Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => STIEBEL ELTRON => Aiheen aloitti: Sötkö - 25.11.12 - klo:01:11
-
WPC 7 + 200l puskurivaraaja harkinnassa ja mietityttää, että riittääkö lämmin vesi, kun aikuisia kaksi ja lapsia kaksi - joskus ehkä enemmänkin (ei ammetta)? Jos enemmän lotrausta tiedossa, voiko etukäteen ohjata tekemään kuumempaa vettä?
-
Sovitaan että riittää.
-
Miksikäs ei riittäisi. Mitkä ovat muut speksit järjestelmästä.
-
Miksikäs ei riittäisi. Mitkä ovat muut speksit järjestelmästä.
Jos loppuu kesken, niin ei riitä.
Talo: 60-luvun lopun villaeristeinen patteritalo, n. 150m2 ja yhdessä tasossa. Maanlämpöjärjestelmä vielä osittain auki. WPC 7:n oma varaaja vajaa 200 litraa.
-
Talo: 60-luvun lopun villaeristeinen patteritalo, n. 150m2 ja yhdessä tasossa. Maanlämpöjärjestelmä vielä osittain auki. WPC 7:n oma varaaja vajaa 200 litraa.
Jos talossasi on tyypillinen tuon ajan eristystaso, esimerkiksi seinissä 10 cm villaa, on tuo 7 kW -nimellistehoinen pumppu liian pieni.
Tuon aikaisissa taloissa on ominaiskulutus noin 12-15 Wh/m3/Astepäivä/vuosi.
10 kW tehoinen pumppu riittää, jos ominaiskulutus on 13 Wh/m3/Astepäivä/vuosi.
200 litran varaaja toimii ilmeisesti vain lämpimän käyttöveden varaajana.
Patteriverkostolle pitää olla myöskin varaajatilavuutta. Vähintään 100 litraa mieluummin noin 300 litraa, että ei tule pätkäkäyntikone.
Paikkakunta ei ole tiedossa, tämä laskettu Jyväskylän mukaan.
-
Talo: 60-luvun lopun villaeristeinen patteritalo, n. 150m2 ja yhdessä tasossa. Maanlämpöjärjestelmä vielä osittain auki. WPC 7:n oma varaaja vajaa 200 litraa.
Jos talossasi on tyypillinen tuon ajan eristystaso, esimerkiksi seinissä 10 cm villaa, on tuo 7 kW -nimellistehoinen pumppu liian pieni.
Tuon aikaisissa taloissa on ominaiskulutus noin 12-15 Wh/m3/Astepäivä/vuosi.
10 kW tehoinen pumppu riittää, jos ominaiskulutus on 13 Wh/m3/Astepäivä/vuosi.
200 litran varaaja toimii ilmeisesti vain lämpimän käyttöveden varaajana.
Patteriverkostolle pitää olla myöskin varaajatilavuutta. Vähintään 100 litraa mieluummin noin 300 litraa, että ei tule pätkäkäyntikone.
Paikkakunta ei ole tiedossa, tämä laskettu Jyväskylän mukaan.
Mainittu neliömäärä pitää sisällään 20m2 puolilämmintä autotallia. Öljyä on kuulemma mennyt sellaiset 2000...2500 litraa vuodessa. 200 litran puskurivaraaja tulee patteriverkostolle. Ja Jyväskylässähän tässä ollaan.
Olen ymmärtänyt, että mieluummin hiukan liian pienitehoinen pumppu (käytetään vastuksia kovimmilla pakkasilla), kuin liian suuritehoinen. Seuraava koko olisi 10 kW. Saa korjata, jos ihan metsässä ollaan.
-
Talo: 60-luvun lopun villaeristeinen patteritalo, n. 150m2 ja yhdessä tasossa. Maanlämpöjärjestelmä vielä osittain auki. WPC 7:n oma varaaja vajaa 200 litraa.
Mainittu neliömäärä pitää sisällään 20m2 puolilämmintä autotallia. Öljyä on kuulemma mennyt sellaiset 2000...2500 litraa vuodessa. 200 litran puskurivaraaja tulee patteriverkostolle. Ja Jyväskylässähän tässä ollaan.
Olen ymmärtänyt, että mieluummin hiukan liian pienitehoinen pumppu (käytetään vastuksia kovimmilla pakkasilla), kuin liian suuritehoinen. Seuraava koko olisi 10 kW. Saa korjata, jos ihan metsässä ollaan.
Tässä alla laskelma 2500 litran vuotuiseen öljynkulutukseen perustuen:
MAALÄMMITYSLASKELMA ( keskiarvovuodelle )
Laskelma on viitteellinen. Laskelma perustuu annettuihin kulutustietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!
Omakotitalo ”Sötkö” Vaihtamassa öljylämmöstä maalämpöön 40100 Jyväskylä. Tulostuspäivä 28.11.2012
* Rakennusten lämmitystarve vuodessa Patterilämmitystalo 16450 kWh/vuosi
* Käyttöveden tuottamiseen kuluu energiaa vuodessa 4 pers 4800 kWh/vuosi
* Lämmitys + käyttövesi yhteensä vuodessa 21250 kWh/vuosi
Rakennusten lämmitystarve Wh/m2/astepäivä/vuosi 150 m2 22,4 Wh/m2/Ap/v
Rakennusten lämmitystarve Wh/m3/astepäivä/vuosi 375 m3 9,0 Wh/m3/Ap/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m2 150 m2 110 kWh/m2/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m3 375 m3 43,9 kWh/m3/v
Lämmitys + käyttövesi, ei taloussähköä, vuosi yhteensä 150 m2 16450 kWh 110 kWh/m2
ET luokittamiseksi lämmitystarpeeseen + taloussähkö 165 m2 5750 kWh 27000 kWh 164 kWh/brm2
ET -luokan määritys ( Kilowattituntia vuodessa per bruttoneliömetri ) 165 br m2 164 ET B luokka
TALOUSLASKELMA, keskiarvovuodelle 7,0 kW tehoisella pumpulla
Kokonaisteho saadaan öljylämmityksellä 2 500 litraa 1,200 €/ltr 3 000 € 85,00%
Kokonaisteho saadaan puulämmityksellä 19 m3 68,00 €/m3 1 284 € 75,00%
Kokonaisteho saadaan sähkölämmityksellä 21250 kWh 0,130 €/kWh 2 763 € 1,0 COP
Pumpun osuus lämmön tuottamisesta 20967 kWh 0,130 €/kWh 977 € 2,9 COP
Sähkövastuksella tuotetaan 283 kWh 0,130 €/kWh 37 € 1,0 COP
- Maalämmityslaitteen vuotuinen: teho, sähkön kulutus ja COP 21250 kWh 7515 kWh 2,83 COP
* Pumpun osuus sähkön kulutuksesta 96,2% 7232 kWh 940 €
* Lisälämpövastuksen osuus sähkön kulutuksesta 3,8% 283 kWh 37 €
* Lämmityssähkön kulutus yhteensä vuodessa 100,0% 7515 kWh 977 €
Säästöä tulisi vuodessa öljylämpöön verrattuna 2 023 €
Säästöä tulisi vuodessa suorasähköön verrattuna 1 786 €
LÄMMÖN KERUU
Jos keruupiiri PELLOSSA KOSTEUS MAALAJI Tuotto/metri PITUUS SYVYYS
Maakeruun mitoitus KOSTEA MOREENI 39,6 kWh/m 536 m 1,0 m
Jos keruu porakaivosta. Porakaivon aktiivisyvyys vähintäänkin.. 143 m
- Häiriintymättömän kallioperän lämpötilaksi laskettu ( oC ) 5,2 C
- Kiviaineksen lämmönjohtoluvuksi valittu ( W / m oK ) 8760,0 W/mK
Joilla arvoilla lämpökaivon + pumpun kokonaistuotoksi tulee n. 2,90 COP 21250 kWh
PORAKAIVO ON ILMEISESTI ( Ei takuuarvo! ) Riittävä!
LÄMPÖPUMPUN TEHOLUOKAN VALINTA, mitoitus keskiarvovuodelle. Vuoden alin lämpötila noin -30C
Kun ulkolämpötila on -10 C On tarvittava lämmitysteho 4,2kW Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on -15 C On tarvittava lämmitysteho 5,0kW Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on -20 C On tarvittava lämmitysteho 5,8kW Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on -25 C On tarvittava lämmitysteho 6,6 kW Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on -30 C On tarvittava lämmitysteho 7,3 kW Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on -35 C On tarvittava lämmitysteho 8,1 kW Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on -40 C On tarvittava lämmitysteho 8,9 kW Täystehoinen
Täystehoisen lämpöpumpun tulisi olla teholtaan vähintään →7,4 kW
OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 7,0 kW Osatehoinen
Sen teho riittää täystehoisena tähän alimpaan ulkolämpöön saakka -27,9 C
Tuossa ulkolämpötilassa lämpöpumppu käy jatkuvasti.
Sitä kylmemmällä säällä sisälämpö laskee ilman lisälämmönlähdettä.
Lisälämpönä voi olla pumpun sisään rakennettu sähkövastus tai talon takka.
Sähkövastuksen käyttö huonontaa pumpun hyötysuhdetta (COP).
Valitsemasi kokoinen pumppu käy vuodessa keskimäärin 3 036 h 34,7%
Laskennassa käytetty lämmitystarveluvut →Jyväskylä Koko vuosi=4896AP, tammikuu=781AP
Tämä mitoitus ei ole takuuarvo. Luota ammattisuunnittelijaan!
...
Edellinen omistaja on luultavasti ilmoittanut liian alhaisen polttoöljyn vuosikulutusarvion.
Sen perusteella rakennuksen ominaislämmitystarve olisi vain 9,0 Wh/m3/Ap/vuosi, joka vastaa 2010 normeja.
Ellei rakennusta ole peruskorjattu perusteellisesti läpöeristyksen osalta, on tuo 2500 litraa /vuosi aivan liian alhainen kulutustieto.
Se johtaa liian pienitehoisen lömpöpumpun ja ja liian matalan lämpökaivon tekemiseen.!
En rohkenisi tehdä lämpöpumpun valintaa tämän laskelman mukaisesti!
-
Jos talo on villaeristeinen talo 60 luvulta 130 neliöö ja 20 neliöö autotalli puolilämmin (10C) , niin kyllä 7kW osatehoisena pitäisi riittää.
Kokonaan lämpöisiä kuutioita on noin 350. Hihavakio 23W/m3 antaa tehontarpeeksi n. 8kW.... Jos autotalli on erillisrakennuksessa laittaisin 10kW pumpun.
Ostotilanteessa myyjät yleensä kaunistelevat "kulutuksia" alaspäin? Minulla oikeasti meni ex. talossa 125m2. rv 1970, 2200L/v. Tosin etelämmässä.
-
Jos talo on villaeristeinen talo 60 luvulta 130 neliöö ja 20 neliöö autotalli puolilämmin (10C) , niin kyllä 7kW osatehoisena pitäisi riittää.
Kokonaan lämpöisiä kuutioita on noin 350. Hihavakio 23W/m3 antaa tehontarpeeksi n. 8kW.... Jos autotalli on erillisrakennuksessa laittaisin 10kW pumpun.
Itse en noin pientä pumppua ottaisi, koska:
Pakkasilla kun sitä tehoa tarvitaan ja menoveden lämpötila on korkea niin 7kW:n pumppu antaa vain 6-6.5kW:n tehoa.
Stiebel on varmaan ihan hyvä pumppu, mutta itse päätyisin johonkin tunnetumpaan merkkiin, jonka säätöön + optimointiin saa apua foorumilta.
Ruotsin testissä Nibe menestyi hyvin ja sitä saa sopivasti Talotarvike.com tai taloon.com:ista. http://www.energimyndigheten.se/sv/Hushall/Testerresultat/Testresultat/Bergvarmepumpar-november-2012/?tab=2
-
Stiebel on varmaan ihan hyvä pumppu, mutta itse päätyisin johonkin tunnetumpaan merkkiin, jonka säätöön + optimointiin saa apua foorumilta.
Stiebel ON hyvä pumppu, jonka säätöön + optimointiin ei kauheasti apua tarvita. Ei se lämmityskäyrän ja "säädin dyn"-asetuksen kanssa pelaaminen nyt sentään mitään kvanttifysiikkaa ole. Tuolla "tehdään aina niinkuin ennenkin" -perusasenteella asuisimme edelleen maakuopissa syömässä nauriita.
Itse aiheeseen:
- Jos käyttöveden riittävyys askarruttaa, ota WPF-sarjan pumppu ja erillinen käyttövesivaraaja (esim. allekirjoituksessa mainittu).
- Edellisen omistajan ilmoittama öljynkulutus on kyllä todella pieni... 10kW pumppu kuullostaisi varmemmalta ratkaisulta. Senkin teho vanhassa patteritalossa pahoilla pakkasilla on vain 8,4 kW. 200 litran puskuri auttaa pätkäkäyntimurheisiin.
Stiebel WPF7: 0/45 = 7 kW; 0/55 = 6,5 kW
Stiebel WPF10: 0/45 = 9,3 kW; 0/55 = 8,4 kW
-
Pienellä etsimisellä ei löydy teknistä manuaalia, mutta jos WPC:ssä on 200l kv varaaja kierukkalämmityksellä, niin pitäisi riittää 4 hengelle komeasti.
En kanssa lähtisi riskeeraamaan riittävyyttä kovilla pakkasilla 7kW pumpulla, vaikka tuohon on ilmoitettu BOW 35 7,4kW. Ei liene iso hintaero 10 kilowattiseen. Kaivoon aktiivisyvyyttä 180m, niin ei tule ongelmia.
-
Olen myös ymmärtänyt, että hintaero eri teholuokkien välillä on olematon. Mielenkiintoista muuten, että Stiebelin 400l puskurivaraaja on ulkomitoiltaan vain hiukan isompi kuin 200l.
-
Ota sitten 400L, jos ei paljon kalliimpi. Tässä isompi parempi ::)
-
Ota sitten 400L, jos ei paljon kalliimpi. Tässä isompi parempi ::)
Jep, täytyy ottaa. 200/400 ei ole isoa eroa hinnassa.
-
7kw ja 10kw laitteiden ja niiden vaatimien kaivojen hintaero on noin 2000e. Sillä saa aika paljon sähköä... Ajan sitä takaa, että olisiko 7kW kuitenkaan huono ratkaisu (osatehomitoitus)?
-
7kw ja 10kw laitteiden ja niiden vaatimien kaivojen hintaero on noin 2000e. Sillä saa aika paljon sähköä... Ajan sitä takaa, että olisiko 7kW kuitenkaan huono ratkaisu (osatehomitoitus)?
Tuommoset lukemat kuulostaa siltä että kaivojen mitoitus ei ole oikein kohillaan, 2000/33=~66m kaivoa lisää 10:lle, tuo pumpun teho ja kaivon syvyys ei todellakaan mene lineaarisesti keskenään.
Se 7kw pumppu käy vaan yksinkertaisesti paljon enemmän tunteja, eli kaikkenkaikkiaan sieltä kaivosta otetaan energiaa lähes tulkoon saman verran oli 7 vai 10 pumppu, eli ei voi
10/7 suhteessa mitoittaa kaivoa!!!!
-
7kw ja 10kw laitteiden ja niiden vaatimien kaivojen hintaero on noin 2000e. Sillä saa aika paljon sähköä... Ajan sitä takaa, että olisiko 7kW kuitenkaan huono ratkaisu (osatehomitoitus)?
Tuommoset lukemat kuulostaa siltä että kaivojen mitoitus ei ole oikein kohillaan, 2000/33=~66m kaivoa lisää 10:lle, tuo pumpun teho ja kaivon syvyys ei todellakaan mene lineaarisesti keskenään.
Se 7kw pumppu käy vaan yksinkertaisesti paljon enemmän tunteja, eli kaikkenkaikkiaan sieltä kaivosta otetaan energiaa lähes tulkoon saman verran oli 7 vai 10 pumppu, eli ei voi
10/7 suhteessa mitoittaa kaivoa!!!!
Parin lähteen perusteella kaivoa lisää 50...70m, kun pumpun tehontarve nousee 7kW -> 10kW. 50m kaivoa ja pykälää tehokkaampi pumppu on yhteensä noin 2000e.
-
Sötkö, minä sinuna kiinnittäisin huomion ennemminkin siihen mitä lämmitysjärjestelmäsi pystyy nielemään.
10 kone tietysti käy vähemmän /ehkä), mutta älä missään tapauksessa ylimitoita pumppuasi ainakaan kovin paljoo.
Jos siinä vanhassa öljypannussa on varalla vastukset niin sillä on aika helppo todentaa mitä tarve on.
-
Sötkö, minä sinuna kiinnittäisin huomion ennemminkin siihen mitä lämmitysjärjestelmäsi pystyy nielemään.
10 kone tietysti käy vähemmän /ehkä), mutta älä missään tapauksessa ylimitoita pumppuasi ainakaan kovin paljoo.
Jos siinä vanhassa öljypannussa on varalla vastukset niin sillä on aika helppo todentaa mitä tarve on.
Nielemään?
Öljykattilassa on 6kW vastukset ja niille tulee kohta käyttöä. Alkaa nimittäin öljy käydä vähiin :)
-
Stiebel ON hyvä pumppu, jonka säätöön + optimointiin ei kauheasti apua tarvita. Ei se lämmityskäyrän ja "säädin dyn"-asetuksen kanssa pelaaminen nyt sentään mitään kvanttifysiikkaa ole. Tuolla "tehdään aina niinkuin ennenkin" -perusasenteella asuisimme edelleen maakuopissa syömässä nauriita.
Itse en Stiebeliä ostaisi, koska nyt on juuri ilmestynyt kaksi maalämpöpumpputestiä TM 18E/2012 ja Energimyndighetenin testi, joissa kummassakaan ei ollut Stiebeliä mukana.
On vähän outoa että Ruotsin testissä menestyneet pumput sai paremmat COP-kertoimet kuin Stiebel ilmoittaa esitteissään :(
Voit toki vetää keskusteluun MUTUa ja maakuoppateorioitasi, mutta kun kerrankin on mitattua tietoa saatavilla, niin sitä kannattaa käyttää. http://www.energimyndigheten.se/sv/Hushall/Testerresultat/Testresultat/Bergvarmepumpar-november-2012/?tab=2 (http://www.energimyndigheten.se/sv/Hushall/Testerresultat/Testresultat/Bergvarmepumpar-november-2012/?tab=2)
-
Parin lähteen perusteella kaivoa lisää 50...70m, kun pumpun tehontarve nousee 7kW -> 10kW. 50m kaivoa ja pykälää tehokkaampi pumppu on yhteensä noin 2000e.
Onko nuo "hihalähteitä" vai onko taustalla oikein pumppulaskelma paperilla?
Oletko saanut tommosta energialaskelmaa kouraasi?
Mitä itse luulet, noin teoreettisella tasolla, jos otat kaivosta 21000kwh 10/7kw pumpuilla....no toinen käy 2100h ja toinen 3000h.
Molemmissa tapauksissa otetaan kaivosta yhtäpaljon kwh:ta jos oletatetaan molemmat pumput yhtä hyviksi...eli kaivosta kaivettava
energiamäärä määrää enemmänkin kaivon syvyyttä kuin suoranainen pumpun teho.
-
Itse ymmärrän niin, että jos molemmilla pumpputehoilla (7 ja 10kW) lämmitetään koko vuosi ilman vastuksia, siis täystehomitoitus. Silloin kaivot kuormittuvat suurinpiirtein samanverran eli voivat olla samansyvyisiä.
Ketjun aloittajan tapauksessa kuitenkin 7 kW ei mitä todennäköisimmin riitä täysitehomitoitukseen ja silloin joudutaan kovimmilla pakkasilla käyttämään vastuksia lisänä. Tässä tilanteessa kaivokin kuormittuu vähemmän ja voi olla siis matalampi.
Eli jos pyritään täystehomitoitukseen, niin energian vuosikulutus määrää kaivon syvyyden. Osateholla kaivon syvyyttä voi sitten madaltaa vastuksilla tuotettavan energiamäärän perusteella.
-
@Juippi: Menee toisinpäin eli mitä osatehoisempi pumppu, niin sitä syvempi kaivo, koska se käy enemmän tunteja ja ottaa kaivosta enemmän energiaa osatehoisena.
Mitoitusulkolämpötila -30C kaivosta esim. 40W/m
7kW osatehoisena rinnakkaispiste -25C, kaivo 157m
7kW täystehoisena, kaivo 143m
10kW täystehoisena, kaivo 196m (DN32 (40*2,4))
Eroitus kaivon pituudessa yo. tilanteessa osatehoinen 7kW - täystehoinen 10kW =39m
39m kaivoa 1300€ siihen päälle kalliimpi pumppu (onko uusi hinta isommalla puskurilla?), niin ollaan "tontilla".
-
Sötkö, minä sinuna kiinnittäisin huomion ennemminkin siihen mitä lämmitysjärjestelmäsi pystyy nielemään.
10 kone tietysti käy vähemmän /ehkä), mutta älä missään tapauksessa ylimitoita pumppuasi ainakaan kovin paljoo.
Jos siinä vanhassa öljypannussa on varalla vastukset niin sillä on aika helppo todentaa mitä tarve on.
Nielemään?
Öljykattilassa on 6kW vastukset ja niille tulee kohta käyttöä. Alkaa nimittäin öljy käydä vähiin :)
Laita ne vastukset vaan päälle samantein. Suora sähkö on halvempaa kuin öljy ;D
-
@Juippi: Menee toisinpäin eli mitä osatehoisempi pumppu, niin sitä syvempi kaivo, koska se käy enemmän tunteja ja ottaa kaivosta enemmän energiaa osatehoisena.
Ei kai se kaivosta ota sen enempää kuin on kulutusta lämmönjakopuolella. Käyntitunteja tulee siksi enemmän koska pumpun antoteho on pienempi kuin täystehopumpulla (energia = teho x aika). Osatehomitoitetussa järjestelmässä osa antotehosta tehdään suoralla sähköllä eli siltä osalta ei kuormiteta kaivoa. Täystehomitoituksessa kaikki teho tehdään pumpulla eli kaivoa kuormitetaan aina kun lämmönjakoon menee energiaa.
Ei kannata ajatella liian monimutkaisesti.
-
[/quote]
Laita ne vastukset vaan päälle samantein. Suora sähkö on halvempaa kuin öljy ;D
[/quote]
Jos kaveri on siirtymässä maalämpöön, niin kai öljysäiliö pitää saada tyhjäksi.
-
Tarkennusmittaukset osoittivat lämpimiksi kuutioiksi 315m3 ja puolilämmintä tilaa (+10) 50m3. Kumman puolesta raati liputtaa, 7kW vai 10kW?
-
Jos autotalli on talossa kiinni, niin laita 7kW. Ei tuota lisäsummaa säästetä täysteholla ikinä.
-
Samma här, 7 kw on sopivampi.
-
Autotalli on talossa kiinni. Autotallin sivu- ja peräseinän takana on lämmintä tilaa.
-
Sun kannattaisi nyt selvittää kuinka paljon oikeasti öljyä on asunnossa kulunut, ja onko lisäksi ehkä poltettu puita takassa. Jos tuo 2000-2500l pitää paikkaansa ilman lisälämmitystä esim. puilla, niin ilman muuta 7kW riittää täysitehoiseksi asti. Riskinä näissä vanhemmissa taloissa on se, että on heikot eristykset - kuten Tomppeli esitti - ja kulutettu öljymäärä vedetään asunnon myyntipuheissa reilusti alakanttiin. Jos päädyt 7kW koneeseen ja osatehomitoitukseen niin kaivoa riittänee sellaiset 150-160m aktiivisyvyyttä.
-
Varmistin tänään entiseltä asukilta, että tilasi öljyä kaksi kertaa vuodessa (1500 litran säiliö) 1000...1200 litraa kerrallaan. Autotallin piti +10 -lämmössä. Talossa on avotakka, jossa ollut tuli muutaman kerran vuodessa.
-
Sitten vaan säästämään :)
-
Tätä nyt ei saa ottaa niin kovin vakavasti, mutta kysyn kuitenkin: Jos tiedän öljypolttimen tehon, niin voinko sen käyntisuhteesta laskea ulos keskimääräisen lämmityksen+käyttöveden tehontarpeen?
-
Voihan siitä "periaatteessa" laskea, jos tiedät tehon paikallaan olevalla suuttimella. Muuttujia on kuitenkin aika paljon. Mittaa käyntiaika kahdella tai kolmella ulkolämpötilalla.
Ajattele hyötysuhteeksi n. 85%.
Tarkkaa tehoa on vaikea tuosta irti saada.
-
Tätä nyt ei saa ottaa niin kovin vakavasti, mutta kysyn kuitenkin: Jos tiedän öljypolttimen tehon, niin voinko sen käyntisuhteesta laskea ulos keskimääräisen lämmityksen+käyttöveden tehontarpeen?
Jos tiedät polttimen tai kattilan tehon, on se todennäköisesti ns. nimellisteho, mikä ei ole sama kuin todellinen teho.
Mutta jos katsot minkäkokoinen suutin (gallonaa tai litraa tunnissa) polttimessa on, niin siitä voi laskea tehon suuruusluokan, lisäksi pitää tietenkin tietää käyntiaikasuhde.
ATS
-
Äh antaa olla, ilonpilaajat :'(
Pitää sen verran julmettua pöhinää tuo pannu, että hyvä päästä jo senkin takia siitä eroon. Reikä tehdään loppuvuodesta ja heti tammikuussa roudataan stiiblll sisään.
-
Onnea projektiin ja pidä meitä ajantasalla miten homma edistyy.
-
Onnea projektiin ja pidä meitä ajantasalla miten homma edistyy.
Yep!
-
@Juippi: Menee toisinpäin eli mitä osatehoisempi pumppu, niin sitä syvempi kaivo, koska se käy enemmän tunteja ja ottaa kaivosta enemmän energiaa osatehoisena.
Ei kai se kaivosta ota sen enempää kuin on kulutusta lämmönjakopuolella. Käyntitunteja tulee siksi enemmän koska pumpun antoteho on pienempi kuin täystehopumpulla (energia = teho x aika). Osatehomitoitetussa järjestelmässä osa antotehosta tehdään suoralla sähköllä eli siltä osalta ei kuormiteta kaivoa. Täystehomitoituksessa kaikki teho tehdään pumpulla eli kaivoa kuormitetaan aina kun lämmönjakoon menee energiaa.
Ei kannata ajatella liian monimutkaisesti.
No jopas menee köydenvedoksi. ;)
Asetun kyllä tuonne juipin päähän narua tässä asiassa... 8)
-
Ymmärtääkseni myöskin keruupumppu on isommassa koneessa mitoitettu tehokkaammaksi.
Iso pumppu tarvii tästä syystä syvemmän kaivon kun tuo pieni.
-
Ymmärtääkseni myöskin keruupumppu on isommassa koneessa mitoitettu tehokkaammaksi.
Iso pumppu tarvii tästä syystä syvemmän kaivon kun tuo pieni.
Ohoh...jopas oli päättelyä...ei kyllä nyt oikein aukee ainakaan tänne miten isompi keruukiertopumppu VAATII pidemmän kaivon.
Paas ny vähä selittäin mitä oikein tarkoitat!
Onkos se logiikka tämmönen: "Pitäis vaihtaa ö-poltin ja kaverilla on tarjota 30% tehokkaampi kuin tuo entinen poltin (kämppä entinen)...jaa mutta sitten pitää laittaa 30% isompi öljysäiliökin" ;D ?
-
Kokeilin huvikseen sammuttaa polttimen ja pärjäillä 6kW sähkövastuksella. Siitä huolimatta, ettei tästä kokeilusta paljoa viistastu, kun ulkona ei tuon enempää ole pakkasta (-10).
-
Lämmitä pari päivää vastuksella ja kirjaa sähkön kulutus ja ulkolämpötila. Kerro myöskin riittikö lämpötila tuvassa.
Siitä voi suunnilleen laskea lämmitystarpeen.
-
Ymmärtääkseni myöskin keruupumppu on isommassa koneessa mitoitettu tehokkaammaksi.
Iso pumppu tarvii tästä syystä syvemmän kaivon kun tuo pieni.
Ohoh...jopas oli päättelyä...ei kyllä nyt oikein aukee ainakaan tänne miten isompi keruukiertopumppu VAATII pidemmän kaivon.
Paas ny vähä selittäin mitä oikein tarkoitat!
Onkos se logiikka tämmönen: "Pitäis vaihtaa ö-poltin ja kaverilla on tarjota 30% tehokkaampi kuin tuo entinen poltin (kämppä entinen)...jaa mutta sitten pitää laittaa 30% isompi öljysäiliökin" ;D ?
En tiedä jos sulla on vaan pistetty isompi kompura kun pumpun teholuokka kasvaa, mutta ainakin tossa mun vehkeen manuaalissa virtaus suurenee mitä isompi kompressori on. :)
Täytyyhän se öljysäiliökin mitoittaa polttimen kulutuksen mukaan ettei tarvii alvariinsa tilailla. Tuohon kaivoon on hankalampi tilata fortumilta yhtään mitään.
-
Kokeilin huvikseen sammuttaa polttimen ja pärjäillä 6kW sähkövastuksella. Siitä huolimatta, ettei tästä kokeilusta paljoa viistastu, kun ulkona ei tuon enempää ole pakkasta (-10).
Vastusaika laskuri vielä tuohon mukaan niin alkaa keskiteho aueta....tuo ei pitäis paha rasti olla jos joku termarin jälkeinen kosetin on jossain tarjolla?!
-
En tiedä jos sulla on vaan pistetty isompi kompura kun pumpun teholuokka kasvaa, mutta ainakin tossa mun vehkeen manuaalissa virtaus suurenee mitä isompi kompressori on. :)
Mulla on edelleen ihan alkuperäisasenteiset vermeet, ei ole vaihdeltu mitään eikä käytetty tuota pumppua testipenkkinä.
Tottakai se virtaus kasvaa, mutta ei se kyllä nyt niin mene että isompi kiertovesipumppu (=isompi virtaus) PAKOTTAA laittamaan syvemmän kaivon, kyllä ne on ihan muut asiat kun määrää sitä kaivon syvyyttä...
se voi olla vaikka 1m se lenkki (geysihr) jos siitä vain saa sen tehon siirtymään maanesteeseen.
-
En tiedä jos sulla on vaan pistetty isompi kompura kun pumpun teholuokka kasvaa, mutta ainakin tossa mun vehkeen manuaalissa virtaus suurenee mitä isompi kompressori on. :)
Mulla on edelleen ihan alkuperäisasenteiset vermeet, ei ole vaihdeltu mitään eikä käytetty tuota pumppua testipenkkinä.
Tottakai se virtaus kasvaa, mutta ei se kyllä nyt niin mene että isompi kiertovesipumppu (=isompi virtaus) PAKOTTAA laittamaan syvemmän kaivon, kyllä ne on ihan muut asiat kun määrää sitä kaivon syvyyttä...
se voi olla vaikka 1m se lenkki (geysihr) jos siitä vain saa sen tehon siirtymään maanesteeseen.
Ai mitkä? Taidat olla tolle siipalle jotain kaukasta sukua.
-
Täytyyhän se öljysäiliökin mitoittaa polttimen kulutuksen mukaan ettei tarvii alvariinsa tilailla. Tuohon kaivoon on hankalampi tilata fortumilta yhtään mitään.
Juurikin sillä polttimen tehon kasvulla ei ole mitään tekemistä säiliön koon kanssa, sitä öljyä ei kuleile yhtään sen enempää kuin ennenkään jos kerran kämppä pysyy entisellään.
Kaivoon on sinänsä tosi helppo tilata Fortumilta aikalisää...senkun laittaa vaan lämmönkehittemestä vastusta kehiin, se vaan tietty maksaa ~12c/kwh 8)
-
Laitoin ovenpielestä polttimen katkaisijan nollille, mutta meneeköhän vastukselle sähkö saman katkaisijan kautta? Siitä päätelle menee, että sähkövastuksen lämpötila asetettu 70 asteeseen ja sähkömittari näyttää puolen tunnin kulutukseksi 1 kWh. Kiertoon lähtevän veden lämpötila laskenut jo 40 paikkeille. Minä kun en näistä öljyvehkeistä juurikaan ymmärrä, niin saisiko tuota poltinta muuten pois pelistä kuin laittamalla katkaisin nollille? Öljynsaanti jotenkin tukkoon ::)
-
Öljypolttimen lämpötilan säätö vaikka +30, niin sillähän se vaikenee.
-
Kyllä se sillä Ö-Poltin kytkimellä hiljenee ja se vastus saa sähkönsä ihan muita reittejä eikä katkea tuosta, jos on tehty ns "normaalisti"
-
Ei tähän pannuun mene kuin yksi sähköjohto ja se on tuon katkaisijan takana. Onkohan jätetty jotain kytkemättä... Päälläkin on varoituskyltti, että "...kytketty kaksi ryhmäjohtoa". Sähkömittari näyttää edelleen kulutukseksi tunnin ajalta 1kWh. Laitan pannun pöhisemään, ettei tule vilu.
-
Se on sitten varmaan semmonen "iso" kytkin eli 3vaiheinen syöttö pannuun katkastaan tuosta....sitten siitä on siellä pannussa varastettu ö-polttimen sähkö, miltäs vuosisadalta tuo asennus on?
Tuleeko siihen kytkimeen 2 kaaplelia ja 1 lähtee pannulle?
No sitten saat siitä ö-termarista kääntämällä sen polttimen pelkistään pois kun semmonen erikseen lienee, sitten paat sen kytkimen takasi kiinni...saattaa kuulla äänestäkin sen vastuksen "kihinän" kun se menee päälle.
Eikös sille vastukselle ole oma termostaatti ja joku ylilämpösuojan kuittauspainike?
-
Se on sitten varmaan semmonen "iso" kytkin eli 3vaiheinen syöttö pannuun katkastaan tuosta....sitten siitä on siellä pannussa varastettu ö-polttimen sähkö, miltäs vuosisadalta tuo asennus on?
Tuleeko siihen kytkimeen 2 kaaplelia ja 1 lähtee pannulle?
No sitten saat siitä ö-termarista kääntämällä sen polttimen pelkistään pois kun semmonen erikseen lienee, sitten paat sen kytkimen takasi kiinni...saattaa kuulla äänestäkin sen vastuksen "kihinän" kun se menee päälle.
Eikös sille vastukselle ole oma termostaatti ja joku ylilämpösuojan kuittauspainike?
Pannu on vuodelta 1995. Seinässä on rasia, josta lähtee kolme pikkusormen paksuista mmj:tä: katkaisimelle, katon läpi sähkökaapille ja pannulle. Polttimelle ja vastukselle omat termarit. Laitoin polttimen termarin +30 -kohdalle ja vastuksen +65 -kohdalle.
-
Se on sitten varmaan semmonen "iso" kytkin eli 3vaiheinen syöttö pannuun katkastaan tuosta....sitten siitä on siellä pannussa varastettu ö-polttimen sähkö, miltäs vuosisadalta tuo asennus on?
Tuleeko siihen kytkimeen 2 kaaplelia ja 1 lähtee pannulle?
No sitten saat siitä ö-termarista kääntämällä sen polttimen pelkistään pois kun semmonen erikseen lienee, sitten paat sen kytkimen takasi kiinni...saattaa kuulla äänestäkin sen vastuksen "kihinän" kun se menee päälle.
Eikös sille vastukselle ole oma termostaatti ja joku ylilämpösuojan kuittauspainike?
Pannu on vuodelta 1995. Seinässä on rasia, josta lähtee kolme pikkusormen paksuista mmj:tä: katkaisimelle, katon läpi sähkökaapille ja pannulle. Polttimelle ja vastukselle omat termarit. Laitoin polttimen termarin +30 -kohdalle ja vastuksen +65 -kohdalle.
No kyllä se vastus tuolla luulis olevan pelissä ja poltin pois, nosta se vastus hetkellisesti jonnekin 85:een ja kuuntele kihiseekö?
Onko se kytkin semmonen perinteinen "Öljypoltin kytkin" (punakansi) vai isompi "Turvakytkin"?
-
Ai mitkä? Taidat olla tolle siipalle jotain kaukasta sukua.
Suttaapi olla että on hyvin kaukaista sukua, siippasi lienee miespuolinen, kun tuo johdattelu logiikka kuulostaa niin naiselliselta! ;)
Oliskohan se maapiirin/kaivon mitoituksen peruslähtökohta tällainen: kohteen energiankulutus jota sillä pumpulla aiotaan korvata/tuottaa!
Luulisi tuon olevan aika selvää yli 1000 viestin kokemuksella...se ei tosiaan ole sen tietyn pumpun maapiirin kiertovesipumppu joka PAKOTTAA johonkin tiettyyn keruupiirin mittaan. ;D
-
Ymmärtääkseni myöskin keruupumppu on isommassa koneessa mitoitettu tehokkaammaksi.
Iso pumppu tarvii tästä syystä syvemmän kaivon kun tuo pieni.
Ainut yhteys keruupumpun ja kaivon syvyyden välillä, mikä minulle tulee mieleeni on tilanne jossa keruupumppu on alitehoinen syvälle kaivolle. Silloin voisi olla paikallaan vaihtaa tehokkaampi keruupumppu, notta jaksaa kierrättää.
-
Joo, mutta miten tuo pumpun vaihto vaikuttaa höyrystimen toimintaan?
Vaimoke lupas antaa Roorille selkään. ;D
-
Prkl! Ei taida sähkövastukset toimia. Lämmöt laskee, vaikka vastuksen termostaatti on 80:ssä. Tais mennä öljyn ostamiseksi, vaikka kuukauden päästä tulee pumppu :( Jos jotain positiivista, niin onneksi tuli kokeiltua ennen öljyn loppumista.
-
Ei taida sulla olla vastuksia edes kytkettynä sähköön. Pitäisi sähkökeskukselta löytyä kolmivaiheryhmä sähkövastuksille ja sulakkeet paikoillaan tai johdonsuoja-automaatin vipu ylä-asennossa.
-
Joo, mutta miten tuo pumpun vaihto vaikuttaa höyrystimen toimintaan?
Niin, jos keruupumppu joudutaan isommaksi vaihtamaan, niin silloin kai tarkoitus on saada keruun Dt kohdilleen. Voisi kai ajatella niinkin, että syvemmän kaivon hyödyntäminen tehokkaasti vaatii riittävän kiertonopeuden varsinkin jos haetaan turbulenssia virtausta. Sulla varmaan on testattua tietoa näistä pumppujen nopeuksista.
-
Joo, mutta miten tuo pumpun vaihto vaikuttaa höyrystimen toimintaan?
Niin, jos keruupumppu joudutaan isommaksi vaihtamaan, niin silloin kai tarkoitus on saada keruun Dt kohdilleen. Voisi kai ajatella niinkin, että syvemmän kaivon hyödyntäminen tehokkaasti vaatii riittävän kiertonopeuden varsinkin jos haetaan turbulenssia virtausta. Sulla varmaan on testattua tietoa näistä pumppujen nopeuksista.
Kaivon pumpulla ei paljoo testattavaa ollu. Jonkin ajon tein, mutta osoittautui että kolmosella se on syytä pitää. (DT noin 3c)
Edit:
Seppaant oli tehnyt perusteelliset ajot ton höyrystimen käyttäytymisestä eikä siihen paljoo lisättävää ollu.
-
Ei taida sulla olla vastuksia edes kytkettynä sähköön. Pitäisi sähkökeskukselta löytyä kolmivaiheryhmä sähkövastuksille ja sulakkeet paikoillaan tai johdonsuoja-automaatin vipu ylä-asennossa.
Eipä taida ei. Öljy saattaa loppua vaikka minuutin päästä, joten täytyy lähteä jerrykannulla hakemaan polttoöljyä.
-
Ei kannattais alkaa kovalla pakkasella kikkailemaan noiden vehkeiden kanssa. Eilen ei meinannut lähteä poltin tulille ja syyksi paljastui lauennut lämpötilaraja. Kesken unien alkoi viluttaa siihen malliin, että tuli todettua lämpötilarajan lauenneen, vaikka termari oli säädetty +70. Jompi kumpi on metsässä, raja tai termari. Onneks on kohta metsässä koko toosa!
-
Pumpun huoltaja/testaaja oli merkannut papereihin tehoksi 17kW. Pumppu kävi 10min, jonka jälkeen 17min tauko. Samaa sykliä kellotin muutaman kierroksen. Ulkona pakkasta -24 ja pattereille lähtevän veden lämpötila +52 astetta. Sisällä +21 astetta.
-
Pumpun huoltaja/testaaja oli merkannut papereihin tehoksi 17kW. Pumppu kävi 10min, jonka jälkeen 17min tauko. Samaa sykliä kellotin muutaman kierroksen. Ulkona pakkasta -24 ja pattereille lähtevän veden lämpötila +52 astetta. Sisällä +21 astetta.
Tuosta saadaan n.7kW + hyötysuhde ,85 = noin 6kW/-24C
-
Pumpun huoltaja/testaaja oli merkannut papereihin tehoksi 17kW. Pumppu kävi 10min, jonka jälkeen 17min tauko. Samaa sykliä kellotin muutaman kierroksen. Ulkona pakkasta -24 ja pattereille lähtevän veden lämpötila +52 astetta. Sisällä +21 astetta.
Tuosta saadaan n.7kW + hyötysuhde ,85 = noin 6kW/-24C
Pakkaset näkyy jatkuvan, joten täytyy kellotella lisää.
-
Laitetaas lisää dataa. Jos ei muuten, niin pysyypähän täällä muistissa.
Tänään kytkettiin sähköt vastukselle. Pakkanen on päivän mittaan lauhtunut -20 -> -15. 6kW vastus pitää just ja just lämpötilana +22,5. Menovesi pattereille 55 astetta. 7,4kw pumppu tulee todennäköisesti tarvimaan vastuksia, vaikkei huippupakkasia olisikaan. Suihkussa ei paljoa lotrailtu ???
-
Siellä se "Stibie" ex-pannuhuoneessa hyrisee ensimmäistä iltaa. Lämpimän veden riittävyyttä on testattu toistaiseksi ainoastaan paistinpannun pesemiseen - siihen se ainakin riitti :)
Pannuhuone on olohuoneen tiiliseinän takana eikä olohuoneeseen kuulu juuri mitään. Mutta se sauna :( Sauna ja pumppuhuone on vierekkäin ja saunaan kuuluu melkoinen hurina. Puusaunan tunnelmallinen äänimaailma kyllä kärsii tästä. Entinen kattila piti melkoista meteliä, kun vierestä kuunteli, mutta saunaan ääntä ei juurikaan tullut. Ts. nyt saunaan kantautuvat äänet ovat resonanssiääniä.
Muita kommentteja ei vielä osaa sanoa. Pitkiös tästä löytyä molemmat, tuotetun ja käytetyn energian mittaukset? Minä kun en löytänyt kuin tuotetun. Myyjä kyllä tulee opastamaan käytössä.
-
Onko joustavat letkut käytössä? Kommentoi myyjälle kun tulee käymään.
Resonanssi ääni syntyy helpolla esim. putkien kannakoinnin kautta.
-
Pitkiös tästä löytyä molemmat, tuotetun ja käytetyn energian mittaukset? Minä kun en löytänyt kuin tuotetun. Myyjä kyllä tulee opastamaan käytössä.
WBF basic:sta löytyy toinen "lämpötilat" alta ja toinen "käyttöönotto" alta. loogista?
-
Taitaa kupariputkilla mennä liuosputkien liitoksia lukuun ottamatta, jotka ovat muovia. Missä kohtaa siellä pitäisi olla joustavat letkut?
Käyttöönoton alta tosiaan löytyi käytetyn energian mittaus.
Pumppu laitettiin käyntiin eilen iltapäivällä ja nyt kokonaiskulutus on korkeampi kuin 24h-kulutus, vaikka noiden kai pitäisi näyttää samaa. Olisiko 24h-kulutus kuitenkin vuorokausikulutus, joka nollaantuu vuorokauden vaihtuessa?
-
Taitaa kupariputkilla mennä liuosputkien liitoksia lukuun ottamatta, jotka ovat muovia. Missä kohtaa siellä pitäisi olla joustavat letkut?
Käyttöönoton alta tosiaan löytyi käytetyn energian mittaus.
Pumppu laitettiin käyntiin eilen iltapäivällä ja nyt kokonaiskulutus on korkeampi kuin 24h-kulutus, vaikka noiden kai pitäisi näyttää samaa. Olisiko 24h-kulutus kuitenkin vuorokausikulutus, joka nollaantuu vuorokauden vaihtuessa?
Meillä on laitettu Stiebeliin molemmat lämmityksen tulo ja paluu kytkennät laitteen päällä noin puolen metrin joustavilla letkunpätkillä.
Sauna on myös vieressä ja makuuhuone yläpuolella ja ei kuuluu muuta ääntä kun pattereista hyvin heikko kiertovesipumpun "kohina", koska on hullunkierto ja säädin ko. pumpun tehon maximiin, on kuulemma patterilämmityksessä hyvä että on kunnon kiertonopeus.
Päivämittaukset nollaantuu aina klo 12 aikaan yöllä ja toinen lukema ja käyttötunnit ovat yhteensä lukemia pumpun alkukäynnistyksestä lähtien.
-
Taitaa kupariputkilla mennä liuosputkien liitoksia lukuun ottamatta, jotka ovat muovia. Missä kohtaa siellä pitäisi olla joustavat letkut?
Käyttöönoton alta tosiaan löytyi käytetyn energian mittaus.
Pumppu laitettiin käyntiin eilen iltapäivällä ja nyt kokonaiskulutus on korkeampi kuin 24h-kulutus, vaikka noiden kai pitäisi näyttää samaa. Olisiko 24h-kulutus kuitenkin vuorokausikulutus, joka nollaantuu vuorokauden vaihtuessa?
Meillä on laitettu Stiebeliin molemmat lämmityksen tulo ja paluu kytkennät laitteen päällä noin puolen metrin joustavilla letkunpätkillä.
Sauna on myös vieressä ja makuuhuone yläpuolella ja ei kuuluu muuta ääntä kun pattereista hyvin heikko kiertovesipumpun "kohina", koska on hullunkierto ja säädin ko. pumpun tehon maximiin, on kuulemma patterilämmityksessä hyvä että on kunnon kiertonopeus.
Päivämittaukset nollaantuu aina klo 12 aikaan yöllä ja toinen lukema ja käyttötunnit ovat yhteensä lukemia pumpun alkukäynnistyksestä lähtien.
Ei täällä mitään letkuja näy ??? Pitäisikö asennusohjeen mukaan olla? Jos pitää, niin kyseessähän on asennusvirhe.
-
Pakkanen kiristyi lauantain aikana -10 -> -18 ja loppuillasta kellotettu käyntiaste oli 87%, sillä kone kävi 133min ja huilasi 20min. Loppuillan pakkasilla paluuveden asetusarvo oli 42 (käyrä 0,8). Päivän COP lämmitykselle 3,2. Paluuvesi notkahtaa -18 pakkasella kaksi astetta 20min tauon aikana (400 litran puskuri).
Sitten itse kysymykseen: Tykkääkö kompura kyttyrää, jos joutuu pyörimään jatkuvasti? Nyt kun vastuksia ei sallita, niin viimeistään -22 paikkeilla kompura käy koko ajan. Onko kompressorin säästämiseksi järkevää sallia vastusten käyttö ja laittaa bivalenssiksi esim. -18?
-
Annat vaan kompuran hoitaa hommat. Sitten vasta kannattaa asiaaa ajatella:
a. jos teho ei riitä eli kämppä kylmenee
b. maapiirin paisunsäiliön nestepinta nousee, eli kaivon keruuputkien ympärille on alkanut kerääntyä jäätä
eli kompura voi käydä vaikka 3kk putkeen...
-
Nyt pakkasta -19 ja sisälämpö alkoi tippua (+22 -> +21). Tuossa siis menee wpc7:n raja tässä kämpässä. Olin laskeskellut, että riittäisi hiukan -20:n päälle.
Mistä tuon tietää, että paisuntasäiliön nestepinta nousee?
-
Nyt pakkasta -19 ja sisälämpö alkoi tippua (+22 -> +21). Tuossa siis menee wpc7:n raja tässä kämpässä. Olin laskeskellut, että riittäisi hiukan -20:n päälle.
Mistä tuon tietää, että paisuntasäiliön nestepinta nousee?
Makuasia toki, mutta minusta 21 astettakin on sisälämpönä aivan tarpeeksi jos on muutakin päällä kuin lyhyet kalsarit. Toki myös vedottomuus ja lämpömittarin sijoituspaikka vaikuttaa myös paljon. Jos esim. talon hameväestä löytyy niitä mittarintuijottajia ja sen perusteella lämmittäjiä niin pari metriä mittaria siirtämällä voi "tilanne korjaantua".
Keruunesteen paisuntasäiliö on läpikuultavaa muovia ainakin yleensä eli esim. taskulamppua apuna käyttäen nestepinnan taso pitäisi kyllä näkyä.
-
Nyt pakkasta -19 ja sisälämpö alkoi tippua (+22 -> +21). Tuossa siis menee wpc7:n raja tässä kämpässä. Olin laskeskellut, että riittäisi hiukan -20:n päälle.
Mistä tuon tietää, että paisuntasäiliön nestepinta nousee?
Makuasia toki, mutta minusta 21 astettakin on sisälämpönä aivan tarpeeksi jos on muutakin päällä kuin lyhyet kalsarit. Toki myös vedottomuus ja lämpömittarin sijoituspaikka vaikuttaa myös paljon. Jos esim. talon hameväestä löytyy niitä mittarintuijottajia ja sen perusteella lämmittäjiä niin pari metriä mittaria siirtämällä voi "tilanne korjaantua".
Keruunesteen paisuntasäiliö on läpikuultavaa muovia ainakin yleensä eli esim. taskulamppua apuna käyttäen nestepinnan taso pitäisi kyllä näkyä.
Meinasin tuohon postiini kirjoittaa, että lämpötilan oli varaakin laskea. En lähtenyt eilen testaillessani käyrää muuttamaan. Yhden asteen lämpötilanmuutos lienee seurausta muiden lämmönlähteiden vaikenemisesta yön ajaksi. Eilen se oli tasan tarkkaan +22 koko päivän. Pumppu muuten sammui heti viestin lähettämisen jälkeen, eli aivan kaikkia ei vielä otettu irti.
Tässä keruunesteen paisuntasäiliö on valkoiseksi maalattu metallipönttö. Kaivolle menevän nesteen lämpötilaa seuraamalla kai voi jotain osviittaa saada kaivon tilanteesta? Nyt pyöritään nollan molemmin puolin.
-
Keruupirissä on paine mittari, jos nyt niin ihmeellisesti kävisi että kaivo jäätyy ja kuristaa putkea, niin painemittarikin reagoi.
Minä annan sähkön avustaa aiemmin. Nyt muistaakseni -13C asteessa, mutta ei se sitä käytä kuin jos pakkanen laskee nopeasti tai joku iso lattiapiiri aukeaa ja vaatii hetkellisesti paljon energiaa. Tämä tietenkin tapauskohtaisesti. Sinuna minä laittaisin bivalenssiksi -18 ja säädindyn arvoon 30, niin vastusten vaihe-erot on isot
Jos vastuksen eka vaihe menee päälle muutaman tunnin talvessa jo ennenkuin ihan kaikki on pelissä, niin sillä ei ole merkitystä vuositasolla. Taitaa olla filosofia tai ainakin hifistely kysymys laulattaako kompuraa ihan tappiin vai ei. Ei tuohon mitään 100% oikeaa vastausta ole..
-
Keruupirissä on paine mittari, jos nyt niin ihmeellisesti kävisi että kaivo jäätyy ja kuristaa putkea, niin painemittarikin reagoi.
Minä annan sähkön avustaa aiemmin. Nyt muistaakseni -13C asteessa, mutta ei se sitä käytä kuin jos pakkanen laskee nopeasti tai joku iso lattiapiiri aukeaa ja vaatii hetkellisesti paljon energiaa. Laitat "säädin dyn" arvoon 30, niin vain 3kW. menee päälle. Tämä tietenkin tapauskohtaisesti. Sinuna minä laittaisin bivanenssiksi -18 ja säädindyn arvoon 30.
Jos vastuksen eka vaihe menee päälle muutaman tunnin talvessa jo ennenkuin ihan kaikki on pelissä, niin sillä ei ole merkitystä vuositasolla.
En kuulu koulukuntaan, jossa lisävastusten käyttö estetään vaikka väkisin. Itsekin ajattelin bivalenssiksi jotain tuollaista. Katsotaan sitten talven jälkeen sähkövastusten käytön aiheuttamat kustannukset.
-
En kuulu koulukuntaan, jossa lisävastusten käyttö estetään vaikka väkisin. Itsekin ajattelin bivalenssiksi jotain tuollaista. Katsotaan sitten talven jälkeen sähkövastusten käytön aiheuttamat kustannukset.
Muokkasin vastaustani edellä..
Lisäksi pitäisi eritellä kokonaistunneista ne tunnit mitkä tulee välillä -18 - -21C.
-
Suora lainaus käyttöohjeesta:
SAADIN DYN:
"...Nopeasti reagoivissa lämmitysjärjestelmissä on asetettava pienempi arvo ja erittäin hitaissa järjestelmissä suurempi arvo"
Pienemmän arvon kanssa ilmeisesti odotellaan pidempään, ennen kuin vastuksia kytketään? Suuri arvo hitaasti reagoiviin järjestelmiin (lattialämmitys), jolloin pakkasten kiristyessä ei odotella niin pitkään.
-
Suora lainaus käyttöohjeesta:
SAADIN DYN:
"...Nopeasti reagoivissa lämmitysjärjestelmissä on asetettava pienempi arvo ja erittäin hitaissa järjestelmissä suurempi arvo"
Pienemmän arvon kanssa ilmeisesti odotellaan pidempään, ennen kuin vastuksia kytketään? Suuri arvo hitaasti reagoiviin järjestelmiin (lattialämmitys), jolloin pakkasten kiristyessä ei odotella niin pitkään.
Juuri toisinpäin. Iso luku = pitkä aika vastusvaiheiden välillä.
Aika on pitkä koska hitaassa järjestelmässä reaktio on hitaampi.
Jos haluat patterien kanssa hitaan reagoinnin isonna arvoa.
-
En kuulu koulukuntaan, jossa lisävastusten käyttö estetään vaikka väkisin. Itsekin ajattelin bivalenssiksi jotain tuollaista. Katsotaan sitten talven jälkeen sähkövastusten käytön aiheuttamat kustannukset.
Kannattaisiko ehkä ajatella näinkin.:
Suomen sähkövoimaverkko (http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/voimajarjestelman-tila/Sivut/default.aspx) toimii jo nyt kovilla pakkasilla ihan ääritehoillaan.
Jos meillä Suomessa olisi paljon osatehoisiksi mitoitettuja maalämpöpumppuja,
olisi siitä seurauksena, että normaali kulutus lisääntyisikin kovilla pakkasilla huomattavasti nykyisestään ja
maamme sähköverkko saattaisi romahtaa ylikuormasta, ellei rakenneta huomattavasti lisää sähkön tuotantokapasiteettia, lähinnä kaiketi yksi ydinvoimala lisää!
Toinen seikka, joka kannattaa ottaa huomioon.
Kun on siirrytty lähes reaaliaikaiseen etämittaukseen, voidaan siirtyä laskuttamaan tuntikohtaisella hinnoittelulla.
Kulutuksen ollessa suuri, kWh -hintakin on korkea.
Sähkön markkinahinta tulee todennäköisesti muuttumaan tunneittain.
Kovilla pakkasilla, suuren kulutuksen aikana, sähkön kWh -hinta kuluttajalle saattaisi olla varsin korkea.
Tällainen tuntilaskutus tulisi rokottamaan osatehoisten lämpöpumppujen omistajia.
-
En kuulu koulukuntaan, jossa lisävastusten käyttö estetään vaikka väkisin. Itsekin ajattelin bivalenssiksi jotain tuollaista. Katsotaan sitten talven jälkeen sähkövastusten käytön aiheuttamat kustannukset.
Kannattaisiko ehkä ajatella näinkin.:
Suomen sähkövoimaverkko (http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/voimajarjestelman-tila/Sivut/default.aspx) toimii jo nyt kovilla pakkasilla ihan ääritehoillaan.
Jos meillä Suomessa olisi paljon osatehoisiksi mitoitettuja maalämpöpumppuja,
olisi siitä seurauksena, että normaali kulutus lisääntyisikin kovilla pakkasilla huomattavasti nykyisestään ja
maamme sähköverkko saattaisi romahtaa ylikuormasta, ellei rakenneta huomattavasti lisää sähkön tuotantokapasiteettia, lähinnä kaiketi yksi ydinvoimala lisää!
Toinen seikka, joka kannattaa ottaa huomioon.
Kun on siirrytty lähes reaaliaikaiseen etämittaukseen, voidaan siirtyä laskuttamaan tuntikohtaisella hinnoittelulla.
Kulutuksen ollessa suuri, kWh -hintakin on korkea.
Sähkön markkinahinta tulee todennäköisesti muuttumaan tunneittain.
Kovilla pakkasilla, suuren kulutuksen aikana, sähkön kWh -hinta kuluttajalle saattaisi olla varsin korkea.
Tällainen tuntilaskutus tulisi rokottamaan osatehoisten lämpöpumppujen omistajia.
Kasvatetaan yläpohjan eristepaksuutta nykyisestä (20cm), jos alkaa omatunto kolkuttamaan tai sähkön hinta nousta.
-
offtopic:
Toivottavasti tulee nopeasti ainakin kaksi ydinvoimalaa lisää.
Puhetta oli salliiko Sötkö sähköä apuna -18C vai -21C asteessa. Sötkö on jo valinnut osatehoisen, joten turha häntä siitä on kurmuuttaa?
Ihmiset haluaa investoida eri tavalla sallittakoon se. Minä henkilökohtaisesti kannatan täystehoa, mutta asioilla on aina kaksi eri puolta.
-
Kuvitellaan että pumpussa riittää potku -20:een. Lämpötila on esim. viikon -22, joten sähkövastusta tarvitaan. 2,6kW turvin teho riittää mainiosti. Kysymys kuuluu, kumman käyttöä pätkitään, pumpun vai vastuksen?
Ottaen huomioon, että pumppu käynnistyttyään ei toimi alkuvaiheessa hyvällä hyötysuhteella, niin olisiko niin että pumppu pyörii jatkuvasti ja vastusta ohjataan?
-
Kuvitellaan että pumpussa riittää potku -20:een. Lämpötila on esim. viikon -22, joten sähkövastusta tarvitaan. 2,6kW turvin teho riittää mainiosti. Kysymys kuuluu, kumman käyttöä pätkitään, pumpun vai vastuksen?
Ottaen huomioon, että pumppu käynnistyttyään ei toimi alkuvaiheessa hyvällä hyötysuhteella, niin olisiko niin että pumppu pyörii jatkuvasti ja vastusta ohjataan?
Vastusta pätkitään. Tai ainakin meidän pumppu tekee niin.
-
Kuvitellaan että pumpussa riittää potku -20:een. Lämpötila on esim. viikon -22, joten sähkövastusta tarvitaan. 2,6kW turvin teho riittää mainiosti. Kysymys kuuluu, kumman käyttöä pätkitään, pumpun vai vastuksen?
Ottaen huomioon, että pumppu käynnistyttyään ei toimi alkuvaiheessa hyvällä hyötysuhteella, niin olisiko niin että pumppu pyörii jatkuvasti ja vastusta ohjataan?
Vastusta pätkitään. Tai ainakin meidän pumppu tekee niin.
Ok, kiitos tiedosta!
-
Onko joustavat letkut käytössä? Kommentoi myyjälle kun tulee käymään.
Resonanssi ääni syntyy helpolla esim. putkien kannakoinnin kautta.
Mulla sama ongelma, ei ole joustavia letkuja missään ja resonoi voimakkaasti ympäröiviin huoneisiin. Varsinkin niistä seinistä joihin on putket kannakoitu. Myyjä meinasi ettei niihin ole joustavia letkuja, noh, asennusohjeessakin lukee, että liitettävä mukana tulevilla joustavilla letkuilla. Mitäs ny..?
-
Onko joustavat letkut käytössä? Kommentoi myyjälle kun tulee käymään.
Resonanssi ääni syntyy helpolla esim. putkien kannakoinnin kautta.
Mulla sama ongelma, ei ole joustavia letkuja missään ja resonoi voimakkaasti ympäröiviin huoneisiin. Varsinkin niistä seinistä joihin on putket kannakoitu. Myyjä meinasi ettei niihin ole joustavia letkuja, noh, asennusohjeessakin lukee, että liitettävä mukana tulevilla joustavilla letkuilla. Mitäs ny..?
Täytyypä tavata asennusohje läpi ja muistuttaa myyjää tästä.
-
Noinhan siinä näkyy lukevan. Pumpun päällä on sellainen mötikkä, jossa on mittari ja muita värkkejä ja siitä lähtee kuparilla eteenpäin kohti kaivoa. Putki on kannakoitu lastulevyseinään. Korvan kun painaa levyyn kiinni, niin kyllä jurisee. Kaikkea jurinaa tuskin voi letkujen puuttumisen piikkiin laittaa, mutta kyllä silläkin vaikutuksensa on.
Kovin mielellään tuskin tulevat letkuja laittamaan, mutta minkäs teet, jos asennusohjeen mukaan sinne sellaiset kuuluu.
-
Noinhan siinä näkyy lukevan. Pumpun päällä on sellainen mötikkä, jossa on mittari ja muita värkkejä ja siitä lähtee kuparilla eteenpäin kohti kaivoa. Putki on kannakoitu lastulevyseinään. Korvan kun painaa levyyn kiinni, niin kyllä jurisee. Kaikkea jurinaa tuskin voi letkujen puuttumisen piikkiin laittaa, mutta kyllä silläkin vaikutuksensa on.
Kovin mielellään tuskin tulevat letkuja laittamaan, mutta minkäs teet, jos asennusohjeen mukaan sinne sellaiset kuuluu.
Näin minäkin asian ajattelin. Meillä jyrisee oikein kunnolla ja sammuessa kova kolahdus joka täräyttää seiniä. Koneen sisällä ei ole mitään joustavia letkuosia joten hiipii mieleen ajatus, että miten juotokset siellä sisällä kestävät kun ei pääse joustamaan mistään.
Muissa pumppumerkeissä nämä joustokappaleet ovat jo itse pumpussa, perskeles.
-
Noinhan siinä näkyy lukevan. Pumpun päällä on sellainen mötikkä, jossa on mittari ja muita värkkejä ja siitä lähtee kuparilla eteenpäin kohti kaivoa. Putki on kannakoitu lastulevyseinään. Korvan kun painaa levyyn kiinni, niin kyllä jurisee. Kaikkea jurinaa tuskin voi letkujen puuttumisen piikkiin laittaa, mutta kyllä silläkin vaikutuksensa on.
Kovin mielellään tuskin tulevat letkuja laittamaan, mutta minkäs teet, jos asennusohjeen mukaan sinne sellaiset kuuluu.
Näin minäkin asian ajattelin. Meillä jyrisee oikein kunnolla ja sammuessa kova kolahdus joka täräyttää seiniä. Koneen sisällä ei ole mitään joustavia letkuosia joten hiipii mieleen ajatus, että miten juotokset siellä sisällä kestävät kun ei pääse joustamaan mistään.
Muissa pumppumerkeissä nämä joustokappaleet ovat jo itse pumpussa, perskeles.
Putkien kestävyys on hyvä pointti, kun pumpun jalat on melko veltot. Sama asia tietysti muidenkin kuin keruupiirin putkien kanssa.
-
Asennusfirma lupasi tulla laittamaan joustavat letkut.
Kävin muuten kaverin luona ihmettelemässä Nibeä ja täytyy sanoa, että oli kyllä todella hiljainen laite! Hurina sellaista jääkaapin tasoa. Jos ei tää melu hiljene jou(s)tavien letkujen myötä niin täytyy sanoa, että aika pettynyt olen lupauksiin: "erittäin hiljainen käyntiääni". No, ei sanota vielä viimeistä sanaa, kun on letkut laittamatta.
-
Nyt on letkut asennettu. Koneen vieressä kuunnellessa ei eroa juuri huomaa, mutta eipä ollut tarkoituskaan. Sen sijaan seinän takana olleeseen saunaan ei enää häiritsevästi kuulu. Paikallinen (Jyväskylä) edustaja hoiti homman hienosti - ja hoitanut alusta saakka.
Vielä kun laitan sisäanturin, niin katsotaan miten sisälämmöt alkaa pysymään aisoissa.
-
Täälläkin on pyörinyt pari viikkoa wpc 7 ja samat resonanssiäänet kuuluu. Joustavat letkut tuli koneen mukana ja laitoin ne nätisti tekniseen tilaan muiden asennustarvikkeiden päälle odottamaan pumpun asennusta, mutta kuparilla on kaikki lähdöt tehty koneelta. Mikähän tuossa on vaikeaa etteivät voi laittaa niitä ohjeen mukaan?
Kysyin myyjältä/asentajalta miksi niitä ei ole käytetty, sanoi että se on vain suositus, ei ole pakko kuulema käyttää.
Minkälainen operaatio niiden asentaminen on jälkeenpäin? Meillä ei kovasti kuulu makkariin äänet, mutta yöllä kyllä kuulee kun kaikkialla muualla on hiljaista... Ei tuo nyt maata kaatava asia ole, mutta olisi tietty mukavempi jos ei kuuluisi.
-
No nyt on joustavat letkut asennettu ja kylläpä hävisi jyrinä. Aiemmin kuului autokatokseen seinän läpi todella kova jyrinä. Nyt ei kuulu juuri mitään. Samalla vaihtoivat keruupiirin yhden liittimen joka vuoti nesteet varaston lattialle viikonloppuna.
Sent from my GT-I9505 using Tapatalk 2
-
Palataas alkuperäiseen teemaan sen verran, että pumpun teho riittää jonnekin -23 kieppeille. Noilla pakkasilla pumppu käy jatkuvasti, mutta pitää sisälämpötilan 22:ssa. Lämpimän käyttöveden teko aavistuksen (alle aste) notkautti sisälämpötilaa. Ohjasin laitteen käyttämään sähkövastuksia lämpimän veden tekoon, kun ulkona -17. Tuon ansiosta käyttövesi lämpeni niin nopeasti, että pumppu sai keskittyä patteriveden tekoon. Patteriveden teossa käytetään vastuksia apuna, kun ulkolämpötila -25.
Vuoden alkupuoliskon kulutus lämmityksen ja lämpimän käyttöveden osalta 4600 kWh ja koko talon kulutus sähkömittarista katsottuna 5900 kWh.
Lämpimään käyttöveteen käytetty lisävastuksia 111 kWh (legionella-toiminto ollut päällä muutaman kerran) ja itse lämmitykseen 79 kWh. Yhteensä siis 190 kWh, joka on rahassa noin 30e. Vuoden jälkimmäisellä puoliskolla lämmitystarve tuskin on niin korkea, joten lisävastusten käyttö tullee maksamaan noin 50 e/vuosi. Melkolailla nappiin meni järjestelmän mitoitus. Talosta sen verran, että pinta-ala on 140...150m2, josta puolilämmintä autotallia noin 20m2. Seinissä 10cm ja yläpohjassa 20cm villaa. Korkeampien lämmityskustannusten uhallakin ilmaa vaihdetaan melko reippaasti talvipakkasillakin (avotakan pelti auki jatkuvasti ja ikkunoiden tiivisteitä pätkitty).
Lämmityksen COP on 3,5, jossa ei tosin taida olla mukana lisävastusten käyttö. Jos ne lasketaan mukaan, niin COP on 3,4.
Itse laitteen toiminnasta sen verran, että ei ole ollut niin minkäänlaista häiriötä. Harmiton värkki.
-
Vuoden alkupuoliskon kulutus lämmityksen ja lämpimän käyttöveden osalta 4600 kWh ja koko talon kulutus sähkömittarista katsottuna 5900 kWh.
Stiebel käynnistyi 10.1.2013, kulutus tähän päivään saakka noin 4600 kWh.
Tällä perusteella laskien keskiarvoisen vuoden lämmityssähkön kulutukseksi tulisi noin 9100 kWh/vuosi. Ei paha.
-
Vuoden alkupuoliskon kulutus lämmityksen ja lämpimän käyttöveden osalta 4600 kWh ja koko talon kulutus sähkömittarista katsottuna 5900 kWh.
Stiebel käynnistyi 10.1.2013, kulutus tähän päivään saakka noin 4600 kWh.
Tällä perusteella laskien keskiarvoisen vuoden lämmityssähkön kulutukseksi tulisi noin 9100 kWh/vuosi. Ei paha.
Stiebelin antaman tammikuun kulutuksen kerroin 1,5:llä, jotta sain koko kuukauden kulutuksen noin suunnilleen mukaan. Insinöörin etiikka kun ei anna myöden puhua vuoden alupuoliskon kulutuksesta, jos ajanjakso olisi ollut 10.1-30.6 :) Mutta joo, ihan hyvältä näyttää. Katsotaan nyt vuosien saatossa miten tuo kaivo jäähtyy.
-
Sen verran päivitettyä tilannetta, että tällä hetkellä (10.1.2013 lähtien) lämmitykseen+veteen on käytetty 5850 kWh. Sillä oletuksella, että marraskuun loppupuolella vähän kylmenee ja joulukuu on viime tammikuuta vastaava, niin arvio ensimmäisen vuoden kulutuksesta on 6750 kWh (lämmitys + vesi). Rahassa reilusti alle tonnin. Huh! Saa nähdä meneekö veikkaus lähelle toteutumaa.
Kumulatiivinen COP lämmityksen osalta tähän mennessä 3,6 ja vedellä 2,8.
EDIT: Yllä olevista kulutuslukemasta 5850 kWh puuttuu 340 kWh verran lisävastuksia, jotka aiheutuu suurimmaksi osaksi legionellatoiminnosta.