämpimän käyttöveden suurimaksi osin siinä samalla kun taloa lämmitetään (siis kun varaajan alaosaa lämmitetään talon lämmitystä varten niin tulistus tekee varaajan yläosan samaan aikaan hyvinkin kuumaksi, varaajassa on yleensä 2 kpl lämminvesikierukoita jolla sitten saadaan lämmintä käyttövettä). Jos minä olisin laittamassa patterikohteeseen maalämpöä niin laittaisin riittävän ison tulistuspumpun (täysitehoinen) maahdollisimman isolla varaajalla jotta pumpun käynti ja lepoajat pysyvät hyvällä tasolla. Molemmilla pumpputyypeillä talon lämmitys on edullista sen voin taata mutta vaihtoventtiilikoneen hieman edullisempi hankintahinta katoaa kun ruvetaan laittamaan lämmityspiiriin puskurivaraajia jonka se tarvitsee patteritaloon.
-
Uskon, että 20kW on lähempänä totuutta kuin 17kW, jos haluat täystehomitoituksen. Itsellä jotakuinkin samaa kokoluokkaa oleva kohde ja mitoitus tuntuu olevan kohdallaan. Tarjoukset vaihtelivat välillä 16-35kW. Kannattaa heti samassa rytäkässä miettiä pattereiden lisäystä/vaihtoa. Perus 2-levyiset on kuitenkin aika halpoja. Oman laskelman mukaan tuplasin pattereiden lämmönluovutuksen, jolla kiertoveden lämpö laski n. 10 astetta ja sähköa säästyy n. 500€ edestä vuodessa.
Olkoon systeemi tulistimella tai ilman näihin vanhoihin taloihin jotka ovat mahdollisesti vetoisia ja sisältävät muitakin lämmönlähteitä kannattaa ehdottomasti ottaa ulkoanturin rinnalle myös sisälämpöä haisteleva anturi. Ainakin meillä paransi asumismukavuutta roimasti, kun ei talo jäähdy tuulella.
-
Anteeksi!! Ajatus katkesi ja väitin tulistavan olevan merkkiä IVT. Gebwelli se oli. Jotenkin osasi vaan tulistavan tarjoaja esittää asian kovin täsmällisesti ja pienessä ajassa niin, että se rupes tuntuun jotenkin kauheen loistavalta ratkasulta. Muistaakseni ensimmäisen tarjoajan vaihtoehtona oli myös Danfossin tulistava malli. Onkos sellasissa sitte jotaki eroja esim tähä Gebwellii vai onko idea sama?
Jos kyse on Danfossin DHP-S mallista niin siinä näyttäsi olevan vaihtoventtiili, mutta myös tulistustusvaraaja. Tässä on erona ns. suomipumppuun se että varaaja(t) on pelkästään käyttövettä varten. Suomipumpussa lämmitysvesi otetaan varaajasta jossa on myöskin käyttövesikierukka.
Jos taas kyse on Danfoss opti pro mallista (isoin 16kW) niin siinä on myöskin aivan tavallinen vaihtoventtiilitekniikka, mutta lisänä on tulistusvaihdin joka lämmittää käyttövettä samalla kun lammitysverkostoa lämmitetään.
Eli danfosskaan ei valmista perinteistä ns. suomipumppua.
Gebwellin T malli on perinteinen tulistuspumppu eli ns. suomipumppu.
-
Onkos täällä sähkön asiantuntijoita? Tontille tulee 63A liittymä ja tolpassa olevasta kaapista tulee 110m taloon sisälle alumiinen maavoimakaapeli (AXMK 4x50). Jostain syystä tämä maakaapeli eli talon syöttökaapeli on 25A sulakkeiden takana. Pohjat tosin on 63A. Maalämpöpumppu vastuksineen vaatisi vähintään 25A sulakkeet eli tällöin talon pääsulakkeita pitäs kasvattaa tonne 50 ampeeriin. Paljonko tuo 50mm2 kaapeli ampeereita sallii?
-
Tuollaista sanoo taulukot........
(http://i3.aijaa.com/t/00340/11562019.t.jpg) (http://aijaa.com/7TMzwe)
-
Tarkottaako toi koko johtoo yhteensä vai yhtä 50mm2 johdinta?
-
Tarkottaako toi koko johtoo yhteensä vai yhtä 50mm2 johdinta?
Jokaista 50mm2:n vaihejohdinta voi kuormittaa taulukon näyttämällä virralla.
Esim maakaapelina maassa suurin sallittu kuormitusvirta on 150A/ vaihe(johdin)
Ilmassa huonoimmissa olosuhteissa suurin sallittu kuormitusvirta on 124A/vaihe(johdin)
Eli jos aiotte suurentaa liittymän 50A kokoon niin onnistuu hyvin tuon kaapelin puolesta.
Jostain syystä tämä maakaapeli eli talon syöttökaapeli on 25A sulakkeiden takana.
Todennäköisesti tuo valinta johtuu kustannustekijöistä,jos 25A:n liittymä riittää niin eihän sitä kannata maksaa suuremman liittymän kalliimpaa perus yms maksuja.
Olisi muuten olemassa 3X35A:n liittymä joka yleensä on halvempi kuin 3X50A:n liittymä.
Jos lämpöpumpuksi valitaan 20kw:n antotehoinen ja täystehomitoituksella niin se ottaa käydessään n 3X10-14A virtaa.
Käynnistyssysäys kannattaa kuitenkin erikseen selvittää,joissakin lämpöpumpuissa se on pehmokäynnistimen takia melkoisen pieni.
Osatehomitoitukseen taitaa olla varminta valita 3X50A:n liittymä kun pitää olla tehoreserviä vastuslämmityksen takia.
-
Juu meillä on 63A liittymä, mutta oli vähän eriäviä mielipiteitä tuosta kaapelin kestosta. Eiköhän tuolla sähööö pumppuun saaha!
-
Nonni! Nyt on sitte pumppu ja vermeet asennettu ja reilu vuorokausi takana! Hillitömän takastressin tuo prokkis sai aikaan ja nyt on ainakin toistaiseksi olo kuin keijulla. Nyt sopii toivoa että pumpun mitoitus on riittävä ja häiriöttömiä vuosia on lukuisia edessä.
Pumpuksi tuli Nibe 17kw ja kaivoiksi 2x190m. Huomenna pitäs saada jonkulainen käyttöopastus pumpun asetuksiin. Onko jotain "special feature" meininkiä, jota tulisi kysyä opastajalta.
-
Moi,
Kiinnostavaa! Miten on homma pelittänyt?
-
Pari viikkoo tuli oltua reisussa ja edelleen näyttää olevan pirtti lämpösenä ja hanastaki tulee kuumaa vettä. Eli toistaiseksi kaikki hyvin. Tosin ei täällä kai mitää oikeita pakkasia ole nyt ollutkaan, joten niitä odotellessa.
-
Mitenköhän noiden patteritermostaattien kanssa yleensä tehdään. Semmosen käsityksen saanu, että olis syytä avata termostaat täysin auki, mutta entäpä tilat joita haluaa tarkoituksella pitää viileämpinä? Ja takkaa tulee lämmitettyä sillon tällön, jolloin takan lämmittävien tilojen pattereiden termostaattien ehkä ei kannattas olla täysillä, kun tulee muuten liian kuuma. Pitäs kyllä varmaan perehtyä vähä noihin patterien säätöihin muutenkin, kun niihi ei varmasti ole kukaan koskenut miljoonaan vuoteen. Pattereita on talossa varmaan luokkaa 20 kpl. Mitenkäs tuollaista järjestelmää aletaan tarkasteleen ja säätään?
-
Aluksi kaikkia patterit täysille.
Jos sitten tuntuu, että jossain riittää vähempi lämpö, kuristetaan sen tilan patterin kiertoa.
Muihin ei kosketa, vaan pidetään ne aina täysillä auki.
Näin tehdään siksi, että saataisiin pidettyä patteriverkon kiertoveden lämpötila mahdollisimman alhaisena ja siten pumpun hyötysuhde mahdollisimman korkeana.
-
Tarkoitako kuristamille termostaattinumiskan kiertämistä vai paluuputken kuristinta? Nyt on ainakin 5 patteria jotka on melkein pois päältä. Onko noista haittaa vai tulisko niissä kiertoo olla enemmän?
-
Tarkoitako kuristamille termostaattinumiskan kiertämistä vai paluuputken kuristinta?
Jos ei ole ns. yksiputkijärjestelmä ja kyseessä on yhden perheen omakotitalo, niin molemmat täysille!
Jos onkin kyseessä tuo ns. yksiputkijärjestelmä ( http://danfoss.ipapercms.dk/Heating/AutoGen/VD53A420/?Page=1 )
tai useamman asunnon talo, ei kannata koskea noihin alaliitännän kuristimiin.
Silloin vain patterin yläliitännän kaikki venttilit aluksi täysille.
Ja, se korjailu jälkikäteen tarpeen mukaan pienemmälle vain siinä tilassa, missä on liian lämmintä.!
-
Kävin kaikki patterit läpi. Kaikissa ei edes ole alakuristinta, mutta ne joissa on, nii ne on auki. Yläventtiilin on myös N asennossa ja lämpökameralla kattelin niin kaikki patterit lämpiää tasasesti. Hyvältä vaikuttaa.
-
Kuinkas toi pumpun automatiikka yrittää lämpöö tehä. Seuraillu ny tän ehtoota info ruudusta lämpötilatietoja ja ei ihan selvinny.
Ulkona -12 astetta ja tämän johdosta pyynti 47astetta menoveden lämmöksi. Kompura käynnistyy kun asteminuutit ovat -60. Menoveden lämpö alkaa heti nousta tietenkin kun kompura käynnistyy, mutta jää 1 asteen alle tuosta tavoitelämmöstä (47). Luulis että pumppu yrittäisi tehä patteriverkon ja varaajan kuumaksi ja pysähtyä?!?
Tulin tuossa huomanneeksi, että ulkoinen menoveden lämpöanturi BT25 mittasi jokusia asteita pieleen, koska anturia ei oltu eristetty mitenkään ja tuolla kellarissa on aikas viilee. Laitoin kokeeks styroksin palan teipillä anturin päälle, nii johan tuli lukemat samalle tasolle, kun pumpulta lähtevä vesi.
-
Vastaan itselleni, että tuolla hetkellä kun pumpun edessä tuijottelin, alkoi pumppu tekemään käyttövettä. Veden teon jälkeen ihmettelin kyllä jälkeen miks pumppu "junnaa" siinä lämpötilassa mitä pyydetään. Eikös tällön asteminuutit pysy paikallaan, eikä kompura pysähdy lainkaan?
-
Paljonko oli ulkona pakkasta?
-
Eiköhän se siinä -12 nurkilla ollu. Näköjään se nyt hiljakseen nousee vähä pyynnin yläpuolelle
Nyt on ulkona -8.6 astetta. Laskettu menolämpö on 45.1. Menolämpötila (BT2) 47,4 astetta. Paluulämpötila (BT3) 42,7 astetta. Ulkoinen menoanturi (BT25) 47,6 astetta. Asteminuutit -164.
Kuinka lämmintä tommone kompura voi yleensä tehä? Mää ainaki kuvittelin, että toi yrittää tuupata järjestelmän kuumaks ja sit ku lämpö vedestä on hävinny ja asteminuutit on sen -60, niin kompura starttaa uudellee.
-
Kuinkas toi pumpun automatiikka yrittää lämpöö tehä. Seuraillu ny tän ehtoota info ruudusta lämpötilatietoja ja ei ihan selvinny.
Ulkona -12 astetta ja tämän johdosta pyynti 47astetta menoveden lämmöksi. Kompura käynnistyy kun asteminuutit ovat -60. Menoveden lämpö alkaa heti nousta tietenkin kun kompura käynnistyy, mutta jää 1 asteen alle tuosta tavoitelämmöstä (47). Luulis että pumppu yrittäisi tehä patteriverkon ja varaajan kuumaksi ja pysähtyä?!?
Jos lämpöpumppu lämmittää patteriverkon kiertovettä ja pakkasilla tulee tilanne ettei menoveden lämpö nouse niin silloin talon lämmönkulutus on yhtäsuuri kuin lämpöpumpun antoteho.
-
Ahaa. No jos tästä ei olisi kyse, niin kuinka tuo pumppu lämmityksen yrittää hoitaa? Eli kuinka korkeaksi yrittää vettä lämmittää ja missä kohtaa kompura sammuu?
-
Lämmitysöljyn kulutukseksi oli ilmoitettu noin 5000 litraa per vuosi.
Se johti laskelmaan, jossa epäilin tuon kulutusarvion suuruutta, koska tämä luku : 9,3 Wh/m3/Ap/v meni niin pieneksi, että se vastaa vuoden 2010 rakennusnormeja ja oli siksi epärealistinen.
Ilmoittamasi lämmitysöljyn vuosikulutuksen perusteella laskien näyttäisi tältä:
...
Tämä arvo:
Rakennusten lämmitystarve Wh/m3/astepäivä/vuosi 1080 m3 9,3 Wh/m3/Ap/v
on epärealistisen alhainen tässä laskelmassa. Siihen ei päästä, ellei rakennuksen lämpöeristystä paranneta nykyisestä.
Tarkoittaa, että valittu pumppu ja porakaivo eivät riitä tuohon laskelman -20,3C lämpötilaan.
Todennäköisempää on että valittu pumpun teho riittää vain noin -10C .. -12C pakkasiin saakka.
Asia paranee, jos rakennuksen lämpöeristyksen tasoa parannetaan huomattavasti.
Pumpun teho ei riitä enempään.
Asennetun lämpöpumpun teho riittää tuonne noin -12C pakkasille.
Nyt olisi hyvä ratkaisu koettaa parantaa talon lämpöeristystä, esimerkiksi laittamalla yläpohjien päälle noin 40 cm puhallusvillaa.
Vanhassa hirsitalossa ilmeisesti on tilaa villalle. Ei ole myöskään kallis toimenpide!
Koettakaa tukkia myöskin ikkunoiden ja ovien rakojen ilmavuotoja laittamalla liimautuvat tai nitojalla kiinnitettävät tiivistenauhat kaikkiin mahdollisiin väleihin.
"Kyllä se siitä!"
-
Tais olla tää herra vaan liian hätänen noiden lukujen kanssa. Kyllä noi lämmöt näytti nousevan yli 50 asteen, kun anto sille hetken aikaa :)
Sais tulla kyllä kireitä pakkasia pian ni näkis, kuinka purjeessa tässä ollaan.
-
Sähkövastukset tulevat apuun, niin lämpö lähtee nousemaan.
Sähkösyöttöhän teillä on hyvin mitoitettu; vastuskäyttö ei tule ylikuormittamaan sitä.
Kovia pakkasiakin on onneksi aika harvoin.
-
Ei tossa vastukset oo ny kyl pöhissy viä yhtään. Asteminuutit pitää olla -400 että vastus lähtee päälle. Vastustehoa lisätää 100 asteminuutin välein.