Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Lämmönjako => Aiheen aloitti: S3 - 25.11.12 - klo:16:35
-
Terve!
Talliprojekti (55m2) valmistumassa - miten toteutan lattialämmityksen?
Haluaisin laittaa levylämmönvaihtimen kautta oman, suljetun glykolipiirin, ettei lattialämmitysputket pääse jäätymään.
Talossa sijaitsevassa teknisessä tilassa Jämä (Nibe) 1145 + Akvatermin 500ltr varaaja.
Putkiosia, Esben termostaattisekoitusventtiili, kiertovesipumppu jne. löytyy omasta takaa. Ainoastaan levylämmönvaihdin puuttuu.
Tarkoituksena pitää tallia noin 10-15 asteen lämmössä.
Tällä hetkellä pumppu toimii kiinteälauhdutteisena, lämpötilan ollessa säiliössä noin 38c. Sunttaus Esbellä + Ouman eh 80:lla
Laitoin asennusvaiheessa säiliön meno- ja paluupuolille ylimääräiset haarat, joista voin ottaa kierron esim. tallille.
Miten kytkisitte käytännössä suljetun piirin? Miten lasken lämmönvaitimen tehon?
Kiitos!
-
Löytyy myöskin lämpöpumppuja, joissa on ns. alijäähdytin, jonka avulla voi toteuttaa ihan oman lämmityspiirin ja laittaa piiriin pakkasen kestävän nesteen, jotta esim. ei voi tulla jäätymisiä.
Tässä alla kuva yhdestä, mutta alijäähdytin on saatavissa useisiin pumppumerkkeihin.
(http://kuva.termiitti.com/image/19379.jpg)
Lämmitysteho näissä ei ole kovin suuri ja lämpöä siirtyy lattiaan vain pumpun käydessä!
-
Kiitos vastauksesta Tomppelille!
Olin itse ajatellut lähinnä levarin kytkemistä säiliön meno- ja paluupuoliin, eli vaihtimessa kiertäisi noin 40c vesi. Tästä eristetyt putket tallille, jonne lattialämmityksen jakotukki ja samaan pakettiin voisi kytkeä sekoitusventtiilin, kiertovesipumpun ja ylimääräiseksi jääneen paisunta-astian mlp:sta.
Miltä tämä kuulostaa???
-
Olin itse ajatellut lähinnä levarin kytkemistä säiliön meno- ja paluupuoliin, eli vaihtimessa kiertäisi noin 40c vesi. Tästä eristetyt putket tallille, jonne lattialämmityksen jakotukki ja samaan pakettiin voisi kytkeä sekoitusventtiilin, kiertovesipumpun ja ylimääräiseksi jääneen paisunta-astian mlp:sta.
Parhaan lämpökertoimen saavutat varmastikin tolla Tomppelin ehdottamalla alijäähdyttimellä.
Jos teho mietityttää niin tuo sun ehdottama kuvio varmasti toimii, mutta lämpökerroin ei ole paras mahdollinen. Jonkinlainen välimuoto noista olisi varastaa levarilla paluupuolelta lämmöt autotalliin. Mulla autotalli on piiri siinä missä muutkin, mutta alakerran jakotukin paluulinjassa on kiinni levari, johon olisi tarkoitus viritellä glykolikierrolla ainakin ulkovälinevaraston lattialämmitys ja mahdollisesti sulanapitoakin terassille tms...
Syy miksi ei välttämättä kannata niihin 40C lämpöihin lyödä vaihdinta, on ihan siinä, että niinkin korkean lämpötilan tuottamiseksi MLP on joutunut toimimaan suht korkealla painetasolla. Jos saat varastettua saman energiamäärän jostain matalamman lämpötilan kohdasta (kuten paluulinjasta) niin saat sen saman energiamäärän paremmalla lämpökertoimella eli sähköä kuluu vähemmän. Eli homma siis perustuu siihen, että jos otat lämmöt paluulinjasta niin MLP:lle palaa viileämpi vesi, jolloin lauhtumispaine jää matalammalle tasolle, jolloin lämpökerroin on parempi. Tietenkin jos paluulinjan lämmöt ei riitä haluttuun tasoon niin sitten tarvitaan toki korkeampaa lämpötilaa. Tallin puolilämpimänä pito ei kai kuitenkaan hirveitä vaadi? Voihan sen aina laskea. Isoverin sivuilta löytyy näppärä tasauslaskelmapohja.
... ja tosiaan alijäähdyttimellä pääsee vielä parempaan lämpökertoimeen kuin paluulinjasta varastamalla.
-
Miten lasken lämmönvaitimen tehon?
Joku samankokoinen kuin mulla tuossa aurinkolämpösysteemissä voisi olla hyvä: http://www.ebay.de/itm/Edelstahl-Plattenwarmetauscher-bis-125KW-Solar-Heizung-/130781349294?pt=L%C3%BCftungs_Klimatechnik&hash=item1e732d05ae
Tuo antaa noin 20 asteen lämpötilaerolla 4kW ulos kun aurinkopiirin virtausnopeus on noin 300 litraa/h. Liiasta vaihtimen pinta-alasta ei tietty ole haittaa kun tehoa voi aina kuristaa esim. KV-pumpun nopeutta säätämällä tai laittamalla hanaa kiinni. (Muista laittaa piirit virtaamaan toisiaan vastaan!)
Vähän suurempi...hintaero on kuitenkin aika pieni: http://www.ebay.de/itm/B3-23-40-Edelstahl-Plattenwarmetauscher-0-92m-BHKW-NEU-/140864855153?pt=L%C3%BCftungs_Klimatechnik&hash=item20cc331c71
-
Mä laitoin omani ihan suoraan L2-lämmityspiiriin. Lämmönvaihdin hukkaa tehoja ja laskeskelin, että tulee ainakin pidettyä lämmöt koko ajan tallissa ettei vesi jäädy lattiakierrossa. Glykolikierrolla olisin kuminkin nuukaillut ja homehduttanut koko tallin :) Älytermostaatilla ohjattu normilämpö noin 12-14 astetta ja tarvittaesssa napin painalluksella saa tallin normaali huoneenlämpöön. Lattia-anturi nosto-oven edessä vesikierron ulkopuolella ja siinä säädetty minimi 8 astetta pakkasen varalle. Sähkökatkon sattuessa joutuu kyllä turvautua kaasugrillin suomaan lämpöön (ei ole vielä näin onneksi sattunut), kun putkissa kiertää puhdas vesi.
-
Lämmönvaihdin hukkaa tehoja...
Eihän se lämpö tietty 100% siirry vaihtimen läpi, mutta ei siitä mitään hukkaa synny. Lämmönvaihtimella säästää yhden suntin ja ohjauselektroniikan. Talliin vielä langaton sisäulkolmpötilamittarin anturi niin saa KV-pumpun nopeuden kohdalleen ja järjestelmä ohjautuu muun talon mukana ulkolämpötilan ohjaaman lämpökäyrän mukaisesti.
Itse en ajaisi Nibeä kiinteällä lauhdutuksella, vaan laittaisin noiden varaaajan kierukoiden jälkeen pienen suorasähkövaraajan, ellei käyttöveden kulutus ole poikkeuksellisen suurta? Kaveri virittelee parasta aikaa maalämpöä taloonsa ja meinaa laittaa lämmönvaihtimen Niben ja vanhan varaajan väliseen putkeen, joka sitten esilämmittää käyttöveden, joka menee normi sähkövarajaaan (150l). Syynä järjestelyyn on uudehko varaaja ja matala portaidenalustila, johon ei korkeampaa härveliä mahdu kuin tuo 1145.
-
Kiitos vastauksista!
Miten sailor on toteuttanut tuon ohjauksen? Ei ihan auennut. Siis kiertovesipumpun nopeudella säädetään lämmitystehoa? Lämpöpumppu tosiaan on kytketty varaajaan ja toimii kiinteällä lauhdutuksella. Koska varaajassa on todella jytyt kierukat, käyttövesi otetaan tulevaisuudessa niiden kautta esilämmitettynä. Tällä hetkellä lämmitän käyttöveden 100% suoralla sähköllä 300ltr:n varaajassa!!! En ole saanut kytkettyä uusia putkilinjoja kierukoihin. Johtuu varmaan suurimmaksi osaksi siitä, kun sähkömittari on näyttänyt mieleistä lukemaa...
Tarkoitus oli asettaa lämmitysjärjestelmä liukuvalle lauhdutukselle koemielessä, mutta katsotaan vielä. Asensin ulkoanturin, joten käsittääkseni sen pitäisi ohjata pumppua.
Osa tutuista torppasi ajatuksen levylämmönvaihtimesta tyyliin "pistä vain vesikierto ilman vaihdinta, ja jos jäätyy niin vakuutus korvaa". "Liian hifistelyksi menee" oli myös yksi kommentti.
Niin, meneeköhän tämä hifistelyksi???
-
Mielestäni ei mene. Varsinkin kun lämmönvaihtimen saa satkulla-parilla. Kallein osuus taitaa olla virallinen PG-pohjainen pakkasneste... Esim Motonetissa 20e/3 litraa.
Mutta varsinaista vastausta en osaa antaa, koska olen samaa vastausta itsekin vailla, eli mistä löytyisi helppokäyttöinen laskuri levarin mitoitukseen?
-
Kiitos kommentista!
Voisitko hiukan tarkentaa tuota PG-pohjaista nestettä..? Mistä siis on kyse? Olisin kyllä kaivannut vinkkejä vaihtimen asennukseen, mutta vaikuttaa siltä, että monellakaan ei ole autotallin tms. lämmitystä toteutettu vaihtimella.
Suurinta päänvaiva aiheuttaa tuo vaihtimen kytkentä varaajaan: kytketäänkö levari esim. niihin varaajan ylä- ja alayhteisiin jotka menevät lattialämmitystukeille päärakennukseen vai omilla erillisillä yhteillä lattialämmityksen syöttöputkista "varastaen". ...Vai onkohan merkitystä...
-
Tarkoitin tuolla PG nesteellä propyleeniglykolia joka ei ole (kovinkaan?) myrkyllistä ihmiselle ja sitä voidaan käyttää yhden seinän takana juomavedestä. Ko nestettä käytetään yleisesti aurinkokeräinten keräysnesteenä ja myös ei lämmityssovelluksissa kuten sähkötupakan nesteenä tai vaikka hampurilaisbaareissa pitämään salaatit tuoreina.... Eräs tuotemerkki on Hd zero jota siis saa esim Motonetista 3 litran kannuissa.
Kytkentään en ota kantaa ja mitoitusohjetta olen itsekin vailla...
-
Miten sailor on toteuttanut tuon ohjauksen? Ei ihan auennut.
Levylämmönvaihdin esim. lattiapiirin paluuseen. Sitten levylämmönvaihtimen toisiopuoleen se glykolilla täytetty autotallin lattiapiiri kiertovesipumpulla. Kiertovesipumpun molemmin puolin laitetaan hyvän tavan mukaisesti sulut, joilla voi myös säätää piirin virtausta. Kiertovesipumpuksi joku riittävän moniasentoinen pumppu, jolla saat säädettyä kierron sopivaksi. Oikeastaan muuta ihmeellistä tuossa ei ole muutakuin että siihen täytyy laittaa joku sulku/täyttöventtiili, josta pumpataan glykoliseos sisään.
Levarin mitoitus ei ole kovin kriittistä, 100-150 eurolla saa varsin isoja vaihtimia. Jos on iso vaihdin niin KV-pumppua joutaa pitämään pienemmällä, pienemmällä levarilla KV-pumppua vähän suuremmalla. Tärkeintä on että laittaa virtaukset vastakkain. Tuossa kuvassa voisi sininen olla vaikka se autotallin kierto, ja punaisella lattialämmityksen kierto.
(http://portal.hamk.fi/portal/page/portal/HAMIDokumenttikirjasto/Milkworks1/Oppimateriaali/KasittelyMeijerissa/Tab/5_2_toiminta.gif)
-
Kiitos vastauksesta sailorille!
Tällaista kytkentää olen myös miettinyt.
Herää kysymys, kuinka hyvällä hyötysuhteella saan vaihtimen lämmittämään tallille menevää vettä ehdottamallasi kytkennällä? Jos päärakennuksen paluuveden lämpötila on esim. 26c -10:n asteen pakkasella, kuinka iso vaihtimen pitää olla, että saan tarpeeksi lämmintä vettä tallin lattiapiirin? Esim. paluulinjan lämpötila 26c ja tästä pitäisi saada talliin -10 pakkasella vaikka +15 sisälämpötilaksi, kun se päärakennuksessa on +21.
Tietenkin kaikki riippuu monesta eri muuttujasta, mutta jotain nyrkkisääntöä haetaan.
-
Tällaista kytkentää olen myös miettinyt.
Itselle kanssa heräsi ajatus tälläiseen kytkentään. Tarkoituksena siis alijäähdytyspiirinä olevan autotallin glykolikierron lisälämmitys siirtämällä lämmönvaihtimella lattiakierron paluusta lisälämpöä.
Lämmönvaihtimen mitoitusta myös pohdin, mutta en pikaisella googlauksellakaan löytänyt mitään mitoitusapuja.
-
Miksi tallia ei voi kytkeä talon jakotukkiin ja kierrolla säätää sitten virtaus kohdalleen? Olettaen siis että talossa on lattialämmitys. Minulla on autotalli sekä 80 neliötä varastotiloja 12 asteessa ja kuristettu vain jakotukissa kierto sopivaksi paluupuolelta. Olisiko tässä parempi vaihtoehto tehdä asia jollain muulla tavoin?
-
Miksi tallia ei voi kytkeä talon jakotukkiin ja kierrolla säätää sitten virtaus kohdalleen? Olettaen siis että talossa on lattialämmitys. Minulla on autotalli sekä 80 neliötä varastotiloja 12 asteessa ja kuristettu vain jakotukissa kierto sopivaksi paluupuolelta. Olisiko tässä parempi vaihtoehto tehdä asia jollain muulla tavoin?
Jos tallinkiertoon laittaa glykolia sekaan niin voi halutessaan pudottaa lämmöt vaikka kokonaan pois ilman että putket jäätyvät...
-
Levylämmönvaihdin on melkoisen tehokas ja mitoituksesta riippuen nestepuolet pääsee hyvin lähelle toisiaan. Pitkä lämmönvaihdin pääsee samalla vaihtimen pinta-alalla lähemmäs ja paksu eli useampilevyinen vaihdin taas sallii suuremman virtauksen (ja myös siirtää helpommin lämpöä kuin yhtä pitkä vähempilevyinen).
Mikä nyt sitten on riittävä... Hihasta ravistaisin, että nuo pienet Saksan ebaysta muutamalla kympillä saatavat kyllä riittävät tähän.
-
Hyvä, että tämä ketju liikahti taas eteenpäin! Lisää keskustelua asiasta, kiitos.
-
Minulla on tallin glykolikierto tehty lämmönvaihtimella. Tallin pinta-ala on 60 m2 ja lattialämmityksen mitoitusteho on 50W/m2. 6 asteen meno/paluu lämpötilaerolla virtaama 0,44 m3/h. (6K*1,17kWh/1000kg/K*0,44m3/h = 3,1kW).
Lämmönvaihtimen kokoa arvuuttelin seuraavasti:
Lämmönvaihtimen siirtoteho k*vaihtimen pinta-ala*lämpötilaero (logaritminen keskiarvo).
Vesi/vesi lämmönvaihdin siirtoteho= on luokkaa 3000W/m2K.
Talon/pumpun ja tallin välillä on ecoflex lämpöputkea 15 m, mille lämpöhäviö on 15W/m.
Ja päädyin B3-12-30 vaihtimeen (pinta-ala 0,36 m2) ebaysta noin 60 Eur.
Lämmönvaihdin on MLP:n 2-piirin (kosteat tilat) jakotukin rinnalla. Lämmönvaihtimen ensiösyötössä on linjasäätöventtiili (DN20) tasapainotusta varten. Linjasäätöventtiili on tällä hetkellä säädetty noin 3:lle (joten DN15 olisi ollut riittävä). Ulkolämpötiloilla 0...-20 tallin sisälämpötila on ollut 14...16 astetta kun kosteissa tiloissa on "sopiva" lattialämpö. Aion vielä laittaa on/off-termostaatin ohjaamaan tallissa olevaa tallin lattiakierron-lämmönvaihtimen toision lämpöjohtopumppua niin, että pumppu pysähtyy kun tallin lämpötila yli 16 astetta.
Vielä kun teen 1-wire lämpötilamittaukset niin pääsen tarkemmin seuraamaan, kuinka onnistunut systeemi on. Toistaiseksi vaikuttaa hyvältä.
-
Mitä mieltä kimmoh olet, jos vaihtimen laittaa lämmönjaon paaluupuolelle? Pitääkö vaihdinta isontaa paljoa suhteessa sinun kytkentään?
-
Kiitoksia hyvästä ketjusta. Itsellä tulossa myös 60m2 talli, ja pohdin tuota lämmityspiirin jäätymistä. Levari+jäätymätön nestekierto taitaa olla minukin valinta.
-
Mitä mieltä kimmoh olet, jos vaihtimen laittaa lämmönjaon paaluupuolelle? Pitääkö vaihdinta isontaa paljoa suhteessa sinun kytkentään?
En osaa sanoa; siirrettävä lämpömäärä on vaihtimen läpivirtaus*lämpötilaero. Olin kuitenkin yllättynyt vaihtimen tehosta. Itsellä vaihtimen virtaus on puolet pienempi kuin "laskeskelin".
Periaatteesa lupaavat tuolle minun kokoiselle lämmönvaihtimelle "jopa 65 kW tehon"; vaihtimelle annettu max virtaus 4 m3/h.
Itsekin mietin vaihtimen laittamista lattialämmityksen poistopuolelle, mutta en oikeastaan ymmärtänyt miksi laittaisin sen sinne, koska lämmityspiiristä on kuitenkin otettava tarvittava lämpömäärä (minulla max noin 3 kW).
-
Itsekin mietin vaihtimen laittamista lattialämmityksen poistopuolelle, mutta en oikeastaan ymmärtänyt miksi laittaisin sen sinne, koska lämmityspiiristä on kuitenkin otettava tarvittava lämpömäärä (minulla max noin 3 kW).
Paluupuolelle siksi, että silloin pääsee hyödyntämään jo jäähtyneen veden, joka ei lämpötilansa puolesta enää riitä muiden tilojen lämmittämiseen (siis jos mitoitetaan sopivasti). Tällöin MLP:lle palaava vesi on siis viileämpää, jolloin vaihtoventtiilikoneella lauhtumispaine laskee, joka taas nostaa lämpökerrointa. Suomipumpulla ei taida samalla tavalla saada hyötyä suoraan lauhtumispaineeseen. Toki siinäkin tulee se hyöty, että saadaan lämmitettyä matalalämpöisellä vedellä, joka muuten menisi jo lämmittelemään varaaniin.
Eli siis jos huonetila on vaikkapa 21C ja putkissa kiertää 21C vesi niin ei se vesi sitä huonetilaa lämmitä kun ei ole lämpötilaeroa. Sama 21C vesi kuitenkin voisi hyvinkin lämmittää 10C tallia.
Yleisesti ottaen lämpötilat kannattaa muutenkin pitää niin pieninä kuin vaan on järkevästi mahdollista. Tällöin lämpökerroin on mahdollisimman korkea.
-
Hieman otsikkoa sivuten, periaatteessa samasta asiasta.
Oletteko kukaan suunnitellut, nähnyt tai toteuttanut sulanapitolämmitystä esim. terassille tai kuistille?
Mielestäni sen voisi toteuttaa helposti tällä suljetulla piirillä glykollikiertoisena. Lattialämmityksen paluupuoleen levylämmönvaihdin
kiinni, kiertovesipumppu ja paisunta-astia sekä pari sulkua. Ongelmaksi muodostunee lattialämmityksen paluukierron viileneminen liiaksi, jolloin lämpöpumpun ohjaus saa virheellistä tietoa talon lämmityksestä--> eli vaikka talossa olisi jo tavoitelämpötila, leikkaa sulanapito paluun reilusti menon alapuolelle jolloin pumppu käskee lämmittää lisää ???
Tietysti jos pumppuna olisi esim. oiloni, voisi sulanapidon ottaa alijäähdytyspuolelta, mutta kaikilla ei oilonnia ole ;)
Sulanapitolämmityksessä neliötehot ovat luokkaa 200-300w/m2, mikä kyllä tarkoittaa paluupuolen aikamoista jäähtymistä. Liekköhän vaarana jopa lattialämmityskierron jäätyminen :'(
Tällä kyseisellä teholla voidaan sulattaa 30mm tunnissa satava lumi -15 asteen pakkasessa.
-
Hieman otsikkoa sivuten, periaatteessa samasta asiasta.
Oletteko kukaan suunnitellut, nähnyt tai toteuttanut sulanapitolämmitystä esim. terassille tai kuistille?
Mielestäni sen voisi toteuttaa helposti tällä suljetulla piirillä glykollikiertoisena. Lattialämmityksen paluupuoleen levylämmönvaihdin
kiinni, kiertovesipumppu ja paisunta-astia sekä pari sulkua. Ongelmaksi muodostunee lattialämmityksen paluukierron viileneminen liiaksi, jolloin lämpöpumpun ohjaus saa virheellistä tietoa talon lämmityksestä--> eli vaikka talossa olisi jo tavoitelämpötila, leikkaa sulanapito paluun reilusti menon alapuolelle jolloin pumppu käskee lämmittää lisää ???
Lämmityskäyrän tuossa varmaan joutuu säätämään uudelleen, mutta ei kai se sen jälkeen enää ongelmaa aiheuta. Tietysti osa tehosta menee sulanapitoon ja voi joutua kovilla pakkasilla ottamaan vastuksia apuun, riippuen mitoituksesta.
-
Hieman otsikkoa sivuten, periaatteessa samasta asiasta.
Oletteko kukaan suunnitellut, nähnyt tai toteuttanut sulanapitolämmitystä esim. terassille tai kuistille?
Mielestäni sen voisi toteuttaa helposti tällä suljetulla piirillä glykollikiertoisena. Lattialämmityksen paluupuoleen levylämmönvaihdin
kiinni, kiertovesipumppu ja paisunta-astia sekä pari sulkua. Ongelmaksi muodostunee lattialämmityksen paluukierron viileneminen liiaksi, jolloin lämpöpumpun ohjaus saa virheellistä tietoa talon lämmityksestä--> eli vaikka talossa olisi jo tavoitelämpötila, leikkaa sulanapito paluun reilusti menon alapuolelle jolloin pumppu käskee lämmittää lisää ???
Tietysti jos pumppuna olisi esim. oiloni, voisi sulanapidon ottaa alijäähdytyspuolelta, mutta kaikilla ei oilonnia ole ;)
Sulanapitolämmityksessä neliötehot ovat luokkaa 200-300w/m2, mikä kyllä tarkoittaa paluupuolen aikamoista jäähtymistä. Liekköhän vaarana jopa lattialämmityskierron jäätyminen :'(
Tällä kyseisellä teholla voidaan sulattaa 30mm tunnissa satava lumi -15 asteen pakkasessa.
Tuon voisi toteuttaa IV-koneen jäteilmaan laitetulla kennolla, josta saisi lämmöt suoraan "terassipiiriin". Yleensä vielä silloin kun sataa lunta niin on vähän lauhempaa ja jäteilma tukevasti plussalla.
En lähtisi kompressoritunteja tuhlaamaan lumen sulatukseen, mutta jos olisi reipas peltotilkku johon upottaisi vaikka 3x400m pintaputket niin laittaisin kyllä koko pihan sulamaan "peltolämmöllä".
-
IV-koneen perään asennettu kenno olisi halpaa lämpöä, huono puoli siinä lienee sen onneton teho.
Käyttökohteen mukaan tietysti järjestelmän tehokin haarukoituisi. 300W/m2 tehoja siis vaaditaan kun halutaan toimivan taivasalla ja ilman alapuolisia eristyksiä (normaali katulämmitys kaupunkien sulanapitolämmityksissä).
Tehoa voinee pudottaa jos eristää alapuolen ja päällä on katos (150W/m2).
Edelleen tehoa voinee pudottaa jos esimerkiksi terassi on lasitettu (100W/m2).
Lasituksen myötä saa terassille helpostikin +10 asteen olosuhteet talvellakin, jos yläpohjakin on niinikään eristetty (50W/m2).
Luulisi että 30m2 lasitettu ja ala-ja yläpohjastaan eristetty terassi saavuttaisi yllämainitut olosuhteet ympärivuoden 1,5KW maksimiteholla.
Eikun vain laskeskelemaan miten kaukana hihasta temmatut lukemat ovat...
-
Mulla on juuri glykolipiirit työn alla. Lämmön otan alakerran lattialämmityksen paluusta levylämmönvaihtimella. Ainakin ulkovälinevarasto tulee kiertoon. Juuri eilen surrasin piirin kiinni verkkoon ja tänään valu. Toinen kohde olisi ulkovälinevaraston päällä oleva terassi/parveke, mutta en ole ihan varma laitanko sinne kiertoa. Siitä seuraavalla prioriteetilla sitten kulkuväylien sulanapito. Pitää vielä funtsia kannattaako niitä lähteä sulattelemaan. Lumityöthän on mukavia. :-X
(http://xargo.1g.fi/kuvat/Talotouhut/ulkovalinevarasto-1.jpg/_medium.jpg)
Kuvassa näkyvän puumuotin sisällä asuu siis lämpökaivo.
-
Lisätääs vielä, että tolle ulkovälinevarastolle sain laskettua lämpötaseeksi 18,4W/K. Eli jos vaikka pidän +5C lämpöjä niin -30C mitoituslämpötilassa tuo haukkaa n. 650W. Seinärakenne tulee olemaan 100mm siporex + sisäpuolella tuo 30mm SPU. Yksi seinä maanvastainen betonielementti ja siinä 30mm SPU ja yksi seinä talon ulkoseinä. En ole huomioinut maaperän vaikutusta sille betonielementtiseinälle eli kulutuksen pitäisi olla vähän tuosta pienempi. Lattialämmitysputki on ylijäämätavaraa ja siksi menee noin harvasti. Kaik män.
-
Meillä suunniteltu 20mm putkella 300mm asennusvälillä 30m2 terassi ja 12m2 kuisti lämmitykseen. Molemmissa 200mm styrox pohjalla 100mm betonilaatta. Lämmityspiirin jakotukilta otetaan suoraan levylämmönsiirtimellä molempien tilojen glykolipiiriin lämmitys. Terassin teho on 58W/m2 ja kuistin on 71W/m2. Kiertopumpulla suuniteltu virtaus on yhteensä 3,5l/min. Jonkunmoinen termostaatti on myös tarkoitus laittaa.
-
Onko ok laittaa vain kierron väliin vaihdin ja näin muuttaa talli omaksi piiriksi? Tallissa on oma jakotukki joten meno vain poikki ja takaisin vaihtimen kautta pumpulle? Miten tuo piiri täytetään? Joku pieni paisuntasäiliö glykolille?
Millainen on off termostaatti ohjaamaan tuota kiertopumppua? Eikö paras ole vain katkoa sitä ja säätää lämpö esim. 7 asteeseen.
-
Onko ok laittaa vain kierron väliin vaihdin ja näin muuttaa talli omaksi piiriksi? Tallissa on oma jakotukki joten meno vain poikki ja takaisin vaihtimen kautta pumpulle? Miten tuo piiri täytetään? Joku pieni paisuntasäiliö glykolille?
Millainen on off termostaatti ohjaamaan tuota kiertopumppua? Eikö paras ole vain katkoa sitä ja säätää lämpö esim. 7 asteeseen.
Se täytetään siihen lisättävästä täyttöventtiilistä. Vrt. Aurinkopiirit. Korkeimmalle kohtaa ilmauskello. Varsinaista termostaattia et tarvitse jos laitat useampinopeuksisen pumpun. Tallin lämpötila seuraa sitten talon lämpökäyrää. Kiertovesipumppua ei kannata lähtökohtaisesti käyttää on/off termostaatilla, vaan antaa pyöriä koko ajan. Jos talliin tulee "liian kuuma" niin jakotukilta kuristat kiertoa.
Katso ketjun vastaus 11
-
Se täytetään siihen lisättävästä täyttöventtiilistä. Vrt. Aurinkopiirit. Korkeimmalle kohtaa ilmauskello. Varsinaista termostaattia et tarvitse jos laitat useampinopeuksisen pumpun. Tallin lämpötila seuraa sitten talon lämpökäyrää. Kiertovesipumppua ei kannata lähtökohtaisesti käyttää on/off termostaatilla, vaan antaa pyöriä koko ajan. Jos talliin tulee "liian kuuma" niin jakotukilta kuristat kiertoa.
Katso ketjun vastaus 11
Voinko laittaa vaihtimen tuonne talliin menevän kierron väliin? Paluupuolelle tuomon hankala laittaa tuolla putkitussyistä.
-
Putkiliikkeessä eivät osanneet myydä mitään täyttöventtiiliä. Millainen malli käy?
-
Mulla on koossa kaikki vermeet muuten, mutta tuo täyttöventtiili on vielä hakusessa. Riittääkö jos laitan talliin eli korkeimmalle kohdalle pienen muovisen paisunta-astian ja täyttelen piirin siitä? Ei kai siinä piirissä painetta tarvi olla? Vesi tulee siis ylös talliin sen alapuolella olevasta kellarista jossa myös levyvaihdin tulee olemaan. Nyt sieltä tulee siis vielä nuo vesikierron putket mutta laitan väliin vaihtimen ja kiertovesipumpun.
-
Muovinen maanesteen paisuntasäiliö mahdollisimman korkealle katonrajaan, että muodostuu painetta
ja sen yläpäähän T -haara, jonka toiseen haaraan painemittari ja toiseen haaraan ylipaineventtiili
ja siihen yläpuolelle jatkeeksi omatekoinen suppilo maanesteen täyttämistä varten.
-
Laskin että tallin piireihin menee 17 l vettä. Tarviiko tuo edes mitään paisunta astiaa vaan glykolitmsisään ja lämittämään?
-
Tervehdys
Talvi tulossa ja vieläkin tallin lämmitys toteuttamatta... Suunnittelin levylämmönvaihtimen asennusta lämmityksen paluupiiriin ja totesin, että joutuu jonkin verran töitä tekemään, että saan homman pelittämään.
Koska 500ltr Akvatermissäni on kaksi 80kw:n kierukkaa, jotka ovat vieläkin käyttämättöminä virisi ajatus, että voisiko alempaan kierukkaan kytkeä autotallin glykolipiirin? Tai voisihan sen tietty, mutta onko se kannattavaa ja riittääkö kierukassa potku? Jättäisin sitten yläkierukan odottamaan käyttöveden esilämmitystä.
Em. kytkentä olisi teknisesti erittäin helppo toteuttaa - siksi tämä ajatus. Jos tuon tekisi esim. väliaikaisesti, voiko glykolin jälkeen kytkeä kierukka normaaliin käyttöveden lämmitykseen ilman terveysriskiä?
-
Olikohan tämä ihan tuhoon tuomittu ajatus, kun ei ole YHTÄÄN kommenttia tullut... ;)
-
Tervehdys
Talvi tulossa ja vieläkin tallin lämmitys toteuttamatta... Suunnittelin levylämmönvaihtimen asennusta lämmityksen paluupiiriin ja totesin, että joutuu jonkin verran töitä tekemään, että saan homman pelittämään.
Koska 500ltr Akvatermissäni on kaksi 80kw:n kierukkaa, jotka ovat vieläkin käyttämättöminä virisi ajatus, että voisiko alempaan kierukkaan kytkeä autotallin glykolipiirin? Tai voisihan sen tietty, mutta onko se kannattavaa ja riittääkö kierukassa potku? Jättäisin sitten yläkierukan odottamaan käyttöveden esilämmitystä.
Em. kytkentä olisi teknisesti erittäin helppo toteuttaa - siksi tämä ajatus. Jos tuon tekisi esim. väliaikaisesti, voiko glykolin jälkeen kytkeä kierukka normaaliin käyttöveden lämmitykseen ilman terveysriskiä?
Ei tuohon kierukkaan kytkemiseen ole estettä. Eikä glykolinkäytölläkään kunhan käytät tätä myrkytöntä: http://www.motonet.fi/fi/tuote/609843/ZeroPropylen-pakkasneste-3l (http://www.motonet.fi/fi/tuote/609843/ZeroPropylen-pakkasneste-3l)
-
Kiitos vastauksesta sailorille! Mitä mieltä olet tästä kytkennästä hyötysuhde- mielessä verrattuna paluupiiriin kytkettyyn levylämmönvaihtimeen?