Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Lämmönkeruu => Aiheen aloitti: Paul M - 22.11.12 - klo:09:11
-
ILP ulkoyksiköt ovat tehokkaita radiaattoreita. Rakenne sietää hyvin maaliuosta.
Maapiirin nesteestä voisi ottaa sivukierron tai poikittaiskierron tuollaisen ulkoyksikön kautta. Logiikkaa tarvitaan sen verran, että kennon sulatus tulee hoidetuksi ja se, ettei maapiirin nestettä kierrätetä kuin silloin kun kennossa on lämpimämpi tila.
Pakkaskeleillä ongelma onkin sitten sulatus. Laskeskelin kuitenkin, että ilman kosteudesta tiivistetty jää voidaan sulattaa energiatehokkaasti. Erotus on kiloa kohti noin 2000 J. Tuossa on hieman hyötysuhdettakin huomioitu. Sulatuksen voisi tehdä paluupiirin muutaman asteen lämmöllä. Jos syklit ovat nopeita, sulatettaisiin vain ohut härmä. Umpijää vaatii todella pitkän ja tehottoman sulatuksen 4'C nesteellä. Sulatuksen aikana ilman kierto pitäisi estää tehokkaasti ainakin pakkasella. Plussakeleillä sulatus onnistuu tietenkin puhaltimella. Tosin menonesteen lämpö on kovin vähän pakkasen puolella eli ehkei kennoa kannattaisi enää käyttää pikkupakkasella. +5'C kelejä on yli puolet ajallisesti. Eli aika iso osa vuodesta voisi apukierto olla toiminnassa. Myös talvella voi olla hellekausia.
Poikittaiskierrossa olisi hyötynä valintojen monipuolisuus pelkästään pumppauksen suuntaa vaihtamalla. Poikittaiskierto tarkoittaa tässä sitä, että tuo kierto kytketään menevän ja palaavan liuosputken välille. Ulkolämpötilan ollessa korkea, voidaan pumpulle menevää liuosta lämmittää sallittuun ylärajaan asti pumpun käydessä. Pumpuillehan ei saa viedä liian lämmintä. Kesälämpimillä maasta ei saada juurikaan sen lämpöisempää kuin talvella, joten pieni lisälämmitys nostaa coppia kummasti.
-
Olen miettinyt samaa ja ihmetellyt eikö markkinoilla ole lainkaa tällaisi hybridi laitteita? Jos ulkoyksikkö hinnoiteltaisiin ilman uutuuslisää niin investointi olisi varmasti mielekäs. Ylkoyksiköksihän riittäisi yksinkertainen lämmönvaihdin.
Tekisipä mieleni viritellä jotakin vanhaa ilp systeemiä maapiirin lisälämmöksi. alustavana ajatuksena lähteä liikkeelle mahdollisimman yksinkertaisella systeemillä ja ottaa ohivirtaus maapiirin meneevästä nesteestä ja käyttää sitä manuaalisesti kun ulkolämpötila on selkeästi plussalla. Mutta... kun ovat nuo pumpun takuut vielä voimassa niin ei arvaisi ruveta kikkailemaan :)
-
Kesälämpimillä maasta ei saada juurikaan sen lämpöisempää kuin talvella, joten pieni lisälämmitys nostaa coppia kummasti.
Kesällä maan lämpötila lämmönkeruuputkien tienoilla nousee yli +14 asteen pelkästään auringon lämmöstä.
Tuossa liitteessä kuluneen vuoden maan lämpötilat lämmönkeruuputkiston syvyydessä
Kevättalven puolella lisälämmitys olisi todella hyödyllistä :)
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Tuli noista sulatusjutuista mieleen mun jäteilmapatterin toiminta. Tässäpä kaksi kuvaa. Ensin heti 3,5h käyntijakson jälkeen kun ulkona oli -7C:
(http://xargo.1g.fi/kuvat/Talotouhut/maal%C3%A4mp%C3%B6/kennojaa-1.jpg/_full.jpg)
... ja sitten 14min myöhemmin kun jäteilma on sulattanut kennon:
(http://xargo.1g.fi/kuvat/Talotouhut/maal%C3%A4mp%C3%B6/kennojaa-2.jpg/_full.jpg)
Kuvat on kuvattu jäteilmakanavan tarkistusluukusta, joka on ilmavirran kylmällä puolella.
En muistanut ottaa jäteilman lämpötilaa ennen kennoa talteen, mutta jossain +5C paikkeilla se varmastikin oli. Kennolle menevä keruuliuos oli käyntijakson aikana vähän alle -4C ja se lähtee sitten lepojaksolla nousemaan riippuen ulkolämpötilasta. Litku menee siis aina sekä esilämmitys/viilennyspatterille ja sieltä jäteilmapatterille 24/7/365. En ole laskenut paljonko tuosta huurteesta jää energiaa talteen, mutta kaipa tuo suht tehokkaasti energiaa sitoo. Jäteilmapatteri on siis ristivirtakennokoneen jälkeen jäteilmakanavassa.
Tuossa esimerkissä oli parinsadan litran verran lämpimän käyttöveden kulutusta, josta varmasti suuri osa tuosta huurteestakin tuli. Myös noin pitkä käyntijakso johtuu siitä kun tehtiin käyttövettä ja toisaalta siitä, että mulla on ajastettu lämmityspuolen termostaatit niin, että yöllä lämmitetään enemmän eli puolilämpimissä tiloissa on pari astetta korkeampi pyynti (kausisähkö). Tuo pitää paluuveden lämpötilan matalana alkuyöstä, johon tuo käynti ajoittui.
-
lampopumput.info foorumilla oli jollakin foorumin jäsenellä tuollainen hybridi. Pari vuotta mittaili ja purki ilmahärvelit pois.
Siinä vaiheessa kun ilmahärvelillä saadaan parempi COP kuin kaivolla tai maapiirillä niin lämmityskausi on ohi ja rahallista säästöä ei ole saatavilla.
-
Tuli noista sulatusjutuista mieleen mun jäteilmapatterin toiminta. Tässäpä kaksi kuvaa. Ensin heti 3,5h käyntijakson jälkeen kun ulkona oli -7C:
(http://xargo.1g.fi/kuvat/Talotouhut/maal%C3%A4mp%C3%B6/kennojaa-1.jpg/_full.jpg)
Taitaa talo ylipaineistua, kun jäteilmapatteri on tuon verran jäässä...
-
Taitaa talo ylipaineistua, kun jäteilmapatteri on tuon verran jäässä...
Voihan se olla, mutta ei ainakaan huomattavasti (ei huomaa ulko-ovia aukoessa jne.) ja vaikka ylipaineistuisikin ja kosteutta menisi ulkoseinärakenteisiin niin ei tunnu missään kun seinä on betonia ja uretaania ja ikkunanpokat komposiittimuovia. Sisäilman kosteuskin on nyt talviaikaan 10% luokkaa niin eipähän tuossa ilmassa juurikaan ole kosteutta ongelmia aiheuttamassa (enemmän toki poistoilmassa suihkuttelun aikaan).
Voisihan tuota paine-eroa joku kerta mittaillakin. Muutenkin lyhytkestoista tuollainen suihkuttelusta johtuva kosteusrasitus. Mutta näin tämä kuitenkin toimii ja se on ainakin selvä juttu, että tuo huurre on talteenottomielessä kotiinpäin.